CINXE.COM

<!DOCTYPE html> <html class="client-nojs" lang="fi" dir="ltr"> <head> <meta charset="UTF-8"> <title>Klassismin musiikki – Wikipedia</title> <script>(function(){var className="client-js";var cookie=document.cookie.match(/(?:^|; )fiwikimwclientpreferences=([^;]+)/);if(cookie){cookie[1].split('%2C').forEach(function(pref){className=className.replace(new RegExp('(^| )'+pref.replace(/-clientpref-\w+$|[^\w-]+/g,'')+'-clientpref-\\w+( |$)'),'$1'+pref+'$2');});}document.documentElement.className=className;}());RLCONF={"wgBreakFrames":false,"wgSeparatorTransformTable":[",\t."," \t,"],"wgDigitTransformTable":["",""],"wgDefaultDateFormat":"fi normal","wgMonthNames":["","tammikuu","helmikuu","maaliskuu","huhtikuu","toukokuu","kesäkuu","heinäkuu","elokuu","syyskuu","lokakuu","marraskuu","joulukuu"],"wgRequestId":"2ca7a6a1-543a-4e3f-a6df-cfc6070e03b4","wgCanonicalNamespace":"","wgCanonicalSpecialPageName":false,"wgNamespaceNumber":0,"wgPageName":"Klassismin_musiikki","wgTitle":"Klassismin musiikki","wgCurRevisionId":22787034,"wgRevisionId":22787034,"wgArticleId":5055,"wgIsArticle":true,"wgIsRedirect":false,"wgAction":"view","wgUserName":null ,"wgUserGroups":["*"],"wgCategories":["Sivut, jotka käyttävät EasyTimeline-laajennusta","Merkityt versiot lista A","Ääninäytteelliset sivut","Seulonnan keskeiset artikkelit","78.9 Musiikin historia","Suositellut artikkelit","Klassismin musiikki"],"wgPageViewLanguage":"fi","wgPageContentLanguage":"fi","wgPageContentModel":"wikitext","wgRelevantPageName":"Klassismin_musiikki","wgRelevantArticleId":5055,"wgIsProbablyEditable":true,"wgRelevantPageIsProbablyEditable":true,"wgRestrictionEdit":[],"wgRestrictionMove":[],"wgNoticeProject":"wikipedia","wgCiteReferencePreviewsActive":true,"wgFlaggedRevsParams":{"tags":{"accuracy":{"levels":3}}},"wgStableRevisionId":22787034,"wgMediaViewerOnClick":true,"wgMediaViewerEnabledByDefault":true,"wgPopupsFlags":0,"wgVisualEditor":{"pageLanguageCode":"fi","pageLanguageDir":"ltr","pageVariantFallbacks":"fi"},"wgMFDisplayWikibaseDescriptions":{"search":true,"watchlist":true,"tagline":true,"nearby":true},"wgWMESchemaEditAttemptStepOversample":false, "wgWMEPageLength":60000,"wgRelatedArticlesCompat":[],"wgCentralAuthMobileDomain":false,"wgEditSubmitButtonLabelPublish":true,"wgULSPosition":"interlanguage","wgULSisCompactLinksEnabled":true,"wgVector2022LanguageInHeader":false,"wgULSisLanguageSelectorEmpty":false,"wgWikibaseItemId":"Q17723","wgCheckUserClientHintsHeadersJsApi":["brands","architecture","bitness","fullVersionList","mobile","model","platform","platformVersion"],"GEHomepageSuggestedEditsEnableTopics":true,"wgGETopicsMatchModeEnabled":false,"wgGEStructuredTaskRejectionReasonTextInputEnabled":false,"wgGELevelingUpEnabledForUser":false};RLSTATE={"ext.gadget.hidePersonalSandboxEdits":"ready","ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix":"ready","ext.globalCssJs.user.styles":"ready","site.styles":"ready","user.styles":"ready","ext.globalCssJs.user":"ready","user":"ready","user.options":"loading","ext.cite.styles":"ready","ext.timeline.styles":"ready","ext.tmh.player.styles":"ready","skins.vector.styles.legacy":"ready", "ext.flaggedRevs.basic":"ready","mediawiki.codex.messagebox.styles":"ready","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript":"ready","codex-search-styles":"ready","ext.uls.interlanguage":"ready","wikibase.client.init":"ready","ext.wikimediaBadges":"ready"};RLPAGEMODULES=["ext.cite.ux-enhancements","mediawiki.page.media","ext.tmh.player","site","mediawiki.page.ready","mediawiki.toc","skins.vector.legacy.js","ext.centralNotice.geoIP","ext.centralNotice.startUp","ext.flaggedRevs.advanced","ext.gadget.publicarttablesort","ext.gadget.ViikonKilpailu","ext.gadget.WikiLovesMonunmets","ext.gadget.ProtectionIndicator","ext.gadget.frwiki_infobox_v3","ext.gadget.linkeddata","ext.gadget.perustiedotwikidatassa","ext.urlShortener.toolbar","ext.centralauth.centralautologin","mmv.bootstrap","ext.popups","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.init","ext.visualEditor.targetLoader","ext.echo.centralauth","ext.eventLogging","ext.wikimediaEvents","ext.navigationTiming","ext.uls.compactlinks", "ext.uls.interface","ext.cx.eventlogging.campaigns","ext.checkUser.clientHints","ext.growthExperiments.SuggestedEditSession","oojs-ui.styles.icons-media","oojs-ui-core.icons","wikibase.sidebar.tracking"];</script> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.loader.impl(function(){return["user.options@12s5i",function($,jQuery,require,module){mw.user.tokens.set({"patrolToken":"+\\","watchToken":"+\\","csrfToken":"+\\"}); }];});});</script> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=codex-search-styles%7Cext.cite.styles%7Cext.flaggedRevs.basic%7Cext.timeline.styles%7Cext.tmh.player.styles%7Cext.uls.interlanguage%7Cext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript%7Cext.wikimediaBadges%7Cmediawiki.codex.messagebox.styles%7Cskins.vector.styles.legacy%7Cwikibase.client.init&only=styles&skin=vector"> <script async="" src="/w/load.php?lang=fi&modules=startup&only=scripts&raw=1&skin=vector"></script> <meta name="ResourceLoaderDynamicStyles" content=""> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix%2ChidePersonalSandboxEdits&only=styles&skin=vector"> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=site.styles&only=styles&skin=vector"> <meta name="generator" content="MediaWiki 1.44.0-wmf.4"> <meta name="referrer" content="origin"> <meta name="referrer" content="origin-when-cross-origin"> <meta name="robots" content="max-image-preview:standard"> <meta name="format-detection" content="telephone=no"> <meta name="viewport" content="width=1120"> <meta property="og:title" content="Klassismin musiikki – Wikipedia"> <meta property="og:type" content="website"> <link rel="preconnect" href="//upload.wikimedia.org"> <link rel="alternate" media="only screen and (max-width: 640px)" href="//fi.m.wikipedia.org/wiki/Klassismin_musiikki"> <link rel="alternate" type="application/x-wiki" title="Muokkaa" href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit"> <link rel="apple-touch-icon" href="/static/apple-touch/wikipedia.png"> <link rel="icon" href="/static/favicon/wikipedia.ico"> <link rel="search" type="application/opensearchdescription+xml" href="/w/rest.php/v1/search" title="Wikipedia (fi)"> <link rel="EditURI" type="application/rsd+xml" href="//fi.wikipedia.org/w/api.php?action=rsd"> <link rel="canonical" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Klassismin_musiikki"> <link rel="license" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi"> <link rel="alternate" type="application/atom+xml" title="Wikipedia-Atom-syöte" href="/w/index.php?title=Toiminnot:Tuoreet_muutokset&feed=atom"> <link rel="dns-prefetch" href="//meta.wikimedia.org" /> <link rel="dns-prefetch" href="//login.wikimedia.org"> </head> <body class="skin-vector-legacy mediawiki ltr sitedir-ltr mw-hide-empty-elt ns-0 ns-subject mw-editable page-Klassismin_musiikki rootpage-Klassismin_musiikki skin-vector action-view"><div id="mw-page-base" class="noprint"></div> <div id="mw-head-base" class="noprint"></div> <div id="content" class="mw-body" role="main"> <a id="top"></a> <div id="siteNotice"></div> <div class="mw-indicators"> <div id="mw-indicator-badge-featured-article" class="mw-indicator"><div class="mw-parser-output"><a href="/wiki/Wikipedia:Suositellut_artikkelit" title="Tämä on suositeltu artikkeli."><img alt="Tämä on suositeltu artikkeli." src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e7/Cscr-featured.svg/20px-Cscr-featured.svg.png" decoding="async" width="20" height="19" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e7/Cscr-featured.svg/30px-Cscr-featured.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e7/Cscr-featured.svg/40px-Cscr-featured.svg.png 2x" data-file-width="466" data-file-height="443" /></a></div></div> </div> <h1 id="firstHeading" class="firstHeading mw-first-heading">Klassismin musiikki</h1> <div id="bodyContent" class="vector-body"> <div id="siteSub" class="noprint">Wikipediasta</div> <div id="contentSub"><div id="mw-content-subtitle"></div></div> <div id="contentSub2"></div> <div id="jump-to-nav"></div> <a class="mw-jump-link" href="#mw-head">Siirry navigaatioon</a> <a class="mw-jump-link" href="#searchInput">Siirry hakuun</a> <div id="mw-content-text" class="mw-body-content"><div class="mw-content-ltr mw-parser-output" lang="fi" dir="ltr"><div class="noprint article-about-box" style="background-color: var( --background-color-neutral-subtle, #f9f9f9 ); color: var( --color-emphasized, #000000 ); font-size: 95%; padding: 0.2em 0.2em 0.2em 2em; margin-bottom: 1em; border: 1px solid #b6b6b6;">Tämä artikkeli käsittelee klassismin ajan musiikkia. Yleisesti taidemusiikkia (niin sanottua klassista musiikkia) käsittelee artikkeli <a href="/wiki/Taidemusiikki" title="Taidemusiikki">taidemusiikki</a>.</div> <table style="float:right; margin-left:1em; clear: both; width: 250px;" class="toccolours"> <tbody><tr> <td colspan="2" style="background:#efefef;">Länsimaisen <a href="/wiki/Taidemusiikki" title="Taidemusiikki">taidemusiikin</a> aikakaudet </td></tr> <tr> <td><a href="/wiki/Antiikin_musiikki" title="Antiikin musiikki">Antiikki</a> </td> <td>(–476) </td></tr> <tr> <td><a href="/wiki/Keskiajan_musiikki" title="Keskiajan musiikki">Keskiaika</a> </td> <td>(476–1400) </td></tr> <tr> <td><a href="/wiki/Renessanssin_musiikki" title="Renessanssin musiikki">Renessanssi</a> </td> <td>(1400–1600) </td></tr> <tr> <td><a href="/wiki/Barokkimusiikki" title="Barokkimusiikki">Barokki</a> </td> <td>(1600–1750) </td></tr> <tr> <td><a href="/wiki/Galantti_tyyli" title="Galantti tyyli">Galantti tyyli</a> </td> <td>(1720–1775) </td></tr> <tr> <td><a class="mw-selflink selflink">Klassismi</a> </td> <td>(1770–1830) </td></tr> <tr> <td><a href="/wiki/Romantiikan_musiikki" title="Romantiikan musiikki">Romantiikka</a> </td> <td>(1815–1910) </td></tr> <tr> <td><a href="/wiki/1900-luvun_taidemusiikki" title="1900-luvun taidemusiikki">1900-luku</a> </td> <td>(1900–1999) </td></tr> <tr> <td><a href="/wiki/Nykymusiikki" title="Nykymusiikki">Nykymusiikki</a> </td> <td>(uusin musiikki) </td></tr></tbody></table> Klassismi on <a href="/wiki/Taidemusiikki" title="Taidemusiikki">länsimaisen taidemusiikin</a> tyylikausi, joka sijoittuu noin vuosiin 1750–1820. Klassismin musiikille ovat tyypillisiä laulavat, jaksottuvat <a href="/wiki/Melodia" title="Melodia">melodiat</a>, joita säestetään kevyillä <a href="/wiki/Harmonia_(musiikki)" title="Harmonia (musiikki)">harmonioilla</a>. Klassismin aikana sävellysmuodoista saivat nykyisen muotonsa muun muassa <a href="/wiki/Sonaatti" title="Sonaatti">sonaatti</a>, <a href="/wiki/Sinfonia" title="Sinfonia">sinfonia</a> ja <a href="/wiki/Jousikvartetto" title="Jousikvartetto">jousikvartetto</a>. Barokin aikana syntyneen <a href="/wiki/Ooppera" title="Ooppera">oopperan</a> suosio jatkui, mutta aikaisemman mahtipontisen ja jäykän <a href="/wiki/Opera_seria" title="Opera seria">opera serian</a> rinnalle kehittyi keveämpiä ja koomisempia oopperan lajeja kuten <a href="/wiki/Opera_buffa" title="Opera buffa">opera buffa</a>. Klassismin loppupuolella musiikkielämän keskus siirtyi <a href="/wiki/Wien" title="Wien">Wieniin</a>, jossa ainakin uransa loppupuolella asuivat kaikki kolme merkittävintä aikakauden säveltäjää: <a href="/wiki/Joseph_Haydn" title="Joseph Haydn">Joseph Haydn</a>, <a href="/wiki/Wolfgang_Amadeus_Mozart" title="Wolfgang Amadeus Mozart">Wolfgang Amadeus Mozart</a> ja <a href="/wiki/Ludwig_van_Beethoven" title="Ludwig van Beethoven">Ludwig van Beethoven</a>. Tämän vuoksi aikakautta nimitetään usein myös wieniläisklassismiksi.<a href="#cite_note-muhi-1">[1]</a><a href="#cite_note-klassismi-2">[2]</a> Termillä klassinen musiikki tarkoitetaan usein koko länsimaisen taidemusiikin perinnettä. Tämä johtuu <a href="/wiki/Romantiikan_musiikki" title="Romantiikan musiikki">romantiikan</a> aikana syntyneestä ajatuksesta taidemusiikin keskeisten historiallisten teosten kaanonista (taidemusiikin "klassikoista"), jotka aluksi koostuivat pääasiassa keskeisten klassismin ajan säveltäjien teoksista.<a href="#cite_note-3">[3]</a><a href="#cite_note-4">[4]</a><a href="#cite_note-5">[5]</a><a href="#cite_note-klassismi-2">[2]</a> <div id="toc" class="toc" role="navigation" aria-labelledby="mw-toc-heading"><input type="checkbox" role="button" id="toctogglecheckbox" class="toctogglecheckbox" style="display:none" /><div class="toctitle" lang="fi" dir="ltr"><h2 id="mw-toc-heading">Sisällys</h2><label class="toctogglelabel" for="toctogglecheckbox"></label></div> <ul> <li class="toclevel-1 tocsection-1"><a href="#Klassismin_ajan_yhteiskunta_ja_taide">1 Klassismin ajan yhteiskunta ja taide</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-2"><a href="#Klassismin_musiikin_yleisiä_piirteitä">2 Klassismin musiikin yleisiä piirteitä</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-3"><a href="#Sonaattimuoto">2.1 Sonaattimuoto</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-4"><a href="#Soittimet_ja_soitinyhtyeet">2.2 Soittimet ja soitinyhtyeet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-5"><a href="#Sävellysmuodot">3 Sävellysmuodot</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-6"><a href="#Ooppera">3.1 Ooppera</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-7"><a href="#Oopperan_uudistuminen">3.1.1 Oopperan uudistuminen</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-8"><a href="#Myöhäisklassismin_oopperat">3.1.2 Myöhäisklassismin oopperat</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-9"><a href="#Sinfonia">3.2 Sinfonia</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-10"><a href="#Konsertto_ja_sinfonia_concertante">3.3 Konsertto ja sinfonia concertante</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-11"><a href="#Kamarimusiikki">3.4 Kamarimusiikki</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-12"><a href="#Klassismin_suuret_säveltäjät">4 Klassismin suuret säveltäjät</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-13"><a href="#Joseph_Haydn">4.1 Joseph Haydn</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-14"><a href="#Haydnin_tyyli_ja_teokset">4.1.1 Haydnin tyyli ja teokset</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-15"><a href="#Haydnin_vaikutus">4.1.2 Haydnin vaikutus</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-16"><a href="#Wolfgang_Amadeus_Mozart">4.2 Wolfgang Amadeus Mozart</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-17"><a href="#Mozartin_maine_ja_vaikutus">4.2.1 Mozartin maine ja vaikutus</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-18"><a href="#Ludwig_van_Beethoven">4.3 Ludwig van Beethoven</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-19"><a href="#Varhaistuotanto">4.3.1 Varhaistuotanto</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-20"><a href="#Toinen_luomiskausi">4.3.2 Toinen luomiskausi</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-21"><a href="#Myöhäistuotanto">4.3.3 Myöhäistuotanto</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-22"><a href="#Beethovenin_merkitys">4.3.4 Beethovenin merkitys</a></li> </ul> </li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-23"><a href="#Klassismin_ajan_merkittäviä_säveltäjiä">5 Klassismin ajan merkittäviä säveltäjiä</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-24"><a href="#Katso_myös">6 Katso myös</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-25"><a href="#Lähteet">7 Lähteet</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-26"><a href="#Kirjallisuus">7.1 Kirjallisuus</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-27"><a href="#Internetlähteet">7.2 Internetlähteet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-28"><a href="#Viitteet">7.3 Viitteet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-29"><a href="#Aiheesta_muualla">8 Aiheesta muualla</a></li> </ul> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Klassismin_ajan_yhteiskunta_ja_taide">Klassismin ajan yhteiskunta ja taide</h2>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=1" title="Muokkaa osiota Klassismin ajan yhteiskunta ja taide" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=1" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Klassismin ajan yhteiskunta ja taide">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Declaration_of_Independence_(1819),_by_John_Trumbull.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/Declaration_of_Independence_%281819%29%2C_by_John_Trumbull.jpg/250px-Declaration_of_Independence_%281819%29%2C_by_John_Trumbull.jpg" decoding="async" width="250" height="164" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/Declaration_of_Independence_%281819%29%2C_by_John_Trumbull.jpg/375px-Declaration_of_Independence_%281819%29%2C_by_John_Trumbull.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/Declaration_of_Independence_%281819%29%2C_by_John_Trumbull.jpg/500px-Declaration_of_Independence_%281819%29%2C_by_John_Trumbull.jpg 2x" data-file-width="3000" data-file-height="1970" /></a><figcaption>Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen allekirjoitus. <a href="/wiki/John_Trumbull" title="John Trumbull">John Trumbullin</a> maalaus.</figcaption></figure> Klassismin ajan Eurooppaa hallitsivat suuret keskitetysti johdetut valtiot. Läntisen Euroopan keskeisiä valtioita olivat <a href="/wiki/Ranska" title="Ranska">Ranska</a> ja <a href="/wiki/Englanti" title="Englanti">Englanti</a>. Itä-Euroopassa johtavasta asemasta kilpailivat <a href="/wiki/Preussi" title="Preussi">Preussin</a>, <a href="/wiki/It%C3%A4valta-Unkari" title="Itävalta-Unkari">Itävalta-Unkarin</a> ja <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Venäjä">Venäjän</a> yksinvaltaiset monarkiat. Maatalouden kehittyminen johti Euroopan väkiluvun voimakkaaseen kasvuun. Kaupan ja teollisuuden lisääntyminen vahvisti varakkaan <a href="/wiki/Porvaristo" title="Porvaristo">porvarissäädyn</a> yhteiskunnallista asemaa, ja niin <a href="/wiki/Keskiaika" title="Keskiaika">keskiajalta</a> jatkunut valtakamppailu <a href="/wiki/Aristokratia" title="Aristokratia">aristokratian</a> ja porvarissäädyn välillä alkoi kallistua porvarissäädyn puolelle. Euroopan suurkaupungit ja hovit olivat hyvin kosmopoliittisia. Monet monarkit olivat ulkomaalaisia: esimerkiksi Englannin, <a href="/wiki/Ruotsi" title="Ruotsi">Ruotsin</a> ja <a href="/wiki/Puola" title="Puola">Puolan</a> kuninkaat sekä Venäjän keisarinna <a href="/wiki/Katariina_Suuri" title="Katariina Suuri">Katariina Suuri</a> olivat <a href="/wiki/Saksa" title="Saksa">saksalaissyntyisiä</a>. Ranskaa käytettiin hovien kielenä niin Venäjällä kuin Preussissakin. Tiedemiehet ja taiteilijat matkustivat laajalti ja toimivat eri hoveissa. Aikansa merkittävin <a href="/wiki/Libretto" title="Libretto">oopperalibretisti</a>, <a href="/wiki/Italia" title="Italia">italialainen</a> <a href="/wiki/Pietro_Metastasio" title="Pietro Metastasio">Pietro Metastasio</a>, työskenteli keisarin hovissa <a href="/wiki/Wien" title="Wien">Wienissä</a>.<a href="#cite_note-6">[6]</a> Ajan merkittävin filosofinen koulukunta oli <a href="/wiki/Valistus" title="Valistus">valistus</a>, jonka juuret olivat edellisvuosisadan tieteen edistysaskelissa. Yleisesti ajateltiin, että yhteiskunnallisia ja sosiaalisia ongelmia voitaisiin ratkaista ilmiöiden tarkalla havainnoinnilla ja kokemuspohjaisella järkeilyllä samalla tavoin kuin luonnontieteellisiä ongelmiakin. Valistuksen ajan merkittävimpiä filosofeja olivat <a href="/wiki/Voltaire" title="Voltaire">Voltaire</a> ja <a href="/wiki/Jean-Jacques_Rousseau" title="Jean-Jacques Rousseau">Jean-Jacques Rousseau</a>, jotka aikansa yhteiskunnan räikeiden sosiaalisten epäoikeudenmukaisuuksien takia kehittivät <a href="/wiki/Ihmisoikeudet" title="Ihmisoikeudet">ihmisoikeuksien</a> käsitteen. Heidän vapauskäsityksensä johti välillisesti <a href="/wiki/Ranskan_suuri_vallankumous" title="Ranskan suuri vallankumous">Ranskan suureen vallankumoukseen</a>, ja monet heidän yhteiskunnallisista ajatuksistaan sisältyvät <a href="/wiki/Yhdysvallat" title="Yhdysvallat">Yhdysvaltojen</a> <a href="/wiki/Yhdysvaltain_itsen%C3%A4isyysjulistus" title="Yhdysvaltain itsenäisyysjulistus">itsenäisyysjulistukseen</a>, perustuslakiin ja Bill of Rights:iin.<a href="#cite_note-7">[7]</a> 1700-luvun Euroopan kosmopoliittisuus ilmeni ajan musiikista. <a href="/wiki/Johann_Joachim_Quantz" title="Johann Joachim Quantz">Johann Joachim Quantz</a> esitti vuonna <a href="/wiki/1752" title="1752">1752</a>, että ihanteellinen musiikki yhdistäisi kaikkien kansallisten perinteiden parhaat puolet. Quantzin näkemys sai osakseen niin suurta suosiota, että erään ranskalaisen musiikkikriitikon mukaan jo vuoteen <a href="/wiki/1785" title="1785">1785</a> mennessä oli olemassa enää "vain yksi, koko Euroopan musiikki". Musiikkia luotiin edelleen pääasiassa hoveissa ja kirkon piirissä, mutta uudenlaiset julkiset konsertit toivat muusikoille mahdollisuuden luoda uraa myös näiden instituutioiden ulkopuolella. Musiikin harrastaminen oli levinnyt suuresti kasvaneessa keskiluokassa, mikä loi kysyntää laajalle musiikin kustannustoiminnalle. Säveltäjät hankkivat usein lisätuloja säveltämällä ja julkaisemalla teoksia amatöörien esitettäväksi. Musiikkielämän yleisen vilkastumisen myötä myös musiikkia käsitteleviä lehtiä alkoi ilmestyä ja mielenkiinto musiikin historiaa kohtaan lisääntyi.<a href="#cite_note-8">[8]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Klassismin_musiikin_yleisiä_piirteitä">Klassismin musiikin yleisiä piirteitä</h2>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=2" title="Muokkaa osiota Klassismin musiikin yleisiä piirteitä" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=2" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Klassismin musiikin yleisiä piirteitä">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> 1700-luvulla käsitys ihmisen tunteista muuttui, kun barokin ajan <a href="/wiki/Affekti_(musiikki)" title="Affekti (musiikki)">affektiopista</a> luovuttiin. Uuden näkemyksen mukaan tunteet olivat jatkuvasti muuttuvia ja joskus jopa ristiriitaisia reaktioita yksilön ympäristöön ja ajatuksiin. Tämä mahdollisti myös ristiriitaisten tunteiden esittämisen yhden teoksen osan tai jopa teeman sisällä.<a href="#cite_note-grout481-9">[9]</a> Klassismin musiikissa keskityttiin aikaisempaa enemmän melodioihin. Melodiaa käsiteltiin tavallisesti <a href="/w/index.php?title=Periodi_(musiikki)&action=edit&redlink=1" class="new" title="Periodi (musiikki) (sivua ei ole)">periodeina</a>: teoksen melodinen aines jakautui pienempiin jaksoihin, ja näiden lyhyiden jaksojen välisistä suhteista muodostui koko teoksen rakenne. Pienimmät musiikilliset ajatukset esitettiin yleensä kahden tai neljän tahdin mittaisissa jaksoissa. Kahdesta tai useammasta jaksosta muodostui periodi, joka päättyi <a href="/wiki/Kadenssi_(musiikki)" title="Kadenssi (musiikki)">kadenssiin</a>, ja koko teos tai teoksen osa koostui kahdesta tai useammasta peräkkäin esitetystä periodista. Jaksojen ja osien ajatus oli lainattu <a href="/wiki/Retoriikka" title="Retoriikka">retoriikasta</a>. <a href="/wiki/Heinrich_Christoph_Koch" title="Heinrich Christoph Koch">Heinrich Christoph Koch</a> vertasi teoksessaan Versuch einer Anleitung zur Composition musiikillisen fraasin osia lauseen <a href="/wiki/Subjekti" class="mw-disambig" title="Subjekti">subjektiin</a> ja <a href="/wiki/Predikaatti_(lauseenj%C3%A4sen)" title="Predikaatti (lauseenjäsen)">predikaattiin</a> ja totesi, että jaksoista ja osista koostuva musiikin rakenne on välttämätön, jotta melodia saataisiin ymmärrettäväksi ja tunteisiin vetoavaksi, samalla tavalla kuin lauseet ja virkkeet tekevät puheen ymmärrettäväksi. Teosten <a href="/wiki/Harmonia_(musiikki)" title="Harmonia (musiikki)">harmonia</a> rakennettiin tukemaan teoksen rakennetta. Eri osien väliset kadenssit oli organisoitu niin, että heikoimmat sijoittuivat jaksojen ja vahvimmat periodien, osien ja teosten loppuun. Sointukulut oli myös hierarkisoitu. Sointukulku I–V–I toistui yleensä sekä pienessä mittakaavassa jaksojen sisällä että myös suuremmassa mittakaavassa.<a href="#cite_note-grout481-9">[9]</a> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6,_bars_13_-_15.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6%2C_bars_13_-_15.png/300px-Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6%2C_bars_13_-_15.png" decoding="async" width="300" height="60" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6%2C_bars_13_-_15.png/450px-Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6%2C_bars_13_-_15.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6%2C_bars_13_-_15.png/600px-Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6%2C_bars_13_-_15.png 2x" data-file-width="1176" data-file-height="237" /></a><figcaption>Albertin basso <a href="/wiki/Wolfgang_Amadeus_Mozart" title="Wolfgang Amadeus Mozart">Wolfgang Amadeus Mozartin</a> sonaatin KV 331 6. muunnelmassa.</figcaption></figure> <div style="float:right; clear:right; border:1px solid #CCC; background:#FFF; width:300px; margin:3px 0 3px 1em; padding: 0 2em 0 0;;"><div class="medialist listenlist" style="width:265px;padding-top:0em;padding-bottom:0em;"><div><a href="/wiki/Tiedosto:Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6,_bars_13_-_15.mid" title="Tiedosto:Mozart Sonate KV 331 - Variation 6, bars 13 - 15.mid">Esimerkki Albertin bassosta</a><audio id="mwe_player_0" controls="" preload="none" data-mw-tmh="" class="mw-file-element" width="265" style="width:265px;" data-durationhint="8" data-mwtitle="Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6,_bars_13_-_15.mid" data-mwprovider="wikimediacommons"><source src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/ef/Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6%2C_bars_13_-_15.mid" type="audio/midi" data-width="0" data-height="0" /><source src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/transcoded/e/ef/Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6%2C_bars_13_-_15.mid/Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6%2C_bars_13_-_15.mid.ogg" type="audio/ogg; codecs="vorbis"" data-transcodekey="ogg" data-width="0" data-height="0" /><source src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/transcoded/e/ef/Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6%2C_bars_13_-_15.mid/Mozart_Sonate_KV_331_-_Variation_6%2C_bars_13_-_15.mid.mp3" type="audio/mpeg" data-transcodekey="mp3" data-width="0" data-height="0" /></audio></div><div style="font-size:10pt;text-align:left;padding:0pt;padding-left:0pt;line-height:1.25em">Mozartin sonaatista KV 331 (<a href="/wiki/MIDI" title="MIDI">MIDI</a>-tiedostosta).</div></div>Äänitiedostojen <a href="/wiki/Wikipedia:%C3%84%C3%A4ni_ja_video" title="Wikipedia:Ääni ja video">kuunteluohjeet</a></div> Koska teosten harmonia toimi melodian tukena ja korostajana eikä enää ajanut teosta eteenpäin, soinnut vaihtuivat sävellyksissä hitaammin kuin aikaisemmin. Säveltäjät pyrkivät kompensoimaan hitaampaa harmonista rytmiä käyttämällä sointujen kuviointia tai muita rytmisiä keinoja. Erityisesti kosketinsoitinmusiikissa yleinen tehokeino oli niin sanottu <a href="/wiki/Albertin_basso" title="Albertin basso">Albertin basso</a>. Se on nimetty italialaisen säveltäjän <a href="/wiki/Domenico_Alberti" title="Domenico Alberti">Domenico Albertin</a> mukaan, joka käytti tehokeinoa usein. Albertin bassossa sointu hajotetaan lyhytkestoisten yksittäisten nuottien toistuvaksi kuvioksi, joka luo teokselle melodiaa korostavan erityisen sointutaustan.<a href="#cite_note-grout481-9">[9]</a> Klassismin aikana säveltäjät suosivat <a href="/wiki/Duuri" title="Duuri">duurisävellajeja</a>. Barokin aikana <a href="/wiki/Antonio_Vivaldi" title="Antonio Vivaldi">Antonio Vivaldin</a> konsertoista yli neljännes oli <a href="/wiki/Molli" title="Molli">mollisävellajissa</a> ja <a href="/wiki/Johann_Sebastian_Bach" title="Johann Sebastian Bach">Johann Sebastian Bachin</a> konsertoista noin puolet, mutta klassismin ajan säveltäjien, kuten <a href="/wiki/Johann_Christian_Bach" title="Johann Christian Bach">Johann Christian Bachin</a>, <a href="/wiki/Joseph_Haydn" title="Joseph Haydn">Joseph Haydnin</a> tai Mozartin, teoksissa mollisävellajien osuus on alle kymmenesosa. Duuria pidettiin mollia luonnollisempana ja miellyttävämpänä. Lisäksi keskittyminen duureihin mahdollisti läheisten mollisävellajien käyttämisen kontrastina teoksen sisällä. Klassismin musiikille tyypilliseksi muodoksi muodostui teoksen sisäinen liike alun duurisävellajista ja pääteemasta runsaan <a href="/wiki/Modulaatio" class="mw-disambig" title="Modulaatio">moduloinnin</a> ja teeman kehittelyn sävyttämään mollisävellajiin sekä lopuksi takaisin alun sävellajiin. Musiikki ikään kuin esitti tarinan, jossa alun tasaisesta onnellisuudesta kuljettiin vaikeuksien kautta voittoon – takaisin alun onnen tilaan.<a href="#cite_note-grout481-9">[9]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sonaattimuoto">Sonaattimuoto</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=3" title="Muokkaa osiota Sonaattimuoto" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=3" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sonaattimuoto">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Klassismin ajalle tultaessa monet barokkimusiikin muodot jäivät pois muodista. Säveltäjien lakattua säveltämästä <a href="/wiki/Preludi" title="Preludi">preludeja</a>, <a href="/wiki/Toccata" title="Toccata">toccatoja</a>, <a href="/wiki/Fuuga" title="Fuuga">fuugia</a> ja <a href="/wiki/Sarja_(musiikki)" title="Sarja (musiikki)">tanssisarjoja</a> vallitsevaksi kosketinsoitinmusiikin muodoksi nousi kolmi- tai neliosainen <a href="/wiki/Sonaatti" title="Sonaatti">sonaatti</a>. Sonaatin kaltaisia moniosaisia teoksia sävellettiin myös erilaisille kamarimusiikkikokoonpanoille. Niitä nimitettiin sonaateiksi, jos ne oli sävelletty vain kosketin- ja soolosoittimelle; muissa tapauksissa ne nimettiin esittäjien lukumäärän mukaan, esimerkiksi duetto, trio, kvartetto ja niin edelleen.<a href="#cite_note-grout510-10">[10]</a> Sonaatin, kamarimusiikkiteoksen ja <a href="/wiki/Sinfonia" title="Sinfonia">sinfonian</a> ensimmäisen osan tavanomaista muotoa nimitetään <a href="/wiki/Sonaattimuoto" title="Sonaattimuoto">sonaattimuodoksi</a>. 1800-luvulta eteenpäin tämä muoto on hahmotettu yleensä kolmiosaisena teema–kehittely–teeman kertaus-rakenteena, mutta 1700-luvulla se nähtiin kaksiosaisena rakenteena, joka perustui periodien ja harmonian rakenteisiin. Heinrich Christoph Koch esittelee sonaattimuodon teoksessaan Versuch einer Anleitung zur Composition perustuen aikaisemmin määrittelemiinsä melodian jaksoihin ja periodeihin siten, että ensimmäisessä osassa on yksi periodi ja jälkimmäisessä kaksi. Ensimmäisessä osassa siirrytään harmonisesti toonikasta dominanttiin ja jälkimmäisessä osassa palataan takaisin toonikaan.<a href="#cite_note-grout510-10">[10]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Soittimet_ja_soitinyhtyeet">Soittimet ja soitinyhtyeet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=4" title="Muokkaa osiota Soittimet ja soitinyhtyeet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=4" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Soittimet ja soitinyhtyeet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Drawing_of_a_fortepiano.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/66/Drawing_of_a_fortepiano.jpg/250px-Drawing_of_a_fortepiano.jpg" decoding="async" width="250" height="390" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/66/Drawing_of_a_fortepiano.jpg/375px-Drawing_of_a_fortepiano.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/66/Drawing_of_a_fortepiano.jpg 2x" data-file-width="404" data-file-height="630" /></a><figcaption>Piirros fortepianosta.</figcaption></figure> Vaikka <a href="/wiki/Cembalo" title="Cembalo">cembaloita</a> ja <a href="/wiki/Klavikordi" title="Klavikordi">klavikordeja</a> valmistettiin 1800-luvun alkuun asti, molemmat alkoivat 1700-luvun jälkipuolella korvaantua <a href="/wiki/Fortepiano" title="Fortepiano">fortepianolla</a> (<a href="/wiki/Italian_kieli" title="Italian kieli">ital.</a> lujaa–hiljaa), jonka keksi vuonna <a href="/wiki/1700" title="1700">1700</a> <a href="/wiki/Venetsia" title="Venetsia">Venetsiassa</a> <a href="/wiki/Bartolomeo_Cristofori" title="Bartolomeo Cristofori">Bartolomeo Cristofori</a>. Fortepiano mahdollisti äänenvoimakkuuden säätämisen koskettimen painamisen voimakkuutta muuttamalla ja siten myös crescendojen ja diminuendojen tuottamisen. 1700-luvun pianoissa oli kevyempi koneisto kuin moderneissa <a href="/wiki/Piano" title="Piano">pianoissa</a>, ja niiden vasarat oli usein päällystetty nahalla. Siksi niiden ääni oli pehmeämpi sävyltään ja vaihtelevampi eri korkeuksilla kuin nykyaikaisen pianon ääni.<a href="#cite_note-grout506-11">[11]</a> Musiikkia sävellettiin monille erilaisille kokoonpanoille, mutta yleinen muoto oli soolosoittimen ja harmoniasoittimen, kuten viulun, sellon tai huilun sekä pianon, harpun tai kitaran yhdistelmä. Kun jälkimmäinen soitti <a href="/wiki/Basso_continuo" title="Basso continuo">basso continuota</a>, se toimi soolosoittimen säestyksenä, mutta silloin, kun sen osa oli kokonaan kirjoitettu auki nuotteihin, se tavallisesti otti johtoäänen roolin soolosoittimen toimiessa säestävänä elementtinä. Harmoniasoittimen solistisille osuuksille oli käytännön syy. Porvariperheissä niitä soittivat tavallisesti naiset, joilla oli enemmän aikaa harjoitella ja joiden koulutuksessa musiikkia ja taiteita pidettiin tärkeinä. Melodiasoittimia puolestaan soittivat yleensä miehet, joille perheen ulkopuolisten tehtävien ja velvollisuuksien vuoksi jäi vähemmän aikaa musiikillisille harrastuksille. Näin naisille, jotka olivat usein teknisesti taitavampia, haluttiin myös tarjota haastavia osuuksia soitettavaksi. Basso continuon jäädessä pois käytöstä 1700-luvun viimeisen neljänneksen aikana alettiin myös kosketinsoittimen stemma kirjoittaa kokonaan auki nuotteihin.<a href="#cite_note-grout506-11">[11]</a> Yleinen kamarimusiikin muoto oli myös <a href="/wiki/Jousikvartetto" title="Jousikvartetto">jousikvartetto</a> kahdelle viululle, alttoviululle ja sellolle. Ensimmäinen viulu toimi yleensä päämelodiasoittimena, mutta kvartettoja sävellettiin myös concertante-tyyliin, jolloin kaikkien soittimien osat olivat keskenään tasavertaisia. Vaikka kamarimusiikkiteoksia esitettiin satunnaisesti konserteissa, ne oli yleensä tarkoitettu amatöörimuusikoille kotona soitettaviksi.<a href="#cite_note-grout506-11">[11]</a> <a href="/wiki/Klarinetti" title="Klarinetti">Klarinetti</a> keksittiin vuoden 1710 tienoilla, ja vuosisadan loppupuolella se oli vakiinnuttanut paikkansa <a href="/wiki/Oboe" title="Oboe">oboen</a>, <a href="/wiki/Fagotti" title="Fagotti">fagotin</a> ja <a href="/wiki/Huilu" title="Huilu">huilun</a> rinnalla puupuhaltimien vakiokokoonpanossa. <a href="/wiki/Poikkihuilu" title="Poikkihuilu">Poikkihuilu</a> syrjäytti suosiossaan <a href="/wiki/Nokkahuilu" title="Nokkahuilu">nokkahuilun</a>, joka jäi pääasiassa harrastelijoiden soittimeksi. Vielä tuolloin kaikki puupuhaltimet valmistettiin tavallisesti puusta. Orkesterien koko oli 1700-luvulla paljon pienempi kuin nykyisessä sinfoniaorkesterissa. <a href="/wiki/Joseph_Haydn" title="Joseph Haydn">Joseph Haydnin</a> orkesterissa oli yleensä noin 25 soittajaa. Vuosisadan viimeisellä neljänneksellä basso continuo -ryhmästä luovuttiin, ja orkesterin johtamisen vastuu siirtyi cembalistilta ensiviulujen johtajalle eli <a href="/wiki/Konserttimestari" title="Konserttimestari">konserttimestarille</a>.<a href="#cite_note-grout506-11">[11]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Sävellysmuodot">Sävellysmuodot</h2>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=5" title="Muokkaa osiota Sävellysmuodot" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=5" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sävellysmuodot">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Ooppera">Ooppera</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=6" title="Muokkaa osiota Ooppera" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=6" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ooppera">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Oopperan_historia#Klassismin_ooppera" title="Oopperan historia">Klassismin ooppera</a></div></dd></dl> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Giovanni_Battista_Pergolesi.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Giovanni_Battista_Pergolesi.jpg/250px-Giovanni_Battista_Pergolesi.jpg" decoding="async" width="250" height="321" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Giovanni_Battista_Pergolesi.jpg/375px-Giovanni_Battista_Pergolesi.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Giovanni_Battista_Pergolesi.jpg/500px-Giovanni_Battista_Pergolesi.jpg 2x" data-file-width="1106" data-file-height="1420" /></a><figcaption>Giovanni Battista Pergolesi</figcaption></figure> Monet klassismin ajan musiikin keskeisistä piirteistä kehittyivät aluksi italialaisen koomisen oopperan piirissä 1720- ja 1730-luvuilla, koska koominen ooppera oli vähemmässä määrin perinteen ja etiketin säätelemää kuin vakava ooppera, <a href="/wiki/Opera_seria" title="Opera seria">opera seria</a>. Italiassa syntyi monia oopperan tyylisuuntia kuten dramma giocoso, dramma comico ja <a href="/wiki/Opera_buffa" title="Opera buffa">opera buffa</a>, joista viimeinen on vakiintunut koko aikakauden koomisen oopperan yleisnimitykseksi. Opera buffa on useasta näytöksestä koostuva koominen ooppera, jossa on tavallisesti yli kuusi lauluroolia. Muiden maiden koomisen oopperan perinteistä poiketen opera buffa roolihahmojen kaikki repliikit esitettiin laulaen. Monet roolihahmot ja juonenkäänteet on lainattu <a href="/wiki/Commedia_dell%27arte" class="mw-redirect" title="Commedia dell'arte">commedia dell'artesta</a>, osittain improvisoidusta italialaisesta kansanteatterista. Oopperoiden dialogi esitettiin yleensä nopeatempoisena <a href="/wiki/Resitatiivi" title="Resitatiivi">resitatiivina</a>, jota <a href="/wiki/Basso_continuo" title="Basso continuo">basso continuo</a> -ryhmä tai vain <a href="/wiki/Cembalo" title="Cembalo">cembalo</a> kevyesti säesti. Opera buffan perinne kehittyi paljon 1700-luvun aikana ja vuosisadan puolivälin tienoilla. Libretot alkoivat käsitellä vakavampia ja sentimentaalisempia aiheita erityisesti libretisti <a href="/wiki/Carlo_Goldoni" title="Carlo Goldoni">Carlo Goldonin</a> vaikutuksesta. Myös musiikki kehittyi ja erityisesti näytösten loppuun alettiin säveltää yhtyekohtauksia eli ensembleja, joissa oopperan hahmot tuotiin näyttämölle yksi kerrallaan draaman samalla jatkuessa. Yhtyekohtaus päättyi huippukohtaan, jossa kaikki hahmot lauloivat yhtä aikaa.<a href="#cite_note-grout485-487-12">[12]</a><a href="#cite_note-gout489-0-13">[13]</a><a href="#cite_note-bacon143-14">[14]</a> Toinen keskeinen italialaisen koomisen oopperan tyylilaji oli <a href="/wiki/Intermezzo" title="Intermezzo">intermezzo</a>, lyhyt ooppera, joka esitettiin kahdessa tai useammassa osassa opera serian tai näytelmän väliajalla. Koominen intermezzo toimi kontrastina vakavahenkiselle ja mahtipontiselle pääteokselle. Joskus intermezzoissa jopa parodioitiin sen ylilyöntejä. Tunnetuimpia intermezzoja on <a href="/wiki/Giovanni_Battista_Pergolesi" title="Giovanni Battista Pergolesi">Giovanni Battista Pergolesin</a> <a href="/wiki/La_serva_padrona" title="La serva padrona">La serva padrona</a> (Palvelija emäntänä) vuodelta <a href="/wiki/1733" title="1733">1733</a>.<a href="#cite_note-grout487-489-15">[15]</a><a href="#cite_note-gout489-0-13">[13]</a><a href="#cite_note-bacon131-16">[16]</a> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Pietro_Metastasio.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/Pietro_Metastasio.jpg/250px-Pietro_Metastasio.jpg" decoding="async" width="250" height="306" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/Pietro_Metastasio.jpg/375px-Pietro_Metastasio.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/39/Pietro_Metastasio.jpg 2x" data-file-width="457" data-file-height="559" /></a><figcaption>Pietro Metastasio</figcaption></figure> Opera buffan piirissä kehittyneet muodot löysivät tiensä ennen pitkää myös vakavampaan opera seriaan, jonka keskeisimpiä vaikuttajia oli libretisti <a href="/wiki/Pietro_Metastasio" title="Pietro Metastasio">Pietro Metastasio</a>. Useat eri säveltäjät, muun muassa <a href="/wiki/Christoph_Willibald_Gluck" title="Christoph Willibald Gluck">Christoph Willibald Gluckin</a> ja Mozart, käyttivät Metastasion librettoja sävellyksissään satoja kertoja. Metastasion sankarillisissa oopperoissa esitetään usein konflikteja eri ihmisten intohimojen välillä, esimerkiksi rakkauden ja velvollisuudentunnon välisenä valintana. Oopperoissa on lähes poikkeuksetta kolme näytöstä, joissa resitatiivit ja aariat vuorottelevat. Resitatiivit kuljettavat juonta eteenpäin, ja aarioissa joku oopperan hahmoista kuvailee yksinpuheluna näytöksen tapahtumien herättämiä tunteitaan. Aariat olivat yleisesti da capo -muotoisia (eli ABA), mutta joissakin aarioissa kertausta saatettiin lyhentää jättämällä pois <a href="/wiki/Ritornello" title="Ritornello">alkuritornello</a>. <a href="/wiki/Johann_Adolf_Hasse" title="Johann Adolf Hasse">Johann Adolf Hasse</a> oli vuosisadan puolivälin suosituimpia eurooppalaisia oopperasäveltäjiä, joka opiskeltuaan Italiassa omaksui italialaisen tyylin niin perinpohjaisesti, että hän sai italialaisilta lempinimen il caro Sassone (rakas <a href="/wiki/Saksit" title="Saksit">saksi</a>). Suurin osa hänen yli kahdeksastakymmenestä oopperastaan on sävelletty Metastasion librettoihin.<a href="#cite_note-grout490-17">[17]</a><a href="#cite_note-gout489-0-13">[13]</a><a href="#cite_note-18">[18]</a> Romantiikan mukanaan tuomaa kansallisen musiikin perinnettä enteili klassismin aikana kansankielisen oopperan syntyminen monissa Euroopan maissa. Saksassa kehittyi oma <a href="/wiki/Saksan_kieli" title="Saksan kieli">saksankielinen</a> oopperalaji, <a href="/wiki/Singspiel" title="Singspiel">Singspiel</a> eli laulunäytelmä, jossa dialogi esitettiin puhumalla. Singspielien aiheet olivat tavallisesti koomisia. Englannissa puolestaan suosittu kansankielisen oopperan muoto oli <a href="/wiki/Ballad_opera" class="mw-redirect" title="Ballad opera">Ballad opera</a>. Siinä puhutun dialogin välissä oli lauluosuuksia, joiden melodiat oli usein lainattu kansanmusiikista ja -tansseista. Erityisen suosituksi nousi Beggar's Opera (<a href="/wiki/Kerj%C3%A4l%C3%A4isooppera" title="Kerjäläisooppera">Kerjäläisooppera</a>), jonka luultavasti <a href="/wiki/Johann_Christoph_Pepusch" title="Johann Christoph Pepusch">Johann Christoph Pepusch</a> sovitti <a href="/wiki/John_Gay" title="John Gay">John Gayn</a> librettoon.<a href="#cite_note-grout494-19">[19]</a><a href="#cite_note-20">[20]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Oopperan_uudistuminen">Oopperan uudistuminen</h4>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=7" title="Muokkaa osiota Oopperan uudistuminen" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=7" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Oopperan uudistuminen">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Joseph_Siffred_Duplessis_-_Christoph_Willibald_Gluck_-_Google_Art_Project.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/91/Joseph_Siffred_Duplessis_-_Christoph_Willibald_Gluck_-_Google_Art_Project.jpg/250px-Joseph_Siffred_Duplessis_-_Christoph_Willibald_Gluck_-_Google_Art_Project.jpg" decoding="async" width="250" height="310" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/91/Joseph_Siffred_Duplessis_-_Christoph_Willibald_Gluck_-_Google_Art_Project.jpg/375px-Joseph_Siffred_Duplessis_-_Christoph_Willibald_Gluck_-_Google_Art_Project.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/91/Joseph_Siffred_Duplessis_-_Christoph_Willibald_Gluck_-_Google_Art_Project.jpg/500px-Joseph_Siffred_Duplessis_-_Christoph_Willibald_Gluck_-_Google_Art_Project.jpg 2x" data-file-width="4191" data-file-height="5200" /></a><figcaption>Christoph Willibald Gluck Joseph Siffred Duplessisin maalaamana vuonna <a href="/wiki/1775" title="1775">1775</a>.</figcaption></figure> 1700-luvun puolivälissä monet musiikkivaikuttajat alkoivat kritisoida opera seriaa, jonka katsottiin kangistuneen kaavoihin ja etääntyneen kauaksi <a href="/wiki/Jacopo_Peri" title="Jacopo Peri">Jacopo Perin</a> oopperalle asettamista ihanteista. Vuonna <a href="/wiki/1755" title="1755">1755</a> <a href="/wiki/Francesco_Algarotti" title="Francesco Algarotti">Francesco Algarotti</a> (1712–1764) julkaisi kirjoituksen Soggia sopra l'opera in musica (Essee oopperasta), jossa hän totesi että "musiikki on rapistunut entisestä arvokkuudestaan ... mikä johtuu pahanlaatuisesta intohimosta kaikkea uutta kohtaan". Algarottista alkaneessa oopperan uudistusliikkeessä vaikutti monia libretistejä, säveltäjiä ja mesenaatteja, mutta liikkeen keulahahmoksi on musiikin historiassa noussut <a href="/wiki/Christoph_Willibald_Gluck" title="Christoph Willibald Gluck">Christoph Willibald Gluck</a>, jonka <a href="/wiki/Orfeo_ed_Euridice" class="mw-redirect" title="Orfeo ed Euridice">Orfeo ed Euridice</a> ja <a href="/wiki/Alceste" title="Alceste">Alceste</a> olivat ensimmäiset uusien ihanteiden mukaisesti sävelletyt oopperat. Gluck pyrki palauttamaan musiikin tukemaan draamaa. Saavuttaakseen tämän hän luopui da capo -aariamuodosta ja poisti aarioista esiintyjien laulutaitoja esittelevät laajat <a href="/wiki/Koloratuuri" title="Koloratuuri">koloratuurit</a>. Hän pyrki myös liittämään oopperan alkusoiton tiiviimmin osaksi oopperan draamakokonaisuutta sekä lieventämään aarian ja resitatiivin eroa. Gluckin uudistukset eivät juurtuneet oopperamaailmaan välittömästi, mutta oopperan muotokieli ja librettojen rakenne alkoivat hitaasti muuttua, vaikka vanhan perinteen mukaisia opera serioita sävellettiin vielä 1800-luvun alkupuolellakin.<a href="#cite_note-grout497-21">[21]</a><a href="#cite_note-22">[22]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Myöhäisklassismin_oopperat">Myöhäisklassismin oopperat</h4>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=8" title="Muokkaa osiota Myöhäisklassismin oopperat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=8" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Myöhäisklassismin oopperat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Haydn sävelsi Esterházassa ainakin viisitoista oopperaa, joita kuitenkin esitetään nykyisin vain harvoin. Oopperat olivat pääasiassa koomisia. Kolmesta vakavasta oopperasta tunnetuin oli Armida (<a href="/wiki/1784" title="1784">1784</a>), jonka säestetyt resitatiivit ja suurelliset aariat ovat vaikuttavia.<a href="#cite_note-grout543-23">[23]</a><a href="#cite_note-24">[24]</a> <figure class="mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Papageno.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Papageno.jpg/150px-Papageno.jpg" decoding="async" width="150" height="272" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Papageno.jpg/225px-Papageno.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Papageno.jpg/300px-Papageno.jpg 2x" data-file-width="441" data-file-height="800" /></a><figcaption>Emanuel Schikaneder laulamassa ensi kertaa Papagenon roolia <a href="/wiki/Taikahuilu" title="Taikahuilu">Taikahuilu</a>-oopperassa</figcaption></figure> Useamman nuoruuden oopperan jälkeen Mozart saavutti suurmenestyksen vuonna <a href="/wiki/1782" title="1782">1782</a> ensiesitetyllä oopperallaan <a href="/wiki/Ry%C3%B6st%C3%B6_Seraljista" class="mw-redirect" title="Ryöstö Seraljista">Ryöstö Seraljista</a> (Die Entführung aus dem Serail), jonka on katsottu nostaneen saksalaisen <a href="/wiki/Singspiel" title="Singspiel">Singspielin</a> vakavasti otettavaksi taiteeksi. Oopperan aiheena oli romanttis-koominen pelastustarina, joka sijoittui <a href="/wiki/Turkki" title="Turkki">turkkilaiseen</a> <a href="/wiki/Haaremi" title="Haaremi">haaremiin</a>. Turkkilaiseksotiikka oli Mozartin aikana suosittua. Mozart kuitenkin rikkoi aikansa konventioita kuvaamalla turkkilaisia inhimillisinä ja kokonaisvaltaisina ihmisinä sen sijaan, että olisi esittänyt heidät karikatyyreinä, mikä oli tuohon aikaan tavallista.<a href="#cite_note-grout560-25">[25]</a><a href="#cite_note-bacon204-26">[26]</a> Tämän jälkeen Mozart sävelsi kolme koomista italialaista <a href="/wiki/Opera_buffa" title="Opera buffa">opera buffaa</a>: <a href="/wiki/Figaron_h%C3%A4%C3%A4t" title="Figaron häät">Figaron häät</a> (<a href="/wiki/1786" title="1786">1786</a>), <a href="/wiki/Don_Giovanni" title="Don Giovanni">Don Giovannin</a> (<a href="/wiki/1787" title="1787">1787</a>) ja <a href="/wiki/Cos%C3%AC_fan_tutte" title="Così fan tutte">Così fan tutten</a> (<a href="/wiki/1790" title="1790">1790</a>). Näiden oopperoiden libretot olivat <a href="/wiki/Lorenzo_da_Ponte" class="mw-redirect" title="Lorenzo da Ponte">Lorenzo da Ponten</a> käsialaa. Da Ponten librettojen syvälliset henkilöhahmot ja Mozartin psykologinen silmä nostavat nämä tavanomaisten opera buffaa vakavammaksi taiteeksi. Viimeisenä elinvuotenaan Mozart sävelsi vielä kaksi oopperaa, La clemenza di Titon (Tituksen lempeys) ja <a href="/wiki/Taikahuilu" title="Taikahuilu">Taikahuilun</a> (Zauberflöte). Taikahuilu on Singspiel, jossa dialogi käydään resitatiivin sijaan puhumalla ja osa henkilöhahmoista ja tapahtumista on lajilleen tyypillisesti koomisia. Teos on kuitenkin täynnä symboliikkaa ja musiikillisesti niin rikas ja syvällinen, että sitä on pidetty ensimmäisenä suurena saksalaisena oopperana. Teoksen symboliikassa ja tunnelmassa on paljon yhteyksiä <a href="/wiki/Vapaamuurarit" title="Vapaamuurarit">vapaamuurariliikkeeseen</a>, johon Mozart kuului.<a href="#cite_note-grout560-25">[25]</a><a href="#cite_note-bacon204-26">[26]</a> Viimeiseksi suureksi oopperateokseksi klassismin aikana jäi Ludwig van Beethovenin <a href="/wiki/Fidelio" title="Fidelio">Fidelio</a>, joka oli säveltäjän niin sanotun "välikauden" keskeisimpiä teoksia. Siinä, kuten muissakin tämän kauden teoksissaan Beethoven korosti sankaruuden merkitystä ja se sai vaikutteita Euroopan aikakauden poliittista vapautta ajaneista liikkeistä.<a href="#cite_note-grout582-27">[27]</a><a href="#cite_note-bacon269-28">[28]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sinfonia">Sinfonia</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=9" title="Muokkaa osiota Sinfonia" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=9" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sinfonia">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Sinfonia" title="Sinfonia">Sinfonia</a></div></dd></dl> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Johann_Stamitz.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c5/Johann_Stamitz.jpg/250px-Johann_Stamitz.jpg" decoding="async" width="250" height="244" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c5/Johann_Stamitz.jpg/375px-Johann_Stamitz.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c5/Johann_Stamitz.jpg/500px-Johann_Stamitz.jpg 2x" data-file-width="2014" data-file-height="1967" /></a><figcaption>Johann Stamitz</figcaption></figure> Merkittävin <a href="/wiki/Orkesteri" title="Orkesteri">orkesterimusiikin</a> muoto 1700-luvun puolestavälistä eteenpäin oli <a href="/wiki/Sinfonia" title="Sinfonia">sinfonia</a>, kolmi- tai neliosainen orkesteriteos. Sinfonia syntyi 1730-luvulla Italiassa ja levisi nopeasti kaikkialle Eurooppaan. Sinfonian useista kantamuodoista keskeisimpiä olivat myös sinfonioiksi kutsutut italialaisen oopperan alkusoitot, <a href="/wiki/Giuseppe_Torelli" title="Giuseppe Torelli">Giuseppe Torellin</a> ja muiden säveltäjien orkesterikonsertot sekä sonata de chiesa eli kirkkosonaatti. Nämä teokset noudattivat usein nopea–hidas–nopea –rakennetta.<a href="#cite_note-grout519-29">[29]</a> Ensimmäiset sinfoniat sävellettiin <a href="/wiki/Milano" title="Milano">Milanossa</a>, Pohjois-Italiassa. Kuuluisin milanolaisista sinfoniasäveltäjistä oli <a href="/wiki/Giovanni_Battista_Sammartini" title="Giovanni Battista Sammartini">Giovanni Battista Sammartini</a> (n. 1700–1775), jonka sinfoniat oli yleensä sävelletty jousisoittimille neliäänisesti. Teokset ovat kolmiosaisia ja noudattavat nopea–hidas–nopea-rakennetta. Ensimmäinen osa on Kochin mallin (katso <a href="#Sonaattimuoto">Sonaattimuoto</a>) mukaisesti sonaattimuotoinen. Osat ovat kohtalaisen lyhyitä ja koko teoksen esittämiseen kuluu noin kymmenen minuuttia.<a href="#cite_note-grout519-29">[29]</a><a href="#cite_note-sinf-30">[30]</a> <a href="/wiki/Jan_Stamic" title="Jan Stamic">Jan Stamic</a> (<a href="/wiki/Saksan_kieli" title="Saksan kieli">saks.</a> Johann Stamitz) (<a href="/wiki/1717" title="1717">1717</a>–<a href="/wiki/1757" title="1757">1757</a>) toimi <a href="/wiki/Mannheim" title="Mannheim">Mannheimin</a> vaaliruhtinaan hovissa hovisäveltäjänä ja orkesterinjohtajana. Mannheimin orkesteri oli kansainvälisesti kuuluisa kurinalaisuudestaan ja korkeasta teknisestä tasostaan. Säveltäjä <a href="/wiki/Charles_Burney" title="Charles Burney">Charles Burney</a> nimittikin sitä "kenraalien muodostamaksi armeijaksi". Stamic saattoi käyttää orkesterin korkeaa tasoa hyväkseen sävellyksissään. Hän käytti ensimmäisenä säveltäjänä säännöllisesti sinfonioissaan myöhemmin vakiintunutta neliosaista rakennetta. Neliosaisen sinfonian kolmas osa oli menuetti ja trio, ja viimeinen osa oli hyvin nopea, tempomerkintänä usein presto. Stamicin sinfonioiden ensimmäiset osat noudattavat Kochin sonaattimuotoa, mutta siten että osat olivat huomattavasti pitempiä kuin aikaisemmin sävelletyissä sinfonioissa.<a href="#cite_note-grout519-29">[29]</a><a href="#cite_note-mannheim-31">[31]</a> Jan Stamicin luoman perinteen jatkajiksi ilmaantui joukko muitakin säveltäjiä, muun muassa <a href="/wiki/Karel_Stamic" title="Karel Stamic">Karel Stamic</a> ja <a href="/wiki/Christian_Cannabich" title="Christian Cannabich">Christian Cannabich</a>, joita musiikkihistoriassa on ryhdytty nimittämään <a href="/wiki/Mannheimin_koulukunta" title="Mannheimin koulukunta">Mannheimin koulukunnaksi</a>. Mannheimin koulukunnan tyypillisiä musiikillisia piirteitä olivat <a href="/wiki/Puupuhaltimet" class="mw-redirect" title="Puupuhaltimet">puupuhaltimien</a> itsenäisempi osa orkestroinnissa ja kuuluisa koko orkesterin crescendo. Mannheimin koulukunta vaikutti myös muihin säveltäjiin: Haydnin sinfonioissa on paljon vaikutteita koulukunnan musiikista ja Mozart ystävystyi Cannabichin kanssa vierailullaan Mannheimissa.<a href="#cite_note-grout519-29">[29]</a><a href="#cite_note-mannheim-31">[31]</a> Joseph Haydnia kutsutaan usein "sinfonian isäksi", sillä hänen säveltämillään 104 sinfonialla oli merkittävä panos sinfonian kehitykseen. Haydnin sinfonioille on tyypillistä neliosainen rakenne, jossa ensimmäinen osa on nopea ja sonaattimuotoinen ja sisältää usein hitaan johdannon. Toinen osa on hidas, kolmas koostuu menuetista ja triosta ja viimeinen osa on usein sonaatti- tai rondomuotoinen nopea finaali. Kaikki osat ovat samassa sävellajissa lukuun ottamatta hidasta osaa, joka on jossain läheisessä sävellajissa, usein <a href="/wiki/Dominantti" title="Dominantti">dominantissa</a> tai <a href="/wiki/Subdominantti" title="Subdominantti">subdominantissa</a>.<a href="#cite_note-grout538-32">[32]</a> Haydnin alkukauden (vuodet 1761–1767) sinfoniat on sävelletty kreivi Morzinin ja Esterházyn hoveja varten. Niissä on paljon soolo-osia, jotta eri soittajat voisivat esitellä niillä taitojaan. Tämän kauden tunnetuimpia teoksia ovat sinfoniat nro. 6–8 lisänimiltään Le matin (Aamu), Le midi (Keskipäivä) ja Le soir (Ilta). Haydnin vuosina <a href="/wiki/1768" title="1768">1768</a>–<a href="/wiki/1772" title="1772">1772</a> säveltämässä musiikissa on havaittavissa kypsempi tyyli kuin alkukauden teoksissa. Sinfoniat ovat pitempiä sekä rytmisesti monimutkaisempia ja ne käyttävät enemmän <a href="/wiki/Kontrapunkti" title="Kontrapunkti">kontrapunktia</a>.<a href="#cite_note-grout538-32">[32]</a> Vuodesta 1780 eteenpäin Haydn sävelsi yhä enemmän suoraan yleisölle myymällä sävellyksiään kustantamoille ja mesenaateille ympäri Eurooppaa. Vuosien <a href="/wiki/1785" title="1785">1785</a>–<a href="/wiki/1786" title="1786">86</a> Pariisi-sinfoniat nro:t 82–87, jotka tilattiin Haydnilta Pariisista, olivat Haydnin siihenastisen uran suurimuotoisimmat. Haydnin suurimpana saavutuksena pidetään kahtatoista Lontoon sinfoniaa, jotka valmistuivat Lontoossa <a href="/wiki/Johann_Peter_Salomon" title="Johann Peter Salomon">Johann Peter Salomonin</a> kutsuttua hänet sinne säveltäjä-kapellimestariksi. Lontoon sinfonioissa (nrot 93–104 vuosilta 1794–1795) Haydn käytti rohkeampia <a href="/wiki/Harmonia_(musiikki)" title="Harmonia (musiikki)">harmonioita</a>, aikaisempaa intensiivisempiä rytmisiä kuvioita ja ennen kaikkea kekseliäämpiä melodisia ideoita. Myös orkesterin koko oli suurempi kuin aikaisemmin: siihen kuului nyt myös <a href="/wiki/Trumpetti" title="Trumpetti">trumpetteja</a> ja <a href="/wiki/Patarummut" title="Patarummut">patarumpuja</a> sekä joissakin teoksissa myös <a href="/wiki/Klarinetti" title="Klarinetti">klarinetteja</a>. Sotilas-sinfoniassaan (nro 100) Haydn laajensi <a href="/wiki/Ly%C3%B6m%C3%A4soittimet" class="mw-redirect" title="Lyömäsoittimet">lyömäsoitinsektiota</a> entisestään. Lontoon sinfonioista tunnetuin on nro 94, lisänimeltään Yllätys. Sen hitaassa osassa on yllättävä painottomalle iskulle osuva fortissimo-paukahdus, jonka tarkoituksena Haydnin omien sanojen mukaan oli saada ihmiset unohtamaan hänen entisen oppilaansa <a href="/wiki/Ignaz_Pleyel" title="Ignaz Pleyel">Ignaz Pleyelin</a> kilpaileva konserttisarja.<a href="#cite_note-grout538-32">[32]</a> Wolfgang Amadeus Mozart sävelsi viimeisten kymmenen elinvuotensa aikana vain kuusi sinfoniaa tuotettuaan niitä nuorempana lähes viisikymmentä. Varhaiset sinfoniat toimivat yleensä teatteriesitysten alkusoittoina ja konserttien lämmittelyteoksina, mutta esikuvansa Haydnin tavoin Mozart suhtautui viimeisiin sinfonioihinsa suuremmalla vakavuudella. Mozart sävelsi myöhäiskauden sinfoniansa usein jotain tiettyä tilaisuutta varten, esimerkiksi Haffner-sinfonia, KV 385 (<a href="/wiki/1782" title="1782">1782</a>), esitettiin Mozartin lapsuudenystävän Sigmund Haffnerin aateloinnin kunniaksi. Arvellaan, että Mozartin sinfoniat ovat voineet toimia Haydnin Lontoo-sinfonioiden innoittajina. Eräs sinfonioiden vaikuttavimmista osista on <a href="/wiki/Sinfonia_nro_41_(Mozart)" title="Sinfonia nro 41 (Mozart)">Jupiter-sinfonian</a> (nro 41, KV 551) finaali, jossa Mozart lainaa <a href="/wiki/Fuuga" title="Fuuga">fuugan</a> esimerkkinä käytetyn teeman <a href="/wiki/Johann_Joseph_Fux" class="mw-redirect" title="Johann Joseph Fux">Johann Joseph Fuxin</a> Gradus ad Parnassum -kirjasta ja yhdistää sen kontrapunktisesti viiden muun teeman kanssa.<a href="#cite_note-grout558-33">[33]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Konsertto_ja_sinfonia_concertante">Konsertto ja sinfonia concertante</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=10" title="Muokkaa osiota Konsertto ja sinfonia concertante" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=10" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Konsertto ja sinfonia concertante">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Sinfonia_concertante" title="Sinfonia concertante">Sinfonia concertante</a></div></dd></dl> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Johann_Christian_Bach.jpeg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Johann_Christian_Bach.jpeg/250px-Johann_Christian_Bach.jpeg" decoding="async" width="250" height="308" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2d/Johann_Christian_Bach.jpeg 1.5x" data-file-width="317" data-file-height="390" /></a><figcaption>Johann Christian Bach</figcaption></figure> Julkisten konserttien yleistyttyä 1770-luvun aikana syntyi <a href="/wiki/Pariisi" title="Pariisi">Pariisissa</a> uusi sävellysmuoto, jonka tarkoituksena oli tyydyttää yleisön kiinnostus sekä kauniiseen orkesterisointiin ja melodioihin että virtuoosisiin soolo-osuuksiin. Sinfonia concertante on konserttomainen teos, jossa on kaksi tai useampia soolosoittimia sekä tavanomainen orkesteri. Keskeinen melodinen aines on solisteilla. Sävellysmuoto antoi säveltäjävirtuooseille mahdollisuuden esitellä taitojaan julkisissa konserteissa uusien oppilaiden ja teosten paremman myynnin toivossa. 1770- ja 1780-luvuilla Pariisissa sävellettiin satoja sinfonia concertanteja ja pian muoto levisi muuallekin Eurooppaan. Sinfonia concertante jäi muodista 1830-luvulle tultaessa, kun virtuoosisuuden esittely sooloresitaaleissa tuli muotiin.<a href="#cite_note-grout521-34">[34]</a> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Konsertto" title="Konsertto">Konsertto</a></div></dd></dl> Vaikka sinfonian suosio kasvoi koko 1700-luvun ajan, konsertto säilytti asemansa säveltäjä-muusikoiden piirissä. He sävelsivät tavallisesti konserttoja, joiden solistina he itse toimivat. Ensimmäiset <a href="/wiki/Piano" title="Piano">pianokonsertot</a> sävelsi J.S. Bachin nuorin poika <a href="/wiki/Johann_Christian_Bach" title="Johann Christian Bach">Johann Christian Bach</a>, jota olivat opettaneet hänen isänsä ja vanhempi veljensä. Johann Christian muutti vuonna <a href="/wiki/1762" title="1762">1762</a> <a href="/wiki/Lontoo" title="Lontoo">Lontooseen</a>, jossa hän toimi opettajana, säveltäjänä ja säveltämiensä konserttojen solistina. Johann Christian Bachin konsertot toimivat esikuvina nuorelle Mozartille, joka vieraili Lontoossa vuonna <a href="/wiki/1764" title="1764">1764</a>.<a href="#cite_note-grout521-34">[34]</a> Konsertot olivat tavallisesti kolmiosaisia teoksia, joissa keskimmäistä hidasta osaa reunustivat nopeat osat. Hitaan osan ja viimeisen nopean osan rakenteet oli tavallisesti lainattu muista musiikkityyleistä, mutta teoksen ensimmäinen osa oli rakenteeltaan nimenomaan konsertoille ominainen. Siinä oli säilynyt osia barokin ajan konserttojen <a href="/wiki/Ritornello" title="Ritornello">ritornello</a>-muodosta, jossa orkesterin ritornellot vuorottelivat solististen osien kanssa. Kochin esityksen mukaisesti osassa oli kolme soolojaksoa, jotka vastasivat sonaattimuodon kolmea periodia. Soolo-osuuksien ympärillä on neljä orkesterijaksoa, joista ensimmäinen esittelee pääosan teoksen musiikillisista ideoista ja muut kolme ovat suhteellisen lyhyitä. Konserton ensimmäinen osa oli siis käytännössä sonaattimuodon ja ritornellomuodon yhdistelmä.<a href="#cite_note-grout521-34">[34]</a> Konsertoille oli tyypillistä, että solisti esitti usein improvisoidun säestyksettömän <a href="/wiki/Kadenssi_(musiikki)" title="Kadenssi (musiikki)">kadenssin</a> ennen viimeistä orkesteriritornelloa. Nämä kadenssit kehittyivät oopperan piirissä syntyneestä tavasta lisätä <a href="/wiki/Trilli_(musiikki)" title="Trilli (musiikki)">trillejä</a> ja juoksutuksia varsinkin ennen da capo -aarian kertauksen alkamista. Kadenssi aloitettiin yleensä voimakkaalla kvarttisekstisoinnulla, ja solisti ilmoitti orkesterille kadenssin päättymisestä soittamalla ponnekkaan <a href="/wiki/Dominantti" title="Dominantti">dominanttisoinnun</a> päälle pitkän trillin.<a href="#cite_note-grout521-34">[34]</a> Wolfgang Amadeus Mozartin pianokonsertoista keskeisimpiä ovat seitsemäntoista <a href="/wiki/Wien" title="Wien">Wienissä</a> sävellettyä konserttoa, vaikka jo Salzburgin aikana hän sävelsi monta konserttoa. Mozart esitti pianokonserttojaan konserteissa, joissa hän toimi itse <a href="/wiki/Impressaari" title="Impressaari">impressaarina</a> ja solistina. Konsertot muodostivat tärkeän osan säveltäjän tuloista. Jokainen Wienissä sävelletyistä pianokonsertoista on mestarillinen ja edustaa Mozartia parhaimmillaan. Konsertot noudattivat perinteistä nopea–hidas–nopea-rakennetta. Ensimmäisessä osassa käytetään samanlaista ritornello- ja sonaattimuodon yhdistelmää kuin J.C. Bachin konsertoissa. Mozart myös lisäsi usein pitkien soolo-osuuksien väliin lyhyitä osuuksia koko orkesterille, jotka toimivat ikään kuin ylimääräisinä ritornello-osina. Konserttojen toinen osa oli yleensä aariamainen ja sävelletty subdominanttisävellajiin, harvemmin dominanttisävellajiin tai rinnakkaiseen mollisävellajiin. Rakenteeltaan se oli tavallisesti sonaatti ilman kehittelyjaksoa tai joskus rondomuotoinen. Finaali oli tavanomaisesti virtuoosinen rondo tai sonaattirondo, jossa oli yksi tai useampi kadenssijakso.<a href="#cite_note-grout556-35">[35]</a><a href="#cite_note-36">[36]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kamarimusiikki">Kamarimusiikki</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=11" title="Muokkaa osiota Kamarimusiikki" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=11" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kamarimusiikki">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:HaydnQuartetOpus33No2Mvt3M60-72.gif" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/HaydnQuartetOpus33No2Mvt3M60-72.gif/250px-HaydnQuartetOpus33No2Mvt3M60-72.gif" decoding="async" width="250" height="325" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/HaydnQuartetOpus33No2Mvt3M60-72.gif/375px-HaydnQuartetOpus33No2Mvt3M60-72.gif 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/31/HaydnQuartetOpus33No2Mvt3M60-72.gif/500px-HaydnQuartetOpus33No2Mvt3M60-72.gif 2x" data-file-width="2147" data-file-height="2792" /></a><figcaption>Joseph Haydnin Opus 33:n toisen jousikvarteton kolmannen osan viimeiset tahdit</figcaption></figure> Haydnin lisänimi "jousikvarteton isä" on perustellumpi kuin vastaava nimitys "sinfonian isä". Vaikka Haydn ei ollut ensimmäinen jousikvartettojen säveltäjä, hän oli yksi ensimmäisistä ja lajin suurin mestari omana aikanaan. Toisin kuin sinfoniat, jousikvartetot oli tarkoitettu amatöörien esitettäväksi. Haydnin jousikvartetot puhuttelevatkin ennen kaikkea soittajia. Niitä kuvaillaan usein soittimien keskusteluksi: 1. viulu johtaa yleensä puhetta, mutta sello tai jokin väliäänistä saattaa kuljettaa melodiaa tai osallistua vuoropuheluun. Haydnin jousikvartettojen kehitys vastaa paljolti hänen sinfonioidensa kehitystä alku-uran kokeiluista myöhäiskauden mestarillisiin teoksiin. Haydnin jousikvartetoista tunnetuimmat lienevät opus 33:een kuuluvat kuusi erityisen nokkelaa, kepeää ja melodista kvartettoa. Kvartettojen menuetit, jotka on nimetty <a href="/wiki/Scherzo" title="Scherzo">scherzoiksi</a> (ital. vitsaillen), pilailevat hovitanssin kustannuksella rikkomalla tanssin rytmikuvioita yllättävillä tauoilla. Opus 33:n muissakin osissa on paljon huumoria. Koska kvartettoja ei julkaistu <a href="/wiki/Partituuri" title="Partituuri">partituurina</a> vaan jokainen soittaja näki vain oman <a href="/wiki/Stemma" title="Stemma">stemmansa</a>, monet vitsit ymmärsi vasta esityksen yhteydessä. Useiden tarinoiden mukaan esiintyjät ovat purskahtaneet nauruun kesken esityksen musiikin yllättävien käänteiden vuoksi.<a href="#cite_note-">[37]</a><a href="#cite_note-quartet-38">[38]</a> Mozart oli jo lapsena virtuoosinen pianisti, mikä ilmenee hänen säveltämästään pianomusiikista. Mozartin 19 pianosonaattia kuuluvat hänen useimmin esitettyihin teoksiinsa. Sonaateille ovat ominaisia pitkät laulavat melodiat, mikä eroaa Haydnin tavasta koota melodiat pienistä motiiveista.<a href="#cite_note-39">[39]</a><a href="#cite_note-quartet-38">[38]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Klassismin_suuret_säveltäjät">Klassismin suuret säveltäjät</h2>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=12" title="Muokkaa osiota Klassismin suuret säveltäjät" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=12" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Klassismin suuret säveltäjät">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Joseph_Haydn">Joseph Haydn</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=13" title="Muokkaa osiota Joseph Haydn" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=13" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Joseph Haydn">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Joseph_Haydn,_m%C3%A5lning_av_Thomas_Hardy_fr%C3%A5n_1792.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/69/Joseph_Haydn%2C_m%C3%A5lning_av_Thomas_Hardy_fr%C3%A5n_1792.jpg/250px-Joseph_Haydn%2C_m%C3%A5lning_av_Thomas_Hardy_fr%C3%A5n_1792.jpg" decoding="async" width="250" height="316" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/69/Joseph_Haydn%2C_m%C3%A5lning_av_Thomas_Hardy_fr%C3%A5n_1792.jpg/375px-Joseph_Haydn%2C_m%C3%A5lning_av_Thomas_Hardy_fr%C3%A5n_1792.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/69/Joseph_Haydn%2C_m%C3%A5lning_av_Thomas_Hardy_fr%C3%A5n_1792.jpg/500px-Joseph_Haydn%2C_m%C3%A5lning_av_Thomas_Hardy_fr%C3%A5n_1792.jpg 2x" data-file-width="853" data-file-height="1078" /></a><figcaption>Joseph Haydn</figcaption></figure> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Nikolaus_Esterhazy.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/73/Nikolaus_Esterhazy.jpg/200px-Nikolaus_Esterhazy.jpg" decoding="async" width="200" height="237" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/7/73/Nikolaus_Esterhazy.jpg 1.5x" data-file-width="250" data-file-height="296" /></a><figcaption>Joseph Haydnin työnantaja, ruhtinas <a href="/w/index.php?title=Nikolaus_Esterh%C3%A1zy&action=edit&redlink=1" class="new" title="Nikolaus Esterházy (sivua ei ole)">Nikolaus Esterházy</a></figcaption></figure> <a href="/wiki/Joseph_Haydn" title="Joseph Haydn">Joseph Haydn</a> oli aikansa suosituin säveltäjä, joka vaikutti kaikkiin aikansa musiikkilajeihin, vaikka hänet erityisesti muistetaan lukuisista sinfonioistaan ja jousikvartetoistaan. Ne muodostuivat lajityypin malleiksi, joita lukuisat myöhemmät säveltäjät pyrkivät jäljittelemään. Hän toimi suurimman osan urastaan <a href="/wiki/Unkari" title="Unkari">unkarilaisen</a> aatelisperheen <a href="/wiki/Esterh%C3%A1zy" title="Esterházy">Esterházyjen</a> palveluksessa. Hänet palkkasi virkaansa ruhtinas <a href="/w/index.php?title=Paul_Anton_Esterh%C3%A1zy&action=edit&redlink=1" class="new" title="Paul Anton Esterházy (sivua ei ole)">Paul Anton Esterházy</a> vuonna <a href="/wiki/1761" title="1761">1761</a>, ja hän jatkoi tämän veljen <a href="/w/index.php?title=Nikolaus_Esterh%C3%A1zy&action=edit&redlink=1" class="new" title="Nikolaus Esterházy (sivua ei ole)">Nikolaus Esterházyn</a> palveluksessa edellisen kuoleman jälkeen vuonna <a href="/wiki/1762" title="1762">1762</a>. Esterházyt olivat suuria musiikinystäviä, ja heidän linnassaan <a href="/wiki/Esterh%C3%A1za" class="mw-redirect" title="Esterháza">Esterházassa</a> toimi kaksi teatteria, ooppera ja kaksi ylellistä musiikkihuonetta. Haydn johti ruhtinaan noin kaksikymmentäviisihenkistä orkesteria viikoittaisissa konserteissa ja pienempää kamarimusiikkiryhmää lähes päivittäisissä konserteissa, joissa myös ruhtinas Nikolaus Esterházy usein soitti selloa, viola da gambaa tai baritonia, suurta kielisoitinta, joka muistutti basso viola da gambaa, mutta jossa oli ylimääräinen kerta resonoivia metallisia kieliä, joita voitiin näppäillä kuin harppua.<a href="#cite_note-grout526-40">[40]</a><a href="#cite_note-haydn-41">[41]</a> Haydn sävelsi pääasiassa instrumentaalimusiikkia ruhtinaan tarpeisiin: orkesterimusiikkia konsertteihin ja erilaista kamarimusiikkia ruhtinaan soitettavaksi. Lisäksi hän sävelsi kirkkomusiikkia hovin tarpeisiin ja oopperoita palatsin teattereissa esitettäväksi. Vaikka Haydnin sopimus kielsi häntä luovuttamasta musiikkiaan ulkopuolisille, luvaton teosten julkaiseminen erityisesti Lontoossa ja Pariisissa kasvatti hänen mainettaan Euroopassa. Tehtyään uuden sopimuksen vuonna 1779, joka salli hänen myydä teoksiaan myös muille, Haydn sävelsi orkesteri- ja instrumentaalimusiikkiaan teosten julkaisemista silmällä pitäen. Vuonna <a href="/wiki/1790" title="1790">1790</a> ruhtinas Nikolaus kuoli, ja hänen poikansa Anton lakkautti hovin orkesterin valtaan noustuaan. Haydn asettui asumaan Wieniin saatuaan taiteilijaeläkkeen ruhtinasperheeltä ja eli siellä ulkomaanmatkojaan lukuun ottamatta elämänsä loppuajan.<a href="#cite_note-grout526-40">[40]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Haydnin_tyyli_ja_teokset">Haydnin tyyli ja teokset</h4>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=14" title="Muokkaa osiota Haydnin tyyli ja teokset" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=14" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Haydnin tyyli ja teokset">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Haydnin tyyliä pidettiin hänen omana aikanaan hyvin persoonallisena. Hän pyrki säveltämään teoksensa helposti lähestyttäviksi säveltämällä teemoja, jotka vaikuttivat ensikuulemalla tutuilta ja noudattivat fraseerauksen, muodon ja harmonian konventioita. Hän kuitenkin lisäsi musiikin kiinnostavuutta lisäämällä teoksiin yllätyksellisiä elementtejä. Nämä musiikin vastakkaiset elementit tukivat toisiaan: tuttu ja turvallinen sai mielenkiintoa yllätyksistä ja perinteisiin muotoihin tukeutuminen loi kuulijalle odotuksia, jotka saivat yllätykselliset elementit erottumaan selvästi.<a href="#cite_note-grout531-42">[42]</a> Vuonna <a href="/wiki/1776" title="1776">1776</a> julkaistua itävaltalaista tietosanakirjaa varten kirjoittamassaan lyhyessä omaelämäkerrassaan Haydn luettelee onnistuneimmiksi teoksikseen kolme oopperaa, italialaiset <a href="/wiki/Oratorio" title="Oratorio">oratoriot</a> ja vuonna <a href="/wiki/1767" title="1767">1767</a> sävelletyn <a href="/wiki/Stabat_Mater" title="Stabat Mater">Stabat Materinsa</a>. Hän ei edes mainitse yli kuuttakymmentä siihen mennessä säveltämäänsä sinfoniaa ja toteaa jousikvartetoistaan vain, että <a href="/wiki/Berliini" title="Berliini">berliiniläiset</a> kriitikot suhtautuivat niihin liian kriittisesti. Aikansa esteettisten teorioiden mukaisesti Haydn piti vokaalimusiikkia instrumentaalimusiikkia arvokkaampana.<a href="#cite_note-grout531-42">[42]</a> Haydn sävelsi uransa aikana kaksitoista messua, joista tunnetuin on Lordi Nelsonin messu vuodelta <a href="/wiki/1798" title="1798">1798</a>. Lontoon vierailunsa yhteydessä Haydn tutustui Händelin oratorioihin. Kuultuaan <a href="/wiki/Westminster_Abbey" title="Westminster Abbey">Westminster Abbeyssa</a> Messias-oratorion Halleluja-kuoro-osuuden hän oli niin vaikuttunut, että purskahti itkuun ja sanoi Händelin olevan "meidän kaikkien mestari". Händelin vaikutus näkyy erityisesti Haydnin myöhäiskauden messuissa ja hänen kahdessa oratoriossaan: Luominen vuodelta <a href="/wiki/1798" title="1798">1798</a> ja Vuodenajat vuodelta <a href="/wiki/1801" title="1801">1801</a>.<a href="#cite_note-grout531-42">[42]</a><a href="#cite_note-grout543-23">[23]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Haydnin_vaikutus">Haydnin vaikutus</h4>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=15" title="Muokkaa osiota Haydnin vaikutus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=15" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Haydnin vaikutus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Haydn jätti kuollessaan vuonna <a href="/wiki/1809" title="1809">1809</a> jälkeensä valtavan teosmäärän, vaikka säveltäjän maine lepäsikin aikanaan pääasiassa vain hänen sinfonioidensa, vuosien 1770–1790 välillä säveltämiensä jousikvartettojen ja kahden viimeisen oratorion varassa. Nämä teokset, jotka olivat hyvin suosittuja ja joita esitettiin paljon, vaikuttivat suuresti tuleviin säveltäjiin ja tulivat nopeasti osaksi taidemusiikin pysyvää repertuaaria. Haydn vaikutti myös voimakkaasti kahteen nuorempaan suureen klassismin ajan säveltäjään, W.A. Mozartiin ja Beethoveniin, joiden molempien opettajana hän ehti toimia.<a href="#cite_note-grout545-43">[43]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Wolfgang_Amadeus_Mozart">Wolfgang Amadeus Mozart</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=16" title="Muokkaa osiota Wolfgang Amadeus Mozart" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=16" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Wolfgang Amadeus Mozart">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Louis_Carrogis_dit_Carmontelle_-_Portrait_de_Wolfgang_Amadeus_Mozart_(Salzbourg,_1756-Vienne,_1791)_jouant_%C3%A0_Paris_avec_son_p%C3%A8re_Jean..._-_Google_Art_Project.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ed/Louis_Carrogis_dit_Carmontelle_-_Portrait_de_Wolfgang_Amadeus_Mozart_%28Salzbourg%2C_1756-Vienne%2C_1791%29_jouant_%C3%A0_Paris_avec_son_p%C3%A8re_Jean..._-_Google_Art_Project.jpg/250px-thumbnail.jpg" decoding="async" width="250" height="392" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ed/Louis_Carrogis_dit_Carmontelle_-_Portrait_de_Wolfgang_Amadeus_Mozart_%28Salzbourg%2C_1756-Vienne%2C_1791%29_jouant_%C3%A0_Paris_avec_son_p%C3%A8re_Jean..._-_Google_Art_Project.jpg/375px-thumbnail.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ed/Louis_Carrogis_dit_Carmontelle_-_Portrait_de_Wolfgang_Amadeus_Mozart_%28Salzbourg%2C_1756-Vienne%2C_1791%29_jouant_%C3%A0_Paris_avec_son_p%C3%A8re_Jean..._-_Google_Art_Project.jpg/500px-thumbnail.jpg 2x" data-file-width="3322" data-file-height="5203" /></a><figcaption><a href="/wiki/Leopold_Mozart" title="Leopold Mozart">Leopold</a>, <a href="/wiki/Maria_Anna_Mozart" title="Maria Anna Mozart">Maria Anna</a> ja Wolfgang Amadeus Mozart soittamassa yhdessä vuonna 1776.</figcaption></figure> <a href="/wiki/Wolfgang_Amadeus_Mozart" title="Wolfgang Amadeus Mozart">Wolfgang Amadeus Mozart</a> (<a href="/wiki/1756" title="1756">1756</a>–<a href="/wiki/1791" title="1791">1791</a>) ehti lyhyen mutta tuotteliaan uransa aikana vaikuttaa ja viedä eteenpäin kaikkia aikansa merkittäviä musiikinlajeja. Mozartin isä <a href="/wiki/Leopold_Mozart" title="Leopold Mozart">Leopold Mozart</a> oli ammattimuusikko, joka toimi <a href="/wiki/Salzburg" title="Salzburg">Salzburgin</a> <a href="/wiki/Arkkipiispa" title="Arkkipiispa">arkkipiispan</a> hovissa viulistina ja vuodesta <a href="/wiki/1763" title="1763">1763</a> eteenpäin vara-Kapellmeisterina. Hän oli vuonna <a href="/wiki/1756" title="1756">1756</a> julkaissut arvostetun esityksen viulunsoitosta ja hän nautti myös arvostusta säveltäjänä. Isä havaitsi Wolfgangin lahjakkuuden nuorena ja osittain uhrasi oman uransa poikansa ja tämän vanhemman siskon <a href="/wiki/Maria_Anna_Mozart" title="Maria Anna Mozart">Maria Anna Mozartin</a> kouluttamiseksi. Vuodesta <a href="/wiki/1762" title="1762">1762</a> vuoteen <a href="/wiki/1773" title="1773">1773</a> Mozartin perhe kiersi Eurooppaa esittelemässä Wolfgangia ja Maria Annaa musiikillisina lapsineroina. Matkojen aikana Mozart pääsi tutustumaan lähes kaikkeen Euroopan musiikkielämään ja tutustui aikansa suuriin säveltäjänimiin kuten <a href="/wiki/Johann_Christian_Bach" title="Johann Christian Bach">Johann Christian Bachiin</a> ja <a href="/wiki/Johann_Schobert" title="Johann Schobert">Johann Schobertiin</a>.<a href="#cite_note-grout546-44">[44]</a><a href="#cite_note-mozart-45">[45]</a> Kuusitoistavuotiaana Mozart siirtyi Salzburgin arkkipiispan hoviin, jossa työskenteli seuraavat kahdeksan vuotta. Mozart ei viihtynyt hovissa ja ilmaisee useissa säilyneissä henkilökohtaisissa kirjeissään tuohtumuksensa siitä, että häntä kohdeltiin hovissa kuin palvelijaa. Kahdeksan vuoden palvelun jälkeen hän erosi hovin palveluksesta vastoin isänsä ohjeita ja muutti <a href="/wiki/Wien" title="Wien">Wieniin</a>, jossa hän päätti toimia vapaana säveltäjänä ja opettajana. Mozart oli ensimmäisiä taiteilijoita, joka ei toiminut jonkin kirkon tai hovin palveluksessa vaan pyrki saamaan toimeentulonsa vapaana säveltäjänä. Tämä enteili romantiikan aikana tapahtunutta uuden vapaan taiteilijan käsitteen syntymistä. Aluksi Mozart menestyi hyvin, mutta vuoden 1788 jälkeen hänen oppilaittensa ja tilaustöidensä määrä alkoi vähentyä luultavasti turkkilaisia vastaan käydyn sodan tilapäisesti köyhdytettyä Wieniä. Mozart oli kuitenkin elämänsä loppuun asti kyllin varakas piian palkkaamiseen ja pukeutuakseen sosiaalisen asemansa mukaisesti. Ilmeisesti Mozartin elämän loppupuolen taloudelliset vaikeudet eivät niinkään johtuneet taiteilijan tulojen vähenemisestä vaan hänen holtittomasta rahankäytöstään ja kykenemättömyydestään huolehtia omasta taloudestaan, kuten hänen sisarensakin aikanaan esitti.<a href="#cite_note-grout546-44">[44]</a><a href="#cite_note-mozart-45">[45]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Mozartin_maine_ja_vaikutus">Mozartin maine ja vaikutus</h4>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=17" title="Muokkaa osiota Mozartin maine ja vaikutus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=17" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Mozartin maine ja vaikutus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Rikkaan aatelisen Mozartilta tilaama <a href="/wiki/Requiem_(Mozart)" title="Requiem (Mozart)">Requiem</a> jäi kesken, koska viimeisenä elinvuotenaan säveltäjä oli kiireinen Taikahuilun ja La clemenza di Titon sävellystyön kanssa. Vuosien saatossa kesken jääneestä sielunmessusta on tullut koko Mozartin kesken jääneen luomistyön metafora, ja Mozartista muokattiin romantiikan aikana uuden ihanteen mukainen sankaritaiteilijamyytti. 1800-luvun alkuun mennessä Mozartin ja Haydnin keskeisestä tuotannosta oli muodostunut taidemusiikin repertuaarin ydin, joka toimi innoittajana Beethovenille ja muille seuraavan sukupolven säveltäjille.<a href="#cite_note-grout564-46">[46]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Ludwig_van_Beethoven">Ludwig van Beethoven</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=18" title="Muokkaa osiota Ludwig van Beethoven" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=18" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ludwig van Beethoven">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Beethoven.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Beethoven.jpg/250px-Beethoven.jpg" decoding="async" width="250" height="301" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Beethoven.jpg/375px-Beethoven.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Beethoven.jpg/500px-Beethoven.jpg 2x" data-file-width="1200" data-file-height="1443" /></a><figcaption>Ludwig van Beethoven</figcaption></figure> <a href="/wiki/Ludwig_van_Beethoven" title="Ludwig van Beethoven">Ludwig van Beethovenin</a> ura sijoittui klassismin ja <a href="/wiki/Romantiikan_musiikki" title="Romantiikan musiikki">romantiikan</a> aikakausien kuohuvaan taitekohtaan. Hän oli perehtynyt valistuksen ajatteluun ja omaksunut Mozartin ja Haydnin musiikin. Hän eli myös <a href="/wiki/Ranskan_suuri_vallankumous" title="Ranskan suuri vallankumous">Ranskan suuren vallankumouksen</a> ajan ja ensin ihastui ja myöhemmin pettyi <a href="/wiki/Napoleon_I" title="Napoleon I">Napoleoniin</a>. Hänen musiikissaan oli sekä klassismin että romantiikan piirteitä, ja säveltäjänä hänen sijoittamisensa yksiselitteisesti kumpaakaan kategoriaan ei ole mahdollista. Beethovenin työurakin kuvasi muuttuvaa maailmaa: hän oli ensimmäinen säveltäjä, joka työskenteli koko elämänsä vapaana säveltäjänä oppilaiden, konserttien ja tilaustöiden varassa eikä ollut virkasuhteessa mihinkään hoviin tai kirkkoon.<a href="#cite_note-grout571-47">[47]</a><a href="#cite_note-beethoven-48">[48]</a> Pian Beethovenin kuoleman jälkeen musiikkitieteilijät jakoivat hänen teoksensa kolmeen ajanjaksoon, joista ensimmäinen, vuosiin <a href="/wiki/1770" title="1770">1770</a>–<a href="/wiki/1802" title="1802">1802</a> sijoittuva, oli musiikillisen kielen ja muotojen opiskelua ja hidasta oman äänen löytämistä <a href="/wiki/S%C3%A4velt%C3%A4j%C3%A4" title="Säveltäjä">säveltäjänä</a>. Toinen luova jakso (<a href="/wiki/1802" title="1802">1802</a>–<a href="/wiki/1814" title="1814">1814</a>) oli uuden tyylin löytämisen aikaa, jolloin Beethovenin musiikki saavutti uuden dramaattisuuden ja ilmaisuvoiman tason, joka teki hänet valtavan kuuluisaksi. Kolmannen ja viimeisen jakson (<a href="/wiki/1815" title="1815">1815</a>–<a href="/wiki/1827" title="1827">1827</a>) aikana säveltäjän musiikki muuttui sisäänpäin kääntyneeksi ja vaikeammaksi esittää sekä kuulijoille haastavammaksi.<a href="#cite_note-grout571-47">[47]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Varhaistuotanto">Varhaistuotanto</h4>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=19" title="Muokkaa osiota Varhaistuotanto" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=19" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Varhaistuotanto">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Beethovenin varhaistuotanto koostui yleensä <a href="/wiki/Bonn" title="Bonn">Bonnissa</a> ja vuoden <a href="/wiki/1792" title="1792">1792</a> jälkeen Wienissä sävelletyistä pianosonaateista, jotka Beethoven aikansa tavan mukaisesti sävelsi amatöörien esitettäväksi, vaikka jo ensimmäiset teokset asettivat soittajien tekniikalle tavanomaista suuremmat vaatimukset. Usein suhteellisen vaativia osia on sävelletty teoksiin helpompien kohtien sekaan mahdollisesti haasteeksi pianistille. Vasta saavutettuaan kohtuullisen tunnetun aseman pianoteoksillaan uskalsi Beethoven suoraan haastaa entisen opettajansa Haydnin tämän yhdellä omimmalla alueellaan säveltämällä ensimmäiset kuusi jousikvartettoaan (op. 18) vuonna <a href="/wiki/1800" title="1800">1800</a>. Jousikvartetoissa on paljon vaikutteita sekä Haydnilta että Mozartilta, mutta ne eivät jää puhtaiden imitaatioiden tasolle, vaan Beethoven tuo niihin oman persoonallisen otteensa. Myös Beethovenin ensimmäinen sinfonia C-duuri sisälsi paljon vaikutteita Beethovenin esikuvien myöhäiskausien sinfonioista.<a href="#cite_note-grout573-49">[49]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Toinen_luomiskausi">Toinen luomiskausi</h4>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=20" title="Muokkaa osiota Toinen luomiskausi" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=20" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Toinen luomiskausi">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Bonaparte_Premier_consul.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3d/Bonaparte_Premier_consul.jpg/200px-Bonaparte_Premier_consul.jpg" decoding="async" width="200" height="289" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3d/Bonaparte_Premier_consul.jpg/300px-Bonaparte_Premier_consul.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3d/Bonaparte_Premier_consul.jpg/400px-Bonaparte_Premier_consul.jpg 2x" data-file-width="526" data-file-height="760" /></a><figcaption>Napoleon, joka toimi alun perin Eroica- sinfonian innoituksena</figcaption></figure> Vuoden 1803 jälkeen Beethovenin musiikki muuttui kunnianhimoisemmaksi. Uuden haastavamman musiikin säveltämisen mahdollisti Beethovenin Wienissä hankkima vankka suosio ja useiden varakkaiden suosijoiden rahallinen tuki. Myös Beethovenin kuulon heikkenemisen aikaansaaman psykologisen kriisin katsotaan edesauttaneen uudenlaisen musiikin syntymistä. Keskimmäisen luomiskauden musiikki jatkoi Haydnin ja Mozartin luomalla tiellä musiikin melodioiden, muotojen, fraseerauksen ja tekstuurien osalta. Beethoven käytti usein Haydnin tapaan vain muutamia musiikillisia ideoita ja rakensi niiden pohjalta monimutkaisia kehittelyitä pikemmin kuin kirjoitti "valmiita" melodioita Mozartin tapaan.<a href="#cite_note-grout576-50">[50]</a> Keskikauden merkittävimpänä teoksena pidetään säveltäjän kolmatta sinfoniaa Eroica (eli sankarillinen), joka oli pitempi kuin mikään aikaisemmin sävelletyistä sinfonioista. Sinfonian alkuperäiseksi nimeksi piti tulla Bonaparte Beethovenin ihaileman Ranskan vallankumouksen sankarin mukaisesti, mutta Beethovenin kuultua Napoleonin kruunanneen itsensä keisariksi hän repi teoksen kansisivun irti ja nimesi sinfonian uudelleen. Muita keskikauden sävellyksiä oli säveltäjän ainoaksi jäänyt ooppera <a href="/wiki/Fidelio" title="Fidelio">Fidelio</a> vuodelta <a href="/wiki/1805" title="1805">1805</a>. Kantaesitystä viivyttivät sekaannukset ja säveltäjän tyytymättömyys esityksen suunnittelussa. Kun teos lopulta esitettiin marraskuussa, se ei saanut kovin suurta menestystä, ja Beethoven kirjoittikin oopperasta useita versioita ennen kuin se viimein saavutti suosiota vuonna <a href="/wiki/1813" title="1813">1813</a>. Vuoteen <a href="/wiki/1814" title="1814">1814</a> mennessä Beethovenista oli tullut aikansa suosituin säveltäjä, ja Eroica-sinfonian ja muun muassa Razumovski-kvarteton luoma uusi sankarillinen sävellystyyli, johon aluksi oli suhtauduttu varauksellisesti, oli laajasti arvostettu.<a href="#cite_note-grout576-50">[50]</a> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Beethoven-MissaSolemnis-manuscript.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/68/Beethoven-MissaSolemnis-manuscript.jpg/250px-Beethoven-MissaSolemnis-manuscript.jpg" decoding="async" width="250" height="321" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/68/Beethoven-MissaSolemnis-manuscript.jpg 1.5x" data-file-width="331" data-file-height="425" /></a><figcaption>Missa solemniksen alkuperäiskäsikirjoitus.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Myöhäistuotanto">Myöhäistuotanto</h4>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=21" title="Muokkaa osiota Myöhäistuotanto" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=21" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Myöhäistuotanto">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Viimeisinä elinvuosinaan Beethoven eristäytyi enenevässä määrin ympäristöstään lähes täydellisen kuurouden, perhe- ja terveysongelmien ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi. Napoleonin sotien päättyminen vuonna 1815 johti vaikeaan sodanjälkeiseen taantumaan, jonka vuoksi suurten julkisten teosten tilaukset vähenivät. Moninaiset ongelmat myös hidastivat Beethovenin sävellysvauhtia, ja viimeisinä kahtenatoista elinvuotenaan Beethoven tuotti vain kaksi suurta julkista teosta: <a href="/wiki/Missa_solemnis" title="Missa solemnis">Missa solemniksen</a> ja yhdeksännen sinfonian. Muita merkittäviä ajanjakson sävellystöitä olivat <a href="/wiki/Diabelli-muunnelmat" title="Diabelli-muunnelmat">Diabelli-muunnelmat</a>, viisi viimeistä pianosonaattia ja jousikvartettoa.<a href="#cite_note-grout585-51">[51]</a> Beethovenin myöhäistuotannossa ääripäät kohtaavat toisensa, groteski ja hengellinen yhdeksännessä sinfoniassa ja Missa solemniksessa sekä naiivi ja syvällinen jousikvartetoissa. Klassismin piirteet olivat edelleen havaittavissa teoksissa, vaikka Beethovenin tyyli oli erkaantunut kauaksi Mozartin ja Haydnin konventioista. Teoksien ominaispiirteitä ovat uusien soittamistapojen ja sointien käyttäminen (esimerkiksi soittaminen sul ponticello eli viulun tallalta ohuen äänen aikaansaamiseksi), lisääntynyt <a href="/wiki/Kontrapunkti" title="Kontrapunkti">kontrapunktin</a> ja erityisesti <a href="/wiki/Fuuga" title="Fuuga">fuugan</a> käyttö (esimerkiksi jousikvarteton op. 133 Grosse Fuge (Suuri fuuga) tai yhdeksännen sinfonian finaalin kaksi tuplafuugaa). Hän myös rikkoi perinteisiä teosten rakenteen konventioita muun muassa kirjoittamalla viiteen viimeiseen pianosonaattiinsa jokaiseen perinteisestä sonaattimuodosta eri tavoin eroavan rakenteen ja käyttämällä yhdeksännen sinfonian mahtipontisessa finaalissa laulusolisteja ja kuoroa.<a href="#cite_note-grout585-51">[51]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Beethovenin_merkitys">Beethovenin merkitys</h4>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=22" title="Muokkaa osiota Beethovenin merkitys" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=22" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Beethovenin merkitys">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Romantiikan aikana Beethoven nousi uuden sankaritaiteilijamyytin suurimmaksi edustajaksi. Se korvasi klassismiin asti vallalla olleen näkemyksen taiteilijoista käsityöläisinä, ja vasta 1900-luvun aikana elämäkertakirjailijat ja tutkijat alkoivat paljastaa inhimillisemmän Beethovenin romantiikan aikakauden luoman myytin alta. Beethoven on kuitenkin säilynyt yhtenä taidemusiikin keskeisimmistä hahmoista, ja hänen musiikkiaan on esitetty lakkaamatta taiteilijan elämästä asti. Vapaana säveltäjänä toiminut Beethoven oli nauttimansa suuren suosion ansiosta varsin varakas. Hän ei ollut edeltäjiensä tavoin velvollinen tuottamaan tilauksesta teoksia hovin tai kirkon tarpeisiin, ja siten hänellä oli suurempi vapaus sävellystensä aiheiden ja tyylin suhteen. Tätä vapautta Beethoven käytti usein omien kokemuksiensa ja tuntemuksiensa ilmaisuun musiikissa, ja hänestä tuli itseilmaisua korostaneen romantiikan aikakauden ensimmäinen edustaja.<a href="#cite_note-grout593-52">[52]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Klassismin_ajan_merkittäviä_säveltäjiä">Klassismin ajan merkittäviä säveltäjiä</h2>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=23" title="Muokkaa osiota Klassismin ajan merkittäviä säveltäjiä" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=23" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Klassismin ajan merkittäviä säveltäjiä">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="timeline-wrapper"><map name="timeline_e9r7uvia6z95dvdxer0t0j4tkrii303"><area shape="rect" href="/wiki/John_Field" coords="408,458,499,479" title="John Field" alt="John Field" /><area shape="rect" href="/wiki/Fernando_Sor" coords="389,439,491,459" title="Fernando Sor" alt="Fernando Sor" /><area shape="rect" href="/wiki/Johann_Nepomuk_Hummel" coords="389,419,541,440" title="Johann Nepomuk Hummel" alt="Johann Nepomuk Hummel" /><area shape="rect" href="/wiki/Ludwig_van_Beethoven" coords="351,400,523,424" title="Ludwig van Beethoven" alt="Ludwig van Beethoven" /><area shape="rect" href="/wiki/Franz_Danzi" coords="318,381,415,401" title="Franz Danzi" alt="Franz Danzi" /><area shape="rect" href="/wiki/Luigi_Cherubini" coords="304,361,423,382" title="Luigi Cherubini" alt="Luigi Cherubini" /><area shape="rect" href="/wiki/Joseph_Martin_Kraus" coords="285,342,426,363" title="Joseph Martin Kraus" alt="Joseph Martin Kraus" /><area shape="rect" href="/wiki/Wolfgang_Amadeus_Mozart" coords="285,323,476,347" title="Wolfgang Amadeus Mozart" alt="Wolfgang Amadeus Mozart" /><area shape="rect" href="/wiki/Antonio_Salieri" coords="256,304,395,328" title="Antonio Salieri" alt="Antonio Salieri" /><area shape="rect" href="/wiki/Domenico_Cimarosa" coords="251,284,382,305" title="Domenico Cimarosa" alt="Domenico Cimarosa" /><area shape="rect" href="/wiki/William_Billings" coords="237,265,362,285" title="William Billings" alt="William Billings" /><area shape="rect" href="/wiki/Luigi_Boccherini" coords="223,245,348,266" title="Luigi Boccherini" alt="Luigi Boccherini" /><area shape="rect" href="/wiki/Carl_Ditters_von_Dittersdorf" coords="204,226,396,247" title="Carl Ditters von Dittersdorf" alt="Carl Ditters von Dittersdorf" /><area shape="rect" href="/wiki/Michael_Haydn" coords="195,207,303,227" title="Michael Haydn" alt="Michael Haydn" /><area shape="rect" href="/wiki/Josef_Myslivecek" coords="195,187,320,208" title="Josef Myslivecek" alt="Josef Myslivecek" /><area shape="rect" href="/wiki/Johann_Schobert" coords="185,168,305,189" title="Johann Schobert" alt="Johann Schobert" /><area shape="rect" href="/wiki/Joseph_Haydn" coords="171,149,289,173" title="Joseph Haydn" alt="Joseph Haydn" /><area shape="rect" href="/wiki/Francois%2DAndre_Danican_Philidor" coords="143,129,351,150" title="Francois-Andre Danican Philidor" alt="Francois-Andre Danican Philidor" /><area shape="rect" href="/wiki/Pieter_Hellendaal" coords="119,110,249,131" title="Pieter Hellendaal" alt="Pieter Hellendaal" /><area shape="rect" href="/wiki/Leopold_Mozart" coords="109,91,223,111" title="Leopold Mozart" alt="Leopold Mozart" /><area shape="rect" href="/wiki/Georg_Christoph_Wagenseil" coords="91,71,266,92" title="Georg Christoph Wagenseil" alt="Georg Christoph Wagenseil" /><area shape="rect" href="/wiki/Christoph_Willibald_Gluck" coords="86,52,291,76" title="Christoph Willibald Gluck" alt="Christoph Willibald Gluck" /><area shape="rect" href="/wiki/Carl_Philipp_Emanuel_Bach" coords="86,32,261,53" title="Carl Philipp Emanuel Bach" alt="Carl Philipp Emanuel Bach" /><area shape="rect" href="/wiki/Giuseppe_Bonno" coords="72,13,185,34" title="Giuseppe Bonno" alt="Giuseppe Bonno" /></map><img usemap="#timeline_e9r7uvia6z95dvdxer0t0j4tkrii303" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/timeline/e9r7uvia6z95dvdxer0t0j4tkrii303.png" /></div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Katso_myös">Katso myös</h2>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=24" title="Muokkaa osiota Katso myös" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=24" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Katso myös">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><a href="/wiki/Luettelo_klassismin_s%C3%A4velt%C3%A4jist%C3%A4" title="Luettelo klassismin säveltäjistä">Luettelo klassismin säveltäjistä</a></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Lähteet">Lähteet</h2>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=25" title="Muokkaa osiota Lähteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=25" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lähteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kirjallisuus">Kirjallisuus</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=26" title="Muokkaa osiota Kirjallisuus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=26" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kirjallisuus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li>Grout, Donald Jay et al.: A History of Western Music, 7th ed. W.W. Norton & Company, Inc., 2005. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-393-97991-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-393-97991-1">ISBN 0-393-97991-1</a> </li> <li>Bacon, Henry: Oopperan historia. Otava, 1995. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-13273-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-13273-3">ISBN 951-1-13273-3</a> </li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Internetlähteet">Internetlähteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=27" title="Muokkaa osiota Internetlähteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=27" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Internetlähteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/musa.pl?h=taidemusiikki">Taidemusiikki</a> Musiikin asiasanasto (MUSA). <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20060219183922/http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/musa.pl?h=taidemusiikki">Arkistoitu</a> 19.2.2006. Viitattu 3.8.2007.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/musa.pl?h=klassismi">Klassismi</a> Musiikin asiasanasto (MUSA). <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20051231003125/http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/musa.pl?h=klassismi">Arkistoitu</a> 31.12.2005. Viitattu 3.8.2007.</li> <li>Murtomäki, Veijo: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://muhi.siba.fi/muhi/bin/view/Articles/klas_klassismi3?s">(Täys)klassismi</a> Muhi. Viitattu 3.8.2007.</li> <li>Murtomäki, Veijo: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://muhi.siba.fi/muhi/bin/view/Articles/klas_klassismi1?s">Klassismin käsitteestä, ilmaisusta ja taustavoimista</a> Muhi. Viitattu 3.8.2007.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.hoasm.org/XIIA/XIIAMannheimSchool.html">The Mannheim School</a> HOASM. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi)</li> <li>Zaslaw, Neal & Cowdery, William: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.aam.co.uk/features/9803.htm">Mozart piano concertos — background and overview</a> Academy of Ancient Music. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070714212255/http://www.aam.co.uk/features/9803.htm">Arkistoitu</a> 14.7.2007. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi)</li> <li>Sadie, Stanley: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/g_string_quartet.html">Musical Forms - String Quartet</a> Classical Music Pages. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070810153911/http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/g_string_quartet.html">Arkistoitu</a> 10.8.2007. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi)</li> <li>Sadie, Stanley: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/haydnj.html">Joseph Haydn (1732-1809)</a> Classical Music Pages. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070819231027/http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/haydnj.html">Arkistoitu</a> 19.8.2007. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi)</li> <li>Sadie, Stanley: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/mozart.html">Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791)</a> Classical Music Pages. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070707025746/http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/mozart.html">Arkistoitu</a> 7.7.2007. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi)</li> <li>Sadie, Stanley: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/beethoven.html">Ludwig van Beethoven (1770-1827)</a> Classical Music Pages. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070819145614/http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/beethoven.html">Arkistoitu</a> 19.8.2007. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi)</li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Viitteet">Viitteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=28" title="Muokkaa osiota Viitteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=28" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Viitteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div id="viitteet-malline" class="viitteet-malline" style="-moz-column-count:; -webkit-column-count:; column-count:; -moz-column-width: 35em; -webkit-column-width: 35em; column-width: 35em; list-style-type:decimal;"><ol class="references"> <li id="cite_note-muhi-1"><a href="#cite_ref-muhi_1-0">↑</a> Murtomäki, Veijo: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://muhi.siba.fi/muhi/bin/view/Articles/klas_klassismi3?s">(Täys)klassismi</a> Muhi. Viitattu 3.8.2007. </li> <li id="cite_note-klassismi-2">↑ <a href="#cite_ref-klassismi_2-0">a</a> <a href="#cite_ref-klassismi_2-1">b</a> Murtomäki, Veijo: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://muhi.siba.fi/muhi/bin/view/Articles/klas_klassismi1?s">Klassismin käsitteestä, ilmaisusta ja taustavoimista</a> Muhi. Viitattu 3.8.2007. </li> <li id="cite_note-3"><a href="#cite_ref-3">↑</a> Grout et al., s. 480–481 </li> <li id="cite_note-4"><a href="#cite_ref-4">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/musa.pl?h=taidemusiikki">Taidemusiikki</a> Musiikin asiasanasto (MUSA). <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20060219183922/http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/musa.pl?h=taidemusiikki">Arkistoitu</a> 19.2.2006. Viitattu 3.8.2007. </li> <li id="cite_note-5"><a href="#cite_ref-5">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/musa.pl?h=klassismi">Klassismi</a> Musiikin asiasanasto (MUSA). <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20051231003125/http://vesa.lib.helsinki.fi/cgi-bin2/musa.pl?h=klassismi">Arkistoitu</a> 31.12.2005. Viitattu 3.8.2007. </li> <li id="cite_note-6"><a href="#cite_ref-6">↑</a> Grout et al., s. 472–473 </li> <li id="cite_note-7"><a href="#cite_ref-7">↑</a> Grout et al., s. 473–474 </li> <li id="cite_note-8"><a href="#cite_ref-8">↑</a> Grout et al., s. 474–478 </li> <li id="cite_note-grout481-9">↑ <a href="#cite_ref-grout481_9-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout481_9-1">b</a> <a href="#cite_ref-grout481_9-2">c</a> <a href="#cite_ref-grout481_9-3">d</a> Grout et al., s. 481–485 </li> <li id="cite_note-grout510-10">↑ <a href="#cite_ref-grout510_10-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout510_10-1">b</a> Grout et al., s. 510–515 </li> <li id="cite_note-grout506-11">↑ <a href="#cite_ref-grout506_11-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout506_11-1">b</a> <a href="#cite_ref-grout506_11-2">c</a> <a href="#cite_ref-grout506_11-3">d</a> Grout et al., s. 506–510 </li> <li id="cite_note-grout485-487-12"><a href="#cite_ref-grout485-487_12-0">↑</a> Grout et al., s. 485–487 </li> <li id="cite_note-gout489-0-13">↑ <a href="#cite_ref-gout489-0_13-0">a</a> <a href="#cite_ref-gout489-0_13-1">b</a> <a href="#cite_ref-gout489-0_13-2">c</a> Grout et al., s. 489–490 </li> <li id="cite_note-bacon143-14"><a href="#cite_ref-bacon143_14-0">↑</a> Bacon, s. 143–152 </li> <li id="cite_note-grout487-489-15"><a href="#cite_ref-grout487-489_15-0">↑</a> Grout et al., s. 487–489 </li> <li id="cite_note-bacon131-16"><a href="#cite_ref-bacon131_16-0">↑</a> Bacon, s. 131–133 </li> <li id="cite_note-grout490-17"><a href="#cite_ref-grout490_17-0">↑</a> Grout et al., s. 490–494 </li> <li id="cite_note-18"><a href="#cite_ref-18">↑</a> Bacon, s. 133–141 </li> <li id="cite_note-grout494-19"><a href="#cite_ref-grout494_19-0">↑</a> Grout et al., s. 494–497 </li> <li id="cite_note-20"><a href="#cite_ref-20">↑</a> Bacon, s. 165–175 </li> <li id="cite_note-grout497-21"><a href="#cite_ref-grout497_21-0">↑</a> Grout et al., s. 497–500 </li> <li id="cite_note-22"><a href="#cite_ref-22">↑</a> Bacon, s. 177–198 </li> <li id="cite_note-grout543-23">↑ <a href="#cite_ref-grout543_23-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout543_23-1">b</a> Grout et al., s. 543–544 </li> <li id="cite_note-24"><a href="#cite_ref-24">↑</a> Bacon, s. 201–204 </li> <li id="cite_note-grout560-25">↑ <a href="#cite_ref-grout560_25-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout560_25-1">b</a> Grout et al., s. 560–561 </li> <li id="cite_note-bacon204-26">↑ <a href="#cite_ref-bacon204_26-0">a</a> <a href="#cite_ref-bacon204_26-1">b</a> Bacon, s. 204–224 </li> <li id="cite_note-grout582-27"><a href="#cite_ref-grout582_27-0">↑</a> Grout et al.,s. 582–583 </li> <li id="cite_note-bacon269-28"><a href="#cite_ref-bacon269_28-0">↑</a> Bacon, s. 269–272 </li> <li id="cite_note-grout519-29">↑ <a href="#cite_ref-grout519_29-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout519_29-1">b</a> <a href="#cite_ref-grout519_29-2">c</a> <a href="#cite_ref-grout519_29-3">d</a> Grout et al., s. 519–521 </li> <li id="cite_note-sinf-30"><a href="#cite_ref-sinf_30-0">↑</a> Murtomäki, Veijo: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://muhi.siba.fi/muhi/bin/view/Articles/lehti_klas_klassismi?s">Klassisen sinfonian uudet kasvot</a> Muhi. Viitattu 3.8.2007. </li> <li id="cite_note-mannheim-31">↑ <a href="#cite_ref-mannheim_31-0">a</a> <a href="#cite_ref-mannheim_31-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.hoasm.org/XIIA/XIIAMannheimSchool.html">The Mannheim School</a> HOASM. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-grout538-32">↑ <a href="#cite_ref-grout538_32-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout538_32-1">b</a> <a href="#cite_ref-grout538_32-2">c</a> Grout et al., s. 538–541 </li> <li id="cite_note-grout558-33"><a href="#cite_ref-grout558_33-0">↑</a> Grout et al., s. 558–560 </li> <li id="cite_note-grout521-34">↑ <a href="#cite_ref-grout521_34-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout521_34-1">b</a> <a href="#cite_ref-grout521_34-2">c</a> <a href="#cite_ref-grout521_34-3">d</a> Grout et al., s. 521–522 </li> <li id="cite_note-grout556-35"><a href="#cite_ref-grout556_35-0">↑</a> Grout et al., s. 556–558 </li> <li id="cite_note-36"><a href="#cite_ref-36">↑</a> Zaslaw, Neal & Cowdery, William: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.aam.co.uk/features/9803.htm">Mozart piano concertos — background and overview</a> Academy of Ancient Music. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070714212255/http://www.aam.co.uk/features/9803.htm">Arkistoitu</a> 14.7.2007. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-11-37"><a href="#cite_ref-11_37-0">↑</a> Grout et al., s. 541–543 </li> <li id="cite_note-quartet-38">↑ <a href="#cite_ref-quartet_38-0">a</a> <a href="#cite_ref-quartet_38-1">b</a> Sadie, Stanley: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/g_string_quartet.html">Musical Forms - String Quartet</a> Classical Music Pages. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070810153911/http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/g_string_quartet.html">Arkistoitu</a> 10.8.2007. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-39"><a href="#cite_ref-39">↑</a> Grout et al., s. 555–556 </li> <li id="cite_note-grout526-40">↑ <a href="#cite_ref-grout526_40-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout526_40-1">b</a> Grout et al., s. 526–531 </li> <li id="cite_note-haydn-41"><a href="#cite_ref-haydn_41-0">↑</a> Sadie, Stanley: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/haydnj.html">Joseph Haydn (1732-1809)</a> Classical Music Pages. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070819231027/http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/haydnj.html">Arkistoitu</a> 19.8.2007. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-grout531-42">↑ <a href="#cite_ref-grout531_42-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout531_42-1">b</a> <a href="#cite_ref-grout531_42-2">c</a> Grout et al., s. 531–538 </li> <li id="cite_note-grout545-43"><a href="#cite_ref-grout545_43-0">↑</a> Grout et al., s. 545–546 </li> <li id="cite_note-grout546-44">↑ <a href="#cite_ref-grout546_44-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout546_44-1">b</a> Grout et al., s. 536–553 </li> <li id="cite_note-mozart-45">↑ <a href="#cite_ref-mozart_45-0">a</a> <a href="#cite_ref-mozart_45-1">b</a> Sadie, Stanley: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/mozart.html">Wolfgang Amadeus Mozart (1756-1791)</a> Classical Music Pages. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070707025746/http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/mozart.html">Arkistoitu</a> 7.7.2007. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-grout564-46"><a href="#cite_ref-grout564_46-0">↑</a> Grout et al., s. 564 </li> <li id="cite_note-grout571-47">↑ <a href="#cite_ref-grout571_47-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout571_47-1">b</a> Grout et al., s. 571–573 </li> <li id="cite_note-beethoven-48"><a href="#cite_ref-beethoven_48-0">↑</a> Sadie, Stanley: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/beethoven.html">Ludwig van Beethoven (1770-1827)</a> Classical Music Pages. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070819145614/http://w3.rz-berlin.mpg.de/cmp/beethoven.html">Arkistoitu</a> 19.8.2007. Viitattu 3.8.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-grout573-49"><a href="#cite_ref-grout573_49-0">↑</a> Grout et al., s. 573–576. </li> <li id="cite_note-grout576-50">↑ <a href="#cite_ref-grout576_50-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout576_50-1">b</a> Grout et al., s. 576–585 </li> <li id="cite_note-grout585-51">↑ <a href="#cite_ref-grout585_51-0">a</a> <a href="#cite_ref-grout585_51-1">b</a> Grout et al., s. 585–593. </li> <li id="cite_note-grout593-52"><a href="#cite_ref-grout593_52-0">↑</a> Grout et al., s. 593–594. </li> </ol> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Aiheesta_muualla">Aiheesta muualla</h2>[<a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit&section=29" title="Muokkaa osiota Aiheesta muualla" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit&section=29" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aiheesta muualla">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/10px-Commons-logo.svg.png" decoding="async" width="10" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/15px-Commons-logo.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/20px-Commons-logo.svg.png 2x" data-file-width="1024" data-file-height="1376" /> Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Classical_music_(period)" class="extiw" title="commons:Category:Classical music (period)">Klassismin musiikki</a> <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Etusivu" class="extiw" title="commons:Etusivu">Wikimedia Commonsissa</a></li></ul>   </div><noscript><img src="https://login.wikimedia.org/wiki/Special:CentralAutoLogin/start?type=1x1" alt="" width="1" height="1" style="border: none; position: absolute;"></noscript> <div class="printfooter" data-nosnippet="">Noudettu kohteesta ”<a dir="ltr" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&oldid=22787034">https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&oldid=22787034</a>”</div></div> <div id="catlinks" class="catlinks" data-mw="interface"><div id="mw-normal-catlinks" class="mw-normal-catlinks"><a href="/wiki/Toiminnot:Luokat" title="Toiminnot:Luokat">Luokat</a>: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Suositellut_artikkelit" title="Luokka:Suositellut artikkelit">Suositellut artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Klassismin_musiikki" title="Luokka:Klassismin musiikki">Klassismin musiikki</a></li></ul></div><div id="mw-hidden-catlinks" class="mw-hidden-catlinks mw-hidden-cats-hidden">Piilotetut luokat: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Sivut,_jotka_k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t_EasyTimeline-laajennusta" title="Luokka:Sivut, jotka käyttävät EasyTimeline-laajennusta">Sivut, jotka käyttävät EasyTimeline-laajennusta</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Merkityt_versiot_lista_A" title="Luokka:Merkityt versiot lista A">Merkityt versiot lista A</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:%C3%84%C3%A4nin%C3%A4ytteelliset_sivut" title="Luokka:Ääninäytteelliset sivut">Ääninäytteelliset sivut</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Seulonnan_keskeiset_artikkelit" title="Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit">Seulonnan keskeiset artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:78.9_Musiikin_historia" title="Luokka:78.9 Musiikin historia">78.9 Musiikin historia</a></li></ul></div></div> </div> </div> <div id="mw-navigation"> <h2>Navigointivalikko</h2> <div id="mw-head"> <nav id="p-personal" class="mw-portlet mw-portlet-personal vector-user-menu-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-personal-label" > <h3 id="p-personal-label" class="vector-menu-heading " > Henkilökohtaiset työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="pt-anonuserpage" class="mw-list-item">Et ole kirjautunut</li><li id="pt-anontalk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Oma_keskustelu" title="Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista [n]" accesskey="n">Keskustelu</a></li><li id="pt-anoncontribs" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Omat_muokkaukset" title="Luettelo tästä IP-osoitteesta tehdyistä muokkauksista [y]" accesskey="y">Muokkaukset</a></li><li id="pt-createaccount" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Luo_tunnus&returnto=Klassismin+musiikki" title="On suositeltavaa luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista.">Luo tunnus</a></li><li id="pt-login" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sis%C3%A4%C3%A4n&returnto=Klassismin+musiikki" title="On suositeltavaa kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista. [o]" accesskey="o">Kirjaudu sisään</a></li> </ul> </div> </nav> <div id="left-navigation"> <nav id="p-namespaces" class="mw-portlet mw-portlet-namespaces vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-namespaces-label" > <h3 id="p-namespaces-label" class="vector-menu-heading " > Nimiavaruudet </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-nstab-main" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Klassismin_musiikki" title="Näytä sisältösivu [c]" accesskey="c">Artikkeli</a></li><li id="ca-talk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Keskustelu:Klassismin_musiikki" rel="discussion" title="Keskustele sisällöstä [t]" accesskey="t">Keskustelu</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-variants" class="mw-portlet mw-portlet-variants emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-variants-label" > <input type="checkbox" id="p-variants-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-variants" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-variants-label" > <label id="p-variants-label" class="vector-menu-heading " > suomi </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> </div> <div id="right-navigation"> <nav id="p-views" class="mw-portlet mw-portlet-views vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-views-label" > <h3 id="p-views-label" class="vector-menu-heading " > Näkymät </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-view" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Klassismin_musiikki">Lue</a></li><li id="ca-ve-edit" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&veaction=edit" title="Muokkaa tätä sivua [v]" accesskey="v">Muokkaa</a></li><li id="ca-edit" class="collapsible mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=edit" title="Muokkaa tämän sivun lähdekoodia [e]" accesskey="e">Muokkaa wikitekstiä</a></li><li id="ca-history" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=history" title="Sivun aikaisemmat versiot [h]" accesskey="h">Näytä historia</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-cactions" class="mw-portlet mw-portlet-cactions emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-cactions-label" title="Lisää valintoja" > <input type="checkbox" id="p-cactions-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-cactions" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-cactions-label" > <label id="p-cactions-label" class="vector-menu-heading " > Muut </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> <div id="p-search" role="search" class="vector-search-box-vue vector-search-box-show-thumbnail vector-search-box-auto-expand-width vector-search-box"> <h3 >Haku</h3> <form action="/w/index.php" id="searchform" class="vector-search-box-form"> <div id="simpleSearch" class="vector-search-box-inner" data-search-loc="header-navigation"> <input class="vector-search-box-input" type="search" name="search" placeholder="Hae Wikipediasta" aria-label="Hae Wikipediasta" autocapitalize="sentences" title="Hae Wikipediasta [f]" accesskey="f" id="searchInput" > <input type="hidden" name="title" value="Toiminnot:Haku"> <input id="mw-searchButton" class="searchButton mw-fallbackSearchButton" type="submit" name="fulltext" title="Hae sivuilta tätä tekstiä" value="Hae"> <input id="searchButton" class="searchButton" type="submit" name="go" title="Siirry sivulle, joka on tarkalleen tällä nimellä" value="Siirry"> </div> </form> </div> </div> </div> <div id="mw-panel" class="vector-legacy-sidebar"> <div id="p-logo" role="banner"> <a class="mw-wiki-logo" href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Etusivu"></a> </div> <nav id="p-navigation" class="mw-portlet mw-portlet-navigation vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-navigation-label" > <h3 id="p-navigation-label" class="vector-menu-heading " > Valikko </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-mainpage-description" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Siirry etusivulle [z]" accesskey="z">Etusivu</a></li><li id="n-aboutsite" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li><li id="n-allarticles" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Selaa_luokittain">Kaikki sivut</a></li><li id="n-randompage" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Satunnainen_sivu" title="Avaa satunnainen sivu [x]" accesskey="x">Satunnainen artikkeli</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-interaction" class="mw-portlet mw-portlet-interaction vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-interaction-label" > <h3 id="p-interaction-label" class="vector-menu-heading " > Osallistuminen </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-help" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys" title="Ohjeita">Ohje</a></li><li id="n-Kahvihuone" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Kahvihuone">Kahvihuone</a></li><li id="n-currentevents" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Ajankohtaista" title="Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista">Ajankohtaista</a></li><li id="n-Tuoreet-odottavat-muutokset" class="mw-list-item"><a href="//fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset?damaging=&goodfaith=&hideliu=0&hideanons=0&userExpLevel=&hidemyself=0&hidebyothers=0&hidebots=1&hidehumans=0&hidepatrolled=1&hideunpatrolled=0&hideminor=0&hidemajor=0&hidepageedits=0&hidenewpages=0&hidecategorization=1&hideWikibase=1&hidelog=0&highlight=1&goodfaith__verylikelybad_color=c5&goodfaith__likelybad_color=c4&goodfaith__maybebad_color=c3&damaging__verylikelybad_color=c5&damaging__likelybad_color=c4&damaging__maybebad_color=c3">Tuoreet odottavat muutokset</a></li><li id="n-recentchanges" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset" title="Luettelo tuoreista muutoksista [r]" accesskey="r">Tuoreet muutokset</a></li><li id="n-sitesupport" class="mw-list-item"><a href="//donate.wikimedia.org/wiki/Special:FundraiserRedirector?utm_source=donate&utm_medium=sidebar&utm_campaign=C13_fi.wikipedia.org&uselang=fi" title="Tue meitä">Lahjoitukset</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-tb" class="mw-portlet mw-portlet-tb vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-tb-label" > <h3 id="p-tb-label" class="vector-menu-heading " > Työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-whatlinkshere" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:T%C3%A4nne_viittaavat_sivut/Klassismin_musiikki" title="Lista sivuista, jotka viittaavat tänne [j]" accesskey="j">Tänne viittaavat sivut</a></li><li id="t-recentchangeslinked" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Linkitetyt_muutokset/Klassismin_musiikki" rel="nofollow" title="Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta [k]" accesskey="k">Linkitettyjen sivujen muutokset</a></li><li id="t-specialpages" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Toimintosivut" title="Näytä toimintosivut [q]" accesskey="q">Toimintosivut</a></li><li id="t-permalink" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&oldid=22787034" title="Ikilinkki tämän sivun tähän versioon">Ikilinkki</a></li><li id="t-info" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&action=info" title="Enemmän tietoa tästä sivusta">Sivun tiedot</a></li><li id="t-cite" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Viittaus&page=Klassismin_musiikki&id=22787034&wpFormIdentifier=titleform" title="Tietoa tämän sivun lainaamisesta">Viitetiedot</a></li><li id="t-urlshortener" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:UrlShortener&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FKlassismin_musiikki">Lyhennä URL-osoite</a></li><li id="t-urlshortener-qrcode" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:QrCode&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FKlassismin_musiikki">Lataa QR-koodi</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-coll-print_export" class="mw-portlet mw-portlet-coll-print_export vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-coll-print_export-label" > <h3 id="p-coll-print_export-label" class="vector-menu-heading " > Tulosta/vie </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="coll-download-as-rl" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:DownloadAsPdf&page=Klassismin_musiikki&action=show-download-screen">Lataa PDF-tiedostona</a></li><li id="t-print" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&printable=yes" title="Tulostettava versio [p]" accesskey="p">Tulostettava versio</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-wikibase-otherprojects" class="mw-portlet mw-portlet-wikibase-otherprojects vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-wikibase-otherprojects-label" > <h3 id="p-wikibase-otherprojects-label" class="vector-menu-heading " > Muissa hankkeissa </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-commons mw-list-item"><a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Classical_music_(period)" hreflang="en">Wikimedia Commons</a></li><li id="t-wikibase" class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikibase-dataitem mw-list-item"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q17723" title="Linkki yhdistettyyn keskustietovaraston kohteeseen [g]" accesskey="g">Wikidata-kohde</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-lang" class="mw-portlet mw-portlet-lang vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-lang-label" > <h3 id="p-lang-label" class="vector-menu-heading " > Muilla kielillä </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="interlanguage-link interwiki-ar mw-list-item"><a href="https://ar.wikipedia.org/wiki/%D8%A7%D9%84%D9%81%D8%AA%D8%B1%D8%A9_%D8%A7%D9%84%D9%83%D9%84%D8%A7%D8%B3%D9%8A%D9%83%D9%8A%D8%A9_(%D9%85%D9%88%D8%B3%D9%8A%D9%82%D9%89)" title="الفترة الكلاسيكية (موسيقى) — arabia" lang="ar" hreflang="ar" data-title="الفترة الكلاسيكية (موسيقى)" data-language-autonym="العربية" data-language-local-name="arabia" class="interlanguage-link-target">العربية</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ast mw-list-item"><a href="https://ast.wikipedia.org/wiki/M%C3%BAsica_del_Clasicismu" title="Música del Clasicismu — asturia" lang="ast" hreflang="ast" data-title="Música del Clasicismu" data-language-autonym="Asturianu" data-language-local-name="asturia" class="interlanguage-link-target">Asturianu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-id mw-list-item"><a href="https://id.wikipedia.org/wiki/Zaman_Klasik_(musik)" title="Zaman Klasik (musik) — indonesia" lang="id" hreflang="id" data-title="Zaman Klasik (musik)" data-language-autonym="Bahasa Indonesia" data-language-local-name="indonesia" class="interlanguage-link-target">Bahasa Indonesia</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ms mw-list-item"><a href="https://ms.wikipedia.org/wiki/Muzik_era_klasikal" title="Muzik era klasikal — malaiji" lang="ms" hreflang="ms" data-title="Muzik era klasikal" data-language-autonym="Bahasa Melayu" data-language-local-name="malaiji" class="interlanguage-link-target">Bahasa Melayu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bg mw-list-item"><a href="https://bg.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%BB%D0%B0%D1%81%D0%B8%D1%86%D0%B8%D0%B7%D1%8A%D0%BC_(%D0%BC%D1%83%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0)" title="Класицизъм (музика) — bulgaria" lang="bg" hreflang="bg" data-title="Класицизъм (музика)" data-language-autonym="Български" data-language-local-name="bulgaria" class="interlanguage-link-target">Български</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ca mw-list-item"><a href="https://ca.wikipedia.org/wiki/Classicisme_musical" title="Classicisme musical — katalaani" lang="ca" hreflang="ca" data-title="Classicisme musical" data-language-autonym="Català" data-language-local-name="katalaani" class="interlanguage-link-target">Català</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cs mw-list-item"><a href="https://cs.wikipedia.org/wiki/Klasicismus_(hudba)" title="Klasicismus (hudba) — tšekki" lang="cs" hreflang="cs" data-title="Klasicismus (hudba)" data-language-autonym="Čeština" data-language-local-name="tšekki" class="interlanguage-link-target">Čeština</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-da badge-Q17559452 badge-recommendedarticle mw-list-item" title="lupaava artikkeli"><a href="https://da.wikipedia.org/wiki/Klassicisme_(musik)" title="Klassicisme (musik) — tanska" lang="da" hreflang="da" data-title="Klassicisme (musik)" data-language-autonym="Dansk" data-language-local-name="tanska" class="interlanguage-link-target">Dansk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-et mw-list-item"><a href="https://et.wikipedia.org/wiki/Klassitsism_(muusika)" title="Klassitsism (muusika) — viro" lang="et" hreflang="et" data-title="Klassitsism (muusika)" data-language-autonym="Eesti" data-language-local-name="viro" class="interlanguage-link-target">Eesti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-el mw-list-item"><a href="https://el.wikipedia.org/wiki/%CE%9A%CE%BB%CE%B1%CF%83%CE%B9%CE%BA%CE%AE_%CE%B5%CF%80%CE%BF%CF%87%CE%AE_%CF%84%CE%B7%CF%82_%CE%BC%CE%BF%CF%85%CF%83%CE%B9%CE%BA%CE%AE%CF%82" title="Κλασική εποχή της μουσικής — kreikka" lang="el" hreflang="el" data-title="Κλασική εποχή της μουσικής" data-language-autonym="Ελληνικά" data-language-local-name="kreikka" class="interlanguage-link-target">Ελληνικά</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-en mw-list-item"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Classical_period_(music)" title="Classical period (music) — englanti" lang="en" hreflang="en" data-title="Classical period (music)" data-language-autonym="English" data-language-local-name="englanti" class="interlanguage-link-target">English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-es mw-list-item"><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/M%C3%BAsica_del_Clasicismo" title="Música del Clasicismo — espanja" lang="es" hreflang="es" data-title="Música del Clasicismo" data-language-autonym="Español" data-language-local-name="espanja" class="interlanguage-link-target">Español</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eo badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://eo.wikipedia.org/wiki/Klasikisma_muziko" title="Klasikisma muziko — esperanto" lang="eo" hreflang="eo" data-title="Klasikisma muziko" data-language-autonym="Esperanto" data-language-local-name="esperanto" class="interlanguage-link-target">Esperanto</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eu mw-list-item"><a href="https://eu.wikipedia.org/wiki/Klasizismo_(musika)" title="Klasizismo (musika) — baski" lang="eu" hreflang="eu" data-title="Klasizismo (musika)" data-language-autonym="Euskara" data-language-local-name="baski" class="interlanguage-link-target">Euskara</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fa mw-list-item"><a href="https://fa.wikipedia.org/wiki/%D9%85%D9%88%D8%B3%DB%8C%D9%82%DB%8C_%D8%AF%D9%88%D8%B1%D9%87_%DA%A9%D9%84%D8%A7%D8%B3%DB%8C%DA%A9" title="موسیقی دوره کلاسیک — persia" lang="fa" hreflang="fa" data-title="موسیقی دوره کلاسیک" data-language-autonym="فارسی" data-language-local-name="persia" class="interlanguage-link-target">فارسی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fr mw-list-item"><a href="https://fr.wikipedia.org/wiki/Musique_de_la_p%C3%A9riode_classique" title="Musique de la période classique — ranska" lang="fr" hreflang="fr" data-title="Musique de la période classique" data-language-autonym="Français" data-language-local-name="ranska" class="interlanguage-link-target">Français</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gl mw-list-item"><a href="https://gl.wikipedia.org/wiki/M%C3%BAsica_do_Clasicismo" title="Música do Clasicismo — galicia" lang="gl" hreflang="gl" data-title="Música do Clasicismo" data-language-autonym="Galego" data-language-local-name="galicia" class="interlanguage-link-target">Galego</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ko mw-list-item"><a href="https://ko.wikipedia.org/wiki/%EA%B3%A0%EC%A0%84%EC%A3%BC%EC%9D%98_%EC%9D%8C%EC%95%85" title="고전주의 음악 — korea" lang="ko" hreflang="ko" data-title="고전주의 음악" data-language-autonym="한국어" data-language-local-name="korea" class="interlanguage-link-target">한국어</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-it mw-list-item"><a href="https://it.wikipedia.org/wiki/Classicismo_(musica)" title="Classicismo (musica) — italia" lang="it" hreflang="it" data-title="Classicismo (musica)" data-language-autonym="Italiano" data-language-local-name="italia" class="interlanguage-link-target">Italiano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-he mw-list-item"><a href="https://he.wikipedia.org/wiki/%D7%94%D7%AA%D7%A7%D7%95%D7%A4%D7%94_%D7%94%D7%A7%D7%9C%D7%90%D7%A1%D7%99%D7%AA_(%D7%9E%D7%95%D7%96%D7%99%D7%A7%D7%94)" title="התקופה הקלאסית (מוזיקה) — heprea" lang="he" hreflang="he" data-title="התקופה הקלאסית (מוזיקה)" data-language-autonym="עברית" data-language-local-name="heprea" class="interlanguage-link-target">עברית</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-la mw-list-item"><a href="https://la.wikipedia.org/wiki/Aetas_Classica_(musica)" title="Aetas Classica (musica) — latina" lang="la" hreflang="la" data-title="Aetas Classica (musica)" data-language-autonym="Latina" data-language-local-name="latina" class="interlanguage-link-target">Latina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lv mw-list-item"><a href="https://lv.wikipedia.org/wiki/Klasicisms_(m%C5%ABzika)" title="Klasicisms (mūzika) — latvia" lang="lv" hreflang="lv" data-title="Klasicisms (mūzika)" data-language-autonym="Latviešu" data-language-local-name="latvia" class="interlanguage-link-target">Latviešu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nl mw-list-item"><a href="https://nl.wikipedia.org/wiki/Classicisme_(muziek)" title="Classicisme (muziek) — hollanti" lang="nl" hreflang="nl" data-title="Classicisme (muziek)" data-language-autonym="Nederlands" data-language-local-name="hollanti" class="interlanguage-link-target">Nederlands</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ja mw-list-item"><a href="https://ja.wikipedia.org/wiki/%E5%8F%A4%E5%85%B8%E6%B4%BE%E9%9F%B3%E6%A5%BD" title="古典派音楽 — japani" lang="ja" hreflang="ja" data-title="古典派音楽" data-language-autonym="日本語" data-language-local-name="japani" class="interlanguage-link-target">日本語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-no badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://no.wikipedia.org/wiki/Klassisismen_(musikk)" title="Klassisismen (musikk) — norjan bokmål" lang="nb" hreflang="nb" data-title="Klassisismen (musikk)" data-language-autonym="Norsk bokmål" data-language-local-name="norjan bokmål" class="interlanguage-link-target">Norsk bokmål</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uz mw-list-item"><a href="https://uz.wikipedia.org/wiki/Klassitsizm_davr_musiqasi" title="Klassitsizm davr musiqasi — uzbekki" lang="uz" hreflang="uz" data-title="Klassitsizm davr musiqasi" data-language-autonym="Oʻzbekcha / ўзбекча" data-language-local-name="uzbekki" class="interlanguage-link-target">Oʻzbekcha / ўзбекча</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ps mw-list-item"><a href="https://ps.wikipedia.org/wiki/%D8%AF_%DA%A9%D9%84%D8%A7%D8%B3%DB%8C%DA%A9%D9%8A_%D8%AF%D9%88%D8%B1%DB%90_%D9%85%D9%88%D8%B3%DB%8C%D9%82%D9%8A" title="د کلاسیکي دورې موسیقي — paštu" lang="ps" hreflang="ps" data-title="د کلاسیکي دورې موسیقي" data-language-autonym="پښتو" data-language-local-name="paštu" class="interlanguage-link-target">پښتو</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pl mw-list-item"><a href="https://pl.wikipedia.org/wiki/Muzyka_klasycystyczna" title="Muzyka klasycystyczna — puola" lang="pl" hreflang="pl" data-title="Muzyka klasycystyczna" data-language-autonym="Polski" data-language-local-name="puola" class="interlanguage-link-target">Polski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pt mw-list-item"><a href="https://pt.wikipedia.org/wiki/Per%C3%ADodo_Cl%C3%A1ssico_(m%C3%BAsica)" title="Período Clássico (música) — portugali" lang="pt" hreflang="pt" data-title="Período Clássico (música)" data-language-autonym="Português" data-language-local-name="portugali" class="interlanguage-link-target">Português</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ru mw-list-item"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D1%83%D0%B7%D1%8B%D0%BA%D0%B0_%D1%8D%D0%BF%D0%BE%D1%85%D0%B8_%D0%BA%D0%BB%D0%B0%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%86%D0%B8%D0%B7%D0%BC%D0%B0" title="Музыка эпохи классицизма — venäjä" lang="ru" hreflang="ru" data-title="Музыка эпохи классицизма" data-language-autonym="Русский" data-language-local-name="venäjä" class="interlanguage-link-target">Русский</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-simple mw-list-item"><a href="https://simple.wikipedia.org/wiki/Classical_period_(music)" title="Classical period (music) — Simple English" lang="en-simple" hreflang="en-simple" data-title="Classical period (music)" data-language-autonym="Simple English" data-language-local-name="Simple English" class="interlanguage-link-target">Simple English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sk mw-list-item"><a href="https://sk.wikipedia.org/wiki/Hudobn%C3%BD_klasicizmus" title="Hudobný klasicizmus — slovakki" lang="sk" hreflang="sk" data-title="Hudobný klasicizmus" data-language-autonym="Slovenčina" data-language-local-name="slovakki" class="interlanguage-link-target">Slovenčina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sl mw-list-item"><a href="https://sl.wikipedia.org/wiki/Glasbeni_klasicizem" title="Glasbeni klasicizem — sloveeni" lang="sl" hreflang="sl" data-title="Glasbeni klasicizem" data-language-autonym="Slovenščina" data-language-local-name="sloveeni" class="interlanguage-link-target">Slovenščina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ckb mw-list-item"><a href="https://ckb.wikipedia.org/wiki/%D8%B3%DB%95%D8%B1%D8%AF%DB%95%D9%85%DB%8C_%DA%A9%D9%84%D8%A7%D8%B3%DB%8C%DA%A9_(%D9%85%DB%86%D8%B3%DB%8C%D9%82%D8%A7)" title="سەردەمی کلاسیک (مۆسیقا) — soranî" lang="ckb" hreflang="ckb" data-title="سەردەمی کلاسیک (مۆسیقا)" data-language-autonym="کوردی" data-language-local-name="soranî" class="interlanguage-link-target">کوردی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sr mw-list-item"><a href="https://sr.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%BB%D0%B0%D1%81%D0%B8%D1%86%D0%B8%D0%B7%D0%B0%D0%BC_(%D0%BC%D1%83%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0)" title="Класицизам (музика) — serbia" lang="sr" hreflang="sr" data-title="Класицизам (музика)" data-language-autonym="Српски / srpski" data-language-local-name="serbia" class="interlanguage-link-target">Српски / srpski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sh mw-list-item"><a href="https://sh.wikipedia.org/wiki/Klasicizam_(muzika)" title="Klasicizam (muzika) — serbokroaatti" lang="sh" hreflang="sh" data-title="Klasicizam (muzika)" data-language-autonym="Srpskohrvatski / српскохрватски" data-language-local-name="serbokroaatti" class="interlanguage-link-target">Srpskohrvatski / српскохрватски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-th mw-list-item"><a href="https://th.wikipedia.org/wiki/%E0%B8%94%E0%B8%99%E0%B8%95%E0%B8%A3%E0%B8%B5%E0%B8%AA%E0%B8%A1%E0%B8%B1%E0%B8%A2%E0%B8%84%E0%B8%A5%E0%B8%B2%E0%B8%AA%E0%B8%AA%E0%B8%B4%E0%B8%81" title="ดนตรีสมัยคลาสสิก — thai" lang="th" hreflang="th" data-title="ดนตรีสมัยคลาสสิก" data-language-autonym="ไทย" data-language-local-name="thai" class="interlanguage-link-target">ไทย</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vi mw-list-item"><a href="https://vi.wikipedia.org/wiki/%C3%82m_nh%E1%BA%A1c_th%E1%BB%9Di_k%E1%BB%B3_C%E1%BB%95_%C4%91i%E1%BB%83n" title="Âm nhạc thời kỳ Cổ điển — vietnam" lang="vi" hreflang="vi" data-title="Âm nhạc thời kỳ Cổ điển" data-language-autonym="Tiếng Việt" data-language-local-name="vietnam" class="interlanguage-link-target">Tiếng Việt</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uk mw-list-item"><a href="https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D1%83%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0_%D0%B5%D0%BF%D0%BE%D1%85%D0%B8_%D0%BA%D0%BB%D0%B0%D1%81%D0%B8%D1%86%D0%B8%D0%B7%D0%BC%D1%83" title="Музика епохи класицизму — ukraina" lang="uk" hreflang="uk" data-title="Музика епохи класицизму" data-language-autonym="Українська" data-language-local-name="ukraina" class="interlanguage-link-target">Українська</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-yi mw-list-item"><a href="https://yi.wikipedia.org/wiki/%D7%A7%D7%9C%D7%90%D7%A1%D7%99%D7%A9%D7%A2_%D7%A4%D7%A2%D7%A8%D7%99%D7%90%D7%93%D7%A2_(%D7%9E%D7%95%D7%96%D7%99%D7%A7)" title="קלאסישע פעריאדע (מוזיק) — jiddiš" lang="yi" hreflang="yi" data-title="קלאסישע פעריאדע (מוזיק)" data-language-autonym="ייִדיש" data-language-local-name="jiddiš" class="interlanguage-link-target">ייִדיש</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-yue mw-list-item"><a href="https://zh-yue.wikipedia.org/wiki/%E5%8F%A4%E5%85%B8%E4%B8%BB%E7%BE%A9%E9%9F%B3%E6%A8%82" title="古典主義音樂 — kantoninkiina" lang="yue" hreflang="yue" data-title="古典主義音樂" data-language-autonym="粵語" data-language-local-name="kantoninkiina" class="interlanguage-link-target">粵語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh mw-list-item"><a href="https://zh.wikipedia.org/wiki/%E5%8F%A4%E5%85%B8%E4%B8%BB%E4%B9%89%E9%9F%B3%E4%B9%90" title="古典主义音乐 — kiina" lang="zh" hreflang="zh" data-title="古典主义音乐" data-language-autonym="中文" data-language-local-name="kiina" class="interlanguage-link-target">中文</a></li> </ul> <div class="after-portlet after-portlet-lang"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q17723#sitelinks-wikipedia" title="Muokkaa kieltenvälisiä linkkejä" class="wbc-editpage">Muokkaa linkkejä</a></div> </div> </nav> </div> </div> <footer id="footer" class="mw-footer" > <ul id="footer-info"> <li id="footer-info-lastmod"> Sivua on viimeksi muutettu 12. marraskuuta 2024 kello 20.52.</li> <li id="footer-info-copyright">Teksti on saatavilla <a rel="nofollow" class="external text" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">Creative Commons Attribution/Share-Alike</a> -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso <a class="external text" href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Terms_of_Use/fi">käyttöehdot</a>. Wikipedia® on <a rel="nofollow" class="external text" href="https://wikimediafoundation.org/">Wikimedia Foundationin</a> rekisteröimä tavaramerkki. <a href="/wiki/Wikipedia:Artikkelien_ongelmat" title="Wikipedia:Artikkelien ongelmat">Ongelma artikkelissa?</a></li> </ul> <ul id="footer-places"> <li id="footer-places-privacy"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Privacy_policy">Tietosuojakäytäntö</a></li> <li id="footer-places-about"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li> <li id="footer-places-disclaimers"><a href="/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus">Vastuuvapaus</a></li> <li id="footer-places-wm-codeofconduct"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct">Käytössäännöstö</a></li> <li id="footer-places-developers"><a href="https://developer.wikimedia.org">Kehittäjät</a></li> <li id="footer-places-statslink"><a href="https://stats.wikimedia.org/#/fi.wikipedia.org">Tilastot</a></li> <li id="footer-places-cookiestatement"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Cookie_statement">Evästekäytäntö</a></li> <li id="footer-places-mobileview"><a href="//fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Klassismin_musiikki&mobileaction=toggle_view_mobile" class="noprint stopMobileRedirectToggle">Mobiilinäkymä</a></li> </ul> <ul id="footer-icons" class="noprint"> <li id="footer-copyrightico"><a href="https://wikimediafoundation.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/static/images/footer/wikimedia-button.svg" width="84" height="29" alt="Wikimedia Foundation" loading="lazy"></a></li> <li id="footer-poweredbyico"><a href="https://www.mediawiki.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/w/resources/assets/poweredby_mediawiki.svg" alt="Powered by MediaWiki" width="88" height="31" loading="lazy"></a></li> </ul> </footer> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.log.warn("This page is using the deprecated ResourceLoader module \"codex-search-styles\".\n[1.43] Use a CodexModule with codexComponents to set your specific components used: https://www.mediawiki.org/wiki/Codex#Using_a_limited_subset_of_components");mw.config.set({"wgHostname":"mw-web.codfw.main-6d67bf974d-gk99v","wgBackendResponseTime":168,"wgPageParseReport":{"limitreport":{"cputime":"0.226","walltime":"0.476","ppvisitednodes":{"value":2058,"limit":1000000},"postexpandincludesize":{"value":20049,"limit":2097152},"templateargumentsize":{"value":552,"limit":2097152},"expansiondepth":{"value":14,"limit":100},"expensivefunctioncount":{"value":0,"limit":500},"unstrip-depth":{"value":0,"limit":20},"unstrip-size":{"value":32763,"limit":5000000},"entityaccesscount":{"value":1,"limit":400},"timingprofile":["100.00% 323.597 1 -total"," 44.43% 143.768 1 Malline:Aikajana_klassismin_säveltäjistä"," 11.98% 38.769 1 Malline:Suositeltu"," 8.08% 26.132 2 Malline:Kirjaviite"," 7.73% 25.026 1 Malline:Viitteet"," 7.48% 24.211 21 Malline:Verkkoviite"," 3.06% 9.895 1 Malline:Commonscat-rivi"," 2.57% 8.301 4 Malline:Wikidata"," 2.35% 7.606 1 Malline:Commons-rivi"," 2.21% 7.150 1 Malline:Ääninäytelaatikko"]},"scribunto":{"limitreport-timeusage":{"value":"0.025","limit":"10.000"},"limitreport-memusage":{"value":1452761,"limit":52428800}},"cachereport":{"origin":"mw-web.eqiad.main-745f94f9f8-vh9mg","timestamp":"20241120041155","ttl":2592000,"transientcontent":false}}});});</script> <script type="application/ld+json">{"@context":"https:\/\/schema.org","@type":"Article","name":"Klassismin musiikki","url":"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Klassismin_musiikki","sameAs":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q17723","mainEntity":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q17723","author":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia-hankkeiden muokkaajat"},"publisher":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia Foundation, Inc.","logo":{"@type":"ImageObject","url":"https:\/\/www.wikimedia.org\/static\/images\/wmf-hor-googpub.png"}},"datePublished":"2004-01-04T01:16:00Z","headline":"l\u00e4nsimaisen taidemusiikin tyylikausi ajanjaksona 1750\u20131820"}</script> </body> </html>