<?xml version="1.0"?> <rss version="2.0" xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom" xmlns:lianacms="https://lianatech.com/rss" xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/" > <channel> <title>Terveys - ePressi</title> <link>https://www.epressi.com</link> <generator>Sivuviidakko</generator> <description>Tiedotteiden tehokas julkaisukanava</description> <language>fi</language> <pubDate>Sun, 16 Feb 2025 19:16:35 +0200</pubDate> <lastBuildDate>Fri, 14 Feb 2025 10:57:00 +0200</lastBuildDate> <ttl>30</ttl> <atom:link href="https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys.rss" rel="self" type="application/rss+xml" /> <item> <title>KYSin pääsairaalan peruskorjaus harjakorkeudessa – tilat käyttöön joulukuussa</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/kysin-paasairaalan-peruskorjaus-harjakorkeudessa-tilat-kayttoon-joulukuussa.html</link> <description> &lt;p&gt;&lt;strong&gt;Julkaisuvapaa 14.2.2025 klo 12.00&lt;br&gt;&lt;br&gt;&lt;/strong&gt;&lt;strong&gt;KYSin pääsairaalan &lt;/strong&gt;&lt;strong&gt;kaupunkikuvallisesti tunnetuimman osan, vuonna 1959 valmistuneen&lt;/strong&gt;&lt;strong&gt; vuodeosastorakennuksen peruskorjaus on edennyt harjakorkeuteen. Vuoden loppupuolella käyttöönotettaviin vuodeosastotiloihin tulee käyttöön 149 sairaansijaa. Peruskorjausvaiheen tavoitebudjetti on n. 77,4 miljoonaa euroa. Pääsairaalan peruskorjaus on KYS Uusi Sydän -projektin kolmas vaihe.&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Maaliskuussa 2023 alkaneen peruskorjauksen peruskorjausaste on kattava. Koko rakennus purettiin välipohjiin asti ja vain julkisivu sekä kantavat rakenteet jätettiin pystyyn. Laajalla purkutyöllä ja mittavalla peruskorjauksella varmistetaan rakennuksen rakenteellinen terveellisyys sekä tulevien tilojen laadukas sisäilma.</p><ul><li>Vanha vuodeosastorakennus on rakennusperintölailla suojeltu ja tästä syystä julkisivuun kohdistuvat toimenpiteet ovat olleet varsin huomaamattomia, jotta rakennuksen arkkitehtoninen, historiallisesti arvokas ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. Esimerkiksi ikkunajakoa ei ole muutettu ja vanhojen parvekkeiden siluetit on säilytetty, kertoo rakennuttajapäällikkö <strong>Reino Pyy</strong> hyvinvointialueen kiinteistöhallinnosta.</li></ul><p>Rakennustyöt alkoivat rakennuksen ylimmissä kerroksissa jo muiden tilojen purkutöiden aikana ja tämän ansiosta ylemmissä kerroksissa on päästy jo viimeistelyvaiheeseen. Vaiheittainen valmistuminen antaa aikaa myös tilojen varustamiselle ja henkilöstön koulutuksille tilojen käyttöön.</p><p>Rakennushanke on edennyt kokonaisuutena hyvin ja asetetussa aikataulussa.<strong> </strong>Työmaalla työskentelee päivittäin noin 120 henkilöä.</p><p>–<strong> </strong>Ison vuodeosastorakennuksen peruskorjaus on ollut ajoittain haastavaa, mutta sujuvan yhteistyön ansiosta rakentaminen on edennyt aikataulussa, laadukkaasti ja tavoitteiden mukaisesti. Olemme kiinnittäneet huomiota erityisesti turvallisuuteen, mikä on varmistanut turvallisen ympäristön sekä aivan vieressä toimivan sairaalan asiakkaille ja henkilöstölle että työmaan työntekijöille. Lisäksi panostus työmaan siisteyteen ja puhtauteen takaa työntekijöille ja tulevan vuodeosastorakennuksen käyttäjille turvallisen sisäilman, kertoo <strong>Rakennusliike Lapti Oy</strong>:n aluejohtaja <strong>Noora Sokero</strong>.</p><p>Kaksitoistakerroksisen peruskorjausosan alimpiin kerroksiin on valmistumassa poliklinikkatiloja sekä huollon ja logistiikan tiloja. Toiseen kerrokseen tulee kuvantamisen tiloja. Vuodeosastot sijoittuvat kerroksiin 3.–9. Tiloihin tulee sijoittumaan noin 500 työntekijää.</p><h3><strong>Harjulan sairaalan osastotoiminnot siirtyvät KYSille<br><br></strong></h3><p>Hyvinvointialueen palvelujärjestelmäuudistuksen osana on päätetty siirtää Kuopion Harjulan sairaalan vuodeosastot peruskorjauksessa rakennettaviin tiloihin loppuvuodesta 2025 toimimaan yhdessä erikoissairaanhoidon vuodeosastojen kanssa. Ratkaisulla säästetään yli 30 milj. euron investointitarve.</p><ul><li>Vuonna 2022 otettu aikalisä hankkeen jatkamisesta 3-vaiheeseen tarjosi meille uudenlaisen mahdollisuuden suunnitella toimintaa hyvinvointialueella. On hienoa, että hyvällä suunnittelulla ja yleisten palveluiden toimialan vahvalla ja yhteen hiileen puhaltavalla toimeenpanolla olemme onnistuneesti saaneet suunniteltua Harjulan sairaalan vuodeosastojen siirtymisen KYSille peruskorjattaviin tiloihin ja siten saaneet merkittävästi pienennettyä investointipainettamme. Toimintojen integrointi hyödyttää sekä potilaita että henkilöstöä, toteaa yleisten palveluiden toimialajohtaja <strong>Jari Saarinen</strong>.</li></ul><p>Joulukuussa käyttöön otettavassa vuodeosastorakennuksessa tilaa on noin 21 800 bruttoneliötä ja sen kustannukset ovat noin 77,4 miljoonaa euroa.</p><p>Uusi Sydän -allianssin muodostavat tilaajana toimivan Pohjois-Savon hyvinvointialueen ja päätoteuttajana toimivan Rakennusliike Lapti Oy:n lisäksi Raami Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit Kontukoski Oy, Rakennussuunnittelutoimisto Turunen &amp; Räisänen Ky, A-Insinöörit Rakennuttaminen Oy, A-Insinöörit Suunnittelu Oy, Granlund Kuopio Oy sekä aliallianssiosapuolina Caverion Suomi Oy, Are Oy ja Siemens Osakeyhtiö.</p><p><em>Pohjois-Savon hyvinvointialueen Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) pääsairaalan peruskorjaus- ja uudisrakennushankkeessa, KYS Uusi Sydän -projektissa, rakennetaan uusi kymmenenkerroksinen sairaalatorni ja peruskorjataan KYSin pääsairaalan vuodeosastorakennus vaiheittain vuosina 2018–2027. Hankkeessa toteutettu uudisrakennusosa on noin 45 000 neliömetriä ja peruskorjausosa noin 21 500 neliömetriä. Koko projektin hyväksytty budjetti on 198,5 miljoonaa euroa. Hankkeen päätoteuttajana toimii Rakennusliike Lapti Oy ja hankemuoto on allianssi. Projektissa toteutetaan yhteensä n. 450 sairaansijaa.</em></p><p>Kuva: <br>https://mediafiles.fi/fi/share/album/d0b6503e-1b25-48cd-9602-39555144a2a3</p><p> </p><p> </p><p> </p><p><br><br></p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 14 Feb 2025 10:57:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">f8fbd4bacea3f8b238a4752945835b8b</guid> <category>Rakentaminen</category> <category>Terveys</category> <category>Arkkitehtuuri</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1618/p-savo_liikemerkki-2_ilman-valkeaa-taustaa.png" type="image/png" width="3840" height="1397" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1618/p-savo_liikemerkki-2_ilman-valkeaa-taustaa.png" length="207239" type="image/png" /> </item> <item> <title>Vuoden 2025 Superruoka Life Drink on enemmän kuin pelkkä viherjauhe</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/vuoden-2025-superruoka-life-drink-on-enemman-kuin-pelkka-viherjauhe.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<p><em>Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto on valinnut Terranova Life Drink -jauheen voittajaksi 2025 Superruoka -kategoriassa. Vuosien aikana erittäin suosituksi tullut Terranovan lippulaivatuote Life Drink edustaa synergististä edelläkävijäajattelua kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnin tukemisessa. </em></p><p>Life Drink -ravintojauhe on vuodesta toiseen yksi Terranovan myydyimmistä tuotteista, ja sen suosio kasvaa jatkuvasti uusien käyttäjien myötä. Monet huomaavat sen vaikutuksen ja monipuoliset hyödyt jo ensimmäisillä käyttökerroilla. Laajan ja kokonaisvaltaisen koostumuksensa ansiosta Life Drink on ravintojauhe, joka tukee koko kehon hyvinvointia ja elinvoimaa tehokkaasti ja puhtaasti.</p><p><strong>Kaikki tärkeä yhdestä tuotteesta<br></strong>Terranovan perustaja ja tuotekehittäjä Stephen Terrass loi Life Drinkin alun perin oman perheensä tarpeisiin. Hänen perheenjäsenensä tarvitsi terveysongelmiinsa ja toipumisensa tueksi mahdollisimman monipuolisen ja kattavan ravintolisän, jollaista ei kuitenkaan ollut saatavilla. Stephen kehitti sellaisen itse. Lopputuloksena oli monipuolinen ja huiman suosion saavuttanut Life Drink. Tuote, joka sisältää lähes kaiken oleellisen, jota terve ja hyvinvoiva keho tarvitsee.</p><p>Life Drink sisältää kymmenen tuorepakastekuivatun vihreän kasviksen lisäksi puhdistavia spirulina- ja klorella-leviä, kymmentä tuorepakastekuivattua marjajauhetta, suolistoa helliviä maitohappobakteereita, ruuansulatusta tukevia entsyymejä, ravitsevia kasviproteiineja, välttämättömiä rasvahappoja sekä tuorepakastekuivattuja ja luomulaatuisia adaptogeenisiä lakkakääpä- ja siitakesieniä.</p><p>Tuotteen sisältämät ainesosat toimivat toisiaan tukien ja täydentäen luoden synergistisen vaikutuksen kehossa – se on siis enemmän, kuin osiensa yhteenlaskettu summa!</p><p><strong>Terveyskaupan ammattilaiset ja kuluttajat arvostavat voittajaa<br></strong><em>”Life Drink on tuote, joka erottuu edukseen kattavuudellaan ja laadullaan. Se on ollut jo vuosia terveyskaupan ammattilaisten suosiossa ja asiakaspalautteiden perusteella myös kuluttajien käytössä erinomaiseksi koettu tuote. Sen valinta vuoden 2025 Superruoaksi ei jätä epäilystä siitä, että kyseessä on alan huipputuote, joka tukee kokonaisvaltaista hyvinvointia tehokkaasti ja luonnollisesti,”</em> toteaa Suomen Terveystuotekauppiaiden Liiton toiminnanjohtaja Mika Rönkkö.</p><p><strong>Tehokasta tukea yleisiin suolistovaivoihin<br></strong>Life Drink ihanteellinen muun muassa yksipuolisen ruokavalion täydentäjänä, ruuansulatuksen ja suoliston tukena, painonhallinnan tukena, puhdistuskuurien aikana, urheilun lisäravinteena sekä toipilaille tervehtymisen tukena. Erilaiset suolistovaivat ovat yleisiä tänä päivänä, joiden tasapainottamisessa Life Drinkin sisältämät maitohappobakteerit ja entsyymit ovat avuksi.</p><p><em>”Monilla on ongelmia ruuansulatuksen kanssa, ja syömisen jälkeen voi ilmetä turvotusta ja ilmavaivoja. Myöskään ruuan ravinteista ei saada aina kaikkea potentiaalia irti. Life Drink auttaa ruuan sulamisessa ja tehostaa ruuan ravinteiden ja ravintolisien imeytymistä ja hyödyntämistä kehossa ja lisää näin elinvoimaa”,</em> kertoo Nordic Premium Finland Oy:n markkinointipäällikkö ja ravintoterapeutti Annika Aro.</p><p>Jauhe sekoittuu hyvin veteen tai mehuun, jolloin saa aikaan helposti suolistoa ravitsevan viherjuoman. Neutraalin makuinen jauhe sopii erinomaisesti rikastamaan myös smoothiet ja tuorepuurot.</p><p><strong>100 % puhdasta, lisäaineetonta ja sokeritonta<br></strong>Life Drink-jauheen kasvikset ja marjat ovat joko luomulaatuisia tai eettisten ja ekologisten periaatteiden mukaan tuotettuja. Tuorepakastekuivaus säilyttää kasvien entsyymiaktiivisuuden koskemattomana ja samalla myös kasvien ravintoarvo pysyy tuoretta vastaavana. Tuote on 100 % lisäaineeton, eikä siinä ole käytetty sokeria eikä makeutus- tai makuaineita.</p><p>Life Drink sopii myös vegaaniruokavalioon, eikä se sisällä maidon ainesosia, lisättyä soijaa (saattaa sisältää jäämiä), hiivaa tai sokeria. Tuote ei sisällä gluteeniviljoja, mutta sen sisältämä vehnänoras saattaa sisältää häviävän pieniä määriä gluteenia.</p><p>Life Drink -ravintojauhetta on saatavilla kahdessa kätevässä koossa.</p><p>Peruskoko (227 g) riittää 19 annokseen ja säästökoko (454 g) taas on loistovalinta säännöllisempään käyttöön ja intohimoisille Life Drink -faneille – 38 ravintorikasta annosta hyvinvointia!</p><p>Lisätietoa:<br><a href="https://terranova.fi/life-drink-vuoden-2025-superruoka/%C2%A0">https://terranova.fi/life-drink-vuoden-2025-superruoka/ </a></p><p><strong>Lisätiedot, haastattelu- ja kuvapyynnöt:<br></strong>Annika Aro, markkinointipäällikkö<br>Nordic Premium Finland Oy<br><a href="mailto:annika.aro@nordicpremium.fi">annika.aro@nordicpremium.fi</a><br>p. 050 910 7596</p><p>Mika Rönkkö, toiminnanjohtaja<br>Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto<br><a href="mailto:mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi">mika.ronkko@terveystuotekauppa.fi</a><br>p. 0500 430 818</p><p> </p><p>    </p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 14 Feb 2025 08:00:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">0342df2fe372417154ccf1d7b2025a29</guid> <category>Terveys</category> <category>Kauppa</category> <category>Kemianteollisuus</category> <category>Ruoka ja elintarvikkeet</category> <category>Tiede ja tutkimus</category> <category>Kotimaa</category> <category>Yrittäjyys</category> <category>Järjestöt ja yhdistykset</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/logo/6484-180x180.jpg" type="image/jpeg" width="162" height="180" /> <media:content url="https://www.epressi.com/media/userfiles/125022/1739513543/life-drink-2.jpg" type="image/jpeg" width="1210" height="847" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/logo/6484-180x180.jpg" length="4409" type="image/jpeg" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/userfiles/125022/1739513543/life-drink-2.jpg" length="381827" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Nordic Genexiltä uusi geenitesti – Optimoitua tietoa vaihdevuosioireiden selättämiseen</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/nordic-genexilta-uusi-geenitesti-optimoitua-tietoa-vaihdevuosioireiden-selattamiseen.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong><em>Suomalaisen Nordic Genexin kehittämän DNA Terveys -geenitestin uusi lisäosa, Vaihdevuodet ja hormonitasapaino, tarjoaa arvokasta tietoa yksilön geeniperimästä ja sen vaikutuksista hormonitasapainoon ja vaihdevuosioireisiin. Testin avulla voidaan tehdä yksilöllisiä elämäntapamuutoksia, jotka edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia ja auttavat hallitsemaan vaihdevuosioireita.</em></strong></p><p>Nordic Genexin DNA Terveys -geenitestin uuden Vaihdevuodet ja hormonitasapaino -lisäosan avulla voidaan selvittää yksilön geeniperimää ja sen vaikutusta hyvän terveyden kokemukseen. Analyysi sisältää geenikohtia, jotka on tutkimuksissa yhdistetty esivaihde- ja vaihdevuosiin, näihin liittyviin haasteisiin sekä hormonaaliseen tasapainoon.</p><p>Vaihdevuodet ja hormonitasapaino -testiin on valittu tarkoin ne geenit, jotka tieteellisiin tutkimuksiin perustuen vaikuttavat suoraan tai epäsuorasti tunnettuihin biologisiin prosesseihin. Testi sisältää seuraavat osa-alueet: progesteroni, PMS ja PMDD, metabolinen terveys, kortisoli ja stressi, kuumat aallot, uni ja hormonit, kilpirauhanen sekä hormonimetaboliitit ja -häiritsijät.</p><p>”Geenitestimme tarjoaa arvokasta tietoa yksilön geeniperimästä ja se on suunniteltu esivaihde- ja vaihdevuosi-ikäisille sekä hormonaalisista epätasapainotiloista ja niiden oireista kamppaileville naisille. Testitulosten avulla voidaan tehdä yksilöllisiä elämäntapamuutoksia, jotka edistävät kokonaisvaltaista hyvinvointia ja auttavat hallitsemaan vaihdevuosioireita”, sanoo Nordic Genexin toimitusjohtaja <strong>Annika Kalvia</strong>.</p><p>Hormonit, geenit ja vaihdevuodet ovat läheisesti kytköksissä toisiinsa. Esivaihdevuodet alkavat yleensä 40-vuoden tienoilla ja vaihdevuosien tilastollinen keskiarvo on noin 51* vuoden iässä. Vaihdevuosissa munasarjojen toiminta heikkenee ja estrogeenin sekä progesteronin tuotanto vähenee, mikä voi aiheuttaa monia vaihdevuosille tyypillisiä oireita. Näitä ovat esimerkiksi kuumat aallot, kuivat silmät, nivelkivut, painonnousu, mielialan vaihtelut, uni- ja muistiongelmat sekä pitkäaikaiset terveysriskit, kuten luiden haurastuminen.</p><h2><strong>Tieto omasta geeniperimästä helpottaa elämäntapojen muokkauksessa</strong></h2><p>Optimoidakseen terveyttään yksilöllisesti, vaihdevuosi-ikäiset naiset voivat Nordic Genexin geenitesteistä räätälöidä omiin tarpeisiin sopivan testikokonaisuuden. Tuloksista saatu tieto ja käytännön ohjeet mahdollistavat yksilöllisten elämäntapamuutosten tekemisen; testauksen avulla voidaan löytää esimerkiksi itselle parhaiten sopiva ruokavaliomalli, liikuntatottumukset ja elintavat, jotka tukevat hormonitasapainoa ja vähentävät vaihdevuosioireita.</p><p>”Geenitestistä voi saada arvokasta tietoa siitä, millaisella ravinnolla ja lisäravinteilla omaa hyvinvointia voi tukea parhaiten. Aiemmat ruokailutavat ja liikuntatottumukset eivät välttämättä enää toimi, kun hormonitasot muuttuvat vaihdevuosien myötä”, kommentoi Annika Kalvia.</p><p><br><strong>Lisätietoa<br></strong>Annika Kalvia<br>Toimitusjohtaja, Nordic Genex Oy<br><a href="mailto:annika@nordicgenex.com">annika@nordicgenex.com</a><br><a href="http://www.nordicgenex.com">www.nordicgenex.com</a><br><br><a href="https://nordicgenex.com/"><strong><em>Nordic Genex Oy</em></strong></a><em> on kotimainen terveysteknologiayritys, joka tarjoaa kuluttajille sekä terveydenhoitoalan ammattilaisille luotettavia nutrigenomia- ja epigenetiikkatutkimuksia, joista saatavien tietojen avulla voidaan yksilöllisesti tukea ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja pitkäikäisyyttä. Nordic Genex on </em><a href="https://www.terveystuotetukut.fi/"><em>Terveystuotetukut ry:n</em></a><em> jäsen.</em></p><p>*Lähde: <a href="https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00179">https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00179</a></p>]]></content:encoded> <pubDate>Fri, 14 Feb 2025 07:55:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">3c45c9a8201b3a55ba104f72f8021041</guid> <category>Biotekniikka</category> <category>Terveys</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1164/terveystuotetukut_logo_vihrea_pysty.png" type="image/png" width="1507" height="1505" /> <media:content url="https://www.epressi.com/media/userfiles/158499/1739445106/nordicgenex_tuotekuva.jpg" type="image/jpeg" width="640" height="334" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1164/terveystuotetukut_logo_vihrea_pysty.png" length="36574" type="image/png" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/userfiles/158499/1739445106/nordicgenex_tuotekuva.jpg" length="35344" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Pyörävaalit-kampanja - Pyöräliikenteen laadukkaat investoinnit ovat satsaus asukkaiden hyvinvointiin</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/logistiikka-ja-liikenne/pyoravaalit-kampanja-pyoraliikenteen-laadukkaat-investoinnit-ovat-satsaus-asukkaiden-hyvinvointiin.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<p><em>Pyöräliitto ry on käynnistänyt valtakunnallisen Pyörävaalit-kampanjan, jonka tavoitteena on auttaa äänestäjiä löytämään ehdokkaita, jotka sitoutuvat kuntansa kestävän kehityksen ohjelmiin.</em></p><p><strong>Pyöräliikenteen edistämiseen sitoutuneet päättäjät tarpeen</strong></p><p>Kuntavaaleissa valitaan tulevaksi neljäksi vuodeksi valtuutetut, jotka tekevät keskeisiä päätöksiä pyöräliikenteen olosuhteista Suomen kunnissa. Pyöräliikenteeseen panostaminen on satsaus kuntalaisten terveyteen, keskustojen viihtyisyyteen, sujuvaan ja puhtaaseen liikkumiseen sekä pyörällä liikkuviin matkailijoihin ja sitä kautta myös matkailuyrittäjiin.</p><p>Pyöräliitto on laatinut valtakunnalliset vaaliteesit ja liiton jäsenjärjestöt ovat kehittäneet alueellisia vaaliteesejä, jotka parantaisivat pyöräliikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Pyöräliiton ja jäsenjärjestöjen teeseihin voi tutustua kampanjasivulla <a href="http://www.pyoravaalit.fi" target="_blank" rel="noopener">www.pyoravaalit.fi</a>.</p><p><strong>Pyöräily kuuluu kaikille </strong></p><p>Pyöräliiton hallituksen puheenjohtaja Minna Sirkiä korostaa, että pyöräliikenne tulee suunnitella kaikille sopivaksi. <em>“Polkupyörä on lapsille ja nuorille usein ensimmäinen kulkuneuvo, jolla he liikkuvat itsenäisesti pidempiä matkoja. Ja toisaalta ikäihmiset pystyvät polkemaan pidempiä matkoja sähköpyörien yleistyttyä. Pyöräliikenteen tulee olla kaikille turvallista ja sujuvaa,“</em> Sirkiä toteaa.</p><p><strong>Pyöräilyinfran laatu vaikuttaa pyöräilyn suosioon</strong></p><p>Pyöräliikenteen edistämisellä on myös suuri merkitys kansanterveyden ja kansantalouden näkökulmasta. Suomalaisten liikkumattomuuteen voidaan vaikuttaa arkiliikkumisen mahdollisuuksia parantamalla.</p><p><em>"Merkittävin pyöräliikenteen määrään vaikuttava tekijä on pyöräliikenneväylien, pyöräpysäköinnin ja väylien talvikunnossapidon laatu. Puhutaan siis infrasta ja kuinka sitä hoidetaan. Kuntien tekemät hyvin valmistellut ja laadukkaat pyöräliikenteen hankkeet ovat erittäin merkittäviä pyöräilyn kasvun näkökulmasta"</em>, toteaa Pyöräliiton toiminnanjohtaja Janne Paananen.</p><p>Viime vuosina monissa kunnissa on panostettu pyörämatkailuun ja tämä trendi näyttää jatkuvan. Tästäkin näkökulmasta pyöräily on entistä tärkeämpi aihe tulevissa vaaleissa.</p><p><strong>Pyörävaalit-sivusto kokoaa ehdokkaat</strong></p><p>Kuntavaali ehdokkaat voivat osoittaa tukensa pyöräliikenteen kehittämiselle allekirjoittamalla omassa kunnassaan laaditut teesit tai Pyöräliiton valtakunnalliset teesit. Kuntalaiset voivat tutustua pyoravaalit.fi -sivustolta omia kuntiaan koskeviin teeseihin ja löytää ehdokkaita, jotka ovat valmiita edistämään pyöräliikennettä.</p><p>Ehdokkaiden odotetaan allekirjoittavan alueensa teesit ennen ennakkoäänestyksen alkua 2.4. Teesit allekirjoittaneiden ehdokkaiden listat päivittyvät Pyörävaalit -sivuille.</p><p>Lisätietoja:<br>Janne Paananen<br>toiminnanjohtaja<br>Pyöräliitto ry<br>044 745 1149<br>janne.paananen@pyoraliitto.fi</p><p>Mari Marjamaa<br>tuottaja<br>Pyöräliitto ry<br>044 244 3278<br>mari.marjamaa@pyoraliitto.fi</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 13 Feb 2025 15:01:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">774713c6359e2f039c89361795a36dac</guid> <category>Terveys</category> <category>Logistiikka ja liikenne</category> <category>Järjestöt ja yhdistykset</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/473/pl_logo_circular_color_fi_swe_eng.png" type="image/png" width="600" height="611" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/473/pl_logo_circular_color_fi_swe_eng.png" length="40965" type="image/png" /> </item> <item> <title>Soiten digimyyrät tuovat digiavun asiakkaan lähelle</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/soiten-digimyyrat-tuovat-digiavun-asiakkaan-lahelle.html</link> <description> &lt;p&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW118495355 BCX8&quot;&gt;Kompassin digimyyrät tarjoavat apua tietotekniikan perusongelmissa. Heidän puoleensa voi kääntyä kevään 2025 aikana&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW118495355 BCX8&quot;&gt; Kompassin lisäksi &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW118495355 BCX8&quot;&gt;Koivutuvan digipalvelupisteellä. Digimyyrät auttavat &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW118495355 BCX8&quot;&gt;tarvittaessa &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW118495355 BCX8&quot;&gt;tietotekniikkaan liittyvissä asioissa sovitusti myös asiakkaan kotona&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW118495355 BCX8&quot;&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Soiten vammaispalveluihin kuuluvan toimintakeskus Kompassin työmyyrät ovat laajentaneet toimintaansa tietotekniikan pariin, ja he toimivat nykyisin myös digimyyrinä. Kompassin digimyyrät tarjoavat apua ja ohjausta etenkin tietotekniikan perusongelmissa.  </p><p>Digiavun lisäksi digimyyrät tekevät Kompassilla tilaustyönä diakuvien ja negatiivien muuttamista digitaaliseen muotoon. Digitaalisessa muodossa kuvia on mahdollista katsoa älypuhelimelta tai tietokoneelta, lähettää eteenpäin tai tilata vaikka valokuviksi. Jos sinulla on dioja tai negatiiveja, jotka haluaisit saada digikuvien muotoon, sinun tarvitsee ainoastaan hankkia muistitikku ja toimittaa kuvat Kompassiin – digimyyrät hoitavat loput! </p><h3>Tapaa digimyyrät digipalvelupisteellä </h3><p>Digimyyrien apuun voi kääntyä keväällä 2025 myös Koivutuvan digipalvelupisteellä. Mikäli sinulla on uusi pienelektroniikkalaite, kuten puhelin, tablet-tietokone tai kannettava tietokone, digimyyrät voivat auttaa sinua niiden asentamisessa tai ohjata niiden käyttöönottamista digipalvelupisteellä. </p><p>Ota laite mukaasi niin katsotaan, miten voimme auttaa! Asioiminen digipalvelupisteellä on maksutonta. </p><p>Kompassin digimyyrät ovat paikalla Koivuhaan Koivutuvan digipalvelupisteellä klo 11.30–12.30 seuraavina päivinä: 13.3., 27.3., 10.4., 24.4. ja 15.5. Digipalvelupisteen tarkempi osoite on Mäntynäädänkatu 6, 67800 Kokkola. </p><h3>Digiapua kotiin </h3><p>Digimyyrät on mahdollista tarpeen vaatiessa tilata myös kotikäynnille tekemään tietotekniikkaan liittyviä avustustöitä kotonasi. Digimyyrät voivat auttaa sinua esimerkiksi tulostimen asentamisessa tai television käyttöönottamisessa. Kotiin tilattava digiapu on maksullista. </p><p>Ota yhteyttä Kompassin digimyyriin ja sovi kotikäynnistä numerosta 040 804 2129. Numerosta palvellaan arkisin klo 8–14 aikana. </p><h3>Lisätietoja antaa: </h3><p>Ohjaaja Hanna Tynkkynen, puh. 0408042129, hanna.tynkkynen@soite.fi </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 13 Feb 2025 14:21:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">a114b7dcef1623aee6dc50d054dd6bb3</guid> <category>Terveys</category> <category>Sosiaaliset kysymykset</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1776/soite_logo_blue-sefi.png" type="image/png" width="2545" height="1632" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1776/soite_logo_blue-sefi.png" length="133268" type="image/png" /> </item> <item> <title>Soites digimyror för digihjälp närmare kunden</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/soites-digimyror-for-digihjalp-narmare-kunden.html</link> <description> &lt;p&gt;&lt;span class=&quot;TextRun SCXW225034537 BCX8&quot; lang=&quot;en-us&quot;&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;Kompassis&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;digimyror&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;erbjuder&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;hjälp&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW225034537 BCX8&quot;&gt; med &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;grundläggande&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;datatekniska&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW225034537 BCX8&quot;&gt; problem. Till dem &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;kan&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW225034537 BCX8&quot;&gt; du &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;vända&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW225034537 BCX8&quot;&gt; dig under &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;våren&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW225034537 BCX8&quot;&gt; 2025, vid &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;såväl&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;Kompassi&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;som&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;på&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;Koivutupas&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;digitala&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;servicepunkt&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;. Vid &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;behov&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;hjälper&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;digimyrorna&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;även&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW225034537 BCX8&quot;&gt; till &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;i&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;frågor&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;som&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;gäller&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;datateknik&lt;/span&gt; &lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;hemma&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW225034537 BCX8&quot;&gt; hos &lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SpellingErrorV2Themed SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;kunden&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;NormalTextRun SCXW225034537 BCX8&quot;&gt;.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;span class=&quot;EOP SCXW225034537 BCX8&quot;&gt; &lt;/span&gt;&lt;/p&gt;</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Arbetsmyrorna på Kompassi, ett verksamhetscenter som är en del av Soites funktionshindertjänster, har utökat sin verksamhet till datateknik och de arbetar nu även som digimyror. Kompassis digimyror erbjuder hjälp och handledning, särskilt i grundläggande datatekniska problem. </p><p>Utöver digihjälp gör digimyrorna beställningsarbete vid Kompassi för att konvertera diabilder och negativ till digitalt format. I digital form kan bilderna ses på en smartphone eller dator, vidarebefordras eller beställas till exempel som fotografier. Om du har diabilder eller negativ som du skulle vilja konvertera till digitala bilder är det bara att skaffa en minnessticka och leverera bilderna till Kompassi - digimyrorna sköter resten! </p><h3>Träffa digimyrorna på den digitala servicepunkten </h3><p>Under våren 2025 kan du även vända dig till den digitala servicepunkten vid Koivutupa för att få hjälp av digimyrorna. Om du har en ny småelektronikenhet, såsom en telefon, surfplatta eller bärbar dator, kan digimyrorna hjälpa dig i att installera dem eller handleda i användningen av dem vid en digital servicepunkt. </p><p>Ta med dig din enhet så ser vi hur vi kan hjälpa dig! Att uträtta ärenden vid den digitala servicepunkten är avgiftsfritt. </p><p>Kompassis digimyror kommer att finnas i Björkhagen på Koivutupas digitala servicepunkt 11:30-12:30 följande dagar: 13.2, 13.3, 27.3, 10.4, 24.4 och 15.5. Den mer exakta adressen till det digitala servicestället är Mårdgatan 6, 67800 Karleby. </p><h3>Digital hjälp i hemmet </h3><p>Vid behov finns även möjlighet att beställa digimyror för ett hembesök för att utföra datateknikrelaterat assistansarbete i ditt hem. Digimyrorna kan hjälpa dig till exempel med att installera en skrivare eller ta i bruk en tv. Digital assistans som beställs hem är avgiftsbelagd. </p><p>Kontakta Kompassis digimyror och avtala hembesök på 040 804 2129. Du får betjäning på numret på vardagar klockan 8-14. </p><h3>Ytterligare information ger: </h3><p>Handledare Hanna Tynkkynen, tfn 0408042129, hanna.tynkkynen@soite.fi </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 13 Feb 2025 14:21:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">645f589a1499bb51bcccbe0c30f6c812</guid> <category>Terveys</category> <category>Sosiaaliset kysymykset</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1776/soite_logo_blue-sefi.png" type="image/png" width="2545" height="1632" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1776/soite_logo_blue-sefi.png" length="133268" type="image/png" /> </item> <item> <title>Hyvinvointialueiden rahoitus: 1,2 miljoonaa suomalaista jäämässä pysyvästi eriarvoiseen asemaan</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/hyvinvointialueiden-rahoitus-12-miljoonaa-suomalaista-jaamassa-pysyvasti-eriarvoiseen-asemaan.html</link> <description> &lt;p&gt;Nykyinen hyvinvointialueiden rahoitusmalli uhkaa jättää 1,2 miljoonaa suomalaista pysyvästi eriarvoiseen asemaan julkisissa sosiaali-, terveys- ja turvallisuuspalveluissa. Tämä on seurausta hyvinvointialueiden nykyisestä rahoitusmallista, joka leikkaa merkittävästi kuuden hyvinvointialueen laskennallista rahoitusta ja on jättämässä rahoitusleikkauksen pysyväksi vuoden 2029 jälkeen. Näiden alueiden mielestä nykyinen rahoitusmalli tulee ripeästi uudistaa. &lt;/p&gt;</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Rahoitusleikkurista pysyvästi kärsimään ovat jäämässä Itä-uudenmaan, Keski-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueet. Alueiden yhteisessä kannanotossa vaaditaan rahoitusmallin korjaamista siten, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen, tarveperusteisen rahoituksen täysimääräisenä, eikä mikään alue jää pysyvästi muita heikompaan asemaan.</p><p>Kannanotto tiedotteen liitteenä. Kuuden alueen hyvinvointialuejohtajat luovuttivat kannanoton torstaina 13.2.2025 valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majaselle. </p><h2>Kannanotto: epäoikeudenmukainen rahoitusmalli on korjattava</h2><p>Kuuden hyvinvointialueen yhteisessä kannanotossa todetaan, että väestön tarpeisiin perustuva rahoitusmalli on ainoa oikeudenmukainen ja kestävä rahoituksen laskentaperuste. Tavoitteena tulee olla, että kaikki hyvinvointialueet saavat laskennallisen rahoituksen täysimääräisenä ja rahoituslaskelmia päivitetään väestön palvelutarpeiden muuttuessa.</p><p>Kannanotossa esitetään siirtymäajan lyhentämistä niillä alueilla, joilla rahoitus on pienempi kuin väestön laskennallinen palvelutarve ja pysyvän siirtymätasauksen poistamista rahoituslaista.</p><ul><li>Nykyinen rahoitusmalli on epäoikeudenmukainen. On väärin olettaa, että osalla hyvinvointialueista voitaisiin oleellisesti pienemmillä taloudellisilla resursseilla järjestää yhdenvertaiset palvelut verrattuna niihin alueisiin, joiden rahoitus vastaa väestön tarvetta, kannanotossa todetaan.<br><br></li><li>Siirtymätasausjärjestelmän seurauksena alueelliset terveyserot ovat vaarassa kasvaa edelleen ja kansalaisten yhdenvertaisuus romuttua.</li></ul><p>Hyvinvointialueiden rahoituslaissa on säädetty siirtymätasauksesta, jonka tarkoitus on korjata kaikkien hyvinvointialueiden rahoitusta kohti tarveperusteisuutta. Siirtymätasauksen laskennassa verrataan hyvinvointialueelle nykyisen rahoituslainsäädännön perusteella tulevaa rahoitusta kuntien ennen uudistusta käyttämään rahamäärään. Jos alueen kunnat ovat käyttäneet sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluihin vähemmän rahaa kuin hyvinvointialueen laskennallinen rahoituspohja edellyttäisi, siirtymätasaus leikkaa valtion rahoitusta. </p><p>Kuuden hyvinvointialueen rahoitukseen on jäämässä pysyvä, yhteensä 85 miljoonan euron leikkaus, joka vastaa noin 1500 hoitajan tai noin 850 lääkärin työpanosta.</p><ul><li>Rahoitusmallin korjaaminen on mahdollista ja täysin välttämätöntä yhdenvertaisten ja laadukkaiden sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palvelujen turvaamiseksi kaikille kansalaisille.</li></ul><p>- Soitessa jatkamme määrätietoisesti talouden tasapainottamista. Samaan aikaan myös rahoituksen tulee kohdella kaikkia hyvinvointialueita tasapuolisesti, jotta voimme pitkällä aikavälillä kehittää omaa toimintaamme ja palveluitamme, sanoo Soiten hyvinvointialuejohtaja <strong>Mikko Komulainen</strong>. </p><p><strong>Lisätietoja medialle antaa</strong><br>Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite: hyvinvointialuejohtaja Mikko Komulainen, mikko.komulainen@soite.fi, puh. 040 804 4333<br><br>Itä-Uudenmaan hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist, max.lonnqvist@itauusimaa.fi, puh. 040 503 0818<br><br>Lapin hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, puh. 040 532 3998<br><br>Pohjois-Karjalan hyvinvointialue – Siun sote: hyvinvointialuejohtaja Kirsi Leivonen, kirsi.leivonen@siunsote.fi, puh. 013 330 8590<br><br>Päijät-Hämeen hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Petri Virolainen, petri.virolainen@paijatha.fi, puh. 050 438 3662<br><br>Varsinais-Suomen hyvinvointialue: hyvinvointialuejohtaja Tarmo Martikainen, tarmo.martikainen@varha.fi, puh. 050 558 4579 (matkoilla 12.2.-18.2.2025)</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 13 Feb 2025 12:16:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">d9e3a0dbf088d9e38a95c40f56910c02</guid> <category>Terveys</category> <category>Sosiaaliset kysymykset</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1776/soite_logo_blue-sefi.png" type="image/png" width="2545" height="1632" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1776/soite_logo_blue-sefi.png" length="133268" type="image/png" /> </item> <item> <title>Välfärdsområdenas finansiering: 1,2 miljoner finländare håller på att permanent hamna i en ojämlik ställning</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/valfardsomradenas-finansiering-12-miljoner-finlandare-haller-pa-att-permanent-hamna-i-en-ojamlik-stallning.html</link> <description> &lt;p&gt;På grund av den nuvarande finansieringsmodellen för välfärdsområdena riskerar 1,2 miljoner finländare att permanent hamna i en ojämlik ställning i fråga om de offentliga social-, hälsovårds- och säkerhetstjänsterna. Detta är en följd av den nuvarande finansieringsmodellen för välfärdsområdena, som avsevärt skär ner den kalkylerade finansieringen för sex välfärdsområden och håller på att göra nedskärningen av finansieringen permanent efter år 2029. Dessa områden anser att den nuvarande finansieringsmodellen bör reformeras snabbt.&lt;/p&gt;</description> <content:encoded><![CDATA[<p>De välfärdsområden som håller på att drabbas permanent av nedskärningen i finansieringen är Östra Nylands, Lapplands, Mellersta Österbottens, Norra Karelens, Päijänne-Tavastlands och Egentliga Finlands välfärdsområden. Områdena kräver i sitt gemensamma ställningstagande att finansieringsmodellen korrigeras så att alla välfärdsområden får kalkylerad, behovsbaserad finansiering till fullt belopp, och att inget område permanent hamnar i en svagare ställning än de övriga.</p><p>Ställningstagandet finns som bilaga till meddelandet. Välfärdsområdesdirektörerna i de sex välfärdsområdena överlämnade ställningstagandet torsdagen den 13 februari 2025 till kanslichef Juha Majanen vid Finansministeriet. </p><h2>Ställningstagande: den orättvisa finansieringsmodellen måste korrigeras</h2><p>I det gemensamma ställningstagandet för de sex välfärdsområdena konstateras att en finansieringsmodell som baserar sig på befolkningens behov är den enda rättvisa och hållbara grunden för beräkning av finansieringen. Målet bör vara att alla välfärdsområden får kalkylerad finansiering till fullt belopp och att finansieringskalkylerna uppdateras om befolkningens servicebehov förändras.</p><p>I ställningstagandet föreslås att övergångsperioden förkortas i de områden där finansieringen är mindre än befolkningens kalkylerade servicebehov och att den permanenta övergångsutjämningen slopas från finansieringslagen.</p><ul><li>Den nuvarande finansieringsmodellen är orättvis. Det är fel att utgå ifrån att en del av välfärdsområdena skulle kunna ordna jämlika tjänster med väsentligt mindre ekonomiska resurser jämfört med de områden vars finansiering motsvarar befolkningens behov, konstateras det i ställningstagandet.<br><br></li><li>Till följd av systemet med övergångsutjämning riskerar de regionala hälsoskillnaderna att öka ytterligare och jämlikheten mellan medborgarna att skrotas.</li></ul><p>I lagen om välfärdsområdenas finansiering föreskrivs om en övergångsutjämning vars syfte är att korrigerar alla välfärdsområdenas finansiering mot en behovsbaserad finansiering. Vid kalkylering av övergångsutjämningen görs det en jämförelse mellan den finansiering ett välfärdsområde får med stöd av den nuvarande finansieringslagstiftningen och det belopp kommunerna använde före reformen. Om kommunerna i ett område har använt mindre pengar för social-, hälsovårds- och räddningstjänster än välfärdsområdets kalkylerade finansieringsbas skulle förutsätta, skär övergångsutjämningen ner den statliga finansieringen. </p><p>I finansieringen av sex välfärdsområden håller det på att bli kvar en bestående nedskärning på sammanlagt 85 miljoner euro, vilket motsvarar ungefär 1 500 skötares eller ungefär 850 läkares arbetsinsats.</p><ul><li>Det är möjligt och helt nödvändigt att korrigera finansieringsmodellen för att trygga jämlika och högklassiga social-, hälsovårds- och räddningstjänster för alla medborgare.</li></ul><p>- I Soite fortsätter vi målmedvetet att balansera ekonomin. Samtidigt ska också finansieringen behandla alla välfärdsområden jämlikt, så att vi på lång sikt kan utveckla vår egen verksamhet och våra tjänster, säger Soites välfärdsområdesdirektör <strong>Mikko Komulainen</strong>. </p><p><strong>Mer information till medierna ges av</strong><br>Mellersta Österbottens välfärdsområde Soite: välfärdsområdesdirektör Mikko Komulainen, mikko.komulainen@soite.fi, tfn 040 804 4333<br><br>Östra Nylands välfärdsområde: välfärdsområdesdirektör Max Lönnqvist, max.lonnqvist@itauusimaa.fi, tfn 040 503 0818<br><br>Lapplands välfärdsområde: välfärdsområdesdirektör Jari Jokela, jari.jokela@lapha.fi, tfn 040 532 3998<br><br>Norra Karelens välfärdsområde – Siun sote: välfärdsområdesdirektör Kirsi Leivonen, kirsi.leivonen@siunsote.fi, tfn 013 330 8590<br><br>Päijänne-Tavastlands välfärdsområde: välfärdsområdesdirektör Petri Virolainen, petri.virolainen@paijatha.fi, tfn 050 438 3662<br><br>Egentliga Finlands välfärdsområde: välfärdsområdesdirektör Tarmo Martikainen, tarmo.martikainen@varha.fi, tfn 050 558 4579 (på resa 12 - 18.2.2025)</p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 13 Feb 2025 12:16:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">5fe59f13ae8a757d2f37a78b677f87ce</guid> <category>Terveys</category> <category>Sosiaaliset kysymykset</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1776/soite_logo_blue-sefi.png" type="image/png" width="2545" height="1632" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1776/soite_logo_blue-sefi.png" length="133268" type="image/png" /> </item> <item> <title>Hiihtolomaviikot aiheuttivat piikin vahingoissa – ”Juuri viimeinen lasku voi olla se vaarallisin”</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/vakuutus/hiihtolomaviikot-aiheuttivat-piikin-vahingoissa-juuri-viimeinen-lasku-voi-olla-se-vaarallisin.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Viime vuonna noin puolet talvilomaviikkojen tapaturmista oli liukastumisia tai kaatumisia. Iso osa vahingoista olisi helposti ennaltaehkäistävissä, sanoo LähiTapiolan terveysvakuuttamisen kehitysjohtaja Laura Miettunen.</strong></p><p>Talvilomaviikot olivat viime vuonna liukastumis- ja kaatumistapaturmien huippuviikkojen joukossa, selviää LähiTapiolan yksityisen tapaturmavakuutuksen vahinkotiedoista. Noin puolet talvilomaviikkojen tapaturmista oli liukastumisia tai kaatumisia.</p><p>– Lomalla on aikaa liikkua ja harrastaa talvilajeja, ja olosuhteet ovat tähän aikaan vuodesta usein liukkaat. Yksi talviloman vaaran paikka on se hetki, kun hiihtämään mennessä kävelee esimerkiksi parkkipaikalta ladulle tai sieltä pois: liukas maa, jalassa monot ja sylissä sukset ja sauvat ovat vaaran paikka, joka johtaa herkästi liukastumiseen, sanoo LähiTapiolan terveysvakuuttamisen kehitysjohtaja <strong>Laura Miettunen</strong>.</p><p>Liukastumiset ovat ylipäätään talvikuukausina yleisimpien vakuutusyhtiöiden korvaamien henkilövahinkojen joukossa. LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus -kyselyn mukaan jopa 60 prosenttia suomalaisista on joskus kaatunut kävellessään liukkailla. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Kantar Public (nyk. Verian)*.</p><p>Liukastuessa tai kaatuessa sattuu usein polveen, olkapäähän tai ranteeseen. Myös nilkat, kädet ja selkä ottavat herkästi osumaa. Esimerkiksi polven liukastumis- tai kaatumistapaturman keskivahinko on yli 800 euroa. Pahimmillaan liukastumisvahinkojen kustannukset voivat nousta jopa kymmeniin tuhansiin euroihin ja johtaa pitkään kuntoutukseen. Vakavimmat vammat liittyvät usein tilanteisiin, joissa pää osuu kovaan maahan.</p><p>Suurin osa vammoista on lieviä. Iso osa olisi helposti ennaltaehkäistävissä, Miettunen sanoo.</p><p>– Lieväkin liukastumisvamma voi pistää hiihtoloman suunnitelmat äkkiä uusiksi. Yksi tehokkaimmista keinoista ehkäistä liukastumisia on käyttää nastakenkiä tai -pohjallisia aina, kun ulkona on liukasta – myös silloin, kun lähtee ”vain nopeasti” vaikkapa hakemaan postia tai viemään koiraa ulos. Toinen, vielä yksinkertaisempi keino on välttää kiirettä eli varata riittävästi aikaa, jotta ehtii katsoa mihin astuu ja kulkea varovaisesti. Kolmas on pihan ja pihatien hiekoittaminen.</p><p><strong>Kypärä päähän rinteessä</strong></p><p>Talviurheilulajeissa eniten tapaturmia sattuu suosituimmissa lajeissa, kuten murtomaahiihdossa, laskettelussa ja jääkiekossa ja lapsille pulkkamäessä.</p><p>Hiihtovahingot ovat usein lieviä venähdyksiä tai murtumia, kun taas esimerkiksi laskettelussa ja lumilautailussa sattuu selvästi enemmän vakavampiakin vahinkoja. Laskettelu- ja lumilautailutapaturmille tyypillistä ovat kova vauhti ja tilanteen ennalta-arvaamattomuus. Rinteessä liukkaus, lumiolosuhteet ja muut laskijat tuovat tilanteisiin omat haasteensa.</p><p>– Ladut ja rinteet kannattaa aina valita oman taitotasonsa mukaan. Kannattaa myös lopettaa ajoissa: moni satunnainen laskija ei ole tottunut viettämään koko päivää rinteessä, jolloin juuri viimeinen lasku voi olla se vaarallisin, kun väsymys painaa jo eivätkä tasapaino ja keskittyminen enää pelaa. Paras tapa ehkäistä vakavia pään alueen vammoja on käyttää kypärää, Miettunen sanoo.</p><p>Miettunen kehottaa tarkistamaan ennen talvilomalle lähtöä, että tapaturmavakuutus on voimassa ja sen turvan taso on sopiva omiin tarpeisiin.</p><p>– Jos haluaa suunnata esimerkiksi laskettelemaan merkittyjen rinteiden ulkopuolelle tai jääkiipeilemään, on hyvä huomioida, että näihin tarvitsee erillisen urheiluturvan, joka kattaa myös riskialttiita lajeja.</p><p><strong>Kuusi vinkkiä liukastumisen ehkäisemiseksi:</strong></p><ol><li><strong> </strong><strong>Tarkista jalankulkusää</strong> esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivuilta. Jalankulkusää voi olla erityisen liukas esimerkiksi silloin, jos märkä maa on yöllä jäätynyt tai jään päälle on satanut tuoretta lunta.</li><li><strong>Valitse kengät kelin mukaan.</strong> Nastakengät tai liukuesteet ehkäisevät tehokkaasti kaatumista.</li><li><strong> </strong><strong>Varaa aikaa matkoihin.</strong> Kiire ja liukkaus eivät ole hyvä yhdistelmä.</li><li><strong> </strong><strong>Mieti reitti ennalta. </strong>Vältä oikopolkuja ja suosi hiekoitettuja katuja.</li><li><strong> </strong><strong>Keskity kävelemiseen. </strong>Jos sinun tarvitsee käyttää esimerkiksi puhelimen karttasovellusta, pysähdy hetkeksi ja jatka matkaa vasta, kun katseesi ei ole puhelimessa.</li><li><strong>Anna palautetta kunnossapidolle. </strong>Hiekoitus ja lumien poisto auttavat myös muita pysymään pystyssä.</li></ol><p><em>*Kyselyyn vastasi 5 227 henkilöä 11.–26.5.2023 välisenä aikana. Vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Haastattelut kerättiin Gallup Forumissa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on 1,3 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.</em></p><p><strong>Lisätietoja:</strong></p><p>Laura Miettunen, terveysvakuuttamisen kehitysjohtaja, LähiTapiola, 040 137 4532 laura.miettunen@lahitapiola.fi</p><p>Kaisa Saario, viestintäasiantuntija, LähiTapiola, 040 508 1089, kaisa.saario@lahitapiola.fi</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 13 Feb 2025 11:55:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">105e1c632c9c7a915958e2960c17fbfe</guid> <category>Vakuutus</category> <category>Terveys</category> <category>Turvallisuus</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/logo/758-180x180.jpg" type="image/jpeg" width="180" height="37" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/logo/758-180x180.jpg" length="3863" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>EU:n yhdyskuntajätevesidirektiivistä pahimmillaan lähes miljardiluokan lisäkustannus ja vakava uhka lääkkeiden saatavuudelle</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/eun-yhdyskuntajatevesidirektiivista-pahimmillaan-lahes-miljardiluokan-lisakustannus-ja-vakava-uhka-laakkeiden-saatavuudelle.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<h3><br>Vuoden alussa voimaan tulleen yhdyskuntajätevesien puhdistusta koskevan EU-direktiivin myötä lääketeollisuus ja kosmetiikka- ja hygieniateollisuus velvoitetaan maksamaan ns. laajennetun tuottajavastuun tuottajaroolissa mikroepäpuhtauksien poistosta aiheutuvat investointi- ja ylläpitokustannukset. Arvioidut kustannukset ylittävät monikymmenkertaisesti komission arvion. Kasvavat kustannukset uhkaavat vaarantaa lääkkeiden saatavuuden sekä heikentää EU:n kilpailukykyä.</h3><p><br>VTT:n tekemän kustannusarvion* mukaan laajennetusta tuottajavastuusta aiheutuvat investointi- ja rakennuskustannukset tulevat olemaan 280–816 miljoonaa euroa Suomessa. Seitsemän suurimman jätevesipuhdistamon osalta kustannukset ovat arviolta noin 237–353 miljoonaa euroa. Keskisuurten puhdistamoiden (71 kpl) investointi- ja rakennuskustannukset tulevat olemaan karkeasti arvioiden yhteensä noin 46–463 miljoonaa euroa, riippuen riskinarvioinneista. Vertailun vuoksi mainittakoon, että lääkevalmisteiden tukkuhintainen kokonaismyynti oli vuonna 2023 Suomessa 3 091 miljoonaa euroa.</p><p>Komission aikaisemmin antama arvio Suomelle aiheutuvista vuosikustannuksista oli 13 miljoonaa euroa. Lääketeollisuuden toimijat katsovatkin direktiiviä perustelevan arvion olleen täysin väärässä mittaluokassa. Lääketeollisuuden toimijat pitävät nyt välttämättömänä, että Suomessa toteutetaan direktiivistä huolellinen vaikutusten arviointi. Vaikutusten arviointi tarvitaan turvaamaan direktiivin toteutus yhteiskunnan ja potilaiden kannalta kestävällä tavalla.</p><p>Direktiivin tuomat kustannukset ovat mittavat ja tuovat todellisen riskin kaventuvasta lääkevalikoimasta Suomessa. Suomi on pieni markkina ja direktiivin aiheuttamat lisäkustannukset voivat tehdä nykyisen lääkevalikoiman ylläpidon yrityksille kannattamattomaksi. Yhteiskunnan on mietittävä toimet, jolla Suomessa varmistetaan lääkkeiden saatavuus potilaille myös tulevaisuudessa. Jätevesistä havaittavat lääkejäämät johtuvat pääsääntöisesti lääkkeiden normaalista käytöstä, eivät lääkkeiden valmistuksesta.</p><p>Yhteiskunnan tulee osallistua laajennetun tuottajavastuun tuomien kustannusten jakamiseen direktiivin sallimalla 20 %:n osuudella. Nykyisen hintasääntelyn takia lääkeyrityksillä ei ole Suomessa mahdollisuutta huomioida kasvavaa kustannustaakka hinnoittelussa ”saastuttaja maksaa” -periaatteen mukaisesti. Yhteiskunnan 20 % maksuosuus on keskeinen keino minimoida vaikutuksia lääkevalikoimaan.</p><p>Kaventuvasta lääkevalikoimasta kärsivät ennen kaikkea potilaat. Lääketeollisuuden toimijat vetoavat päättäjiin tämän rahoituksen turvaamiseksi.</p><p>Lääkkeet ovat kriittisiä ja välttämättömiä hyödykkeitä väestön terveyden ja työkyvyn ylläpitämisessä. Kannattavuus on edellytys sille, että lääkevalmisteita tuotetaan ja pidetään EU:ssa kaupan. Tämä on erityisen tärkeää pienten markkinoiden kuten Suomen kohdalla. EU-lainsäädännön tulee huomioida Euroopan kilpailukyvyn ja teollisuuden toimintaedellytysten tukeminen niin, että lääkkeiden valmistus ja kaupanpito on mahdollista EU-maissa, eikä lääkkeiden saatavuus tai potilaiden hoito kärsi.</p><p>Kustannukset jätevesien lisäpuhdistuksesta on osoitettu vain kahdelle teollisuuden alalle maksettavaksi, mikä ei luo muille toimialoille kannustetta vähentää mikroepäpuhtauksia. Lääketeollisuus tulee nähdä osana EU:n strategista autonomiaa, jossa erilaisin toimin vahvistetaan omavaraista tuotantoa eikä heikennetä sitä. Nyt tehty sääntely ei tue TKI-intensiivisen toimialan toimintaedellytyksiä Euroopassa tai mahdollista esimerkiksi uusien antibioottitehtaiden perustamista Eurooppaan.</p><p>Yleisesti direktiiviehdotuksen tavoite suojella ympäristöä puutteellisesti käsiteltyjen yhdyskuntajätevesien haitallisilta vaikutuksilta on erittäin kannatettava. Lääketeollisuusyritykset ovat sitoutuneet ympäristönäkökulmien huomioimiseen ja ne ovat jo pitkään oma-aloitteisesti tehneet toimia lääkkeistä aiheutuvan ympäristökuorman pienentämiseksi.</p><p>Lisätietoja:<br><strong>Liisa Hurme</strong>, toimitusjohtaja, Orion, <a href="mailto:liisa.hurme@orion.fi" target="_blank" rel="noopener">liisa.hurme@orion.fi</a><br><strong>Anne-Mari Virolainen</strong>, toimitusjohtaja, Lääketeollisuus ry, <a href="mailto:anne-mari.virolainen@laaketeollisuus.fi" target="_blank" rel="noopener">anne-mari.virolainen@laaketeollisuus.fi</a><br><strong>Heikki Bothas</strong>, toiminnanjohtaja, Rinnakkaislääketeollisuus ry, <a href="mailto:heikki.bothas@rinnakkaislaaketeollisuus.fi" target="_blank" rel="noopener">heikki.bothas@rinnakkaislaaketeollisuus.fi</a></p><p><em>*Mona Arnold, Mika Naumanen ja Inka- Mari Sarvola. 12/2024. Yhdyskuntajätevesidirektiivin uudistuksen kustannukset - mikroepäpuhtauksien poisto ja hallinta. Tilaajat: Orion Oyj, Lääketeollisuus ry ja Rinnakkaislääketeollisuus ry. </em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 13 Feb 2025 08:00:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">b2cb8e26f9f4d248ba1cab4c974be9eb</guid> <category>Tuotanto</category> <category>Terveys</category> <category>Hallitus ja valtio</category> <category>Talous</category> <category>Kemianteollisuus</category> <category>Politiikka</category> <category>Tiede ja tutkimus</category> <category>Kotimaa</category> <category>Euroopan unioni</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/206/lt_logo_sininen.png" type="image/png" width="1696" height="308" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/206/lt_logo_sininen.png" length="29785" type="image/png" /> </item> <item> <title>Totta vai tarua: Kipeä selkä on aina syytä kuvata</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/totta-vai-tarua-kipea-selka-on-aina-syyta-kuvata.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<p><strong>Selkäkipu on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä ihmisten toimintakykyä rajoittavista oireista. Jopa 80 prosenttia suomalaisista kokee selkäkipua elämänsä aikana. Ei siis ihme, että selkäkipuun liittyy paljon uskomuksia – osa vääriä, osa oikeita. Oman selkätietämyksensä voi testata Selkäliiton Selkäkanavalla.</strong></p><p>Selkäliiton selkäneuvonnan koordinaattori <strong>Satu Nieminen</strong> vastaa kolmeen yleiseen väittämään selkäkivusta.</p><p><strong>1. Jos selkäkipu kestää pitkään tai toistuu, taustalla on aina jokin vakava vaurio tai sairaus.</strong> <br>– Väite on tarua. Selkäkivun taustalla on harvoin vakava syy tai sairaus. Usein kipu helpottaa muutamassa viikossa, mutta joskus kipu kuitenkin pitkittyy tai toistuu usein. Pitkäaikaisessa kivussa on usein mukana monien tekijöiden yhteisvaikutusta. Esimerkiksi rakenteelliset tekijät, muut tuki- ja liikuntaelimistön oireet, mieliala, odotukset ja työhön liittyvät tekijät voivat vaikuttaa kivun kokemiseen ja pitkittymiseen, selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen kertoo.</p><p><strong>2. Kipeä selkä on aina syytä kuvata syyn selvittämiseksi. </strong><br>– Väite on tarua. Selkäkivun syy näkyy harvoin röntgen- tai magneettikuvassa. Kuvantamistutkimuksissa löydetään usein oireettomia muutoksia, kuten madaltuneita välilevyjä tai pieniä välilevypullistumia. Joskus kuvantamistutkimuksia tarvitaan. Niitä tehdään, jos oireiden ja vastaanotolla tehtyjen tutkimusten perusteella nousee epäily vakavasta tai spesifistä selkäsairaudesta tai vaikeasta hermo-oireesta, Nieminen valaisee.</p><p><strong>3. Monipuolisesta liikkumisesta on hyötyä pitkäaikaisten ja toistuvien selkäoireiden hoidossa. </strong><br>– Väite on totta. Liikuntaharjoittelu auttaa pitkäaikaisten tai toistuvien selkäoireiden hoidossa. Monien erilaisten harjoittelumuotojen on havaittu olevan hyödyllisiä, joten liikkumistavan voi valita oman kiinnostuksen perusteella. Jos liikkuminen on ollut pitkään vähäistä, on suositeltavaa lisätä liikkumisen määrää ja rasittavuutta asteittain. Äkillisessä, alle kuusi viikkoa, kestäneessä selkäkivussa liikuntaharjoittelu ei ole vaikuttavaa hoitoa. Kuitenkaan ei kannata jäädä kokonaan sängynpohjalle, vaan kevyet arkiaskareet ja liikuskelu edistävät toipumista, Nieminen vinkkaa.</p><p>Lue lisää väittämiä ja testaa tietosi selän terveydestä Selkäliiton Selkäkanavalla: <a href="https://selkakanava.fi/testaa-tietosi-selasta">Testaa tietosi selästä</a>.</p><h2>Ennätysmäärä käyntejä Selkäkanavalla vuonna 2024</h2><p>Selkäliiton Selkäkanava.fi-sivustolla tehtiin viime vuonna käyntiennätys. Sivustolla oli käyntejä yli 1,3 miljoonaa ja sivukatseluja yhteensä yli 2,7, miljoonaa. Käyntimäärässä oli kasvua edellisvuodesta 18 prosenttia ja sivukatseluissa19 prosenttia. Suosituimmat aiheet, joista haettiin tietoa, olivat iskias, SI-nivelen kiputilat ja noidannuoli.</p><p>– Miljoonan käynnin raja Selkäkanavalla meni rikki ensimmäisen kerran korona-aikana vuonna 2020, ja käyntimäärät ovat jatkaneet kasvua vuosittain. Tarvetta tutkitulle ja luotettavalle tiedolle selästä ja sen itsehoidosta siis on. Viime vuonna 10 vuotta täyttänyt Selkäkanava tarjoaa tietoa selkä- ja niskakivusta ja niiden itsehoidosta monipuolisesti ja eri muodoissa. Sivustolta löytyy artikkeleita, harjoitusohjeita ja -videoita, oppaita, podcast sekä liikkumiseen kannustavia pelejä, selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen kertoo.</p><h3>Suosituimmat sivut Selkäkanavalla 2024</h3><ol><li><a href="https://selkakanava.fi/selkakipu/mista-selkakipu-johtuu/selkasairauksia-ja-selkakivun-syita/iskias-oireet-ja-hoito">Iskias – oireet ja hoito</a></li><li><a href="https://selkakanava.fi/selkakipu/mista-selkakipu-johtuu/alaselkakivun-tarkkaa-syyta-ei-aina-tunneta/si-nivelen-kiputilat-voivat-aiheuttaa-alaselkakipua">SI-nivelen kiputilat voivat aiheuttaa alaselkäkipua</a></li><li><a href="https://selkakanava.fi/selkakipu/mista-selkakipu-johtuu/alaselkakivun-tarkkaa-syyta-ei-aina-tunneta/noidannuoli-eli-lumbago">Noidannuoli eli lumbago</a></li><li><a href="https://selkakanava.fi/selkakipu/mista-selkakipu-johtuu/selkasairauksia-ja-selkakivun-syita/iskias-oireet-ja-hoito/tunnista-iskiasoireet-ja-tavallinen-selkakipu">Tunnista iskiasoireet ja tavallinen selkäkipu</a></li><li><a href="https://selkakanava.fi/selan-hoito/selan-ja-selkakivun-omatoiminen-hoitaminen">Selän ja selkäkivun omatoiminen hoitaminen</a></li><li><a href="https://selkakanava.fi/">Selkäkanavan etusivu</a></li><li><a href="https://selkakanava.fi/harjoitusohjeet">Harjoitusohjeet</a></li><li><a href="https://selkakanava.fi/selkakipu/mista-selkakipu-johtuu/selkasairauksia-ja-selkakivun-syita/valilevyrappeuma-diskusdegeneraatio/lannerangan-valilevyrappeumamuutokset">Lannerangan välilevyrappeumamuutokset</a></li><li><a href="https://selkakanava.fi/selan-hoito/niskakivun-hoito/niskakivun-ensihoito">Niskakivun ensihoito</a></li><li><a href="https://selkakanava.fi/harjoitusohjeet/kuvallisia-harjoitusohjeita">Kuvallisia harjoitusohjeita</a></li></ol><p><strong><br>Lisätietoja medialle: </strong><br>selkäneuvonnan koordinaattori Satu Nieminen, puh. 050 465 7884, satu.nieminen@selkaliitto.fi </p>]]></content:encoded> <pubDate>Thu, 13 Feb 2025 07:00:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">612fb50db1d674ffefce8ea5c02bd797</guid> <category>Terveys</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1765/selkaliitto_logo_01_rgb_600px.jpg" type="image/jpeg" width="600" height="600" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1765/selkaliitto_logo_01_rgb_600px.jpg" length="53860" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>PRIME HYDRATION ja Diamond Beverages aloittavat jakeluyhteistyön</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/kauppa/prime-hydration-ja-diamond-beverages-aloittavat-jakeluyhteistyon.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<p> </p><p><strong>Amerikkalainen urheilujuoma- ja lifestyle-brändi PRIME HYDRATION siirtyy helmikuussa 2025 Diamond Beverages Oy:n jakeluun.</strong></p><p>Yhteistyö tuo markkinoille täysin uudistetun PRIME ICE-tuotesarjan, joka lanseerataan Keskon myymälöissä maaliskuun lopulla.</p><p>PRIME ICE-tuoteperheeseen kuuluu kolme varianttia: Blue, Orange ja Red. ICE Blue Chill on raikas ja virkistävä, ja sen maussa yhdistyvät sitrushedelmät ja mehukas mustikka. ICE Orange puolestaan on sitruksen- ja appelsiininmakuinen ja ICE Red Chill on herkullinen yhdistelmä ananasta, kirsikkaa ja appelsiinia.</p><p>PRIME HYDRATION tuo myös aktiivisesti markkinoille rajallisen saatavuuden eriä. Ensimmäinen nähdään jo kuluvan vuoden huhti-toukokuun vaihteessa. Nämä rajalliset erät ovat vain hetken saatavilla kaupoissa, ja niitä tulee myyntiin vain ennakkoon määrätty pullomäärä.</p><p>– <em>Olemme Diamondilla innoissamme yhteistyöstä ja uudesta PRIME ICE- tuotesarjasta. PRIME:n tunnettuus on Suomessa korkea, ja uutuudet tulevat lunastamaan makulupauksen erinomaisesti. Myös vuoden mittaan saapuvat lukuisat erikoiserät tulevat varmasti herättämään kiinnostusta, </em>toimitusjohtaja <strong>Walter Himanen</strong> Diamond Beveragesilta toteaa.</p><p> </p><p>Tästä linkistä voit ladata tuotekuvat</p><p><a href="https://www.myqnapcloud.com/smartshare/72262582n2opo624ssyvzwx6_fee78gh5l85423o0r9vty46czd898hj1">https://www.myqnapcloud.com/smartshare/72262582n2opo624ssyvzwx6_fee78gh5l85423o0r9vty46czd898hj1</a></p><p> </p><p><strong>Lisätietoja</strong></p><p>Tuotepäällikkö Tiia Raines-Erola, kuvat ja tuotetiedot</p><p>050 572 6668</p><p><a href="mailto:tiia.raines-erola@diamondbeverages.fi">tiia.raines-erola@diamondbeverages.fi</a></p><p> </p><p>Myyntijohtaja Kai Ekström, kaupalliset tiedustelut</p><p>040 753 0207</p><p><a href="mailto:kai.ekstrom@diamondbeverages.fi">kai.ekstrom@diamondbeverages.fi</a></p><p> </p><p>Toimitusjohtaja Walter Himanen</p><p>0400 513 238</p><p><a href="mailto:walter.himanen@diamondbeverages.fi">walter.himanen@diamondbeverages.fi</a></p><p> </p><p><strong><em>PRIME</em></strong><em> on amerikkalaisten Logan Paulin ja KSI:n kehittämä nesteyttävä urheilujuomabrändi, joka sisältää kookosvettä, elektrolyyttejä ja BCAA:ta, mutta ei lainkaan sokeria.</em></p><p><em> </em></p><p><strong><em>Diamond Beverages Oy</em></strong><em> on vuonna 1998 perustettu juomien maahantuontiyritys, jonka tuotesalkusta löytyvät mm. Paulaner, Budvar, Estrella Damm ja BrewDog -oluet, sekä Jarritos-virvoitusjuomat ja Don Simon -mehut. Lisäksi valikoimissa on muita erikoisjuomia ja laaja valikoima viskejä. </em></p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 12 Feb 2025 15:08:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">06102c2a403c5d1bb4da0853f6373df4</guid> <category>Terveys</category> <category>Kauppa</category> <category>Markkinointi</category> <category>Urheilu ja vapaa-aika</category> <category>Ruoka ja elintarvikkeet</category> <category>Lifestyle</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/logo/8038-180x180.jpg" type="image/jpeg" width="180" height="157" /> <media:content url="https://www.epressi.com/media/userfiles/147491/1739359929/prime_ice_lifestyle-1739352286.jpg" type="image/jpeg" width="999" height="1693" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/logo/8038-180x180.jpg" length="37380" type="image/jpeg" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/userfiles/147491/1739359929/prime_ice_lifestyle-1739352286.jpg" length="609684" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Siun sote pilotoi päivystysavun chat-palvelua</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/siun-sote-pilotoi-paivystysavun-chat-palvelua.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<p>Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten digitaalisissa palveluissa avataan viikonloppuisin toimiva päivystysavun chat-palvelu lauantaina 15. helmikuuta 2025. Päivystysavun chat-palvelussa voi asioida sellaisissa päivystyksellisissä terveysasioissa, jotka eivät voi odottaa seuraavaan arkipäivään ja terveysaseman aukeamiseen. Päivystysavun viikonloppuasiointi -palvelu on avoinna viikonloppuisin ja arkipyhinä kello 9–18. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana chat-palvelua kehitetään asiakkailta saadun palautteen ja erilaisista käyttötilanteista kerättyjen kokemusten perusteella. Näiden perusteella arvioidaan myös palvelun aukioloaikoja. <br><br>Chat-palvelu toimii päivystyksellisten terveysasioiden täydentävänä palvelukanavana puhelinnumeron 116117 rinnalla. Chat-palvelua voivat käyttää kaikki Pohjois-Karjalan asukkaat, jotka ovat rekisteröityneet Siun soten digitaalisten palvelujen käyttäjiksi. Päivystysavun chat-palvelu mahdollistaa yhteydenoton terveydenhuollon ammattilaiseen tilanteissa, joissa asiakas ei pysty puhumaan puhelimessa tai hän haluaa mieluummin hoitaa asiansa tekstipohjaisesti. Palvelu parantaa myös kuulo- ja puhevammaisten reaaliaikaista asiointimahdollisuutta käytössä olevan tekstiviestiasioinnin rinnalla. <br><br>Päivystysavun viikonloppuasiointi -palvelussa arvioidaan asiakkaan hoidon tarve ja kiireellisyys, ratkaistaan ja hoidetaan asioita sekä ohjataan tarvittaessa asiakas oikean palvelun piiriin. Asiakas saa palvelusta myös kotihoito-ohjeita ja neuvontaa terveysasiansa hoitamiseksi ja seuraamiseksi. Chat-palvelua voi käyttää Siun soten digitaalisten palvelujen <a href="https://www.siunsote.fi/digi" target="_blank" rel="noopener">siunsote.fi/digi </a>kautta kirjautuneena joko tietokoneella tai mobiilisovelluksen kautta. Ammattilaisen kanssa käyty chat-keskustelu ohjeineen jää asiakkaalle talteen digitaalisiin palveluihin. Näin asiakas voi palata saatuihin ohjeisiin myöhemmin.<br><br>Chat-palvelun kautta käytävän keskustelun aikana ammattilainen voi tarvittaessa pyytää asiakasta lähettämään valokuvan vaivastaan, kuten esimerkiksi haavasta tai silmätulehduksesta. Ammattilainen voi tarvittaessa vaihtaa chat-keskustelun normaaliksi puheluksi tai jopa videopuheluyhteydeksi asian selvittämisen helpottamiseksi. <br><br>Chat-palvelun kautta ei voi uusia reseptejä, muuttaa tai perua ajanvarauksia. Päivystysapu toimii puhelimitse vuorokauden ympäri palvelunumerossa 116117. </p><p>Henkeä uhkaavissa tilanteissa, joita ovat esimerkiksi kova rintakipu, hengitysvaikeus, tajuttomuus, halvausoireet tai äkillinen kouristelu, tulee aina soittaa hätänumeroon 112.</p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 12 Feb 2025 12:38:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">7142593e30fb38e0bbaaca1638f054f8</guid> <category>Terveys</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/751/siun_sote-8_vari_vaalealle.png" type="image/png" width="744" height="393" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/751/siun_sote-8_vari_vaalealle.png" length="19025" type="image/png" /> </item> <item> <title>Yhteistyöllä lisää liikuntaa iäkkäille – Voimaa vanhuuteen -ohjelmalla hienoja tuloksia Varsinais-Suomessa</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/yhteistyolla-lisaa-liikuntaa-iakkaille-voimaa-vanhuuteen-ohjelmalla-hienoja-tuloksia-varsinais-suomessa.html</link> <description> &lt;p&gt;Varsinais-Suomen hyvinvointialueella on vuodesta 2023 alkaen edistetty kotona asuvien ikäihmisten liikkumiskykyä ja osallisuutta Ikäinstituutin koordinoimassa Voimaa vanhuuteen -ohjelmassa. Yhteistyön tuloksena alueella on aloitettu muun muassa 50 uutta iäkkäiden liikuntaryhmää.&lt;/p&gt;</description> <content:encoded><![CDATA[<p>Voimaa vanhuuteen -ohjelman tavoitteena on löytää terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat iäkkäät ja lisätä heille tarkoitettua voima- ja tasapainosisältöistä ryhmäliikuntaa, liikuntaneuvontaa, ulkoilua ja vertaisohjattua toimintaa.</p><p>”On tärkeää pitää huolta terveellisistä elintavoista, liikkumisesta ja tehdä voima- ja tasapainoharjoitteita, jotta ikäihmisen toimintakyky säilyy ja hän pärjää kotona itsenäisesti pidempään”, kertoo asiantuntija <strong>Sari Sirkelä</strong> Varsinais-Suomen hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulosalueelta.</p><p>Voima- ja tasapainoharjoittelu on erittäin tärkeä myös kaatumisten ehkäisyssä. ”Lisäksi liikuntaryhmissä tapaa uusia ihmisiä ja ne voivat ehkäistä myös yksinäisyyttä”, Sirkelä muistuttaa.</p><h2>Uusia liikuntaryhmiä ja ulkoiluapua sitä tarvitseville</h2><p>Puolentoista vuoden ohjelmakauden aikana Varsinais-Suomen hyvinvointialueella lähes 100 ammattilaista on osallistunut Voimaa vanhuuteen -ohjelman puitteissa koulutuksiin, jotka perehdyttävät voima- ja tasapainoharjoittelun ohjaamiseen iäkkäille.</p><p>Lisäksi alueen kunnissa on koulutettu lähes 200 vertaisliikuttajaa ja ulkoiluystävää.</p><p>Voimaa ja tasapainoa kehittäviä VoiTas-tehoryhmiä iäkkäille on järjestetty 13 kunnassa ja muita uusia liikuntaryhmiä on aloitettu 19 kunnassa. Yhteensä alueella on käynnistynyt 50 uutta ikäihmisten liikuntaryhmää.</p><p>”Ohjelma on nyt puolivälissä ja sen puitteissa on saatu luotua iäkkäille paljon lisää liikkumismahdollisuuksia. Olemme todella tyytyväisiä näihin tuloksiin”, iloitsee johtava asiantuntija <strong>Saila Hänninen</strong> Ikäinstituutista.</p><h2>Sujuvaa yhteistyötä</h2><p>Voimaa vanhuuteen -ohjelman yksi tavoite on tiivistää ja sujuvoittaa yhteistyötä hyvinvointialueen, alueen kuntien ja järjestöjen kesken. Ohjelman puolivälin arvioinnin perusteella tässä on onnistuttu.</p><p>Alueen kunnat ovat mm. järjestäneet yhteisiä vertaisliikuttajakoulutuksia, jakaneet ideoita toimivista käytänteistä ja yhtenäistäneet iäkkäiden liikunnan toimintamalleja.</p><p>”Kolmen kunnan yhteistyö vertaisohjaajien kouluttamisessa helpotti työn määrää ja koulutuksen suunnittelua. Yhdessä saimme ison vertaisporukan koolle, mikä lisäsi kokemusten ja ideoiden vaihtoa,” kertoo Sauvon kunnan hyvinvointi- ja liikuntakoordinaattori <strong>Riina Rautiainen</strong>.</p><p><em>Varsinais-Suomen alueellista Voimaa vanhuuteen -toimintamallia on rakentamassa Ikäinstituutti yhteistyössä Varsinais-Suomen hyvinvointialueen ja sen 26 kunnan sekä Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n Rajattomasti liikuntaa -kumppanuusverkoston kanssa. </em></p><p><a href="https://www.voimaavanhuuteen.fi/voimaa-vanhuuteen-ohjelma/voimaa-vanhuuteen-varsinais-suomi/">Lue lisää Voimaa Vanhuuteen -ohjelman verkkosivuilta.</a></p><h2>Lisätietoja</h2><p>Sari Sirkelä, asiantuntija, Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen/Järjestämisen tulosalue, Varsinais-Suomen hyvinvointialue</p><p><a href="mailto:sari.sirkela@varha.fi">sari.sirkela@varha.fi</a>, puh. 0505236071</p><p>johtava asiantuntija Saila Hänninen, Ikäinstituutti</p><p>saila.hanninen@ikainstituutti.fi, puh. 040 582 9892 </p>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 12 Feb 2025 08:30:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">5dcf28865469d768e6c7da9106e69e66</guid> <category>Terveys</category> <category>Sosiaaliset kysymykset</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/876/9c935818-a70f-43a5-8e43-fefa45991b9c-w_300_h_100.jpg" type="image/jpeg" width="216" height="100" /> <media:content url="https://www.epressi.com/media/userfiles/159739/1739264059/iakkaiden-liikuntaryhmissa-kunto-paranee.-kuvaaja-hannu-aaltonen.jpg" type="image/jpeg" width="2048" height="1365" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/876/9c935818-a70f-43a5-8e43-fefa45991b9c-w_300_h_100.jpg" length="5141" type="image/jpeg" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/userfiles/159739/1739264059/iakkaiden-liikuntaryhmissa-kunto-paranee.-kuvaaja-hannu-aaltonen.jpg" length="438594" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>A-kiltatoiminnassa 147 584 päihteetöntä kohtaamista vuonna 2024</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/a-kiltatoiminnassa-147-584-paihteetonta-kohtaamista-vuonna-2024.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<h3>On tärkeä löytää ihmisiä, jotka tukevat matkaa päihteettömyyteen</h3><p><br>”Päihdetoipujan lähipiirissä ei ehkä ole yhtään henkilöä, joka olisi päihteetön. Silloin on tärkeä löytää ihmisiä, jotka tukevat omaa matkaa päihteettömyyteen ja joilla on yhteinen tavoite, kuten minulle on käynyt”, kertoo vantaalainen <strong>Henna Kallionpää</strong>.</p><p>”Huumeita käyttävän ja käyttäneen, ja ylipäänsä päihdeaddiktin, leima on hirveä taakka. Olen itse kokenut paljon ulkopuolisuutta ja huonommuutta. Ennen pitkää rupeaa itsekin uskomaan, että on B-luokan kansalainen. A-killassa kaikilla on oma historia, joten kenenkään ei tarvi tuntea huonommuutta, ja kaikki ovat arvokkaita.”</p><p>”Merkitsee valtavasti, että olen löytänyt A-killasta avoimen ja rehellisen yhteisön ja sen kokemuksen, että olen tärkeä osa jotakin yhteisöä”, vuoden 2025 alusta Vantaan A-killan hallituksen puheenjohtajana aloittanut Kallionpää toteaa ja jatkaa: ”Tässä mä olen, toipuja ja toipumassa. Elämässä voi päästä eteenpäin.”</p><p><em>Monipuolista ja osallistavaa toimintaa<br><br></em>A-killat tarjoavat turvallisen ja päihteettömyyttä tukevan yhteisön päihderiippuvuudesta toipuville ja heidän läheisilleen. Toiminta perustuu vertaistukeen, vapaaehtoisuuteen, yhteisöllisyyteen ja yhdessä tekemiseen. Sen tavoitteena on tukea yksilöitä päihteettömyydessä ja elämänhallinnassa sekä vahvistaa yksilön osallisuutta.</p><p>A-kiltatoiminta sisältää muun muassa vertaistapaamisia ja käytännön apua esimerkiksi asioiden hoitamiseen tai arkirutiinien rakentamiseen sekä yhteisöllisiä aktiviteetteja, kuten retkiä, liikuntaa, käsitöitä ja muuta harrastustoimintaa, jotka tarjoavat mielekästä päihteetöntä tekemistä ja auttavat elämähallinnan vahvistamisessa.</p><p><em>Vaikutuksia yksilöön ja yhteiskuntaan</em><br><br>Vuonna 2024 A-kiltatoiminnassa (1) toteutui 147 584 päihteetöntä kohtaamista mm. vertaistukiryhmissä, luonto- ja kulttuuriretkillä, päiväkeskuksissa ja illanvietoissa.</p><p>Yksilötasolla A-kiltatoiminta parantaa elämänlaatua, vähentää yksinäisyyttä ja vahvistaa itseluottamusta sen lisäksi, että toiminta merkittävästi auttaa ylläpitämään päihteetöntä elämäntapaa. Toiminta myös luo turvaverkkoja ja estää syrjäytymistä.</p><p>A-killat vähentävät päihteiden käytöstä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarvetta. A-kiltatoiminta on tärkeä osa suomalaista päihdehoito-, kuntoutus- ja toipumispolkua. Se tukee pitkäaikaista toipumista ja vähentää retkahtamisen riskiä.</p><p>A-killat edistävät yhteiskunnan kokonaisvaltaista hyvinvointia tarjoamalla ratkaisuja, jotka pohjautuvat yhteisön voimavaroihin ja toiminnalliseen vertaistukeen. A-killat ovat todiste siitä, että jokaisella on mahdollisuus muutokseen – yhdessä.</p><h4>Lisätiedot: toiminnanjohtaja Yrmy Ikonen, <a href="mailto:yrmy.ikonen@a-kiltojenliitto.fi">yrmy.ikonen@a-kiltojenliitto.fi</a>, puh. 045 6366 629<br><br>Myös A-Kiltojen Liitto ry:n <a href="https://a-kiltojenliitto.fi/">verkkosivuilta</a> löytyy lisätietoa A-kiltatoiminnasta ja A-Kiltojen Liiton paikallisista jäsenyhdistyksistä.<br><br></h4><h4>(1) A-Kiltojen Liitto ry:n ja sen jäsenyhdistysten tilastot v. 2024<br><br><a href="https://a-kiltojenliitto.fi/arkisto/ajankohtaista/">Tilaa A-Kiltojen Liiton Uutiskirje</a>, joka tuo verkkosivuillamme julkaistut artikkelit sekä A-Kiltojen Liiton ja paikallisten A-kiltojen uutiset suoraan sähköpostiisi. <br><br></h4><h4>Kuvateksti: Vantaan A-killan toimintaan osallistuttiin vuonna 2024 yhteensä 8 640 kertaa ja A-kilta oli avoinna tai järjesti toimintaa 288 päivänä. A-killan hallituksen puheenjohtaja Henna Kallionpää iloitsee jokaisesta kohtaamisesta A-kiltatoiminnassa: ”On tärkeää, että A-killassa me voidaan tsempata toinen toistamme eteenpäin.”<br><br></h4>]]></content:encoded> <pubDate>Wed, 12 Feb 2025 07:30:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">ffd7bee5871ea7480cc189d500feffc1</guid> <category>Terveys</category> <category>Sosiaaliset kysymykset</category> <category>Kotimaa</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1967/a-kilta_pystycmyk.jpg" type="image/jpeg" width="2264" height="1772" /> <media:content url="https://www.epressi.com/media/userfiles/160024/1739269604/1000000181.jpg" type="image/jpeg" width="2040" height="1530" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1967/a-kilta_pystycmyk.jpg" length="1215939" type="image/jpeg" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/userfiles/160024/1739269604/1000000181.jpg" length="392838" type="image/jpeg" /> </item> <item> <title>Vehmersalmen terveysaseman lääkärivastaanotto palvelee toistaiseksi maanantaista keskiviikkoon</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/vehmersalmen-terveysaseman-laakarivastaanotto-palvelee-toistaiseksi-maanantaista-keskiviikkoon.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<p>Vehmersalmen terveysaseman lääkärivastaanotto on toistaiseksi avoinna arkisin, maanantaista keskiviikkoon kello 8–15.30. Torstaisin ja perjantaisin yhteydenotto kiireellisissä asioissa keskitettyyn puhelinpalveluun.</p><p><strong>Puhelinpalvelu ja ajanvaraus<br></strong>Keskisen alueen keskitetty puhelinpalvelu palvelee Juankosken, Kaavin, Karttulan, Kuopion, Maaningan, Nilsiän, Tuusniemen ja Vehmersalmen asukkaita. Puhelinnumero on 017 273 4700. Puhelinpalvelu on avoinna:</p><ul><li>maanantai–perjantai kello 8–10 (kiireellinen ja kiireetön ajanvaraus sekä neuvonta). Kiireettömissä asioissa voi jättää takaisinsoittopyynnön kello 10 saakka.</li><li>maanantai–torstai kello 10–16 ja perjantai kello 10–15.30 palvelua vain kiireellisissä, saman päivän aikana hoitoa vaativissa asioissa.</li></ul><p><strong>Päivystys ja hätätilanteet</strong><br>Iltaisin ja viikonloppuisin kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa palvelee Päivystysapu, puhelin 116117. Hätätilanteessa tulee soittaa hätänumeroon 112.</p><p>Lisätietojen antaja medialle:<br>Keskisen sote-keskuksen alue-esihenkilö Minna Rautiainen, puh. 044 711 3127, minna.rautiainen@pshyvinvointialue.fi</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 11 Feb 2025 15:22:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">83b603d1469433d1d900165b48a0c908</guid> <category>Terveys</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1618/p-savo_liikemerkki-2_ilman-valkeaa-taustaa.png" type="image/png" width="3840" height="1397" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1618/p-savo_liikemerkki-2_ilman-valkeaa-taustaa.png" length="207239" type="image/png" /> </item> <item> <title>Nikotiinipussien käyttö näkyy YTHS:n vastaanotoilla</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/nikotiinipussien-kaytto-nakyy-ythsn-vastaanotoilla.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<p>Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) pyrkii lisäämään korkeakouluopiskelijoiden tietoa nikotiinituotteiden haitoista ja vähentämään nuorten aikuisten nikotiinituotteiden käyttöä. Korkeakouluopiskelijoista 15 prosenttia käyttää jotain nikotiinituotetta päivittäin. Tupakointi ja nuuskan käyttö ovat vähentyneet viime vuosina, mutta muiden nikotiinituotteiden käyttö on kasvanut. Huulen alle laitettavien nikotiinipussien käytön yleistyminen näkyy myös YTHS:n suunterveyden vastaanotoilla.</p><p>”Havaitsemme vastaanotolla aiempaa enemmän korkeakouluopiskelijoiden suun limakalvomuutoksia. Keskusteluissa potilaiden kanssa ilmenee, että korkeakouluopiskelijat eivät aina tiedä käyttämiensä nikotiinipussien sisältämiä nikotiinimääriä eivätkä niiden terveyshaittoja”, YTHS:n hammaslääkäri<strong> Henna Salmio </strong>sanoo.</p><h2>Käytön rajoittamista ja valistusta tarvitaan</h2><p>Nikotiinipussit ovat korkeakoulussa opiskelevien miesten yleisimmin käyttämä nikotiinituote. Naisilla puolestaan nikotiinipussien käyttö on yhtä yleistä kuin tupakointi. Korkeakouluopiskelijoiden nikotiini- ja tupakkatuotteiden käytön määristä antaa tietoa THL:n Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus, jonka tulokset valmistuivat lokakuussa 2024.</p><p>Kouluterveyskyselyn 2023 tuloksiin peilattuna lukioikäiset käyttävät yhteenlaskettuna nikotiinipusseja, tupakkatuotteita, sähkösavuketta ja nuuskaa hieman vähemmän kuin korkeakouluopiskelijat pelkästään nikotiinituotteita. Tupakka- ja nikotiinituotteiden käyttö lisääntyy nuorilla siis vielä lukion jälkeen.</p><p>”Käytön yleistymistä voidaan ehkäistä rajoittamalla käyttömahdollisuuksia ja lisäämällä nuorten tietoa nikotiinituotteiden haitoista. Esitetty tupakkalain muutos on yksi askel, mutta enemmänkin voitaisiin tehdä nuorten terveyden edistämiseksi. Markkinoille tulevia uusia tuotteita tulisi tutkia ja tietoa niiden haitoista jakaa nykyistä aktiivisemmin”, YTHS:n johtajahammaslääkäri<strong> Krista Brander-Aalto </strong>sanoo.</p><h2>YTHS tukee ja ohjaa lopettamisessa</h2><p>YTHS viettää tällä viikolla Eroon nikotiinista – Mitä su(u)lle kuuluu -teemaviikkoa. YTHS:n kampanja näkyy osassa korkeakoulukampuksia ja YTHS:n palvelupisteitä. YTHS tarjoaa myös tukea käytön lopettamiseen ja ohjaa vieroitushoitoihin.</p><p>Nikotiini on voimakasta riippuvuutta aiheuttava aine, jolla on haitallisia vaikutuksia terveyteen ja ympäristöön. Nopeaa riippuvuutta ja lopettamisen vaikeutta voi lisätä se, että nikotiinipussien käyttö eri tilanteissa on helpompaa ja huomaamattomampaa kuin vaikka tupakointi.</p><p>Nikotiinipussien vaikutukset suun terveyteen ovat pitkälti samat kuin nuuskalla: suun limakalvo paksuuntuu ja voi vaurioitua kohdasta, jossa nikotiinituotetta on pidetty. Ien voi vetäytyä tästä kohdin.</p><p>Lisätietoa medialle:</p><p>johtajahammaslääkäri Krista Brander-Aalto, YTHS, <a href="mailto:krista.brander-aalto@yths.fi">krista.brander-aalto(at)yths.fi</a>, p. 041 732 2165</p><p>haastattelupyyntöjä voi lähettää myös osoitteeseen <a href="mailto:viestinta@yths.fi">viestinta(at)yths.fi</a></p><p><a href="https://www.yths.fi/ajankohtaista/2025/nikotiiniriippuvuudesta-voi-paasta-ja-kannattaa-pyrkia-eroon/">https://www.yths.fi/ajankohtaista/2025/nikotiiniriippuvuudesta-voi-paasta-ja-kannattaa-pyrkia-eroon/</a></p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 11 Feb 2025 15:19:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">d16e2438e8d043f42f7568c50a0a92cf</guid> <category>Terveys</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1955/yths_logo_fi_rgb_vaaka_sininen.png" type="image/png" width="840" height="472" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1955/yths_logo_fi_rgb_vaaka_sininen.png" length="7418" type="image/png" /> </item> <item> <title>Användningen av nikotinpåsar märks på SHVS mottagningar</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/anvandningen-av-nikotinpasar-marks-pa-shvs-mottagningar.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<p>Studenternas hälsovårdsstiftelse (SHVS) strävar efter att öka högskolestuderandes kunskaper om de skadliga effekterna av nikotinprodukter och minska unga vuxnas användning av sådana. 15 % av högskolestuderandena använder någon typ av nikotinprodukt varje dag. Rökning och snusning har minskat de senaste åren, men däremot har användningen av andra nikotinprodukter ökat. Den ökade användningen av nikotinpåsar, som placeras under läppen, märks också på SHVS mottagningar för oral hälsa.</p><p>”Vi observerar fler slemhinneförändringar i munnen än tidigare hos högskolestuderande som besöker våra mottagningar. I samtalen med patienterna kommer det fram att de studerande inte alltid känner till nikotinhalten i nikotinpåsarna som de använder eller vilka skadliga effekter de har på hälsan, säger SHVS tandläkare <strong>Henna Salmio</strong>.</p><h2>Upplysning och begränsning av användningen behövs</h2><p>Nikotinpåsar är den mest använda nikotinprodukten bland manliga högskolestuderande. Bland kvinnliga studerande är användning av nikotinpåsar lika vanligt som rökning. Data om högskolestuderandes användning av nikotin- och tobaksprodukter kommer från THL:s nationella hälso- och välfärdsundersökning av högskolestuderande, vars resultat blev klara i oktober 2024.</p><p>En jämförelse med resultaten från enkäten Hälsa i skolan 2023 visar att gymnasieelevers sammanlagda användning av nikotinpåsar, tobaksprodukter, e‑cigaretter och snus är något mindre än högskolestuderandes användning av enbart nikotinprodukter. Användningen av tobaks- och nikotinprodukter ökar alltså bland unga ännu efter gymnasiet.</p><p>”Ökad användning kan förebyggas genom att begränsa möjligheterna till användning av nikotinprodukter och stärka ungdomarnas kunskaper om de skadliga effekterna av dessa produkter. Förslaget om en ändring av tobakslagen är ett steg på vägen, men man kunde göra ännu mer för att främja de ungas hälsa. Man borde undersöka de nya produkter som kommer ut på marknaden och sprida information om deras skadliga effekter aktivare än vad man gör i nuläget, säger SHVS chefstandläkare <strong>Krista Brander-Aalto</strong>.</p><h2>SHVS stöder och vägleder dem som vill sluta</h2><p>Vecka 7 infaller SHVS temavecka ”Bli kvitt nikotinet – Din muntur”. SHVS kampanj syns på en del av universitetscampusen och SHVS serviceställen. SHVS erbjuder också stöd för att sluta och ger vägledning om avvänjningsbehandlingar.</p><p>Nikotin är ett starkt beroendeframkallande ämne som har skadliga effekter på hälsan och miljön. En orsak till att många snabbt blir beroende och har svårt att sluta kan vara att användning av nikotinpåsar i olika situationer är lättare och mindre synligt än till exempel rökning.</p><p>Nikotinpåsarnas effekter på den orala hälsan är långt desamma som vid snusanvändning: slemhinnan i munnen förtjockas och kan skadas, och tandköttet kan dra sig tillbaka vid stället där nikotinpåsarna placerats.</p><p>Ytterligare information till medier:</p><p>chefstandläkare Krista Brander-Aalto, SHVS, <a href="mailto:krista.brander-aalto@yths.fi">krista.brander-aalto(at)yths.fi</a>, tfn 041 732 2165</p><p>begäran om intervjuer kan också skickas till adressen <a href="mailto:viestinta@yths.fi">viestinta(at)yths.fi</a></p><p><a href="https://www.yths.fi/sv/nyheter/2025/att-bli-kvitt-nikotinberoende-ar-mojligt-och-vart-det/">https://www.yths.fi/sv/nyheter/2025/att-bli-kvitt-nikotinberoende-ar-mojligt-och-vart-det/</a></p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 11 Feb 2025 15:19:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">28a4d7feba77dd1e8d8744c129cceb76</guid> <category>Terveys</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1955/yths_logo_fi_rgb_vaaka_sininen.png" type="image/png" width="840" height="472" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1955/yths_logo_fi_rgb_vaaka_sininen.png" length="7418" type="image/png" /> </item> <item> <title>Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistus lausunnoille ja käsiteltäväksi henkilöstö-, asukas- ja sidosryhmätilaisuuksissa</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/erikoissairaanhoidon-ja-yliopistollisen-sairaalan-uudistus-lausunnoille-ja-kasiteltavaksi-henkilosto-asukas-ja-sidosryhmatilaisuuksissa.html</link> <description></description> <content:encoded><![CDATA[<p>Aluehallitus käsitteli kokouksessaan 10.2. erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistusta. Uudistuksessa vahvistetaan erikoissairaanhoidon tukea perusterveydenhuoltoon, tehostetaan läpi erityispalveluiden henkilöstövoimavaran käyttöä, vahvistetaan omaa tuotantoa ja vähennetään siten ostopalveluita, uudistetaan organisaatio- ja johtamisrakenteita uudistuvan toiminnan edellyttämällä tavalla sekä parannetaan tilatehokkuutta.</p><p>Digitaalista asiointia ja etävastaanottoja lisätään kaikissa soveltuvissa hoitoprosessin vaiheissa. Palveluita tullaan yhteensovittamaan moniammatillisella ja monialaisella työskentelyllä, toimintamalleja kehittämällä ja henkilöstön yhteiskäytöllä. </p><p><strong>Tutustu uudistusehdotuksiin tarkemmin: </strong><a href="https://pshyvinvointialue.fi/fi/w/erikoissairaanhoidon-ja-yliopistollisen-sairaalan-uudistuksessa-keskeista-palveluiden-tehostaminen-tulevaisuuden-tarpeita-varten" target="_blank" rel="noopener">Erikoissairaanhoidon ja yliopistollisen sairaalan uudistuksessa keskeistä palveluiden tehostaminen tulevaisuuden tarpeita varten</a>  </p><p>Aluehallitus päätti käynnistää sidosryhmien osallistamisen, jossa kuullaan kevään aikana mm. henkilöstöä, alueen asukkaita, yrityksiä ja yhdistyksiä.  </p><p><strong>Katso asukas- ja sidosryhmätilaisuuksien aikataulu: </strong><a href="https://pshyvinvointialue.fi/palveluj%C3%A4rjestelm%C3%A4n-uudistus" target="_blank" rel="noopener">pshyvinvointialue.fi/palvelujärjestelmän uudistus</a></p><p>Aluehallitus päätti myös lähettää luonnoksen lausunnoille hyvinvointialueen lautakuntiin, jaostoihin sekä lakisääteisiin ja vapaaehtoisiin vaikuttamistoimielimiin sekä aluevaltuustoryhmille ja Pohjois-Savon kuntiin ja Pohjois-Savon liittoon.</p><p><strong>Lausunnot pyydetään perjantaihin 21.3. mennessä</strong> <a href="https://pshyvinvointialue.fi/fi/kirjaamo" target="_blank" rel="noopener">Pohjois-Savon hyvinvointialueen kirjaamoon</a>.</p><h2>Pohjois-Savon hyvinvointialueen tuottavuus ja taloudellisuusohjelma hyväksyttiin</h2><p>Aluehallitus hyväksyi kokouksessaan myös hyvinvointialueen tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman ja valtuutti hyvinvointialuejohtajan tekemään siihen teknisiä muutoksia ja korjauksia.</p><p>Valtioneuvoston 6.6.2024 päätöksen vuoksi Pohjois-Savon hyvinvointialueella ei ole lainanottovaltuutta vuodelle 2025. Valtioneuvosto voi muuttaa lainanottovaltuutta, jos investointi on välttämätön hyvinvointialueen järjestämisvastuulle kuuluvien palvelujen jatkumiseksi tai lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi.</p><p>Pohjois-Savon hyvinvointialue jätti 13.9.2024 valtiovarainministeriölle hakemuksen lainanottovaltuuden muuttamisesta. Hyvinvointialueen tulee siksi päivittää talouden tasapainottamisohjelma, joka varmistaa hyvinvointialueen lainanhoitokyvyn ja mahdollisuuden järjestää lakisääteiset palvelut. Tasapainottamisohjelma tulee toimittaa valtiovarainministeriölle 14.2.2025 mennessä.</p><p>Ohjelman tulee sisältää tuloslaskelma, tiedot investoinneista ja rahoituslaskelma ainakin vuosilta 2025–2028 laskentaperusteineen (oletus vuotuisesta palvelutarpeen kasvusta, oletus kustannustason noususta). Ohjelmasta tulee käydä ilmi alueen tavoittelema tasapainottamisohjelman mukainen vuotuinen sopeutuksen määrä.</p><p>Hyvinvointialueen alijäämät on tarkoitus kattaa vuoteen 2029 mennessä.</p><p>Aluehallituksessa käsiteltiin 10.2. myös mm. sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelma 2025 ja vuosiraportointi 2024; hankintojen tilannekatsaus, varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteiden päivitys sekä; omavalvontaohjelman seuranta vuosi 2024.</p><p>Aluehallituksen esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa <a href="https://pshva.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames" target="_blank" rel="noopener">verkkosivuillamme </a>, jossa myös kokouksen pöytäkirja julkaistaan tarkastuksen jälkeen.</p><p> </p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 11 Feb 2025 14:10:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">4b7d532a5d1ad8c33ff76a26922f7b29</guid> <category>Terveys</category> <category>Talous</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1618/p-savo_liikemerkki-2_ilman-valkeaa-taustaa.png" type="image/png" width="3840" height="1397" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1618/p-savo_liikemerkki-2_ilman-valkeaa-taustaa.png" length="207239" type="image/png" /> </item> <item> <title>MARAK-toimintamallilla tehostetaan väkivaltatyötä Keski-Pohjanmaalla</title> <link>https://www.epressi.com/tiedotteet/terveys/marak-toimintamallilla-tehostetaan-vakivaltatyota-keski-pohjanmaalla.html</link> <description> &lt;p&gt;Keski-Pohjanmaalla MARAK-toimintamalli on auttanut parisuhdeväkivallan uhreja vuoden ajan, tarjoten nopeaa ja tehokasta apua.&lt;/p&gt;</description> <content:encoded><![CDATA[<p>MARAK-toimintamalli on toiminut aktiivisesti Keski-Pohjanmaalla vuoden ajan. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten, Pohjanmaan poliisin, Kokkolan ensi- ja turvakoti ry:n sekä Rikosuhripäivystyksen ammattilaiset ovat kokoontuneet kuukausittain auttamaan parisuhdeväkivaltaa kokeneita uhreja ja järjestämään heille heidän tarvitsemaansa tukea.</p><p>MARAK-toimintamallin tavoitteena on, että parisuhteessa vakavaa väkivaltaa kokenut saa apua mahdollisimman helposti ja nopeasti. Lisäksi toimintamallin avulla pyritään siihen, että uhrin parisuhteessa kokema väkivalta ja sen uhka saadaan loppumaan. Työryhmä laatii suunnitelman uhrin turvallisuuden parantamiseksi ja seuraa turvallisuussuunnitelman toteutumista.</p><p>Parisuhteessa koettu väkivalta voi olla fyysistä, henkistä tai seksuaalista. Työryhmässä voidaan käsitellä myös kunniaväkivaltatapauksia. Väkivallan harjoittaja voi olla nykyinen tai entinen puoliso tai seurustelukumppani.</p><h3>Aikaista apua väkivallan uhreille</h3><p>Asiakkaat ohjautuvat MARAK-työryhmän avun piiriin ammattilaisen tekemän riskiarvioinnin perusteella. Vuoden 2024 aikana Keski-Pohjanmaalla asiakasohjauksia oli yhteensä viisi.</p><p>Työryhmän arvion mukaan väkivallan riskikartoituksia pitäisi tehdä enemmän perustason asiakastyössä, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä, sekä poliisin työssä. Tällöin ohjautuminen MARAK:iin tapahtuisi oikea-aikaisesti.</p><p>Työryhmä uskoo, että kun väkivallan uhria päästään auttamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, vakavaa väkivaltaa ja sen eskaloitumista on mahdollista ennaltaehkäistä.</p><h3>Lisätietoja antaa:</h3><p>yksikönjohtaja Jessica Sundström, 044 336 6524</p><p>johtava sosiaalityöntekijä Jenni Nikkilä 040 804 3650</p>]]></content:encoded> <pubDate>Tue, 11 Feb 2025 12:54:00 +0200</pubDate> <guid isPermaLink="false">2824b69936e590733a424fad76833e88</guid> <category>Terveys</category> <category>Sosiaaliset kysymykset</category> <media:content url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1776/soite_logo_blue-sefi.png" type="image/png" width="2545" height="1632" /> <enclosure url="https://www.epressi.com/media/mediabankfiles/1776/soite_logo_blue-sefi.png" length="133268" type="image/png" /> </item> </channel> </rss>