CINXE.COM

<!DOCTYPE html> <html class="client-nojs" lang="fi" dir="ltr"> <head> <meta charset="UTF-8"> <title>Islamin kritiikki – Wikipedia</title> <script>(function(){var className="client-js";var cookie=document.cookie.match(/(?:^|; )fiwikimwclientpreferences=([^;]+)/);if(cookie){cookie[1].split('%2C').forEach(function(pref){className=className.replace(new RegExp('(^| )'+pref.replace(/-clientpref-\w+$|[^\w-]+/g,'')+'-clientpref-\\w+( |$)'),'$1'+pref+'$2');});}document.documentElement.className=className;}());RLCONF={"wgBreakFrames":false,"wgSeparatorTransformTable":[",\t."," \t,"],"wgDigitTransformTable":["",""],"wgDefaultDateFormat":"fi normal","wgMonthNames":["","tammikuu","helmikuu","maaliskuu","huhtikuu","toukokuu","kesäkuu","heinäkuu","elokuu","syyskuu","lokakuu","marraskuu","joulukuu"],"wgRequestId":"d9c2e1c6-e9d2-4f85-99bb-29c0f9ba3e31","wgCanonicalNamespace":"","wgCanonicalSpecialPageName":false,"wgNamespaceNumber":0,"wgPageName":"Islamin_kritiikki","wgTitle":"Islamin kritiikki","wgCurRevisionId":22781499,"wgRevisionId":22781499,"wgArticleId":228291,"wgIsArticle":true,"wgIsRedirect":false,"wgAction":"view","wgUserName":null, "wgUserGroups":["*"],"wgCategories":["Uskontoon liittyvät artikkelit","Sivut, joiden viitemallineissa on virheitä","Julkaisija-parametri puuttuu","Suomentaja-parametria käyttävät viitteet","Islamin kritiikki"],"wgPageViewLanguage":"fi","wgPageContentLanguage":"fi","wgPageContentModel":"wikitext","wgRelevantPageName":"Islamin_kritiikki","wgRelevantArticleId":228291,"wgIsProbablyEditable":true,"wgRelevantPageIsProbablyEditable":true,"wgRestrictionEdit":[],"wgRestrictionMove":[],"wgNoticeProject":"wikipedia","wgCiteReferencePreviewsActive":true,"wgFlaggedRevsParams":{"tags":{"accuracy":{"levels":3}}},"wgStableRevisionId":22781499,"wgMediaViewerOnClick":true,"wgMediaViewerEnabledByDefault":true,"wgPopupsFlags":0,"wgVisualEditor":{"pageLanguageCode":"fi","pageLanguageDir":"ltr","pageVariantFallbacks":"fi"},"wgMFDisplayWikibaseDescriptions":{"search":true,"watchlist":true,"tagline":true,"nearby":true},"wgWMESchemaEditAttemptStepOversample":false,"wgWMEPageLength":80000, "wgRelatedArticlesCompat":[],"wgEditSubmitButtonLabelPublish":true,"wgULSPosition":"interlanguage","wgULSisCompactLinksEnabled":true,"wgVector2022LanguageInHeader":false,"wgULSisLanguageSelectorEmpty":false,"wgWikibaseItemId":"Q1324153","wgCheckUserClientHintsHeadersJsApi":["brands","architecture","bitness","fullVersionList","mobile","model","platform","platformVersion"],"GEHomepageSuggestedEditsEnableTopics":true,"wgGETopicsMatchModeEnabled":false,"wgGEStructuredTaskRejectionReasonTextInputEnabled":false,"wgGELevelingUpEnabledForUser":false};RLSTATE={"ext.gadget.hidePersonalSandboxEdits":"ready","ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix":"ready","ext.globalCssJs.user.styles":"ready","site.styles":"ready","user.styles":"ready","ext.globalCssJs.user":"ready","user":"ready","user.options":"loading","ext.cite.styles":"ready","skins.vector.styles.legacy":"ready","ext.flaggedRevs.basic":"ready","mediawiki.codex.messagebox.styles":"ready","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript": "ready","codex-search-styles":"ready","ext.uls.interlanguage":"ready","wikibase.client.init":"ready","ext.wikimediaBadges":"ready"};RLPAGEMODULES=["ext.cite.ux-enhancements","mediawiki.page.media","site","mediawiki.page.ready","mediawiki.toc","skins.vector.legacy.js","ext.centralNotice.geoIP","ext.centralNotice.startUp","ext.flaggedRevs.advanced","ext.gadget.publicarttablesort","ext.gadget.ViikonKilpailu","ext.gadget.WikiLovesMonunmets","ext.gadget.ProtectionIndicator","ext.gadget.frwiki_infobox_v3","ext.gadget.linkeddata","ext.gadget.perustiedotwikidatassa","ext.urlShortener.toolbar","ext.centralauth.centralautologin","mmv.bootstrap","ext.popups","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.init","ext.visualEditor.targetLoader","ext.echo.centralauth","ext.eventLogging","ext.wikimediaEvents","ext.navigationTiming","ext.uls.compactlinks","ext.uls.interface","ext.cx.eventlogging.campaigns","ext.checkUser.clientHints","ext.growthExperiments.SuggestedEditSession","oojs-ui.styles.icons-media", "oojs-ui-core.icons","wikibase.sidebar.tracking"];</script> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.loader.impl(function(){return["user.options@12s5i",function($,jQuery,require,module){mw.user.tokens.set({"patrolToken":"+\\","watchToken":"+\\","csrfToken":"+\\"}); }];});});</script> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=codex-search-styles%7Cext.cite.styles%7Cext.flaggedRevs.basic%7Cext.uls.interlanguage%7Cext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript%7Cext.wikimediaBadges%7Cmediawiki.codex.messagebox.styles%7Cskins.vector.styles.legacy%7Cwikibase.client.init&only=styles&skin=vector"> <script async="" src="/w/load.php?lang=fi&modules=startup&only=scripts&raw=1&skin=vector"></script> <meta name="ResourceLoaderDynamicStyles" content=""> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix%2ChidePersonalSandboxEdits&only=styles&skin=vector"> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=site.styles&only=styles&skin=vector"> <meta name="generator" content="MediaWiki 1.44.0-wmf.5"> <meta name="referrer" content="origin"> <meta name="referrer" content="origin-when-cross-origin"> <meta name="robots" content="noindex,nofollow,max-image-preview:standard"> <meta name="format-detection" content="telephone=no"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/Allah_logo.svg/1200px-Allah_logo.svg.png"> <meta property="og:image:width" content="1200"> <meta property="og:image:height" content="1200"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/Allah_logo.svg/800px-Allah_logo.svg.png"> <meta property="og:image:width" content="800"> <meta property="og:image:height" content="800"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/Allah_logo.svg/640px-Allah_logo.svg.png"> <meta property="og:image:width" content="640"> <meta property="og:image:height" content="640"> <meta name="viewport" content="width=1120"> <meta property="og:title" content="Islamin kritiikki – Wikipedia"> <meta property="og:type" content="website"> <link rel="preconnect" href="//upload.wikimedia.org"> <link rel="alternate" media="only screen and (max-width: 640px)" href="//fi.m.wikipedia.org/wiki/Islamin_kritiikki"> <link rel="alternate" type="application/x-wiki" title="Muokkaa" href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit"> <link rel="apple-touch-icon" href="/static/apple-touch/wikipedia.png"> <link rel="icon" href="/static/favicon/wikipedia.ico"> <link rel="search" type="application/opensearchdescription+xml" href="/w/rest.php/v1/search" title="Wikipedia (fi)"> <link rel="EditURI" type="application/rsd+xml" href="//fi.wikipedia.org/w/api.php?action=rsd"> <link rel="canonical" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Islamin_kritiikki"> <link rel="license" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi"> <link rel="alternate" type="application/atom+xml" title="Wikipedia-Atom-syöte" href="/w/index.php?title=Toiminnot:Tuoreet_muutokset&feed=atom"> <link rel="dns-prefetch" href="//meta.wikimedia.org" /> <link rel="dns-prefetch" href="//login.wikimedia.org"> </head> <body class="skin-vector-legacy mediawiki ltr sitedir-ltr mw-hide-empty-elt ns-0 ns-subject mw-editable page-Islamin_kritiikki rootpage-Islamin_kritiikki skin-vector action-view"><div id="mw-page-base" class="noprint"></div> <div id="mw-head-base" class="noprint"></div> <div id="content" class="mw-body" role="main"> <a id="top"></a> <div id="siteNotice"></div> <div class="mw-indicators"> </div> <h1 id="firstHeading" class="firstHeading mw-first-heading">Islamin kritiikki</h1> <div id="bodyContent" class="vector-body"> <div id="siteSub" class="noprint">Wikipediasta</div> <div id="contentSub"><div id="mw-content-subtitle"></div></div> <div id="contentSub2"></div> <div id="jump-to-nav"></div> <a class="mw-jump-link" href="#mw-head">Siirry navigaatioon</a> <a class="mw-jump-link" href="#searchInput">Siirry hakuun</a> <div id="mw-content-text" class="mw-body-content"><div class="mw-content-ltr mw-parser-output" lang="fi" dir="ltr"><div class="infobox nomobile" style="width: 200px; float: right; clear: right; text-align:center;"><div style="font-size: 110%; background-color: #fff; color: #000;;" align="center"> <a href="/wiki/Islam" title="Islam">Islam</a> </div> <div style="border:none; background:none;"> <div class="NavContent" style="font-size: 90%; background:#FFFFFF" align="center"><a href="/wiki/Tiedosto:Allah_logo.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/Allah_logo.svg/195px-Allah_logo.svg.png" decoding="async" width="195" height="195" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/Allah_logo.svg/293px-Allah_logo.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f9/Allah_logo.svg/390px-Allah_logo.svg.png 2x" data-file-width="195" data-file-height="195" /></a> </div></div> <div style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #fff; color: #000;;" align="center"> </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="left"> <style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22837949">.mw-parser-output .hlist dl,.mw-parser-output .hlist ol,.mw-parser-output .hlist ul{margin:0;padding:0}.mw-parser-output .hlist dd,.mw-parser-output .hlist dt,.mw-parser-output .hlist li{margin:0;display:inline}.mw-parser-output .hlist.inline,.mw-parser-output .hlist.inline dl,.mw-parser-output .hlist.inline ol,.mw-parser-output .hlist.inline ul,.mw-parser-output .hlist dl dl,.mw-parser-output .hlist dl ol,.mw-parser-output .hlist dl ul,.mw-parser-output .hlist ol dl,.mw-parser-output .hlist ol ol,.mw-parser-output .hlist ol ul,.mw-parser-output .hlist ul dl,.mw-parser-output .hlist ul ol,.mw-parser-output .hlist ul ul{display:inline}.mw-parser-output .hlist .mw-empty-li{display:none}.mw-parser-output .hlist dt::after{content:": "}.mw-parser-output .hlist dd::after,.mw-parser-output .hlist li::after{content:" · ";font-weight:bold}.mw-parser-output .hlist dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li:last-child::after{content:none}.mw-parser-output .hlist dd dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li li:first-child::before{content:" (";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist dd dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li li:last-child::after{content:")";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist ol{counter-reset:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li{counter-increment:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li::before{content:" "counter(listitem)"\a0 "}.mw-parser-output .hlist dd ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li ol>li:first-child::before{content:" ("counter(listitem)"\a0 "}</style><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Jumala_(islam)" title="Jumala (islam)">Jumala</a></li> <li><a href="/wiki/Tauhid" title="Tauhid">Jumalan ykseys</a></li> <li><a href="/wiki/Muhammed" title="Muhammed">Muhammed</a></li> <li><a href="/wiki/Islamin_profeetat" title="Islamin profeetat">profeetat</a></li></ul> </div> </div></div> <div class="NavFrame" style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #fff; color: #000;;" align="center"><a href="/wiki/Islamin_viisi_peruspilaria" title="Islamin viisi peruspilaria">Islamin viisi peruspilaria</a> </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="left"> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/%C5%A0ahada" title="Šahada">uskontunnustus</a></li> <li><a href="/wiki/Salat" title="Salat">rukous</a></li> <li><a href="/wiki/Saum" title="Saum">paasto</a></li> <li><a href="/wiki/Zakat" title="Zakat">almuvero</a></li> <li><a href="/wiki/Had%C5%BE" title="Hadž">pyhiinvaellus</a></li></ul> </div> </div></div> <div class="NavFrame" style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #fff; color: #000;;" align="center">Koraani </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="left"> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Aleksanteri_Suuri_Koraanissa" title="Aleksanteri Suuri Koraanissa">Aleksanteri Suuri Koraanissa</a></li> <li><a href="/wiki/Koraanin_historiallis-kriittinen_tutkimus" title="Koraanin historiallis-kriittinen tutkimus">Koraanin historiallis-kriittinen tutkimus</a></li> <li><a href="/wiki/Koraanin_k%C3%A4%C3%A4nn%C3%B6kset" title="Koraanin käännökset">Koraanin käännökset</a></li> <li><a href="/wiki/Luettelo_Koraanin_suurista" title="Luettelo Koraanin suurista">Luettelo Koraanin suurista</a></li> <li><a href="/wiki/Muhammed_Koraanissa" title="Muhammed Koraanissa">Muhammed Koraanissa</a></li> <li><a href="/wiki/Polta_Koraani_-p%C3%A4iv%C3%A4" title="Polta Koraani -päivä">Polta Koraani -päivä</a></li> <li><a href="/wiki/Raamattu_ja_Koraani" title="Raamattu ja Koraani">Raamattu ja Koraani</a></li> <li><a href="/wiki/Sanaan_k%C3%A4sikirjoitukset" title="Sanaan käsikirjoitukset">Sanaan käsikirjoitukset</a></li> <li><a href="/wiki/Suura" title="Suura">Suura</a></li> <li><a href="/wiki/V%C3%A4kivalta_Koraanissa" title="Väkivalta Koraanissa">Väkivalta Koraanissa</a></li></ul> </div> </div></div> <div class="NavFrame" style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #fff; color: #000;;" align="center">Kirjoitukset </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="left"> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Koraani" title="Koraani">Koraani</a></li> <li><a href="/wiki/Sunna" title="Sunna">sunna</a></li> <li><a href="/wiki/Hadith" title="Hadith">hadith</a></li> <li><a href="/wiki/Fiqh" title="Fiqh">fiqh</a></li> <li><a href="/wiki/%C5%A0aria" title="Šaria">šaria</a> <ul><li><a href="/wiki/Luettelo_%C5%A1arialain_k%C3%A4yt%C3%B6st%C3%A4_maantieteellisesti" title="Luettelo šarialain käytöstä maantieteellisesti">Luettelo šarialain käytöstä maantieteellisesti</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Kalam" title="Kalam">kalam</a></li> <li><a href="/wiki/Sira" title="Sira">sira</a></li> <li><a href="/wiki/Luettelo_profeetta_Muhammedin_el%C3%A4m%C3%A4kerroista" title="Luettelo profeetta Muhammedin elämäkerroista">Luettelo profeetta Muhammedin elämäkerroista</a></li></ul> </div> </div></div> <div class="NavFrame" style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #fff; color: #000;;" align="center"><a href="/wiki/Islamin_suuntaukset" title="Islamin suuntaukset">Islamin suuntaukset</a> </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="left"> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Sunnalaisuus" title="Sunnalaisuus">sunnalaisuus</a></li> <li><a href="/wiki/%C5%A0iialaisuus" title="Šiialaisuus">šiialaisuus</a></li> <li><a href="/wiki/Ibadilaisuus" title="Ibadilaisuus">Ibadilaisuus</a></li> <li><a href="/wiki/Suufilaisuus" title="Suufilaisuus">suufilaisuus</a></li> <li><a href="/wiki/Ahmadiyya" title="Ahmadiyya">Ahmadiyya</a></li></ul> </div> </div></div> <div class="NavFrame" style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #fff; color: #000;;" align="center"><a href="/wiki/Kulttuuri" title="Kulttuuri">Kulttuuri</a> ja <a href="/wiki/Yhteiskunta" title="Yhteiskunta">yhteiskunta</a> </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="left"> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Islamilainen_arkkitehtuuri" title="Islamilainen arkkitehtuuri">islamilainen arkkitehtuuri</a></li> <li><a href="/wiki/Islamilainen_filosofia" title="Islamilainen filosofia">islamilainen filosofia</a></li> <li><a href="/wiki/Islamilainen_kalenteri" title="Islamilainen kalenteri">islamilainen kalenteri</a></li> <li><a href="/wiki/Islamilainen_taide" title="Islamilainen taide">islamilainen taide</a></li> <li><a href="/wiki/Islamilainen_tiede" title="Islamilainen tiede">islamilainen tiede</a></li> <li><a href="/wiki/Islamilaiset_pyh%C3%A4p%C3%A4iv%C3%A4t" title="Islamilaiset pyhäpäivät">islamilaiset pyhäpäivät</a></li> <li><a href="/wiki/Islam_ja_naiset" title="Islam ja naiset">islam ja naiset</a></li> <li><a href="/wiki/Islamismi" title="Islamismi">islam ja politiikka</a></li> <li><a href="/wiki/Islamin_suhtautuminen_muihin_uskontoihin" title="Islamin suhtautuminen muihin uskontoihin">islamin suhtautuminen muihin uskontoihin</a></li> <li><a href="/wiki/Jihad" title="Jihad">jihad</a></li> <li><a href="/wiki/Moskeija" title="Moskeija">moskeija</a></li> <li><a href="/wiki/Luettelo_muslimienemmist%C3%B6isist%C3%A4_valtioista" title="Luettelo muslimienemmistöisistä valtioista">luettelo muslimienemmistöisistä valtioista</a></li></ul> </div> </div></div> <div class="NavFrame" style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #fff; color: #000;;" align="center"><a href="/wiki/Luokka:Islam" title="Luokka:Islam">Muuta aiheeseen littyvää</a> </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="left"> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Allah" title="Allah">Allah</a></li> <li><a href="/wiki/Islamin_historia" title="Islamin historia">islamin historia</a></li> <li><a class="mw-selflink selflink">islamin kritiikki</a></li> <li><a href="/wiki/Islamofobia" title="Islamofobia">islamofobia</a></li> <li><a href="/wiki/Historiallis-kriittinen_islamin_tutkimus" title="Historiallis-kriittinen islamin tutkimus">Historiallis-kriittinen islamin tutkimus</a></li> <li><a href="/wiki/Islam_Suomessa" title="Islam Suomessa">islam Suomessa</a></li> <li><a href="/wiki/%C5%A0arian_historia" title="Šarian historia">Šarian historia</a></li></ul> </div> </div></div> </div> Islamin kritiikki on <a href="/wiki/Islam" title="Islam">islaminuskon</a> sisältöön kohdistuvaa arvostelua. Keskiajan Euroopassa islam tulkittiin <a href="/wiki/Idolatria" title="Idolatria">epäjumalien</a> palvonnaksi ja myöhemmin <a href="/wiki/Kerettil%C3%A4isyys" title="Kerettiläisyys">kerettiläiseksi</a> harhaopiksi.<a href="#cite_note-:02-1">[1]</a> Islamin arvostelu oli yleensä pilkallista ja vääristelevää. Uuden ajan kynnyksellä islamin arvostelu sai moraalisia sävyjä. Bysantin keisari <a href="/wiki/Manuel_II_Palaiologos" title="Manuel II Palaiologos">Manuel II Palaiologos</a> (1391–1425) piti islamia väkivaltaisena ja vaarallisena oppina, samoin uskonpuhdistaja <a href="/wiki/Martti_Luther" title="Martti Luther">Martti Luther</a> (1483–1546). Islamin arvostelu eettisin perustein yleistyi 1700-luvulla (filosofi <a href="/wiki/David_Hume" title="David Hume">David Hume</a>). 1800-luvulla kritiikki laajeni koskemaan sen yhteiskunnallisia vaikutuksia (poliitikko <a href="/wiki/Winston_Churchill" title="Winston Churchill">Winston Churchill</a>) sekä islaminuskon horjuvaa tiedollista pohjaa (arabisti <a href="/wiki/Ignaz_Goldziher" title="Ignaz Goldziher">Ignaz Goldziher</a>). Islamin kritiikki kohdistuu pääasiassa niihin islamin puoliin, joissa se poikkeaa <a href="/wiki/L%C3%A4nsimaat" title="Länsimaat">länsimaisista</a> arvoista. Islamia on arvosteltu varsinkin sen poliittisista päämääristä. Kriitikkojen mukaan islaminusko ei hyväksy länsimaista <a href="/wiki/Oikeusvaltio" title="Oikeusvaltio">oikeusvaltiota</a>, vaan vaatii yhteiskunnan perustaksi Jumalan lakia (<a href="/wiki/%C5%A0aria" title="Šaria">šaria</a>), jota vain islamilainen papisto (<a href="/wiki/Ulama" title="Ulama">ulama</a>) saa tulkita. 1900-luvulla keskustelu islamista on saanut uusia sävyjä, mikä on johtunut muslimien kasvaneesta <a href="/wiki/Maahanmuutto" title="Maahanmuutto">maahanmuutosta</a> länteen. On väitetty, että islamin kritiikkiä rajoittaa arkuus,<a href="#cite_note-2">[2]</a> joka johtuu <a href="/wiki/Poliittinen_korrektius" title="Poliittinen korrektius">poliittisesta korrektiudesta</a> ja kunnioituksesta muslimien tunteita kohtaan.<a href="#cite_note-:5-3">[3]</a> <a href="/wiki/Samuel_Huntington" class="mw-redirect" title="Samuel Huntington">Samuel Huntingtonin</a> mielestä läntistä kulttuuriperintöä ovat alkaneet uhata länteen muuttaneiden muslimien islamilaiset arvot.<a href="#cite_note-4">[4]</a> Islam on toisaalta saanut myös arvovaltaisia puolustajia. <a href="/wiki/Euroopan_rasismin_ja_suvaitsemattomuuden_vastainen_komissio" title="Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio">Euroopan neuvoston rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komissio ECRI</a> katsoo, että islamia on virheellisesti pidetty uhkana länsimaille. Komission mukaan islamilla on päin vastoin ollut myönteinen vaikutus eurooppalaisten yhteiskuntien kehitykseen.<a href="#cite_note-:033-5">[5]</a> Islamilla, kuten muillakin kirjallisilla uskonnoilla, on kolme tasoa: pyhät kirjoitukset, niiden virallinen tulkinta sekä tapa, jolla tavalliset muslimit tulkitsevat ja harjoittavat uskoaan.<a href="#cite_note-6">[6]</a> Islamin kritiikki liikkuu kaikilla kolmella tasolla. Arvostelijat etsivät usein <a href="/wiki/Koraani" title="Koraani">Koraanin</a> jakeista kritiikin aihetta.<a href="#cite_note-7">[7]</a> Asiantuntijat voivat pitää tällaista tapaa pinnallisena, sillä pyhät kirjoitukset eivät suoraan ilmaise uskon sisältöä. Kaikissa uskonnoissa siitä kertovat parhaiten uskonnon omat viralliseksi katsotut tulkinnat. Vaikka uskonoppineiden esittämät tulkinnat usein poikkeavat toisistaan, islamia pidetään muita uskontoja yhtenäisempänä oppina.<a href="#cite_note-8">[8]</a> <div id="toc" class="toc" role="navigation" aria-labelledby="mw-toc-heading"><input type="checkbox" role="button" id="toctogglecheckbox" class="toctogglecheckbox" style="display:none" /><div class="toctitle" lang="fi" dir="ltr"><h2 id="mw-toc-heading">Sisällys</h2><label class="toctogglelabel" for="toctogglecheckbox"></label></div> <ul> <li class="toclevel-1 tocsection-1"><a href="#Islamin_kritiikkiä_eri_vuosisadoilla">1 Islamin kritiikkiä eri vuosisadoilla</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-2"><a href="#800–1600-luvut">1.1 800–1600-luvut</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-3"><a href="#1700–1900-luvut">1.2 1700–1900-luvut</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-4"><a href="#1900–2000-luvut">1.3 1900–2000-luvut</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-5"><a href="#Yhteiskunnallinen_ja_poliittinen_kritiikki">2 Yhteiskunnallinen ja poliittinen kritiikki</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-6"><a href="#Šaria:_uskonnon_ja_politiikan_yhteen_sulautuminen">2.1 Šaria: uskonnon ja politiikan yhteen sulautuminen</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-7"><a href="#Terrorismi">2.2 Terrorismi</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-8"><a href="#Ihmisoikeudet">2.3 Ihmisoikeudet</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-9"><a href="#Kuolemantuomio_uskosta_luopumisesta">2.3.1 Kuolemantuomio uskosta luopumisesta</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-10"><a href="#Orjuus">2.3.2 Orjuus</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-11"><a href="#Naisen_asema">2.3.3 Naisen asema</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-12"><a href="#Ei-muslimien_oikeudet">2.3.4 Ei-muslimien oikeudet</a></li> </ul> </li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-13"><a href="#Koraanin_kritiikki">3 Koraanin kritiikki</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-14"><a href="#Koraanin_alkuperä_ja_luonne">3.1 Koraanin alkuperä ja luonne</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-15"><a href="#Koraanin_suhde_väkivaltaan">3.2 Koraanin suhde väkivaltaan</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-16"><a href="#Islamilaisen_perimätiedon_kritiikki">4 Islamilaisen perimätiedon kritiikki</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-17"><a href="#Muhammediin_kohdistuva_kritiikki">5 Muhammediin kohdistuva kritiikki</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-18"><a href="#Sota-_ja_ryöstöretket">5.1 Sota- ja ryöstöretket</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-19"><a href="#Raakuus_vastustajia_kohtaan">5.2 Raakuus vastustajia kohtaan</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-20"><a href="#Vankien_kiduttaminen_ja_surmaaminen">5.3 Vankien kiduttaminen ja surmaaminen</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-21"><a href="#Juutalaisten_joukkomurha">5.4 Juutalaisten joukkomurha</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-22"><a href="#Moskeijan_polttaminen">5.5 Moskeijan polttaminen</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-23"><a href="#Arvostelijoiden_surmaaminen">5.6 Arvostelijoiden surmaaminen</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-24"><a href="#Suhtautuminen_naisiin">5.7 Suhtautuminen naisiin</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-25"><a href="#Lapsipuoliso_Aiša">5.8 Lapsipuoliso Aiša</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-26"><a href="#Ottopojan_puolison_ryöstö">5.9 Ottopojan puolison ryöstö</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-27"><a href="#Avioliitto_puolison_kidutuksen_ja_tappamisen_jälkeen">5.10 Avioliitto puolison kidutuksen ja tappamisen jälkeen</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-28"><a href="#Orjanomistaja">5.11 Orjanomistaja</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-29"><a href="#Vastauksia_Muhammed-kritiikkiin">5.12 Vastauksia Muhammed-kritiikkiin</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-30"><a href="#Historiallis-kriittinen_islamin_tutkimus">6 Historiallis-kriittinen islamin tutkimus</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-31"><a href="#Islamin_kriitikkoja">7 Islamin kriitikkoja</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-32"><a href="#Islamin_kritiikki_Suomessa">8 Islamin kritiikki Suomessa</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-33"><a href="#Vastauksia_kritiikkiin">9 Vastauksia kritiikkiin</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-34"><a href="#Katso_myös">10 Katso myös</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-35"><a href="#Lähteet">11 Lähteet</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-36"><a href="#Viitteet">11.1 Viitteet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-37"><a href="#Kirjallisuutta">12 Kirjallisuutta</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-38"><a href="#Aiheesta_muualla">13 Aiheesta muualla</a></li> </ul> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Islamin_kritiikkiä_eri_vuosisadoilla">Islamin kritiikkiä eri vuosisadoilla</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=1" title="Muokkaa osiota Islamin kritiikkiä eri vuosisadoilla" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=1" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Islamin kritiikkiä eri vuosisadoilla">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Islamia_koskevien_l%C3%A4nsimaisten_mielikuvien_historia" title="Islamia koskevien länsimaisten mielikuvien historia">Islamia koskevien länsimaisten mielikuvien historia</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:John_Damascus_(arabic_icon).gif" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e0/John_Damascus_%28arabic_icon%29.gif/190px-John_Damascus_%28arabic_icon%29.gif" decoding="async" width="190" height="300" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e0/John_Damascus_%28arabic_icon%29.gif/285px-John_Damascus_%28arabic_icon%29.gif 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e0/John_Damascus_%28arabic_icon%29.gif 2x" data-file-width="364" data-file-height="574" /></a><figcaption><a href="/wiki/Johannes_Damaskolainen" title="Johannes Damaskolainen">Johannes Damaskolainen</a> syyrialainen munkki ja varhainen kirkkoisä, ikoni 1800-luvulta</figcaption></figure> Islamista ei puhuta vielä 600-luvun historiallisissa lähteissä.<a href="#cite_note-:11-9">[9]</a> Varhaisimmat arabiuskontoa koskevat kristilliset kirjoitukset ovat 700-luvun puolivälistä tai sen jälkeen. Niissäkään ei vielä puhuta islamista.<a href="#cite_note-:11-9">[9]</a><a href="#cite_note-:9-10">[10]</a> Varhaisimman ”ismailiittien taikauskoa” (superstition of ishmaelites) koskevan kristillisen tekstin<a href="#cite_note-orthodoxinfo-11">[11]</a> kirjoittajaksi arvellaan <a href="/wiki/Johannes_Damaskolainen" title="Johannes Damaskolainen">Johannes Damaskolaista</a> (676–749). <a href="#cite_note-12">[12]</a><a href="#cite_note-13">[13]</a> Kirjoittaja arvostelee Muhammedia neljän vaimon ja ”tuhannen jalkavaimon” ottamisesta ja kertoo ottopoika Zaidiin liittyneen vaimon anastuksen, joka esiintyy myös Koraanissa.<a href="#cite_note-orthodoxinfo-11">[11]</a><a href="#cite_note-14">[14]</a> Bysantin keisarin <a href="/wiki/Leo_III" title="Leo III">Leo III:n</a> (717–741) ja kalifi Umar II:n (717–720) kirjeenvaihdossa keisari pilkkaa arabeja siitä, että Persian väkivaltainen kuvernööri <a href="/wiki/Al-Hajjaj_ibn_Yusuf" title="Al-Hajjaj ibn Yusuf">al-Hajjaj</a> on väärentänyt heidän pyhää kirjaansa.<a href="#cite_note-15">[15]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="800–1600-luvut">800–1600-luvut</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=2" title="Muokkaa osiota 800–1600-luvut" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=2" title="Muokkaa osion lähdekoodia: 800–1600-luvut">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Islamilaista kirjallisuutta alettiin julkaista 800-luvulla. Samalta vuosisadalta alkaa löytyä islamin kristillistä arvostelua. Varhaisin arvostelu, jossa Koraani mainitaan nimeltä, on vuodelta 830. Kristitty munkki al-Kindi kirjoitti, että Koraanin sekavuus osoittaa tekstin kulkeneen monien käsien kautta. Hän ihmetteli, saattoiko taivaasta tullut ilmoitus mitenkään näyttää sellaiselta.<a href="#cite_note-16">[16]</a> Andalusialainen <a href="/w/index.php?title=Eulogius&action=edit&redlink=1" class="new" title="Eulogius (sivua ei ole)">Pyhä Eulogius</a> väitti vuonna 848 löytäneensä navarralaisesta luostarista käsikirjoituksen nimeltä ”Muhammedin elämä”. Se oli hävytön ivamukaelma profeetan elämästä, mutta Eulogius oli mahdollisesti itse sen kirjoittanut. Ainakin <a href="/wiki/C%C3%B3rdoban_marttyyrit" title="Córdoban marttyyrit">hänet teloitettiin</a> myöhemmin<a href="/wiki/Al-Andalus" title="Al-Andalus">Córdobassa</a>.<a href="#cite_note-17">[17]</a><a href="#cite_note-18">[18]</a> Ristiretkien alkaessa 1000-luvulla eurooppalaiset eivät tunteneet käsitteitä "islam" tai "muslimi". Vastustajat olivat pakanoita, joiden katsottiin palvovan jumaliaan, sellaisia kuin Jupiter, Apollo, Mahomet ja eräät muut.<a href="#cite_note-19">[19]</a> Tällaisina he esiintyivät myös keskiajan uskonnollisissa näytelmissä, joissa islamia pilkattiin.<a href="#cite_note-20">[20]</a> Vähitellen opittiin, että saraseenit eivät olleet epäjumalanpalvojia vaan monoteisteja.<a href="#cite_note-21">[21]</a> Tämän jälkeen heitä alettiin pitää harhaoppisina, ja Muhammed muuttui huijariksi ja vääräksi profeetaksi.<a href="#cite_note-22">[22]</a> Piispa Pedro Pascual kirjoitti Muhammedista pilkallisen elämäkerran vuoden 1298 tienoilla.<a href="#cite_note-23">[23]</a> <a href="/wiki/Dante_Alighieri" title="Dante Alighieri">Dante</a> sijoitti <a href="/wiki/Jumalainen_n%C3%A4ytelm%C3%A4" title="Jumalainen näytelmä">Jumalaisessa näytelmässä</a> <a href="/wiki/Muhammad" class="mw-redirect" title="Muhammad">Muhammedin</a> helvettiin.<a href="#cite_note-24">[24]</a><a href="#cite_note-25">[25]</a> Tulkinta noudatti keskiaikaista käsitystä, joka näki islamin kristillisenä harhaoppina. Danten idea vaelluksesta Helvetissä ja Paratiisissa oli kuitenkin ilmeisesti peräisin alun perin persialaisesta tarinasta, joka kertoi <a href="/wiki/Profeetta_Muhammedin_taivasmatka" title="Profeetta Muhammedin taivasmatka">Muhammedin taivasmatkasta</a>.<a href="#cite_note-26">[26]</a> Bysantin keisari <a href="/wiki/Manuel_II_Palaiologos" title="Manuel II Palaiologos">Manuel II Palaiologos</a> oli vuonna 1391 keskustellut persialaisen oppineen kanssa. <a href="/wiki/Benedictus_XVI" title="Benedictus XVI">Paavi Benedictus XVI</a> lainasi keisarin sanoja vuonna 2006: Osoita minulle, mitä uutta Muhammed toi ja tulet löytämään vain julmia ja epäinhimillisiä asioita kuten hänen määräyksensä levittää miekalla oppia, jota hän saarnasi.<a href="#cite_note-27">[27]</a><a href="#cite_note-:73-28">[28]</a> 1500-luvulla turkkilaiset uhkasivat Eurooppaa, ja heidän sotaretkensä ulottui <a href="/wiki/Wienin_piiritys" title="Wienin piiritys">Wienin porteille vuonna 1529</a>. Nämä tapahtumat vaikuttivat eurooppalaisen lukeneiston näkemyksiin. <a href="/wiki/Martti_Luther" title="Martti Luther">Martti Luther</a> (1484–1546) näki islamin apokalyptisena uhkana ja enteenä lopun ajoista.<a href="#cite_note-29">[29]</a> Vuonna 1542 hän käänsi saksaksi vuonna 1300 kirjoitetun latinankielisen kiistakirjoituksen Koraanista, jotta myös meillä Saksassa tiedettäisiin, miten alhainen usko Mahometin usko on.<a href="#cite_note-30">[30]</a> Luther piti muslimien uskoa paholaisen aseena ja nimitti Muhammedia ”piruksi ja Saatanan esikoiseksi”. Lutherin mukaan tämä tappoi sielut valheillaan ja murhasi ruumiit miekallaan.<a href="#cite_note-Oussani-31">[31]</a> Historioitsija <a href="/w/index.php?title=Michel_Baudier&action=edit&redlink=1" class="new" title="Michel Baudier (sivua ei ole)">Michel Baudier</a> (1589–1645) julkaisi vuonna 1625 kirjan Histoire général de la religion des Turcs. Se sisältää arvokkaasti tehdyn piirroskuvan Muhammedista, mutta tekstissä tämä esiintyy huijarina ja vääränä profeettana.<a href="#cite_note-32">[32]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="1700–1900-luvut">1700–1900-luvut</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=3" title="Muokkaa osiota 1700–1900-luvut" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=3" title="Muokkaa osion lähdekoodia: 1700–1900-luvut">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:La.Vie.de.Mahomet.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dc/La.Vie.de.Mahomet.jpg/250px-La.Vie.de.Mahomet.jpg" decoding="async" width="250" height="386" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/d/dc/La.Vie.de.Mahomet.jpg 1.5x" data-file-width="362" data-file-height="559" /></a><figcaption>Turkkilaiseksi puettu Muhammed seisoo keskenään kiistelevien oppineiden keskellä käsissään miekka ja puolikuu ja polkee jalkoihinsa ristin, maapallon ja Mooseksen lakitaulut. Kuva Humphrey Prideauxin Muhammed-elämäkerran ranskankielisestä käännöksestä 1698.<a href="#cite_note-33">[33]</a><a href="#cite_note-34">[34]</a></figcaption></figure> <a href="/wiki/Valistus" title="Valistus">Valistuksen</a> vuosisadalla katolisen kirkon ohella islam joutui ryöpytyksen kohteeksi. Filosofi <a href="/wiki/David_Hume" title="David Hume">David Hume</a> (1711–1776) arvosteli kovin sanoin Koraania ja kysyi, puuttuuko sen kirjoittajalta ”oikeudenmukainen <a href="/wiki/Sentimentalismi_(etiikka)" title="Sentimentalismi (etiikka)">moraalitunto</a>” (<a href="/wiki/Englannin_kieli" title="Englannin kieli">engl.</a> a just sentiment of morals)? <a href="#cite_note-:15-35">[35]</a> Muhammedia pilkkaavien näytelmien kirjoittaminen jatkui. <a href="/wiki/Alain-Ren%C3%A9_Lesage" title="Alain-René Lesage">Alain-René Lesage</a> (1668–1747) huipensi Muhammedin kuvaamisen koomisena teatterihahmona näytelmässä Arlequin Mahomet (1714). Siinä esiintyy Muhammediksi naamioitunut huijari, joka hämää uskovaisia muslimeja erilaisilla tempuillaan.<a href="#cite_note-36">[36]</a> <a href="/wiki/Voltaire" title="Voltaire">Voltaire</a> (1694–1778) kirjoitti näytelmän Mahomet vuonna 1742.<a href="#cite_note-:04-37">[37]</a> Voltaire löysi islamista paljon hyvää, mutta islamin kiittäminen oli todellisuudessa katoliseen kirkkoon kohdistuvaa verhottua arvostelua.<a href="#cite_note-Ibn.Warraq.2005.16-25-38">[38]</a> Loppujen lopuksi Voltaire piti Muhammedia petturina, roistona ja huijarina (<a href="/wiki/Ranskan_kieli" title="Ranskan kieli">ransk.</a> traître, scélérat, imposteur).<a href="#cite_note-39">[39]</a> 1800-luvulla länsimaissa alkoi tieteellinen islamin tutkimus. Sen tunnettuja nimiä olivat <a href="/wiki/Gustav_Weil" title="Gustav Weil">Gustav Weil</a> ja Ignaz Goldziher. Tutkimus kohdistui Koraaniin ja islamilaiseen hadith-kirjallisuuteen, jonka luotettavuus asetettiin kyseenalaiseksi. <a href="/wiki/Karl_Marx" title="Karl Marx">Karl Marx</a> (1818–1883) kirjoitti islamista vain vähän. Harvinaisessa lehtiartikkelissa hän kuvasi islamia vihanlietsonnaksi, jossa muut kuin muslimit olivat ikuisia vihollisia.<a href="#cite_note-40">[40]</a> Ranskalainen <a href="/wiki/Ernest_Renan" title="Ernest Renan">Ernest Renan</a> (1823–1892) väitti, että islamilaisen maailman sivistyksellinen ja tiedollinen alennustila johtui islamista.<a href="#cite_note-41">[41]</a> <a href="/wiki/Winston_Churchill" title="Winston Churchill">Winston Churchill</a> arvosteli islamia vuonna 1899 tutustuttuaan siihen Sudanin sodassa. Hän katsoi islamin levittävän sekä fanaattisuutta että pelottavaa <a href="/wiki/Fatalismi" title="Fatalismi">fatalistista</a> apatiaa. Churchill katsoi Renanin tavoin, että islam pysäyttää yhteiskunnan sosiaalisen kehityksen.<a href="#cite_note-42">[42]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="1900–2000-luvut">1900–2000-luvut</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=4" title="Muokkaa osiota 1900–2000-luvut" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=4" title="Muokkaa osion lähdekoodia: 1900–2000-luvut">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> 1900-luvulla länsimaista keskustelua alkoi hallita kolonialismin jälkeinen ”<a href="/wiki/Poliittinen_korrektius" title="Poliittinen korrektius">poliittisesti korrekti</a>” suhtautuminen islamiin, mikä on tarkoittanut myönteistä ja hyväksyvää perusasennetta.<a href="#cite_note-:5-3">[3]</a> Muslimimaat voitiin nähdä <a href="/wiki/Kylm%C3%A4_sota" title="Kylmä sota">kylmän sodan</a> aikana myös lännen liittolaisina. <a href="/wiki/Ronald_Reagan" title="Ronald Reagan">Reaganin</a> hallinto aseisti<a href="#cite_note-43">[43]</a> <a href="/wiki/Neuvostoliitto" title="Neuvostoliitto">Neuvostoliittoa</a> vastustaneita Afganistanin salafistisia <a href="/wiki/Mujahidin" title="Mujahidin">mujahideen</a>-sotureita, ja heitä kutsuttiin länsimedioissa vapaustaistelijoiksi.<a href="#cite_note-44">[44]</a> Monet muslimimaat olivat myös maallistuneempia kuin myöhemmin. Vaikka islamin arvostelu monilla foorumeilla vaimeni, se toisaalta kasvoi kokonaiseksi kirjallisuuden lajiksi. Muuan kriitikko oli nobelkirjailija <a href="/wiki/V._S._Naipaul" title="V. S. Naipaul">V.S. Naipaul</a> (1932–2018).<a href="#cite_note-45">[45]</a> Hän näki islamin arabialaisen imperialismin muotona ja painotti sen poliittista luonnetta.<a href="#cite_note-46">[46]</a> Länsimainen islamin arvostelu on 2000-luvulla koskenut etenkin <a href="/wiki/Ihmisoikeudet" title="Ihmisoikeudet">ihmisoikeuksia</a>. Islamia on kritisoitu länsimaisten arvojen kanssa ristiriitaisena oppina ja uhkana länsimaisille arvoille. Kritiikin kohteena ovat olleet <a href="/wiki/Naisten_oikeudet_Saudi-Arabiassa" title="Naisten oikeudet Saudi-Arabiassa">naisten oikeuksien</a> loukkaaminen, islamin pyrkimys poliittiseen valtaan sekä uskonnon väkivaltaisuus. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Yhteiskunnallinen_ja_poliittinen_kritiikki">Yhteiskunnallinen ja poliittinen kritiikki</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=5" title="Muokkaa osiota Yhteiskunnallinen ja poliittinen kritiikki" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=5" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Yhteiskunnallinen ja poliittinen kritiikki">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Šaria:_uskonnon_ja_politiikan_yhteen_sulautuminen">Šaria: uskonnon ja politiikan yhteen sulautuminen</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=6" title="Muokkaa osiota Šaria: uskonnon ja politiikan yhteen sulautuminen" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=6" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Šaria: uskonnon ja politiikan yhteen sulautuminen">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/%C5%A0aria" title="Šaria">Šaria</a> <a href="/wiki/%C5%A0arian_historia" title="Šarian historia">Šarian historia</a> </div></dd></dl> Länsimaisen islam-kritiikin pääasiallinen kohde on islamin luonne lakiuskontona. Arvostelijoiden mielestä on haitallista, että šaria yhdistää toisiinsa uskonnon ja politiikan, koska tällöin uskovat eivät voi tehdä poliittisia kompromisseja.<a href="#cite_note-47">[47]</a> Jumalan ikuisena lakina šaria on myös pysähtynyt kehityksessään<a href="#cite_note-:102-48">[48]</a> myöhäiskeskiaikaan ja siten muuttunut jarruksi.<a href="#cite_note-49">[49]</a> Vaikka myös muslimimaissa on kolonialismin myötä perustettuja parlamentteja, jotka säätävät lakeja, itse islaminuskoon kuuluu oppi, jonka mukaan yhteiskuntaa tulee ohjata ainoastaan Jumalan lain nojalla. Jumalan laki, šaria, on ikuinen ja muuttumaton, ja sitä saavat tulkita vain uskonoppineet, joille myös valta uskonnollisissa tuomioistuimissa kuuluu. Šariaa vaatii koko yhteiskunnan yleiseksi laiksi muslimien enemmistö koko maailmassa. Suurinta kannatus oli Afganistanissa (99 %), Irakissa (91 %) ja Palestiinassa (89 %), vähäisintä Turkissa (12 %).<a href="#cite_note-:18-50">[50]</a> Šaria sisältää länsimaisen oikeuskäsityksen vastaisia asioita. Sellaisia ovat šarian epädemokraattisuus ja muuttumattomuus, julmat rangaistukset ja epätasa-arvoinen suhtautuminen eri ihmisryhmiin kuten naisiin, ei-muslimeihin, juutalaisiin tai homoseksuaaleihin. Šaria hyväksyy myös <a href="/wiki/Orjuus_islamilaisessa_maailmassa" title="Orjuus islamilaisessa maailmassa">orjuuden</a>. Šaria on ristiriidassa <a href="/wiki/Ihmisoikeuksien_yleismaailmallinen_julistus" title="Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus">ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen</a> kanssa, ja <a href="/wiki/Euroopan_ihmisoikeustuomioistuin" title="Euroopan ihmisoikeustuomioistuin">Euroopan ihmisoikeustuomioistuin</a> onkin toistuvasti todennut, ettei se sovi yhteen demokratian perusperiaatteiden kanssa.<a href="#cite_note-:0-51">[51]</a><a href="#cite_note-52">[52]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Terrorismi">Terrorismi</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=7" title="Muokkaa osiota Terrorismi" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=7" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Terrorismi">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Islamilainen_terrorismi" title="Islamilainen terrorismi">Islamilainen terrorismi</a></div></dd></dl> Islamin nimissä tehdyt terroriteot ovat maailman mitassa yleisiä. Vuosina 1979–2021 tapahtui 48 000 islamilaista terrori-iskua, joiden seurauksena oli yli 200 000 kuolonuhria.<a href="#cite_note-53">[53]</a> Šaria ei tunne eikä hyväksy terrorismia (irhāb), minkä takia islamilaiset terroristit perustelevat iskuja šariaan kuuluvana <a href="/wiki/Jihad" title="Jihad">jihadina</a>. Monet uskonoppineet hyväksyvät tämän tulkinnan.<a href="#cite_note-:07-54">[54]</a> Huomattava osa maailman muslimeista hyväksyy terroristiset itsemurhaiskut siviilejä vastaan, jos tarkoituksena on puolustaa islamia. Terroriteot hyväksyttiin vuonna 2013 yleisimmin Egyptissä (57 %), Afganistanissa (56 %), Palestiinassa (55 %) ja Bangladeshissä (46 %). Missään tutkitussa muslimimaassa niitä ei kokonaan tuomittu.<a href="#cite_note-:25-55">[55]</a> Lähimpänä sitä oltiin Kazakstanissa, missä 93 % muslimeista katsoi, ettei terrorismi ollut koskaan oikeutettua. Palestiinan muslimeista vain 34 % tuomitsi ehdottomasti terrorin käytön.<a href="#cite_note-:25-55">[55]</a> Filosofi <a href="/wiki/Sam_Harris" title="Sam Harris">Sam Harris</a> pitää näitä lukuja "kammottavina".<a href="#cite_note-56">[56]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Ihmisoikeudet">Ihmisoikeudet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=8" title="Muokkaa osiota Ihmisoikeudet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=8" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ihmisoikeudet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Rechtsgutachten_betr_Apostasie_im_Islam.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/aa/Rechtsgutachten_betr_Apostasie_im_Islam.jpg/250px-Rechtsgutachten_betr_Apostasie_im_Islam.jpg" decoding="async" width="250" height="190" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/aa/Rechtsgutachten_betr_Apostasie_im_Islam.jpg/375px-Rechtsgutachten_betr_Apostasie_im_Islam.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/aa/Rechtsgutachten_betr_Apostasie_im_Islam.jpg/500px-Rechtsgutachten_betr_Apostasie_im_Islam.jpg 2x" data-file-width="942" data-file-height="717" /></a><figcaption><a href="/wiki/Fatwa" title="Fatwa">Fatwakomitean</a> päätös koskien kääntymistä kristinuskoon: ”Koska hän hylkäsi islamin, häntä pyydetään ilmaisemaan katumuksensa. Ellei hän kadu, hänet tapetaan islamilaisen lain oikeuksien ja velvoitteiden mukaisesti.”</figcaption></figure>Šaria on ristiriidassa YK.n hyväksymän <a href="/wiki/Ihmisoikeuksien_yleismaailmallinen_julistus" title="Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus">Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen</a> kanssa, minkä takia muslimimaat ovat laatineet oman <a href="/wiki/Kairon_julistus_ihmisoikeuksista_islamissa" title="Kairon julistus ihmisoikeuksista islamissa">Kairon julistuksensa ihmisoikeuksista islamissa</a>.<a href="#cite_note-57">[57]</a> Kairon julistus alistaa ihmisoikeudet šarian määräyksille.<a href="#cite_note-nare-58">[58]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Kuolemantuomio_uskosta_luopumisesta">Kuolemantuomio uskosta luopumisesta</h4>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=9" title="Muokkaa osiota Kuolemantuomio uskosta luopumisesta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=9" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kuolemantuomio uskosta luopumisesta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Islamissa ei ole uskonnonvapautta, sillä islamista luopumisesta seuraa rangaistuksena kuolemantuomio. Šaria määrää kuolemantuomion silloinkin, jos muslimi luopuu uskostaan vaikka osittain.<a href="#cite_note-59">[59]</a><a href="#cite_note-60">[60]</a> <a href="/wiki/Ibn_Warraq" title="Ibn Warraq">Ibn Warraq</a> on julkaissut kertomuksia ihmisiltä, jotka ovat muslimimaissa joutuneet <a href="/wiki/Vaino" title="Vaino">vainon</a> kohteeksi vaihtaessaan uskontoa tai luovuttuaan islamista.<a href="#cite_note-61">[61]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Orjuus">Orjuus</h4>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=10" title="Muokkaa osiota Orjuus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=10" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Orjuus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Orjuus#Orjuus_islamilaisessa_maailmassa" title="Orjuus">Orjuus islamilaisessa maailmassa</a></div></dd></dl> Islam hyväksyy orjuuden.<a href="#cite_note-62">[62]</a> Myös profeetta Muhammad oli orjanomistaja, joka osti, myi ja vangitsi orjia”.<a href="#cite_note-63">[63]</a> Šariakäsikirja <a href="/wiki/Reliance_of_the_Traveller" title="Reliance of the Traveller">Reliance of the Traveller</a> sisältää määräyksiä orjien kohtelusta. Islamilaisen lain mukaan orjat ja orjattaret ovat heidän isäntänsä omaisuutta, ja hän voi kohdella heitä haluamallaan tavalla. Orjan tyytyväisyydellä ei ole väliä (k32.2). Joka omistaa orjattaren voi esimerkiksi käyttää häntä mielensä mukaan seksuaaliseen nautintoon (k32.3).<a href="#cite_note-64">[64]</a> Orjuus on ollut keskeinen instituutio islamilaisessa maailmassa. Vaikka se ei enää ole virallista missään, islamilaiset maat luopuivat siitä viimeisinä. Orjuus on satunnaisesti tehnyt myös paluutaan. Viimeisinä sen virallisesti kielsivät <a href="/wiki/Etel%C3%A4-Jemen" class="mw-redirect" title="Etelä-Jemen">Etelä-Jemen</a> <a href="/wiki/1967" title="1967">1967</a>, <a href="/wiki/Oman" title="Oman">Oman</a> <a href="/wiki/1970" title="1970">1970</a><a href="#cite_note-:34-65">[65]</a> sekä <a href="/wiki/Mauritania" title="Mauritania">Mauritania</a> 1981,<a href="#cite_note-:64-66">[66]</a> missä orjuuden väitetään yhä laajassa mitassa jatkuvan.<a href="#cite_note-67">[67]</a> Lyhytikäiseksi jäänyt fundamentalistinen <a href="/wiki/Isis_(j%C3%A4rjest%C3%B6)" title="Isis (järjestö)">ISIS-kalifaatti</a> palautti orjuuden alueilleen vuosina 2014–2019.<a href="#cite_note-68">[68]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Naisen_asema">Naisen asema</h4>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=11" title="Muokkaa osiota Naisen asema" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=11" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Naisen asema">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Islam_ja_naiset" title="Islam ja naiset">Islam ja naiset</a></div></dd></dl> Entinen muslimi <a href="/wiki/Ayaan_Hirsi_Ali" title="Ayaan Hirsi Ali">Ayaan Hirsi Ali</a> katsoo, että islam vie naisilta ihmisoikeudet.<a href="#cite_note-69">[69]</a> Muslimimaissa šaria määrää avioliittoon, avioeroon ja lasten huoltajuuteen liittyvistä asioista.<a href="#cite_note-70">[70]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Ei-muslimien_oikeudet">Ei-muslimien oikeudet</h4>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=12" title="Muokkaa osiota Ei-muslimien oikeudet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=12" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ei-muslimien oikeudet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Dhimmi" title="Dhimmi">Dhimmi</a></div></dd></dl> Šaria tekee ei-muslimeista toisen luokan kansalaisia, joiden oikeudet ovat <a href="/wiki/Umarin_sopimus" title="Umarin sopimus">Umarin sopimuksen</a> esittämällä tavalla monin tavoin rajoitettuja. Määräyksiin kuuluu myös ei-muslimien nöyryyttäminen eri tavoin.<a href="#cite_note-71">[71]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Koraanin_kritiikki">Koraanin kritiikki</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=13" title="Muokkaa osiota Koraanin kritiikki" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=13" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Koraanin kritiikki">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Birmingham_Quran_manuscript.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/50/Birmingham_Quran_manuscript.jpg/250px-Birmingham_Quran_manuscript.jpg" decoding="async" width="250" height="163" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/50/Birmingham_Quran_manuscript.jpg/375px-Birmingham_Quran_manuscript.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/50/Birmingham_Quran_manuscript.jpg/500px-Birmingham_Quran_manuscript.jpg 2x" data-file-width="2048" data-file-height="1333" /></a><figcaption>Birminghamin käsikirjoitus on maailman vanhin Koraanin katkelma. Se on ajoitettu 500-luvun loppuun tai 600-luvun alkupuolelle. Käsikirjoitus osoittaa, että ainakin jotkut Koraanin suurat ovat hyvin vanhoja.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Koraanin_alkuperä_ja_luonne">Koraanin alkuperä ja luonne</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=14" title="Muokkaa osiota Koraanin alkuperä ja luonne" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=14" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Koraanin alkuperä ja luonne">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Koraanin_historiallis-kriittinen_tutkimus" title="Koraanin historiallis-kriittinen tutkimus">Koraanin historiallis-kriittinen tutkimus</a></div></dd></dl> Islamin oma kertomus Koraanin synnystä ei perustu aikalaislähteisiin, joten arvoitukseksi on jäänyt kuka, missä ja milloin kirjoitti sen. Koraanin historiallis-kriittinen tutkimus on päätynyt <a href="/wiki/Islam" title="Islam">islaminuskosta</a> jyrkästi poikkeaviin näkemyksiin kirjan historiasta ja tekstien sisällöstä. Koraanin ikää on tutkittu etsimällä mainintoja varhaisesta kirjallisuudesta. Teosta ei tunneta missään ennen 800 -lukua. Esimerkiksi Fiqh Akbar I – käsikirjoitus, joka on varhaisin islamilaista lakia koskeva teksti 700-luvulta, ei tunne Koraania.<a href="#cite_note-:06-72">[72]</a><a href="#cite_note-:32-73">[73]</a> Lähi-idästä löydetyissä piirtokirjoituksissa sana "Koraani" esiintyy ensimmäisen kerran Mosulissa noin vuonna 810. <a href="#cite_note-74">[74]</a> Ensimmäisen kerran Koraaniin viitataan <a href="/wiki/Muhammad_Ibn_Ishaq_Ibn_Yasar" title="Muhammad Ibn Ishaq Ibn Yasar">Ibn Ishaqin</a> kadonneessa Muhammed-eläkerrassa, joka on kirjoitettu 760-luvulla. <a href="/wiki/Joseph_Schacht" title="Joseph Schacht">Joseph Schacht</a> osoitti, että joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta islamilainen laki ei ollut peräisin Koraanista. Monet islamin kannalta tärkeät asiat ja käsitteet puuttuvat kokonaan Koraanista.<a href="#cite_note-:7-75">[75]</a> Tiedot viittaavat <a href="/wiki/John_Wansbrough" title="John Wansbrough">John Wansbroughin</a> mielestä Koraanin oletettua myöhempään kanonisointiin.<a href="#cite_note-:32-73">[73]</a> Koraanin teksti on katkonaista, typologisesti vaihtelevaa ja keskenään ristiriitaista eikä siksi herätä mielikuvaa yhdestä kirjoittajasta.<a href="#cite_note-:32-73">[73]</a> Reynolds katsoo toiston johtuvan siitä, että Koraanin tekstit ovat saarnoja.<a href="#cite_note-76">[76]</a> Koraani sisältää myös keskenään ristiriitaisia määräyksiä.<a href="#cite_note-77">[77]</a> Joidenkin analyysien mukaan Koraanin vanhimmat osat ovat syyrialais-kristillisiä saarnoja ja virsiä. Vuonna 1970 <a href="/wiki/G%C3%BCnter_L%C3%BCling" title="Günter Lüling">Günter Lüling</a> arvioi, että sellaiset muodostaisivat ainakin kolmasosan koko kirjasta.<a href="#cite_note-:13-78">[78]</a> <a href="/wiki/Karl-Heinz_Ohlig" title="Karl-Heinz Ohlig">Karl-Heinz Ohlig</a> on arvellut, että suuri osa Koraanista on Lähi-idässä vaikuttaneen kristillisen liikkeen liturgisia tekstejä ja peräisin eri vuosisadoilta.<a href="#cite_note-:13-78">[78]</a> Koraanin alkuperäiset tekstit ovat epäselviä, mikä johtuu siitä, että vokaalit puuttuivat ja monet konsonantit olivat monitulkintaisia. Kirjoitustavan lukukelvottomuus johtui Ohligin mukaan siitä, että tekstit olivat vain saarnaajien itselleen tekemiä muistilappuja. Kirjoittaja itse osasi lukea tekstin, koska tiesi, mitä oli tarkoittanut, mutta ei kukaan muu.<a href="#cite_note-:17-79">[79]</a> Myöhemmin lisätyt diakriittiset merkit muuttivat asian, mutta kriitikkojen mielestä lisäyksissä tehtiin virheitä.<a href="#cite_note-80">[80]</a><a href="#cite_note-:103-81">[81]</a> Koraanin matemaattisen tyylianalyysin perusteella J-J. Walter on arvioinut, että kirjoittajia olisi saattanut olla 30–100.<a href="#cite_note-82">[82]</a> Ibn Warraqin mukaan Koraani ei voi olla kaikkitietävän jumalan teksti, vaan siinä on hänen mukaansa nähtävissä Muhammadin käden jälki kaikkialla. Tämä näkyy esimerkiksi Koraanin Raamattua muistuttavasta maailmankuvasta, joka on Warraqin mukaan ristiriidassa nykytietämyksen kanssa.<a href="#cite_note-warraq1-83">[83]</a> Warraq viittaa länsimaissa pitkään vallinneeseen käsitykseen, jonka mukaan Koraanista oli alun perin olemassa useita versioita, jotka vasta myöhemmin pyrittiin yhdistämään yhdeksi Koraaniksi. Tämä on vastoin muslimien yleistä kantaa, jonka mukaan Koraani on aina ollut yhtenäinen kerralla jumalalta saatu.<a href="#cite_note-warraq1-83">[83]</a> Warraq viittaa tutkijoiden näkemyksiin, joissa Muhammadin nähdään saaneen usein Koraanin jakeiksi päätyviä ilmestyksiä, jotka palvelevat hänen kulloisia tarkoitusperiään. Lisäksi länsimainen tutkimus on selvittänyt Koraanin <a href="/wiki/Suura" title="Suura">suurien</a> aikajärjestystä, joka on tutkimusten mukaan eri kuin niiden järjestys itse kirjassa.<a href="#cite_note-warraq1-83">[83]</a> Koraania on muslimien piirissä usein pidetty täydellisenä puhtaan arabiankielisenä tekstinä. Warraq viittaa länsimaisiin tutkijoihin, jotka ovat pitäneet Koraania kielioppivirheitä sisältävänä, tyyliltään kömpelönä ja lainasanoja sekä asiavirheitä sisältävänä (väitettyihin asiavirheisiin kuuluvat Koraanin sekavaksi moitittu käsitys <a href="/wiki/Aleksanteri_Suuri" title="Aleksanteri Suuri">Aleksanteri Suuresta</a> ja joidenkin Raamatussakin esiintyvien henkilöiden sekoittaminen toisiinsa).<a href="#cite_note-warraq1-83">[83]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Koraanin_suhde_väkivaltaan">Koraanin suhde väkivaltaan</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=15" title="Muokkaa osiota Koraanin suhde väkivaltaan" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=15" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Koraanin suhde väkivaltaan">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/V%C3%A4kivalta_Koraanissa" title="Väkivalta Koraanissa">Väkivalta Koraanissa</a></div></dd></dl> Islaminuskossa vakiintuneen tulkinnan mukaan Koraani velvoittaa muslimeita pyhään sotaan eli <a href="/wiki/Jihad" title="Jihad">jihadiin</a>. Sen aiheeksi riittää pelkkä vääräuskoisten olemassaolo, sillä sodan tavoitteena on levittää islamin valta koko maailmaan.<a href="#cite_note-:14-84">[84]</a><a href="#cite_note-:62-85">[85]</a><a href="#cite_note-86">[86]</a> Sotaa tulee käydä kalifin johdolla, jos islamilaisessa maailmassa sellainen on.<a href="#cite_note-:14-84">[84]</a> Suhde sotaan muuttuu Koraanissa siten, että sotaisuus kasvaa iältään myöhäisemmissä suurissa, joissa puolustussodan sijaan kannustetaan myös hyökkäämään. Käsite jihad ei Koraanissa aina esiinny sotimisen merkityksessä. Sen sijaan käytössä voivat olla käsitteet qital (uskonnollinen sota) tai harb (sota yleensä). <a href="#cite_note-87">[87]</a> Koraani määrää ankaria rangaistuksia. Sellaisiin kuuluu ruoskiminen (24:2), raajojen amputaatio ja ristiinnaulitseminen (7:124). Jälkimmäisen käytöstä on tietoja esimerkiksi Al-<a href="/wiki/Al-Andalus" title="Al-Andalus">Andalusista</a>. <a href="#cite_note-88">[88]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Islamilaisen_perimätiedon_kritiikki">Islamilaisen perimätiedon kritiikki</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=16" title="Muokkaa osiota Islamilaisen perimätiedon kritiikki" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=16" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Islamilaisen perimätiedon kritiikki">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Niin sanottu islamilainen perimätieto tarkoittaa pääasiassa 800-luvulla muistiin kirjoitettua <a href="/wiki/Hadith" title="Hadith">hadith</a> -kirjallisuutta. Pääosa islaminuskon sisällöistä on peräisin tästä kirjallisuudesta, sillä Koraani, vaikka onkin islamin pyhin teksti, sisältää vain vähän opillista materiaalia perimätietoon verrattuna.<a href="#cite_note-:7-75">[75]</a> Esimerkiksi sana muhammad esiintyy Koraanissa vain neljä kertaa, eikä aina ole varmaa, tarkoittaako se tällöin profeettaa vai "ylistää" -verbin partisiippimuotoa "ylistetty".<a href="#cite_note-:16-89">[89]</a> Kaikki Muhammedia koskeva tieto yhtä poikkeusta lukuun ottamatta onkin peräisin hadith -kirjallisuudesta. Muslimit lukevat myös itse Koraania hadith -kirjallisuuden tulkintojen kautta, sillä vasta se kertoo, mitä kukin Koraanin kohta tarkoittaa.<a href="#cite_note-90">[90]</a> Islamilaisen perimätiedon heikkous on, että vaikka se ilmoittaa kertovansa 600-luvun alun tapahtumista, tekstit ovat peräisin aikaisintaan 800-luvulta, ja ne koottu pääosin Syyriasta tai Irakista eikä oletetuilta tapahtumapaikoilta Arabiassa.<a href="#cite_note-:24-91">[91]</a> On uskottavampaa, että perimätieto kertoo lähinnä oman aikansa uskomuksista eikä siitä, mitä oli tapahtunut kaksisataa vuotta aikaisemmin. <a href="#cite_note-:33-92">[92]</a><a href="#cite_note-93">[93]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Muhammediin_kohdistuva_kritiikki">Muhammediin kohdistuva kritiikki</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=17" title="Muokkaa osiota Muhammediin kohdistuva kritiikki" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=17" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Muhammediin kohdistuva kritiikki">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Muhammediin_kohdistuva_kritiikki" title="Muhammediin kohdistuva kritiikki">Muhammediin kohdistuva kritiikki</a></div></dd></dl> Islamin tutkijoiden mukaan tiedämme yllättävän vähän<a href="#cite_note-:03-94">[94]</a> tai emme mitään profeetta Muhammedista (570–632).<a href="#cite_note-95">[95]</a> Islamilainen perimätieto sisältää kuitenkin valtavan kokoelman <a href="/wiki/Hadith" title="Hadith">kertomuksia</a> hänestä. Islaminuskon mukaan Muhammedin teot ovat esikuvallisia. Häntä pidetään synnittömänä ihmisenä, jonka elämä kertoi muslimeille Jumalan lain tarkan sisällön, ja joka siten on velvoittava malli kaikille muslimeille.<a href="#cite_note-islaminkasikirja6-96">[96]</a> Jos muslimi arvostelee profeetan tekoja ("valehtelee profeetta Muhammedista"), se on luopumista islamista ja rangaistaan kuolemantuomiolla.<a href="#cite_note-97">[97]</a><a href="#cite_note-98">[98]</a> Perimätieto ei silti anna mairittelevaa kuvaa Muhammedista ainakaan, jos hänen tekojaan punnitaan länsimaisten moraalikäsitysten pohjalta.<a href="#cite_note-:10-99">[99]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sota-_ja_ryöstöretket">Sota- ja ryöstöretket</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=18" title="Muokkaa osiota Sota- ja ryöstöretket" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=18" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sota- ja ryöstöretket">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Yhdysvaltalainen islamin kriitikko <a href="/wiki/Robert_Spencer" title="Robert Spencer">Robert Spencer</a> arvostelee Muhammedia siitä, että tämä teki ryöstöretkiä. Medinaan siirryttyään Muhammed aloitti sodan Mekkaa vastaan ryöstämällä Mekkaan matkalla olleen kauppakaravaanin <a href="/wiki/Badrin_taistelu" title="Badrin taistelu">Badrin taistelussa</a> vuonna 624.<a href="#cite_note-:3-100">[100]</a> Ibn Hisham kertoo Muhammedin johtaneen kaikkiaan 27 sotaretkeä ja lähettäneen matkaan 38 pienempää toisten alaisuudessa.<a href="#cite_note-Nimetön-1ž837-1-101">[101]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Raakuus_vastustajia_kohtaan">Raakuus vastustajia kohtaan</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=19" title="Muokkaa osiota Raakuus vastustajia kohtaan" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=19" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Raakuus vastustajia kohtaan">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Robert Spencer kertoo kriittisessä sävyssä Ibn Hishamin välittämän tarinan <a href="/w/index.php?title=Abu_Jahl&action=edit&redlink=1" class="new" title="Abu Jahl (sivua ei ole)">Abu Jahlin</a> kuolemasta Badrin taistelussa. Tämä oli ollut Muhammedin vastustaja Mekassa. Kun Abu Jahlin pää heitettiin Muhammedin jalkoihin Badrin taistelun jälkeen, profeetta ylisti Jumalaa. Kun Abu Jahlin jäännökset oli heitetty kaivoon, Muhammed pilkkasi ruumiita kysymällä niiltä, olivatko ne huomanneet Herransa lupauksien käyneen toteen.<a href="#cite_note-102">[102]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Vankien_kiduttaminen_ja_surmaaminen">Vankien kiduttaminen ja surmaaminen</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=20" title="Muokkaa osiota Vankien kiduttaminen ja surmaaminen" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=20" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Vankien kiduttaminen ja surmaaminen">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Kinana_ibn_ar-Rabi" title="Kinana ibn ar-Rabi">Kinana ibn ar-Rabi</a></div></dd></dl> Arabisti <a href="/wiki/Hans_Jansen" title="Hans Jansen">Hans Jansen</a> paheksuu Muhammedia Ibn Ishaqiin perustuvassa elämäkerrassa siitä, että Muhammed antaa kiduttaa sotavankia nimeltä Kinana ibn ar-Rabi, jotta tämä paljastaisi aarteen paikan.<a href="#cite_note-:4-103">[103]</a> Jumalan lähettiläs käski Az-Zubari ibn al-Awwamia: "Kiduttakaa häntä, kunnes saat hänestä kaiken irti!" A-Zubair sytytti tulen palamaan Kinanan rinnan päälle, kunnes tämä oli kuolla. Lopulta Jumalan lähettiläs antoi tappaa Kinanan.<a href="#cite_note-:1-104">[104]</a><a href="#cite_note-:2-105">[105]</a> Heti tämän jälkeen Muhammed otti Kinanan lesken <a href="/wiki/Safiya" class="mw-redirect" title="Safiya">Safiyan</a> vaimokseen.<a href="#cite_note-:1-104">[104]</a><a href="#cite_note-:2-105">[105]</a><a href="#cite_note-:05-106">[106]</a> Muhammedin tekoa puolusti arabisti <a href="/wiki/William_Montgomery_Watt" title="William Montgomery Watt">William Montgomery Watt</a>, joka totesi, että Kinana surmattiin, koska hän oli piilottanut perheensä aarteet.<a href="#cite_note-:4-103">[103]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Juutalaisten_joukkomurha">Juutalaisten joukkomurha</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=21" title="Muokkaa osiota Juutalaisten joukkomurha" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=21" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Juutalaisten joukkomurha">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Ban%C5%AB_Qurayza.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Ban%C5%AB_Qurayza.png/250px-Ban%C5%AB_Qurayza.png" decoding="async" width="250" height="403" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Ban%C5%AB_Qurayza.png/375px-Ban%C5%AB_Qurayza.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Ban%C5%AB_Qurayza.png/500px-Ban%C5%AB_Qurayza.png 2x" data-file-width="3255" data-file-height="5251" /></a><figcaption>Banū Quraizan juutalaisia viedään ryhminä teloitettavaksi. Miniatyyrimaalaus 1800-luvulta.</figcaption></figure> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Banu_Quraizan_joukkomurha" title="Banu Quraizan joukkomurha">Banu Quraizan joukkomurha</a></div></dd></dl> Jansen kritisoi Muhammedia Banu Quraizan joukkomurhasta, joka tapahtui vuonna 627. Keskiajan sodankäynnin sääntöjen mukaan kaupunki antautuessaan välttyi ryöstämiseltä ja asukkaat saivat pitää henkensä. Muhammed luopui tästä periaatteesta Khaibarin keitaalla.<a href="#cite_note-107">[107]</a> Kun quraizalaiset miehet olivat antautuneet, Jumalan lähettiläs vangitsi heidät Bint al-Harithin taloon. Sen jälkeen hän lähti Medinan torille, joka Ibn Ishaqin mukaan oli 700-luvulla edelleen samassa paikassa. Hän kaivatti sinne joukkohautoja ja antoi hakea quraizalaisia pieninä ryhminä. Muhammed hakkautti heidän päänsä poikki kaivantojen reunalla.<a href="#cite_note-:022-108">[108]</a> Jaakko Hämeen-Anttila<a href="#cite_note-:82-109">[109]</a> ja tietokirjailija Karen Armstrong<a href="#cite_note-:22-110">[110]</a> ovat vastanneet joukkomurhaa koskevaan kritiikkiin. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Moskeijan_polttaminen">Moskeijan polttaminen</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=22" title="Muokkaa osiota Moskeijan polttaminen" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=22" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Moskeijan polttaminen">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ep%C3%A4sovun_moskeijan_h%C3%A4vitys" title="Epäsovun moskeijan hävitys">Epäsovun moskeijan hävitys</a></div></dd></dl> Muhammedin väkivaltaisiin tekoihin kuuluu ihmisiä täynnä olleen moskeijan tuhopoltto, koska Muhammed piti heitä vastustajinaan.<a href="#cite_note-111">[111]</a> Muhammed oli antanut käskyn: ”menkää moskeijaan, jonka rakentajat ovat väärämielisiä. Tuhotkaa ja polttakaa se!”<a href="#cite_note-:032-112">[112]</a> Miehet juoksivat ihmisiä täynnä olevaan moskeijaan ja sytyttivät sen palamaan. <a href="#cite_note-:032-112">[112]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Arvostelijoiden_surmaaminen">Arvostelijoiden surmaaminen</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=23" title="Muokkaa osiota Arvostelijoiden surmaaminen" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=23" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Arvostelijoiden surmaaminen">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Kritiikkiä Muhammedin arvostelijoiden surmaamisesta ovat esittäneet useat arabistit. <a href="#cite_note-113">[113]</a> Juutalainen runoilija Abu 'Afak oli laatinut runon, joka kunnioitti Muhammedin surmaaman al-Harithin muistoa. Kun Muhammed kuuli asiasta, hän kysyi: "Kuka vapauttaisi minut siitä roistosta?" Tällöin Salim ibn Umair tappoi Abu 'Afakin.<a href="#cite_note-114">[114]</a> <a href="/wiki/Ibn_Sa%27d" title="Ibn Sa'd">Al-Sa'din</a> versiossa hän painoi miekan ulkona nukkuneen iäkkään Abu 'Afakin maksan läpi.<a href="#cite_note-115">[115]</a> Kun runoilija Asma' bint Marwan kuuli tapauksesta, hän kirjoitti runon Muhammedia vastaan. Kuultuaan sen Muhammed kysyi: "Kuka vapauttaisi minut Marwanin tyttärestä?" Umair al-Khatmi kuuli sanat ja surmasi Asma'n vielä samana yönä tämän asunnossa. <a href="#cite_note-116">[116]</a> Muhammed määräsi <a href="/wiki/Mekan_valloitus" title="Mekan valloitus">Mekan valloituksen</a> jälkeen vuonna 630 neljätoista ihmistä, joista neljä oli naisia, tapettavaksi. Monien kohdalla tuomion syynä oli, että he olivat laulaneet pilkkalauluja Jumalan lähettiläästä tai kiusanneet häntä.<a href="#cite_note-117">[117]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Suhtautuminen_naisiin">Suhtautuminen naisiin</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=24" title="Muokkaa osiota Suhtautuminen naisiin" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=24" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suhtautuminen naisiin">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Islam_ja_naiset" title="Islam ja naiset">Islam ja naiset</a></div></dd></dl> Muhammedin suhtautuminen naisiin on ollut merkittävä kritiikin aihe.<a href="#cite_note-:92-118">[118]</a> Muhammed esitti <a href="/wiki/Muhammedin_j%C3%A4%C3%A4hyv%C3%A4issaarna" title="Muhammedin jäähyväissaarna">jäähyväissaarnassaan</a> näkemyksensä naisista. Hän totesi Ibn ishaqin mukaan, että aviovaimoilta ei pidä hyväksyä "selkeää säädyttömyyttä". Siitä on rangaistava viime kädessä lyömällä heitä. Jos vaimot eivät ole säädyttömiä, heillä on oikeus saada kohtuullinen elatus ja vaatetus. Naisia tulee neuvoa lempeästi, sillä he ovat aviomiestensä vankeja (Tabari: "kotieläimiä"<a href="#cite_note-:74-119">[119]</a>), eikä heillä ole valtaa omiin asioihinsa. Aviomiehet ovat ottaneet heidät Jumalan uskomaksi velvoitteeksi ja heillä on oikeus nauttia vaimoistaan seksuaalisesti.<a href="#cite_note-:6-120">[120]</a><a href="#cite_note-121">[121]</a><a href="#cite_note-:74-119">[119]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Lapsipuoliso_Aiša">Lapsipuoliso Aiša</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=25" title="Muokkaa osiota Lapsipuoliso Aiša" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=25" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lapsipuoliso Aiša">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ai%C5%A1a" title="Aiša">Aiša</a></div></dd></dl> Muhammedin avioliitto pienen lapsen kanssa on herättänyt arvostelua ei-muslimien keskuudessa.<a href="#cite_note-:93-122">[122]</a> Muhammedin pilkkaaminen pedofiiliksi on Suomessakin johtanut oikeuden tuomioihin.<a href="#cite_note-123">[123]</a> Avioliitto <a href="/wiki/Ai%C5%A1a" title="Aiša">Aišan</a> kanssa solmittiin vuonna 620, jolloin Muhammed oli 50-vuotias ja <a href="/wiki/Ai%C5%A1a" title="Aiša">Aiša</a> 6-vuotias. Muhammed oli ensimmäisen kerran sukupuoliyhteydessä Aišan kanssa, kun tämä oli täyttänyt yhdeksän vuotta.<a href="#cite_note-:152-124">[124]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Ottopojan_puolison_ryöstö">Ottopojan puolison ryöstö</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=26" title="Muokkaa osiota Ottopojan puolison ryöstö" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=26" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ottopojan puolison ryöstö">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Zainab_bint_Jahsh" title="Zainab bint Jahsh">Zainab bint Jahsh</a></div></dd></dl> Muhammedin avioliitto Zainabin kanssa vuonna 626 on herättänyt kritiikkiä. <a href="#cite_note-:94-125">[125]</a>Tapaus kerrotaan Koraanissa, ja se on ainoa, jossa sana "Muhammed" varmuudella tarkoittaa islamin profeettaa.<a href="#cite_note-126">[126]</a> Ibn Ishaq ja Ibn Hisham eivät kerro Muhammed-elämäkerroissa tarkasti, mitä tämä tapahtui, mutta <a href="/wiki/Muhammad_ibn_Jarir_al-Tabari" title="Muhammad ibn Jarir al-Tabari">al-Tabari</a> kertoo sen 900-luvulla historiateoksensa osassa XXXIX.<a href="#cite_note-:042-127">[127]</a> Sen perusteella arvostelijat ovat katsoneet, että Muhammed anasti Zainabin tämän aviomieheltä Zaidilta, joka lisäksi oli Muhammedin ottopoika. Ei-muslimit ovat pitäneet Muhammedin toimintaa arveluttavana.<a href="#cite_note-:12-128">[128]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Avioliitto_puolison_kidutuksen_ja_tappamisen_jälkeen">Avioliitto puolison kidutuksen ja tappamisen jälkeen</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=27" title="Muokkaa osiota Avioliitto puolison kidutuksen ja tappamisen jälkeen" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=27" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Avioliitto puolison kidutuksen ja tappamisen jälkeen">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Kolmas arveluttava Muhammedin avioliitto tapahtui sen jälkeen, kun hän oli hävittänyt Khaibarin juutalaisasutuksen. <a href="/wiki/Safiya_bint_Huyai" title="Safiya bint Huyai">Safiya bint Huyai</a> oli syntyperältään juutalainen, ja Muhammed valitsi hänet sotasaaliikseen vallattuaan <a href="/wiki/Khaibarin_taistelu" title="Khaibarin taistelu">Khaibarin taistelussa</a> juutalaiskaupungin vuonna 628. Hän otti tämän puolisokseen <a href="/wiki/Ibn_Hisham" title="Ibn Hisham">Ibn Hishamin</a> kertoman mukaan vielä taistelukentällä juutalaisten ruumiiden keskellä. Muhammed oli antanut kiduttaa ja sitten tappaa Safiyan puolison, <a href="/wiki/Kinana_ibn_ar-Rabi" title="Kinana ibn ar-Rabi">Kinana ibn ar-Rabin</a>, koska tämä ei paljastanut heimonsa aarrekätköä. Muhammed oli tällöin 58-vuotias ja Safiya 17-vuotias.<a href="#cite_note-129">[129]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Orjanomistaja">Orjanomistaja</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=28" title="Muokkaa osiota Orjanomistaja" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=28" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Orjanomistaja">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Orjuus_islamilaisessa_maailmassa" title="Orjuus islamilaisessa maailmassa">Orjuus islamilaisessa maailmassa</a></div></dd></dl> Muhammed oli orjanomistaja. 900-luvun historioitsija al-Tabari kertoo Muhammedin vapauttamista orjista, mutta ei orjien kokonaismäärää. Vapautettuja oli eri <a href="/wiki/Etninen_ryhm%C3%A4_(kansa)" class="mw-redirect" title="Etninen ryhmä (kansa)">kansanryhmistä</a>, mukana myös <a href="/wiki/Negridinen_rotu" title="Negridinen rotu">mustia</a> orjia. Muhammed sai orjia sekä ostamalla että sotasaaliina. Al-Tabari ei kerro vapauttamisen syitä, mutta luettelee 18 vapautetun nimet.<a href="#cite_note-130">[130]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Vastauksia_Muhammed-kritiikkiin">Vastauksia Muhammed-kritiikkiin</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=29" title="Muokkaa osiota Vastauksia Muhammed-kritiikkiin" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=29" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Vastauksia Muhammed-kritiikkiin">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Brittiläisen orientalistin <a href="/wiki/William_Montgomery_Watt" title="William Montgomery Watt">William Montgomery Wattin</a> (1909–2006) mielestä ketään historian kuuluisaa henkilöä ei ole mustamaalattu niin voimakkaasti kuin Muhammadia. Hänen mukaansa Muhammadia pitäisi arvostella oman aikansa eikä nykyisen länsimaalaisen moraalikäsityksen perusteella.<a href="#cite_note-131">[131]</a> <a href="/wiki/Antje_Jackel%C3%A9n" title="Antje Jackelén">Antje Jackelén</a>, Ruotsin kirkon arkkipiispa, katsoi, että on mahdoton vastata kysymykseen, antaako Jeesus todemman kuvan Jumalasta kuin Muhammed. <a href="#cite_note-132">[132]</a> Brittiläinen tietokirjailija <a href="/wiki/Karen_Armstrong" title="Karen Armstrong">Karen Armstrong</a> pitää Muhammadin teologisia näkemyksiä rauhanomaisina ja suvaitsevina.<a href="#cite_note-133">[133]</a> Arabisti <a href="/wiki/Jaakko_H%C3%A4meen-Anttila" title="Jaakko Hämeen-Anttila">Jaakko Hämeen-Anttila</a> on todennut, että Quraiza-heimon murhaaminen oli yksittäistapaus. Toisaalta jos heimon teloittaminen oli kansanmurha, se ei ollut ainoa, koska muutkin ovat syyllistyneet kansanmurhiin. Muhammedin syyttäminen samalla, kun muut tapaukset unohdetaan, kertoo lähinnä halusta hyökätä islamia vastaan.<a href="#cite_note-:82-109">[109]</a> Tietokirjailija <a href="/wiki/Karen_Armstrong" title="Karen Armstrong">Karen Armstrong</a> katsoo, että juutalaisten teloitus vastasi ajan normaaleja käytäntöjä. Muhammed oli tuntenut itsensä pakotetuksi sotaan saavuttaakseen lopullisen rauhan. Joukkomurhan jälkeen hän tunsi tarpeelliseksi irtautua näistä <a href="/wiki/Jahiliyyah" title="Jahiliyyah">tietämättömyyden ajan</a> tavoista löytääkseen täysin toisenlaisia ratkaisuja.<a href="#cite_note-:22-110">[110]</a> Teologian professori <a href="/wiki/Heikki_R%C3%A4is%C3%A4nen" title="Heikki Räisänen">Heikki Räisäsen</a> mukaan Muhammed tunnettiin lempeäksi sotapäälliköksi.<a href="#cite_note-134">[134]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Historiallis-kriittinen_islamin_tutkimus">Historiallis-kriittinen islamin tutkimus</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=30" title="Muokkaa osiota Historiallis-kriittinen islamin tutkimus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=30" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Historiallis-kriittinen islamin tutkimus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Historiallis-kriittinen_islamin_tutkimus" title="Historiallis-kriittinen islamin tutkimus">Historiallis-kriittinen islamin tutkimus</a></div></dd></dl> Kristinuskon tavoin islam ankkuroituu historiallisiksi katsottuihin tapahtumiin ja etenkin profeetta Muhammediin, jota islam pitää historiallisena henkilönä. Historiallis-kriittinen tutkimus on neutraalia tieteellistä tutkimusta, joka pyrkii selvittämään islamin historiallista pohjaa. Joitakin kysymyksiä ovat olleet: 1) saneliko Muhammed Koraanin, 2) perustuuko šaria Muhammedin esikuvaan, ja 3) perustiko Muhammed uskovien yhteisön Medinaan ja aloitti islamilaiset valloitussodat? Historiallis-kriittinen islamin tutkimus alkoi Euroopassa 1800-luvun alkupuolella, jolloin Gustav Weil alkoi asettaa kyseenalaiseksi islamin 800-luvulla kirjatun perimätiedon arvon tieteellisenä lähteenä. Vuosisadan lopulla Ignaz Goldziher päätyi siihen, ettei yksikään hadith täyttänyt tieteellisen tiedon vaatimuksia. Johtopäätösten teko näistä tuloksista on ollut hidasta. Vasta 1900-luvun lopulla orientalistit ovat alkaneet hyväksyä ajatuksen, että islamin varhaishistorian kuvaus seisoo tyhjän päällä, eli kuten Jaakko Hämeen-Anttila toteaa, on talo "ilman perustaa".<a href="#cite_note-135">[135]</a><a href="#cite_note-136">[136]</a><a href="#cite_note-137">[137]</a> Enemmistö orientalisteista luottaa Muhammedin historiallisuuteen, mutta jotkut pitävät häntä myyttisenä mielikuvitushahmona. Näkemyksen esittivät ensimmäiseksi neuvostoliittolaiset orientalistit N. A. Morozov ja L.I. Klimovitsh vuonna 1930.<a href="#cite_note-138">[138]</a> Kriitikkojen mukaan tarinat Muhammedista olivat abbasidihallinnon julkaisemaa <a href="/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4ishistoria" title="Näennäishistoria">pseudohistoriaa</a>, mistä muita esimerkkejä ovat Ruotsin suurvalta-ajan goottilainen historiankirjoitus tai antiikin roomalaisten taru Romuksesta ja Remuksesta. Viime vuosikymmeninä on alettu luoda uutta kokonaiskuvaa islamin syntymisestä siten, että normaaliin tapaan turvaudutaan vain aikalaislähteisiin. Merkittävä historiallis-kriittinen islamin tutkimuksen keskus on Saarlandin yliopiston Inārah-projekti. Sen edustajia ovat <a href="/wiki/Karl-Heinz_Ohlig" title="Karl-Heinz Ohlig">Karl-Heinz Ohlig</a>, Markus Gross, M.R. Kerr, Gerd-R. Puin ja <a href="/wiki/Christoph_Luxenberg" title="Christoph Luxenberg">Christoph Luxenberg</a>.<a href="#cite_note-139">[139]</a><a href="#cite_note-:9-10">[10]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Islamin_kriitikkoja">Islamin kriitikkoja</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=31" title="Muokkaa osiota Islamin kriitikkoja" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=31" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Islamin kriitikkoja">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Ibn_Warraq" title="Ibn Warraq">Ibn Warraq</a> (pseudonyymi) (s. 1946), muslimitaustainen pakistanilaisamerikkalainen islamin kriitikko, on kirjoittanut teoksen <a href="/w/index.php?title=Why_I_am_not_a_Muslim&action=edit&redlink=1" class="new" title="Why I am not a Muslim (sivua ei ole)">Why I am not a Muslim</a> (1995). Ibn Warraqin mielestä <a href="/wiki/Jahannam" title="Jahannam">Helvetin</a> kauhujen jatkuva kuvaaminen Koraanissa viittaa siihen, että islam perustuu suureksi osaksi pelotteluun. Ibn Warraq pitää <a href="/wiki/Predestinaatio" title="Predestinaatio">predestinaatio-oppia</a> arveluttavana <a href="/wiki/Moraali" title="Moraali">moraalisen</a> vastuun kannalta. Predestinaatio tarkoittaa myös sitä, että syyttömiä tuomitaan Helvettiin. Ibn Warraq kysyy myös, millainen on Jumala, joka käskee palvomaan itseään viisi kertaa päivässä.<a href="#cite_note-warraq1-83">[83]</a> Ibn Warraq näkee ongelmallisena sen, että islam perustuu yhden ihmisen saamiin ilmestyksiin. Hän kysyy, mistä voimme tietää, että Muhammad oli vilpitön. Monia ihmisiä, jotka nykyään väittävät saavansa viestejä jumalalta, pidetään mielenvikaisina.<a href="#cite_note-warraq1-83">[83]</a> Ibn Warraq totesi, että Muhammadia puolustava tutkija <a href="/wiki/William_Montgomery_Watt" title="William Montgomery Watt">William Montgomery Watt</a> on katsonut, että Muhammad sai ilmestyksiä omien tarkoitusperiensä mukaisesti, mistä tämä päätteli, että Muhammad pystyi itsepetokseen. <a href="#cite_note-140">[140]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Islamin_kritiikki_Suomessa">Islamin kritiikki Suomessa</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=32" title="Muokkaa osiota Islamin kritiikki Suomessa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=32" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Islamin kritiikki Suomessa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Islamia kritisoitiin vuonna 2013 järjestetyssä YLE:n islam-illassa.<a href="#cite_note-141">[141]</a> Useita henkilöitä, myös poliitikkoja, on tuomittu uskonrauhan rikkomisesta tai kiihottamisesta kansanryhmää vastaan, kun arvostelu on tulkittu herjaavaksi. Sellaisiksi on katsottu väite, että "kaikki muslimit eivät ole terroristeja, mutta kaikki terroristit ovat muslimeja"<a href="#cite_note-142">[142]</a> tai että "Muhammed on pedofiiliprofeetta".<a href="#cite_note-143">[143]</a> Kurditaustaisen helsinkiläisen ihmisoikeustaistelija Rojin Birzoin mielestä poliittista islamia koskeva keskustelu on Suomessa jätetty paljolti <a href="/wiki/Perussuomalaiset" title="Perussuomalaiset">perussuomalaisille</a> ja maahanmuuttovastaisille tahoille. Hän toivoi, että tasa-arvotoimijat heräisivät poliittista islamia koskeviin ongelmiin.<a href="#cite_note-144">[144]</a> Suomessa islamkriittisiä kirjoja on julkaistu lähinnä kristillisten herätysliikkeiden piirissä. Ainakin seuraavat kirjoittajat ovat tehneet sellaisia: <ul><li><a href="/wiki/Risto_Soramies" title="Risto Soramies">Risto Soramies</a>, <a href="/wiki/L%C3%A4hetyshiippakunta" title="Lähetyshiippakunta">Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan</a> piispa, on julkaissut teokset Islam ja evankeliumi (2002) sekä Islam ovellamme (2002).</li></ul> <ul><li><a href="/wiki/Martti_Ahvenainen" title="Martti Ahvenainen">Martti Ahvenainen</a>, helluntailiikkeeseen kuuluva pastori, on julkaissut islamia käsittelevät teokset Islam Raamatun valossa (2014), Kristinusko ja islam (2017) sekä Islamin haaste (2021).</li> <li><a href="/wiki/Juha_Ahvio" title="Juha Ahvio">Juha Ahvio</a>, teologian tohtori ja Patmos-lähetyssäätiön tutkimusjohtaja, on kirjoittanut teoksen Eurooppa ja Suomi islamisoituvat (2015) sekä yhdessä Timo Keskitalon kanssa teoksen Koraanin Allah vai Raamatun Jumala (2016).</li></ul> Kustantamot eivät juuri ole julkaisseet suomalaista uskonnotonta islam-kriittistä kirjallisuutta. Joitakin poikkeuksia ovat: <ul><li><a href="/wiki/Matti_Saarelainen" title="Matti Saarelainen">Matti Saarelainen</a>: Muhammedin pitkä varjo : tutkimus poliittisen islamin Länsi-Euroopalle aiheuttamasta haasteesta (1993).</li></ul> <ul><li><a href="/wiki/Atte_Kaleva" title="Atte Kaleva">Atte Kaleva</a>: Jihad ja terrori (2018).<a href="#cite_note-145">[145]</a><a href="#cite_note-146">[146]</a></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Vastauksia_kritiikkiin">Vastauksia kritiikkiin</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=33" title="Muokkaa osiota Vastauksia kritiikkiin" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=33" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Vastauksia kritiikkiin">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Islamin_l%C3%A4nsimainen_apologia" title="Islamin länsimainen apologia">Islamin länsimainen apologia</a></div></dd></dl> Monet länsimaiset järjestöt ja huippupoliitikot ovat torjuneet islamista esitetyn kritiikin ja esittäneet myönteisiä lausuntoja islamista. Islamin arvosteluun on yleisimmin vastattu siten, että kritiikki liioittelee länsimaisen kulttuurin ja islamin välisiä eroja. Puheenvuoroissa on myös tuotu esiin islamin myönteinen vaikutus eurooppalaisen sivistyksen syntyyn, islamin monimuotoisuus sekä islamin läheinen sukulaisuus länsimaisten arvojen kanssa. Islamin puolustajiin kuuluu tunnettuja ajattelijoita ja näkyviä poliitikkoja. Oman ryhmänsä muodostavat akateemiset orientalistit ja arabiankielen tutkijat. Jotkut heistä, kuten washingtonilaisen Georgetown-yliopiston islamin tutkimuksen professori <a href="/wiki/John_Esposito" title="John Esposito">John L. Esposito</a><a href="#cite_note-147">[147]</a> ovat saaneet tutkimuksilleen rahoitusta arabimaista.<a href="#cite_note-148">[148]</a> Suomessa arabisti Jaakko Hämeen-Anttila on julkaissut useita teoksia, joissa vastataan islamia koskevaan kritiikkiin. Hämeen-Anttila haluaa islamia esittelevissä kirjoissaan korostaa islamin myönteisiä puolia, "sillä kielteiset puolet tulevat esiin omalla painollaan".<a href="#cite_note-:23-149">[149]</a> Islamin kritiikkiin vastataan myös esimerkiksi teoksissa Ihmisoikeudet ja islam (2004)<a href="#cite_note-150">[150]</a> ja Mitä muslimit tarkoittavat (2011).<a href="#cite_note-151">[151]</a> Hämeen-Anttila on korostanut, että islamin ja kristinuskon välillä on merkittäviä samankaltaisuuksia. Yhtäläisyyksien takia hän pitää islamilaista maailmaa välimerellisen kulttuurin toisena haarana yhdessä sen länsimaisen haaran kanssa: "läntinen ja islamilainen kulttuuri ovat hyvin läheisiä toisilleen ja rakentuvat pitkälti samalle perustalle", <a href="#cite_note-:72-152">[152]</a> "Islamilaista kulttuuria voidaankin hyvin pitää myöhäisantiikin jatkajana". <a href="#cite_note-153">[153]</a> Yhtäläisyyksien takia islamia on Suomessa myös verrattu <a href="/wiki/Vihre%C3%A4_liitto" title="Vihreä liitto">vihreään liikkeeseen</a> ja <a href="/wiki/Sosiaalidemokratia" title="Sosiaalidemokratia">sosialidemokratiaan</a>.<a href="#cite_note-:63-154">[154]</a> Poliittisen islamin osalta Hämeen-Anttila on rauhoitellut kriitikoita toteamalla, että useimmille muslimeille islam on yksityisasia, ja ainoastaan harvat esittävät sen perusteella vahvoja poliittisia vaatimuksia.<a href="#cite_note-155">[155]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Katso_myös">Katso myös</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=34" title="Muokkaa osiota Katso myös" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=34" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Katso myös">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><a href="/wiki/Islamofobia" title="Islamofobia">Islamofobia</a></li> <li><a href="/wiki/Martti_Luther_ja_islam" title="Martti Luther ja islam">Martti Luther ja islam</a></li> <li><a href="/wiki/Muhammad-pilapiirrosjupakka" class="mw-redirect" title="Muhammad-pilapiirrosjupakka">Muhammad-pilapiirrosjupakka</a></li> <li><a href="/wiki/Islamismi" title="Islamismi">Islamismi</a></li> <li><a href="/wiki/Jihadismi" title="Jihadismi">Jihadismi</a></li> <li><a href="/wiki/Vastajihadismi" title="Vastajihadismi">Vastajihadismi</a></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Lähteet">Lähteet</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=35" title="Muokkaa osiota Lähteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=35" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lähteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li>Al-Dhahabi: Suuret synnit (Kitâb al-Kabâ'ir). Satara Establishment Oy, 2012. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://books.google.fi/books?id=jcgEAQAAQBAJ&pg=PA4&dq=arabiankielinen+alkuteos&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiwr6Kr-_DtAhUKiYsKHXXhCiIQ6AEwA3oECAUQAg#v=onepage&q=arabiankielinen%20alkuteos&f=false">Teoksen verkkoversio</a>.</li> <li>Al-Misri, Ahmad ibn an-Naqib: Reliance of the Traveller and Tools of the Worshipper. Teoksessa: Reliance of the Traveller. Revised Edition. The Classic Manual of Islamic Sacred Law "Umdat al-Salik" by Ahmad ibn Naqib al-Misri (d. 769/1368) In Arabic with Facing English Text, Commentary and Appendices Edited and Translated by Nuh Ha Mim Keller, s. 47-648. Beltsville, Maryland: amana publications, 2017 (alkuteos n. 1368). <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-915957-72-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-915957-72-8">ISBN 0-915957-72-8</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://archive.org/stream/shafiMazhab/RelianceOfTheTraveller-TheClassicManualOfIslamicSacredLawumdatAl-salikByAhmadIbnNaqibAl-misri#mode/2up">Teoksen verkkoversio</a>. (englanniksi) (arabiaksi)</li> <li>Berg, Herbert: The Development of Exegesis in Early Islam. The Authenticity of Muslim Literature from the Formative Period. Routledge, 2000. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-0-4155-5416-9" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-0-4155-5416-9">ISBN 978-0-4155-5416-9</a> (englanniksi)</li> <li>Brown, Jonathan: Scripture, Legal Interpretation and Social Praxis in the Islamic Tradition: The Cases of Polygamy and Slavery. Religious Minorities in Christian, Jewish and Muslim Law (5th–15th Centuries), 2017. Turnhout. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.academia.edu/34657090/_Scripture_Legal_Interpretation_and_Social_Praxis_in_the_Islamic_Tradition_the_Cases_of_Polygamy_and_Slavery_">Artikkelin verkkoversio</a>. (englanniksi)</li> <li>Buhl, Frants: Das Leben Muhammeds. 2. painos. Quelle & Meyer, 1955. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://menadoc.bibliothek.uni-halle.de/inhouse/content/titleinfo/4670298">Teoksen verkkoversio</a>. (saksaksi)</li> <li>Cohen, M.R: Under Crescent and Cross. The Jews in the Middle Ages. Princeton University Press, 1994. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-0-691-13931-9" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-0-691-13931-9">ISBN 978-0-691-13931-9</a> </li> <li>Corti, Maria: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140714061911/http://www.emsf.rai.it/interviste/interviste.asp?d=490#3">Dante e l'Islam</a> Enciclopedia Multimediale delle Scienze Filosofiche. 20.4.2000. Viitattu 3.4.2021.</li> <li>Gross, Markus: Buddhistische Einflüsse im frühen Islam? Teoksessa: Teoksessa: M. Groß & K-H. Ohlig (toim.) Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 220-274. Verlag Hans Schiler, 2008. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-3-89930-224-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-3-89930-224-0">ISBN 978-3-89930-224-0</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://inarah.de/sammelbaende-und-artikel/inarah-band-3/buddhistische-einfluesse-im-fruehen-islam-1-teil/">Teoksen verkkoversio</a>. (saksaksi)</li> <li>Gross, Markus: “Everyday Islamic Life and its Quranic Basis – Why the Traditional Narrative Cannot be Right” Teoksessa: Die Entstehung einer Weltreligion VII. Abschied von der Heilgeschichte, toim. Markus Gross & Robert M. Kerr, s. 15–38. Schiler & Mücke, 2023. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-3-89930-464-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-3-89930-464-0">ISBN 978-3-89930-464-0</a> </li> <li>Harris, Sam: Uskon loppu: Uskonto, terrori ja järjen tulevaisuus. ((The end of faith: Religion, terror, and the future of reason, 2004.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra Cognita, 2007. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-5202-99-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-5202-99-1">ISBN 978-952-5202-99-1</a> </li> <li>Hegghammer, Thomas: Terrorism. Teoksessa: Böwering, Gerhard (toim.) The Princeton Encyclopedia of Islamic Political Thought, s. 554–560. Princeton University Press, 2013. </li> <li>Hoyland, R. G.: Seeing Islam as other saw it. A survey and evaluation of Christian, Jewish and Zoroastrian writings on early Islam. Studies in Late Antiquity and Early Islam 13. The Darwin Press, 1997. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://legrandsecretdelislam.files.wordpress.com/2016/03/r-hoyland-seeing_islam_as_other_saw_it.pdf">Teoksen verkkoversio</a>. (englanniksi)</li> <li>Hoyland, Robert G.: In God's Path. The Arab Conquests and the Creation of an Islamic Empire. Oxford University Press, 2017. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-0-19-061857-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-0-19-061857-5">ISBN 978-0-19-061857-5</a> </li> <li>Huntington, Samuel P.: Kulttuurien kamppailu ja uusi maailmanjärjestys. ((The clash of civilizations: Remaking of world order, 1996.) Suomentanut Kimmo Pietiläinen) Helsinki: Terra cognita, 2003. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/952-5202-72-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/952-5202-72-0">ISBN 952-5202-72-0</a> </li> <li>Hämeen-Anttila, Jaakko: <a href="/wiki/Islamin_k%C3%A4sikirja" title="Islamin käsikirja">Islamin käsikirja</a>. Helsinki: Otava, 2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-18669-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-18669-8">ISBN 951-1-18669-8</a> </li> <li>Hämeen-Anttila, Jaakko: Uusi islamin käsikirja. Otava, 2017. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-1-29827-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-1-29827-4">ISBN 978-951-1-29827-4</a> </li> <li>Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin moninaisuus. Teoksessa: Joonas Maristo & Andrei Segejeff (toim.) Aikamme monta islamia, s. 12–22. Gaudeamus, 2015. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-495-371-9" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-495-371-9">ISBN 978-952-495-371-9</a> </li> <li>Ibn Warraq: Why I am not a Muslim. Amherst, New York: Prometheus Books, 1995. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-87975-984-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-87975-984-4">ISBN 0-87975-984-4</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://archive.org/details/WhyIAmNotAMuslimIbnWarraq">Internet Archive</a>.</li> <li>Ibn Warraq (toim.): Introduction. Teoksessa: Origins of the Koran. Classic Essays on Islam’s Holy Book (toim. Ibn Warraq), s. 9-35. Amherst, New York: Prometheus Books, 1998. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/1-57392-198-X" title="Toiminnot:Kirjalähteet/1-57392-198-X">ISBN 1-57392-198-X</a> (englanniksi)</li> <li>Jansen, Hans: Mohammed. Eine Biografie. Mûnchen: Velag C.H. Beck, 2008. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-3-406-56858-9" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-3-406-56858-9">ISBN 978-3-406-56858-9</a> (saksaksi)</li> <li>Klein, Martin A.: Historical Dictionary of Slavery and Abolition. Rowman & Littlefield Publishers, 2014. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-0-8108-7528-9" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-0-8108-7528-9">ISBN 978-0-8108-7528-9</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://books.google.fi/books?id=ULeCBAAAQBAJ&pg=PA13&redir_esc=y#v=onepage&q&f=false">Google Books</a>.</li> <li>Luxenberg, Christoph: A new interpretation of the arabic inscription in Jerusalems’s Dome of the Rock.Teoksessa: K-H. Ohlig & G. Puin (toim.) The hidden origins of Islam. New research into its early history, s. 125–151. Prometheus Books., 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-1-59102-634-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-1-59102-634-1">ISBN 978-1-59102-634-1</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://archive.org/details/TheHiddenOriginsOfIslamNewResearchIntoItsEarlyHistory/mode/2up">Teoksen verkkoversio</a>.</li> <li>Nevo, Y. E. & Koren, J.: Crossroads to Islam. The origins of the Arab religion and the Arab state. Prometheus, 2003. (englanniksi)</li> <li>Ibn Warraq: Why I am not a Muslim. Amherst, New York: Prometheus Books, 1995. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-87975-984-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-87975-984-4">ISBN 0-87975-984-4</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://archive.org/details/WhyIAmNotAMuslimIbnWarraq">Internet Archive</a>.</li> <li>Ibn Warraq: "Studies on Muhammad and the rise of islam. A critical survey”. Teoksessa: The Quest for the Historical Muhammad (toim. Ibn Warraq), s. 15–88. Prometheus Books, 2000. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-1-57392-787-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-1-57392-787-1">ISBN 978-1-57392-787-1</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://archive.org/details/questforhistoric00ibnw">Teoksen verkkoversio</a>.</li> <li>Ohlig, Karl-Heinz: Von Ostiran nach Jerusalem und Damaskus. Teoksessa: Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 10–34. Verlag Hans Schiler, 2008. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-3-89930-224-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-3-89930-224-0">ISBN 978-3-89930-224-0</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://inarah.de/sammelbaende-und-artikel/inarah-band-3/buddhistische-einfluesse-im-fruehen-islam-1-teil/">Teoksen verkkoversio</a>. (saksaksi)</li> <li>Ohlig, Karl-Heinz: From Muhammad Jesus to prophet of the Arabs. Teoksessa: K-H. Ohlig (toim.) Early islam. A critical reconstruction based on contemporary sources, s. 251–307. Prometheus Books, 2013. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-1-61614-825-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-1-61614-825-6">ISBN 978-1-61614-825-6</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://inarah.de/sammelbaende-und-artikel/inarah-2/vom-muhammad-jesus-zum-propheten-der-araber-1-teil/">Teoksen verkkoversio</a>.</li> <li>Onniselkä, Suaad, Hajjar, Anas & Hammoud-Rouhe, Mariam: Salam – Islamin polku 7–9. Opetushallitus, 2020. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-13-6026-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-13-6026-8">ISBN 978-952-13-6026-8</a> </li> <li>Pew Research Center: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.pewforum.org/wp-content/uploads/sites/7/2013/04/worlds-muslims-religion-politics-society-full-report.pdf">The World’s Muslims: Religion, Politics and Society. Complete Report PDF 30.4.2013</a> Pew Research Center.</li> <li>Popp, Volker: The early history of islam, following inscriptional and numismatic testimony. Teoksessa: Karl-Heinz. Ohlig & Gerd-R. Puin (toim.) The Hidden Origin of Islam. New Research into its Early History, s. 17–124. Prometheus Books, 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-1-59102-634-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-1-59102-634-1">ISBN 978-1-59102-634-1</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://archive.org/details/TheHiddenOriginsOfIslamNewResearchIntoItsEarlyHistory/mode/2up">Teoksen verkkoversio</a>. (englanniksi)</li> <li>Renan, Ernest: Islam and Science. A Lecture presented at la Sorbonne 29 March 1883. Määritä julkaisija! <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.mcgill.ca/islamicstudies/files/islamicstudies/renan_islamism_cversion.pdf">Teoksen verkkoversio</a>. (englanniksi)</li> <li>Räisänen, Heikki: Uuteen uskoon. Kristinuskon itsekritiikistä uskontojen vuoropuheluun. Helsinki: Kirjapaja, 1993. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-625-175-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-625-175-7">ISBN 951-625-175-7</a> </li> <li>Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law. Clarendon Press, 1982 (1964). <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-0-19-825473-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-0-19-825473-7">ISBN 978-0-19-825473-7</a> (englanniksi)</li> <li>Spencer, Robert: The Politically Incorrect Guide to Islam (and the Crusades). Regnery Publishing, 2005. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-0-89526-013-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-0-89526-013-0">ISBN 978-0-89526-013-0</a> (englanniksi)</li> <li>Thomas, Johannes: Frühe spanische Zeugnisse zum Islam. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 93−186. Verlag Hans Schiler, 2008. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-3-89930-224-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-3-89930-224-0">ISBN 978-3-89930-224-0</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://inarah.de/sammelbaende-und-artikel/inarah-band-3/fruehe-spanische-zeugnisse-zum-islam-1-teil/">Teoksen verkkoversio</a>. (saksaksi)</li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Viitteet">Viitteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=36" title="Muokkaa osiota Viitteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=36" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Viitteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div id="viitteet-malline" class="viitteet-malline" style="-moz-column-count:; -webkit-column-count:; column-count:; -moz-column-width: 35em; -webkit-column-width: 35em; column-width: 35em; list-style-type:decimal;"><ol class="references"> <li id="cite_note-:02-1"><a href="#cite_ref-:02_1-0">↑</a> Jukka Korpela: Länsimaisen yhteiskunnan juurilla, s. 253. Gaudeamus, 2015. </li> <li id="cite_note-2"><a href="#cite_ref-2">↑</a> Hoyland, 2017, s. 232 </li> <li id="cite_note-:5-3">↑ <a href="#cite_ref-:5_3-0">a</a> <a href="#cite_ref-:5_3-1">b</a> Ibn Warraq 2010, s. 250 </li> <li id="cite_note-4"><a href="#cite_ref-4">↑</a> Huntington 2003, s. 389−392 </li> <li id="cite_note-:033-5"><a href="#cite_ref-:033_5-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://rm.coe.int/ecri-general-policy-recommendation-no-5-on-combating-intolerance-and-d/16808b5a76">ECRI General Policy Recommendation No. 5 On Combating Intolerance and Discrimination against Muslims Adopted on 16 March 2000, s. 3</a> 2000. European Commission against Racism and Intolerance (ECRI). </li> <li id="cite_note-6"><a href="#cite_ref-6">↑</a> Brown 2017, s. 99–113. </li> <li id="cite_note-7"><a href="#cite_ref-7">↑</a> esim. Harris 2007, s. 106–111 </li> <li id="cite_note-8"><a href="#cite_ref-8">↑</a> Hämeen-Anttila 2015, s. 21 </li> <li id="cite_note-:11-9">↑ <a href="#cite_ref-:11_9-0">a</a> <a href="#cite_ref-:11_9-1">b</a> Hoyland, 1997 </li> <li id="cite_note-:9-10">↑ <a href="#cite_ref-:9_10-0">a</a> <a href="#cite_ref-:9_10-1">b</a> Christoph Luxenberg: A new interpretation of the arabic inscription in Jerusalems’s Dome of the Rock, Teoksessa: K.-H. Ohlig & G. Puin (toim.): The hidden origins of Islam, s. 125−151. Prometheus Books, 2010. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-orthodoxinfo-11">↑ <a href="#cite_ref-orthodoxinfo_11-0">a</a> <a href="#cite_ref-orthodoxinfo_11-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.orthodoxinfo.com/general/stjohn_islam.aspx">St. John of Damascus’s Critique of Islam</a> Orthodox Christian Information Center. Viitattu 12.5. 2008. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-12"><a href="#cite_ref-12">↑</a> Hoyland 1997, s. 485 </li> <li id="cite_note-13"><a href="#cite_ref-13">↑</a> Nevo, Y. E. & Koren, J., s. 238 </li> <li id="cite_note-14"><a href="#cite_ref-14">↑</a> St. John Damascene. The Catholic Encyclopedia, 1914. <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.newadvent.org/cathen/08459b.htm">Teoksen verkkoversio</a>. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-15"><a href="#cite_ref-15">↑</a> Hoyland, 1997, s. 500 </li> <li id="cite_note-16"><a href="#cite_ref-16">↑</a> Ibn Warraq: The origins of the Quran, s. 17−18. Prometheus Books, 1998. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-17"><a href="#cite_ref-17">↑</a> Collins, R.: The Arab Conquest of Spain 710–797. Blackwell, 1989/1998. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-18"><a href="#cite_ref-18">↑</a> Thomas, J.: Frühe spanische Zeugnisse zum Islam. s. 93−186. (Teoksessa: M. Gross & K.-H. Ohlig (toim.) Schlaglichter. Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte) Schiler, 2008. (saksaksi) </li> <li id="cite_note-19"><a href="#cite_ref-19">↑</a> Tolan, 2002,109 </li> <li id="cite_note-20"><a href="#cite_ref-20">↑</a> Tolan, 2002, 105 </li> <li id="cite_note-21"><a href="#cite_ref-21">↑</a> Tolan, 2002, 123 </li> <li id="cite_note-22"><a href="#cite_ref-22">↑</a> Tolan, John Victor: Saracens. Islam in the Medieval European imagination, s. 139. New York: Columbia University Press, 2002. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-0-231-12332-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-0-231-12332-7">ISBN 978-0-231-12332-7</a> (englanniksi) </li> <li id="cite_note-23"><a href="#cite_ref-23">↑</a> John V. Tolan: Rhetoric, Polemics, and the Art of Hostile Biography: Portraying Muhammad in Thirteenth-Century Christian Spain. Teoksessa: Tolan: Sons of Ishmael: Muslims through European Eyes in the Middle Ages. Oxford University Press, 2008. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-24"><a href="#cite_ref-24">↑</a> Dante Alighieri: La Divina Commedia, s. 180. Rl Gruppo Editoriale srl Santarcangelo di Romagna, 2009. </li> <li id="cite_note-25"><a href="#cite_ref-25">↑</a> Dante: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.planolibraries.org/books/inferno.pdf">The Divine Comedy, Canto XXVII</a> (PDF) (The Project Gutenberg Etext of Dante’s Inferno [Divine Comedy]. Translated by Henry Wadsworth Longfellow) planolibraries.org. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20170517123139/http://www.planolibraries.org/books/inferno.pdf">Arkistoitu</a> 17.5.2017. Viitattu 21.1.2017. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-26"><a href="#cite_ref-26">↑</a> Corti, 2000 </li> <li id="cite_note-27"><a href="#cite_ref-27">↑</a> Manuel Paleologus: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.ccel.org/ccel/pearse/morefathers/files/manuel_paleologus_dialogue7_trans.htm">Dialogues with a Learned Moslem. Dialogue 7 chapters 1–18 (of 37), Controversy II 2c, Controversy III 3b & 3c .</a> ccel.org. 1399/2009. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:73-28"><a href="#cite_ref-:73_28-0">↑</a> Paavi Benedict XVI: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://w2.vatican.va/content/benedict-xvi/en/speeches/2006/september/documents/hf_ben-xvi_spe_20060912_university-regensburg.html#_ftn4">Lecture of the Holy Father</a> Libreria Editrice Vaticana. 2006. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-29"><a href="#cite_ref-29">↑</a> Adam S. Francisco: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://oxfordre.com/religion/view/10.1093/acrefore/9780199340378.001.0001/acrefore-9780199340378-e-273">Martin Luther, Islam, and the Ottoman Turks</a> Oxford Research Encyclopedias. 2016. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-30"><a href="#cite_ref-30">↑</a> Andrea van Dülmen: Martti Luther. Elämä, teot ja kirjoitukset, s. 367. Ideanova Oy, 1983. </li> <li id="cite_note-Oussani-31"><a href="#cite_ref-Oussani_31-0">↑</a> <a class="external text" href="https://en.wikisource.org/wiki/Catholic_Encyclopedia_(1913)/Mohammed_and_Mohammedanism">"Mohammed and Mohammedanism"</a>, Catholic Encyclopedia, 1913 </li> <li id="cite_note-32"><a href="#cite_ref-32">↑</a> Saviello, 2013, s. 111–113 </li> <li id="cite_note-33"><a href="#cite_ref-33">↑</a> A. D. Magnusson: Britain in the Islamic World: Imperial and Post-Imperial Connections (toim. Justin Quinn Olmstead), s. 16. Palgrave MacMillan, 2019. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://books.google.fi/books?id=oMKqDwAAQBAJ&pg=PA16&lpg=PA16&dq=la+vie+de+mahomet+georges+Gallet&source=bl&ots=5fh855cm2H&sig=ACfU3U1OEFk21DPlNSxnhFB1nOWB55jvdA&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwiDyofz46ToAhXv-SoKHSDZCL4Q6AEwDHoECAgQAQ#v=onepage&q=la%20vie%20de%20mahomet%20georges%20Gallet&f=false">Teoksen verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-34"><a href="#cite_ref-34">↑</a> Saviello, Alberto: Muhammad's Multiple Faces: Printed Images of the Prophet in Western Europe. Teoksessa: Avinoam Shalem (toim.) Constructing the Image of Muhammad in Europe, s. 117–121. De Gruyter, 2013. </li> <li id="cite_note-:15-35"><a href="#cite_ref-:15_35-0">↑</a> Hume, David: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://web.csulb.edu/~jvancamp/361r15.html">Of the Standard of Taste</a> (kappale 4) 1757. Julie Van Camp. Viitattu 3.9.2017. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-36"><a href="#cite_ref-36">↑</a> Saviello, 2013, s. 129 </li> <li id="cite_note-:04-37"><a href="#cite_ref-:04_37-0">↑</a> Ibn Warraq: Foreword. Teoksessa: Robert Spencer (toim.) The Myth of Islamic Tolerance, s. 16–25. Prometheus, 2005. </li> <li id="cite_note-Ibn.Warraq.2005.16-25-38"><a href="#cite_ref-Ibn.Warraq.2005.16-25_38-0">↑</a> Ibn Warraq: Foreword. Teoksessa: Robert Spencer (toim.) The Myth of Islamic Tolerance, s. 16–25. Prometheus, 2005. </li> <li id="cite_note-39"><a href="#cite_ref-39">↑</a> Thomas, Johannes: Al-Andalus Propaganda: Verteufelung des Westens, Christentumskritik und Lobgesänge auf die (nur angeblich) tolerante islamische Theokratie. Teoksessa:Markus Gross & K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion V. Der Koran als Werkzeug der Herrschaft, s. 179–192. Schiler & Mucke, 2020. </li> <li id="cite_note-40"><a href="#cite_ref-40">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.faktum-magazin.de/2017/01/zitate-der-zitate-33-teil-karl-marx-und-der-islam/">Islamkritik Zitate. Zitate, der zitate 33. Teil: Karl Marx und der Islam</a> Faktum. Unabhängige kritische Magazin. 30.1.2017. </li> <li id="cite_note-41"><a href="#cite_ref-41">↑</a> Renan 1883 </li> <li id="cite_note-42"><a href="#cite_ref-42">↑</a> Winston S. Churchill: The River War. An Historical Account on the Reconquest of the Soudan, Vol. II, s. 248–250. Longmans, Green & Co, 1899. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://archive.org/details/in.ernet.dli.2015.284459/page/n2/mode/2up/search/How+dreadful+are+the+curses+which+Mohammedanism+">Teoksen verkkoversio</a>. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-43"><a href="#cite_ref-43">↑</a> U.S.A. department of state: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://2001-2009.state.gov/r/pa/ho/time/rd/17741.htm">Reagan Doctrine, 1985</a> 2001-2009.state.gov. </li> <li id="cite_note-44"><a href="#cite_ref-44">↑</a> James Phillips: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.heritage.org/middle-east/report/updating-us-strategy-helping-afghan-freedom-fighters">Updating U.S. Strategy for Helping Afghan Freedom Fighters</a> The Heritage Foundation. December 22, 1986. </li> <li id="cite_note-45"><a href="#cite_ref-45">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.islamawareness.net/AntiMusWriters/Naipaul/naipaul_article002.html">Edward W. Said slammed the views on Islam expressed by Bernard Lewis and V. S. Naipaul</a> islamawareness.net. </li> <li id="cite_note-46"><a href="#cite_ref-46">↑</a> Hugh Hitzgerald: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.jihadwatch.org/2019/08/v-s-naipaul-on-islam-a-florilegium">V. S. Naipaul On Islam: A Florilegium</a> jihadwatch.org. </li> <li id="cite_note-47"><a href="#cite_ref-47">↑</a> Huntington, 2003, 336–337. </li> <li id="cite_note-:102-48"><a href="#cite_ref-:102_48-0">↑</a> Schacht 1982, s. 69–71 </li> <li id="cite_note-49"><a href="#cite_ref-49">↑</a> Schacht, Joseph: An Introduction to Islamic Law, s. 75. ”Islamic law reflects and fits the social and economic conditions of the early Abbasid period, but has grown more and more out of touch with later developments of state and society.”. Clarendon Press, 1982. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:18-50"><a href="#cite_ref-:18_50-0">↑</a> Pew Research Center, 2013 </li> <li id="cite_note-:0-51"><a href="#cite_ref-:0_51-0">↑</a> Esimerkiksi CASE OF REFAH PARTÏSÏ (THE WELFARE PARTY) AND OTHERS v. TURKEY (Applications nos. 41340/98, 41342/98, 41343/98 and 41344/98), JUDGMENT, STRASBOURG, 13 February 2003. No. 123: "The Court concurs in the Chamber’s view that sharia is incompatible with the fundamental principles of democracy, as set forth in the Convention" (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.uio.no/studier/emner/jus/humanrights/HUMR5120/h08/undervisningsmateriale/Case_brief_REFAH_PARTISI.pdf">päätös</a>). </li> <li id="cite_note-52"><a href="#cite_ref-52">↑</a> Ibn Warraq: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://centerforinquiry.org/blog/is-islam-compatible-with-democracy-and-human-rights/">Is Islam Compatible With Democracy and Human Rights?</a> CFI Center for Inquiry. 16.11.2018. Viitattu 2.12.2023. </li> <li id="cite_note-53"><a href="#cite_ref-53">↑</a> Foundation pour L’innovation Politique: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.fondapol.org/en/study/islamist-terrorist-attacks-in-the-world-1979-2021/">Islamist terror attacks on the world 1979-2021.</a> Foundation pour L’innovation Politique. Viitattu 21.10.2023. </li> <li id="cite_note-:07-54"><a href="#cite_ref-:07_54-0">↑</a> Hegghammer 2013, s. 545-547 </li> <li id="cite_note-:25-55">↑ <a href="#cite_ref-:25_55-0">a</a> <a href="#cite_ref-:25_55-1">b</a> Pew Research Center, 2013, Complete Report PDF s. 216 </li> <li id="cite_note-56"><a href="#cite_ref-56">↑</a> Harris 2007, 115 </li> <li id="cite_note-57"><a href="#cite_ref-57">↑</a> Heikki Palva: Ihmisoikeudet YK:n ja islamin mukaan. Kirkkomme Lähetys, 2008, nro 1, s. 4–7. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://evl.fi/documents/1327140/39464723/klah1-2008.pdf/66114db4-4e65-f3d6-bd47-28729f320b68?t=1534234774000">Artikkelin verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-nare-58"><a href="#cite_ref-nare_58-0">↑</a> Näre, Leo: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000002562633.html">Ihmisoikeudet on turvattava ennen muuta</a> Helsingin Sanomat. 29.9.2012. Viitattu 22.5.2017. </li> <li id="cite_note-59"><a href="#cite_ref-59">↑</a> Al-Misri, 2017, s. 109 (f1.3) "Someone raised among muslims who denies the obligatoriness of the prayer, zakat, fasting Ramadan, the pilgrimage, or the unlawfulness of wine and adultery, or denies something else upon which there is scholarly consensus (ijma) - - there by becomes an unbeliever (kafir) and is executed for his unbelief." </li> <li id="cite_note-60"><a href="#cite_ref-60">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.thereligionofpeace.com/pages/quran/apostasy.aspx">Apostasy in Islam</a> www.thereligionofpeace.com. Viitattu 2.12.2017. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-61"><a href="#cite_ref-61">↑</a> Johdanto (s. 11–15) kirjaan Leaving Islam: Apostates Speak Out, Ibn Warraq (kirjan toimittaja, johdannon kirjoittaja), Prometheus Books, 1. painos 2003 </li> <li id="cite_note-62"><a href="#cite_ref-62">↑</a> Keller, 2017, s. 459 (k32.1-4) </li> <li id="cite_note-63"><a href="#cite_ref-63">↑</a> Stark, Rodney: For the glory of God: How monotheism led to reformations, science, witch-hunts, and the end of slavery, s. 388. Princeton University Press, 2003. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-691-11436-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-691-11436-6">ISBN 0-691-11436-6</a> (englanniksi) </li> <li id="cite_note-64"><a href="#cite_ref-64">↑</a> Ahmad ibn Naqib al-Misri: Reliance of the Traveller (Umdat al-Salik), s. 459 (k32.2). amana publications, 2017. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:34-65"><a href="#cite_ref-:34_65-0">↑</a> Klein, 2014, s. xxiv </li> <li id="cite_note-:64-66"><a href="#cite_ref-:64_66-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://edition.cnn.com/interactive/2012/03/world/mauritania.slaverys.last.stronghold/">Slavery's last stand - CNN.com</a> CNN. Viitattu 30.3.2016. </li> <li id="cite_note-67"><a href="#cite_ref-67">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/mauritania/">Mauritania</a> The World Factbook. CIA.gov. Viitattu 16.12.2023. </li> <li id="cite_note-68"><a href="#cite_ref-68">↑</a> Al-Dayel, Nadia – Mumford, Andrew: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://icct.nl/publication/isis-and-their-use-of-slavery/">ISIS and Their Use of Slavery</a> Publications. ICCT International Centre for Counter Terrorism. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20211205173229/https://icct.nl/publication/isis-and-their-use-of-slavery/">Arkistoitu</a> 5.12.2021. Viitattu 5.12.2021. </li> <li id="cite_note-69"><a href="#cite_ref-69">↑</a> Hirsi Ali, Ayaan: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.aei.org/articles/unfree-under-islam/">Unfree Under Islam</a> 16.8.2005. The American Enterprise Institute. Viitattu 5.1.2020. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-70"><a href="#cite_ref-70">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.unicef.org/gender/files/REGIONAL-Gender-Eqaulity-Profile-2011.pdf">Regional Overview for the Middle East and North Africa</a> (pdf) 2011. Egypti: Unicef. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20171009235624/https://www.unicef.org/gender/files/REGIONAL-Gender-Eqaulity-Profile-2011.pdf">Arkistoitu</a> 9.10.2017. Viitattu 11.1.2020. </li> <li id="cite_note-71"><a href="#cite_ref-71">↑</a> Cohen, 1994, s. 69 </li> <li id="cite_note-:06-72"><a href="#cite_ref-:06_72-0">↑</a> John Wansbrough: . Quranic Studies. Sources and methods of scriptural interpretation, s. 44. Prometheus Books, 1977. </li> <li id="cite_note-:32-73">↑ <a href="#cite_ref-:32_73-0">a</a> <a href="#cite_ref-:32_73-1">b</a> <a href="#cite_ref-:32_73-2">c</a> Wansbrough 2004, s. 44 </li> <li id="cite_note-74"><a href="#cite_ref-74">↑</a> Hoyland, Robert: The content and context of early arabic inscriptions. Jerusalem Studies in Arabic and Islam, 1997, 21. vsk, s. 77–102. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.academia.edu/3211238/The_Content_and_Context_of_Early_Arabic_Inscriptions">Artikkelin verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-:7-75">↑ <a href="#cite_ref-:7_75-0">a</a> <a href="#cite_ref-:7_75-1">b</a> Gross 2023, s. 15–38 </li> <li id="cite_note-76"><a href="#cite_ref-76">↑</a> Reynolds 2010, s. 238 </li> <li id="cite_note-77"><a href="#cite_ref-77">↑</a> Hämeen-Anttila, 2006, s. 193 </li> <li id="cite_note-:13-78">↑ <a href="#cite_ref-:13_78-0">a</a> <a href="#cite_ref-:13_78-1">b</a> K.H. Ohlig: Wer hat den Koran geschrieben? Teoksessa: M. Gross & K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion III. Die heilige Stadt Mekka – eine literarische Fiktion, s. 441. Hans Schiler, 2014. </li> <li id="cite_note-:17-79"><a href="#cite_ref-:17_79-0">↑</a> K.H. Ohlig: Wer hat den Koran geschrieben? Teoksessa: M. Gross & K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion III. Die heilige Stadt Mekka – eine literarische Fiktion, s. 441. Hans Schiler, 2014. </li> <li id="cite_note-80"><a href="#cite_ref-80">↑</a> Christoph Luxenberg: The Syro-Aramaic reading of the Koran: a contribution to the decoding of the language of the Koran, s. 327. (Rev. and enlarged ed) Berliini: H. Schiler, 2007. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-3-89930-088-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-3-89930-088-8">ISBN 978-3-89930-088-8</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://archive.org/details/ChristophLuxenberg">Teoksen verkkoversio</a> (viitattu 18.1.2018). (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:103-81"><a href="#cite_ref-:103_81-0">↑</a> A. Mingana: Syriac influence on the style of the Koran. Bulletin of the John Rylands Library, 11, 77–98. Painettu uudestaan teoksessa: Ibn Warraq (toim.)(2002). What the Koran really says. Prometheus Books, 1927. </li> <li id="cite_note-82"><a href="#cite_ref-82">↑</a> J.J. Walter: Analysis of the Koran using mathematical code theory. Teoksessa: M. Gross ja K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion IV. Mohammed – Geschichte oder Mythos? s. 859. Hans Schiler, 2007. </li> <li id="cite_note-warraq1-83">↑ <a href="#cite_ref-warraq1_83-0">a</a> <a href="#cite_ref-warraq1_83-1">b</a> <a href="#cite_ref-warraq1_83-2">c</a> <a href="#cite_ref-warraq1_83-3">d</a> <a href="#cite_ref-warraq1_83-4">e</a> <a href="#cite_ref-warraq1_83-5">f</a> Ibn Warraq 1995, Why I am not a Muslim, Prometheus books, luku 5, The Koran. </li> <li id="cite_note-:14-84">↑ <a href="#cite_ref-:14_84-0">a</a> <a href="#cite_ref-:14_84-1">b</a> Reliance of the Traveller, 2017, s. 599 (o9.0); 602 (o9.8) </li> <li id="cite_note-:62-85"><a href="#cite_ref-:62_85-0">↑</a> Joseph S. Spoerl: Islam and War: Tradition versus Modernity. (Crone kirjoittaa (Spoerlin mukaan): “In classical law jihad is missionary warfare. It is directed against infidels, who need not be guilty of any act of hostility against Muslims (their very existence is a cause of war)….”) Comparative Islamic Studies, s. 181–212, 2008. doi: 10.1558/cis.v4i1–2.181 </li> <li id="cite_note-86"><a href="#cite_ref-86">↑</a> Spencer, 2005, s. 19–32 </li> <li id="cite_note-87"><a href="#cite_ref-87">↑</a> Lapidus 2022, s. 44 </li> <li id="cite_note-88"><a href="#cite_ref-88">↑</a> Chronicle of 754, 2011, s. 107; Collins, 2014, s. 34–36 </li> <li id="cite_note-:16-89"><a href="#cite_ref-:16_89-0">↑</a> Ohlig 2013, s. 277 </li> <li id="cite_note-90"><a href="#cite_ref-90">↑</a> Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 96. Otava, 2004. </li> <li id="cite_note-:24-91"><a href="#cite_ref-:24_91-0">↑</a> Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 20. Otava, 2004. </li> <li id="cite_note-:33-92"><a href="#cite_ref-:33_92-0">↑</a> Berg, 2000, s. 8–9 </li> <li id="cite_note-93"><a href="#cite_ref-93">↑</a> Ibn Warraq 1998, s. 20 </li> <li id="cite_note-:03-94"><a href="#cite_ref-:03_94-0">↑</a> Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin käsikirja, s. 13. ("Uusimman tutkimuksen mukaan tiedämme siis yllättävän vähän islamin kaikkein varhaisimmasta historiasta ja profeetta Muhammadin elämästä.) Otava, 2012. </li> <li id="cite_note-95"><a href="#cite_ref-95">↑</a> Karl-Heinz Ohlig: Vom Ostiran nach Jerusalem und Damaskus. Historische Probleme der Quellenlage, Entstehung und Geschichte der koranischen Bewegung. Teoksessa: Schlaglichter (toim. Markus Gross & K-H Ohlig), s. 10-34. Hans Schiler, 2008. </li> <li id="cite_note-islaminkasikirja6-96"><a href="#cite_ref-islaminkasikirja6_96-0">↑</a> Hämeen-Anttila 2004, s. 118–120 </li> <li id="cite_note-97"><a href="#cite_ref-97">↑</a> Al-Dhahabi 2020, s. 51 </li> <li id="cite_note-98"><a href="#cite_ref-98">↑</a> Al-Misri, 2017, s. 109 (f1.3) </li> <li id="cite_note-:10-99"><a href="#cite_ref-:10_99-0">↑</a> Ibn Warraq 1995, s. 86–87 </li> <li id="cite_note-:3-100"><a href="#cite_ref-:3_100-0">↑</a> Spencer 2005, s. 5 </li> <li id="cite_note-Nimetön-1ž837-1-101"><a href="#cite_ref-Nimetön-1ž837-1_101-0">↑</a> Ibn Hisham, 1999, 451–452 </li> <li id="cite_note-102"><a href="#cite_ref-102">↑</a> Spencer 2005, s. 8; itse tarina: Ibn Hisham 1999, 230–231 </li> <li id="cite_note-:4-103">↑ <a href="#cite_ref-:4_103-0">a</a> <a href="#cite_ref-:4_103-1">b</a> Jansen 2008, s. 359–360 </li> <li id="cite_note-:1-104">↑ <a href="#cite_ref-:1_104-0">a</a> <a href="#cite_ref-:1_104-1">b</a> Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta (suom. Jaakko Hämeen-Anttila), s. 361–362. Basam Books, 1999. </li> <li id="cite_note-:2-105">↑ <a href="#cite_ref-:2_105-0">a</a> <a href="#cite_ref-:2_105-1">b</a> Ibn Ishaq: The Life of Muhammad. A translation of Ishaq’s sirat rasul Allah with introduction and notes by A. Guillaume, s. 515. Oxford University Press, 1998. </li> <li id="cite_note-:05-106"><a href="#cite_ref-:05_106-0">↑</a> al-Tabari: The History of al-Tabari. Volume XXXIX. Biographies of the Prophet's Companions and Their Successors. s. 185. State University of New York Press, 1998. </li> <li id="cite_note-107"><a href="#cite_ref-107">↑</a> Jansen 2008, s. 311–317 </li> <li id="cite_note-:022-108"><a href="#cite_ref-:022_108-0">↑</a> Ibn Ishaq, 1955, s. 289–359; Ibn Hisham, 1999, s. 296–326 </li> <li id="cite_note-:82-109">↑ <a href="#cite_ref-:82_109-0">a</a> <a href="#cite_ref-:82_109-1">b</a> Hämeen-Anttila, 2012, s. 30–31 </li> <li id="cite_note-:22-110">↑ <a href="#cite_ref-:22_110-0">a</a> <a href="#cite_ref-:22_110-1">b</a> Armstrong, 2007, s. 147-152 </li> <li id="cite_note-111"><a href="#cite_ref-111">↑</a> Buhl 1955, s. 329 </li> <li id="cite_note-:032-112">↑ <a href="#cite_ref-:032_112-0">a</a> <a href="#cite_ref-:032_112-1">b</a> Ibn Hisham, 1999, 426 </li> <li id="cite_note-113"><a href="#cite_ref-113">↑</a> Ibn Warraq 1995, s. 91–93 </li> <li id="cite_note-114"><a href="#cite_ref-114">↑</a> Ibn Ishaq 1955, s. 375 </li> <li id="cite_note-115"><a href="#cite_ref-115">↑</a> Ibn Sa'd, Tabaqat, voi 2 (2) </li> <li id="cite_note-116"><a href="#cite_ref-116">↑</a> Ibn Ishaq 1955, s. 676 </li> <li id="cite_note-117"><a href="#cite_ref-117">↑</a> Ibn Hisham, 1999, s. 390–391 </li> <li id="cite_note-:92-118"><a href="#cite_ref-:92_118-0">↑</a> Ibn Warraq 1995, 99–101 </li> <li id="cite_note-:74-119">↑ <a href="#cite_ref-:74_119-0">a</a> <a href="#cite_ref-:74_119-1">b</a> Tabari 1990, s. 112 </li> <li id="cite_note-:6-120"><a href="#cite_ref-:6_120-0">↑</a> Ibn Ishaq, 1955, s. 651 </li> <li id="cite_note-121"><a href="#cite_ref-121">↑</a> Ibn Hisham, 1999, s. 449 </li> <li id="cite_note-:93-122"><a href="#cite_ref-:93_122-0">↑</a> Ibn Warraq 1995, 99–101 </li> <li id="cite_note-123"><a href="#cite_ref-123">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ajankohtaista/tiedotteet/2012/tiedote8.6.2012-poliitikolletu.html">Tiedote 8.6.2012 - Poliitikolle tuomio islaminuskoa ja somaleja loukanneista kirjoituksista</a> 8.6. 2012. Korkein Oikeus. Viitattu 9.10.2020. </li> <li id="cite_note-:152-124"><a href="#cite_ref-:152_124-0">↑</a> Muslim: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://sunnah.com/muslim/16/82">Sahih Muslim</a> Sunnah.com. </li> <li id="cite_note-:94-125"><a href="#cite_ref-:94_125-0">↑</a> Ibn Warraq 1995, 99–101 </li> <li id="cite_note-126"><a href="#cite_ref-126">↑</a> Ohlig, 2013, s. 286 </li> <li id="cite_note-:042-127"><a href="#cite_ref-:042_127-0">↑</a> al-Tabari, 1998, s.180–182 </li> <li id="cite_note-:12-128"><a href="#cite_ref-:12_128-0">↑</a> Jansen, 2008, s. 108 </li> <li id="cite_note-129"><a href="#cite_ref-129">↑</a> Ibn Hisham, 1999, s. 361-362 </li> <li id="cite_note-130"><a href="#cite_ref-130">↑</a> Al-Tabari, 1990, s. 142–147 </li> <li id="cite_note-131"><a href="#cite_ref-131">↑</a> Watt, William Montgomery: Muhammad: Prophet and Statesman, s. 229. New York: Oxford University Press, 1961. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-132"><a href="#cite_ref-132">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.friatider.se/muhammed-lika-bra-som-jesus-enligt-svenska-biskopar">Muhammed lika bra som Jesus enligt svenska biskopar</a> 12.10.2013. Fria Tider. </li> <li id="cite_note-133"><a href="#cite_ref-133">↑</a> Armstrong, Karen: Muhammad: A biography of the prophet, s. 165. HarperSanFrancisco, 1993. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-06-250886-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-06-250886-5">ISBN 0-06-250886-5</a> (englanniksi) </li> <li id="cite_note-134"><a href="#cite_ref-134">↑</a> Räisänen 1993, s. 100 </li> <li id="cite_note-135"><a href="#cite_ref-135">↑</a> Jaakko Hämeen-Anttila: Johdatus Koraaniin, s. 193. Gaudeamus, 2006. </li> <li id="cite_note-136"><a href="#cite_ref-136">↑</a> Jaakko Hämeen-Anttila: Koraanin selitysteos, s. 237. Basam Books, 2008. </li> <li id="cite_note-137"><a href="#cite_ref-137">↑</a> Jaakko Hämeen-Anttila: Islamin monimuotoisuus, s. 14. Gaudeamus, 1999. </li> <li id="cite_note-138"><a href="#cite_ref-138">↑</a> Ibn Warraq: Studies on Muhammad and the rise of islam. Teoksessa: Ibn Warraq (toim.) The quest for the historical Muhammad. (s. 15-88), s. 49. Prometheus Books, 2000. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-139"><a href="#cite_ref-139">↑</a> Gross, M. & Ohlig, K.-H. (toim): Die Entstehung einer Weltreligion I–IV. Hans Schiler, 2010–2017. </li> <li id="cite_note-140"><a href="#cite_ref-140">↑</a> Ibn Warraq 1995, s. 347 </li> <li id="cite_note-141"><a href="#cite_ref-141">↑</a> Ricks, Sean: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/a/3-6898397">A2 Islam-illan avoin toimituskokous: ”Miksi kaikki kritiikki leimataan ennakkoluuloiksi?”</a> YLE uutiset. 24.10.2013. Viitattu 14.12.2023. </li> <li id="cite_note-142"><a href="#cite_ref-142">↑</a> Mika Rinne: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201701040131144">Teuvo Hakkarainen tuomittiin sakkoihin</a> Iltalehti. 4.1.2017. </li> <li id="cite_note-143"><a href="#cite_ref-143">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2012/20120058">Uskonrauhan rikkominen. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan.Sananvapaus</a> (Korkein oikeus) Finlex. 8.6.2012. </li> <li id="cite_note-144"><a href="#cite_ref-144">↑</a> Kärki, Tuula: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.ku.fi/artikkeli/4945305-islamissakin-on-kritisoitavaa-monet-vaikenevat-koska-pelkaavat-tulevansa-leimatuiksi-rasisteiksi">Islamissakin on kritisoitavaa: ”monet vaikenevat, koska pelkäävät tulevansa leimatuiksi rasisteiksi”</a> Kansan Uutiset. 2.12.2023. Viitattu 6.12.2023. </li> <li id="cite_note-145"><a href="#cite_ref-145">↑</a> Milla Suomio: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.seurakuntalainen.fi/uutiset/atte-kaleva-ei-kannata-valkopesta-islamia/">Tutkija Atte Kaleva: ”Ei kannata valkopestä islamia”</a> Seurakuntalainen. </li> <li id="cite_note-146"><a href="#cite_ref-146">↑</a> Rebekka Härkönen: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/3877556/Jihadismin+tutkija+Islamkeskustelu+kaipaa+tervetta+kritiikkia">Jihadismin tutkija: Islam-keskustelu kaipaa tervettä kritiikkiä</a> Turun Sanomat. </li> <li id="cite_note-147"><a href="#cite_ref-147">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://archive.org/details/islamicthreatmyt00espo/page/225">The Islamic Threat: Myth or Reality? s 225–28. ISBN 0-19-513076-6.</a> 1999. Oxford University Press. </li> <li id="cite_note-148"><a href="#cite_ref-148">↑</a> Valerie Strauss: $20 Million Saudi Gift is Questioned. Washington Post, 12.2.2008. </li> <li id="cite_note-:23-149"><a href="#cite_ref-:23_149-0">↑</a> Janne Sivonen: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.maailmankuvalehti.fi/2002/2/pitkat/jaakko-hameenanttila">Armeliaan islamin äänitorvi</a> Maailman Kuvalehti. 20.3.2002. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20190807123414/https://www.maailmankuvalehti.fi/2002/2/pitkat/jaakko-hameenanttila">Arkistoitu</a> 7.8.2019. </li> <li id="cite_note-150"><a href="#cite_ref-150">↑</a> Kristiina Kouros & Susan Villa (toim.): Ihmisoikeudet ja islam. Suomen Rauhanpuolustajat, 2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/952-471-435-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/952-471-435-3">ISBN 952-471-435-3</a> </li> <li id="cite_note-151"><a href="#cite_ref-151">↑</a> Tuomo Martikainen & Tuula Sakaranaho (toim.): Mitä muslimit tarkoittavat. Keskustelua islamilaisista virtauksista Suomessa ja Euroopassa. Savukeidas Kustannus, 2011. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-5500-98-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-5500-98-1">ISBN 978-952-5500-98-1</a> </li> <li id="cite_note-:72-152"><a href="#cite_ref-:72_152-0">↑</a> Hämeen-Anttila, Jaakko: Islamin käsikirja, s. 18, 232–233. Otava, 2012. </li> <li id="cite_note-153"><a href="#cite_ref-153">↑</a> Hämeen-Anttila 2017, s. 174 </li> <li id="cite_note-:63-154"><a href="#cite_ref-:63_154-0">↑</a> Elina Grundström: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.vihrealanka.fi/blogit/islam-on-hieno-uskonto">Islam on hieno uskonto</a> Vihreä lanka, pääkirjoitus. 9.10.2009. </li> <li id="cite_note-155"><a href="#cite_ref-155">↑</a> Hämeen-Anttila 2015, s. 20 </li> </ol> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Kirjallisuutta">Kirjallisuutta</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=37" title="Muokkaa osiota Kirjallisuutta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=37" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kirjallisuutta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li>Al-Hussein, Lubna Ahmad: 40 raipaniskua. Tositarina nyky-Sudanista. Jyväskylä: Minerva, 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-492-391-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-492-391-0">ISBN 978-952-492-391-0</a> </li> <li>Hirsi Ali, Ayaan: <a href="/wiki/Neitsyth%C3%A4kki" title="Neitsythäkki">Neitsythäkki. Islam, nainen ja fundamentalismi</a>. (Artikkelit koottu teoksista De zoontjesfabriek (2002) ja De maagdenkooi (2004) sekä lehtihaastatteluista. S. 169–176: Submission Part I -lyhytelokuvan käsikirjoitus) Helsingissä: Otava, 2005. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-20346-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-20346-0">ISBN 951-1-20346-0</a> </li> <li>Manji, Irshad: Islamin kahdet kasvot. Hätähuuto suvaitsevaisuuden ja muutoksen puolesta. (The trouble with Islam. A Muslim's call for reform in her faith, 2004.) Suomentanut Tiina Sjelvgren. Helsinki: Tammi, 2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-31-3076-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-31-3076-2">ISBN 951-31-3076-2</a> </li> <li>Onfray, Michel: <a href="/wiki/Trait%C3%A9_d%E2%80%99ath%C3%A9ologie" title="Traité d’athéologie">Atheist manifesto: The case against Christianity, Judaism, and Islam</a>. ((Traité d’athéologie: Physique de la métaphysique, 2005.) Translated from the French by Jeremy Leggatt) New York: Arcade Publishing, 2007. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/1559708204" title="Toiminnot:Kirjalähteet/1559708204">ISBN 1559708204</a> (englanniksi)</li> <li>Panella, Carlo: <a href="/wiki/Islamin_musta_kirja" title="Islamin musta kirja">Islamin musta kirja. 1914–2006: Sorto, fundamentalismi, terrori</a>. (Il libro nero dei regimi islamici: 1914–2006 oppressione, fondamentalismo, terrore, 2006.) Suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä. Helsinki: WSOY, 2008. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-33865-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-33865-0">ISBN 978-951-0-33865-0</a> </li> <li>Spencer, Robert: Totuus Muhammadista. Maailman suvaitsemattomimman uskonnon perustajasta. ((The truth about Muhammad: Founder of the world’s most intolerant religion, 2006.) Translated by Cranite) Hyvinkää: Cranite, 2007. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-92-2560-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-92-2560-6">ISBN 978-952-92-2560-6</a> </li> <li>Lehtinen, Isra & Abdellahi, Egal Jama & Telaranta, Mikko: Islam – yhteinen uskomme. Opetushallitus, 2003. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/952-13-1813-9" title="Toiminnot:Kirjalähteet/952-13-1813-9">ISBN 952-13-1813-9</a> </li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Aiheesta_muualla">Aiheesta muualla</h2>[<a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit&section=38" title="Muokkaa osiota Aiheesta muualla" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit&section=38" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aiheesta muualla">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Wikiquote-logo.svg/10px-Wikiquote-logo.svg.png" decoding="async" width="10" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Wikiquote-logo.svg/15px-Wikiquote-logo.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Wikiquote-logo.svg/20px-Wikiquote-logo.svg.png 2x" data-file-width="300" data-file-height="355" /> Sitaatteja aiheesta <a href="https://fi.wikiquote.org/wiki/Islamin_kritiikki" class="extiw" title="q:Islamin kritiikki">Islamin kritiikki</a> <a href="https://fi.wikiquote.org/wiki/Etusivu" class="extiw" title="q:Etusivu">Wikisitaateissa</a></li> <li>Reime, Hannu: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.lausti.com/articles/Mideast/islam.html">Lafif Lakhdar – uskonnoton ääni islamin maailmasta</a>. Ylen radiouutiset, Maailmanpolitiikan arkipäivää 13.12.2002.</li> <li>Brown, Roy: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_01/poliittista_islamia_vastaan.html">Poliittista islamia vastaan</a>. Vapaa ajattelija 1/2004.</li> <li>Kurbjuweit, Dirk: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.spiegel.de/international/germany/0,1518,686906,00.html#ref=nlint">Islam Critic Necla Kelek: An Enthusiastic Defender of Freedom</a>. Spiegel 2.4.2010. (englanniksi)</li> <li>Niemelä, Jussi K.: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://humanisti.wordpress.com/2009/04/09/projekti-ijtihad-%E2%80%93-islam-ja-ihmisoikeudet-kuuluvat-yhteen/">Projekti Ijtihad – islam ja ihmisoikeudet kuuluvat yhteen</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20120628002355/http://humanisti.wordpress.com/2009/04/09/projekti-ijtihad-%E2%80%93-islam-ja-ihmisoikeudet-kuuluvat-yhteen/">Arkistoitu</a> – Internet Archive). Humanisti 3/2007.</li> <li>Perkins, John L.: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2004_04/islam_kehityksen_esteena.html">Islam kehityksen esteenä</a>. Vapaa ajattelija 4/2004.</li> <li>Shaikh, Younus: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.rationalistinternational.net/article/20041120_fi.html">Islam ja naiset</a>. Rationalist International Bulletin 2004.</li></ul></div><noscript><img src="https://login.wikimedia.org/wiki/Special:CentralAutoLogin/start?type=1x1&useformat=desktop" alt="" width="1" height="1" style="border: none; position: absolute;"></noscript> <div class="printfooter" data-nosnippet="">Noudettu kohteesta ”<a dir="ltr" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&oldid=22781499">https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&oldid=22781499</a>”</div></div> <div id="catlinks" class="catlinks" data-mw="interface"><div id="mw-normal-catlinks" class="mw-normal-catlinks"><a href="/wiki/Toiminnot:Luokat" title="Toiminnot:Luokat">Luokka</a>: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Islamin_kritiikki" title="Luokka:Islamin kritiikki">Islamin kritiikki</a></li></ul></div><div id="mw-hidden-catlinks" class="mw-hidden-catlinks mw-hidden-cats-hidden">Piilotetut luokat: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Uskontoon_liittyv%C3%A4t_artikkelit" title="Luokka:Uskontoon liittyvät artikkelit">Uskontoon liittyvät artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Sivut,_joiden_viitemallineissa_on_virheit%C3%A4" title="Luokka:Sivut, joiden viitemallineissa on virheitä">Sivut, joiden viitemallineissa on virheitä</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Julkaisija-parametri_puuttuu" title="Luokka:Julkaisija-parametri puuttuu">Julkaisija-parametri puuttuu</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Suomentaja-parametria_k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t_viitteet" title="Luokka:Suomentaja-parametria käyttävät viitteet">Suomentaja-parametria käyttävät viitteet</a></li></ul></div></div> </div> </div> <div id="mw-navigation"> <h2>Navigointivalikko</h2> <div id="mw-head"> <nav id="p-personal" class="mw-portlet mw-portlet-personal vector-user-menu-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-personal-label" > <h3 id="p-personal-label" class="vector-menu-heading " > Henkilökohtaiset työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="pt-anonuserpage" class="mw-list-item">Et ole kirjautunut</li><li id="pt-anontalk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Oma_keskustelu" title="Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista [n]" accesskey="n">Keskustelu</a></li><li id="pt-anoncontribs" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Omat_muokkaukset" title="Luettelo tästä IP-osoitteesta tehdyistä muokkauksista [y]" accesskey="y">Muokkaukset</a></li><li id="pt-createaccount" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Luo_tunnus&returnto=Islamin+kritiikki&returntoquery=section%3D18%26veaction%3Dedit" title="On suositeltavaa luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista.">Luo tunnus</a></li><li id="pt-login" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sis%C3%A4%C3%A4n&returnto=Islamin+kritiikki&returntoquery=section%3D18%26veaction%3Dedit" title="On suositeltavaa kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista. [o]" accesskey="o">Kirjaudu sisään</a></li> </ul> </div> </nav> <div id="left-navigation"> <nav id="p-namespaces" class="mw-portlet mw-portlet-namespaces vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-namespaces-label" > <h3 id="p-namespaces-label" class="vector-menu-heading " > Nimiavaruudet </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-nstab-main" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Islamin_kritiikki" title="Näytä sisältösivu [c]" accesskey="c">Artikkeli</a></li><li id="ca-talk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Keskustelu:Islamin_kritiikki" rel="discussion" title="Keskustele sisällöstä [t]" accesskey="t">Keskustelu</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-variants" class="mw-portlet mw-portlet-variants emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-variants-label" > <input type="checkbox" id="p-variants-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-variants" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-variants-label" > <label id="p-variants-label" class="vector-menu-heading " > suomi </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> </div> <div id="right-navigation"> <nav id="p-views" class="mw-portlet mw-portlet-views vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-views-label" > <h3 id="p-views-label" class="vector-menu-heading " > Näkymät </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-view" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Islamin_kritiikki">Lue</a></li><li id="ca-ve-edit" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&veaction=edit" title="Muokkaa tätä sivua [v]" accesskey="v">Muokkaa</a></li><li id="ca-edit" class="collapsible mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=edit" title="Muokkaa tämän sivun lähdekoodia [e]" accesskey="e">Muokkaa wikitekstiä</a></li><li id="ca-history" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=history" title="Sivun aikaisemmat versiot [h]" accesskey="h">Näytä historia</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-cactions" class="mw-portlet mw-portlet-cactions emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-cactions-label" title="Lisää valintoja" > <input type="checkbox" id="p-cactions-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-cactions" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-cactions-label" > <label id="p-cactions-label" class="vector-menu-heading " > Muut </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> <div id="p-search" role="search" class="vector-search-box-vue vector-search-box-show-thumbnail vector-search-box-auto-expand-width vector-search-box"> <h3 >Haku</h3> <form action="/w/index.php" id="searchform" class="vector-search-box-form"> <div id="simpleSearch" class="vector-search-box-inner" data-search-loc="header-navigation"> <input class="vector-search-box-input" type="search" name="search" placeholder="Hae Wikipediasta" aria-label="Hae Wikipediasta" autocapitalize="sentences" title="Hae Wikipediasta [f]" accesskey="f" id="searchInput" > <input type="hidden" name="title" value="Toiminnot:Haku"> <input id="mw-searchButton" class="searchButton mw-fallbackSearchButton" type="submit" name="fulltext" title="Hae sivuilta tätä tekstiä" value="Hae"> <input id="searchButton" class="searchButton" type="submit" name="go" title="Siirry sivulle, joka on tarkalleen tällä nimellä" value="Siirry"> </div> </form> </div> </div> </div> <div id="mw-panel" class="vector-legacy-sidebar"> <div id="p-logo" role="banner"> <a class="mw-wiki-logo" href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Etusivu"></a> </div> <nav id="p-navigation" class="mw-portlet mw-portlet-navigation vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-navigation-label" > <h3 id="p-navigation-label" class="vector-menu-heading " > Valikko </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-mainpage-description" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Siirry etusivulle [z]" accesskey="z">Etusivu</a></li><li id="n-aboutsite" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li><li id="n-allarticles" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Selaa_luokittain">Kaikki sivut</a></li><li id="n-randompage" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Satunnainen_sivu" title="Avaa satunnainen sivu [x]" accesskey="x">Satunnainen artikkeli</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-interaction" class="mw-portlet mw-portlet-interaction vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-interaction-label" > <h3 id="p-interaction-label" class="vector-menu-heading " > Osallistuminen </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-help" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys" title="Ohjeita">Ohje</a></li><li id="n-Kahvihuone" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Kahvihuone">Kahvihuone</a></li><li id="n-currentevents" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Ajankohtaista" title="Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista">Ajankohtaista</a></li><li id="n-Tuoreet-odottavat-muutokset" class="mw-list-item"><a href="//fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset?damaging=&goodfaith=&hideliu=0&hideanons=0&userExpLevel=&hidemyself=0&hidebyothers=0&hidebots=1&hidehumans=0&hidepatrolled=1&hideunpatrolled=0&hideminor=0&hidemajor=0&hidepageedits=0&hidenewpages=0&hidecategorization=1&hideWikibase=1&hidelog=0&highlight=1&goodfaith__verylikelybad_color=c5&goodfaith__likelybad_color=c4&goodfaith__maybebad_color=c3&damaging__verylikelybad_color=c5&damaging__likelybad_color=c4&damaging__maybebad_color=c3">Tuoreet odottavat muutokset</a></li><li id="n-recentchanges" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset" title="Luettelo tuoreista muutoksista [r]" accesskey="r">Tuoreet muutokset</a></li><li id="n-sitesupport" class="mw-list-item"><a href="//donate.wikimedia.org/wiki/Special:FundraiserRedirector?utm_source=donate&utm_medium=sidebar&utm_campaign=C13_fi.wikipedia.org&uselang=fi" title="Tue meitä">Lahjoitukset</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-tb" class="mw-portlet mw-portlet-tb vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-tb-label" > <h3 id="p-tb-label" class="vector-menu-heading " > Työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-whatlinkshere" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:T%C3%A4nne_viittaavat_sivut/Islamin_kritiikki" title="Lista sivuista, jotka viittaavat tänne [j]" accesskey="j">Tänne viittaavat sivut</a></li><li id="t-recentchangeslinked" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Linkitetyt_muutokset/Islamin_kritiikki" rel="nofollow" title="Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta [k]" accesskey="k">Linkitettyjen sivujen muutokset</a></li><li id="t-specialpages" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Toimintosivut" title="Näytä toimintosivut [q]" accesskey="q">Toimintosivut</a></li><li id="t-permalink" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&oldid=22781499" title="Ikilinkki tämän sivun tähän versioon">Ikilinkki</a></li><li id="t-info" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&action=info" title="Enemmän tietoa tästä sivusta">Sivun tiedot</a></li><li id="t-cite" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Viittaus&page=Islamin_kritiikki&id=22781499&wpFormIdentifier=titleform" title="Tietoa tämän sivun lainaamisesta">Viitetiedot</a></li><li id="t-urlshortener" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:UrlShortener&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fw%2Findex.php%3Ftitle%3DIslamin_kritiikki%26section%3D18%26veaction%3Dedit">Lyhennä URL-osoite</a></li><li id="t-urlshortener-qrcode" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:QrCode&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fw%2Findex.php%3Ftitle%3DIslamin_kritiikki%26section%3D18%26veaction%3Dedit">Lataa QR-koodi</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-coll-print_export" class="mw-portlet mw-portlet-coll-print_export vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-coll-print_export-label" > <h3 id="p-coll-print_export-label" class="vector-menu-heading " > Tulosta/vie </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="coll-download-as-rl" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:DownloadAsPdf&page=Islamin_kritiikki&action=show-download-screen">Lataa PDF-tiedostona</a></li><li id="t-print" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&printable=yes" title="Tulostettava versio [p]" accesskey="p">Tulostettava versio</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-wikibase-otherprojects" class="mw-portlet mw-portlet-wikibase-otherprojects vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-wikibase-otherprojects-label" > <h3 id="p-wikibase-otherprojects-label" class="vector-menu-heading " > Muissa hankkeissa </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-commons mw-list-item"><a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Criticism_of_Islam" hreflang="en">Wikimedia Commons</a></li><li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikiquote mw-list-item"><a href="https://fi.wikiquote.org/wiki/Islamin_kritiikki" hreflang="fi">Wikisitaatit</a></li><li id="t-wikibase" class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikibase-dataitem mw-list-item"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q1324153" title="Linkki yhdistettyyn keskustietovaraston kohteeseen [g]" accesskey="g">Wikidata-kohde</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-lang" class="mw-portlet mw-portlet-lang vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-lang-label" > <h3 id="p-lang-label" class="vector-menu-heading " > Muilla kielillä </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="interlanguage-link interwiki-ar mw-list-item"><a href="https://ar.wikipedia.org/wiki/%D9%86%D9%82%D8%AF_%D8%A7%D9%84%D8%A5%D8%B3%D9%84%D8%A7%D9%85" title="نقد الإسلام — arabia" lang="ar" hreflang="ar" data-title="نقد الإسلام" data-language-autonym="العربية" data-language-local-name="arabia" class="interlanguage-link-target">العربية</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-id mw-list-item"><a href="https://id.wikipedia.org/wiki/Kritik_terhadap_Islam" title="Kritik terhadap Islam — indonesia" lang="id" hreflang="id" data-title="Kritik terhadap Islam" data-language-autonym="Bahasa Indonesia" data-language-local-name="indonesia" class="interlanguage-link-target">Bahasa Indonesia</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bn mw-list-item"><a href="https://bn.wikipedia.org/wiki/%E0%A6%87%E0%A6%B8%E0%A6%B2%E0%A6%BE%E0%A6%AE%E0%A7%87%E0%A6%B0_%E0%A6%B8%E0%A6%AE%E0%A6%BE%E0%A6%B2%E0%A7%8B%E0%A6%9A%E0%A6%A8%E0%A6%BE" title="ইসলামের সমালোচনা — bengali" lang="bn" hreflang="bn" data-title="ইসলামের সমালোচনা" data-language-autonym="বাংলা" data-language-local-name="bengali" class="interlanguage-link-target">বাংলা</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bg mw-list-item"><a href="https://bg.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D1%80%D0%B8%D1%82%D0%B8%D0%BA%D0%B0_%D0%BD%D0%B0_%D0%B8%D1%81%D0%BB%D1%8F%D0%BC%D0%B0" title="Критика на исляма — bulgaria" lang="bg" hreflang="bg" data-title="Критика на исляма" data-language-autonym="Български" data-language-local-name="bulgaria" class="interlanguage-link-target">Български</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cs mw-list-item"><a href="https://cs.wikipedia.org/wiki/Kritika_isl%C3%A1mu" title="Kritika islámu — tšekki" lang="cs" hreflang="cs" data-title="Kritika islámu" data-language-autonym="Čeština" data-language-local-name="tšekki" class="interlanguage-link-target">Čeština</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-da mw-list-item"><a href="https://da.wikipedia.org/wiki/Kritik_af_islam" title="Kritik af islam — tanska" lang="da" hreflang="da" data-title="Kritik af islam" data-language-autonym="Dansk" data-language-local-name="tanska" class="interlanguage-link-target">Dansk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-de mw-list-item"><a href="https://de.wikipedia.org/wiki/Islamkritik" title="Islamkritik — saksa" lang="de" hreflang="de" data-title="Islamkritik" data-language-autonym="Deutsch" data-language-local-name="saksa" class="interlanguage-link-target">Deutsch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-el mw-list-item"><a href="https://el.wikipedia.org/wiki/%CE%9A%CF%81%CE%B9%CF%84%CE%B9%CE%BA%CE%AE_%CF%84%CE%BF%CF%85_%CE%99%CF%83%CE%BB%CE%AC%CE%BC" title="Κριτική του Ισλάμ — kreikka" lang="el" hreflang="el" data-title="Κριτική του Ισλάμ" data-language-autonym="Ελληνικά" data-language-local-name="kreikka" class="interlanguage-link-target">Ελληνικά</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-en mw-list-item"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Criticism_of_Islam" title="Criticism of Islam — englanti" lang="en" hreflang="en" data-title="Criticism of Islam" data-language-autonym="English" data-language-local-name="englanti" class="interlanguage-link-target">English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-es mw-list-item"><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Cr%C3%ADtica_al_islam" title="Crítica al islam — espanja" lang="es" hreflang="es" data-title="Crítica al islam" data-language-autonym="Español" data-language-local-name="espanja" class="interlanguage-link-target">Español</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eo mw-list-item"><a href="https://eo.wikipedia.org/wiki/Kritiko_de_Islamo" title="Kritiko de Islamo — esperanto" lang="eo" hreflang="eo" data-title="Kritiko de Islamo" data-language-autonym="Esperanto" data-language-local-name="esperanto" class="interlanguage-link-target">Esperanto</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fa mw-list-item"><a href="https://fa.wikipedia.org/wiki/%D9%86%D9%82%D8%AF_%D8%A7%D8%B3%D9%84%D8%A7%D9%85" title="نقد اسلام — persia" lang="fa" hreflang="fa" data-title="نقد اسلام" data-language-autonym="فارسی" data-language-local-name="persia" class="interlanguage-link-target">فارسی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fr mw-list-item"><a href="https://fr.wikipedia.org/wiki/Critique_de_l%27islam" title="Critique de l'islam — ranska" lang="fr" hreflang="fr" data-title="Critique de l'islam" data-language-autonym="Français" data-language-local-name="ranska" class="interlanguage-link-target">Français</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gu mw-list-item"><a href="https://gu.wikipedia.org/wiki/%E0%AA%87%E0%AA%B8%E0%AB%8D%E0%AA%B2%E0%AA%BE%E0%AA%AE%E0%AA%A8%E0%AB%80_%E0%AA%9F%E0%AB%80%E0%AA%95%E0%AA%BE" title="ઇસ્લામની ટીકા — gudžarati" lang="gu" hreflang="gu" data-title="ઇસ્લામની ટીકા" data-language-autonym="ગુજરાતી" data-language-local-name="gudžarati" class="interlanguage-link-target">ગુજરાતી</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hi mw-list-item"><a href="https://hi.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%87%E0%A4%B8%E0%A5%8D%E0%A4%B2%E0%A4%BE%E0%A4%AE_%E0%A4%95%E0%A5%80_%E0%A4%86%E0%A4%B2%E0%A5%8B%E0%A4%9A%E0%A4%A8%E0%A4%BE" title="इस्लाम की आलोचना — hindi" lang="hi" hreflang="hi" data-title="इस्लाम की आलोचना" data-language-autonym="हिन्दी" data-language-local-name="hindi" class="interlanguage-link-target">हिन्दी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-it mw-list-item"><a href="https://it.wikipedia.org/wiki/Antislamismo" title="Antislamismo — italia" lang="it" hreflang="it" data-title="Antislamismo" data-language-autonym="Italiano" data-language-local-name="italia" class="interlanguage-link-target">Italiano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-he mw-list-item"><a href="https://he.wikipedia.org/wiki/%D7%91%D7%99%D7%A7%D7%95%D7%A8%D7%AA_%D7%A2%D7%9C_%D7%94%D7%90%D7%A1%D7%9C%D7%90%D7%9D" title="ביקורת על האסלאם — heprea" lang="he" hreflang="he" data-title="ביקורת על האסלאם" data-language-autonym="עברית" data-language-local-name="heprea" class="interlanguage-link-target">עברית</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ku mw-list-item"><a href="https://ku.wikipedia.org/wiki/Rexneya_li_%C3%AEslam%C3%AA" title="Rexneya li îslamê — kurdi" lang="ku" hreflang="ku" data-title="Rexneya li îslamê" data-language-autonym="Kurdî" data-language-local-name="kurdi" class="interlanguage-link-target">Kurdî</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ml mw-list-item"><a href="https://ml.wikipedia.org/wiki/%E0%B4%87%E0%B4%B8%E0%B5%8D%E0%B4%B2%E0%B4%BE%E0%B4%AE%E0%B5%81%E0%B4%82_%E0%B4%B5%E0%B4%BF%E0%B4%AE%E0%B5%BC%E0%B4%B6%E0%B4%A8%E0%B4%99%E0%B5%8D%E0%B4%99%E0%B4%B3%E0%B5%81%E0%B4%82" title="ഇസ്ലാമും വിമർശനങ്ങളും — malajalam" lang="ml" hreflang="ml" data-title="ഇസ്ലാമും വിമർശനങ്ങളും" data-language-autonym="മലയാളം" data-language-local-name="malajalam" class="interlanguage-link-target">മലയാളം</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-arz mw-list-item"><a href="https://arz.wikipedia.org/wiki/%D9%86%D9%82%D8%AF_%D8%A7%D9%84%D8%A7%D8%B3%D9%84%D8%A7%D9%85" title="نقد الاسلام — egyptinarabia" lang="arz" hreflang="arz" data-title="نقد الاسلام" data-language-autonym="مصرى" data-language-local-name="egyptinarabia" class="interlanguage-link-target">مصرى</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ja mw-list-item"><a href="https://ja.wikipedia.org/wiki/%E5%8F%8D%E3%82%A4%E3%82%B9%E3%83%A9%E3%83%BC%E3%83%A0%E4%B8%BB%E7%BE%A9" title="反イスラーム主義 — japani" lang="ja" hreflang="ja" data-title="反イスラーム主義" data-language-autonym="日本語" data-language-local-name="japani" class="interlanguage-link-target">日本語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-or mw-list-item"><a href="https://or.wikipedia.org/wiki/%E0%AC%87%E0%AC%B8%E0%AC%B2%E0%AC%BE%E0%AC%AE%E0%AC%B0_%E0%AC%B8%E0%AC%AE%E0%AC%BE%E0%AC%B2%E0%AD%8B%E0%AC%9A%E0%AC%A8%E0%AC%BE" title="ଇସଲାମର ସମାଲୋଚନା — orija" lang="or" hreflang="or" data-title="ଇସଲାମର ସମାଲୋଚନା" data-language-autonym="ଓଡ଼ିଆ" data-language-local-name="orija" class="interlanguage-link-target">ଓଡ଼ିଆ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ps mw-list-item"><a href="https://ps.wikipedia.org/wiki/%D9%BE%D8%B1_%D8%A7%D8%B3%D9%84%D8%A7%D9%85_%D9%86%D9%8A%D9%88%DA%A9%D9%87" title="پر اسلام نيوکه — paštu" lang="ps" hreflang="ps" data-title="پر اسلام نيوکه" data-language-autonym="پښتو" data-language-local-name="paštu" class="interlanguage-link-target">پښتو</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pt mw-list-item"><a href="https://pt.wikipedia.org/wiki/Cr%C3%ADticas_ao_Isl%C3%A3" title="Críticas ao Islã — portugali" lang="pt" hreflang="pt" data-title="Críticas ao Islã" data-language-autonym="Português" data-language-local-name="portugali" class="interlanguage-link-target">Português</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ro mw-list-item"><a href="https://ro.wikipedia.org/wiki/Critici_aduse_Islamului" title="Critici aduse Islamului — romania" lang="ro" hreflang="ro" data-title="Critici aduse Islamului" data-language-autonym="Română" data-language-local-name="romania" class="interlanguage-link-target">Română</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ru mw-list-item"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D1%80%D0%B8%D1%82%D0%B8%D0%BA%D0%B0_%D0%B8%D1%81%D0%BB%D0%B0%D0%BC%D0%B0" title="Критика ислама — venäjä" lang="ru" hreflang="ru" data-title="Критика ислама" data-language-autonym="Русский" data-language-local-name="venäjä" class="interlanguage-link-target">Русский</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sq mw-list-item"><a href="https://sq.wikipedia.org/wiki/Kritika_ndaj_fes%C3%AB_islame" title="Kritika ndaj fesë islame — albania" lang="sq" hreflang="sq" data-title="Kritika ndaj fesë islame" data-language-autonym="Shqip" data-language-local-name="albania" class="interlanguage-link-target">Shqip</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sk mw-list-item"><a href="https://sk.wikipedia.org/wiki/Kritika_islamu" title="Kritika islamu — slovakki" lang="sk" hreflang="sk" data-title="Kritika islamu" data-language-autonym="Slovenčina" data-language-local-name="slovakki" class="interlanguage-link-target">Slovenčina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ckb mw-list-item"><a href="https://ckb.wikipedia.org/wiki/%DA%95%DB%95%D8%AE%D9%86%DB%95%DA%AF%D8%B1%D8%AA%D9%86_%D9%84%DB%95_%D8%A6%DB%8C%D8%B3%D9%84%D8%A7%D9%85" title="ڕەخنەگرتن لە ئیسلام — soranî" lang="ckb" hreflang="ckb" data-title="ڕەخنەگرتن لە ئیسلام" data-language-autonym="کوردی" data-language-local-name="soranî" class="interlanguage-link-target">کوردی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sv mw-list-item"><a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Kritik_av_islam" title="Kritik av islam — ruotsi" lang="sv" hreflang="sv" data-title="Kritik av islam" data-language-autonym="Svenska" data-language-local-name="ruotsi" class="interlanguage-link-target">Svenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ta mw-list-item"><a href="https://ta.wikipedia.org/wiki/%E0%AE%87%E0%AE%9A%E0%AF%81%E0%AE%B2%E0%AE%BE%E0%AE%AE%E0%AF%8D_%E0%AE%95%E0%AF%81%E0%AE%B1%E0%AE%BF%E0%AE%A4%E0%AF%8D%E0%AE%A4_%E0%AE%B5%E0%AE%BF%E0%AE%AE%E0%AE%B0%E0%AF%8D%E0%AE%9A%E0%AE%A9%E0%AE%99%E0%AF%8D%E0%AE%95%E0%AE%B3%E0%AF%8D" title="இசுலாம் குறித்த விமர்சனங்கள் — tamili" lang="ta" hreflang="ta" data-title="இசுலாம் குறித்த விமர்சனங்கள்" data-language-autonym="தமிழ்" data-language-local-name="tamili" class="interlanguage-link-target">தமிழ்</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-te mw-list-item"><a href="https://te.wikipedia.org/wiki/%E0%B0%87%E0%B0%B8%E0%B1%8D%E0%B0%B2%E0%B0%BE%E0%B0%82_%E0%B0%AA%E0%B1%88_%E0%B0%B5%E0%B0%BF%E0%B0%AE%E0%B0%B0%E0%B1%8D%E0%B0%B6%E0%B0%B2%E0%B1%81" title="ఇస్లాం పై విమర్శలు — telugu" lang="te" hreflang="te" data-title="ఇస్లాం పై విమర్శలు" data-language-autonym="తెలుగు" data-language-local-name="telugu" class="interlanguage-link-target">తెలుగు</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tr mw-list-item"><a href="https://tr.wikipedia.org/wiki/%C4%B0slam_ele%C5%9Ftirisi" title="İslam eleştirisi — turkki" lang="tr" hreflang="tr" data-title="İslam eleştirisi" data-language-autonym="Türkçe" data-language-local-name="turkki" class="interlanguage-link-target">Türkçe</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uk mw-list-item"><a href="https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D1%80%D0%B8%D1%82%D0%B8%D0%BA%D0%B0_%D1%96%D1%81%D0%BB%D0%B0%D0%BC%D1%83" title="Критика ісламу — ukraina" lang="uk" hreflang="uk" data-title="Критика ісламу" data-language-autonym="Українська" data-language-local-name="ukraina" class="interlanguage-link-target">Українська</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ur mw-list-item"><a href="https://ur.wikipedia.org/wiki/%D8%A7%D9%86%D8%AA%D9%82%D8%A7%D8%AF_%D8%A8%D8%B1_%D8%A7%D8%B3%D9%84%D8%A7%D9%85" title="انتقاد بر اسلام — urdu" lang="ur" hreflang="ur" data-title="انتقاد بر اسلام" data-language-autonym="اردو" data-language-local-name="urdu" class="interlanguage-link-target">اردو</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh mw-list-item"><a href="https://zh.wikipedia.org/wiki/%E5%B0%8D%E4%BC%8A%E6%96%AF%E8%98%AD%E6%95%99%E7%9A%84%E6%89%B9%E8%A9%95" title="對伊斯蘭教的批評 — kiina" lang="zh" hreflang="zh" data-title="對伊斯蘭教的批評" data-language-autonym="中文" data-language-local-name="kiina" class="interlanguage-link-target">中文</a></li> </ul> <div class="after-portlet after-portlet-lang"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q1324153#sitelinks-wikipedia" title="Muokkaa kieltenvälisiä linkkejä" class="wbc-editpage">Muokkaa linkkejä</a></div> </div> </nav> </div> </div> <footer id="footer" class="mw-footer" > <ul id="footer-info"> <li id="footer-info-lastmod"> Sivua on viimeksi muutettu 12. marraskuuta 2024 kello 18.26.</li> <li id="footer-info-copyright">Teksti on saatavilla <a rel="nofollow" class="external text" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">Creative Commons Attribution/Share-Alike</a> -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso <a class="external text" href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Terms_of_Use/fi">käyttöehdot</a>. Wikipedia® on <a rel="nofollow" class="external text" href="https://wikimediafoundation.org/">Wikimedia Foundationin</a> rekisteröimä tavaramerkki. <a href="/wiki/Wikipedia:Artikkelien_ongelmat" title="Wikipedia:Artikkelien ongelmat">Ongelma artikkelissa?</a></li> </ul> <ul id="footer-places"> <li id="footer-places-privacy"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Privacy_policy">Tietosuojakäytäntö</a></li> <li id="footer-places-about"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li> <li id="footer-places-disclaimers"><a href="/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus">Vastuuvapaus</a></li> <li id="footer-places-wm-codeofconduct"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct">Käytössäännöstö</a></li> <li id="footer-places-developers"><a href="https://developer.wikimedia.org">Kehittäjät</a></li> <li id="footer-places-statslink"><a href="https://stats.wikimedia.org/#/fi.wikipedia.org">Tilastot</a></li> <li id="footer-places-cookiestatement"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Cookie_statement">Evästekäytäntö</a></li> <li id="footer-places-mobileview"><a href="//fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Islamin_kritiikki&section=18&veaction=edit&mobileaction=toggle_view_mobile" class="noprint stopMobileRedirectToggle">Mobiilinäkymä</a></li> </ul> <ul id="footer-icons" class="noprint"> <li id="footer-copyrightico"><a href="https://wikimediafoundation.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/static/images/footer/wikimedia-button.svg" width="84" height="29" alt="Wikimedia Foundation" loading="lazy"></a></li> <li id="footer-poweredbyico"><a href="https://www.mediawiki.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/w/resources/assets/poweredby_mediawiki.svg" alt="Powered by MediaWiki" width="88" height="31" loading="lazy"></a></li> </ul> </footer> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.log.warn("This page is using the deprecated ResourceLoader module \"codex-search-styles\".\n[1.43] Use a CodexModule with codexComponents to set your specific components used: https://www.mediawiki.org/wiki/Codex#Using_a_limited_subset_of_components");mw.config.set({"wgHostname":"mw-web.codfw.main-7fc47fc68d-4746t","wgBackendResponseTime":652,"wgPageParseReport":{"limitreport":{"cputime":"0.382","walltime":"0.459","ppvisitednodes":{"value":5811,"limit":1000000},"postexpandincludesize":{"value":100264,"limit":2097152},"templateargumentsize":{"value":9891,"limit":2097152},"expansiondepth":{"value":11,"limit":100},"expensivefunctioncount":{"value":0,"limit":500},"unstrip-depth":{"value":0,"limit":20},"unstrip-size":{"value":96274,"limit":5000000},"entityaccesscount":{"value":0,"limit":400},"timingprofile":["100.00% 298.787 1 -total"," 30.62% 91.486 1 Malline:Viitteet"," 23.85% 71.267 80 Malline:Kirjaviite"," 18.52% 55.344 1 Malline:Islam"," 16.76% 50.090 1 Malline:Pystynavigaatio"," 11.19% 33.440 7 Malline:Pystynavigaatio/kohta"," 9.61% 28.717 7 Malline:Vaakalista"," 8.62% 25.764 35 Malline:Verkkoviite"," 2.35% 7.019 18 Malline:Pääartikkeli"," 2.15% 6.424 5 Malline:Lehtiviite"]},"scribunto":{"limitreport-timeusage":{"value":"0.050","limit":"10.000"},"limitreport-memusage":{"value":1485244,"limit":52428800}},"cachereport":{"origin":"mw-web.codfw.main-7fc47fc68d-4746t","timestamp":"20241128172622","ttl":2592000,"transientcontent":false}}});});</script> <script type="application/ld+json">{"@context":"https:\/\/schema.org","@type":"Article","name":"Islamin kritiikki","url":"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Islamin_kritiikki","sameAs":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q1324153","mainEntity":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q1324153","author":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia-hankkeiden muokkaajat"},"publisher":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia Foundation, Inc.","logo":{"@type":"ImageObject","url":"https:\/\/www.wikimedia.org\/static\/images\/wmf-hor-googpub.png"}},"datePublished":"2006-09-20T00:20:29Z","image":"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/f\/f9\/Allah_logo.svg","headline":"Islaminuskon arvostelun historiaa ja arvostelun kohteita"}</script> </body> </html>