CINXE.COM

<!DOCTYPE html> <html class="client-nojs" lang="fi" dir="ltr"> <head> <meta charset="UTF-8"> <title>Talvisota – Wikipedia</title> <script>(function(){var className="client-js";var cookie=document.cookie.match(/(?:^|; )fiwikimwclientpreferences=([^;]+)/);if(cookie){cookie[1].split('%2C').forEach(function(pref){className=className.replace(new RegExp('(^| )'+pref.replace(/-clientpref-\w+$|[^\w-]+/g,'')+'-clientpref-\\w+( |$)'),'$1'+pref+'$2');});}document.documentElement.className=className;}());RLCONF={"wgBreakFrames":false,"wgSeparatorTransformTable":[",\t."," \t,"],"wgDigitTransformTable":["",""],"wgDefaultDateFormat":"fi normal","wgMonthNames":["","tammikuu","helmikuu","maaliskuu","huhtikuu","toukokuu","kesäkuu","heinäkuu","elokuu","syyskuu","lokakuu","marraskuu","joulukuu"],"wgRequestId":"59652077-0f82-45b0-8943-ccde535f7546","wgCanonicalNamespace":"","wgCanonicalSpecialPageName":false,"wgNamespaceNumber":0,"wgPageName":"Talvisota","wgTitle":"Talvisota","wgCurRevisionId":22843446,"wgRevisionId":22843446,"wgArticleId":1256,"wgIsArticle":true,"wgIsRedirect":false,"wgAction":"view","wgUserName":null,"wgUserGroups":["*" ],"wgCategories":["Puutteelliset lähdemerkinnät","Suomentaja-parametria käyttävät viitteet","Merkitse lähde tarkemmin","Epäselvät artikkelit","Seulonnan keskeiset artikkelit","Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä","Talvisota"],"wgPageViewLanguage":"fi","wgPageContentLanguage":"fi","wgPageContentModel":"wikitext","wgRelevantPageName":"Talvisota","wgRelevantArticleId":1256,"wgIsProbablyEditable":true,"wgRelevantPageIsProbablyEditable":true,"wgRestrictionEdit":[],"wgRestrictionMove":[],"wgNoticeProject":"wikipedia","wgCiteReferencePreviewsActive":true,"wgFlaggedRevsParams":{"tags":{"accuracy":{"levels":3}}},"wgStableRevisionId":22843446,"wgMediaViewerOnClick":true,"wgMediaViewerEnabledByDefault":true,"wgPopupsFlags":0,"wgVisualEditor":{"pageLanguageCode":"fi","pageLanguageDir":"ltr","pageVariantFallbacks":"fi"},"wgMFDisplayWikibaseDescriptions":{"search":true,"watchlist":true,"tagline":true,"nearby":true},"wgWMESchemaEditAttemptStepOversample":false,"wgWMEPageLength": 100000,"wgRelatedArticlesCompat":[],"wgCentralAuthMobileDomain":false,"wgEditSubmitButtonLabelPublish":true,"wgULSPosition":"interlanguage","wgULSisCompactLinksEnabled":true,"wgVector2022LanguageInHeader":false,"wgULSisLanguageSelectorEmpty":false,"wgWikibaseItemId":"Q134949","wgCheckUserClientHintsHeadersJsApi":["brands","architecture","bitness","fullVersionList","mobile","model","platform","platformVersion"],"GEHomepageSuggestedEditsEnableTopics":true,"wgGETopicsMatchModeEnabled":false,"wgGEStructuredTaskRejectionReasonTextInputEnabled":false,"wgGELevelingUpEnabledForUser":false};RLSTATE={"ext.gadget.hidePersonalSandboxEdits":"ready","ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix":"ready","ext.globalCssJs.user.styles":"ready","site.styles":"ready","user.styles":"ready","ext.globalCssJs.user":"ready","user":"ready","user.options":"loading","ext.cite.styles":"ready","skins.vector.styles.legacy":"ready","jquery.makeCollapsible.styles":"ready","ext.flaggedRevs.basic":"ready", "mediawiki.codex.messagebox.styles":"ready","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript":"ready","codex-search-styles":"ready","ext.uls.interlanguage":"ready","wikibase.client.init":"ready","ext.wikimediaBadges":"ready"};RLPAGEMODULES=["ext.cite.ux-enhancements","mediawiki.page.media","site","mediawiki.page.ready","jquery.makeCollapsible","mediawiki.toc","skins.vector.legacy.js","ext.centralNotice.geoIP","ext.centralNotice.startUp","ext.flaggedRevs.advanced","ext.gadget.publicarttablesort","ext.gadget.ViikonKilpailu","ext.gadget.WikiLovesMonunmets","ext.gadget.ProtectionIndicator","ext.gadget.frwiki_infobox_v3","ext.gadget.linkeddata","ext.gadget.perustiedotwikidatassa","ext.urlShortener.toolbar","ext.centralauth.centralautologin","mmv.bootstrap","ext.popups","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.init","ext.visualEditor.targetLoader","ext.echo.centralauth","ext.eventLogging","ext.wikimediaEvents","ext.navigationTiming","ext.uls.compactlinks","ext.uls.interface", "ext.cx.eventlogging.campaigns","ext.checkUser.clientHints","ext.growthExperiments.SuggestedEditSession","oojs-ui.styles.icons-media","oojs-ui-core.icons","wikibase.sidebar.tracking"];</script> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.loader.impl(function(){return["user.options@12s5i",function($,jQuery,require,module){mw.user.tokens.set({"patrolToken":"+\\","watchToken":"+\\","csrfToken":"+\\"}); }];});});</script> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=codex-search-styles%7Cext.cite.styles%7Cext.flaggedRevs.basic%7Cext.uls.interlanguage%7Cext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript%7Cext.wikimediaBadges%7Cjquery.makeCollapsible.styles%7Cmediawiki.codex.messagebox.styles%7Cskins.vector.styles.legacy%7Cwikibase.client.init&only=styles&skin=vector"> <script async="" src="/w/load.php?lang=fi&modules=startup&only=scripts&raw=1&skin=vector"></script> <meta name="ResourceLoaderDynamicStyles" content=""> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix%2ChidePersonalSandboxEdits&only=styles&skin=vector"> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=site.styles&only=styles&skin=vector"> <meta name="generator" content="MediaWiki 1.44.0-wmf.4"> <meta name="referrer" content="origin"> <meta name="referrer" content="origin-when-cross-origin"> <meta name="robots" content="max-image-preview:standard"> <meta name="format-detection" content="telephone=no"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b7/A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg/1200px-A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg"> <meta property="og:image:width" content="1200"> <meta property="og:image:height" content="786"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b7/A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg/800px-A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg"> <meta property="og:image:width" content="800"> <meta property="og:image:height" content="524"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b7/A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg/640px-A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg"> <meta property="og:image:width" content="640"> <meta property="og:image:height" content="419"> <meta name="viewport" content="width=1120"> <meta property="og:title" content="Talvisota – Wikipedia"> <meta property="og:type" content="website"> <link rel="preconnect" href="//upload.wikimedia.org"> <link rel="alternate" media="only screen and (max-width: 640px)" href="//fi.m.wikipedia.org/wiki/Talvisota"> <link rel="alternate" type="application/x-wiki" title="Muokkaa" href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit"> <link rel="apple-touch-icon" href="/static/apple-touch/wikipedia.png"> <link rel="icon" href="/static/favicon/wikipedia.ico"> <link rel="search" type="application/opensearchdescription+xml" href="/w/rest.php/v1/search" title="Wikipedia (fi)"> <link rel="EditURI" type="application/rsd+xml" href="//fi.wikipedia.org/w/api.php?action=rsd"> <link rel="canonical" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Talvisota"> <link rel="license" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi"> <link rel="alternate" type="application/atom+xml" title="Wikipedia-Atom-syöte" href="/w/index.php?title=Toiminnot:Tuoreet_muutokset&feed=atom"> <link rel="dns-prefetch" href="//meta.wikimedia.org" /> <link rel="dns-prefetch" href="//login.wikimedia.org"> </head> <body class="skin-vector-legacy mediawiki ltr sitedir-ltr mw-hide-empty-elt ns-0 ns-subject mw-editable page-Talvisota rootpage-Talvisota skin-vector action-view"><div id="mw-page-base" class="noprint"></div> <div id="mw-head-base" class="noprint"></div> <div id="content" class="mw-body" role="main"> <a id="top"></a> <div id="siteNotice"></div> <div class="mw-indicators"> </div> <h1 id="firstHeading" class="firstHeading mw-first-heading">Talvisota</h1> <div id="bodyContent" class="vector-body"> <div id="siteSub" class="noprint">Wikipediasta</div> <div id="contentSub"><div id="mw-content-subtitle"></div></div> <div id="contentSub2"></div> <div id="jump-to-nav"></div> <a class="mw-jump-link" href="#mw-head">Siirry navigaatioon</a> <a class="mw-jump-link" href="#searchInput">Siirry hakuun</a> <div id="mw-content-text" class="mw-body-content"><div class="mw-content-ltr mw-parser-output" lang="fi" dir="ltr"><div class="noprint article-about-box" style="background-color: var( --background-color-neutral-subtle, #f9f9f9 ); color: var( --color-emphasized, #000000 ); font-size: 95%; padding: 0.2em 0.2em 0.2em 2em; margin-bottom: 1em; border: 1px solid #b6b6b6;">Tämä artikkeli kertoo Suomen ja Neuvostoliiton välisestä sodasta. Sanan muita merkityksiä on lueteltu <a href="/wiki/Talvisota_(t%C3%A4smennyssivu)" class="mw-disambig" title="Talvisota (täsmennyssivu)">täsmennyssivulla</a>.</div> <table class="infobox" style="width: 315px; margin: 0 0 1em 1em; width: 25em; float: right; border-spacing: 2px; font-size: 95%"> <tbody><tr> <th colspan="2" style="background:#BDB76B; text-align: center; font-size:120%;">Talvisota </th></tr> <tr> <td colspan="2" style="text-align: center; background:#BDB76B;">Osa <a href="/wiki/Toinen_maailmansota" title="Toinen maailmansota">toista maailmansotaa</a> </td></tr> <tr> <td colspan="2" style="line-height: 1.2; border-bottom: 1px solid #CEDEFF; align=center;"><div><div class="center"><a href="/wiki/Tiedosto:A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg" class="mw-file-description" title="Suomalainen konekivääriryhmä Lemetin tienhaaran motin lähellä."><img alt="Suomalainen konekivääriryhmä Lemetin tienhaaran motin lähellä." src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b7/A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg/300px-A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg" decoding="async" width="300" height="197" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b7/A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg/450px-A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/b7/A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg/600px-A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg 2x" data-file-width="4864" data-file-height="3187" /></a></div></div> <div class="center">Suomalainen konekivääriryhmä <a href="/wiki/Lemetin_tienhaaran_motti" title="Lemetin tienhaaran motti">Lemetin tienhaaran motin</a> lähellä.</div> </td></tr> <tr> <td colspan="2"> <table class="wikitable" width="100%" style="margin: 0; cellpadding: 0; padding: 0; border:0"> <tbody><tr> <th style="text-align: left; font-size:90%;">Päivämäärä: </th> <td> <a href="/wiki/30._marraskuuta" title="30. marraskuuta">30. marraskuuta</a> <a href="/wiki/1939" title="1939">1939</a> – <a href="/wiki/13._maaliskuuta" title="13. maaliskuuta">13. maaliskuuta</a> <a href="/wiki/1940" title="1940">1940</a> </td></tr> <tr> <th style="text-align: left; font-size:90%;">Paikka: </th> <td> <a href="/wiki/Suomi" title="Suomi">Suomi</a> <a href="/wiki/Etel%C3%A4-Karjalan_maakunta" title="Etelä-Karjalan maakunta">Etelä-Karjala</a> (Karjalankannas, Viipurinlahden länsiranta) <a href="/wiki/Laatokan_Karjala" title="Laatokan Karjala">Laatokan Karjala</a> <a href="/wiki/Pohjois-Karjalan_maakunta" title="Pohjois-Karjalan maakunta">Pohjois-Karjala</a> <a href="/wiki/Kainuun_maakunta" title="Kainuun maakunta">Kainuu</a> <a href="/wiki/Lapin_maakunta" title="Lapin maakunta">Lappi</a> </td></tr> <tr> <th style="text-align: left;"><a href="/wiki/Casus_belli" title="Casus belli">Casus belli</a>: </th> <td> <a href="/wiki/Mainilan_laukaukset" title="Mainilan laukaukset">Mainilan laukaukset</a> </td></tr> <tr> <th style="text-align: left; font-size:90%;">Lopputulos: </th> <td> <a href="/wiki/Moskovan_rauha" class="mw-redirect" title="Moskovan rauha">Moskovan rauha</a> (1940) </td></tr> <tr> <th style="text-align: left; font-size:90%;">Aluemuutokset: </th> <td> Suomi luovutti <a href="/wiki/Luovutettu_Karjala" title="Luovutettu Karjala">Viipurin läänistä osan</a> ja <a href="/wiki/Luovutetut_alueet" title="Luovutetut alueet">muita alueita</a> Neuvostoliitolle. </td></tr> <tr> <th style="text-align: left; font-size:90%;">Vaikutukset: </th> <td> Suomen kansan yhtenäisyys lisääntyi. Maan armeijaa ryhdyttiin voimakkaasti kehittämään. Suomi alkoi etsiä tukea ensin <a href="/wiki/Ruotsi" title="Ruotsi">Ruotsista</a>, <a href="/wiki/Britannia" class="mw-redirect" title="Britannia">Britanniasta</a> ja lopulta <a href="/wiki/Natsi-Saksa" title="Natsi-Saksa">Saksasta</a>. Neuvostoliitto menetti sotilaspoliittista arvovaltaansa. Talvisodan kokemukset vaikuttivat puna-armeijan kehittämiseen. Suomen ja Neuvostoliiton väliset suhteet pysyivät erittäin huonoina. Neuvostoliitto erotettiin <a href="/wiki/Kansainliitto" title="Kansainliitto">Kansainliitosta</a>. </td></tr></tbody></table> </td></tr> <tr> <th colspan="2" style="background:#DEDBB5;">Osapuolet </th></tr> <tr> <td width="50%" style="border-right: 1px dotted #aaa" valign="top"> <img alt="" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/23px-Flag_of_Finland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/35px-Flag_of_Finland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/46px-Flag_of_Finland.svg.png 2x" data-file-width="1800" data-file-height="1100" /> <a href="/wiki/Suomi" title="Suomi">Suomi</a> </td> <td width="50%" valign="top"> <img alt="" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="500" /> <a href="/wiki/Neuvostoliitto" title="Neuvostoliitto">Neuvostoliitto</a> </td></tr> <tr> <th colspan="2" style="background:#DEDBB5;">Komentajat </th></tr> <tr> <td width="50%" style="border-right: 1px dotted #aaa;"> <img alt="Suomi" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/23px-Flag_of_Finland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/35px-Flag_of_Finland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/46px-Flag_of_Finland.svg.png 2x" data-file-width="1800" data-file-height="1100" /> <a href="/wiki/Ky%C3%B6sti_Kallio" title="Kyösti Kallio">Kyösti Kallio</a> <img alt="Suomi" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/23px-Flag_of_Finland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/35px-Flag_of_Finland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/46px-Flag_of_Finland.svg.png 2x" data-file-width="1800" data-file-height="1100" /> <a href="/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim" title="Carl Gustaf Emil Mannerheim">Gustaf Mannerheim</a> <img alt="Suomi" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/23px-Flag_of_Finland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/35px-Flag_of_Finland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/46px-Flag_of_Finland.svg.png 2x" data-file-width="1800" data-file-height="1100" /> <a href="/wiki/Hugo_Viktor_%C3%96sterman" class="mw-redirect" title="Hugo Viktor Österman">Hugo Viktor Österman</a> <img alt="Suomi" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/23px-Flag_of_Finland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/35px-Flag_of_Finland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/46px-Flag_of_Finland.svg.png 2x" data-file-width="1800" data-file-height="1100" /> <a href="/wiki/Hjalmar_Siilasvuo" title="Hjalmar Siilasvuo">Hjalmar Siilasvuo</a> <img alt="Suomi" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/23px-Flag_of_Finland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/35px-Flag_of_Finland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/46px-Flag_of_Finland.svg.png 2x" data-file-width="1800" data-file-height="1100" /> <a href="/wiki/Harald_%C3%96hquist" title="Harald Öhquist">Harald Öhquist</a> <img alt="Suomi" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/23px-Flag_of_Finland.svg.png" decoding="async" width="23" height="14" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/35px-Flag_of_Finland.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/46px-Flag_of_Finland.svg.png 2x" data-file-width="1800" data-file-height="1100" /> <a href="/wiki/Wiljo_Tuompo" class="mw-redirect" title="Wiljo Tuompo">Wiljo Tuompo</a> </td> <td width="50%"> <img alt="Neuvostoliitto" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="500" /> <a href="/wiki/Kliment_Voro%C5%A1ilov" title="Kliment Vorošilov">Kliment Vorošilov</a> <img alt="Neuvostoliitto" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="500" /> <a href="/wiki/Kirill_Meretskov" title="Kirill Meretskov">Kirill Meretskov</a> (myöhemmin) <img alt="Neuvostoliitto" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="500" /> <a href="/wiki/Grigori_%C5%A0tern" title="Grigori Štern">Grigori Štern</a> <img alt="Neuvostoliitto" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="500" /> <a href="/wiki/Jakov_Smu%C5%A1kevit%C5%A1" title="Jakov Smuškevitš">Jakov Smuškevitš</a> <img alt="Neuvostoliitto" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="500" /> <a href="/wiki/Semjon_Timo%C5%A1enko" title="Semjon Timošenko">Semjon Timošenko</a> <img alt="Neuvostoliitto" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="500" /> <a href="/wiki/Wladimir_Gr%C3%B6ndahl" title="Wladimir Gröndahl">Wladimir Gröndahl</a> <img alt="Neuvostoliitto" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union_%281936_%E2%80%93_1955%29.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="500" /> <a href="/wiki/Mihail_Kirponos" title="Mihail Kirponos">Mihail Kirponos</a> </td></tr> <tr> <th width="50%" colspan="2" style="background:#DEDBB5;">Vahvuudet </th></tr> <tr> <td width="50%" style="border-right: 1px dotted #aaa;"> 337 000–346 500 suomalaista sotilasta<a href="#cite_note-1">[a]</a><a href="#cite_note-talvisodanpikkujattilainen-palokangas-2">[1]</a><a href="#cite_note-pikkujattilainen-juutilainenkoskimaa-3">[2]</a> noin 12 000 ulkomaalaista vapaaehtoista 32 panssarivaunua<a href="#cite_note-talvisodanpikkujattilainen-palokangas-2">[1]</a><a href="#cite_note-4">[b]</a> 114 lentokonetta<a href="#cite_note-5">[3]</a><a href="#cite_note-talvisodanpikkujattilainen-peltonen-6">[4]</a> </td> <td width="50%"> 1 000 000 sotilasta (ei samanaikaisesti) 3 000 panssarivaunua 3 800 lentokonetta<a href="#cite_note-7">[5]</a><a href="#cite_note-8">[6]</a> </td></tr> <tr> <th colspan="2" style="background:#DEDBB5;">Tappiot </th></tr> <tr> <td width="50%" style="border-right: 1px dotted #aaa;"> 25 904 kaatunutta tai kadonnutta<a href="#cite_note-pikkujattilainen-kurenmaalentila-9">[7]</a> 43 557 haavoittunutta<a href="#cite_note-talvisodanpikkujattilainen-lentilajuutilainen-10">[8]</a> 1 000 vangittua<a href="#cite_note-talvisodanpikkujattilainen-malmi-11">[9]</a> 957 siviiliä<a href="#cite_note-pikkujattilainen-kurenmaalentila-9">[7]</a> </td> <td width="50%"> 126 875<a href="#cite_note-Krivošejev2-12">[10]</a> kaatunutta tai kadonnutta 188 671<a href="#cite_note-Krivošejev2-12">[10]</a> haavoittunutta 5 000 vangittua<a href="#cite_note-Krivošejev2-12">[10]</a> 167 976<a href="#cite_note-Petrov-13">[11]</a> kaatunutta tai kadonnutta </td></tr> <tr> <td colspan="2" style="text-align: center"> <table class="toccolours" border="1" cellpadding="4" style="float: right; width: 300px; border-collapse: collapse; font-size: 95%; clear: right"> <tbody><tr> <th colspan="2" style="text-align: center; background:#DEDBB5"><a class="mw-selflink selflink">Talvisodan taistelut</a> </th></tr> <tr> <td><a href="/wiki/Tolvaj%C3%A4rven%E2%80%93%C3%84gl%C3%A4j%C3%A4rven_taistelu" title="Tolvajärven–Ägläjärven taistelu">Tolvajärvi–Ägläjärvi</a> • <a href="/wiki/Keljan_taistelu" title="Keljan taistelu">Kelja</a> • <a href="/wiki/Karjalankannaksen_taistelut_talvisodassa" title="Karjalankannaksen taistelut talvisodassa">Karjalankannas</a> • <a href="/wiki/Suomussalmen_taistelu" title="Suomussalmen taistelu">Suomussalmi</a> • <a href="/wiki/Taipaleen_taistelu" title="Taipaleen taistelu">Taipale</a> • <a href="/wiki/Summan_taistelu" class="mw-redirect" title="Summan taistelu">Summa</a> • <a href="/wiki/Raatteen_tien_taistelu" title="Raatteen tien taistelu">Raatteen tie</a> • <a href="/wiki/Laatokan_Karjalan_mottitaistelut_talvisodassa" title="Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa">Laatokan Karjalan mottitaistelut</a> • <a href="/wiki/Kollaan_taistelu" title="Kollaan taistelu">Kollaa</a> • <a href="/wiki/Viipurinlahden_taistelu_1940" class="mw-redirect" title="Viipurinlahden taistelu 1940">Viipurinlahti</a> </td></tr></tbody></table> </td></tr> </tbody></table> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Northern_europe_november_1939_finnish.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f0/Northern_europe_november_1939_finnish.png/250px-Northern_europe_november_1939_finnish.png" decoding="async" width="250" height="250" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f0/Northern_europe_november_1939_finnish.png/375px-Northern_europe_november_1939_finnish.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f0/Northern_europe_november_1939_finnish.png/500px-Northern_europe_november_1939_finnish.png 2x" data-file-width="700" data-file-height="700" /></a><figcaption>Pohjoinen Eurooppa marraskuussa 1939. <div class="legend">  Puolueettomat maat</div><div class="legend">  Saksa ja sen miehittämät maat</div><div class="legend">  Neuvostoliitto ja sen miehittämät maat</div><div class="legend">  Neuvostoliiton sotilastukikohtia</div></figcaption></figure> Talvisota oli <a href="/wiki/30._marraskuuta" title="30. marraskuuta">30. marraskuuta</a> <a href="/wiki/1939" title="1939">1939</a> – <a href="/wiki/13._maaliskuuta" title="13. maaliskuuta">13. maaliskuuta</a> <a href="/wiki/1940" title="1940">1940</a> <a href="/wiki/Suomi" title="Suomi">Suomen</a> ja <a href="/wiki/Neuvostoliitto" title="Neuvostoliitto">Neuvostoliiton</a> välillä käyty <a href="/wiki/Sota" title="Sota">sota</a>. Neuvostoliitto aloitti talvisodan hyökkäämällä ilman sodanjulistusta, ja sota päättyi 105 päivää myöhemmin <a href="/wiki/Moskovan_rauhansopimus_(1940)" title="Moskovan rauhansopimus (1940)">Moskovan rauhansopimukseen</a>. <a href="/wiki/Kansainliitto" title="Kansainliitto">Kansainliitto</a> tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään 14. joulukuuta 1939. Talvisodan syttymistä edelsivät neuvottelut, joissa Suomea painostettiin siirtämään itärajaa kauemmaksi Leningradin (nyk. <a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Pietari</a>) suurkaupungista. <a href="/wiki/Toinen_maailmansota" title="Toinen maailmansota">Toinen maailmansota</a> oli alkanut kolme kuukautta aikaisemmin <a href="/wiki/Natsi-Saksa" title="Natsi-Saksa">Saksan</a> ja Neuvostoliiton miehitettyä <a href="/wiki/Puolan_toinen_tasavalta" title="Puolan toinen tasavalta">Puolan</a>. Koska <a href="/wiki/L%C3%A4nsirintama_(toinen_maailmansota)" title="Länsirintama (toinen maailmansota)">länsirintamalla</a> oli käynnissä vähätapahtumainen <a href="/wiki/Valesota" title="Valesota">valesota</a>, <a href="/wiki/L%C3%A4nsimaat" title="Länsimaat">länsimaiden</a> lehdistö seurasi talvisotaa tarkasti. Termeistä <a href="/wiki/Sisu" title="Sisu">sisu</a> ja <a href="/wiki/Polttopullo" title="Polttopullo">Molotovin cocktail</a> tuli kansainvälisesti tunnettuja. Nimitys talvisota tuli käyttöön vasta <a href="/wiki/Jatkosota" title="Jatkosota">jatkosodan</a> aikana, muun muassa <a href="/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim" title="Carl Gustaf Emil Mannerheim">Mannerheimin</a> päiväkäskyssä n:o 1 kesäkuussa 1941, mutta ei vakiintunut heti. Varhaisempia ja osin rinnakkaisia nimityksiä olivat muun muassa Suomen sota 1939–40 ja Suomen ja Venäjän sota 1939–40.<a href="#cite_note-14">[12]</a> Sota käynnistyi <a href="/wiki/Mainilan_laukaukset" title="Mainilan laukaukset">Mainilan laukauksista</a>, joita historioitsijat pitävät Neuvostoliiton lavastamana iskuna, jota käytettiin sotatoimien käynnistämisen oikeutuksena. Mainilan laukauksien seurauksena Neuvostoliitto purki <a href="/wiki/Suomen_ja_Neuvostoliiton_hy%C3%B6kk%C3%A4%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyssopimus" title="Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus">Suomen ja Neuvostoliiton välisen hyökkäämättömyyssopimuksen</a> yksipuolisesti ja lähetti Suomelle suhteiden kärjistymisestä <a href="/wiki/Nootti" title="Nootti">nootin</a>. Sota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista (talvi 1939–1940 oli vuosisadan kylmimpiä), <a href="/wiki/Puna-armeija" title="Puna-armeija">puna-armeijan</a> valtavista miestappioista, suomalaisten <a href="/wiki/Motti" title="Motti">mottitaktiikasta</a> sekä <a href="/wiki/Talvisodan_henki" title="Talvisodan henki">”talvisodan hengestä”</a>. Sodan seurauksena Suomi menetti Neuvostoliitolle noin kymmenesosan maa-alueistaan<a href="#cite_note-15">[13]</a> ja neljänneksi suurimman kaupunkinsa <a href="/wiki/Viipuri" title="Viipuri">Viipurin</a> (31.12.1939 Helsingin asukasluku oli 315 727, Tampereen 78 012, Turun 75 578 ja Viipurin 74 403)<a href="#cite_note-16">[14]</a>. <div id="toc" class="toc" role="navigation" aria-labelledby="mw-toc-heading"><input type="checkbox" role="button" id="toctogglecheckbox" class="toctogglecheckbox" style="display:none" /><div class="toctitle" lang="fi" dir="ltr"><h2 id="mw-toc-heading">Sisällys</h2><label class="toctogglelabel" for="toctogglecheckbox"></label></div> <ul> <li class="toclevel-1 tocsection-1"><a href="#Tausta">1 Tausta</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-2"><a href="#Suurvallat_Saksa_ja_Neuvostoliitto">1.1 Suurvallat Saksa ja Neuvostoliitto</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-3"><a href="#Suomen_ja_Neuvostoliiton_suhteet">1.2 Suomen ja Neuvostoliiton suhteet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-4"><a href="#Suomen_ja_Saksan_suhteet">1.3 Suomen ja Saksan suhteet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-5"><a href="#Pohjoismainen_suuntaus,_Ahvenanmaan_linnoitussuunnitelmat_ja_suunnitelma_pohjoismaisesta_vapaaehtoisosastosta">1.4 Pohjoismainen suuntaus, Ahvenanmaan linnoitussuunnitelmat ja suunnitelma pohjoismaisesta vapaaehtoisosastosta</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-6"><a href="#Jartsev-neuvottelut_Suomessa">1.5 Jartsev-neuvottelut Suomessa</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-7"><a href="#Moskovan_neuvottelut_Suomen_alueesta">1.6 Moskovan neuvottelut Suomen alueesta</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-8"><a href="#Neuvostoliiton_hyökkäysvalmistelut">1.7 Neuvostoliiton hyökkäysvalmistelut</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-9"><a href="#Propagandahyökkäys_sodan_aattopäivinä">1.8 Propagandahyökkäys sodan aattopäivinä</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-10"><a href="#Sotilaallinen_ja_poliittinen_hyökkäys">1.9 Sotilaallinen ja poliittinen hyökkäys</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-11"><a href="#Joukot">2 Joukot</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-12"><a href="#Suomen_armeija">2.1 Suomen armeija</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-13"><a href="#Puna-armeija">2.2 Puna-armeija</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-14"><a href="#Kaksi_vaihetta">2.3 Kaksi vaihetta</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-15"><a href="#Tavoitteet">2.4 Tavoitteet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-16"><a href="#Suomen_torjuntavoitot_joulu-_ja_tammikuussa">3 Suomen torjuntavoitot joulu- ja tammikuussa</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-17"><a href="#Karjalankannas">3.1 Karjalankannas</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-18"><a href="#Laatokan_Karjala">3.2 Laatokan Karjala</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-19"><a href="#Pohjois-Suomi">3.3 Pohjois-Suomi</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-20"><a href="#Puna-armeijan_suurhyökkäys_helmikuussa">4 Puna-armeijan suurhyökkäys helmikuussa</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-21"><a href="#Neuvostoliiton_valmistelut">4.1 Neuvostoliiton valmistelut</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-22"><a href="#Suurhyökkäys_murtaa_Mannerheim-linjan_kannaksella">4.2 Suurhyökkäys murtaa Mannerheim-linjan kannaksella</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-23"><a href="#Viipurin_ja_Viipurinlahden_taistelut">4.3 Viipurin ja Viipurinlahden taistelut</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-24"><a href="#Moskovan_rauha">5 Moskovan rauha</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-25"><a href="#Tie_rauhaan">5.1 Tie rauhaan</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-26"><a href="#Suomen_aseman_heikkeneminen_ja_taipuminen_rauhanehtoihin">5.2 Suomen aseman heikkeneminen ja taipuminen rauhanehtoihin</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-27"><a href="#Rauha">5.3 Rauha</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-28"><a href="#Osapuolten_heikkoudet_ja_vahvuudet">6 Osapuolten heikkoudet ja vahvuudet</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-29"><a href="#Suomen_armeijan_vahvuudet_ja_heikkoudet">6.1 Suomen armeijan vahvuudet ja heikkoudet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-30"><a href="#Puna-armeijan_vahvuudet_ja_heikkoudet">6.2 Puna-armeijan vahvuudet ja heikkoudet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-31"><a href="#Mottitaistelut">6.3 Mottitaistelut</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-32"><a href="#Talvisodan_sotatalous_Suomessa">7 Talvisodan sotatalous Suomessa</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-33"><a href="#Osapuolten_tappiot">8 Osapuolten tappiot</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-34"><a href="#Alueluovutukset_ja_väestön_uudelleensijoitus">9 Alueluovutukset ja väestön uudelleensijoitus</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-35"><a href="#Ulkomaiden_roolit_ja_apu">10 Ulkomaiden roolit ja apu</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-36"><a href="#Talvisodan_ulkomaalaiset_vapaaehtoiset">10.1 Talvisodan ulkomaalaiset vapaaehtoiset</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-37"><a href="#Talvisodan_seurauksista_ja_merkityksestä">11 Talvisodan seurauksista ja merkityksestä</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-38"><a href="#Kunniamerkit">12 Kunniamerkit</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-39"><a href="#Talvisota_taiteessa_ja_viihteessä">13 Talvisota taiteessa ja viihteessä</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-40"><a href="#Katso_myös">14 Katso myös</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-41"><a href="#Huomautuksia">15 Huomautuksia</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-42"><a href="#Lähteet">16 Lähteet</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-43"><a href="#Viitteet">16.1 Viitteet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-44"><a href="#Kirjallisuutta">17 Kirjallisuutta</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-45"><a href="#Aiheesta_muualla">18 Aiheesta muualla</a></li> </ul> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Tausta">Tausta</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=1" title="Muokkaa osiota Tausta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=1" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tausta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Talvisodan_tausta" title="Talvisodan tausta">Talvisodan tausta</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Suurvallat_Saksa_ja_Neuvostoliitto">Suurvallat Saksa ja Neuvostoliitto</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=2" title="Muokkaa osiota Suurvallat Saksa ja Neuvostoliitto" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=2" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suurvallat Saksa ja Neuvostoliitto">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_maailmansota" title="Ensimmäinen maailmansota">Ensimmäinen maailmansota</a> merkitsi <a href="/wiki/Saksan_keisarikunta" title="Saksan keisarikunta">Saksalle</a> ja <a href="/wiki/Neuvosto-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Neuvosto-Venäjä">Neuvosto-Venäjälle</a> <a href="/wiki/Suurvalta" title="Suurvalta">suurvalta</a>-aseman menetystä. Molemmat maat toipuivat 1930-luvulla tultaessa <a href="/wiki/Diktatuuri" title="Diktatuuri">diktatuureina</a> takaisin suurvaltojen joukkoon ja alkoivat tavoitella menettämiään alueita takaisin. Euroopan demokraattiset suurvallat <a href="/wiki/Ranska" title="Ranska">Ranska</a> ja <a href="/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta" title="Yhdistynyt kuningaskunta">Yhdistynyt kuningaskunta</a> olivat poliittisesti heikkoja.<a href="#cite_note-17">[15]</a> Suomen ja <a href="/wiki/Viro" title="Viro">Viron</a> itsenäistyttyä Venäjä oli menettänyt <a href="/wiki/Kronstadt" title="Kronstadt">Kronstadtia</a> lukuun ottamatta kaikki <a href="/wiki/Suomenlahti" title="Suomenlahti">Suomenlahden</a> rannikkolinnoitukset, mikä heikensi <a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Leningradin</a> puolustuksellista asemaa. Samaten Suomen ja Neuvostoliiton välinen valtakunnanraja kulki <a href="/wiki/Rajajoki" title="Rajajoki">Rajajoella</a> kaupungista vain noin 32 kilometrin etäisyydellä. Suomen valtaaminen tarjoaisi Neuvostoliitolle useita etuja: se voisi uhata Saksalle elintärkeän <a href="/wiki/Rautamalmi" title="Rautamalmi">rautamalmin</a> tuontia Pohjois-Ruotsista, hallita <a href="/wiki/It%C3%A4meri" title="Itämeri">Itämerta</a> sekä saada Suomesta teollisuutta ja malmivarantoja.<a href="#cite_note-18">[16]</a> Heti valtaannousunsa jälkeen Saksan johtaja <a href="/wiki/Adolf_Hitler" title="Adolf Hitler">Adolf Hitler</a> aloitti järjestelmälliset toimet <a href="/wiki/Versailles%E2%80%99n_rauha" title="Versailles’n rauha">Versailles’n rauhansopimuksen</a> luoman maailmanjärjestyksen purkamiseksi. Maaliskuussa 1935 Saksa sanoutui irti asevoimiaan rajoittavista sopimuksen määräyksistä ja julisti yleisen asevelvollisuuden sekä miehitti maaliskuussa 1936 <a href="/wiki/Reininmaa" title="Reininmaa">Reininmaan</a>. Tämä johti osaltaan siihen, että <a href="/wiki/Neuvostoliiton_kommunistinen_puolue" title="Neuvostoliiton kommunistinen puolue">Neuvostoliiton kommunistisen puolueen</a> politbyroon jäsen ja NKP:n Leningradin piirin sihteeri, kenraalieversti <a href="/wiki/Andrei_%C5%BDdanov" title="Andrei Ždanov">Andrei Ždanov</a>, vertasi uhkaavan sävyisessä puheessaan marraskuussa 1936 Leningradia länteen avautuvaan ikkunaan, jonka takaa kuului yhä äänekkäämpänä ”fasismin pedonulvonta ja hammasten purenta”. Ždanovin puhe oli Neuvostoliiton läntisille naapureille varoitus siitä, että sotaan valmistautuva itäinen suurvalta ei sallinut Suomelle ja Baltian maille sellaista ylellisyyttä kuin puolueettomuus.<a href="#cite_note-19">[17]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Suomen_ja_Neuvostoliiton_suhteet">Suomen ja Neuvostoliiton suhteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=3" title="Muokkaa osiota Suomen ja Neuvostoliiton suhteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=3" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suomen ja Neuvostoliiton suhteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Suomi oli kuulunut <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keisarikunta" title="Venäjän keisarikunta">Venäjän keisarikuntaan</a> vuosina 1809–1917. <a href="/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta" title="Suomen suuriruhtinaskunta">Suomen suuriruhtinaskunnan</a> ja emämaa Venäjän väliset suhteet olivat olleet vakaat ja rauhalliset aina venäläistämis- eli <a href="/wiki/Sortokaudet" class="mw-redirect" title="Sortokaudet">sortokausiin</a> ja ensimmäiseen maailmansotaan saakka. Suursota hajotti Venäjän keisarikunnan vuonna 1917, ja mullistuksen yhteydessä Suomi itsenäistyi, mutta sitä seurasi <a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota" title="Suomen sisällissota">sisällissota</a>, jossa <a href="/wiki/Neuvosto-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Neuvosto-Venäjä">neuvosto-Venäjä</a> tuki <a href="/wiki/Punakaarti" title="Punakaarti">punakaartia</a> ja Saksa <a href="/wiki/Osasto_Brandenstein" title="Osasto Brandenstein">osasto Brandensteinin</a> ja <a href="/wiki/Saksan_It%C3%A4meren_divisioona" class="mw-redirect" title="Saksan Itämeren divisioona">Saksan Itämeren divisioonan</a> voimin <a href="/wiki/Valkoiset" title="Valkoiset">valkoisia</a>. Sisällissodan jälkeen suomalaisia vapaaehtoisjoukkoja tunkeutui Venäjän alueelle niin sanottujen <a href="/wiki/Heimosodat" title="Heimosodat">heimosotien</a> yhteydessä.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Sodan jälkeen Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita leimasivat epäluulo ja kaunaisuus, joita Suomessa 1920–1930-luvuilla esiintynyt <a href="/wiki/Oikeistoradikalismi" class="mw-redirect" title="Oikeistoradikalismi">oikeistoradikalismi</a> ja Neuvostoliiton sekaantuminen Suomen sisäisiin asioihin <a href="/wiki/Kommunismi" title="Kommunismi">kommunistien</a> toimintaa tukemalla pahensivat. Neuvostoliiton vahvistuessa se alkoi kiinnostua entisten reuna-alueidensa palauttamisesta. Muodollisesti maiden väliset suhteet paranivat muun muassa <a href="/wiki/Suomen_ja_Neuvostoliiton_hy%C3%B6kk%C3%A4%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyssopimus" title="Suomen ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus">vuonna 1932 solmitun hyökkäämättömyyssopimuksen</a> myötä, mutta käytännössä välit olivat toista maailmansotaa ennen varsin viileät.<a href="#cite_note-20">[18]</a> Vuoden 1939 syyskuun tilanteessa suomalaiset pyrkivät lähinnä tukeutumaan kansainväliseen yhteisöön, <a href="/wiki/Kansainliitto" title="Kansainliitto">Kansainliittoon</a> ja Pohjoismaiseen yhteistyöhön.<a href="#cite_note-21">[19]</a> Neuvostoliitossa seurattiin tarkoin <a href="/wiki/Lapuanliike" title="Lapuanliike">Lapuanliikkeen</a>, <a href="/wiki/Is%C3%A4nmaallinen_Kansanliike" class="mw-redirect" title="Isänmaallinen Kansanliike">Isänmaallisen Kansanliikkeen</a> ja <a href="/wiki/Akateeminen_Karjala-Seura" title="Akateeminen Karjala-Seura">Akateemisen Karjala-Seuran</a> taholta harjoitettua kommunistien vainoa, saksalaisystävällisyyttä ja <a href="/wiki/Suur-Suomi" title="Suur-Suomi">Suur-Suomi</a>-haaveilua. Haaveet Suur-Suomesta saivat vakavan sävyn, kun venäläisten käsityksen mukaan niiden toteuttamisen taustavoimaksi oli kaavailtu Saksaa. Keväällä 1938 Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläs <a href="/wiki/Vladimir_Derevjanski" title="Vladimir Derevjanski">Vladimir Derevjanski</a> kiinnitti Moskovaan lähettämässään raportissa huomiota siihen, että Helsingin vapauttamisen 20-vuotisjuhlassa 16. toukokuuta 1938 kenraali <a href="/wiki/R%C3%BCdiger_von_der_Goltz" title="Rüdiger von der Goltz">Rüdiger von der Goltz</a>, joka oli toiminut saksalaisten apujoukkojen komentajana vuonna 1918, oli ottanut marsalkka <a href="/wiki/Gustaf_Mannerheim" class="mw-redirect" title="Gustaf Mannerheim">Gustaf Mannerheimin</a> kanssa vastaan juhlaparaatin <a href="/wiki/Kaartin_soittokunta" title="Kaartin soittokunta">Kaartin soittokunnan</a> soittaessa saksalaista ”Alte Kameraden” (Vanhat toverit) -marssia.<a href="#cite_note-22">[20]</a> <a href="/wiki/Kallion_IV_hallitus" title="Kallion IV hallitus">Kallion hallituksen</a> ulkoministeriksi tullut <a href="/wiki/Rudolf_Holsti" title="Rudolf Holsti">Rudolf Holsti</a> pyrki parantamaan Suomen ja Neuvostoliiton suhteita vierailemalla Moskovassa, mikä toteutui helmikuussa 1937. Holstin matkaa kannattivat kotimaassa poliittinen vasemmisto ja keskusta, sitä vastaan olivat oikeisto ja sotilaspiirit. Kyseessä oli ensimmäinen Suomen ulkoministerin vierailu Neuvostoliitossa 20 vuoteen. Vierailun aikana Neuvostoliiton puolustusministeri, marsalkka <a href="/wiki/Kliment_Voro%C5%A1ilov" title="Kliment Vorošilov">Kliment Vorošilov</a> kysyi Holstilta, mitä Suomi tekisi, jos jokin kolmas valtio käyttäisi Suomen aluetta hyökkäykseen Neuvostoliittoa vastaan. Holsti vastasi henkilökohtaisena kantanaan, että Suomi taistelee jokaista maahantunkeutujaa vastaan. Holstin kannan vahvisti virallisesti presidentti <a href="/wiki/Ky%C3%B6sti_Kallio" title="Kyösti Kallio">Kyösti Kallio</a> virkaanastujaispuheessaan eduskunnassa maaliskuun alussa 1937. Kallion valinta presidentiksi ja <a href="/wiki/Cajanderin_III_hallitus" title="Cajanderin III hallitus">Cajanderin hallituksen</a> nimittäminen nostivat Suomen johtoon henkilöitä, jotka eivät olleet Moskovan silmissä niin saksalaismielisiä kuin edeltäjänsä. Liennytyksen kausi jäi kuitenkin lyhyeksi, kun Neuvostoliitto halusi diplomaattisen lähentymisen lisäksi konkreettisia turvallisuuspoliittisia tuloksia.<a href="#cite_note-23">[21]</a> Neuvostoliiton propaganda pyrki ottamaan kaiken hyödyn irti suomalaisten oletetuista hyökkäyssuunnitelmista Itä-Karjalaan välittämättä siitä, että tällaisesta haaveili vain pieni äärioikeistolainen vähemmistö. Neuvostoliiton oma toiminta syksyllä 1939 osoitti, ettei se voinut odottaa suomalaisten pystyvän hyökkäämään, kun se ei uskonut suomalaisten kykenevän edes puolustamaan omaa maataan. Sen sijaan Neuvostoliitto pelkäsi saksalaisten sivustaiskua Suomen kautta Leningradia vastaan samoin kuin keisarillinen Venäjä oli ensimmäisen maailmansodan aikana pelännyt saksalaisten hyökkäystä Pietariin Etelä-Suomen kautta, jolloin puolustuskyvyttömäksi oletettu Suomi olisi avuton ottamaan itsenäistä kantaa asioihin.<a href="#cite_note-24">[22]</a> <a href="/wiki/Jukka_L._M%C3%A4kel%C3%A4" title="Jukka L. Mäkelä">Jukka L. Mäkelän</a> mukaan Suomi oli Moskovan näkökulmasta sotilaallinen tyhjiö, joka Neuvostoliiton oli täytettävä ennen kuin sen tekisi jokin toinen suurvalta.<a href="#cite_note-25">[23]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Suomen_ja_Saksan_suhteet">Suomen ja Saksan suhteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=4" title="Muokkaa osiota Suomen ja Saksan suhteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=4" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suomen ja Saksan suhteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Saksa oli Ruotsin ohella tärkein vaikutteiden lähde Suomessa 1930-luvulla. Kansallissosialistien kannatus oli Suomessa kuitenkin marginaalista.<a href="#cite_note-26">[24]</a> Maaliskuussa 1937 nimitetylle Cajanderin punamultahallitukselle ei ollut lainkaan samantekevää, millainen järjestelmä Saksassa vallitsi ja miten vallanpitäjät siellä menettelivät. Saksan Helsingin-lähettiläs <a href="/wiki/Wipert_von_Bl%C3%BCcher" title="Wipert von Blücher">Wipert von Blücher</a> raportoi Berliiniin suomalaisten nuivasta asenteesta Saksaa kohtaan ja etenkin sosialidemokraattisten lehtien harjoittamasta Saksalle vihamielisestä propagandasta työväestön keskuudessa. <a href="/wiki/Suomen_Sosialidemokraattinen_Puolue" title="Suomen Sosialidemokraattinen Puolue">SDP:n</a> pää-äänenkannattaja <a href="/wiki/Suomen_Sosialidemokraatti" class="mw-redirect" title="Suomen Sosialidemokraatti">Suomen Sosialidemokraatti</a> tuomitsikin maaliskuussa 1938 jyrkin sanoin <a href="/wiki/Anschluss" title="Anschluss">Anschlussin</a> eli <a href="/wiki/It%C3%A4valta" title="Itävalta">Itävallan</a> liittämisen Saksaan, vaikka tämä olikin tapahtunut näennäisen ”kansanäänestyksen” nojalla.<a href="#cite_note-27">[25]</a> <a href="/wiki/T%C5%A1ekkoslovakia" title="Tšekkoslovakia">Tšekkoslovakian</a> valloitus keväällä 1939 nähtiin Suomessa vieläkin pahempana osoituksena suurvallan häikäilemättömyydestä pienempiä valtioita kohtaan. Se järkytti jopa suomalaisia oikeistopiirejä, koska tätä toimenpidettä ei voinut perustella kansallisuusaatteella. Tämän jälkeen von Blücher totesi Berliiniin lähettämässään raportissa Kolmatta valtakuntaa kohtaan tunnetun arvonannon painuneen Suomessa alimmilleen. <a href="/wiki/Max_Jakobson" title="Max Jakobson">Max Jakobson</a> onkin todennut, että ”jos Saksan Helsingin-lähettilään von Blücherin raportit vuosilta 1937–1939 olisivat vahingossa eksyneet Moskovaan, olisi siellä tuskin enää nähty painajaisunia suomalais-saksalaisesta salaliitosta”.<a href="#cite_note-28">[26]</a> Saksan propaganda suhtautui nuivasti Suomen apuun länsivalloilta, oli jopa sitä vastaan. Asiaan on mitä ilmeisimmin vaikuttanut <a href="/wiki/Molotov%E2%80%93Ribbentrop-sopimus" title="Molotov–Ribbentrop-sopimus">hyökkäämättömyyssopimuksen</a> salainen lisäpöytäkirja. Kun presidentti <a href="/wiki/P._E._Svinhufvud" title="P. E. Svinhufvud">P. E. Svinhufvud</a> aikoi lokakuussa 1939 matkustaa Saksaan hankkimaan Suomelle tukea, lähettiläs Wipert von Blücher sai esimiehiltään Berliinistä kehotuksen estää se: ”Huomauttakaa hänelle, että Saksa ei ole kiinnostunut Suomen ja Neuvostoliiton välisistä ongelmista.” Päin vastoin Saksa kehotti Suomea järkeviin myönnytyksiin, sillä liika itsepäisyys johtaisi sotaan, jonka seurauksena Suomesta olisi pian jäljellä ”vain liikuttava sankaritaru”.<a href="#cite_note-29">[27]</a> Akselivaltioihin kuuluva Italia ei katsonut Saksan toimia suopeasti, vaan yritti asetoimituksin auttaa Suomea siinä suuremmin onnistumatta.<a href="#cite_note-30">[28]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Pohjoismainen_suuntaus,_Ahvenanmaan_linnoitussuunnitelmat_ja_suunnitelma_pohjoismaisesta_vapaaehtoisosastosta">Pohjoismainen suuntaus, Ahvenanmaan linnoitussuunnitelmat ja suunnitelma pohjoismaisesta vapaaehtoisosastosta</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=5" title="Muokkaa osiota Pohjoismainen suuntaus, Ahvenanmaan linnoitussuunnitelmat ja suunnitelma pohjoismaisesta vapaaehtoisosastosta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=5" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Pohjoismainen suuntaus, Ahvenanmaan linnoitussuunnitelmat ja suunnitelma pohjoismaisesta vapaaehtoisosastosta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Suomi solmi vuonna <a href="/wiki/1921" title="1921">1921</a> <a href="/wiki/Varsova" title="Varsova">Varsovassa</a> sopimuksen, joka liitti Suomen <a href="/wiki/Puola" title="Puola">Puolan</a> johtamaan itäeurooppalaiseen valtioryhmään. Valtioryhmä muodosti puskurivyöhykkeen <a href="/wiki/Ranska" title="Ranska">Ranskan</a> ja Neuvostoliiton välille. Suomi ei kuitenkaan ratifioinut sopimusta, jonka se koki sisältävän vaaroja turvallisuuden sijasta, ja 1930-luvulle tultaessa tämä niin sanottu balttilainen suuntaus hiipui Suomessa.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Pohjoismaisen yhteistyön pohjaksi ei sen sijaan tarvittu muodollisia sopimuksia. Suomi liittyi vuonna 1933 ns. Oslo-valtioihin, joihin kuului <a href="/wiki/Pohjoismaat" title="Pohjoismaat">Pohjoismaiden</a> lisäksi <a href="/wiki/Benelux-maat" class="mw-redirect" title="Benelux-maat">Benelux-maat</a>. Seuraavana vuonna Suomi osallistui ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden ulkoministerien kokoukseen. Pohjoismainen yhteistyö kehittyi ns. pohjoismaiseksi suuntaukseksi, joka korosti puolueettomuutta. Joulukuussa 1935 pohjoismainen suuntaus valittiin Suomen viralliseksi ulkopoliittiseksi linjaksi.<a href="#cite_note-31">[29]</a> Suomen hyväksyminen Pohjoismaihin ei ollut itsestään selvää, sillä epäilyksiä aiheuttivat erityisesti <a href="/wiki/Kivim%C3%A4en_hallitus" title="Kivimäen hallitus">Kivimäen hallituksen</a> aikana (1932–1936) Suomen demokratian aitous, suhteet Saksaan ja <a href="/wiki/Ruotsin_kieli" title="Ruotsin kieli">ruotsin kielen</a> asema. Varsinkin <a href="/wiki/Cajanderin_III_hallitus" title="Cajanderin III hallitus">Cajanderin hallituksen</a> aikana (1937–1939) näitä epäilyksiä onnistuttiin hälventämään ja yhteistyö Pohjoismaiden kanssa syveni.<a href="#cite_note-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._698-32">[30]</a> Pohjoismaiden yhteistyön kehittyminen näkyi esimerkiksi ulkoministerien tapaamisten lisääntymisenä, kaupallisen yhteistoiminnan esteiden poistamisena, yhteisellä suunnitelmalla kriisiaikojen huollon turvaamiseksi, yhdenmukaistetulla esiintymisellä <a href="/wiki/Kansainliitto" title="Kansainliitto">Kansainliitossa</a> ja yhteisenä suhtautumisena esimerkiksi <a href="/wiki/Espanja" title="Espanja">Espanjan</a> sisällissotaan. Vuonna <a href="/wiki/1938" title="1938">1938</a> hyväksyttiin yhteiset puolueettomuussäännöt, joiden kautta maailman toivottiin tunnustavan Pohjoismaat ”rauhoitetuksi alueeksi, jossa ei kannattaisi metsästää”.<a href="#cite_note-33">[31]</a> Pohjoismainen yhteistyö ei johtanut kuitenkaan puolustusliittoon, koska sille ei ollut poliittisia edellytyksiä. Suomi pelkäsi Neuvostoliittoa, <a href="/wiki/Ruotsi" title="Ruotsi">Ruotsi</a> Neuvostoliittoa ja Saksaa, <a href="/wiki/Tanska" title="Tanska">Tanska</a> Saksaa, ja <a href="/wiki/Norja" title="Norja">Norja</a> kuvitteli, ettei sen sijaintinsa puolesta tarvinnut pelätä ketään.<a href="#cite_note-34">[32]</a> Norja kuitenkin Saksan mielestä liittyi Pohjanmeren hallintaan oleellisella tavalla ja Tanskan salmiin, joten se ei hyväksynyt Norjan Englantia ymmärtävää puolueettomuuspolitiikkaa. Saksan varustautumiselle oleellista olivat yhteydet Ruotsiin ja rautamalmin hankinta sieltä. Vaikka puolustusliittoa ei syntynytkään yhteisen vihollisen puuttuessa, Pohjoismaita yhdisti pyrkimys välttää sotaan joutuminen. Siksi vuonna 1938 alettiin puhua ”sotilaallisiin toimenpiteisiin asti ulotetusta puolustusvalmiudesta”.<a href="#cite_note-35">[33]</a> Lopulta pohjoismaisesta puolustusliitosta jäi jäljelle vain Ruotsin ja Suomen pyrkimys sotilaalliseen yhteistyöhön <a href="/wiki/Ahvenanmaa" class="mw-redirect" title="Ahvenanmaa">Ahvenanmaan</a> saaristossa.<a href="#cite_note-Jakobsson_s64-36">[34]</a> Syksyllä 1939 <a href="/wiki/P._E._Svinhufvud" title="P. E. Svinhufvud">P. E. Svinhufvud</a>, <a href="/wiki/T._M._Kivim%C3%A4ki" title="T. M. Kivimäki">Toivo Kivimäki</a>, <a href="/wiki/Antti_Hackzell" title="Antti Hackzell">Antti Hackzell</a>, <a href="/wiki/Mauri_Honkajuuri" title="Mauri Honkajuuri">Mauri Honkajuuri</a>, <a href="/wiki/K._N._Rantakari" title="K. N. Rantakari">K. N. Rantakari</a> ja <a href="/wiki/Ragnar_Nordstr%C3%B6m" title="Ragnar Nordström">Ragnar Nordström</a> perustivat yksityisen poliittisen klubin, joka kokoontui perjantai-iltaisin Hotelli Kämpissä keskustelemaan sodan vuoksi heikentyneestä turvallisuustilanteesta. He päättivät keskenään toimia pohjoismaisista vapaaehtoisista koostuvan sotajoukon valmistelemiseksi tarkoituksenaan lähettää tuo sotajoukko Pohjois-Suomen puolustukseksi Neuvostoliiton mahdollista hyökkäystä torjumaan. Nordström ja Hackzell tekivät syksyn aikana yhteensä kolme matkaa Tukholmaan ja saivat hankkeeseen mukaan ruotsalaisen majuri <a href="/wiki/Allan_Winge" title="Allan Winge">Allan Wingen</a>. Ruotsin hallitus ei kuitenkaan sallinut vapaaehtoisten värväystä. Vapaaehtoisten värväys saatiin käyntiin vasta, kun talvisota oli jo syttynyt. Tukholmassa perustettiin <a href="/wiki/Svenska_Frivilligk%C3%A5ren" class="mw-redirect" title="Svenska Frivilligkåren">Svenska Frivilligkåren</a>, joka toimi ruotsalaisen kenraali <a href="/wiki/Ernst_Linder" title="Ernst Linder">Ernst Linderin</a> alaisuudessa ja johon myös majuri Winge oli liittynyt. Ruotsalaisen vapaaehtoisosaston esikuntapäällikkönä toimi everstiluutnantti <a href="/wiki/Carl_August_Ehrensv%C3%A4rd_(1892%E2%80%931974)" title="Carl August Ehrensvärd (1892–1974)">Carl August Ehrensvärd</a>.<a href="#cite_note-37">[35]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Jartsev-neuvottelut_Suomessa">Jartsev-neuvottelut Suomessa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=6" title="Muokkaa osiota Jartsev-neuvottelut Suomessa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=6" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Jartsev-neuvottelut Suomessa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Paasikivi_october_1939_kajander_hakkila.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Paasikivi_october_1939_kajander_hakkila.jpg/250px-Paasikivi_october_1939_kajander_hakkila.jpg" decoding="async" width="250" height="165" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Paasikivi_october_1939_kajander_hakkila.jpg/375px-Paasikivi_october_1939_kajander_hakkila.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/8/85/Paasikivi_october_1939_kajander_hakkila.jpg 2x" data-file-width="400" data-file-height="264" /></a><figcaption><a href="/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi" title="Juho Kusti Paasikivi">Valtioneuvos Paasikivi</a> lähdössä Helsingin rautatieasemalla Moskovan neuvotteluihin lokakuussa 1939. Saattajina vasemmalla silloinen pääministeri <a href="/wiki/A._K._Cajander" title="A. K. Cajander">A. K. Cajander</a>, eduskunnan puhemies <a href="/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Hakkila" title="Väinö Hakkila">Väinö Hakkila</a> ja oikealla puoliso <a href="/wiki/Alli_Paasikivi" title="Alli Paasikivi">Alli Paasikivi</a>.</figcaption></figure> Suomessa 14. huhtikuuta 1938 saapui Neuvostoliiton Helsingin-lähetystön toinen sihteeri <a href="/wiki/Boris_Jartsev" class="mw-redirect" title="Boris Jartsev">Boris Jartsev</a> tapaamaan ulkoministeri <a href="/wiki/Rudolf_Holsti" title="Rudolf Holsti">Rudolf Holstia</a>.<a href="#cite_note-38">[36]</a> Jartsevin mukaan neuvostohallitus oli varma, että Saksa suunnitteli hyökkäystä Neuvostoliittoon ja että suunnitelmiin kuului sivustaisku Suomen kautta. Siten Suomen suhtautuminen saksalaisten maihinnousuun oli tärkeää Neuvostoliitolle. Puna-armeija ei jäisi odottamaan Rajajoelle, mikäli Suomi sallisi maihinnousun. Toisaalta mikäli Suomi vastustaisi saksalaisten maihinnousua, Neuvostoliitto antaisi sotilaallista ja taloudellista apua, sillä Suomen kykyyn torjua saksalaisten maihinnousu omin voimin ei luotettu.<a href="#cite_note-39">[37]</a> Jartsev-neuvottelujen aloittamiseen johti Anschluss eli Itävallan liittäminen Hitlerin Saksaan maaliskuussa 1938, mikä Moskovan näkökulmasta merkitsi ensimmäistä repeämää Neuvostoliiton läntisessä puskurivyöhykkeessä.<a href="#cite_note-40">[38]</a> Seuraavien viiden kuukauden aikana Jartsev keskusteli useita kertoja muun muassa <a href="/wiki/Suomen_p%C3%A4%C3%A4ministeri" title="Suomen pääministeri">pääministeri</a> <a href="/wiki/Aimo_Kaarlo_Cajander" class="mw-redirect" title="Aimo Kaarlo Cajander">A. K. Cajanderin</a> ja <a href="/wiki/Suomen_valtiovarainministeri" class="mw-redirect" title="Suomen valtiovarainministeri">valtiovarainministeri</a> <a href="/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Tanner" title="Väinö Tanner">Väinö Tannerin</a> kanssa. Suomen vakuutus siitä ettei Suomi sallisi, että sen koskemattomuutta loukataan tai sen kautta hyökättäisiin Neuvostoliittoon, ei ollut riittävä Neuvostoliitolle.<a href="#cite_note-41">[39]</a> Neuvostoliitto vaati salaista sopimusta, joka mahdollistaisi sen osallistumisen Suomen – ja ennen kaikkea sen merirajojen – puolustamiseen Saksan hyökätessä sekä Ahvenanmaan linnoittamiseen; lisäksi se olisi halunnut myös saada linnoitetun ilma- ja meripuolustustukikohdan <a href="/wiki/Suursaari" title="Suursaari">Suursaareen</a>. Suomi torjui Jartsevin ehdotuksen elokuun lopulla 1938. Maaliskuussa 1939 Neuvostoliitto ilmoitti haluavansa vuokrata 30 vuodeksi Suursaaren, <a href="/wiki/Lavansaari" title="Lavansaari">Lavansaaren</a>, <a href="/wiki/Tyt%C3%A4rsaaret" class="mw-redirect" title="Tytärsaaret">Tytärsaaret</a> ja <a href="/wiki/Seiskari" title="Seiskari">Seiskarin</a>. Myöhemmin saarten vastineeksi tarjottiin maa-aluetta <a href="/wiki/It%C3%A4-Karjala" title="Itä-Karjala">Itä-Karjalasta</a>.<a href="#cite_note-42">[40]</a> <a href="/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim" title="Carl Gustaf Emil Mannerheim">Mannerheim</a> oli valmis luovuttamaan saaret, joita tosiasiassa ei olisi pystytty puolustamaan, sekä rajantarkistuksiin <a href="/wiki/Karjalankannas" title="Karjalankannas">Kannaksella</a>.<a href="#cite_note-mannerheim172-43">[41]</a> Näiden neuvottelujen katkeaminen 6. huhtikuuta 1939 johti Moskovan neuvotteluihin syksyllä 1939. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Moskovan_neuvottelut_Suomen_alueesta">Moskovan neuvottelut Suomen alueesta</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=7" title="Muokkaa osiota Moskovan neuvottelut Suomen alueesta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=7" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Moskovan neuvottelut Suomen alueesta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Soviet-finnish_negotiations_1939_borderline_finnish.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Soviet-finnish_negotiations_1939_borderline_finnish.png/250px-Soviet-finnish_negotiations_1939_borderline_finnish.png" decoding="async" width="250" height="169" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Soviet-finnish_negotiations_1939_borderline_finnish.png/375px-Soviet-finnish_negotiations_1939_borderline_finnish.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Soviet-finnish_negotiations_1939_borderline_finnish.png/500px-Soviet-finnish_negotiations_1939_borderline_finnish.png 2x" data-file-width="590" data-file-height="400" /></a><figcaption>Syksyllä 1939 Suomi ja Neuvostoliitto kävivät neuvotteluita Karjalankannaksen rajasta. Neuvostoliitto esitti uutta rajaa vedettäväksi lähelle Viipuria. Suomalaiset olivat valmiita tarjoamaan lähinnä rajan oikaisuja.</figcaption></figure> 23. elokuuta allekirjoitetun <a href="/wiki/Molotov%E2%80%93Ribbentrop-sopimus" title="Molotov–Ribbentrop-sopimus">Molotovin–Ribbentropin-sopimuksen</a> jälkeen Suomessa tunnettiin aluksi helpotusta siitä, että Saksan ja Neuvostoliiton välinen konflikti ja sen myötä Suomen joutuminen mukaan suursotaan näytti olevan vältetty. Varsin pian alettiin kuitenkin epäillä, minkä hinnan Hitler oli maksanut selustansa turvaamisesta. Hinta oli piilotettu sopimuksen salaiseen lisäpöytäkirjaan, joka osoittautui Suomelle ja Baltian maille kohtalokkaaksi: yhdessä Puolan itäosan kanssa ne luettiin kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin. <a href="/wiki/Stalin" class="mw-redirect" title="Stalin">Stalin</a> puolestaan osti sopimuksella lisäaikaa varustautumiseen, sillä hän – samoin kuin Hitler – tiesi sopimuksen vain lykkäävän Saksan ja Neuvostoliiton yhteenottoa tuonnemmaksi. Syyskuun alussa 1939 Saksa hyökkäsi Puolaan ja toinen maailmansota alkoi Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan julistettua Puolalle antamansa lupauksen mukaisesti sodan Saksalle. Sodanjulistukseen yhtyivät <a href="/wiki/Brittil%C3%A4inen_kansainyhteis%C3%B6" class="mw-redirect" title="Brittiläinen kansainyhteisö">Brittiläiseen kansainyhteisöön</a> kuuluneet <a href="/wiki/Intia" title="Intia">Intia</a>, <a href="/wiki/Australia" title="Australia">Australia</a> ja <a href="/wiki/Uusi-Seelanti" title="Uusi-Seelanti">Uusi-Seelanti</a>.<a href="#cite_note-44">[42]</a> Neuvostoliitto hyökkäsi Molotov-Ribbentrop-sopimuksen mukaisesti Puolaan reilu viikko Saksan jälkeen. Sille Puolan takaajat eivät sotaa enää julistaneet. Neuvostoliitto kutsui Suomen edustajat neuvottelemaan <a href="/wiki/Moskova" title="Moskova">Moskovaan</a> ”konkreettisista poliittisista kysymyksistä” 5. lokakuuta <a href="/wiki/1939" title="1939">1939</a>. Neuvottelut käytiin kolmessa jaksossa, 12.–14. lokakuuta, 3.–4. marraskuuta ja 9. marraskuuta 1939. Suomen neuvottelijoina ensimmäisellä kerralla olivat lähettiläs, valtioneuvos <a href="/wiki/Juho_Kusti_Paasikivi" title="Juho Kusti Paasikivi">J. K. Paasikivi</a>, Suomen Moskovan-lähettiläs <a href="/wiki/Aarno_Yrj%C3%B6-Koskinen" title="Aarno Yrjö-Koskinen">Aarno Yrjö-Koskinen</a>, ulkoministeriön jaostopäällikkö <a href="/wiki/Johan_Nykopp" title="Johan Nykopp">Johan Nykopp</a> ja sotilasasiantuntijana eversti <a href="/wiki/Alad%C3%A1r_Paasonen" title="Aladár Paasonen">Aladár Paasonen</a>. Toisella ja kolmannella matkalla suomalaisvaltuuskunnassa oli toisena pääneuvottelijana Paasikiven rinnalla valtiovarainministeri <a href="/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Tanner" title="Väinö Tanner">Väinö Tanner</a>. Kolmannella matkalla oli mukana vielä valtioneuvos <a href="/wiki/Rafael_Hakkarainen" title="Rafael Hakkarainen">Rafael Hakkarainen</a>.<a href="#cite_note-45">[43]</a> Neuvostoliitto esitti, että Suomi luovuttaisi Neuvostoliitolle osia <a href="/wiki/Karjalankannas" title="Karjalankannas">Karjalankannakselta</a> ja Suomenlahden ulkosaaret sekä näiden lisäksi <a href="/wiki/Hanko" title="Hanko">Hangon</a> ja <a href="/wiki/Lappohja" title="Lappohja">Lappohjan</a> sataman. Vastaavasti Neuvostoliitto tarjosi aluevaihtoa, jossa Suomi olisi saanut laajempia alueita Itä-Karjalan <a href="/wiki/Repola" title="Repola">Repolasta</a> ja <a href="/wiki/Poraj%C3%A4rvi_(Aunuksen_Karjala)" title="Porajärvi (Aunuksen Karjala)">Porajärveltä</a>. Repola ja Porajärvi olivat alueita, jotka olivat pyrkineet itsenäistymään <a href="/wiki/1918" title="1918">1918</a>–<a href="/wiki/1920" title="1920">1920</a> Venäjästä, mutta jotka <a href="/wiki/Tarton_rauha" title="Tarton rauha">Tarton rauhansopimuksessa</a> jäivät <a href="/wiki/Neuvosto-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Neuvosto-Venäjä">neuvosto-Venäjälle</a>. Suomen valtioneuvosto ei suostunut vaihtokauppaan esitetyssä laajuudessa, koska sekä yleinen mielipide että eduskunta vastustivat sitä, vaan tarjosivat Neuvostoliitolle vain Leningradia lähinnä olevia alueita, <a href="/wiki/Kuokkala_(Terijoki)" title="Kuokkala (Terijoki)">Kuokkalan</a> mutkaa ja <a href="/wiki/Terijoki" title="Terijoki">Terijokea</a>. Neuvottelut katkesivat 9. marraskuuta.<a href="#cite_note-46">[44]</a> Suomalaisneuvottelijat palasivat Helsinkiin mielessään Neuvostoliiton ulkoministerin <a href="/wiki/Vjat%C5%A1eslav_Molotov" title="Vjatšeslav Molotov">Vjatšeslav Molotovin</a> viimeisen neuvottelukierroksen aikana lausumat pahaenteiset sanat: ”Nyt ovat siviiliviranomaiset käsitelleet asiaa, ja kun ei ole päästy sopimukseen, täytyy asia antaa sotilaiden haltuun.”<a href="#cite_note-47">[45]</a> Nykyisen venäläisen historiankirjoituksen mukaan neuvottelutulos olisi ollut mahdollinen lokakuun loppuun, jolloin Suomen vastaisen sodan suunnitelma hyväksyttiin lopullisesti.<a href="#cite_note-kosto-48">[46]</a> Neuvostoliitto oli esittänyt aikaisemmin vastaavat vaatimukset <a href="/wiki/Baltian_maat" title="Baltian maat">Baltian maille</a>, jotka suostuivat luovuttamaan <a href="/wiki/Puna-armeija" title="Puna-armeija">puna-armeijalle</a> tukikohtia alueillaan. Suomalaiset valitsivat toisin: Suomi kutsui reservinsä sotilaat 10. lokakuuta 1939 alkaen <a href="/wiki/Ylim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4iset_harjoitukset" title="Ylimääräiset harjoitukset">ylimääräiseen kertausharjoitukseen</a>, joka merkitsi käytännössä <a href="/wiki/Liikekannallepano" title="Liikekannallepano">liikekannallepanoa</a>.<a href="#cite_note-49">[47]</a> Neuvottelut päättyivät tuloksettomina marraskuussa. Lopulta Neuvostoliitto lavasti 26. marraskuuta 1939 <a href="/wiki/Mainilan_laukaukset" title="Mainilan laukaukset">Mainilan laukaukset</a>, joilla Neuvostoliitto perusteli sotaa puolustuksellisena toimenpiteenä.<a href="#cite_note-Matkalla_ajassa_s.46-50">[48]</a> 28. marraskuuta Neuvostoliitto sanoutui irti hyökkäämättömyyssopimuksesta ja katkaisi diplomaattisuhteet maiden väliltä 29. marraskuuta. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Neuvostoliiton_hyökkäysvalmistelut">Neuvostoliiton hyökkäysvalmistelut</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=8" title="Muokkaa osiota Neuvostoliiton hyökkäysvalmistelut" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=8" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Neuvostoliiton hyökkäysvalmistelut">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Jo kevään 1939 neuvottelujen päätyttyä tuloksettomina oli Neuvostoliiton johdossa harkittu sotilaallisen konfliktin mahdollisuuksia. Kesäkuussa 1939 <a href="/wiki/Stalin" class="mw-redirect" title="Stalin">Stalin</a> kiinnitti <a href="/wiki/Leningradin_sotilaspiiri" title="Leningradin sotilaspiiri">Leningradin sotilaspiirin</a> komentajan kenraali <a href="/wiki/Kirill_Meretskov" title="Kirill Meretskov">Kirill Meretskovin</a> huomiota siihen vaaraan, jonka Suomen ”neuvostovihamielisyys” aiheutti. Kun Stalin korosti odottavansa Saksan taholta vakavia toimia vielä samana kesänä, hän antoi Meretskoville tehtäväksi laatia rajojensuojaamis- ja vastahyökkäyssuunnitelman Suomen puolustusvoimia vastaan, jos nämä tekisivät sotilaallisen provokaation.<a href="#cite_note-Nimetön-pNl8-1-51">[49]</a> Leningradin sotilaspiirin liikekannallepano aloitettiin hyvissä ajoin, kun reservejä alettiin kutsua palvelukseen 1.8.1939 lähtien. Myös puhdistuksista selvinneitä ja Karjalan kansallisissa joukoissa palvelleita suomalaisia sotilaita ja punaupseereita ryhdyttiin uudelleen rekisteröimään puna-armeijan reserviin.<a href="#cite_note-:3-52">[50]</a> Toisen maailmansodan sytyttyä syyskuun alussa 1939 Neuvostoliitto julisti liikekannallepanon, jonka yhteydessä myös Suomen vastaisilla rajoilla olleita joukkoja vahvistettiin. Sota-asiainkansankomissaari marsalkka <a href="/wiki/Kliment_Voro%C5%A1ilov" title="Kliment Vorošilov">Kliment Vorošilovin</a> ja esikuntapäällikkö Šapošnikovin antamilla käskyillä määrättiin 11. ja 14. syyskuuta Leningradin sotilaspiirin sotaneuvostoa keskittämään joukot hyökkäyksen lähtöalueille. Myös ilmavoimat keskitettiin sotilaspiirin kentille ja saatettiin taisteluvalmiuteen. Ilmeisesti varsinaiset sotaan tähdänneet keskitykset aloitettiin vasta sitten, kun neuvostojohdolle oli selvinnyt Suomen taipumattomuus. Tätä tukee se, että Neuvostoliiton konkreettiset sotatoimet Suomea vastaan alkoivat kaksi viikkoa sen jälkeen, kun suomalaisten ja neuvostoliittolaisten väliset neuvottelut olivat katkenneet. Kun Puolan sotaretki osoittautui odotettua lyhemmäksi ja kun Baltian tukikohdat saatiin nopeasti miehitetyiksi, voitiin näille suunnille alun perin tarkoitettuja joukkoja siirtää Suomen itärajan tuntumaan.<a href="#cite_note-Nimetön-pNl8-1-51">[49]</a><a href="#cite_note-:3-52">[50]</a> Ensimmäinen operaatiosuunnitelma Suomen valtaamiseksi allekirjoitettiin 29.10.1939. Stalin ei hyväksynyt yleisesikunnan päällikkö Šapošnikovin esittelemää suunnitelmaa, vaan siirsi suunniteltujen operaatioiden johdon Leningradin sotilaspiirille, koska yleisesikunnan tuli hoitaa tärkeämpiä tehtäviä. Lisäksi Stalin siirsi Šapošnikovin lomalle.<a href="#cite_note-:2-53">[51]</a> Marsalkka <a href="/wiki/Ivan_Konev" title="Ivan Konev">Ivan Konev</a> kirjoitti myöhemmin muistelmissaan Stalinin sanoneen ennen talvisodan syttymistä: ”Suomalaiset ovat pieni kansa – heidät on helppo siirtää muualle.”<a href="#cite_note-54">[52]</a> Moskovan diplomaattipiireissä kiersi marraskuun puolivälissä julkisena salaisuutena tieto, että Suomen rajalle oli keskitetty jo 18 puna-armeijan divisioonaa.<a href="#cite_note-55">[53]</a> Neuvostoliittolaiset sotavangit kertoivat talvisodan aikana, että Suomen rajoille keskitetyissä puna-armeijan joukko-osastoissa oltiin marraskuun puolivälistä lähtien varmoja sodan syttymisestä.<a href="#cite_note-56">[54]</a> Samaan aikaan Moskovan yleisesikunta-akatemian opetus keskeytettiin ja sekä kaikki kurssilaiset että heidän opettajansa komennettiin välittömästi Leningradin sotilaspiirin esikunnan käytettäviksi.<a href="#cite_note-57">[55]</a> Sota-asiainkomissaari marsalkka Vorošilov antoi 17. marraskuuta käskyn Leningradin sotilaspiirin saattamisesta täyteen sotavalmiuteen 20. marraskuuta mennessä. Leningradin sotilaspiirin esikunnan laatima lopullinen operaatiosuunnitelma valmistui 20. marraskuuta. Valmisteluihin kuuluivat sekä suomenkielisen toimituksen perustaminen marraskuussa Moskovan radioon (<a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_%C3%84%C3%A4ni" class="mw-redirect" title="Venäjän Ääni">Radio Moskva</a>) sotapropagandan lähettämiseksi että Neuvostoliiton edustustojen käynnistämä Suomen valuutan osto. Neuvostoliiton lähetystö Helsingissä osti 20.–27. marraskuuta Pohjoismaiden Yhdyspankista ja Kansallis-Osake-Pankista yli 41 miljoonaa markkaa uusina 1000 markan seteleinä. Markkoja tarvittiin siviiliväestön kanssa tekemisiin joutuvien joukko-osastojen sotakassoihin.<a href="#cite_note-:2-53">[51]</a> Neuvostojohdon ennakkokäsityksen mukaan sodasta Suomea vastaan ei pitänyt tulla vaikeaa eikä pitkäaikaista. Saksa pysyisi varmasti Molotov-Ribbentrop-sopimukselle uskollisena eikä puuttuisi asiaan, eikä Ruotsikaan auttaisi Suomea.<a href="#cite_note-Nimetön-pNl8-2-58">[56]</a> Neuvostoliiton ulkoministeri <a href="/wiki/Vjat%C5%A1eslav_Molotov" title="Vjatšeslav Molotov">Vjatšeslav Molotov</a> määräsi Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään <a href="/wiki/Aleksandra_Kollontai" title="Aleksandra Kollontai">Aleksandra Kollontain</a> nimenomaan huolehtimaan siitä, että Ruotsi, <a href="/wiki/Norja" title="Norja">Norja</a> ja <a href="/wiki/Tanska" title="Tanska">Tanska</a> eivät sekaantuisi Suomen ja Neuvostoliiton väliseen selkkaukseen, ja kehotti ivallisesti muita Pohjoismaita vain ”pitämään kiinni rakkaasta puolueettomuudestaan”.<a href="#cite_note-59">[57]</a> Suomen omasta puolustuskyvystä eivät odottaneet ihmettä muut kuin suomalaiset itse. Etenkin Leningradin puoluesihteeri, kenraalieversti <a href="/wiki/Andrei_%C5%BDdanov" title="Andrei Ždanov">Andrei Ždanov</a> sai Stalinin vakuuttuneeksi siitä, että Suomi voitaisiin hoitaa ”siististi” Leningradin sotilaspiirin voimin. Suomen työväestön oletettiin nousevan kapinaan porvarihallitusta vastaan ja ottavan puna-armeijan vastaan ”vapauttajana”, mikä olisi vapauttanut Neuvostoliiton kiusallisesta hyökkääjänä esiintymisen painolastista. Pari kuukautta aiemmin puna-armeija oli vastarinnatta miehittänyt Itä-Puolan, jonka väestö oli pääosin <a href="/wiki/Ukrainalaiset" title="Ukrainalaiset">ukrainalaisia</a> ja <a href="/wiki/Valkoven%C3%A4l%C3%A4iset" title="Valkovenäläiset">valkovenäläisiä</a>. Siellä se oli esiintynyt heimoveljien vapauttajana näiden jouduttua Puolan valtion hajoamisen seurauksena alttiiksi ”kaikenlaisille vaaroille”, joten yhtä hyvin se voisi marssia Suomeen vapauttamaan ”proletaareja”.<a href="#cite_note-Nimetön-pNl8-2-58">[56]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Propagandahyökkäys_sodan_aattopäivinä">Propagandahyökkäys sodan aattopäivinä</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=9" title="Muokkaa osiota Propagandahyökkäys sodan aattopäivinä" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=9" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Propagandahyökkäys sodan aattopäivinä">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Suomalaisten ja neuvostojohdon välisten neuvottelujen katkettua Neuvostoliiton sanomalehdistö aloitti marraskuun puolivälissä 1939 voimakkaan Suomea vastaan suunnatun arvostelu- ja parjauskampanjan. Lehdissä julkaistiin tahallisesti ja tarkoituksellisesti väritettyjä, Suomen näkökulmasta käsittämättömiltä tuntuneita uutisia. Kampanjan tarkoituksena oli suureksi osaksi Neuvostoliiton väestön mielialan muokkaaminen kannattamaan Suomeen tehtävää hyökkäystä. Kirjoituksissa kerrottiin muun muassa suomalaisten sotilaiden karkaamisista varuskunnistaan ja kapinoinnista upseereitaan kohtaan, reserviläisten ja suojeluskuntalaisten välisistä kahakoista, jotka olivat vaatineet kuolonuhreja, sekä eräänä ääriesimerkkinä <a href="/wiki/Tampere" title="Tampere">Tampereella</a> muka toteutetusta 1 500 <a href="/wiki/Ateisti" class="mw-redirect" title="Ateisti">ateistin</a> likvidoinnista. Suomalaisten yleisen mielipiteen sanottiin vastustavan Suomen valtuuskunnan asennetta Moskovan neuvotteluissa ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen yllyttävän taloudellisen mahtiasemansa turvin Suomen hallitusta sotaisiin seikkailuihin. Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattajassa <a href="/wiki/Pravda" title="Pravda">Pravdassa</a> 26. marraskuuta 1939 julkaistussa kirjoituksessa pääministeri A. K. Cajanderia solvattiin ”tunkiolla kiekuvaksi kukoksi”, ”kiemurtelevaksi käärmeeksi”, ”ahneeksi pikkupedoksi”, ”imperialistien sätkynukeksi” ja ”päällään seisovaksi sirkuspelleksi”. Suomen Moskovan-lähettiläs <a href="/wiki/Aarno_Yrj%C3%B6-Koskinen" title="Aarno Yrjö-Koskinen">Aarno Yrjö-Koskinen</a>, joka oli kutsuttu saman päivän iltana ulkoministeri Vjatšeslav Molotovin luo, aikoi esittää tälle vastalauseensa Pravdan kirjoituksesta, mutta ennen kuin Yrjö-Koskinen sai puheenvuoron, Molotov luki hänelle Neuvostoliiton hallituksen Suomen hallitukselle osoittaman jyrkän nootin Mainilan laukausten johdosta.<a href="#cite_note-60">[58]</a> Kun Molotov 28. marraskuuta ilmoitti <a href="/wiki/Moskovan_Kreml" title="Moskovan Kreml">Kremliin</a> jälleen kutsutulle Yrjö-Koskiselle Neuvostoliiton irtisanovan yksipuolisesti Suomen kanssa tekemänsä hyökkäämättömyyssopimuksen ”Suomen vihamielisen asenteen johdosta”, Yrjö-Koskinen huomautti, ettei sopimusta ollut mahdollista irtisanoa ennen vuotta 1945. Tähän Molotov ei vastannut mitään.<a href="#cite_note-61">[59]</a> Suomalaiset, jotka tunsivat tulleensa loukatuiksi, eivät pysyneet mukana tässä tapahtumaketjussa, vaan pohtivat oikeudellisia näkökohtia, joilla ei ollut todellisuuden kanssa enää paljonkaan tekemistä. Hitlerin Saksa oli kuitenkin menetellyt aivan samalla tavoin kolme kuukautta aiemmin ennen hyökkäystä Puolaan, ja puna-armeija puolestaan oli viivyttänyt marssiaan Itä-Puolaan, kunnes oli voitu todeta Puolan hallitusvallan jääneen vaille käyttäjää ja ukrainalaisten ja valkovenäläisten ”kaipaavan suojelua”. Tätä taustaa vasten oli yhdentekevää, oliko Mainilassa ammuttu vai ei.<a href="#cite_note-62">[60]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sotilaallinen_ja_poliittinen_hyökkäys">Sotilaallinen ja poliittinen hyökkäys</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=10" title="Muokkaa osiota Sotilaallinen ja poliittinen hyökkäys" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=10" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sotilaallinen ja poliittinen hyökkäys">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Oki_R%C3%A4is%C3%A4nen,_Pois_t%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/5/5b/Oki_R%C3%A4is%C3%A4nen%2C_Pois_t%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4.jpg/280px-Oki_R%C3%A4is%C3%A4nen%2C_Pois_t%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4.jpg" decoding="async" width="280" height="275" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/5/5b/Oki_R%C3%A4is%C3%A4nen%2C_Pois_t%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4.jpg/420px-Oki_R%C3%A4is%C3%A4nen%2C_Pois_t%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/5/5b/Oki_R%C3%A4is%C3%A4nen%2C_Pois_t%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4.jpg/560px-Oki_R%C3%A4is%C3%A4nen%2C_Pois_t%C3%A4%C3%A4lt%C3%A4.jpg 2x" data-file-width="846" data-file-height="831" /></a><figcaption>Neuvostoliitto erotetaan Kansainliitosta, <a href="/wiki/Oki_R%C3%A4is%C3%A4nen" class="mw-redirect" title="Oki Räisänen">Oki Räisäsen</a> pilapiirros <a href="/wiki/Helsingin_Sanomat" title="Helsingin Sanomat">Helsingin Sanomissa</a>.</figcaption></figure> Puna-armeijan hyökkäys Suomeen alkoi 30. marraskuuta 1939. Punatykistö avasi tulen <a href="/wiki/Karjalankannas" title="Karjalankannas">Karjalankannaksella</a> kello 6.50.<a href="#cite_note-MIL_30.11.1939-63">[61]</a> Jäämeren rannalla ja Sallassa hyökkäyksen voidaan kuitenkin katsoa alkaneen jo muutamia päiviä aiemmin.<a href="#cite_note-64">[62]</a> Kello 9 Viipurissa annettiin ensimmäinen ilmahälytys. Ensimmäisen päivän aikana Neuvostoliiton ilmavoimat pommittivat Suomessa 16 paikkakuntaa, muun muassa Helsinkiä kahdesti. Neuvostoliiton ulkoministeri <a href="/wiki/Vjat%C5%A1eslav_Molotov" title="Vjatšeslav Molotov">Vjatšeslav Molotov</a> piti myöhään illalla radiopuheen ja kertoi, että neuvostohallitus oli käskenyt puna-armeijaa varmistamaan Neuvostovaltion ulkoisen turvallisuuden. Suomessa presidentti <a href="/wiki/Ky%C3%B6sti_Kallio" title="Kyösti Kallio">Kyösti Kallio</a> luki eduskunnan päätöksen sotatilasta radiossa kello 13.30. <a href="/wiki/Kansainliitto" title="Kansainliitto">Kansainliitto</a> tuomitsi hyökkäyksen ja erotti Neuvostoliiton järjestöstä<a href="#cite_note-65">[63]</a> 14. joulukuuta 1939. Neuvostojohto muodosti 1. joulukuuta <a href="/wiki/Otto_Wille_Kuusinen" title="Otto Wille Kuusinen">Otto Wille Kuusisen</a> johtaman <a href="/wiki/Suomen_Kansanvaltainen_Tasavalta" class="mw-redirect" title="Suomen Kansanvaltainen Tasavalta">Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan</a> <a href="/wiki/Terijoen_hallitus" title="Terijoen hallitus">Terijoen hallituksen</a> <a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota" title="Suomen sisällissota">vuoden 1918 sisällissodan</a> jälkeen neuvosto-Venäjälle paenneista punaisista. Neuvostoliitto ilmoitti tunnustavansa <a href="/wiki/Suomen_Kansanvaltainen_Tasavalta" class="mw-redirect" title="Suomen Kansanvaltainen Tasavalta">Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan</a> hallituksen Suomen ainoaksi viralliseksi hallitukseksi, käyvänsä sotaa valkosuomalaisia kapinallisia joukkoja vastaan ja kieltäytyi neuvottelemasta <a href="/wiki/Risto_Ryti" title="Risto Ryti">Risto Rytin</a> 1. joulukuuta muodostaman uuden hallituksen kanssa.<a href="#cite_note-66">[64]</a> Terijoen hallituksen asettaminen paljasti, että Neuvostoliiton tavoitteena oli vallata koko Suomi. Terijoen hallituksen piti toimia myös poliittisena hyökkäyskiilana, joka avaisi <a href="/wiki/Puna-armeija" title="Puna-armeija">puna-armeijalle</a> tien Helsinkiin. Kävikin toisin ja ulkopuolinen uhka yhdisti suomalaiset luokkarajoista riippumatta puolustautumaan Neuvostoliittoa vastaan.<a href="#cite_note-67">[65]</a> Suomen suurlähetystön henkilökunta sai 7. joulukuuta 1939 luvan, talvisodan jo riehuessa, matkata Moskovasta junalla Latvian kautta Saksaan. Siellä Suomen suurlähetystön henkilökuntaan kuuluvat sotilasasiamiehet kuulivat hälyttäviä uutisia. Sotilasasiamiesten kanssa illasti majuri <a href="/wiki/Kaarlo_Somerto" title="Kaarlo Somerto">Kaarlo Somerron</a> saksalaistuttava, Saksan yleisesikunnan ulkomaanosastossa työskentelevä everstiluutnantti. Hän kertoi että yleisesikunnan kokouksessa <a href="/wiki/Adolf_Hitler" title="Adolf Hitler">Adolf Hitler</a> olisi halunnut julistaa Neuvostoliiton rinnalla sodan Suomelle. Sodanjulistus kariutui kuitenkin marsalkka <a href="/wiki/Herman_G%C3%B6ring" class="mw-redirect" title="Herman Göring">Herman Göringin</a> ehdottoman kielteiseen vastustukseen. Suomalaiset arvelivat kyseessä olevan Saksan ajatuksen miehittää demilitarisoitu Ahvenanmaa ja siten turvata malmikuljetukset Pohjois-Ruotsista.<a href="#cite_note-Käkönen-68">[66]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Joukot">Joukot</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=11" title="Muokkaa osiota Joukot" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=11" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Joukot">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Winterwar-december1939-soviet-attacks_finnish.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/Winterwar-december1939-soviet-attacks_finnish.png/250px-Winterwar-december1939-soviet-attacks_finnish.png" decoding="async" width="250" height="594" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/Winterwar-december1939-soviet-attacks_finnish.png/375px-Winterwar-december1939-soviet-attacks_finnish.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/19/Winterwar-december1939-soviet-attacks_finnish.png 2x" data-file-width="421" data-file-height="1000" /></a><figcaption>Puna-armeijan hyökkäykset ja etenemiset 30. marraskuuta – 22. joulukuuta 1939.</figcaption></figure> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Talvisota_Soviet_infantry_crossing_Rajajoki.PNG" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/56/Talvisota_Soviet_infantry_crossing_Rajajoki.PNG/250px-Talvisota_Soviet_infantry_crossing_Rajajoki.PNG" decoding="async" width="250" height="336" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/56/Talvisota_Soviet_infantry_crossing_Rajajoki.PNG 1.5x" data-file-width="293" data-file-height="394" /></a><figcaption>Neuvostojoukot ylittävät <a href="/wiki/Rajajoki" title="Rajajoki">Rajajoen</a>.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Suomen_armeija">Suomen armeija</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=12" title="Muokkaa osiota Suomen armeija" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=12" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suomen armeija">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><a href="/wiki/Kannaksen_armeija" title="Kannaksen armeija">Kannaksen armeija</a> <ul><li><a href="/wiki/Suomen_II_armeijakunta_(talvisota)" title="Suomen II armeijakunta (talvisota)">II armeijakunta</a> (II AK, 3 divisioonaa ja Ratsuväkiprikaati)</li> <li><a href="/wiki/Suomen_III_armeijakunta_(talvisota)" title="Suomen III armeijakunta (talvisota)">III armeijakunta</a> (III AK, 2 divisioonaa)</li> <li>Lisäksi reservissä yksi divisioona</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Suomen_IV_armeijakunta_(talvisota)" title="Suomen IV armeijakunta (talvisota)">IV armeijakunta</a> (IV AK, 2 divisioonaa)</li> <li><a href="/wiki/Pohjois-Suomen_Ryhm%C3%A4" title="Pohjois-Suomen Ryhmä">Pohjois-Suomen Ryhmä</a> <ul><li><a href="/wiki/Lapin_Ryhm%C3%A4" title="Lapin Ryhmä">Lapin Ryhmä</a></li></ul></li></ul> Sodan aikana muodostettiin vielä <a href="/wiki/Suomen_I_armeijakunta_(talvisota)" title="Suomen I armeijakunta (talvisota)">I armeijakunta</a>, joka kuului kannaksen armeijaan. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Puna-armeija">Puna-armeija</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=13" title="Muokkaa osiota Puna-armeija" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=13" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Puna-armeija">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><a href="/wiki/Neuvostoliiton_7._armeija" title="Neuvostoliiton 7. armeija">7. armeija</a></li> <li><a href="/wiki/Neuvostoliiton_8._armeija" title="Neuvostoliiton 8. armeija">8. armeija</a></li> <li><a href="/wiki/Neuvostoliiton_9._armeija" title="Neuvostoliiton 9. armeija">9. armeija</a></li> <li><a href="/wiki/Neuvostoliiton_14._armeija" title="Neuvostoliiton 14. armeija">14. armeija</a></li></ul> Suomen rintamalle lähetettiin sodan aikana vielä <a href="/wiki/Neuvostoliiton_13._armeija" title="Neuvostoliiton 13. armeija">13. armeija</a> ja <a href="/wiki/Neuvostoliiton_15._armeija" title="Neuvostoliiton 15. armeija">15. armeija</a>. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kaksi_vaihetta">Kaksi vaihetta</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=14" title="Muokkaa osiota Kaksi vaihetta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=14" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kaksi vaihetta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Talvisota voidaan jakaa kahteen eri vaiheeseen: <ul><li>puna-armeijan hyökkäysten epäonnistuminen ja Suomen puolustusvoimien menestyksellinen torjuntataistelu joulukuussa 1939 kaikilla rintamaosuuksilla.</li> <li>neuvostoarmeijan suurhyökkäyksen paineen aiheuttama suomalaispuolustuksen asteittainen murtuminen Karjalankannaksen länsiosassa ja Viipurinlahdella helmi–maaliskuussa 1940.</li></ul> Rajallisten miehistö- ja materiaalisten resurssien vuoksi Suomen puolustusvoimien taistelukyky oli korkeimmillaan joulukuun lopussa ja, riittävien täydennysten puuttuessa, se aleni sodan loppua kohden. Puna-armeijan tilanne oli päinvastainen; sodan alussa havaittu vihollisen taistelukyvyn vakavaa aliarviointia ja omien kykyjen yliarviointia<a href="#cite_note-historianet-69">[67]</a> pyrittiin korjaamaan resurssien lisäyksillä tammi–helmikuussa 1940.<a href="#cite_note-70">[68]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Tavoitteet">Tavoitteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=15" title="Muokkaa osiota Tavoitteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=15" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tavoitteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Suomi oli keskittänyt ensivaiheen puolustuksen suojajoukot itärajalle jo Moskovan-neuvottelujen aikana ja <a href="/wiki/Ylim%C3%A4%C3%A4r%C3%A4iset_harjoitukset" title="Ylimääräiset harjoitukset">YH:n</a> varjolla merkittävä osa kenttäarmeijasta oli sodan alkaessa puolustusasemissa. Neuvostoliiton strategiana oli hyökätä Suomeen kuudesta itärajan kohdasta: Karjalankannas, Laatokan Karjala, <a href="/wiki/Kuhmo" title="Kuhmo">Kuhmo</a> (ja <a href="/wiki/Lieksa" title="Lieksa">Lieksa</a>), <a href="/wiki/Suomussalmi" title="Suomussalmi">Suomussalmi</a>, <a href="/wiki/Salla" title="Salla">Salla</a> ja <a href="/wiki/Petsamo" title="Petsamo">Petsamo</a>. Päätavoite oli Karjalankannaksella, josta tuli edetä Viipuriin ja edelleen Helsinkiin. Toinen tärkeä suunta oli Laatokan Karjala, josta voitiin uhata Karjalankannasta ja Etelä-Suomea. Kolmas keskeinen tavoite oli katkaista Suomen ”vyötärö” sen kapeimmasta kohdasta ja edetä <a href="/wiki/Oulu" title="Oulu">Ouluun</a>. Lapissa tavoitteena oli vallata Sallan kautta <a href="/wiki/Rovaniemi" title="Rovaniemi">Rovaniemi</a> ja saavuttaa <a href="/wiki/Ruotsi" title="Ruotsi">Ruotsin</a> raja. Petsamoa tavoiteltiin lähinnä alueen malmivarojen ja sataman takia. Puna-armeija kykeni käyttämään vahvempia joukko-osastoja kuin Suomen sodanjohto oli odottanut: kokonaisia, osin moottoroituja divisioonia, Laatokan pohjoispuolen ja Petsamon välisellä alueella. Suomen armeijan taistelukyvyn suhteen ensimmäistä sotaviikkoa leimasi tottumattomuus sotaan sekä muun muassa tankkikauhut eli vihollisen panssarivoimien aiheuttamat paniikkitilanteet, jotka johtivat suunniteltua nopeampaan vetäytymiseen valtakunnan rajalta. Suomalaisten hyvä improvisointikyky (<a href="/wiki/Motti" title="Motti">motti</a>- ja joukko-osastojen paloittelutaktiikka) ja torjuntavälineistön nopea kehittäminen (muun muassa <a href="/wiki/Polttopullo" title="Polttopullo">polttopullot</a>)<a href="#cite_note-mannerheim-71">[69]</a> sekä puna-armeijan joukkojen sotaliikkeiden lähes täydellinen sitoutuminen tiestöön muuttivat tilanteen suomalaisille edullisemmaksi ja kohotti Suomen sotilaiden itseluottamusta. Sodan paine aiheutti myös henkilövaihdoksia puna-armeijassa. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Suomen_torjuntavoitot_joulu-_ja_tammikuussa">Suomen torjuntavoitot joulu- ja tammikuussa</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=16" title="Muokkaa osiota Suomen torjuntavoitot joulu- ja tammikuussa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=16" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suomen torjuntavoitot joulu- ja tammikuussa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Karjalankannas">Karjalankannas</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=17" title="Muokkaa osiota Karjalankannas" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=17" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Karjalankannas">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Winterwar-december1939-karelianisthmus_finnish.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Winterwar-december1939-karelianisthmus_finnish.png/250px-Winterwar-december1939-karelianisthmus_finnish.png" decoding="async" width="250" height="225" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Winterwar-december1939-karelianisthmus_finnish.png/375px-Winterwar-december1939-karelianisthmus_finnish.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5c/Winterwar-december1939-karelianisthmus_finnish.png/500px-Winterwar-december1939-karelianisthmus_finnish.png 2x" data-file-width="546" data-file-height="492" /></a><figcaption>Puna-armeija saavutti pääaseman, kuuluisammalta nimeltään Mannerheim-linjan, Karjalankannaksella 7. joulukuuta 1939. <div class="legend">  Mannerheim-linja</div> <div class="legend">  Suomalainen divisioona (XX) tai armeijakunta (XXX)</div> <div class="legend">  Neuvostoliittolainen divisioona (XX), armeijakunta (XXX) tai armeija (XXXX)</div> -XX- Suomalaisten divisioonien rajat -XXX- Suomalaisten armeijakuntien raja</figcaption></figure> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Karjalankannaksen_taistelut_talvisodassa" title="Karjalankannaksen taistelut talvisodassa">Karjalankannaksen taistelut talvisodassa</a></div></dd></dl> Karjalankannaksella puna-armeijan hyökkäys pysähtyi suojajoukkotaisteluiden päätyttyä <a href="/wiki/5._joulukuuta" title="5. joulukuuta">5. joulukuuta</a> <a href="/wiki/Mannerheim-linja" title="Mannerheim-linja">Mannerheim-linjalle</a>, jossa Suomen tykistön pitkälle kehitetty taktiikka ja sen yhteistoiminta jalkaväen kanssa pääsi esille – niin kauan kuin tykistön ammuksia oli riittävästi. Karjalankannasta puolusti <a href="/wiki/Kannaksen_armeija" title="Kannaksen armeija">Kannaksen armeija</a> jaettuna <a href="/wiki/Suomen_II_armeijakunta_(talvisota)" title="Suomen II armeijakunta (talvisota)">II armeijakuntaan</a> länsikannaksella ja <a href="/wiki/Suomen_III_armeijakunta_(talvisota)" title="Suomen III armeijakunta (talvisota)">III armeijakuntaan</a> itäkannaksella. Ensin mainittuun kuuluivat <a href="/wiki/4._divisioona_(talvisota)" title="4. divisioona (talvisota)">4.</a>, <a href="/wiki/5._divisioona_(talvisota)" title="5. divisioona (talvisota)">5.</a>, ja <a href="/wiki/11._divisioona_(talvisota)" title="11. divisioona (talvisota)">11. divisioonat</a> ja jälkimmäiseen <a href="/wiki/8._divisioona_(talvisota)" title="8. divisioona (talvisota)">8.</a> ja <a href="/wiki/10._divisioona_(talvisota)" title="10. divisioona (talvisota)">10. divisioona</a>. Kannaksen armeijan ja Päämajan reservinä olivat <a href="/wiki/1._divisioona_(talvisota)" title="1. divisioona (talvisota)">1.</a> ja <a href="/wiki/6._divisioona_(talvisota)" title="6. divisioona (talvisota)">6. divisioonat</a>. <a href="/wiki/Neuvostoliiton_7._armeija" title="Neuvostoliiton 7. armeija">Neuvostoliiton 7. armeijan</a> yhtymät aloittivat ensimmäisen läpimurtoyrityksen Itä-Kannaksella <a href="/wiki/Taipaleenjoki" title="Taipaleenjoki">Taipaleenjoella</a> 6. joulukuuta, mutta hyökkäys päättyi epäonnistumiseen 8. joulukuuta 1939. 7. armeijaan kuului yhdeksän jalkaväkidivisioonaa, panssariarmeijakunta ja kolme panssariprikaatia. Uusi yritys tehtiin 15.–17. joulukuuta päättyen suomalaisten torjuntavoittoon. Taistelut puna-armeijan painopistesuunnassa <a href="/w/index.php?title=Summan_kyl%C3%A4&action=edit&redlink=1" class="new" title="Summan kylä (sivua ei ole)">Summan kylässä</a> länsikannaksella alkoivat 17. joulukuuta ja ne kestivät 22. joulukuuta asti. Kamppailu päättyi puna-armeijan raskaisiin tappioihin. Taisteluissa oli tyypillistä, että neuvostopanssarit tunkeutuivat helposti tykistökeskityksen suojassa suomalaisten asemiin, mutta suomalaiset kykenivät tykistötulella ja tehokkaalla jalkaväkitulella pitämään puna-armeijan jalkaväen ja panssarivoimat erillään toisistaan. Kun jalkaväki oli tuhottu piikkilankaesteille, panssarintorjujat tuhosivat tankit polttopulloilla ja <a href="/wiki/Kasapanos" title="Kasapanos">kasapanoksilla</a>.<a href="#cite_note-72">[70]</a> Kun puna-armeijan hyökkäys oli pysäytetty Karjalankannaksella joulukuussa, marsalkka Mannerheim antoi luvan käynnistää vastahyökkäyksen neuvostoliittolaisasemia kohti. Kannaksen armeijan II armeijakunta vahvistettuna kahdella reservidivisioonalla suoritti vastahyökkäyksen 23. joulukuuta 1939. Se kuitenkin epäonnistui ja II armeijakunta kärsi raskaita tappioita. Tapahtuma nimettiin ”hölmön tölväykseksi”.<a href="#cite_note-73">[71]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Laatokan_Karjala">Laatokan Karjala</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=18" title="Muokkaa osiota Laatokan Karjala" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=18" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Laatokan Karjala">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Ladogakarelia-winterwar-dec-1939_finnish.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Ladogakarelia-winterwar-dec-1939_finnish.png/250px-Ladogakarelia-winterwar-dec-1939_finnish.png" decoding="async" width="250" height="194" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Ladogakarelia-winterwar-dec-1939_finnish.png/375px-Ladogakarelia-winterwar-dec-1939_finnish.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9e/Ladogakarelia-winterwar-dec-1939_finnish.png/500px-Ladogakarelia-winterwar-dec-1939_finnish.png 2x" data-file-width="687" data-file-height="532" /></a><figcaption>Laatokan Karjalan taistelut joulukuussa 1939. Puna-armeijan 8. Armeijan hyökkäys idästä ja tilanne hyökkäyksen pysähtyessä.</figcaption></figure> Laatokan Karjalassa Suomea kohti hyökkäsi <a href="/wiki/Neuvostoliiton_8._armeija" title="Neuvostoliiton 8. armeija">8. armeija</a>, kuuden divisioonan ja yhden panssariprikaatin voimin. Ne etenivät <a href="/wiki/Laatokka" title="Laatokka">Laatokan</a> pohjoisrantaa myöten ja hieman pohjoisempaa reittiä, <a href="/wiki/Suoj%C3%A4rvi" title="Suojärvi">Suojärven</a> strategisesti tärkeän alueen kautta <a href="/wiki/Sortavala" title="Sortavala">Sortavalaa</a> kohti. Suomalaiset vastustivat hyökkäystä <a href="/wiki/Suomen_IV_armeijakunta_(talvisota)" title="Suomen IV armeijakunta (talvisota)">IV armeijakunnan</a> <a href="/wiki/12._divisioona_(talvisota)" title="12. divisioona (talvisota)">12.</a> ja <a href="/wiki/13._divisioona_(talvisota)" title="13. divisioona (talvisota)">13. divisioonalla</a>.<a href="#cite_note-:0-74">[72]</a> Suojärvi vallattiin nopeasti, ja epäonnistuneiden vastahyökkäysten jälkeen suomalaispuolustus vakaantui <a href="/wiki/Kollaanjoki" title="Kollaanjoki">Kollaanjoelle</a> <a href="/wiki/7._joulukuuta" title="7. joulukuuta">7. joulukuuta</a> alkaen. Laatokan rantamilla Suomen armeija vetäytyi aluksi Salmin–Pitkärannan kautta, mutta puna-armeija pysäytettiin Kitilän–Koirinojan alueelle 11.–15. joulukuuta. Joulukuussa suomalaiset aloittivat vastahyökkäykset, jotka johtivat lopulta Kitilän–Koirinojan–Lemetin <a href="/wiki/Laatokan_Karjalan_mottitaistelut_talvisodassa" title="Laatokan Karjalan mottitaistelut talvisodassa">mottien</a> syntyyn tammikuun 1940 alussa. Niissä taistelut jatkuivat talvisodan loppuun saakka.<a href="#cite_note-75">[73]</a> Karjalankannaksen ja Laatokan Karjalan torjuntavoittojen lisäksi ensimmäisen hyökkäyksellisen ja strategisesti merkittävän voiton Suomen armeija saavutti 12.–22. joulukuuta <a href="/wiki/Tolvaj%C3%A4rven%E2%80%93%C3%84gl%C3%A4j%C3%A4rven_taistelu" title="Tolvajärven–Ägläjärven taistelu">Tolvajärvellä</a> <a href="/wiki/Raja-Karjala" title="Raja-Karjala">Raja-Karjalassa</a>. Taisteluissa <a href="/wiki/Ryhm%C3%A4_Talvela" title="Ryhmä Talvela">Ryhmä Talvela</a>, eversti <a href="/wiki/Paavo_Talvela" title="Paavo Talvela">Paavo Talvelan</a> johtamana, rintamakomentajanaan everstiluutnantti <a href="/wiki/Aaro_Pajari" title="Aaro Pajari">Aaro Pajari</a>, löi puna-armeijan <a href="/wiki/Neuvostoliiton_139._jalkav%C3%A4kidivisioona" title="Neuvostoliiton 139. jalkaväkidivisioona">139. jalkaväkidivisioonan</a>, mikä esti puna-armeijan iskun Laatokan Karjalassa taistelleiden suomalaisjoukkojen selustaan.<a href="#cite_note-:0-74">[72]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Pohjois-Suomi">Pohjois-Suomi</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=19" title="Muokkaa osiota Pohjois-Suomi" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=19" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Pohjois-Suomi">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Raate_road.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Raate_road.jpg/250px-Raate_road.jpg" decoding="async" width="250" height="158" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Raate_road.jpg/375px-Raate_road.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Raate_road.jpg/500px-Raate_road.jpg 2x" data-file-width="4977" data-file-height="3142" /></a><figcaption>Kaatuneita neuvostosotilaita ja tuhottua kalustoa Raatteen tiellä.</figcaption></figure> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Raate_road_tuba.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/Raate_road_tuba.jpg/250px-Raate_road_tuba.jpg" decoding="async" width="250" height="203" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/Raate_road_tuba.jpg/375px-Raate_road_tuba.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/Raate_road_tuba.jpg/500px-Raate_road_tuba.jpg 2x" data-file-width="925" data-file-height="752" /></a><figcaption>Suomalainen sotilas tutkii tuubaa – yksi monista tuhotun 44. divisioonan mukana kulkeneista soittimista, jotka oli tarkoitettu Suomessa pidettävään voiton paraatiin.</figcaption></figure> Suurimmat hyökkäyssotaan perustuneet ja merkittävää kansainvälistä huomiotakin herättäneet voitot suomalaiset saivat <a href="/wiki/Suomussalmen_taistelu" title="Suomussalmen taistelu">Suomussalmen taistelussa</a> 27.–29. joulukuuta 1939 ja sitä seuranneessa <a href="/wiki/Raatteentien_taistelu" class="mw-redirect" title="Raatteentien taistelu">Raatteentien taistelussa</a> 1.–7. tammikuuta 1940. Taistelutoimista vastasi suomalaisten puolella <a href="/wiki/9._divisioona_(talvisota)" title="9. divisioona (talvisota)">9. divisioona</a> eversti <a href="/wiki/Hjalmar_Siilasvuo" title="Hjalmar Siilasvuo">Hjalmar Siilasvuon</a> johdolla. Kamppailussa tuhottiin suhteellisen vähäisin suomalaisjoukoin <a href="/wiki/Neuvostoliiton_163._divisioona" title="Neuvostoliiton 163. divisioona">Neuvostoliiton 163.</a> ja <a href="/wiki/Neuvostoliiton_44._divisioona" title="Neuvostoliiton 44. divisioona">44. jalkaväkidivisioona</a> sekä saatiin huomattava sotasaalis. Raatteen tiellä saatiin näyte neuvostojoukkojen virheeksi osoittautuneesta voitonvarmuudesta – tuhottu divisioona oli nimittäin ottanut mukaan sotilassoittokunnan soittimineen, nuotteineen ja julisteineen voittoparaatia varten.<a href="#cite_note-76">[74]</a> Laatokan Karjalan ja Suomussalmen välisen alueen taistelut ovat hyviä esimerkkejä tehokkaasta maaston ja olosuhteiden hyväksikäytöstä sodassa ja <a href="/wiki/Motti" title="Motti">mottitaktiikasta</a>. Raskaiden tappioiden seurauksena Neuvostoliitto luopui tavoitteestaan katkaista Suomi Oulun tasalta.<a href="#cite_note-77">[75]</a> <a href="/wiki/Kuhmon_taistelut" title="Kuhmon taistelut">Kuhmon–Lieksan alueella</a> suomalaisprikaati Vuokko esti puna-armeijan <a href="/w/index.php?title=54._jalkav%C3%A4kidivisioona_(talvisota)&action=edit&redlink=1" class="new" title="54. jalkaväkidivisioona (talvisota) (sivua ei ole)">54. jalkaväkidivisioonan</a> tunkeutumisen <a href="/wiki/Kajaani" title="Kajaani">Kajaanin</a> ja <a href="/wiki/Pielisj%C3%A4rvi" title="Pielisjärvi">Pielisjärven</a> suuntiin 8.–28. joulukuuta 1939 käydyissä korpitaisteluissa. Suomussalmen taisteluiden jälkeen 9. divisioona siirrettiin tammikuussa 1940 <a href="/wiki/Kuhmo" title="Kuhmo">Kuhmon</a>–<a href="/wiki/Lieksa" title="Lieksa">Lieksan</a> alueelle, jossa se koetti tuhota edellä mainitun neuvostodivisioonan. Yritys kuitenkin epäonnistui, joten alueella päädyttiin sodan loppuun asti jatkuneeseen mottisotaan.<a href="#cite_note-78">[76]</a> Joulukuun 1939 aikana Osastot Roininen ja Suoranta pysäyttivät Sallassa Neuvostoliiton 122. (ja 88.) jalkaväkidivisioonan hyökkäykset Kemijärven alueelle. Samoin Petsamossa suomalaisosasto Pennanen pysäytti neuvostoliittolaisten 52. jalkaväkidivisioonan ja 104. vuoristodivisioonan etenemisen Nautsin-Höyhenjärven alueelle.<a href="#cite_note-79">[77]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Puna-armeijan_suurhyökkäys_helmikuussa">Puna-armeijan suurhyökkäys helmikuussa</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=20" title="Muokkaa osiota Puna-armeijan suurhyökkäys helmikuussa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=20" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Puna-armeijan suurhyökkäys helmikuussa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Neuvostoliiton_valmistelut">Neuvostoliiton valmistelut</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=21" title="Muokkaa osiota Neuvostoliiton valmistelut" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=21" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Neuvostoliiton valmistelut">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Finnish-anti-aircraft-cannon-winterwar.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Finnish-anti-aircraft-cannon-winterwar.png/250px-Finnish-anti-aircraft-cannon-winterwar.png" decoding="async" width="250" height="192" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Finnish-anti-aircraft-cannon-winterwar.png/375px-Finnish-anti-aircraft-cannon-winterwar.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7d/Finnish-anti-aircraft-cannon-winterwar.png/500px-Finnish-anti-aircraft-cannon-winterwar.png 2x" data-file-width="694" data-file-height="534" /></a><figcaption>Sodan loppupuolella 12. divisioonan esikunnan suojana kevyt ilmatorjuntatykki Vanhassa <a href="/wiki/Loimola" title="Loimola">Loimolassa</a>.</figcaption></figure> Puna-armeijan epäonnistuminen Suomen valtausoperaatiossa joulukuussa 1939 johti tilanteen perinpohjaiseen uudelleen arviointiin vuodenvaihteessa 1939–1940. Taistelutoiminta laantui huomattavasti lähes kuukaudeksi ja Suomea vastaan alettiin koota Neuvostoliitonkin resursseihin nähden merkittävää voimaryhmää.<a href="#cite_note-80">[78]</a> Puna-armeijan ylijohto <a href="/wiki/Stavka" title="Stavka">Stavka</a> perusti 7. tammikuuta 1940 Luoteisrintaman Esikunnan johtamaan sotaa suomalaisia vastaan ja sen johtoon nimitettiin 1. luokan armeijankomentaja <a href="/wiki/Semjon_Timo%C5%A1enko" title="Semjon Timošenko">Semjon Timošenko</a>. Karjalankannaksen rintama jaettiin kahteen osaan ja 7. Armeijalle määrättiin rintamavastuu alueen länsiosasta, jonne sijoitettiin suurhyökkäyksen painopiste. Kannaksen itäosaan luotiin uusi 13. Armeija, jonka johtoon nimitettiin <a href="/wiki/Wladimir_Gr%C3%B6ndahl" title="Wladimir Gröndahl">Wladimir Gröndahl</a>. Neuvostodivisioonien kokonaismäärä Karjalankannaksella kasvoi kymmenestä 21–26:een ja lisäksi Timošenko sai käyttöönsä viisi uutta panssariprikaatia ja 11 tykistörykmenttiä sekä lisää ilmavoimien tukea. 11.2.1940 puna-armeijalla oli käytettävissään Karjalankannaksella 1558 panssarivaunua.<a href="#cite_note-81">[79]</a> Leningradin alueelle muodostettiin vielä ylimääräinen ylijohdon reservi 28. Armeijakunnasta. Summan alueelle luotiin 6 kilometriä leveä painopiste, jossa hyökkäsi 50. Armeijakunta, kolme divisioonaa tukenaan 500–1 000 tykkiä ja 200 panssarivaunua, sivustoilla hyökkäsivät 10. ja 19. Armeijakunta. Tykistön tiheys oli suurimmillaan noin 50–100 tykkiä rintamakilometrillä. Suomen puolella päähyökkäyksen otti vastaan yksi, Satakunnassa ja Hämeessä muodostettu 3. divisioona, sivustoillaan 4. ja 2. divisioona (tammikuun alussa 1940 joidenkin suomalaisdivisioonien numerointia muutettiin: 6 D. → 3. D., 10 D. → 7 D., 11 D. → 2 D.).<a href="#cite_note-82">[80]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Suurhyökkäys_murtaa_Mannerheim-linjan_kannaksella">Suurhyökkäys murtaa Mannerheim-linjan kannaksella</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=22" title="Muokkaa osiota Suurhyökkäys murtaa Mannerheim-linjan kannaksella" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=22" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suurhyökkäys murtaa Mannerheim-linjan kannaksella">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Karelian_Isthmus_13_March_1940_finnish.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Karelian_Isthmus_13_March_1940_finnish.png/250px-Karelian_Isthmus_13_March_1940_finnish.png" decoding="async" width="250" height="225" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Karelian_Isthmus_13_March_1940_finnish.png/375px-Karelian_Isthmus_13_March_1940_finnish.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Karelian_Isthmus_13_March_1940_finnish.png/500px-Karelian_Isthmus_13_March_1940_finnish.png 2x" data-file-width="546" data-file-height="492" /></a><figcaption>Karjalankannas talvisodan viimeisenä päivänä 13. maaliskuuta 1940.</figcaption></figure> Puna-armeija aloitti <a href="/wiki/1._helmikuuta" title="1. helmikuuta">1. helmikuuta</a> 1940 offensiivia alustaneen voimakkaan ja jatkuvan tykistötoiminnan, erityisesti Summan lohkolla. Siihen liittyivät myös jalkaväen ja panssarivoimien ympärivuorokautiset hyökkäilyt. Lopputuloksena oli suomalaisten asemien vaurioituminen ja vähäisillä reserveillä varustettujen joukkojen väsyminen jo ennen päähyökkäyksen alkua. Jatkuvan taistelukosketuksen vuoksi joukkoja ei voitu vaihtaa. Varsinainen yleishyökkäys alkoi 11. helmikuuta aamulla kello 8.40 tykistötulen kiihtyessä voimakkaaksi rumputuleksi. Iltapäivään mennessä neuvostoliittolaiset saivatkin aikaan ratkaisevaksi muodostuneen läpimurron <a href="/wiki/Taipaleen_ja_Summan_taistelut" class="mw-redirect" title="Taipaleen ja Summan taistelut">Summassa</a> Lähteen lohkolla. Puna-armeijassa tykistön, panssarivoimien ja jalkaväen yhteistyö oli parantunut merkittävästi, ja suomalaiset puolestaan kärsivät vakavasta tykistön ammusten ja panssarintorjuntatykkien puutteesta. Polttopullot ja kasapanokset eivät enää riittäneet, koska neuvostojalkaväki suojasi tehokkaasti tulellaan panssarivaunuja. Suomalaisten vastahyökkäykset epäonnistuivat ja lopulta ylipäällikkö Mannerheim antoi 15. helmikuuta Kannaksen 2. Armeijakunnalle käskyn vetäytyä <a href="/wiki/V%C3%A4liasema" title="Väliasema">väliasemaan</a> linjalle Samolanlahti–Näykkijärvi–Muolaanjärvi–Äyräpäänjärvi–Vuoksi. 3. Armeijakunta jäi paikoilleen Mannerheim-linjaan sodan loppuun asti.<a href="#cite_note-83">[81]</a> Puna-armeijan käyntiin saama tehokas vyörytys kuitenkin mursi väliaseman ja joukot määrättiin vetäytymään <a href="/wiki/Taka-asema" title="Taka-asema">taka-asemaan</a> linjalle Viipuri–Tali–Noskuanselkä–Kuparsaari–Vuoksi 27. helmikuuta 1940. Luoteisrintaman Esikunnan komentaja Timošenko antoi 26. helmikuuta joukoilleen käskyn Viipurin kaupungin valtaamisesta. 7. Armeijan tuli suorittaa operaatio kaksipuolisena saarrostusliikkeenä ja suorana rintamahyökkäyksenä. 10. ja 28. Armeijakunnan tuli edetä Viipurin länsipuolelle jäätyneen Viipurinlahden yli ja 19. Armeijakunnan oli määrä edetä kaupungin itäpuolelle. 34. ja 50. Armeijakunta hyökkäsivät suoraan Viipuria kohti. Lisäksi 13. Armeijan tehtäväksi tuli ylittää Vuoksi Äyräpään–Vuosalmen kohdalta ja saartaa itäkannaksella Mannerheim-linjalla taistellut Suomen 3. Armeijakunta.<a href="#cite_note-84">[82]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Viipurin_ja_Viipurinlahden_taistelut">Viipurin ja Viipurinlahden taistelut</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=23" title="Muokkaa osiota Viipurin ja Viipurinlahden taistelut" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=23" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Viipurin ja Viipurinlahden taistelut">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Viipurin_taistelu_(1940)" title="Viipurin taistelu (1940)">Viipurin taistelu</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Finnish-lightmachinegun-skis-winterwar.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/Finnish-lightmachinegun-skis-winterwar.png/250px-Finnish-lightmachinegun-skis-winterwar.png" decoding="async" width="250" height="154" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/Finnish-lightmachinegun-skis-winterwar.png/375px-Finnish-lightmachinegun-skis-winterwar.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a8/Finnish-lightmachinegun-skis-winterwar.png/500px-Finnish-lightmachinegun-skis-winterwar.png 2x" data-file-width="743" data-file-height="457" /></a><figcaption>Pikakivääri asetettu suksien päälle <a href="/wiki/Nisalahti" class="mw-redirect" title="Nisalahti">Nisalahdessa</a> Viipurinlahden länsirannalla.</figcaption></figure> Taka-aseman puolustuksen kannalta rintamalinjan laajeneminen länteen <a href="/wiki/Viipurinlahti" title="Viipurinlahti">Viipurinlahdelle</a> oli suomalaisten Kannaksen armeijalle vakava isku. Viipurin ympäristö oli maastollisesti edullisempi alue puolustajalle kuin Etelä- ja Keski-Kannas, mutta osa edusta menetettiin paksussa jäässä olleen Viipurinlahden takia. Suomen puolustusvoimain vakaasti huvenneet voimavarat sekä miehistön että materiaalin suhteen ja joukkojen fyysinen väsyminen vei suomalaisten taistelukyvyn äärirajoille talvisodan viimeiseksi kahdeksi viikoksi. Viipurin alueelle oli saatu tueksi uusi <a href="/wiki/23._divisioona_(talvisota)" title="23. divisioona (talvisota)">23. divisioona</a> ja <a href="/wiki/21._divisioona_(talvisota)" title="21. divisioona (talvisota)">21. divisioona</a> itäkannakselle, mutta ne olivat taisteluarvoltaan muita divisioonia heikompia täydennysjoukkoja. Neuvostoliittolaisten onnistunut strateginen läpimurto Viipurinlahdella olisi uhannut koko Etelä-Suomen puolustusta suomalaisjoukkojen ollessa edelleen syvällä alueen itäpuolella. Viipurinlahdella suomalaiset 4. divisioonan joukot eivät kyenneet estämään neuvostoliittolaisten maihinnousua lahden länsirannalle Häränpäänniemeen ja Vilaniemeen, jossa puna-armeija katkaisi Viipuri–Helsinki-valtatien 9. maaliskuuta. Suomalaispuolustajat kestivät ja estivät läpimurron laajenemisen. Rauhan tullessa <a href="/wiki/13._maaliskuuta" title="13. maaliskuuta">13. maaliskuuta</a> tilanne oli kuitenkin kriittinen: 7. Armeija siirsi 3. Ratsuväkiarmeijakunnan 11. maaliskuuta jo Koivistolle, tavoitteena ratkaisevan ylivoiman luominen Viipurinlahden länsirannalle, mutta rauha keskeytti toiminnan. Viipurissa 3. ja 5. divisioona menettivät esikaupunkialueet ja etulinja siirtyi Patterinmäelle 12. maaliskuuta. Saarrostusuhka kaupungin itäpuolella muodostui vakavaksi puna-armeijan tunkeuduttua <a href="/wiki/Tammisuo" title="Tammisuo">Tammisuolle</a> ja murrettua Talin kannaksen puolustuksen tukilinjaan 7.–9. maaliskuuta 1940, mutta hyökkäys onnistuttiin vielä pysäyttämään Portinhoikkaan. Talissa neuvostoliittolaistykistön ankara rumputuli ja panssarivoimat aiheuttivat ylirasittuneiden suomalaisten joukossa jo pakokauhuakin.<a href="#cite_note-Tiainen&Raunio_s90-91-85">[83]</a> Puna-armeijan 13. armeija hyökkäsi maaliskuun alusta lähtien vähintään kuuden divisioonan voimin Äyräpäässä–Vuosalmella, jota puolustivat vajaalukuiset 2. ja 21. divisioona. Äyräpäänharjun keskiosa ja kirkonmäki Vuoksen länsipuolella menetettiin 4. maaliskuuta ja Vuoksen Vasikkasaari 5. maaliskuuta. Neuvostojoukot onnistuivat lopulta ylittämään Vuoksen 8.–11. maaliskuuta ja luomaan noin 500 metriä syvän sillanpään joen itärannalle, mutta rauhantulo ratkaisi kriittisen tilanteen. Taipaleenjoella suomalaisten 7. divisioona kesti puna-armeijan rajut hyökkäykset 11.–20. helmikuuta ja pääosin säilytti alkuperäiset asemansa sodan loppuun asti.<a href="#cite_note-Tiainen&Raunio_s90-91-85">[83]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Moskovan_rauha">Moskovan rauha</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=24" title="Muokkaa osiota Moskovan rauha" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=24" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Moskovan rauha">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Moskovan_rauha.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a3/Moskovan_rauha.png/250px-Moskovan_rauha.png" decoding="async" width="250" height="323" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a3/Moskovan_rauha.png/375px-Moskovan_rauha.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a3/Moskovan_rauha.png/500px-Moskovan_rauha.png 2x" data-file-width="619" data-file-height="800" /></a><figcaption>Neuvostoliitolle luovutetut alueet Moskovan rauhansopimuksessa 1940.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Tie_rauhaan">Tie rauhaan</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=25" title="Muokkaa osiota Tie rauhaan" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=25" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tie rauhaan">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Suomen armeijan sotilaiden joulukuun 1939 aikana aikaansaama odottamaton käänne sodassa, torjuntavoitto puna-armeijasta, toi konfliktiin osaratkaisun. Neuvostoliitto joutui arvioimaan uudelleen sodan tavoitteet ja suunniteltua pidemmäksi venyneen selkkauksen kokonaisvaikutukset. Se alkoi suunnitella paremmin valmisteltua uutta suurhyökkäystä tammi–helmikuulle 1940.<a href="#cite_note-86">[84]</a> Suomalaisten menestyksellisen taistelun aiheuttama positiivinen kansainvälinen huomio häiritsi Stalinia vakavasti jo joulukuun alusta lähtien. Tiedot <a href="/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta" title="Yhdistynyt kuningaskunta">Ison-Britannian</a> ja <a href="/wiki/Ranska" title="Ranska">Ranskan</a> suunnitelmista tukea Suomea talvisodassa sekä sotajoukoin että materiaalisesti asetti NL:n aivan uuden tilanteen eteen. Läntisten suurvaltojen puuttuminen sotaan uhkasi laajentaa konfliktin Neuvostoliiton kannalta epäedulliseen suuntaan.<a href="#cite_note-87">[85]</a> Stalin oli laskenut, että maailmansota laajenisi vuoden 1940 aikana <a href="/wiki/Natsi-Saksa" title="Natsi-Saksa">Saksan</a> ja länsiliittoutuneiden väliseksi, mikä olisi tarjonnut Neuvostoliitolle uusia toimintamahdollisuuksia.<a href="#cite_note-88">[86]</a> Sodan venyminen yli vuodenvaihteen sekä tiedot länsivaltojen operaatiohankkeesta Suomeen, Jäämerelle ja Kaukasiaan saivat neuvostojohdon luopumaan tavoitteesta miehittää Suomi ja asettaa Suomeen neuvostohenkinen Terijoen hallitus <a href="/wiki/Malline:Selvenn%C3%A4" title="Malline:Selvennä">selvennä</a>. Se avasi mahdollisuuden kompromissirauhaan, ja neuvostojohto ilmoitti Ruotsin välityksellä Suomelle 29. tammikuuta 1940 aiemman linjansa vastaisesti Stalinin olevan valmis aseleponeuvotteluihin <a href="/wiki/Risto_Ryti" title="Risto Ryti">Risto Rytin</a> hallituksen kanssa. Ilmoitusta edelsivät kirjailija <a href="/wiki/Hella_Wuolijoki" title="Hella Wuolijoki">Hella Wuolijoen</a> ja Neuvostoliiton Tukholman-lähettilään <a href="/wiki/Alexandra_Kollontai" class="mw-redirect" title="Alexandra Kollontai">Alexandra Kollontain</a> väliset salaiset tunnustelut 10.–21. tammikuuta 1940.<a href="#cite_note-89">[87]</a> Neuvostoliitto kuitenkin edellytti – koska ”verta oli virrannut” – että Suomi on valmis suurempiin myönnytyksiin kuin mitä NL oli syksyllä 1939 vaatinut.<a href="#cite_note-90">[88]</a> Suomen hallitus vastasi Neuvostoliiton tarjoukseen 30. tammikuuta ja ilmoitti, että Suomi olisi periaatteessa halukas rauhaan, mutta vain joihinkin pieniin rajatarkistuksiin Karjalankannaksella ja mahdollisesti myös Suomenlahden demilitarisointiin. Hyvä tilanne rintamilla vähensi suomalaisten halua lisämyönnytyksiin.<a href="#cite_note-Tiainen_1989-91">[89]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Suomen_aseman_heikkeneminen_ja_taipuminen_rauhanehtoihin">Suomen aseman heikkeneminen ja taipuminen rauhanehtoihin</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=26" title="Muokkaa osiota Suomen aseman heikkeneminen ja taipuminen rauhanehtoihin" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=26" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suomen aseman heikkeneminen ja taipuminen rauhanehtoihin">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Soviet-t26-destroyed-february-1940-winterwar.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/da/Soviet-t26-destroyed-february-1940-winterwar.png/250px-Soviet-t26-destroyed-february-1940-winterwar.png" decoding="async" width="250" height="113" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/da/Soviet-t26-destroyed-february-1940-winterwar.png/375px-Soviet-t26-destroyed-february-1940-winterwar.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/da/Soviet-t26-destroyed-february-1940-winterwar.png/500px-Soviet-t26-destroyed-february-1940-winterwar.png 2x" data-file-width="749" data-file-height="338" /></a><figcaption>Kasapanoksilla tuhottu <a href="/wiki/T-26" title="T-26">T-26</a>-hyökkäysvaunu Oinalan lohkolla.</figcaption></figure> Suomen asema muuttui, kun <a href="/wiki/Puna-armeija" title="Puna-armeija">puna-armeija</a> aloitti suurhyökkäyksen tulivalmistelut 1. helmikuuta ja varsinaisen yleishyökkäyksen 11. helmikuuta 1940 ja suomalaisten puolustus alkoi horjua. Neuvostojohdon rauhantarjous ja suurhyökkäys olivat ilmeisesti osa kokonaissuunnitelmaa, jonka avulla toisaalta vielä yritettiin ainakin rajoitettua sotilaallista ratkaisua rintamilla, mutta toisaalta pyrittiin neuvotteluteitse estämään konfliktin laajeneminen. Helmikuun alussa 1940 suomalaiset päätyivät rauhaan asti jatkuneeseen tasapainotteluun, jossa harkittiin rauhanteon ja sodan jatkamisen välillä. Puna-armeijan hyökkäyksen aiheuttama paine sekä oman armeijan fyysinen väsyminen ja tappiot sekä reservien puute puolsivat rauhansopimusta. Toisaalta Britannian ja Ranskan avunantotarjous houkutteli jatkamaan sotaa. Ranskan virallisen ilmoituksen mukaan länsivallat olisivat olleet valmiit lähettämään 50 000 miestä, jotka olisivat saapuneet Suomeen maaliskuun lopussa.<a href="#cite_note-92">[90]</a><a href="#cite_note-93">[91]</a> Avun katsottiin olleen sotilaallisesti riittämättömän ja tulevan liian myöhään, jotta Neuvostoliiton hyökkäys voitaisiin torjua.<a href="#cite_note-94">[92]</a> Lisäksi ongelmana oli, ettei voitu olla varmoja, sallisiko <a href="/wiki/Hanssonin_III_hallitus" title="Hanssonin III hallitus">Ruotsin hallitus</a> näiden sotilaiden läpikulun alueensa kautta.<a href="#cite_note-95">[93]</a> Heikki Ylikangas on puolestaan esittänyt, että Suomi torjui länsivaltojen sotilasavun ja myöntyi rauhaan siksi, että hallituksen keskeiset ministerit uskoivat Saksan voittavan meneillään olevan suursodan. Hallituksen ratkaisuun vaikutti myös marsalkka <a href="/wiki/Hermann_G%C3%B6ring" title="Hermann Göring">Hermann Göringin</a> Suomen Saksan-lähettiläs T. M. Kivimäelle 22. helmikuuta antama suullinen kehotus suostua rauhaan millä ehdoilla hyvänsä (ks. <a href="/wiki/Hermann_G%C3%B6ring#Talvisodan_neuvot" title="Hermann Göring">Hermann Göring: Talvisodan neuvot</a>). Ylikankaan mukaan Suomessa toimittiin tämän neuvon mukaan siksi, että poliittinen johto uskoi saavansa rauhanneuvotteluissa menetetyt alueet korkoineen takaisin sen jälkeen kun Saksa hyökkäisi Neuvostoliittoon.<a href="#cite_note-96">[94]</a> Puna-armeijan panssarivaunujen ja tykistön rumputulen vyöryttäessä suomalaisten puolustusasemia Karjalassa neuvostojohto antoi 23. helmikuuta Suomelle minimiehdot rauhanneuvottelujen aloittamiseksi. Niissä vaadittiin Suomea luovuttamaan Neuvostoliitolle ainakin Karjalankannas ja Viipuri sekä Laatokan koillispuoli Sortavala mukaan lukien. Rintamatilanteen jatkuvasti huonontuessa, ja muun muassa <a href="/wiki/Hanssonin_III_hallitus" title="Hanssonin III hallitus">Ruotsin</a> yhä evätessä siihen kohdistuneet Suomen avunpyynnöt, maan hallitus päätti aloittaa neuvottelut rauhasta 29. helmikuuta<a href="#cite_note-97">[95]</a> ja myöntyi Neuvostoliiton ehtoihin 5. maaliskuuta.<a href="#cite_note-98">[96]</a> Ruotsin motiiveina puolueettomuuteen lienee ollut maan säilyminen suursodan ulkopuolella, rautamalmin vienti ja Saksan suhteet, joita länsivaltojen interventio Skandinaviaan olisi uhannut. <a href="/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta" title="Yhdistynyt kuningaskunta">Yhdistynyt kuningaskunta</a> ja <a href="/wiki/Ranska" title="Ranska">Ranska</a> olivat päättäneet sotilaallisesta puuttumisesta talvisotaan <a href="/wiki/5._helmikuuta" title="5. helmikuuta">5. helmikuuta</a> ja ne odottivat Suomen virallista avunpyyntöä <a href="/wiki/5._maaliskuuta" title="5. maaliskuuta">5. maaliskuuta</a> 1940 mennessä. Suomen sotilasjohto kuitenkin arvioi, että lännen apu olisi ollut riittämätöntä eikä se olisi ehtinyt ajoissa. Pelättiin myös, että avun hyväksyminen olisi siirtänyt koko toisen maailmansodan painopisteen Pohjois-Eurooppaan, mikä olisi ollut erittäin raskasta siviileille (vrt. <a href="/wiki/Puola" title="Puola">Puolan</a> tilanne, jossa taisteltiin koko sodan ajan).<a href="#cite_note-99">[97]</a> Neuvostoliitto painosti Suomea ankarasti rauhaan siitä huolimatta, että taistelut olivat maaliskuun alkupäivinä jo kääntymässä ratkaisevasti sen eduksi. Syynä oli, että Stalin piti liian suurena riskinä jatkaa taistelua, joka oli johtamassa Neuvostoliittoa länsivaltoja vastaan suursodan kokonaisasetelmassa. Hän laski, ettei Suomen välitön miehittäminen ollut sen riskin arvoista, ja Suomen alue voitaisiin ottaa haltuun joskus myöhemminkin tilaisuuden tullen. Rauha olisi Neuvostoliitolle arvovaltatappio, mutta sekin olisi pienempi harmi kuin joutuminen sotaan Ranskaa ja Britanniaa vastaan.<a href="#cite_note-100">[98]</a> Saksalaisten päämotiivina tilanteen rauhoittamiseen lienee ollut länsiliittoutuneiden avustussuunnitelmat, jotka uhkasivat rautamalmin saantia Pohjois-Ruotsista. Hitlerin päätavoitteena oli bolševismin lyöminen ja elintilan hankkiminen idästä.<a href="#cite_note-101">[99]</a> Siten talvisota ravisteli suursodankin asetelmia. Maaliskuun 1940 alkuun mennessä Suomen armeija oli kuitenkin tullut pisteeseen, jossa sen taistelukyky uhkasi romahtaa ja siksikin pääministeri Risto Rytin johtama valtuuskunta alistui Moskovassa sanelurauhaan 8.–10. maaliskuuta 1940.<a href="#cite_note-102">[100]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Rauha">Rauha</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=27" title="Muokkaa osiota Rauha" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=27" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Rauha">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Moskovan_rauhansopimus_(1940)" title="Moskovan rauhansopimus (1940)">Moskovan rauhansopimus (1940)</a></div></dd></dl> Suomen hallitus ja ulkoasiainvaliokunta hyväksyivät Neuvostoliiton laatiman rauhansopimuksen 11. maaliskuuta ja <a href="/wiki/Moskovan_rauha" class="mw-redirect" title="Moskovan rauha">Moskovan rauhansopimus</a> allekirjoitettiin illalla 12. maaliskuuta <a href="/wiki/1940" title="1940">1940</a>. Taistelutoiminta rintamilla päättyi seuraavana päivänä asteittain klo 11 alkaen. Kello 10:45 neuvostojoukkojen tykistö ja kranaatinheittimistö avasivat yllättäen tulen suomalaisten asemiin. Keskityksillä ei ollut mitään suoraa sotilaallista päämäärää, ja ne olivatkin puhdas kostotoimi. Tulituksen johdosta satoja suomalaisia kuoli tai haavoittui.<a href="#cite_note-103">[101]</a> Sallan rintamalla loppuhetken tykistökeskitys oli ankaraa ja vielä kello 12 neuvostolentokoneet pommittivat suomalaisten asemia. Rintamavastuussa olleesta ruotsalaisten vapaaehtoisten yksiköstä kaatui kymmenen ja haavoittui 30 miestä.<a href="#cite_note-104">[102]</a> Rauhansopimuksen mukaan Suomi luovutti Neuvostoliitolle osan <a href="/wiki/Sallan-Kuusamon_alue" class="mw-redirect" title="Sallan-Kuusamon alue">Sallaa ja Kuusamoa</a>, <a href="/wiki/Kalastajasaarento" title="Kalastajasaarento">Kalastajasaarennon</a> Petsamosta, Suomenlahden ulkosaaret ja suuren osan <a href="/wiki/Luovutettu_Karjala" title="Luovutettu Karjala">Karjalaa</a> mukaan lukien <a href="/wiki/Viipuri" title="Viipuri">Viipurin</a>, maan toiseksi suurimman kaupungin, käytännössä vuoden 1721 <a href="/wiki/Uudenkaupungin_rauha" title="Uudenkaupungin rauha">Uudenkaupungin rauhan</a> rajalinjaa seuraillen. Suomi joutui myös vuokraamaan <a href="/wiki/Hanko" title="Hanko">Hangon</a> Neuvostoliitolle tukikohdaksi 30 vuodeksi ja rakentamaan Kantalahden ja Sallan välille rautatien.<a href="#cite_note-105">[103]</a> Lisäksi tilanne synnytti merkittävän väestöpoliittisen ongelman, kun kaikkiaan 430 000 suomalaista lähti evakkoon Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta.<a href="#cite_note-Tiainen_1989-91">[89]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Osapuolten_heikkoudet_ja_vahvuudet">Osapuolten heikkoudet ja vahvuudet</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=28" title="Muokkaa osiota Osapuolten heikkoudet ja vahvuudet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=28" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Osapuolten heikkoudet ja vahvuudet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Suomen_armeijan_vahvuudet_ja_heikkoudet">Suomen armeijan vahvuudet ja heikkoudet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=29" title="Muokkaa osiota Suomen armeijan vahvuudet ja heikkoudet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=29" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suomen armeijan vahvuudet ja heikkoudet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Polttopullo.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c6/Polttopullo.jpg/250px-Polttopullo.jpg" decoding="async" width="250" height="279" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c6/Polttopullo.jpg/375px-Polttopullo.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/c6/Polttopullo.jpg 2x" data-file-width="456" data-file-height="509" /></a><figcaption>Talvisodan aikaista puolustuskalustoa. Vasemmalta: <a href="/wiki/Kasapanos" title="Kasapanos">kasapanos</a>, <a href="/wiki/Munak%C3%A4sikranaatti" class="mw-redirect" title="Munakäsikranaatti">munakäsikranaatti</a>, <a href="/wiki/Varsikranaatti" class="mw-redirect" title="Varsikranaatti">varsikäsikranaatti</a> ja <a href="/wiki/Polttopullo" title="Polttopullo">polttopullo</a> (Molotovin cocktail).</figcaption></figure> Suomen armeijalla oli puolellaan maaston tuntemus sekä taito liikkua, majoittua ja taistella kovassa pakkasessa ja <a href="/wiki/Lumi" title="Lumi">lumisessa</a> maastossa. Erityisen merkittäviä edellä mainitut taidot olivat Laatokan pohjoispuolella, noin tuhat kilometriä pitkällä erämaa-alueella, jossa oli harvassa teitä ja vähän asutusta. Apuna toimivat <a href="/wiki/Sukset" class="mw-redirect" title="Sukset">sukset</a>, <a href="/wiki/Ahkio" title="Ahkio">ahkio</a>, <a href="/wiki/Teltta" title="Teltta">teltta</a>, <a href="/wiki/Kamiina" title="Kamiina">kamiina</a> ja <a href="/wiki/Suomi-konepistooli" title="Suomi-konepistooli">Suomi-konepistooli</a>. Näitä varusteita ja niiden käyttöön liittyvää taktiikkaa oli kehitelty 1920- ja 1930-luvuilla.<a href="#cite_note-:1-106">[104]</a> Maastossa liikkumiseen ja erityisesti varusteiden kuljettamiseen olivat suurena apuna suomenhevoset. Suomen armeijan kehitti saarrostukseen pohjautuvan strategian mm. ulkomaisten taistelujen pohjalta jo vuoteen 1932 mennessä, koska alivoimaisen armeijan ei uskottu kykenevän kukistamaan neuvostoliittolaisten suurta armeijaa suorilla rintamahyökkäyksillä<a href="#cite_note-Järvinen_1948_17_18-107">[105]</a>. Tämä aiheutti metsässä liikkuvan sodankäyntitavan kehittämisen<a href="#cite_note-Järvinen_1948_18-108">[106]</a> jo ennen sotaa. Suomalaiset pystyivätkin sodassa tekemään metsästä sissi-iskujen tyyppisiä yllätyshyökkäyksiä mm. nuotiolla lämmittelevien neuvostoliittolaisten kimppuun. Taktiikkaan kuului polttaa viholliselle jätettävät kylät ja erilliset rakennukset, jottei vihollinen voisi majoittua niihin. Suomalainen sotilastaktiikka perustui tilanteen mukaan toimimiseen. Hyökättiin saarrostavasti missä voitiin, puolustauduttiin rintamassa kun oli pakko. Suomalaisten merkittävä vahvuus oli myös <a href="/wiki/Radiotiedustelu" title="Radiotiedustelu">radiotiedustelu</a> eli vihollisen radioliikenteen sieppaus, paikantaminen ja salakirjoitussanomien avaaminen. Radiotiedustelun avulla suomalaiset pystyivät muun muassa motteja laukaistessaan keskittämään voiman ulosmurtokohtiin ja jättämään muut alueet motin ympärillä lähes ilman miehitystä.<a href="#cite_note-:1-106">[104]</a> Suomalaisten liikkuvuus aiheutti myös sen, että partiot joutuivat kulkemaan joskus pitkiä matkoja nälän partaalla. Suomalaisten suurin ongelma talvisodassa oli panssarintorjuntavälineiden puute<a href="#cite_note-Järvinen_1948_17-109">[107]</a>. Telamiinat olivat tehokkaita, mutta niiden suojaksi ei ollut riittävästi jalkaväkimiinoja tai ne puuttuivat kokonaan. Panssarintorjuntatykkejä oli vain kolmannes suunnitellusta määrästä. Suunniteltu panssarintorjuntakiväärien hankinta ei toteutunut ennen sodan alkamista hankinnasta päättäneiden osapuolien riidellessä sen kaliiperivalinnasta. Tilapäiset panssarintorjuntavälineet, kuten polttopullo, koivuhalko ja kasapanos, eivät olleet aina käyttökelpoisia suojattomassa maastossa. Panssarintorjunnan heikkoudet saivat aikaan jalkaväen taistelutahdon alenemisen. Toisinaan esiintyi suoranaista pakokauhua.<a href="#cite_note-:1-106">[104]</a> Suomen armeija ei ollut tehokas suunniteltua jättimäistä hyökkäystä vastaan Kannaksella talvisodan lopussa. Koska suomalaisilla oli vain vähän joukkoja, nekin kuluneita, murtui suomalaisten rintama neuvostoliittolaisten lisätessä painetta. Neuvostoliittolaiset olivat oppineet virheistään ja käyttivät panssarivaunuja ryhmissä murtamaan juoksuhaudat.<a href="#cite_note-:1-106">[104]</a> Kenttätykistön tuli oli tarkkaa, mutta ammuksia oli aivan liian vähän. Vertailun vuoksi voi mainita, että suomalaisen tykistön koko sodan ammuskulutus vastasi puna-armeijan kahden päivän kulutusta. Karjalankannaksella neuvostoliittolaisen tykistön tulivoima oli seitsemän kertaa suomalaisia vahvempi.<a href="#cite_note-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._697-110">[108]</a> Yleisestikin Suomen huoltotilanne oli kriittinen. Vihollisuuksien alkuvaiheessa Suomen sotatarvikkeiden riittävyydeksi arvioitiin:<a href="#cite_note-111">[109]</a> <table class="wikitable"> <tbody><tr> <td>Kiväärien ja kevyiden konetuliaseiden patruunoita </td> <td>60 päiväksi </td></tr> <tr> <td>Kevyiden kenttätykkien ammuksia </td> <td>21 päiväksi </td></tr> <tr> <td>120 mm haupitsien ammuksia </td> <td>24 päiväksi </td></tr> <tr> <td>Raskaiden- ja rannikkotykkien ammuksia </td> <td>19 päiväksi </td></tr> <tr> <td>Maajoukkojen ajoneuvojen polttoainetta </td> <td>60 päiväksi </td></tr> <tr> <td>Lentokoneiden polttoainetta </td> <td>30 päiväksi </td></tr> </tbody></table> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Puna-armeijan_vahvuudet_ja_heikkoudet">Puna-armeijan vahvuudet ja heikkoudet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=30" title="Muokkaa osiota Puna-armeijan vahvuudet ja heikkoudet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=30" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Puna-armeijan vahvuudet ja heikkoudet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Puna-armeijalla oli puolellaan musertava kalusto- ja miesylivoima.<a href="#cite_note-historianet-69">[67]</a><a href="#cite_note-suomenmaa-112">[110]</a><a href="#cite_note-simelius-113">[111]</a> Varsinkin tykistö oli tehokas ase suomalaisia vastaan, lisänä olivat panssarivaunut ja lentokoneet. Toisaalta puna-armeijan taktiikka oli peräisin Neuvostoliiton keskialueilta eli <a href="/wiki/Aro" title="Aro">aroilta</a>, jossa se käytti avointa hyökkäystä vihollista vastaan. Niinpä mekanisoidun armeijan oli pakko tukeutua aukeille ja teihin. Neuvostoliittolaiset hyökkäsivät suurin joukoin aukeiden yli ”uraata” huutaen suomalaisten tuleen. Tätä junnaavaa, kaavamaista <a href="/wiki/Ihmisaaltotaktiikka" class="mw-redirect" title="Ihmisaaltotaktiikka">ihmisaaltotaktiikkaa</a> sovellettiin vielä sodan lopussakin, vaikka sitä oli korjailtu kokemuksien perusteella tehokkaammaksi. Metsäsodankäynnin erikoisoloista oli ylijohdolla käsitys, mutta joukkoja ei ehditty kouluttaa ennen sodan syttymistä. Upseerit olivat liian sidottuja ohjesääntöihin. Puna-armeijan mekanisoitu kalusto oli osin soveltumatonta metsäsodankäyntiin,<a href="#cite_note-laitinen-114">[112]</a> toimi vain aukeilla ja teillä eikä useinkaan kestänyt kovia pakkasia. Toisaalta jätettiin tekemättä ohjeiden mukaisia turvatoimia, esimerkiksi metsätiellä ei viitsitty raivata metsistä kaistoja puuttomiksi. Prikaatin komentokeskus saattoi jäädä vartioimatta. Luotettiin omaan voimaan, suomalaisten ei uskottu pystyvän merkittäviin vastatoimiin eikä osattu tiedustella, olla varovaisia ja valppaita.<a href="#cite_note-historianet-69">[67]</a> Myös eri yksiköiden ja komentajien välisessä yhteistyössä oli joskus kitkaa. Eri aselajien yhteistyö ei ollut saumatonta ja tehokasta. Puna-armeijan perusajatus oli hyökkäys, jonka uskottiin onnistuvan lyhyessä ajassa.<a href="#cite_note-historianet-69">[67]</a> Puna-armeijalla oli Suomeen hyökätessään puutteellinen talvivarustus,<a href="#cite_note-historianet-69">[67]</a> armeijan yksiköitä oli siirretty Puolan rintamalta. Huolto ei aina pelannut toivotulla tavalla. Suksia ei yleensä osattu käyttää,<a href="#cite_note-115">[113]</a> majoituskalustoa ei useinkaan ollut. Neuvostoliittolaisilla oli hyvin vähän maastouttavia lumipukuja. Miehet joutuivat hytisemään maakuopissa ja lämmittelemään avotaivaan alla.<a href="#cite_note-suomenmaa-112">[110]</a> Suomalaisten nuotiopaikoille tekemillä sissi-iskujen tyyppisillä yllätyshyökkäyksillä<a href="#cite_note-suomenmaa-112">[110]</a> oli monesti passivoiva vaikutus, koska neuvostoliittolaiset eivät useinkaan nähneet pimeästä konepistoolilla tulittavia lumipukuisia sotilaita. Merkittävä talvisodan kulkuun vaikuttava tekijä olivat Stalinin puhdistukset vuosina <a href="/wiki/1937" title="1937">1937</a>–<a href="/wiki/1938" title="1938">1938</a>, joissa tapettiin tai vangittiin Neuvostoliiton uuteen mekanisoituun sodankäyntiin koulutettu upseerikunta lähes kokonaan.<a href="#cite_note-simelius-113">[111]</a><a href="#cite_note-laitinen-114">[112]</a> Puna-armeija oli salaisesti kehittänyt mekanisoitua ja aselajien yhteistoiminnallista sodankäyntiä yhdessä <a href="/wiki/Weimarin_tasavalta" title="Weimarin tasavalta">Saksan</a> kanssa 1920-luvulla ja 1930-luvun alussa.<a href="#cite_note-laitinen-114">[112]</a> Talvi- tai jatkosodassa ei kuitenkaan käytetty uutta strategiaa eikä Neuvostoliitossa 1930-luvulla kehitettyjä maahanlaskuoperaatioita puolustajan linjojen taakse, vaikka Neuvostoliitto oli kehityksessä kansainvälinen edelläkävijä.<a href="#cite_note-116">[114]</a><a href="#cite_note-laitinen-114">[112]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Mottitaistelut">Mottitaistelut</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=31" title="Muokkaa osiota Mottitaistelut" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=31" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Mottitaistelut">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Suomalaiset käyttivät omia taktiikoitaan ja vihollisen virheitä tehokkaasti hyödyksi. Hyökkääjän kolonnat <a href="/wiki/Motti" title="Motti">motitettiin</a> metsäteille. Raatteen tiellä tuhottiin kokonainen moottoroitu divisioona ja saatiin iso sotasaalis. Neuvostoliittolaisten motit puolustautuivat sitkeästi ja sitoivat suomalaisia, joita olisi tarvittu muualla. Katastrofista joutui vastuuseen puna-armeijan sotatoimiyhtymien korkein johto. Kenraaleita ja politrukkeja teloitettiin.<a href="#cite_note-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._696-117">[115]</a> Suomussalmen suunnalla taistelleen 163. divisioonan ylin komissaari <a href="/wiki/Lev_Mehlis" title="Lev Mehlis">Lev Mehlis</a> menetti asemansa väliaikaisesti mutta sai säilyttää henkensä. Hänet kutsuttiin vuonna 1941 puna-armeijan ylimmäksi komissaariksi Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon. Sodan jälkeen hän toimi muun muassa Neuvostoliiton valtion tarkastusviraston pääjohtajana. Hän kuoli vuonna <a href="/wiki/1953" title="1953">1953</a>. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Talvisodan_sotatalous_Suomessa">Talvisodan sotatalous Suomessa</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=32" title="Muokkaa osiota Talvisodan sotatalous Suomessa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=32" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Talvisodan sotatalous Suomessa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Sotatalous_Suomessa_talvisodan_aikana" title="Sotatalous Suomessa talvisodan aikana">Sotatalous Suomessa talvisodan aikana</a></div></dd></dl> Suomen valmistautuminen sodanajan oloihin oli 1930-luvun lopussa vielä hyvin puutteellista tai keskeneräistä. Suurimmat puutteet olivat materiaalisessa valmistautumisessa. Joitakin lainsäädännöllisiä ja hallinnollisia toimenpiteitä oli toki ehditty suorittaa, mutta päätökset ja käytännön toimet olivat auttamattomasti myöhässä.<a href="#cite_note-118">[116]</a> Suomalaisen yhteiskunnan valmius sotaan oli siis huono, mistä vastuun kantoivat sekä poliitikot että sotilaat. Poliittiset ristiriidat valtion varojen käytöstä johtivat toisaalta puolustusmenojen laiminlyöntiin, mutta mitä ilmeisimmin myös yhdistivät suomalaista yhteiskuntaa, mikä taas omalta osaltaan mahdollisti ns. talvisodan hengen muodostumisen. Sotilaiden maanpuolustuksen kehittäminen kärsi keskinäisistä kiistoista ja salailunhalusta, esimerkkinä kiista pst-kiväärin kaliiperista, joka saatiin sovittua vasta keväällä 1939 ja talvisotaan mennessä vain aseen prototyyppi ehdittiin kehittää.<a href="#cite_note-ReferenceA-119">[117]</a> Talvisodan aikana laadittiin suunnitelmia, joiden perusteella Suomen talouselämä ja teollisuus muokattiin tukemaan valtakunnan sodankäyntiä. Samalla havaittiin puolustuskyvyn kannalta merkittäviä laiminlyöntejä, joihin pyrittiin nopeasti puuttumaan. Tärkeiden raaka-aineiden varastot olivat lähes olemattomia, kuljetusten suunnittelu ja toteutus vaativat paljon enemmän resursseja kuin niihin oli varattu jne. Suomalaisen yhteiskunnan sopeuttamiseksi sota-ajan olosuhteisiin ryhdyttiin laatimaan erilaisia suunnitelmia, joita alettiin soveltaa käytännössä ns. välirauhan aikana. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Osapuolten_tappiot">Osapuolten tappiot</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=33" title="Muokkaa osiota Osapuolten tappiot" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=33" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Osapuolten tappiot">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:KaatuneitaNeuvostosotilaita.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/KaatuneitaNeuvostosotilaita.jpg/250px-KaatuneitaNeuvostosotilaita.jpg" decoding="async" width="250" height="156" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/KaatuneitaNeuvostosotilaita.jpg/375px-KaatuneitaNeuvostosotilaita.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/KaatuneitaNeuvostosotilaita.jpg/500px-KaatuneitaNeuvostosotilaita.jpg 2x" data-file-width="600" data-file-height="375" /></a><figcaption>Kaatuneita neuvostoliittolaisia joulukuussa 1939.</figcaption></figure> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Uurasmaa.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dd/Uurasmaa.jpg/250px-Uurasmaa.jpg" decoding="async" width="250" height="344" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dd/Uurasmaa.jpg/375px-Uurasmaa.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dd/Uurasmaa.jpg/500px-Uurasmaa.jpg 2x" data-file-width="3605" data-file-height="4964" /></a><figcaption><a href="/wiki/Vankien_vaihto" title="Vankien vaihto">Vankien vaihto</a> <a href="/wiki/Vainikkala" title="Vainikkala">Vainikkalassa</a> talvisodan päätyttyä 1940. Vapautettu lotta Sirkka-Liisa Uurasmaa.</figcaption></figure> Suomalaisten tappiot talvisodassa olivat 26 662 sotatoimissa kuollutta ja noin tuhat siviiliä.<a href="#cite_note-120">[118]</a> Neuvostoliitto ilmoitti sodan jälkeen tappioikseen 48 745 kaatunutta ja 158 863 haavoittunutta,<a href="#cite_note-121">[119]</a> mutta nykyään tiedetään varmuudella näiden lukujen olevan aivan liian pieniä. Everstiluutnantti <a href="/w/index.php?title=Grigori_Krivo%C5%A1ejev&action=edit&redlink=1" class="new" title="Grigori Krivošejev (sivua ei ole)">Grigori Fedotovitš Krivošejevin</a> 1990-luvulla johtama tutkimusryhmä tutki kaikki neuvostoarkistoissa olleet tiedot Neuvostoliiton sodissa kärsimistä tappioista (tutkimus on julkaistu englanniksi nimellä Soviet Casualties and Combat Losses in the Twentieth Century). Ryhmä totesi, että tarkkoja tappioita ei voida varmuudella sanoa tietojen ristiriitaisuuksien takia, mutta antaa kuitenkin kaksi eri lukua kaatuneista: <ul><li>Yksiköiden tappioilmoitukset sisältävät 95 348 kaatunutta, kadonnutta ja haavoihinsa kuollutta.</li> <li>Vuosina 1949–1951 kerätty puna-armeijan tappioluettelo sisältää 126 875 nimeä.<a href="#cite_note-122">[120]</a></li></ul> Ryhmän mukaan jälkimmäinen on todennäköisesti lähempänä oikeata. Haavoittuneiden punasotilaiden luvuksi ryhmä ilmoittaa 265 000 miestä. Venäläisessä ja neuvostoliittolaisessa kirjallisuudessa on esitetty suurempiakin lukuja, kuten 200 000–300 000 kaatunutta, huippuna <a href="/wiki/Nikita_Hru%C5%A1t%C5%A1ov" title="Nikita Hruštšov">Nikita Hruštšovin</a> mainitsemat miljoonan miehen tappiot. Nämä luvut eivät kuitenkaan perustu arkistolähteisiin. Mannerheim arvioi muistelmissaan muun muassa tuhottujen divisioonien perusteella kaatuneiden neuvostosotilaiden määräksi 200 000.<a href="#cite_note-123">[121]</a> Joidenkin suomalaispitäjien miehiä kaatui talvisodassa moninkertainen määrä toisiin verrattuna, mikä selittyy tuolloin puolustusvoimissa käytössä olleella aluejärjestelmällä. Jatkosodassa joukko-osastot muodostettiinkin jo toisin, osittain juuri talvisodan kokemusten perusteella.<a href="#cite_note-124">[122]</a> Talvisodan alussa puna-armeijan nopean hyökkäyksen vuoksi kaikkia siviilejä ei ehditty evakuoida. Heidän kohtalonaan oli jäädä neuvostoliittolaisten valloittamalle alueelle. Heitä oli Petsamosta alkaen rajaa myöten Suojärvelle saakka. Sotavankeina rajan yli siirrettyjen määrä oli yhteensä noin 2 500. Heidät siirrettiin yleensä työleirille. Osa heistä sairastui ja kuoli vaikeissa olosuhteissa. Hengissä selvinneet palautettiin kesän alussa 1940 takaisin kotimaahansa. Hyvin pieni osa jäi Venäjälle, mutta useimmat heistäkin palasivat myöhemmin Suomeen.<a href="#cite_note-125">[123]</a> Sota ja unenpuute aiheuttivat tuhansille miehille psyykkisiä ongelmia. Ville Kivimäen <a href="/wiki/Murtuneet_mielet" title="Murtuneet mielet">Murtuneet mielet</a> -kirjan mukaan mielen häiriöistä kärsiviä ei hoidettu sodan aikana juuri lainkaan eikä heille tavallisesti myönnetty sotainvalidikorvauksia. Kun sodassa haavoittuneita kohdeltiin sankareina, psyykkisesti sairastuneet miellettiin usein pelkureiksi. Sotatraumojen ajateltiin johtuvat sotilaista itsestään, ei sodan aiheuttamista kokemuksista. Tämä oli toisaalta ymmärrettävää, sillä jos normaalien miesten psyykkinen murtuminen olisi hyväksytty samanlaiseksi rintamalta vapautuksen periaatteeksi kuin haavoittuminen, olisi sodan jatkaminen ollut vaikeaa. Toisaalta psyykkisten sairauksien diagnosointiin ei juuri ollut resurssejakaan. Talvisodan traumat näkyivät usein viiveellä: jatkosodan aikaisina hermoromahduksina sekä sodanjälkeisenä aikana veteraanien alkoholismina tai heidän näkeminään painajaisina.<a href="#cite_note-126">[124]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Alueluovutukset_ja_väestön_uudelleensijoitus">Alueluovutukset ja väestön uudelleensijoitus</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=34" title="Muokkaa osiota Alueluovutukset ja väestön uudelleensijoitus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=34" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Alueluovutukset ja väestön uudelleensijoitus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Sodan seurauksena Suomi menetti <a href="/wiki/Salla" title="Salla">Sallan</a> ja <a href="/wiki/Kuusamo" title="Kuusamo">Kuusamon</a> itäosat, suuren osan <a href="/wiki/Luovutettu_Karjala" title="Luovutettu Karjala">Karjalasta</a>, <a href="/wiki/Suomenlahden_ulkosaaret" title="Suomenlahden ulkosaaret">Suomenlahden ulkosaaret</a> ja <a href="/wiki/Kalastajasaarento" title="Kalastajasaarento">Kalastajasaarennon</a> länsiosan. Kaiken kaikkiaan luovutetut alueet olivat 12 % Suomen pinta-alasta. Suomi joutui myös vuokraamaan Neuvostoliitolle <a href="/wiki/Hanko" title="Hanko">Hangon</a> sotilastukikohdaksi. Kotinsa menetti noin 430 000 suomalaista eli noin 12 % koko väestöstä. Kotinsa menettäneille pyrittiin löytämään uudet asuinpaikat muualta Suomesta säätämällä <a href="/wiki/Pika-asutuslaki" title="Pika-asutuslaki">pika-asutuslaki</a>. Sodan jälkeen perustettu <a href="/wiki/Karjalan_Liitto" title="Karjalan Liitto">Karjalan Liitto</a> pyrki puolustamaan karjalaisevakkojen etuja.<a href="#cite_note-127">[125]</a><a href="#cite_note-128">[126]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Ulkomaiden_roolit_ja_apu">Ulkomaiden roolit ja apu</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=35" title="Muokkaa osiota Ulkomaiden roolit ja apu" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=35" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ulkomaiden roolit ja apu">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Talvisodan_ulkomainen_apu" title="Talvisodan ulkomainen apu">Talvisodan ulkomainen apu</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Norwegian_Winter_War_Volunteers.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e6/Norwegian_Winter_War_Volunteers.jpg/250px-Norwegian_Winter_War_Volunteers.jpg" decoding="async" width="250" height="204" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e6/Norwegian_Winter_War_Volunteers.jpg/375px-Norwegian_Winter_War_Volunteers.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e6/Norwegian_Winter_War_Volunteers.jpg 2x" data-file-width="468" data-file-height="382" /></a><figcaption>Norjalaisia vapaaehtoisia Pohjois-Suomessa 1940.</figcaption></figure> Suomi sai paljon myötätuntoa ympäri maailman jo lokakuussa ennen talvisotaa, ja sodan alku synnytti suurta neuvostovastaisuutta. Erityisesti <a href="/wiki/Etel%C3%A4-Amerikka" title="Etelä-Amerikka">Etelä-Amerikan</a> valtiot ja Ranska tuomitsivat Neuvostoliiton hyökkäyksen vihamielisin sanoin. Tärkeätä apua Suomi sai kansainväliseltä lehdistöltä, joka seurasi sotaa tarkasti ja oli kommunistisia lehtiä lukuun ottamatta Suomen puolella. <a href="/wiki/Kansainliitto" title="Kansainliitto">Kansainliitto</a> kutsuttiin joulukuun alussa koolle Suomen ehdotuksesta käsittelemään Neuvostoliiton hyökkäystä. Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta ja jäsenmaita kehotettiin auttaman Suomea. Päätöksellä oli huomattava merkitys erityisesti Länsi-Euroopan maiden keskuudessa, sillä ne saivat sen ansiosta selvän poliittisen mandaatin ja kehotuksen auttaa Suomea.<a href="#cite_note-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._694-129">[127]</a> <figure class="mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Suomen_j%C3%A4%C3%A4pallomaajoukkue_1940.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/2/2a/Suomen_j%C3%A4%C3%A4pallomaajoukkue_1940.jpg/290px-Suomen_j%C3%A4%C3%A4pallomaajoukkue_1940.jpg" decoding="async" width="290" height="195" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/2/2a/Suomen_j%C3%A4%C3%A4pallomaajoukkue_1940.jpg/435px-Suomen_j%C3%A4%C3%A4pallomaajoukkue_1940.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/2/2a/Suomen_j%C3%A4%C3%A4pallomaajoukkue_1940.jpg/580px-Suomen_j%C3%A4%C3%A4pallomaajoukkue_1940.jpg 2x" data-file-width="1661" data-file-height="1117" /></a><figcaption>Suomen jääpallomaajoukkue Tukholman olympiastadionilla 11.2.1940. <a href="/wiki/Ruotsi%E2%80%93Suomi-j%C3%A4%C3%A4pallomaaottelu_1940" title="Ruotsi–Suomi-jääpallomaaottelu 1940">Jääpallomaaottelu Ruotsi-Suomi</a> oli osa myötätuntokampanjaa, joka Ruotsissa järjestettiin Suomen puolesta. Ottelusta saadut varat lahjoitettiin Suomen Punaiselle Ristille. Maaottelun alkuseremonioihin liittyi suomalaisen näyttelijän <a href="/wiki/Ella_Eronen" title="Ella Eronen">Ella Erosen</a> suomeksi ja ruotsiksi lausuma Maamme-laulu.</figcaption></figure> Ranska ja <a href="/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta" title="Yhdistynyt kuningaskunta">Yhdistynyt kuningaskunta</a> päättivät helmikuun 5. päivänä retkikunnan lähettämisestä Suomen avuksi. Ensimmäisten joulukuussa tehtyjen suunnitelmien mukaan Petsamon vesille olisi lähetetty liittoutuneitten laivasto-osasto ja mahdollisesti jopa joukkoja valtaamaan takaisin Neuvostoliiton miehittämän Petsamon manneralue. Petsamon merkitys ymmärrettiin kuitenkin pian Suomelle vähäiseksi, ja lisäksi se ei olisi antanut länsivalloille tilaisuutta pysäyttää Saksan elintärkeä rautamalmituonti Kiirunan-Jällivaaran alueelta. Sen vuoksi helmikuun 5. päivänä päätetty operaatio koostui maihinnoususta Norjan rannikolle, etenemisestä Pohjois-Ruotsin malmialueille ja tilanteen salliessa pienemmän osaston jatkamisesta Suomeen. Viimeisen vaiheen olisivat voineet estää Saksan voimakkaat vastatoimet Ruotsissa.<a href="#cite_note-130">[128]</a> Operaation perusongelmana oli, että Ruotsin ja Norjan suhtautuminen niiden alueiden käyttöön oli kielteistä. Erityisesti Britannia arkaili käynnistää operaatiota ilman Ruotsilta ja Norjalta saatuja takuita vapaasta läpikulusta. Lisäksi Suomikaan ei ollut yksiselitteisen halukas pyytämään julkisesti retkikuntaa avukseen, koska se ei olisi ollut ratkaiseva sotilaallinen apu, mutta olisi saattanut kietoa Suomen mukaan suursotaan. Ranska ja Britannia myös esittivät erillisiä tarjouksia ja antoivat avun määrästä ja ajankohdasta ristiriitaisia tietoja, mikä teki suomalaiset varautuneiksi.<a href="#cite_note-131">[129]</a><a href="#cite_note-132">[130]</a> Aikataulun mukaan liittoutuneiden osastot, noin kolmen divisioonan vahvuus, oli lähtenyt liikkeelle satamistaan 15. maaliskuuta ja aloittanut maihinnousun Norjassa viisi päivää myöhemmin. Suomen rauhanneuvottelujen kestäessä Ranska ehti jo määrätä operaation joukkojensa osalta käynnistetyksi 12. maaliskuuta, ja myös britit valmistautuivat noina päivinä liikkeellelähtöön. Suomen tekemä rauha kuitenkin keskeytti molempien toiminnan 13. maaliskuuta.<a href="#cite_note-133">[131]</a> Ruotsin ilmavoimien varustama ruotsalaisvapaaehtoisista koottu lentolaivue <a href="/wiki/Flygflottilj_19" title="Flygflottilj 19">Flygflottilj 19</a> (F19) vastasi Pohjois-Suomen ilmatilan puolustuksesta vajaalla parillakymmenellä koneella tammikuusta 1940 lähtien. Suomalaistunnusten alla lentäneen omavaraisen ruotsalaislaivueen ansiosta asutuskeskuksille saatiin suojaa pommituksilta ja Suomen ilmavoimien omat koneet saattoivat keskittyä eteläisen Suomen puolustamiseen. Sodan jälkeen lentokoneet palautettiin Ruotsiin. Yksikkö toi Ruotsin ilmavoimille merkittävää kokemusta taistelutoiminnasta.<a href="#cite_note-134">[132]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Talvisodan_ulkomaalaiset_vapaaehtoiset">Talvisodan ulkomaalaiset vapaaehtoiset</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=36" title="Muokkaa osiota Talvisodan ulkomaalaiset vapaaehtoiset" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=36" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Talvisodan ulkomaalaiset vapaaehtoiset">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Suomen_armeijan_ulkomaalaiset_vapaaehtoiset_talvisodassa" class="mw-redirect" title="Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa">Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa</a></div></dd></dl> Talvisodan päättyessä Suomen armeijan palvelukseen oli ilmoittautunut (virallisen tilaston mukaan) noin 11 660 ulkomaalaista. Kaikkiaan heitä oli 28 maasta<a href="#cite_note-135">[133]</a>. Sotilaallista merkitystä ulkomaalaisista vapaaehtoisista oli käytännössä vain Ruotsista ja Norjasta saapuneilla vapaaehtoisilla <a href="/wiki/Svenska_Frivilligk%C3%A5ren" class="mw-redirect" title="Svenska Frivilligkåren">Svenska Frivilligkårenilla</a>. Varsinaisiin taistelutoimiin osallistui heidän lisäkseen pieni joukko <a href="/wiki/Amerikansuomalaiset" title="Amerikansuomalaiset">amerikansuomalaisia</a>.<a href="#cite_note-136">[134]</a><a href="#cite_note-137">[135]</a> Lisäksi taisteluihin otti osaa <a href="/wiki/Karjalaiset_(kansa)" title="Karjalaiset (kansa)">karjalaisista</a> ja <a href="/wiki/Inkeril%C3%A4iset" title="Inkeriläiset">Inkerin suomalaisista</a> koottu <a href="/wiki/Sissipataljoona_5" title="Sissipataljoona 5">Sissipataljoona 5</a>. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Talvisodan_seurauksista_ja_merkityksestä">Talvisodan seurauksista ja merkityksestä</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=37" title="Muokkaa osiota Talvisodan seurauksista ja merkityksestä" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=37" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Talvisodan seurauksista ja merkityksestä">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Kasapano.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Kasapano.jpg/250px-Kasapano.jpg" decoding="async" width="250" height="160" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Kasapano.jpg/375px-Kasapano.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Kasapano.jpg/500px-Kasapano.jpg 2x" data-file-width="515" data-file-height="329" /></a><figcaption>Suomalaisjoukot tuhosivat neuvostopanssareita <a href="/wiki/Kasapanos" title="Kasapanos">kasapanosten</a> ja polttopullojen, ns. <a href="/wiki/Molotovin_cocktail" class="mw-redirect" title="Molotovin cocktail">Molotovin cocktailien</a>, avulla.</figcaption></figure> Talvisota oli sekä Suomen että Neuvostoliiton kansoille raskas koettelemus: henkilö- ja aineelliset tappiot olivat molemmissa maissa suuret. Lisäksi maiden väliset suhteet olivat sodan jälkeen siihen asti huonoimmassa tilassa, eikä kumpikaan pyrkinyt välien parantamiseen, vaan etsi ratkaisuja ristiriitoihin muuta kautta. Koska <a href="/wiki/Adolf_Hitler" title="Adolf Hitler">Adolf Hitlerin</a> johtama <a href="/wiki/Natsi-Saksa" title="Natsi-Saksa">Saksa</a> oli <a href="/wiki/Operaatio_Weser%C3%BCbung" title="Operaatio Weserübung">miehittänyt Tanskan ja Norjan</a>, olivat Suomen mahdollisuudet saada tukea <a href="/wiki/Liittoutuneet" title="Liittoutuneet">länsiliittoutuneilta</a> kadonneet, joten Suomi tukeutui Saksaan, mikä sytytti <a href="/wiki/Jatkosota" title="Jatkosota">jatkosodan</a> Suomen ja Neuvostoliiton välille. Toinen maailmansota jatkui, ja sen kehitys vaikutti ratkaisevasti myös Neuvostoliiton ja Suomen väliseen tilanteeseen. Raskaista menetyksistä huolimatta Neuvostoliitto ei luopunut suunnitelmista valloittaa Suomea. Neuvostojohtajat eivät myöskään olisivat epäröineet käyttää sotavoimaansa säälimättömästi vastarinnan murskaamiseksi. Tehostaakseen esittämäänsä uhkavaatimusta ulkoministeri Vjatšeslav Molotov sanoi <a href="/wiki/Liettua" title="Liettua">Liettuan</a> ulkoministerille kesäkuussa 1940: ”Teidän täytyy olla sen verran realisti, että ymmärrätte pienten valtioiden ajan olevan ohi.”<a href="#cite_note-138">[136]</a> Neuvostojoukkojen komentajana talvisodassa toiminut marsalkka Kliment Vorošilov myönsi myöhemmin, että hänellä itsellään, yleisesikunnalla sen enempää kuin Leningradin sotilaspiirin johdollakaan ei syksyllä 1939 ollut minkäänlaista käsitystä siitä, millaiseen sotaan he olivat lähteneet. Sittemmin Neuvostoliiton presidenttinä toiminut Vorošilov antoi tunnustuksen vastapuolelle: ”Suomen armeija, joka oli hyvin järjestäytynyt, aseistautunut ja koulutettu paikallisia olosuhteita silmällä pitäen, osoittautui erittäin liikkuvaksi, puolustuskykyiseksi ja kurinalaiseksi.”<a href="#cite_note-139">[137]</a> Suomen ulkoministeri Eljas Erkko oli ennen talvisodan syttymistä rauhoitellut alaisiaan vakuuttamalla, että ”eivät venäläiset talvea vasten lähde hyökkäämään”. Stalin puolestaan halusi mahdollisimman nopeasti selvittää välinsä Suomen kanssa varmistaakseen Molotov–Ribbentrop-sopimuksessa Neuvostoliitolle varatut edut, sillä hänen korviinsa oli kantautunut huhuja, joiden mukaan Saksa olisi valmistellut rauhaa länsivaltojen kanssa ja kääntäisi pian aseensa itään, Neuvostoliittoa vastaan.<a href="#cite_note-Nimetön-pNl8-2-58">[56]</a> Stalinilla oli kiire myös toisesta syystä, sillä Saksan kanssa tehtyyn kauppaan sisältynyt <a href="/wiki/Bessarabia" title="Bessarabia">Bessarabian</a> ja <a href="/wiki/Bukovina" title="Bukovina">Pohjois-Bukovinan</a> kysymys, joka odotti yhä vuoroaan, oli strategisesti Suomen asiaa huomattavasti tärkeämpi.<a href="#cite_note-140">[138]</a> Huhtikuussa 1940 Stalinin johdolla pidetyssä kritiikkikokouksessa Suomen rintaman komentajat kehuivat Suomen armeijaa, mutta Stalin vaiensi heidät toteamalla, ettei Suomen armeijaa voitu pitää ”täysin nykyaikaisena armeijana”, koska se oli koulutettu puolustusta eikä hyökkäystä varten.<a href="#cite_note-141">[139]</a> Talvisodan aikana ja sen jälkeen on puhuttu ”talvisodan ihmeestä”. Sen mukaan pienen Suomen urhoollinen taistelu ja menestys suurta ylivoimaa vastaan oli yli-inhimillinen suoritus, jossa Jumala varjeli ja auttoi Suomea. Tasavallan presidentti Kyösti Kallio kehotti Suomen armeijaa lukemaan Raamattua, ja myös puolisonsa Kaisa Kallion kanssa Suomen kansaa rukoilemaan. Kerrotaan, että ihmiset julkisestikin kaupassa polvistuivat itkien rukoilemaan. Suomen sotilaat uskoivat vakaasti Jumalan auttaneen mm. Pelkosenniemen taistelussa jossa he saivat yllätysvoiton. Tästä taistelusta on 25 vuotta talvisodan päättymisen jälkeen pystytetty muistomerkki, jossa lukee ”Pelkosenniemen taistelu 18.12.1939, Tässä auttoi Herra”.<a href="#cite_note-142">[140]</a><a href="#cite_note-143">[141]</a> Talvisota toi esille kansakunnan henkisten voimavarojen merkityksen sodankäynnissä. Sodan jälkeen Suomen kansa oli sisäisesti yhtenäisempi kuin koskaan aiemmin maan siihenastisessa historiassa. Myös poliittisella rintamalla pyrittiin kansaa yhtenäistävien toimien tukemiseen ja edistämiseen. Muun muassa 1930-luvulla käydyt kiistat Suomen armeijan rahoituksesta ja ylläpidosta väistyivät voimakkaan varustautumispyrkimyksen tieltä. Suomen johto pyrki kuitenkin kaikin keinoin välttämään talvisodassa koettua tilannetta, jossa maa oli joutunut yksin sotaan suurvaltaa vastaan. Suomalaisille talvisota oli lähinnä puolustuksellinen sota, mutta alue- ja henkilömenetykset nostattivat hyökkäysmielialaa. Suomessa jo aiemmin vallalla olleet epäluulot Neuvostoliittoa kohtaan kärjistyivät <a href="/wiki/Ryss%C3%A4viha" class="mw-redirect" title="Ryssäviha">ryssävihaksi</a>, jossa kaikki NL:n toimet tulkittiin negatiivisesti. <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Sankarihautajaiset_Joensuussa_19.5.1940.jpg" class="mw-file-description"><img alt="" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/55/Sankarihautajaiset_Joensuussa_19.5.1940.jpg/250px-Sankarihautajaiset_Joensuussa_19.5.1940.jpg" decoding="async" width="250" height="167" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/55/Sankarihautajaiset_Joensuussa_19.5.1940.jpg/375px-Sankarihautajaiset_Joensuussa_19.5.1940.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/55/Sankarihautajaiset_Joensuussa_19.5.1940.jpg/500px-Sankarihautajaiset_Joensuussa_19.5.1940.jpg 2x" data-file-width="5000" data-file-height="3337" /></a><figcaption>Sankarihautajaiset Joensuussa 19. toukokuuta 1940.<a href="#cite_note-144">[142]</a></figcaption></figure> Talvisodan historia tarjoaa hyvän esimerkin suurvaltapoliittisista toimintaperiaatteista. Sekä Saksan että Neuvostoliiton 1930-luvulla esittämät aatteelliset motiivit ja niiden keskinäiset vastakkainasettelut osoittautuivat <a href="/wiki/Propaganda" title="Propaganda">propagandaksi</a>, jonka avulla peiteltiin suurvaltojen todelliset valtapyrkimykset. <a href="/wiki/Bol%C5%A1evismi" class="mw-redirect" title="Bolševismi">Bolševismin</a> ja <a href="/wiki/Kansallissosialismi" title="Kansallissosialismi">kansallissosialismin</a> tunnukset siirrettiin syrjään, kun suurvaltain etu niin vaati. Tämän tosiasian oivaltaminen oli eräs keskeinen tekijä <a href="/wiki/Talvisodan_henki" title="Talvisodan henki">talvisodan hengen</a> syntymisessä suomalaisten kesken.<a href="#cite_note-145">[143]</a> Yhteiskunnassa tapahtuvan poliittisen mielipiteenmuodostuksen suhteen talvisota ja vuoden 1918 <a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota" title="Suomen sisällissota">Suomen sisällissota</a> ovat mielenkiintoinen vertailukohta. Vuoden 1917 aikana sisä- ja suurvaltapoliittiset virtaukset veivät suomalaisia erilleen toisistaan ja vahvistivat poliittisen kentän äärilaitoja sekä oikealla että vasemmalla. Vuonna 1939 kehitys oli päinvastainen: sisäpolitiikassa tapahtui yhdentymistä ja oikeistoradikalismin<a href="#cite_note-146">[144]</a> sekä vasemmiston ääriryhmien kannatus vähenivät, ja virta vei suomalaisten enemmistöä yhteisten ulkopoliittisten ja maanpuolustuksellisten tavoitteiden taakse ja lopulta taisteluun epäoikeudenmukaisiksi koettuja toimia vastaan. Suomalaisten kokeman ”yksituumaisuuden” tai <a href="/wiki/Asevelihenki" class="mw-redirect" title="Asevelihenki">asevelihengen</a> on monissa yhteyksissä arvioitu vaikuttaneen Suomessa myös toisen maailmansodan jälkeen.<a href="#cite_note-147">[145]</a><a href="#cite_note-148">[146]</a> Talvisota saattoi vaikuttaa toiseen maailmansotaan merkittävästi, koska Hitler arvioi Neuvostoliiton ”savijaloilla seisovaksi jättiläiseksi”, mikä osaltaan vahvisti saksalaisten päätöstä hyökätä Neuvostoliittoon kesällä 1941. Toisaalta neuvostoliittolaiset ottivat opikseen jäykän taktiikan ja heikkojen komentosuhteiden aiheuttamista tappioista sekä jalkaväen koulutuksen puutteista. Myös <a href="/wiki/Suomi-konepistooli" title="Suomi-konepistooli">Suomi-konepistoolein</a> varustettujen iskujoukkojen menestys Raatteentiellä johti <a href="/wiki/Konepistooli" title="Konepistooli">konepistoolin</a> sekä suksien merkityksen uudelleenarviointiin Neuvostoliitossa. Neuvostoliitto ryhtyi varustamaan jalkaväkeään automaattikiväärien ohella myös itse valmistamillaan <a href="/wiki/PP%C5%A0-41" title="PPŠ-41">PPŠ-41</a>-konepistooleilla, minkä ansiosta tulivoima kasvoi. Sodan aikana Neuvostoliitossa sitä kutsuttiin ”suomalaiseksi sodaksi” tai ”Suomen kampanjaksi”. Toisen maailmansodan jälkeen YYA-aikana terminologiaa pehmennettiin ja puhuttiin ”vuosien 1939–1940 neuvostoliittolais-suomalaisesta paikallisesta aseellisesta konfliktista”. Huomattava on, että jo vuoden 1963 neuvostoliittolaisissa tietosanakirjoissa Neuvostoliitto nimettiin hyökkääjäksi. Vuonna 1976 julkaistussa <a href="/wiki/Bol%C5%A1aja_sovetskaja_entsiklopedija" title="Bolšaja sovetskaja entsiklopedija">Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan</a> osassa 24.I (s. 41) on kolmen palstan artikkeli Neuvostoliittolais-suomalainen sota 1939–40 sekä yksi sivu talvisotaan liittyviä karttoja. Artikkelissa korostetaan Leningradin turvallisuusnäkökulmaa ”vihamielisten voimien” mahdollista hyökkäystä vastaan sodan syynä. Neuvostoliiton intressejä vastaan toimineena valtiona mainitaan myös Saksa.<a href="#cite_note-149">[147]</a> Perestroikan myötä 1980-luvulla talvisodasta tuli jälleen sota ja nimi ”zimnjaja voina” (<a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli" title="Venäjän kieli">ven.</a> Зимняя война, talvisota) tuli muotiin.<a href="#cite_note-150">[148]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Kunniamerkit">Kunniamerkit</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=38" title="Muokkaa osiota Kunniamerkit" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=38" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kunniamerkit">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Talvisotaan osallistuneille jaettiin <a href="/wiki/Talvisodan_muistomitali" title="Talvisodan muistomitali">talvisodan muistomitali</a>.<a href="#cite_note-ReferenceB-151">[149]</a> Muita aikaan liittyneitä mitaleita ovat mm. <a href="/w/index.php?title=Aseveliristi&action=edit&redlink=1" class="new" title="Aseveliristi (sivua ei ole)">aseveliristit</a>, kuten <a href="/wiki/Kainuun_risti" title="Kainuun risti">Kainuun risti</a>, <a href="/wiki/Keski-Kannaksen_risti" title="Keski-Kannaksen risti">Keski-Kannaksen risti</a>, <a href="/w/index.php?title=Koiviston_risti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Koiviston risti (sivua ei ole)">Koiviston risti</a>, <a href="/wiki/Kollaan_risti" title="Kollaan risti">Kollaan risti</a>, <a href="/w/index.php?title=Laatokan_mitali&action=edit&redlink=1" class="new" title="Laatokan mitali (sivua ei ole)">Laatokan mitali</a>, <a href="/w/index.php?title=Lapin_risti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Lapin risti (sivua ei ole)">Lapin risti</a>, <a href="/w/index.php?title=L%C3%A4nsi-Kannaksen_risti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Länsi-Kannaksen risti (sivua ei ole)">Länsi-Kannaksen risti</a>, <a href="/w/index.php?title=Muolaan_risti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Muolaan risti (sivua ei ole)">Muolaan risti</a>, <a href="/w/index.php?title=Pitk%C3%A4rannan_risti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Pitkärannan risti (sivua ei ole)">Pitkärannan risti</a>, <a href="/wiki/Summan_risti" title="Summan risti">Summan risti</a>, <a href="/w/index.php?title=Taipaleen_risti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Taipaleen risti (sivua ei ole)">Taipaleen risti</a> ja <a href="/w/index.php?title=Tolvaj%C3%A4rven_risti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Tolvajärven risti (sivua ei ole)">Tolvajärven risti</a>.<a href="#cite_note-ReferenceB-151">[149]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Talvisota_taiteessa_ja_viihteessä">Talvisota taiteessa ja viihteessä</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=39" title="Muokkaa osiota Talvisota taiteessa ja viihteessä" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=39" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Talvisota taiteessa ja viihteessä">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Heti sodan päätyttyä <a href="/wiki/Otava_(kirjankustantamo)" title="Otava (kirjankustantamo)">Otava</a> järjesti talvisota-aiheisen kirjoituskilpailun. Sen voitti <a href="/wiki/Viljo_Saraja" title="Viljo Saraja">Viljo Sarajan</a> Lunastettu maa, toiseksi sijoittui <a href="/wiki/Eino_Hosia" title="Eino Hosia">Eino Hosian</a> Tuliholvin alla ja kolmanneksi <a href="/wiki/Pentti_Haanp%C3%A4%C3%A4" title="Pentti Haanpää">Pentti Haanpään</a> <a href="/wiki/Korpisotaa" title="Korpisotaa">Korpisotaa</a>. Haanpää oli osallistunut sotaan JR 40:n riveissä Pelkosenniemellä ja sodan loppuvaiheissa Kannaksella. Korpisotaa onkin realistinen ja omiin kokemuksiin perustuva kuvaus sodan vaiheista sotamiehen näkökulmasta. Runoudessa talvisotaa kuvasi komppanianpäällikkönä Taipaleenjoella toiminut <a href="/wiki/Yrj%C3%B6_Jylh%C3%A4" title="Yrjö Jylhä">Yrjö Jylhä</a> kokoelmassa <a href="/wiki/Kiirastuli_(runokokoelma)" title="Kiirastuli (runokokoelma)">Kiirastuli</a>. <a href="/wiki/Antti_Tuuri" title="Antti Tuuri">Antti Tuuri</a> kirjoitti romaanin <a href="/wiki/Talvisota_(kirja)" title="Talvisota (kirja)">Talvisota</a>, jonka pohjalta <a href="/wiki/Pekka_Parikka" title="Pekka Parikka">Pekka Parikka</a> ohjasi 1989 <a href="/wiki/Talvisota_(elokuva)" title="Talvisota (elokuva)">samannimisen elokuvan</a>. Yhdysvaltalainen <a href="/w/index.php?title=Chuck_Pfaffer&action=edit&redlink=1" class="new" title="Chuck Pfaffer (sivua ei ole)">Chuck Pfaffer</a> ilmoitti loppukesästä 2010 aikomuksestaan tehdä elokuva talvisodan pohjalta. Ruotsalaisen power metal -yhtye <a href="/wiki/Sabaton" title="Sabaton">Sabatonin</a> vuonna 2008 julkaistulla albumilla <a href="/wiki/The_Art_of_War" title="The Art of War">The Art of War</a> on Talvisota-niminen kappale. Sodanaikaisista propagandalauluista yksi parhaiten tunnettuja on <a href="/wiki/Reino_Palmroth" title="Reino Palmroth">Reino Palmrothin</a> (Palle) sanoittama kappale <a href="/wiki/Silmien_v%C3%A4lliin" title="Silmien välliin">Silmien välliin</a>, jonka Palle kirjoitti heti talvisodan päätyttyä.<a href="#cite_note-152">[150]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Katso_myös">Katso myös</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=40" title="Muokkaa osiota Katso myös" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=40" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Katso myös">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><a href="/wiki/Talvisodan_pommitukset" title="Talvisodan pommitukset">Talvisodan pommitukset</a></li> <li><a href="/wiki/Talvisodan_merisotatoimet" title="Talvisodan merisotatoimet">Talvisodan merisotatoimet</a></li> <li><a href="/wiki/Talvisodan_ilmasotatoimet" title="Talvisodan ilmasotatoimet">Talvisodan ilmasotatoimet</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_talvisodassa_saama_sotasaalis" title="Suomen talvisodassa saama sotasaalis">Suomen talvisodassa saama sotasaalis</a></li> <li><a href="/wiki/Rautasormus" title="Rautasormus">Rautasormus</a></li> <li><a href="/wiki/Maan_Turva" title="Maan Turva">Maan Turva</a></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Huomautuksia">Huomautuksia</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=41" title="Muokkaa osiota Huomautuksia" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=41" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Huomautuksia">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div id="viitteet-malline" class="viitteet-malline" style="list-style-type:lower-alpha;"><ol class="references"> <li id="cite_note-1"><a href="#cite_ref-1">↑</a> Sodan alussa suomalaisia oli 337 000 sotilasta. Suomalaisilla oli ainoastaan 250 000 kivääriä (yhteensä 281 594 asetta), mutta suojeluskuntalaiset toivat omat kiväärinsä (114 000 kivääriä). Enimmillään suomalaisia oli 346 000 miestä maaliskuun 1940 alussa. </li> <li id="cite_note-4"><a href="#cite_ref-4">↑</a> Suomella oli 32 ranskalaista Renault-tankkia ja muutamia kevyitä tankkeja vuodelta 1919. Nämä tankit eivät soveltuneet kenttätehtäviin talvisodassa, joten ne toimivat kiinteinä tulipisteinä. Suomalaiset ostivat 32 brittiläistä Vickers-tankkia vuosina 1936–39, mutta niiden aseistus oli tarkoitus valmistaa ja asentaa Suomessa. Vain kymmenen tankkia oli taisteluvalmiudessa talvisodan alussa. </li> </ol> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Lähteet">Lähteet</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=42" title="Muokkaa osiota Lähteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=42" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lähteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dt>Kirjalähteet</dt></dl> <ul><li>Ahto, Sampo & Järventaus, Jorma & Nykopp, Johan: Suomi sodassa: talvi- ja jatkosodan tärkeät päivät. Helsinki: Valitut Palat, 1983. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-9078-94-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-9078-94-0">ISBN 951-9078-94-0</a> </li> <li>Eilola, Jari & Rautiainen, Matti & Roiko-Jokela, Heikki: ”Talvisota”, Matkalla ajassa. WSOY, 2002. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-27058-X" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-27058-X">ISBN 951-0-27058-X</a> </li> <li>Eskelinen, Heikki: Itsenäisyytemme vuosikymmenet. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet, 1966. </li> <li>Haataja, Lauri: Kun kansa kokosi itsensä. Tammi, 1989. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-30-9170-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-30-9170-8">ISBN 951-30-9170-8</a> </li> <li>Hietanen, Silvo (toim.): Kansakunta sodassa 1. Sodasta sotaan. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1989. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-861-384-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-861-384-2">ISBN 951-861-384-2</a> </li> <li>Huttunen, Veikko: Kansakunnan historia 7: täysi-ikäinen kansakunta. WSOY, 1974. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-06296-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-06296-0">ISBN 951-0-06296-0</a> </li> <li>Irincheev, Bair: Talvisota venäläisin silmin. Minerva, 2012. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-492-659-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-492-659-1">ISBN 978-952-492-659-1</a> </li> <li>Jakobson, Max: Diplomaattien talvisota. Helsinki: WSOY, 2002. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789510356739" title="Toiminnot:Kirjalähteet/9789510356739">ISBN 9789510356739</a> </li> <li>Jakobson, Max: Väkivallan vuodet: 20. vuosisadan tilinpäätös I. Helsinki: Otava, 1999. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-13369-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-13369-1">ISBN 951-1-13369-1</a> </li> <li>Järvinen, Y. A.: Suomalainen ja venäläinen taktiikka talvisodassa. Helsinki: WSOY, 1948. </li> <li>Kivimäki, Ville: Murtuneet mielet: Taistelu suomalaissotilaiden hermoista 1939–1945. Helsinki: WSOY, 2013. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-37466-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-37466-5">ISBN 978-951-0-37466-5</a> </li> <li>Krivošejev, G. F.: Soviet Casualties and Combat Losses in the Twentieth Century. Lontoo: Greenhill Books, 1997. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/1-85367-280-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/1-85367-280-7">ISBN 1-85367-280-7</a> (englanniksi)</li> <li>Käkelä, Erkki: Marskin panssarintuhoojat: Suomen panssarintorjunnan kehitys ja panssariyhtymän panssarintorjuntayksiköiden historia. WSOY, 2000. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-24638-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-24638-7">ISBN 951-0-24638-7</a> </li> <li>Käkönen U. A.: Sotilasasiamiehenä Moskovassa 1939. Helsinki: Otava, 1966. </li> <li>Laaksonen, Lasse: Todellisuus ja harhat : Kannaksen taistelut ja suomalaisten joukkojen tila talvisodan lopussa 1940. Helsinki: Ajatus, 2005. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-20-6911-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-20-6911-3">ISBN 951-20-6911-3</a> </li> <li>Laine, Antti: Suomen historian pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2003. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-27365-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-27365-1">ISBN 951-0-27365-1</a> </li> <li>Leskinen, Jari & Juutilainen, Antti (toim.): Jatkosodan pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2005. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-28690-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-28690-7">ISBN 951-0-28690-7</a> </li> <li>Mannerheim, C. G. E. & Virkkunen, Sakari: Suomen Marsalkan muistelmat. Suuri Suomalainen Kirjakerho, 1995. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-643-469-X" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-643-469-X">ISBN 951-643-469-X</a> </li> <li>Manninen, Ohto: Talvisodan salatut taustat. Helsinki: Kirjaneuvos, 1994. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/952-90-5251-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/952-90-5251-0">ISBN 952-90-5251-0</a> </li> <li>Manninen, Ohto: The Soviet Plans for North Western Theatre of Operations in 1939–1944. Helsinki: National Defence College, 2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-25-1476-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-25-1476-1">ISBN 951-25-1476-1</a> (englanniksi)</li> <li>Martikainen, Tyyne: Talvisodan evakot ja siviilisotavangit : äidit ja lapset sodan kurimuksessa. Espoo: Fenix-kustannus, 2000. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-862-135-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-862-135-7">ISBN 951-862-135-7</a> </li> <li>Meinander, Henrik: Suomen historia. Linjat, rakenteet, käännekohdat. Helsinki: WSOY, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-30809-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-30809-7">ISBN 978-951-0-30809-7</a> </li> <li>Meinander, Henrik (toim.): ”Leningradin turvallisuuden haasteesta (Vladimir Baryšnikov)”, Historian kosto. Siltala, 2015. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-234-327-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-234-327-7">ISBN 978-952-234-327-7</a> </li> <li>Mäkelä, Jukka L.: Salaista palapeliä : tiedustelupalvelua ja tapahtumia talvisodan ja jatkosodan vaiheilta. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1964. </li> <li>Nevakivi, Jukka: Apu jota ei annettu : länsivallat ja Suomen talvisota 1939–1940. Helsinki: WSOY, 2000. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-24676-X" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-24676-X">ISBN 951-0-24676-X</a> </li> <li>Palolampi, Erkki: ”Liitteenä sotahistoriallinen katsaus Kollaan rintama – talvisodan pienoiskuva. Kirjoittanut K. J. Mikola”, Kollaa kestää. WSOY, 1989. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-16034-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-16034-2">ISBN 951-0-16034-2</a> </li> <li>Raunio, Ari & Kilin, Juri: Talvisodan taisteluja. 3. korj. p. (Ilm. aiemmin teoksessa Itsenäisyyden puolustajat nimellä Sodan taisteluja 1.) painos. Karttakeskus, 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-593-415-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-593-415-4">ISBN 978-951-593-415-4</a> </li> <li>Raunio, Ari: Sotatoimet: Suomen sotien 1939–45 kulku kartoin. Vantaa: Genimap, 2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-593-914-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-593-914-3">ISBN 951-593-914-3</a> </li> <li>Raunio, Ari (toim.): Itsenäisyyden puolustajat -sarja. Weilin+Göös, 2002. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-35-6630-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-35-6630-7">ISBN 951-35-6630-7</a> </li> <li>Raunio, Jukka: Lentäjän näkökulma II. Kerava: omakustanne, 1993. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-96866-0-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-96866-0-6">ISBN 951-96866-0-6</a> </li> <li>Ries, Tomas: Cold Will – The Defense of Finland. London: Brassey's Defence Publishers, 1988. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-08-033592-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-08-033592-6">ISBN 0-08-033592-6</a> (englanniksi)</li> <li>Sana, Elina: Luovutetut – Suomen ihmisluovutuksen Gestapolle. Helsinki: WSOY, 2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-27975-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-27975-7">ISBN 951-0-27975-7</a> </li> <li>Sander, Gordon F.: Taistelu Suomesta 1939–1940. Suomentanut <a href="/wiki/Arto_H%C3%A4il%C3%A4" title="Arto Häilä">Arto Häilä</a>. WSOY, 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-35299-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-35299-1">ISBN 978-951-0-35299-1</a> </li> <li>Siilasvuo, Ensio (toim.): Talvisodan kronikka. Jyväskylä: Gummerus, 1989. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-20-3446-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-20-3446-8">ISBN 951-20-3446-8</a> </li> <li>Skiftesvik, Joni (toim.): Petsamo : Suomen itäinen käsivarsi. Helsinki: WSOY, 2008. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-34506-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-34506-1">ISBN 978-951-0-34506-1</a> </li> <li>Skyttä, Kyösti: Ei muuta kunniaa. Risto Rytin kujanjuoksu 1939–1945. Jyväskylä: Gummerus, Kirjayhtymä, 1989. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-26-3318-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-26-3318-3">ISBN 951-26-3318-3</a> </li> <li>Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (toim.): Talvisodan historia 2, Sotatoimet Karjalan kannaksella. Helsinki: WSOY, 1978. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-08147-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-08147-7">ISBN 951-0-08147-7</a> </li> <li>Sotatieteen laitos. Sotahistorian toimisto. (toim.): Talvisodan historia 4, Sodasta rauhaan, puolustushaarat ja eräät erityisalat. Helsinki: WSOY, 1979. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-08149-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-08149-3">ISBN 951-0-08149-3</a> </li> <li>Tala, Henrik: Talvisodan ranskalaiset ratkaisijat. Ranskan apu Suomelle 1939–1940. Helsinki: Minerva, 2014. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-312-020-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-312-020-4">ISBN 978-952-312-020-4</a> </li> <li>Tanner, Väinö: ”Neuvotteluvaihe”, Olin ulkoministerinä talvisodan aikana. Helsinki: Tammi, 1979. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-30-4813-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-30-4813-6">ISBN 951-30-4813-6</a> </li> <li>Tarkka, Jukka & Tiitta, Allan: Itsenäinen Suomi: seitsemän vuosikymmentä kansakunnan elämästä. Helsinki: Otava, 1987. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-09314-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-09314-2">ISBN 951-1-09314-2</a> </li> <li>Trotter, William R.: Frozen hell – The Russo-Finnish winter war of 1939–1940. Chapel Hill: Algonquin Books, 2000. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/1-56512-249-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/1-56512-249-6">ISBN 1-56512-249-6</a> (englanniksi)}}</li> <li>Uitto, Antero ja Geust, Carl-Fredrik: Mannerheim-linja – talvisodan legenda. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-20-7042-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-20-7042-1">ISBN 951-20-7042-1</a> </li> <li>Vuorenmaa, Anssi: Ratkaisun hetkiä Suomen kohtalonvuosilta 1939–1945. Valitut Palat, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9515847303" title="Toiminnot:Kirjalähteet/9515847303">ISBN 9515847303</a> </li> <li>Ylikangas, Heikki: Suomi ja Saksa talvisodasta välirauhaan. Helsinki: WSOY, 2001. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-26052-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-26052-5">ISBN 951-0-26052-5</a> </li> <li>Ylikangas, Heikki: Tulkintani talvisodasta. Helsinki: WSOY, 2001. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-26052-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-26052-5">ISBN 951-0-26052-5</a> </li></ul> <dl><dt>Verkkolähteet</dt></dl> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.karjalanliitto.fi/karjalaisuus/siirtokarjalaisuus/historia.html">Siirtokarjalaisten - historia</a> Karjalan liitto. Karjalan liitto. Viitattu 29.11.2018.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/karjalan-liiton-historia.html">Karjalan Liiton historia</a> Karjalan liitto. Karjalan liitto. Viitattu 29.11.2018.</li> <li>Kemppainen, Ilona: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://agricolaverkko.fi/review/talvisodan-vaestonsiirrot/">Talvisodan väestönsiirrot</a> (Kirja-arvio) Agricola. 4.3.2011. Viitattu 29.11.2018.</li> <li>Kravchenko, I. M.: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.booksite.ru/fulltext/1/001/008/104/014.htm">Сов е тско-финл я ндская войн а 1939—40</a> Booksite.ru. Viitattu 3.2.2016. (venäjäksi)</li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Viitteet">Viitteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=43" title="Muokkaa osiota Viitteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=43" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Viitteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div id="viitteet-malline" class="viitteet-malline" style="-moz-column-count:; -webkit-column-count:; column-count:; -moz-column-width: 35em; -webkit-column-width: 35em; column-width: 35em; list-style-type:decimal;"><ol class="references"> <li id="cite_note-talvisodanpikkujattilainen-palokangas-2">↑ <a href="#cite_ref-talvisodanpikkujattilainen-palokangas_2-0">a</a> <a href="#cite_ref-talvisodanpikkujattilainen-palokangas_2-1">b</a> Leskinen-Juutilainen 1999: 299–335. (Palokangas, Markku: Suomalaisjoukkojen aseistus ja varustus) </li> <li id="cite_note-pikkujattilainen-juutilainenkoskimaa-3"><a href="#cite_ref-pikkujattilainen-juutilainenkoskimaa_3-0">↑</a> Leskinen-Juutilainen 2005: 77–88 (Juutilainen, Koskimaa). </li> <li id="cite_note-5"><a href="#cite_ref-5">↑</a> Tilanne 1. joulukuuta 1939. Suomalaisilla 114 taistelukonetta sekä 7 tiedustelu- ja viestintäkonetta. Näiden lisäksi oli lähes sata koulutuskonetta, jotka tosin eivät soveltuneet taistelulentoihin. Samaten osa koneista oli kunnostettavana. Yhteensä suomalaisilla oli 235 lentokonetta. </li> <li id="cite_note-talvisodanpikkujattilainen-peltonen-6"><a href="#cite_ref-talvisodanpikkujattilainen-peltonen_6-0">↑</a> Leskinen-Juutilainen 1999: 606–649. (Peltonen, Martti: Ilmasota talvisodassa.) </li> <li id="cite_note-7"><a href="#cite_ref-7">↑</a> Ries 1988. </li> <li id="cite_note-8"><a href="#cite_ref-8">↑</a> Manninen 1994 </li> <li id="cite_note-pikkujattilainen-kurenmaalentila-9">↑ <a href="#cite_ref-pikkujattilainen-kurenmaalentila_9-0">a</a> <a href="#cite_ref-pikkujattilainen-kurenmaalentila_9-1">b</a> Leskinen-Juutilainen 2005: 1150–1162 (Kurenmaa, Lentilä). </li> <li id="cite_note-talvisodanpikkujattilainen-lentilajuutilainen-10"><a href="#cite_ref-talvisodanpikkujattilainen-lentilajuutilainen_10-0">↑</a> Leskinen-Juutilainen 1999: 816–828. (Lentilä, Riitta & Juutilainen, Antti: Talvisodan uhrit.) </li> <li id="cite_note-talvisodanpikkujattilainen-malmi-11"><a href="#cite_ref-talvisodanpikkujattilainen-malmi_11-0">↑</a> Leskinen-Juutilainen 1999: 792–802. (Malmi, Timo: Suomalaiset sotavangit.) </li> <li id="cite_note-Krivošejev2-12">↑ <a href="#cite_ref-Krivošejev2_12-0">a</a> <a href="#cite_ref-Krivošejev2_12-1">b</a> <a href="#cite_ref-Krivošejev2_12-2">c</a> Krivošejev 1997. </li> <li id="cite_note-Petrov-13"><a href="#cite_ref-Petrov_13-0">↑</a> Pavel Petrov, Venäjän valtiollisen sota-arkiston tietokanta, johon on koottu yhteensä 167 976 kaatuneen, haavoihinsa kuolleen tai kadonneen puna-armeijan sotilaan nimet, syntymäajat, sotilasarvot, kuolinsyyt, jne. koskevat tiedot. </li> <li id="cite_note-14"><a href="#cite_ref-14">↑</a> Leskinen & Juutilainen 1999, s. 8. </li> <li id="cite_note-15"><a href="#cite_ref-15">↑</a> Rapo, Seppo: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.luovutettukarjala.fi/pitajat/pitajat.htm">Luovutetun Karjalan pitäjät, luovutetun Karjalan kunnat, Antrea, Äyräpää</a> Luovutettu Karjala. Viitattu 30.12.2021. </li> <li id="cite_note-16"><a href="#cite_ref-16">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/69343/vamu1939.pdf?sequence=1&isAllowed=y">Väestösuhteet vuonna 1939</a> (Laskettu väkiluku joulukuun 31 p:nä 1939 seurakunnankirjojen ja siviilirekisterin mukaan, kunnittain, sivut 24 ja 26) Väestötilastoa. 1941. Helsinki: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 30.5.2021. </li> <li id="cite_note-17"><a href="#cite_ref-17">↑</a> Meinander 2006: s. 175–181. (Eräiden sotahistorioitsijoiden mielestä ajanjakso 1919–1938 oli vain poikkeuksellisen pitkä aselepo Euroopassa<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a>) </li> <li id="cite_note-18"><a href="#cite_ref-18">↑</a> Leskinen & Juutilainen 1999: s. 13–46. (Turtola). </li> <li id="cite_note-19"><a href="#cite_ref-19">↑</a> Tarkka & Tiitta 1987: s. 103. </li> <li id="cite_note-20"><a href="#cite_ref-20">↑</a> Meinander 2006 </li> <li id="cite_note-21"><a href="#cite_ref-21">↑</a> Haataja 1989; Hietanen 1989; Leskinen-Juutilainen 1999. </li> <li id="cite_note-22"><a href="#cite_ref-22">↑</a> Huttunen 1974: 16–17 </li> <li id="cite_note-23"><a href="#cite_ref-23">↑</a> Tarkka & Tiitta 1987: 110 </li> <li id="cite_note-24"><a href="#cite_ref-24">↑</a> Eskelinen 1966: 117 </li> <li id="cite_note-25"><a href="#cite_ref-25">↑</a> Mäkelä 1964: 128 </li> <li id="cite_note-26"><a href="#cite_ref-26">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://jokisipila.blogspot.fi/2006/03/sota-ajan-suomi-ja-rotuopit.html">Sota-ajan Suomi ja rotuopit</a> Markku Jokisipilän blogi. 20.3.2006. Viitattu 5.5.2014. </li> <li id="cite_note-27"><a href="#cite_ref-27">↑</a> Huttunen 1974: s. 19. </li> <li id="cite_note-28"><a href="#cite_ref-28">↑</a> Huttunen 1974: s. 19–20. </li> <li id="cite_note-29"><a href="#cite_ref-29">↑</a> Huttunen 1974: s. 29. </li> <li id="cite_note-30"><a href="#cite_ref-30">↑</a> Kanervo, Pirkko: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://journal.fi/ennenjanyt/article/download/108230/63251/195883">Italia ja Suomen talvisota</a> (pdf) Historian tietosanomat. Viitattu 30.12.2021. </li> <li id="cite_note-31"><a href="#cite_ref-31">↑</a> Mannerheim & Virkkunen 1995: s. 160–161. </li> <li id="cite_note-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._698-32"><a href="#cite_ref-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._698_32-0">↑</a> Laine 2003: s. 698. </li> <li id="cite_note-33"><a href="#cite_ref-33">↑</a> Jakobsson 2002: s. 61. </li> <li id="cite_note-34"><a href="#cite_ref-34">↑</a> Jakobsson 2002: s. 62–63. </li> <li id="cite_note-35"><a href="#cite_ref-35">↑</a> Jakobsson 2002: s. 63. </li> <li id="cite_note-Jakobsson_s64-36"><a href="#cite_ref-Jakobsson_s64_36-0">↑</a> Jakobsson 2002: s. 64. </li> <li id="cite_note-37"><a href="#cite_ref-37">↑</a> Nordström, Ragnar: Voitto tai kuolema. Jääkärieverstin elämä ja perintö, s. 223–224. WSOY, 1996. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-21250-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-21250-4">ISBN 951-0-21250-4</a> </li> <li id="cite_note-38"><a href="#cite_ref-38">↑</a> Jakobsson 2002: s. 9. </li> <li id="cite_note-39"><a href="#cite_ref-39">↑</a> Jakobsson 2002: s. 7. </li> <li id="cite_note-40"><a href="#cite_ref-40">↑</a> Jakobson 2002: s. 20. </li> <li id="cite_note-41"><a href="#cite_ref-41">↑</a> Jakobsson 2002: s. 28. </li> <li id="cite_note-42"><a href="#cite_ref-42">↑</a> Jakobsson 2002: s. 121–122. </li> <li id="cite_note-mannerheim172-43"><a href="#cite_ref-mannerheim172_43-0">↑</a> Mannerheim-Virkkunen 1995: s. 172. </li> <li id="cite_note-44"><a href="#cite_ref-44">↑</a> Huttunen 1974: s. 26–27. </li> <li id="cite_note-45"><a href="#cite_ref-45">↑</a> Tanner 1979: s. 44, 57, 84. </li> <li id="cite_note-46"><a href="#cite_ref-46">↑</a> Siilasvuo 1989; Leskinen-Juutilainen 1999: 141–153, 13–46 (Manninen, Turtola) </li> <li id="cite_note-47"><a href="#cite_ref-47">↑</a> Siilasvuo 1989: s. 11. </li> <li id="cite_note-kosto-48"><a href="#cite_ref-kosto_48-0">↑</a> Vladimir Baryšnikov: ”Leningradin turvallisuuden haasteesta”, Historian kosto. Suomentanut Carl-Fredrik Geust. Siltala, 2015. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-234-327-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-234-327-7">ISBN 978-952-234-327-7</a> <a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde tarkemmin?</a> </li> <li id="cite_note-49"><a href="#cite_ref-49">↑</a> Haataja 1989; Siivasvuo 1989.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde tarkemmin?</a> </li> <li id="cite_note-Matkalla_ajassa_s.46-50"><a href="#cite_ref-Matkalla_ajassa_s.46_50-0">↑</a> Eilola et al. 2002: s. 46. </li> <li id="cite_note-Nimetön-pNl8-1-51">↑ <a href="#cite_ref-Nimetön-pNl8-1_51-0">a</a> <a href="#cite_ref-Nimetön-pNl8-1_51-1">b</a> Huttunen 1974, s. 40. </li> <li id="cite_note-:3-52">↑ <a href="#cite_ref-:3_52-0">a</a> <a href="#cite_ref-:3_52-1">b</a> Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho, s. 360–361. Otava, 2018. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-1-32381-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-1-32381-5">ISBN 978-951-1-32381-5</a> </li> <li id="cite_note-:2-53">↑ <a href="#cite_ref-:2_53-0">a</a> <a href="#cite_ref-:2_53-1">b</a> Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho, s. 361–367. Otava, 2018. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-1-32381-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-1-32381-5">ISBN 978-951-1-32381-5</a> </li> <li id="cite_note-54"><a href="#cite_ref-54">↑</a> Jakobson 1999, s. 291. </li> <li id="cite_note-55"><a href="#cite_ref-55">↑</a> Jakobson 2002, s. 266. </li> <li id="cite_note-56"><a href="#cite_ref-56">↑</a> Mäkelä 1964: 134. </li> <li id="cite_note-57"><a href="#cite_ref-57">↑</a> Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho, s. 367. Otava, 2018. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-1-32381-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-1-32381-5">ISBN 978-951-1-32381-5</a> </li> <li id="cite_note-Nimetön-pNl8-2-58">↑ <a href="#cite_ref-Nimetön-pNl8-2_58-0">a</a> <a href="#cite_ref-Nimetön-pNl8-2_58-1">b</a> <a href="#cite_ref-Nimetön-pNl8-2_58-2">c</a> Huttunen 1974, s. 41. </li> <li id="cite_note-59"><a href="#cite_ref-59">↑</a> Jakobson 1999: 289. </li> <li id="cite_note-60"><a href="#cite_ref-60">↑</a> Huttunen 1974: s. 42. </li> <li id="cite_note-61"><a href="#cite_ref-61">↑</a> Jakobson 2002: s. 276. </li> <li id="cite_note-62"><a href="#cite_ref-62">↑</a> Jakobson 2002: s. 288. </li> <li id="cite_note-MIL_30.11.1939-63"><a href="#cite_ref-MIL_30.11.1939_63-0">↑</a> Perälä, Reijo: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/talvisodan-ankarat-paivat-1939-1940">Talvisodan ankarat päivät 1939–1940</a> Yle Elävä arkisto. Viitattu 29.11.2018. </li> <li id="cite_note-64"><a href="#cite_ref-64">↑</a> Hagelberg 2008, teoks. Skiftesvik, J. "Petsamo – Suomen itäinen käsivarsi" (toim.) 2008, s. 187–217 </li> <li id="cite_note-65"><a href="#cite_ref-65">↑</a> Siilasvuo 1989; Leskinen-Juutilainen 1999: 219–234, 829–839 (Häikiö, Seppinen). </li> <li id="cite_note-66"><a href="#cite_ref-66">↑</a> Siilasvuo 1989; Leskinen-Juutilainen 1999: 47–64, 235–251 (Soikkanen). </li> <li id="cite_note-67"><a href="#cite_ref-67">↑</a> Jakobsson 2002: 289. </li> <li id="cite_note-Käkönen-68"><a href="#cite_ref-Käkönen_68-0">↑</a> Käkönen 1939: 157–158. </li> <li id="cite_note-historianet-69">↑ <a href="#cite_ref-historianet_69-0">a</a> <a href="#cite_ref-historianet_69-1">b</a> <a href="#cite_ref-historianet_69-2">c</a> <a href="#cite_ref-historianet_69-3">d</a> <a href="#cite_ref-historianet_69-4">e</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://historianet.fi/sota/toinen-maailmansota/talvisota-puolustussota-40-pakkasasteessa">Talvisota: Puolustussota 40 pakkasasteessa</a> Historianet.fi. Viitattu 19.8.2022. </li> <li id="cite_note-70"><a href="#cite_ref-70">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006409391.html">Puna-armeija teki kaksi isoa möhläystä helmikuussa 1940 – suomalaisten onneksi</a> Ilta-Sanomat. 16.2.2020. Viitattu 19.8.2022. </li> <li id="cite_note-mannerheim-71"><a href="#cite_ref-mannerheim_71-0">↑</a> Uitto–Geust 2006: 118–119. </li> <li id="cite_note-72"><a href="#cite_ref-72">↑</a> Raunio 2004: 36–39. </li> <li id="cite_note-73"><a href="#cite_ref-73">↑</a> Raunio 2004: 40–41. </li> <li id="cite_note-:0-74">↑ <a href="#cite_ref-:0_74-0">a</a> <a href="#cite_ref-:0_74-1">b</a> Jarmo Korhonen: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.oruk.fi/2018/06/23/talvisodan-taisteluja/">Talvisodan taisteluja</a> Oulun reserviupseerikerho ry. Viitattu 30.12.2021. </li> <li id="cite_note-75"><a href="#cite_ref-75">↑</a> Raunio 2004: 42–47. </li> <li id="cite_note-76"><a href="#cite_ref-76">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/raatteen-tie-suomalaiset-ja-ukrainalaiset-joukot-taistelivat-jaatyneessa-helvetissa/">Jäätynyt helvetti: Tällainen on Raatteen tie tänään</a> Suomenkuvalehti.fi. 4.1.2015. Viitattu 12.4.2022. </li> <li id="cite_note-77"><a href="#cite_ref-77">↑</a> Raunio 2004: 48–53, 60–65. </li> <li id="cite_note-78"><a href="#cite_ref-78">↑</a> Raunio 2004: 56–59. </li> <li id="cite_note-79"><a href="#cite_ref-79">↑</a> Raunio 2004: 66–73. </li> <li id="cite_note-80"><a href="#cite_ref-80">↑</a> Manninen 2004: 37–40 </li> <li id="cite_note-81"><a href="#cite_ref-81">↑</a> Manninen 2004: 43 </li> <li id="cite_note-82"><a href="#cite_ref-82">↑</a> Talvisodan historia 2 1978: 127–239; Hietanen 1989: 180–192 (Vuorenmaa); Leskinen-Juutilainen 1999: 385–478 (Laaksonen); Raunio 2004: 80–85. </li> <li id="cite_note-83"><a href="#cite_ref-83">↑</a> Raunio 2004: 80–87. </li> <li id="cite_note-84"><a href="#cite_ref-84">↑</a> Raunio 2004: 90–91. </li> <li id="cite_note-Tiainen&Raunio_s90-91-85">↑ <a href="#cite_ref-Tiainen&Raunio_s90-91_85-0">a</a> <a href="#cite_ref-Tiainen&Raunio_s90-91_85-1">b</a> Siilasvuo 1989; Raunio 2004: 90–91. </li> <li id="cite_note-86"><a href="#cite_ref-86">↑</a> Tala 2014 s. 82–88. </li> <li id="cite_note-87"><a href="#cite_ref-87">↑</a> Tala 2014 s. 83–88. </li> <li id="cite_note-88"><a href="#cite_ref-88">↑</a> Leskinen-Juutilainen 1999: 141–153 (Manninen). </li> <li id="cite_note-89"><a href="#cite_ref-89">↑</a> Tala 2014 s. 112–114, 160–164, Tanner, s. 174 </li> <li id="cite_note-90"><a href="#cite_ref-90">↑</a> Tanner, s. 176 </li> <li id="cite_note-Tiainen_1989-91">↑ <a href="#cite_ref-Tiainen_1989_91-0">a</a> <a href="#cite_ref-Tiainen_1989_91-1">b</a> Siilasvuo 1989. </li> <li id="cite_note-92"><a href="#cite_ref-92">↑</a> Tala 2014: 165–187. </li> <li id="cite_note-93"><a href="#cite_ref-93">↑</a> Tanner 1979: 265. </li> <li id="cite_note-94"><a href="#cite_ref-94">↑</a> Tala 2014 s. 179–181, 200–205. </li> <li id="cite_note-95"><a href="#cite_ref-95">↑</a> Tanner 1979: 267. </li> <li id="cite_note-96"><a href="#cite_ref-96">↑</a> Ylikangas 2001: 145–245. </li> <li id="cite_note-97"><a href="#cite_ref-97">↑</a> Tanner 1979: 259-262. </li> <li id="cite_note-98"><a href="#cite_ref-98">↑</a> Tanner 1979: 282-288. </li> <li id="cite_note-99"><a href="#cite_ref-99">↑</a> Skyttä 1989 </li> <li id="cite_note-100"><a href="#cite_ref-100">↑</a> Tala 2014 s. 242–247, 281–287. </li> <li id="cite_note-101"><a href="#cite_ref-101">↑</a> <a href="/wiki/Adolf_Hitler" title="Adolf Hitler">Adolf Hitler</a>: <a href="/wiki/Mein_Kampf" class="mw-redirect" title="Mein Kampf">Mein Kampf</a> <a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde tarkemmin?</a> </li> <li id="cite_note-102"><a href="#cite_ref-102">↑</a> Leskinen-Juutilainen 1999: 219–234, 141–153 (Häikiö, Manninen); Ylikangas 2001; Laaksonen 2005. </li> <li id="cite_note-103"><a href="#cite_ref-103">↑</a> Trotter 2000: 261. </li> <li id="cite_note-104"><a href="#cite_ref-104">↑</a> Sander 2010, s. 553 </li> <li id="cite_note-105"><a href="#cite_ref-105">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1940/19400003/19400003_2">Rauhansopimus Suomen Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä</a> (Moskovan rauhansopimus) Finlex. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080112064640/http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1940/19400003/19400003_2">Arkistoitu</a> 12.1.2008. Viitattu 3.12.2011. </li> <li id="cite_note-:1-106">↑ <a href="#cite_ref-:1_106-0">a</a> <a href="#cite_ref-:1_106-1">b</a> <a href="#cite_ref-:1_106-2">c</a> <a href="#cite_ref-:1_106-3">d</a> Jarmo Korhonen: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.oruk.fi/2020/03/14/talven-soturit/">Talven soturit</a> Oulun reserviupseerikerho ry. Viitattu 30.12.2021. </li> <li id="cite_note-Järvinen_1948_17_18-107"><a href="#cite_ref-Järvinen_1948_17_18_107-0">↑</a> Järvinen 1948, s. 18–19 </li> <li id="cite_note-Järvinen_1948_18-108"><a href="#cite_ref-Järvinen_1948_18_108-0">↑</a> Järvinen 1948, s. 18 </li> <li id="cite_note-Järvinen_1948_17-109"><a href="#cite_ref-Järvinen_1948_17_109-0">↑</a> 'Järvinen 1948, s. 17 </li> <li id="cite_note-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._697-110"><a href="#cite_ref-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._697_110-0">↑</a> Laine 2003: 697. </li> <li id="cite_note-111"><a href="#cite_ref-111">↑</a> Trotter 2000: 43. </li> <li id="cite_note-suomenmaa-112">↑ <a href="#cite_ref-suomenmaa_112-0">a</a> <a href="#cite_ref-suomenmaa_112-1">b</a> <a href="#cite_ref-suomenmaa_112-2">c</a> Vänttilä, Samuli: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/pyha-sota-talvisota-on-suomalaisille-ylpeydenaihe-mutta-tutkijan-mukaan-sankarikerrontaan-liittyy-paljon-liioittelua/">Pyhä sota – Talvisota on suomalaisille ylpeydenaihe, mutta tutkijan mukaan sankarikerrontaan liittyy paljon liioittelua</a> Suomenmaa.fi. 30.11.2019. Viitattu 19.8.2022. </li> <li id="cite_note-simelius-113">↑ <a href="#cite_ref-simelius_113-0">a</a> <a href="#cite_ref-simelius_113-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/175295/Simelius_Ven%C3%A4l%C3%A4inen%20taktiikka_sotataidon%20klassikko8_net%281%29.pdf?sequence=1&isAllowed=y">Venäläinen taktiikka sovellettuna suomalaiseen maastoon ja olosuhteisiin</a> Maanpuolustuskorkeakoulu. Viitattu 19.8.2022. </li> <li id="cite_note-laitinen-114">↑ <a href="#cite_ref-laitinen_114-0">a</a> <a href="#cite_ref-laitinen_114-1">b</a> <a href="#cite_ref-laitinen_114-2">c</a> <a href="#cite_ref-laitinen_114-3">d</a> Antti Laitinen: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://erepo.uef.fi/bitstream/handle/123456789/23681/urn_nbn_fi_uef-20201456.pdf?sequence=1&isAllowed=y">Puna-armeijan uhka: kirjoittelu Neuvostoliiton puna-armeijasta suomalaisessa sotilaslehdistössä 1922–1939</a> Itä-Suomen yliopisto. 2020. Viitattu 19.8.2022. </li> <li id="cite_note-115"><a href="#cite_ref-115">↑</a> Ranta, Niko: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001233588.html">Tutkija kertoo, mistä talvisodan ihme rakentui</a> Ilta-Sanomat. 5.8.2016. Viitattu 19.8.2022. </li> <li id="cite_note-116"><a href="#cite_ref-116">↑</a> Jari Kallio: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/160426/Y1833.pdf?sequence=1&isAllowed=y">OPERATIIVISTEN JA TAKTISTEN MAAHANLASKUJEN KÄYTTÖ UUSIEN TAISTELUOPPIEN MUKAAN</a> Maanpuolustuskorkeakoulu. 1993. Viitattu 19.8.2022. </li> <li id="cite_note-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._696-117"><a href="#cite_ref-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._696_117-0">↑</a> Laine 2003: 696. </li> <li id="cite_note-118"><a href="#cite_ref-118">↑</a> Vuorenmaa 2006: s. 86. </li> <li id="cite_note-ReferenceA-119"><a href="#cite_ref-ReferenceA_119-0">↑</a> Ahto & Järventaus & Nykopp: s. 93. </li> <li id="cite_note-120"><a href="#cite_ref-120">↑</a> Leskinen-Juutilainen 1999: 816–828 (Lentilä, Juutilainen). </li> <li id="cite_note-121"><a href="#cite_ref-121">↑</a> Mannerheim–Virkkunen 1995: 238. </li> <li id="cite_note-122"><a href="#cite_ref-122">↑</a> Krivošejev 1997: 78. </li> <li id="cite_note-123"><a href="#cite_ref-123">↑</a> Mannerheim–Virkkunen 1995: 239. </li> <li id="cite_note-124"><a href="#cite_ref-124">↑</a> Kemppainen, Ilona: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://agricolaverkko.fi/review/talvisodan-vaestonsiirrot/">Talvisodan väestönsiirrot</a> Agricola. 4.3.2011. Viitattu 29.11.2018. </li> <li id="cite_note-125"><a href="#cite_ref-125">↑</a> Martikainen 2000 <a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde tarkemmin?</a> </li> <li id="cite_note-126"><a href="#cite_ref-126">↑</a> Kivimäki 2013 <a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde tarkemmin?</a> </li> <li id="cite_note-127"><a href="#cite_ref-127">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.karjalanliitto.fi/karjalaisuus/siirtokarjalaisuus/historia.html">Siirtokarjalaisten historia</a> Karjalan liitto. Viitattu 29.11.2018. </li> <li id="cite_note-128"><a href="#cite_ref-128">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.karjalanliitto.fi/karjalan-liitto/karjalan-liiton-historia.html">Karjalan Liiton historia</a> Karjalan liitto. Viitattu 29.11.2018. </li> <li id="cite_note-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._694-129"><a href="#cite_ref-Suomen_historian_pikkujättiläinen_s._694_129-0">↑</a> Tala 2014 s. 35–53. 89–108, Laine 2003: 694. </li> <li id="cite_note-130"><a href="#cite_ref-130">↑</a> Tala 2014 s. 142–146, Nevakivi 2000: 155–160. </li> <li id="cite_note-131"><a href="#cite_ref-131">↑</a> Tala 2014: s. 189–121. </li> <li id="cite_note-132"><a href="#cite_ref-132">↑</a> Nevakivi 2000: s. 155–160. </li> <li id="cite_note-133"><a href="#cite_ref-133">↑</a> Tala 2014: s. 247–257. </li> <li id="cite_note-134"><a href="#cite_ref-134">↑</a> Jeppsson, Tommy: Finlands sak var vår sak. (kirja-arvio) Kungl. Krigsvetenskapsakademiens handlingar osh tidskrift, 2009, nro 4, s. 130–132. Kungl. Krigsvetenskapsakademien. <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.kkrva.se/wp-content/uploads/Artiklar/094/kkrvaht_4_2009_20.pdf">Artikkelin verkkoversio</a>. (pdf) Viitattu 4.2.2016. (ruotsiksi) </li> <li id="cite_note-135"><a href="#cite_ref-135">↑</a> Sana 2004: s. 208. </li> <li id="cite_note-136"><a href="#cite_ref-136">↑</a> Sotatieteen laitos 1979: s. 52. </li> <li id="cite_note-137"><a href="#cite_ref-137">↑</a> Ahto & Järventaus & Nykopp 1983: s. 124. </li> <li id="cite_note-138"><a href="#cite_ref-138">↑</a> Jakobson 1999, s. 312. </li> <li id="cite_note-139"><a href="#cite_ref-139">↑</a> Jakobson 1999: s. 290. </li> <li id="cite_note-140"><a href="#cite_ref-140">↑</a> Jakobson 1999: s. 307–308. </li> <li id="cite_note-141"><a href="#cite_ref-141">↑</a> Jakobson 1999: s. 308. </li> <li id="cite_note-142"><a href="#cite_ref-142">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://uusitie.com/suomen-historian-kovissa-paikoissa-ulospaasya-etsittiin-rukoillen/">Suomen historian kovissa paikoissa ulospääsyä etsittiin rukoillen</a> Uusi Tie -verkkolehti. 29.11.2017. Viitattu 5.6.2020. </li> <li id="cite_note-143"><a href="#cite_ref-143">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.inarilainen.fi/kotimaa/suomen-kohtalo-korkeimman-kadessa-80-vuotta-sitten-6.249.1748398.f77355fe88">Suomen kohtalo Korkeimman kädessä 80 vuotta sitten</a> inarilainen.fi. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20200604235125/https://www.inarilainen.fi/kotimaa/suomen-kohtalo-korkeimman-kadessa-80-vuotta-sitten-6.249.1748398.f77355fe88">Arkistoitu</a> 4.6.2020. Viitattu 5.6.2020. </li> <li id="cite_note-144"><a href="#cite_ref-144">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://sa-kuva.fi/neo">SA-kuvagalleria</a> sa-kuva.fi. Viitattu 7.2.2020. </li> <li id="cite_note-145"><a href="#cite_ref-145">↑</a> Leskinen & Juutilainen 1999: s. 47–64 ja 235–251. (Soikkanen, T.) </li> <li id="cite_note-146"><a href="#cite_ref-146">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.eduskunta.fi/verkkoteos/valtiopolitiikan-pitka-kaari/parlamentarismin-kasvukipuja-ja-kuohuntaa-1925-1939.html">Parlamentarismin kasvukipuja ja kuohuntaa, 1925–1939</a> Eduskunta.fi. Viitattu 19.8.2022. </li> <li id="cite_note-147"><a href="#cite_ref-147">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://demokraatti.fi/asevelihenki-ei-rajoittunut-sotavuosiin/">Asevelihenki ei rajoittunut sotavuosiin</a> Demokraatti.fi. 13.11.2014. Viitattu 19.8.2022. </li> <li id="cite_note-148"><a href="#cite_ref-148">↑</a> Elina Martikainen: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/76534/lisuri00116.pdf?sequence=1&isAllowed=y">Aseveli Yrjö Silo: Aseveljeyden henki ja käytäntö Tampereella sodan jälkeen</a> Tampereen yliopisto. 2009. Viitattu 19.8.2022. </li> <li id="cite_note-149"><a href="#cite_ref-149">↑</a> Kravchenko Booksite.ru: Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan teksti ja kartta </li> <li id="cite_note-150"><a href="#cite_ref-150">↑</a> Bäckman, Johan: Miten venäläinen kirjoittaa talvisodan. Historiallinen Aikakauskirja, 2006, 104. vsk, nro 3, s. 312. Helsinki: Suomen Historiallinen Seura & Historian Ystäväin Liitto. <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.worldcat.org/issn/0018-2362">ISSN 0018-2362</a> </li> <li id="cite_note-ReferenceB-151">↑ <a href="#cite_ref-ReferenceB_151-0">a</a> <a href="#cite_ref-ReferenceB_151-1">b</a> Mitä-Missä-Milloin 1954, s. 277 </li> <li id="cite_note-152"><a href="#cite_ref-152">↑</a> Lindfors, Jukka: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/12/13/sota-ajan-propagandalauluja#media=16976">Sota-ajan propagandalauluja</a> Elävä arkisto. 13.12.2006. Yle. Viitattu 5.5.2014. </li> </ol> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Kirjallisuutta">Kirjallisuutta</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=44" title="Muokkaa osiota Kirjallisuutta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=44" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kirjallisuutta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li>Alenius, Kari & Fält. Olavi K.: Talvisota kokemuksena. Rovaniemi: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 2011. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789529888443" title="Toiminnot:Kirjalähteet/9789529888443">ISBN 9789529888443</a> </li> <li>Blücher, Wipert von: Suomen kohtalonaikoja – Muistelmia vuosilta 1935–1944. Suomentanut Lauri Hirvensalo. Helsinki: WSOY, 1950. </li> <li>Edwards, Robert: Talvisota eurooppalaisin silmin. Suomentanut Jouni Porio. Helsinki: Minerva, 2007. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-492-072-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-492-072-8">ISBN 978-952-492-072-8</a> </li> <li>Etelä-Pohjanmaan sankarivainajat 1939–1940. Muistojulkaisu. Osakeyhtiö Vaasa, 1941.</li> <li>Holmila, Antero: Talvisota muiden silmin: maailman lehdistö ja Suomen taistelu. Jyväskylä: Atena, 2009. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-796-589-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-796-589-7">ISBN 978-951-796-589-7</a> </li> <li>Krohn, Aarni: 30.11.1939 – Talvisodan ensimmäiset tunnit. Helsinki: Tammi, 1979. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-30-9276-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-30-9276-3">ISBN 951-30-9276-3</a> </li> <li>Langdon-Davies, John: Hyökkäys lumessa: Talvisota brittikirjeenvaihtajan silmin. (Alkuperäisteos Finland – the First Total War, 1940) Suomentanut Simo Liikanen. Helsinki: Paasilinna, 2014. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-299-024-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-299-024-2">ISBN 978-952-299-024-2</a> </li> <li>Mononen, Väinö: The lost Russian ski brigade: A hard fate in the Finnish Winter War. Helsinki: Books on Demand, 2024 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528070276" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-7027-6</a></li> <li>Mononen, Väinö: Kiannan kirous: Neuvostojoukot Suomussalmella 1939-40. Helsinki: Books on Demand, 2022 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528062059" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-6205-9</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Talvisota Suomussalmella I. Helsinki: Books on Demand, 2021 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528043218" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-4321-8</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Talvisota Suomussalmella II. Helsinki: Books on Demand, 2021 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528043928" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-4392-8</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Talvisota Suomussalmella III. Helsinki: Books on Demand, 2021 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528044246" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-4424-6</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Talvisota Suomussalmella IV. Helsinki: Books on Demand, 2021 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528044437" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-4443-7</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Talvisota Suomussalmella V. Helsinki: Books on Demand, 2021 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528035299" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-3529-9</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Talvisota Kuhmossa I. Helsinki: Books on Demand, 2020 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528022466" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-2246-6</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Talvisota Kuhmossa II. Helsinki: Books on Demand, 2020 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528022640" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-2264-0</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Talvisota Kuhmossa III. Helsinki: Books on Demand, 2020 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528023043" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-2304-3</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Talvisota Kuhmossa IV. Helsinki: Books on Demand, 2020 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528023098" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-2309-8</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Talvisota Kuhmossa V. Helsinki: Books on Demand, 2020 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528023784" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-2378-4</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Tulta ja tulikiveä: Taunon tarina talvisodasta. Helsinki: Books on Demand, 2019 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528007203" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-0720-3</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Dolinin hiihtoprikaati: Kuoleman kuriiri Kuhmossa. Helsinki: Books on Demand, 2018 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789528001072" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-80-0107-2</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Erään pataljoonan sotatie: I/JR 65 talvisodassa Suomussalmella ja Kuhmossa. Helsinki: Books on Demand, 2016. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-339-478-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-339-478-0">ISBN 978-952-339-478-0</a> </li> <li>Mononen, Väinö: Tuonelan tulenliekit: Tauno Pirhosen talvisota Lieksassa ja Kuhmossa. Helsinki: Edico Oy, 2011. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789525708448" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-5708-44-8</a>.</li> <li>Mononen, Väinö: Kuoleman kujanjuoksu, Talvisota Kuhmon rintamalla 1939–1940. Helsinki: Alfamer Oy, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/952-472-043-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/952-472-043-4">ISBN 952-472-043-4</a> </li> <li>Niukkanen, Juho: Talvisodan puolustusministeri kertoo. Porvoo: WSOY, 1951. </li> <li>Näre, Sari & Kirves, Jenni (toim.): Ruma sota: Talvi- ja jatkosodan vaiettu historia. Helsinki: Johnny Kniga, 2008. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-32917-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-32917-7">ISBN 978-951-0-32917-7</a> </li> <li>Paasikivi, J. K.: Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939–1941. (4. painos) WSOY, 1986. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-13576-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-13576-3">ISBN 951-0-13576-3</a> </li> <li>Richly, Gábor: Unkari ja Suomen talvisota. Sotahistoriallinen Aikakauskirja, 1997, nro 15, s. 134–196. Jyväskylä: Gummerus. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.sshs.fi/content/uploads/2023/02/Sotahistoriallinen_aikakauskirja_15_1996.pdf">Artikkelin verkkoversio</a>.</li> <li>Richly, Gábor: Veli veljen puolesta: Talvisota ja Unkari. Helsinki: Docendo, 2015. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-291-168-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-291-168-1">ISBN 978-952-291-168-1</a> </li> <li>Saharov, Andrei & Vihavainen, Timo (toim.): Tuntematon talvisota: Neuvostoliiton salaisen poliisin kansiot. Suomentanut Dahlgren, Maija. Helsinki: Edita, 2009. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-37-5598-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-37-5598-0">ISBN 978-951-37-5598-0</a> </li> <li>Stepakov, Viktor & Orehov, Dmitri: Paraatimarssi Suomeen: Talvisota venäläisten silmin. Suomentanut Matti Hyvärinen. Helsinki: WSOY, 1992. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-18304-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-18304-0">ISBN 951-0-18304-0</a> </li> <li>Suomi, Juhani: Myrrysmies – Urho Kekkonen 1936–1944. Helsinki: Otava, 1986. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-09189-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-09189-1">ISBN 951-1-09189-1</a> </li> <li>Suomi, Juhani: Talvisodan tausta – Neuvostoliitto Suomen ulkopolitiikassa 1937–1939. (Väitöskirja: Helsingin yliopisto) Helsinki: Otava, 1973. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-00251-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-00251-1">ISBN 951-1-00251-1</a> </li> <li>Tepora, Tuomas: Sodan henki: Kaunis ja ruma talvisota. Helsinki: WSOY, 2015. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-40166-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-40166-8">ISBN 978-951-0-40166-8</a> </li> <li>Tuomikoski, Pekka: Talvisota – väestönsiirrot. AtlasArt, 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-5671-21-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-5671-21-6">ISBN 978-952-5671-21-6</a> </li> <li>Tuominen, Arvo: Myrskyn aikaa. Helsinki: Tammi, 1970. </li> <li>Uitto, Antero: Talvisota puna-armeijan silmin. Hämeenlinna: Karisto, 1999. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-233-939-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-233-939-6">ISBN 978-951-233-939-6</a> </li> <li>Vladimirov, Viktor: Kohti talvisotaa. Suomentanut Arnold Hiltunen. Helsinki: Otava, 1995. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-13314-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-13314-4">ISBN 951-1-13314-4</a> </li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Aiheesta_muualla">Aiheesta muualla</h2>[<a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit&section=45" title="Muokkaa osiota Aiheesta muualla" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit&section=45" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aiheesta muualla">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/10px-Commons-logo.svg.png" decoding="async" width="10" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/15px-Commons-logo.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/20px-Commons-logo.svg.png 2x" data-file-width="1024" data-file-height="1376" /> Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Winter_War" class="extiw" title="commons:Category:Winter War">Talvisota</a> <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Etusivu" class="extiw" title="commons:Etusivu">Wikimedia Commonsissa</a></li></ul> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://vintti.yle.fi/yle.fi/elavaarkisto/indexcf91.html?s=s&g=1&ag=3&t=19">Ylen Elävä arkisto – Suomi sodassa: Talvisodan ankarat päivät 1939–1940</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.filmarkivet.se/movies/fyrmaktsmotet-i-stockholm/">Svenska Filminstitutet – Filmarkivet: Fyrmaktsmötet i Stockholm (1939). Pres. Kallion vierailu Pohjolan valtionpäämiestapaamisessa</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://puolustusvoimat.fi/web/historia/talvisodan-sahkeet">Suomen puolustusvoimat: Talvisodan sähkeet</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/suomi-talvisodassa">Ylen 12-osainen radiosarja Suomi talvisodassa</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://kronos.narc.fi/talvisota/talvisota.html">Luettelo kuolleista neuvostosotavangeista sodan aikana</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20220907084903/https://kronos.narc.fi/talvisota/talvisota.html">Arkistoitu</a> – Internet Archive) (135 kpl) Arkistolaitos.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/talvi-ja-jatkosodan-henkil%C3%B6historialliset-l%C3%A4hteet">Talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet</a> Arkistojen portti.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://sa-kuva.fi">SA-kuva-arkisto</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/historia/sota39">Talvisodan 105 päivää reaaliajassa.</a> Yleisradion #sota39 päivittää sodan vaiheet päivä päivältä Twitterissä. 75 vuoden takaiset tapahtumat kerrotaan maan sotatilahallituksen käymien todellisten keskustelujen ja päätösten kautta twiiteiksi tiivistettynä.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://talvisota.fi">Talvisota.fi</a> Talvisodan tietokeskus. Sotamuseo.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://talvisota-1939-1940.fi">Talvisodan kansallisen muistomerkin valokuvat.</a> Talvisota-1939–1940.fi</li></ul> <div class="navbox-styles"><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22837949">.mw-parser-output .hlist dl,.mw-parser-output .hlist ol,.mw-parser-output .hlist ul{margin:0;padding:0}.mw-parser-output .hlist dd,.mw-parser-output .hlist dt,.mw-parser-output .hlist li{margin:0;display:inline}.mw-parser-output .hlist.inline,.mw-parser-output .hlist.inline dl,.mw-parser-output .hlist.inline ol,.mw-parser-output .hlist.inline ul,.mw-parser-output .hlist dl dl,.mw-parser-output .hlist dl ol,.mw-parser-output .hlist dl ul,.mw-parser-output .hlist ol dl,.mw-parser-output .hlist ol ol,.mw-parser-output .hlist ol ul,.mw-parser-output .hlist ul dl,.mw-parser-output .hlist ul ol,.mw-parser-output .hlist ul ul{display:inline}.mw-parser-output .hlist .mw-empty-li{display:none}.mw-parser-output .hlist dt::after{content:": "}.mw-parser-output .hlist dd::after,.mw-parser-output .hlist li::after{content:" · ";font-weight:bold}.mw-parser-output .hlist dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li:last-child::after{content:none}.mw-parser-output .hlist dd dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li li:first-child::before{content:" (";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist dd dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li li:last-child::after{content:")";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist ol{counter-reset:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li{counter-increment:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li::before{content:" "counter(listitem)"\a0 "}.mw-parser-output .hlist dd ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li ol>li:first-child::before{content:" ("counter(listitem)"\a0 "}</style><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22706081">.mw-parser-output .navbox{box-sizing:border-box;border:1px solid #a2a9b1;width:100%;margin:auto;clear:both;font-size:88%;text-align:center;padding:1px}.mw-parser-output .navbox .navbox{margin-top:0}.mw-parser-output .navbox+.navbox,.mw-parser-output .navbox+.navbox-styles+.navbox{margin-top:-1px}.mw-parser-output .navbox-inner,.mw-parser-output .navbox-subgroup{width:100%}.mw-parser-output .navbox-group,.mw-parser-output .navbox-title,.mw-parser-output .navbox-abovebelow{padding:0.25em 1em;line-height:1.5em;text-align:center}.mw-parser-output .navbox-group{white-space:nowrap;text-align:right}.mw-parser-output .navbox,.mw-parser-output .navbox-subgroup{background-color:#fdfdfd}.mw-parser-output .navbox-list{line-height:1.5em;border-color:#fdfdfd}.mw-parser-output .navbox-list-with-group{text-align:left;border-left-width:2px;border-left-style:solid}.mw-parser-output tr+tr>.navbox-abovebelow,.mw-parser-output tr+tr>.navbox-group,.mw-parser-output tr+tr>.navbox-image,.mw-parser-output tr+tr>.navbox-list{border-top:2px solid #fdfdfd}.mw-parser-output .navbox-title{background-color:#ccf}.mw-parser-output .navbox-abovebelow,.mw-parser-output .navbox-group,.mw-parser-output .navbox-subgroup .navbox-title{background-color:#ddf}.mw-parser-output .navbox-subgroup .navbox-group,.mw-parser-output .navbox-subgroup .navbox-abovebelow{background-color:#e6e6ff}.mw-parser-output .navbox-even{background-color:#f7f7f7}.mw-parser-output .navbox-odd{background-color:transparent}.mw-parser-output .navbox .hlist td dl,.mw-parser-output .navbox .hlist td ol,.mw-parser-output .navbox .hlist td ul,.mw-parser-output .navbox td.hlist dl,.mw-parser-output .navbox td.hlist ol,.mw-parser-output .navbox td.hlist ul{padding:0.125em 0}.mw-parser-output .navbox .navbar{display:block;font-size:100%}.mw-parser-output .navbox-title .navbar{float:left;text-align:left;margin-right:0.5em}body.skin--responsive .mw-parser-output .navbox-image img{max-width:none!important}@media print{body.ns-0 .mw-parser-output .navbox{display:none!important}}</style><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"></div><div role="navigation" class="navbox" aria-labelledby="Toinen_maailmansota_(1939–1945)" style="padding:3px"><table class="nowraplinks mw-collapsible mw-collapsed navbox-inner" style="border-spacing:0;background:transparent;color:inherit"><tbody><tr><th scope="col" class="navbox-title" colspan="2" style="background:#BDB76B"><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22702658">.mw-parser-output .navbar{display:inline;font-size:88%;font-weight:normal}.mw-parser-output .navbar-collapse{float:left;text-align:left}.mw-parser-output .navbar-boxtext{word-spacing:0}.mw-parser-output .navbar ul{display:inline-block;white-space:nowrap;line-height:inherit}.mw-parser-output .navbar-brackets::before{margin-right:-0.125em;content:"[ "}.mw-parser-output .navbar-brackets::after{margin-left:-0.125em;content:" ]"}.mw-parser-output .navbar li{word-spacing:-0.125em}.mw-parser-output .navbar a>span,.mw-parser-output .navbar a>abbr{text-decoration:inherit}.mw-parser-output .navbar-mini abbr{font-variant:small-caps;border-bottom:none;text-decoration:none;cursor:inherit}.mw-parser-output .navbar-ct-full{font-size:114%;margin:0 7em}.mw-parser-output .navbar-ct-mini{font-size:114%;margin:0 4em}html.skin-theme-clientpref-night .mw-parser-output .navbar li a abbr{color:var(--color-base)!important}@media(prefers-color-scheme:dark){html.skin-theme-clientpref-os .mw-parser-output .navbar li a abbr{color:var(--color-base)!important}}@media print{.mw-parser-output .navbar{display:none!important}}</style><div class="plainlinks hlist navbar mini"><ul><li class="nv-view"><a href="/wiki/Malline:Toinen_maailmansota" title="Malline:Toinen maailmansota">n</a></li><li class="nv-talk"><a href="/wiki/Keskustelu_mallineesta:Toinen_maailmansota" title="Keskustelu mallineesta:Toinen maailmansota">k</a></li><li class="nv-edit"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:Toinen_maailmansota&action=edit">m</a></li></ul></div><div id="Toinen_maailmansota_(1939–1945)" style="font-size:114%;margin:0 4em"><a href="/wiki/Toinen_maailmansota" title="Toinen maailmansota">Toinen maailmansota</a> (1939–1945)</div></th></tr><tr><td class="navbox-abovebelow" colspan="2" style="background:#BDB76B;font-weight:bold;"><div><div class="hlist"> <ul><li>Osapuolet: <a href="/wiki/Liittoutuneet" title="Liittoutuneet">Liittoutuneet</a></li> <li><a href="/wiki/Akselivallat" title="Akselivallat">Akselivallat</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#BDB76B;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;">Tapahtumat</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"></div><table class="nowraplinks navbox-subgroup" style="border-spacing:0"><tbody><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Ennen sotaa</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_maailmansota" title="Ensimmäinen maailmansota">Ensimmäinen maailmansota</a></li> <li><a href="/wiki/Pariisin_rauhankonferenssi" title="Pariisin rauhankonferenssi">Pariisin rauhankonferenssi</a></li> <li><a href="/wiki/Versailles%E2%80%99n_rauha" title="Versailles’n rauha">Versailles’n rauha</a></li> <li><a href="/wiki/Kansainliitto" title="Kansainliitto">Kansainliitto</a></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_sis%C3%A4llissota" title="Venäjän sisällissota">Venäjän sisällissota</a></li> <li><a href="/wiki/Kiinan_sis%C3%A4llissota" title="Kiinan sisällissota">Kiinan sisällissota</a></li> <li><a href="/wiki/1930-luvun_lama" title="1930-luvun lama">Suuri lama</a></li> <li><a href="/wiki/Italian%E2%80%93Etiopian_sota_(1935%E2%80%931936)" title="Italian–Etiopian sota (1935–1936)">Italian–Etiopian sota</a></li> <li><a href="/wiki/Reininmaan_j%C3%A4lleenmiehitys" title="Reininmaan jälleenmiehitys">Reininmaan jälleenmiehitys</a></li> <li><a href="/wiki/Kiinan%E2%80%93Japanin_sota_(1937%E2%80%931945)" title="Kiinan–Japanin sota (1937–1945)">Kiinan–Japanin sota</a></li> <li><a href="/wiki/Espanjan_sis%C3%A4llissota" title="Espanjan sisällissota">Espanjan sisällissota</a></li> <li><a href="/wiki/Antikomintern-sopimus" title="Antikomintern-sopimus">Antikomintern-sopimus</a></li> <li><a href="/wiki/Anschluss" title="Anschluss">Anschluss</a></li> <li><a href="/wiki/My%C3%B6nnytyspolitiikka" title="Myönnytyspolitiikka">Myönnytyspolitiikka</a></li> <li><a href="/wiki/M%C3%BCnchenin_sopimus" title="Münchenin sopimus">Münchenin sopimus</a></li> <li><a href="/wiki/Albanian_valtaus" title="Albanian valtaus">Albanian valtaus</a></li> <li><a href="/wiki/Halhin-Golin_taistelut" title="Halhin-Golin taistelut">Halhin-Golin taistelut</a></li> <li><a href="/wiki/Molotov%E2%80%93Ribbentrop-sopimus" title="Molotov–Ribbentrop-sopimus">Molotov–Ribbentrop-sopimus</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">1939</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Puolan_offensiivi" title="Puolan offensiivi">Puola</a></li> <li><a href="/wiki/Valesota" title="Valesota">Valesota</a></li> <li><a href="/wiki/Atlantin_taistelu" title="Atlantin taistelu">Atlantti (1939–1945)</a></li> <li><a class="mw-selflink selflink">Talvisota (1939–1940)</a></li> <li><a href="/wiki/Taistelu_La_Plata_-joen_suulla" title="Taistelu La Plata -joen suulla">La Plata -joki</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">1940</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Tanskan_valtaus" title="Tanskan valtaus">Tanska</a></li> <li><a href="/wiki/Taistelu_Norjasta" title="Taistelu Norjasta">Norja</a></li> <li><a href="/wiki/Taistelu_Ranskasta" title="Taistelu Ranskasta">Ranska</a></li> <li><a href="/wiki/Dunkerquen_evakuointi" title="Dunkerquen evakuointi">Dunkerque</a></li> <li><a href="/wiki/Taistelu_Britanniasta" title="Taistelu Britanniasta">Britannia</a></li> <li><a href="/wiki/Maltan_saarto" title="Maltan saarto">Malta</a></li> <li><a href="/wiki/Ranskan_Indokiinan_valtaus" title="Ranskan Indokiinan valtaus">Ranskan Indokiina</a></li> <li><a href="/wiki/L%C3%A4ntisen_aavikon_taistelut" title="Läntisen aavikon taistelut">Läntinen aavikko (1940–1943)</a></li> <li>Operaatiot: <a href="/wiki/Operaatio_Weser%C3%BCbung" title="Operaatio Weserübung">Weserübung</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Menace" title="Operaatio Menace">Menace</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Compass" title="Operaatio Compass">Compass (1940–1941)</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">1941</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Tobrukin_piiritys" title="Tobrukin piiritys">Tobruk</a></li> <li><a href="/wiki/Kreikan_taistelu" title="Kreikan taistelu">Kreikka</a></li> <li><a href="/wiki/Englannin%E2%80%93Irakin_sota" class="mw-redirect" title="Englannin–Irakin sota">Irak</a></li> <li><a href="/wiki/Kreetan_taistelu" title="Kreetan taistelu">Kreeta</a></li> <li><a href="/wiki/Jatkosota" title="Jatkosota">Jatkosota (1941–1944)</a></li> <li><a href="/wiki/Kiovan_taistelu" title="Kiovan taistelu">Kiova</a></li> <li><a href="/wiki/Sevastopolin_piiritys_(1941%E2%80%931942)" title="Sevastopolin piiritys (1941–1942)">Sevastopol (1941–1942)</a></li> <li><a href="/wiki/Leningradin_piiritys" title="Leningradin piiritys">Leningrad (1941–1944)</a></li> <li><a href="/wiki/Moskovan_taistelu" title="Moskovan taistelu">Moskova</a></li> <li><a href="/wiki/Hy%C3%B6kk%C3%A4ys_Pearl_Harboriin" title="Hyökkäys Pearl Harboriin">Pearl Harbor</a></li> <li><a href="/wiki/Filippiinien_taistelut_(1941%E2%80%931942)" title="Filippiinien taistelut (1941–1942)">Filippiinit (1941–1942)</a></li> <li><a href="/wiki/Hollannin_It%C3%A4-Intian_taistelut" title="Hollannin Itä-Intian taistelut">Hollannin Itä-Intia (1941–1942)</a></li> <li><a href="/wiki/Malaijan_taistelu" title="Malaijan taistelu">Malaija (1941–1942)</a></li> <li><a href="/wiki/Thaimaan_valtaus" title="Thaimaan valtaus">Thaimaa</a></li> <li><a href="/wiki/Burman_valtaus" title="Burman valtaus">Burma</a></li> <li>Operaatiot: <a href="/wiki/Operaatio_Sonnenblume" title="Operaatio Sonnenblume">Sonnenblume</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Exporter" title="Operaatio Exporter">Exporter</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Barbarossa" title="Operaatio Barbarossa">Barbarossa</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Countenance" title="Operaatio Countenance">Countenance</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Crusader" title="Operaatio Crusader">Crusader</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">1942</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Salomonsaarten_taistelut" class="mw-redirect" title="Salomonsaarten taistelut">Salomonsaaret (1942–1945)</a></li> <li><a href="/wiki/Singaporen_taistelu" title="Singaporen taistelu">Singapore</a></li> <li><a href="/wiki/Korallimeren_taistelu" title="Korallimeren taistelu">Korallimeri</a></li> <li><a href="/wiki/Madagaskarin_taistelu" title="Madagaskarin taistelu">Madagaskar</a></li> <li><a href="/wiki/Gazalan_taistelu" title="Gazalan taistelu">Gazala</a></li> <li><a href="/wiki/El_Alameinin_ensimm%C3%A4inen_taistelu" title="El Alameinin ensimmäinen taistelu">El Alamein <samp>I</samp></a></li> <li><a href="/wiki/Midwayn_taistelu" title="Midwayn taistelu">Midway</a></li> <li><a href="/wiki/Aleuttien_saarten_sotaretki" title="Aleuttien saarten sotaretki">Aleutit (1942–1943)</a></li> <li><a href="/wiki/Dieppen_maihinnousu" title="Dieppen maihinnousu">Dieppe</a></li> <li><a href="/wiki/Guadalcanalin_taistelu" title="Guadalcanalin taistelu">Guadalcanal (1942–1943)</a></li> <li><a href="/wiki/Stalingradin_taistelu" title="Stalingradin taistelu">Stalingrad (1942–1943)</a></li> <li><a href="/wiki/El_Alameinin_toinen_taistelu" title="El Alameinin toinen taistelu">El Alamein <samp>II</samp></a></li> <li><a href="/wiki/Tunisian_taistelut" title="Tunisian taistelut">Tunisia</a> (1942–1943)</li> <li>Operaatiot: <a href="/wiki/Operaatio_Sininen" title="Operaatio Sininen">Sininen</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Soihtu" title="Operaatio Soihtu">Soihtu</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Uranus" title="Operaatio Uranus">Uranus</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">1943</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Kurskin_taistelu" title="Kurskin taistelu">Kursk</a></li> <li><a href="/wiki/Gilbert-_ja_Marshallinsaarten_valtaus" title="Gilbert- ja Marshallinsaarten valtaus">Gilbert- ja Marshallinsaaret (1943–1944)</a></li> <li><a href="/wiki/Tarawan_taistelu" title="Tarawan taistelu">Tarawa</a></li> <li><a href="/wiki/Varsovan_geton_kansannousu" title="Varsovan geton kansannousu">Varsovan geton kansannousu</a></li> <li>Operaatiot: <a href="/wiki/Operaatio_Gomorrah" title="Operaatio Gomorrah">Gomorrah</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Husky" title="Operaatio Husky">Husky</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Avalanche" class="mw-redirect" title="Operaatio Avalanche">Avalanche</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">1944</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Monte_Cassinon_taistelu" title="Monte Cassinon taistelu">Monte Cassino</a></li> <li><a href="/wiki/Anzion_maihinnousu" title="Anzion maihinnousu">Anzio</a></li> <li><a href="/wiki/Korsunin_motti" title="Korsunin motti">Korsun</a></li> <li><a href="/wiki/Normandian_maihinnousu" title="Normandian maihinnousu">Normandian maihinnousu</a></li> <li><a href="/wiki/Saipanin_taistelu" title="Saipanin taistelu">Saipan</a></li> <li><a href="/wiki/Guamin_taistelu_(1944)" title="Guamin taistelu (1944)">Guam</a></li> <li><a href="/wiki/Sinim%C3%A4kien_taistelu" title="Sinimäkien taistelu">Sinimäe</a></li> <li><a href="/wiki/Varsovan_kansannousu" title="Varsovan kansannousu">Varsovan kansannousu</a></li> <li><a href="/wiki/Lapin_sota" title="Lapin sota">Lapin sota (1944–1945)</a></li> <li><a href="/wiki/Leytenlahden_taistelu" title="Leytenlahden taistelu">Leytenlahti</a></li> <li><a href="/wiki/Ardennien_taistelu" title="Ardennien taistelu">Ardennit (1944–1945)</a></li> <li><a href="/wiki/Budapestin_piiritys" title="Budapestin piiritys">Budapest (1944–1945)</a></li> <li>Operaatiot: <a href="/wiki/Operaatio_U-Go" title="Operaatio U-Go">U-Go</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Ichi-Go" title="Operaatio Ichi-Go">Ichi-Go</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Neptunus" title="Operaatio Neptunus">Neptunus</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Dragoon" title="Operaatio Dragoon">Dragoon</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Bagration" title="Operaatio Bagration">Bagration</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Market_Garden" title="Operaatio Market Garden">Market Garden</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">1945</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/It%C3%A4-Preussin_offensiivi" title="Itä-Preussin offensiivi">Itä-Preussi</a></li> <li><a href="/wiki/Dresdenin_pommitukset" title="Dresdenin pommitukset">Dresdenin pommitukset</a></li> <li><a href="/wiki/Wienin_offensiivi" title="Wienin offensiivi">Wien</a></li> <li><a href="/wiki/Berliinin_taistelu" title="Berliinin taistelu">Berliini</a></li> <li><a href="/wiki/Prahan_taistelu" title="Prahan taistelu">Praha</a></li> <li><a href="/wiki/Iwo_Jiman_taistelu" title="Iwo Jiman taistelu">Iwo Jima</a></li> <li><a href="/wiki/Okinawan_taistelu" title="Okinawan taistelu">Okinawa</a></li> <li><a href="/wiki/Taistelu_Mant%C5%A1uriasta" title="Taistelu Mantšuriasta">Mantšuria</a></li> <li><a href="/wiki/Hiroshiman_ja_Nagasakin_pommitukset" title="Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset">Hiroshiman ja Nagasakin pommitukset</a></li> <li>Operaatiot: <a href="/wiki/Operaatio_Bodenplatte" title="Operaatio Bodenplatte">Bodenplatte</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Nordwind_(1945)" title="Operaatio Nordwind (1945)">Nordwind</a></li> <li><a href="/wiki/Veiksel%E2%80%93Oder-operaatio" title="Veiksel–Oder-operaatio">Veiksel–Oder</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Ten-G%C5%8D" title="Operaatio Ten-Gō">Ten-Gō</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Sodan jälkeen</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Yhdistyneet_kansakunnat" title="Yhdistyneet kansakunnat">Yhdistyneet kansakunnat</a></li> <li><a href="/wiki/It%C3%A4vallan_miehitysvy%C3%B6hykkeet" title="Itävallan miehitysvyöhykkeet">Itävallan miehitysvyöhykkeet</a></li> <li><a href="/wiki/Saksan_miehitysvy%C3%B6hykkeet" title="Saksan miehitysvyöhykkeet">Saksan miehitysvyöhykkeet</a></li> <li><a href="/wiki/Oder%E2%80%93Neisse-linja" title="Oder–Neisse-linja">Oder–Neisse-linja</a></li> <li><a href="/wiki/N%C3%BCrnbergin_oikeudenk%C3%A4ynnit" title="Nürnbergin oikeudenkäynnit">Nürnbergin oikeudenkäynnit</a></li> <li><a href="/wiki/Miehitetty_Japani" title="Miehitetty Japani">Miehitetty Japani</a></li> <li><a href="/wiki/Tokion_kansainv%C3%A4linen_sotarikostuomioistuin" title="Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin">Tokion kansainvälinen sotarikostuomioistuin</a></li> <li><a href="/wiki/Pariisin_rauhansopimus_(1947)" title="Pariisin rauhansopimus (1947)">Pariisin rauhansopimus</a></li> <li><a href="/wiki/Kylm%C3%A4_sota" title="Kylmä sota">Kylmä sota</a></li> <li><a href="/wiki/Rautaesirippu" title="Rautaesirippu">Rautaesirippu</a></li> <li><a href="/wiki/Marshall-apu" title="Marshall-apu">Marshall-apu</a></li> <li><a href="/wiki/Dekolonisaatio" class="mw-redirect" title="Dekolonisaatio">Dekolonisaatio</a></li> <li><a href="/wiki/San_Franciscon_sopimus" title="San Franciscon sopimus">San Franciscon sopimus</a></li> <li><a href="/wiki/Sopimus_Saksaa_koskevasta_lopullisesta_j%C3%A4rjestelyst%C3%A4" title="Sopimus Saksaa koskevasta lopullisesta järjestelystä">Saksojen yhdistymissopimus</a></li> <li>Operaatiot: <a href="/wiki/Operaatio_Keelhaul" title="Operaatio Keelhaul">Keelhaul</a></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Paperclip" title="Operaatio Paperclip">Paperclip</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table><div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#BDB76B;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;">Yleistä</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"></div><table class="nowraplinks navbox-subgroup" style="border-spacing:0"><tbody><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Politiikka</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Kolmen_vallan_sopimus" title="Kolmen vallan sopimus">Kolmen vallan sopimus</a></li> <li><a href="/wiki/Atlantin_julistus" title="Atlantin julistus">Atlantin julistus</a></li> <li><a href="/wiki/Wannseen_konferenssi" title="Wannseen konferenssi">Wannseen konferenssi</a></li> <li><a href="/wiki/Japanin_ja_Neuvostoliiton_hy%C3%B6kk%C3%A4%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyssopimus" title="Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus">Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus</a></li> <li><a href="/wiki/Kairon_konferenssi" title="Kairon konferenssi">Kairon konferenssi</a></li> <li><a href="/wiki/Teheranin_konferenssi" title="Teheranin konferenssi">Teheranin konferenssi</a></li> <li><a href="/wiki/Kairon_toinen_konferenssi" title="Kairon toinen konferenssi">Kairon toinen konferenssi</a></li> <li><a href="/wiki/Jaltan_konferenssi" title="Jaltan konferenssi">Jaltan konferenssi</a></li> <li><a href="/wiki/Potsdamin_konferenssi" title="Potsdamin konferenssi">Potsdamin konferenssi</a></li> <li><a href="/wiki/Potsdamin_julistus" title="Potsdamin julistus">Potsdamin julistus</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Sodankäynti</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Enigma_(salauslaite)" title="Enigma (salauslaite)">Enigma</a></li> <li><a href="/wiki/Kamikaze" title="Kamikaze">Kamikaze</a></li> <li><a href="/wiki/Kotirintama" title="Kotirintama">Kotirintama</a></li> <li><a href="/wiki/Manhattan-projekti" title="Manhattan-projekti">Manhattan-projekti</a></li> <li><a href="/wiki/Natsi-Saksan_ydinohjelma" title="Natsi-Saksan ydinohjelma">Natsi-Saksan ydinohjelma</a></li> <li><a href="/wiki/Salamasota" title="Salamasota">Salamasota</a></li> <li><a href="/wiki/Terroripommitus" title="Terroripommitus">Terroripommitus</a></li> <li><a href="/wiki/Totaalinen_sodank%C3%A4ynti" title="Totaalinen sodankäynti">Totaalinen sodankäynti</a></li> <li><a href="/wiki/Upotussota" title="Upotussota">Upotussota</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Sotarikokset</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Japanin_sotarikokset" title="Japanin sotarikokset">Japani</a></li> <li><a href="/wiki/Neuvostoliiton_sotarikokset" title="Neuvostoliiton sotarikokset">Neuvostoliitto</a></li> <li><a href="/wiki/Natsi-Saksan_sotarikokset" title="Natsi-Saksan sotarikokset">Natsi-Saksa</a></li> <li><a href="/wiki/Holokausti" title="Holokausti">Holokausti</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Muita tapahtumia</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Lend-Lease" title="Lend-Lease">Lend-Lease</a></li> <li><a href="/wiki/Id%C3%A4n_yleissuunnitelma" title="Idän yleissuunnitelma">Idän yleissuunnitelma</a></li> <li><a href="/wiki/Bengalin_n%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4_(1943)" title="Bengalin nälänhätä (1943)">Bengalin nälänhätä</a></li> <li><a href="/wiki/Slovakian_kansannousu_1944" title="Slovakian kansannousu 1944">Slovakian kansannousu</a></li> <li><a href="/wiki/Hein%C3%A4kuun_20._p%C3%A4iv%C3%A4n_salaliitto" title="Heinäkuun 20. päivän salaliitto">Heinäkuun 20. päivän salaliitto</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table><div></div></td></tr><tr><td class="navbox-abovebelow" colspan="2" style="background:#BDB76B;font-weight:bold;"><div><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li>Sotatoimialueet: <a href="/wiki/L%C3%A4nsirintama_(toinen_maailmansota)" title="Länsirintama (toinen maailmansota)">Länsirintama (1939–1945)</a></li> <li><a href="/wiki/It%C3%A4rintama_(toinen_maailmansota)" title="Itärintama (toinen maailmansota)">Itärintama (1941–1945)</a></li> <li><a href="/wiki/V%C3%A4limeren,_L%C3%A4hi-id%C3%A4n_ja_Afrikan_sotatoimialue_toisessa_maailmansodassa" title="Välimeren, Lähi-idän ja Afrikan sotatoimialue toisessa maailmansodassa">Välimeri, Lähi-itä ja Afrikka (1940–1945)</a></li> <li><a href="/wiki/Balkan_toisessa_maailmansodassa" title="Balkan toisessa maailmansodassa">Balkan (1940–1941)</a></li> <li><a href="/wiki/Pohjois-Afrikan_sota_toisessa_maailmansodassa" class="mw-redirect" title="Pohjois-Afrikan sota toisessa maailmansodassa">Pohjois-Afrikka (1940–1943)</a></li> <li><a href="/wiki/Tyynenmeren_sota_toisessa_maailmansodassa" title="Tyynenmeren sota toisessa maailmansodassa">Tyynimeri (1941–1945)</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table></div> <div class="navbox-styles"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22706081"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"></div><div role="navigation" class="navbox" aria-labelledby="Suomen_historia" style="padding:3px"><table class="nowraplinks hlist mw-collapsible mw-collapsed navbox-inner" style="border-spacing:0;background:transparent;color:inherit"><tbody><tr><th scope="col" class="navbox-title" colspan="2" style="background:#DEB887"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22702658"><div class="plainlinks hlist navbar mini"><ul><li class="nv-view"><a href="/wiki/Malline:Suomen_historia" title="Malline:Suomen historia">n</a></li><li class="nv-talk"><a href="/wiki/Keskustelu_mallineesta:Suomen_historia" title="Keskustelu mallineesta:Suomen historia">k</a></li><li class="nv-edit"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:Suomen_historia&action=edit">m</a></li></ul></div><div id="Suomen_historia" style="font-size:114%;margin:0 4em"><a href="/wiki/Suomen_historia" title="Suomen historia">Suomen historia</a></div></th></tr><tr><td class="navbox-abovebelow" colspan="2" style="background:#DEB887"><div><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Suomen_historian_aikajana" title="Suomen historian aikajana">Suomen historian aikajana</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_aluemuutokset" title="Suomen aluemuutokset">Aluemuutokset</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_hallinto" title="Suomen hallinto">Hallinto</a></li> <li><a href="/wiki/Suomalainen_kulttuuri" title="Suomalainen kulttuuri">Kulttuuri</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_sotahistoria" title="Suomen sotahistoria">Sotahistoria</a></li> <li><a href="/wiki/S%C3%A4%C3%A4ty" title="Sääty">Säädyt</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_taloushistoria" title="Suomen taloushistoria">Taloushistoria</a></li> <li><a href="/wiki/Uskonto_Suomessa" title="Uskonto Suomessa">Uskonto</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Suomen_esihistoria" title="Suomen esihistoria">Suomen esihistoria</a></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"></div><table class="nowraplinks navbox-subgroup" style="border-spacing:0"><tbody><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;">Kivikausi</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Suomen_mesoliittinen_kausi" title="Suomen mesoliittinen kausi">Mesoliittinen kausi</a> ~(8700 eaa. – 5100 eaa.)</li> <li><a href="/wiki/Neoliittinen_kivikausi" class="mw-redirect" title="Neoliittinen kivikausi">Neoliittinen kivikausi</a> (5100 eaa.–1500 eaa.)</li> <li><a href="/wiki/Kampakeraaminen_kulttuuri" title="Kampakeraaminen kulttuuri">Kampakeraaminen kulttuuri</a> ~(5000 eaa. – 2000 eaa.)</li> <li><a href="/wiki/Nuorakeraaminen_kulttuuri" title="Nuorakeraaminen kulttuuri">Nuorakeraaminen kulttuuri</a> (2800 eaa. – 2300 eaa.)</li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;">Pronssikausi</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Pronssikausi#Pronssikausi_Suomessa" title="Pronssikausi">Pronssikausi</a> ~(1700 eaa. – 500 eaa.)</li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;">Rautakausi</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Rautakausi#Rautakausi_Suomessa" title="Rautakausi">Rautakausi</a> (500 eaa. – 1200/1300) <ul><li><a href="/wiki/Esiroomalainen_rautakausi" title="Esiroomalainen rautakausi">Esiroomalainen</a> (500 eaa. – 0/50 jaa.)</li> <li><a href="/wiki/Vanhempi_roomalainen_rautakausi" title="Vanhempi roomalainen rautakausi">Vanhempi roomalainen</a> (0/50–150/200)</li> <li><a href="/wiki/Nuorempi_roomalainen_rautakausi" title="Nuorempi roomalainen rautakausi">Nuorempi roomalainen</a> (150/200–375/400)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Kansainvaellusaika" title="Kansainvaellusaika">Kansainvaellusaika</a> (375/400–550/600)</li> <li><a href="/wiki/Merovingiaika" title="Merovingiaika">Merovingiaika</a> (550/600–800/825)</li> <li><a href="/wiki/Viikinkiaika#Suomen_viikinkiaika" title="Viikinkiaika">Viikinkiaika</a> (800–1025/1050) <ul><li><a href="/wiki/Herdalerin_taistelu" title="Herdalerin taistelu">Herdalerin taistelu</a> (1008)</li></ul></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table><div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Ruotsin_vallan_aika_Suomessa" title="Ruotsin vallan aika Suomessa">Ruotsin vallan aika</a></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"></div><table class="nowraplinks navbox-subgroup" style="border-spacing:0"><tbody><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;"><a href="/wiki/Suomen_keskiaika" title="Suomen keskiaika">Keskiaika</a></div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Novgorodin_ja_j%C3%A4%C3%A4mien_sodat" title="Novgorodin ja jäämien sodat">Novgorodin ja jäämien sodat</a> ~(1000-1300)</li> <li><a href="/wiki/Ristiretket_Suomeen" title="Ristiretket Suomeen">Ristiretket Suomeen</a> <ul><li><a href="/wiki/Ruotsalaisten_tulo_Suomeen" title="Ruotsalaisten tulo Suomeen">Ruotsalaisten tulo Suomeen</a> ~(1100-1350)</li> <li><a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_ristiretki_Suomeen" title="Ensimmäinen ristiretki Suomeen">Ensimmäinen ristiretki</a> ~(1150)</li> <li><a href="/wiki/Toinen_ristiretki_Suomeen" title="Toinen ristiretki Suomeen">Toinen ristiretki</a> (1249–1250)</li> <li><a href="/wiki/Kolmas_ristiretki_Suomeen" title="Kolmas ristiretki Suomeen">Kolmas ristiretki</a> (1293)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/H%C3%A4meen_kapina" title="Hämeen kapina">Hämeen kapina</a> (1237)</li> <li><a href="/wiki/Nevan_taistelu" title="Nevan taistelu">Nevan taistelu</a> (1240)</li> <li><a href="/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha" title="Pähkinäsaaren rauha">Pähkinäsaaren rauha</a> (1323)</li> <li><a href="/wiki/K%C3%A4kisalmen_kapina_1337" title="Käkisalmen kapina 1337">Käkisalmen kapina</a> (1337)</li> <li><a href="/wiki/Maunu_Eerikinpojan_ristiretki" title="Maunu Eerikinpojan ristiretki">Maunu Eerikinpojan ristiretki</a> (1348–1351)</li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;"><a href="/wiki/Kalmarin_unioni" title="Kalmarin unioni">Kalmarin unioni</a> (1397–1523)</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Davidin_kapina" title="Davidin kapina">Davidin kapina</a> (1438–1439)</li> <li><a href="/wiki/Vanha_viha" title="Vanha viha">Vanha viha</a> (1495–1497)</li> <li><a href="/wiki/Juuttiviha" title="Juuttiviha">Juuttiviha</a> (1501–1512)</li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;">Vaasa-aika (1523–1617)</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Uskonpuhdistus_Ruotsissa" title="Uskonpuhdistus Ruotsissa">Uskonpuhdistus</a></li> <li><a href="/wiki/Kreivisota" title="Kreivisota">Kreivisota</a> (1534—1536)</li> <li><a href="/wiki/Suuri_Ven%C3%A4j%C3%A4n_sota" title="Suuri Venäjän sota">Suuri Venäjän sota</a> (1555–1557)</li> <li><a href="/wiki/Pitk%C3%A4_viha" title="Pitkä viha">Pitkä viha</a> (1570–1595) <ul><li><a href="/wiki/T%C3%A4yssin%C3%A4n_rauha" title="Täyssinän rauha">Täyssinän rauha</a> (1595)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Rautalammin_ensimm%C3%A4inen_kapina" title="Rautalammin ensimmäinen kapina">Rautalammin ensimmäinen kapina</a> (1589)</li> <li><a href="/wiki/Sigismundin_ja_Kaarlen_valtataistelu" title="Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu">Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu</a> (1597–1599) <ul><li><a href="/wiki/Nuijasota" title="Nuijasota">Nuijasota</a> (1596–1597)</li> <li><a href="/wiki/Marttilan_taistelu" title="Marttilan taistelu">Marttilan taistelu</a> (1599)</li> <li><a href="/wiki/Turun_veril%C3%B6yly" title="Turun verilöyly">Turun verilöyly</a> (1599)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/De_la_Gardien_sotaretki" title="De la Gardien sotaretki">De la Gardien sotaretki</a> (1609-1610)</li> <li><a href="/wiki/Inkerin_sota" title="Inkerin sota">Inkerin sota</a> (1610–1617) <ul><li><a href="/wiki/Stolbovan_rauha" title="Stolbovan rauha">Stolbovan rauha</a> (1617)</li></ul></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;">Suurvalta-aika (1617–1721)</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Kolmikymmenvuotinen_sota" title="Kolmikymmenvuotinen sota">Kolmikymmenvuotinen sota</a> (1618–1648)</li> <li><a href="/wiki/Pohjan_sota" title="Pohjan sota">Pohjan sota</a> (1655–1660) <ul><li><a href="/wiki/Ruptuurisota" title="Ruptuurisota">Ruptuurisota</a> (1656–1658)</li> <li><a href="/wiki/Vallisaaren_rauha" title="Vallisaaren rauha">Vallisaaren rauha</a> (1658)</li> <li><a href="/wiki/Kardisin_rauha" title="Kardisin rauha">Kardisin rauha</a> (1661)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Suuret_kuolonvuodet" title="Suuret kuolonvuodet">Suuret kuolonvuodet</a> (1695–1697)</li> <li><a href="/wiki/Suuri_Pohjan_sota" title="Suuri Pohjan sota">Suuri Pohjan sota</a> (1700–1721) <ul><li><a href="/wiki/Sarkasota" title="Sarkasota">Sarkasota</a> (1712)</li> <li><a href="/wiki/Isoviha" title="Isoviha">Isoviha</a> (1713–1721)</li> <li><a href="/wiki/Uudenkaupungin_rauha" title="Uudenkaupungin rauha">Uudenkaupungin rauha</a> (1721)</li></ul></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;"><a href="/wiki/Vapauden_aika" title="Vapauden aika">Vapauden aika</a> ja <a href="/wiki/Kustavilainen_aika" title="Kustavilainen aika">kustavilainen aika</a> (1721–1809)</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Hattujen_sota" title="Hattujen sota">Hattujen sota</a> (1741–1743) <ul><li><a href="/wiki/Pikkuviha" title="Pikkuviha">Pikkuviha</a> (1742–1743)</li> <li><a href="/wiki/Turun_rauha" title="Turun rauha">Turun rauha</a> (1743)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Kustaa_III:n_sota" title="Kustaa III:n sota">Kustaa III:n sota</a> (1788–1790) <ul><li><a href="/wiki/Anjalan_liitto" title="Anjalan liitto">Anjalan liitto</a></li> <li><a href="/wiki/V%C3%A4r%C3%A4l%C3%A4n_rauha" title="Värälän rauha">Värälän rauha</a> (1790)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Suomen_sota" title="Suomen sota">Suomen sota</a> (1808–1809) <ul><li><a href="/wiki/Haminan_rauha" title="Haminan rauha">Haminan rauha</a> (1809)</li></ul></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table><div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta" title="Suomen suuriruhtinaskunta">Suomen suuriruhtinaskunta</a> (1809–1917)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Fennomania" title="Fennomania">Fennomania</a></li> <li><a href="/wiki/Oolannin_sota" title="Oolannin sota">Oolannin sota</a> (1854–1856)</li> <li><a href="/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet" title="Suuret nälkävuodet">Suuret nälkävuodet</a> (1866–1868)</li> <li><a href="/wiki/Sortovuodet" title="Sortovuodet">Sortovuodet</a> <ul><li><a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_sortokausi" title="Ensimmäinen sortokausi">Ensimmäinen sortokausi</a> (1899–1905)</li> <li><a href="/wiki/Vuoden_1905_suurlakko" title="Vuoden 1905 suurlakko">Suurlakko</a> (1905)</li> <li><a href="/wiki/Toinen_sortokausi" title="Toinen sortokausi">Toinen sortokausi</a> (1908–1917)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Viaporin_kapina" title="Viaporin kapina">Viaporin kapina</a> (1906)</li> <li><a href="/wiki/Valtalaki" title="Valtalaki">Valtalaki</a> (1917)</li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Itsen%C3%A4isen_Suomen_historia" title="Itsenäisen Suomen historia">Itsenäinen Suomi</a> (1917–)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Suomen_itsen%C3%A4isyysjulistus" title="Suomen itsenäisyysjulistus">Suomen itsenäisyysjulistus</a> (1917)</li> <li><a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota" title="Suomen sisällissota">Suomen sisällissota</a> (1918)</li> <li><a href="/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke" title="Suomen kuningaskuntahanke">Suomen kuningaskuntahanke</a> (1918)</li> <li><a href="/wiki/Heimosodat" title="Heimosodat">Heimosodat</a> (1918–1922)</li> <li><a href="/wiki/Tarton_rauha" title="Tarton rauha">Tarton rauha</a> (1920)</li> <li><a href="/wiki/Suomi_1920-luvulla" title="Suomi 1920-luvulla">1920-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1930-luvulla" title="Suomi 1930-luvulla">1930-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_toisessa_maailmansodassa" title="Suomi toisessa maailmansodassa">Toinen maailmansota</a> <ul><li><a class="mw-selflink selflink">Talvisota</a> (1939–1940)</li> <li><a href="/wiki/Moskovan_rauhansopimus_(1940)" title="Moskovan rauhansopimus (1940)">Moskovan rauha</a> (1940)</li> <li><a href="/wiki/V%C3%A4lirauha" title="Välirauha">Välirauha</a> (1940–1941)</li> <li><a href="/wiki/Jatkosota" title="Jatkosota">Jatkosota</a> (1941–1944)</li> <li><a href="/wiki/Moskovan_v%C3%A4lirauha" title="Moskovan välirauha">Moskovan välirauha</a> (1944)</li> <li><a href="/wiki/Lapin_sota" title="Lapin sota">Lapin sota</a> (1944–1945)</li> <li><a href="/wiki/Pariisin_rauhansopimus_(1947)" title="Pariisin rauhansopimus (1947)">Pariisin rauha</a> (1947)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1940-luvulla" title="Suomi 1940-luvulla">1940-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1950-luvulla" title="Suomi 1950-luvulla">1950-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1960-luvulla" title="Suomi 1960-luvulla">1960-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1970-luvulla" title="Suomi 1970-luvulla">1970-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1980-luvulla" title="Suomi 1980-luvulla">1980-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1990-luvulla" title="Suomi 1990-luvulla">1990-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_2000-vuosikymmenell%C3%A4" title="Suomi 2000-vuosikymmenellä">2000-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_2010-luvulla" title="Suomi 2010-luvulla">2010-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_2020-luvulla" title="Suomi 2020-luvulla">2020-luku</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table></div></div><noscript><img src="https://login.wikimedia.org/wiki/Special:CentralAutoLogin/start?type=1x1" alt="" width="1" height="1" style="border: none; position: absolute;"></noscript> <div class="printfooter" data-nosnippet="">Noudettu kohteesta ”<a dir="ltr" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Talvisota&oldid=22843446">https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Talvisota&oldid=22843446</a>”</div></div> <div id="catlinks" class="catlinks" data-mw="interface"><div id="mw-normal-catlinks" class="mw-normal-catlinks"><a href="/wiki/Toiminnot:Luokat" title="Toiminnot:Luokat">Luokka</a>: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Talvisota" title="Luokka:Talvisota">Talvisota</a></li></ul></div><div id="mw-hidden-catlinks" class="mw-hidden-catlinks mw-hidden-cats-hidden">Piilotetut luokat: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Puutteelliset_l%C3%A4hdemerkinn%C3%A4t" title="Luokka:Puutteelliset lähdemerkinnät">Puutteelliset lähdemerkinnät</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Suomentaja-parametria_k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t_viitteet" title="Luokka:Suomentaja-parametria käyttävät viitteet">Suomentaja-parametria käyttävät viitteet</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Merkitse_l%C3%A4hde_tarkemmin" title="Luokka:Merkitse lähde tarkemmin">Merkitse lähde tarkemmin</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Ep%C3%A4selv%C3%A4t_artikkelit" title="Luokka:Epäselvät artikkelit">Epäselvät artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Seulonnan_keskeiset_artikkelit" title="Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit">Seulonnan keskeiset artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Sivut,_jotka_k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t_ISBN-taikalinkkej%C3%A4" title="Luokka:Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä">Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä</a></li></ul></div></div> </div> </div> <div id="mw-navigation"> <h2>Navigointivalikko</h2> <div id="mw-head"> <nav id="p-personal" class="mw-portlet mw-portlet-personal vector-user-menu-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-personal-label" > <h3 id="p-personal-label" class="vector-menu-heading " > Henkilökohtaiset työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="pt-anonuserpage" class="mw-list-item">Et ole kirjautunut</li><li id="pt-anontalk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Oma_keskustelu" title="Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista [n]" accesskey="n">Keskustelu</a></li><li id="pt-anoncontribs" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Omat_muokkaukset" title="Luettelo tästä IP-osoitteesta tehdyistä muokkauksista [y]" accesskey="y">Muokkaukset</a></li><li id="pt-createaccount" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Luo_tunnus&returnto=Talvisota" title="On suositeltavaa luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista.">Luo tunnus</a></li><li id="pt-login" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sis%C3%A4%C3%A4n&returnto=Talvisota" title="On suositeltavaa kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista. [o]" accesskey="o">Kirjaudu sisään</a></li> </ul> </div> </nav> <div id="left-navigation"> <nav id="p-namespaces" class="mw-portlet mw-portlet-namespaces vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-namespaces-label" > <h3 id="p-namespaces-label" class="vector-menu-heading " > Nimiavaruudet </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-nstab-main" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Talvisota" title="Näytä sisältösivu [c]" accesskey="c">Artikkeli</a></li><li id="ca-talk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Keskustelu:Talvisota" rel="discussion" title="Keskustele sisällöstä [t]" accesskey="t">Keskustelu</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-variants" class="mw-portlet mw-portlet-variants emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-variants-label" > <input type="checkbox" id="p-variants-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-variants" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-variants-label" > <label id="p-variants-label" class="vector-menu-heading " > suomi </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> </div> <div id="right-navigation"> <nav id="p-views" class="mw-portlet mw-portlet-views vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-views-label" > <h3 id="p-views-label" class="vector-menu-heading " > Näkymät </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-view" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Talvisota">Lue</a></li><li id="ca-ve-edit" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Talvisota&veaction=edit" title="Muokkaa tätä sivua [v]" accesskey="v">Muokkaa</a></li><li id="ca-edit" class="collapsible mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=edit" title="Muokkaa tämän sivun lähdekoodia [e]" accesskey="e">Muokkaa wikitekstiä</a></li><li id="ca-history" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=history" title="Sivun aikaisemmat versiot [h]" accesskey="h">Näytä historia</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-cactions" class="mw-portlet mw-portlet-cactions emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-cactions-label" title="Lisää valintoja" > <input type="checkbox" id="p-cactions-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-cactions" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-cactions-label" > <label id="p-cactions-label" class="vector-menu-heading " > Muut </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> <div id="p-search" role="search" class="vector-search-box-vue vector-search-box-show-thumbnail vector-search-box-auto-expand-width vector-search-box"> <h3 >Haku</h3> <form action="/w/index.php" id="searchform" class="vector-search-box-form"> <div id="simpleSearch" class="vector-search-box-inner" data-search-loc="header-navigation"> <input class="vector-search-box-input" type="search" name="search" placeholder="Hae Wikipediasta" aria-label="Hae Wikipediasta" autocapitalize="sentences" title="Hae Wikipediasta [f]" accesskey="f" id="searchInput" > <input type="hidden" name="title" value="Toiminnot:Haku"> <input id="mw-searchButton" class="searchButton mw-fallbackSearchButton" type="submit" name="fulltext" title="Hae sivuilta tätä tekstiä" value="Hae"> <input id="searchButton" class="searchButton" type="submit" name="go" title="Siirry sivulle, joka on tarkalleen tällä nimellä" value="Siirry"> </div> </form> </div> </div> </div> <div id="mw-panel" class="vector-legacy-sidebar"> <div id="p-logo" role="banner"> <a class="mw-wiki-logo" href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Etusivu"></a> </div> <nav id="p-navigation" class="mw-portlet mw-portlet-navigation vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-navigation-label" > <h3 id="p-navigation-label" class="vector-menu-heading " > Valikko </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-mainpage-description" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Siirry etusivulle [z]" accesskey="z">Etusivu</a></li><li id="n-aboutsite" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li><li id="n-allarticles" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Selaa_luokittain">Kaikki sivut</a></li><li id="n-randompage" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Satunnainen_sivu" title="Avaa satunnainen sivu [x]" accesskey="x">Satunnainen artikkeli</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-interaction" class="mw-portlet mw-portlet-interaction vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-interaction-label" > <h3 id="p-interaction-label" class="vector-menu-heading " > Osallistuminen </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-help" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys" title="Ohjeita">Ohje</a></li><li id="n-Kahvihuone" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Kahvihuone">Kahvihuone</a></li><li id="n-currentevents" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Ajankohtaista" title="Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista">Ajankohtaista</a></li><li id="n-Tuoreet-odottavat-muutokset" class="mw-list-item"><a href="//fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset?damaging=&goodfaith=&hideliu=0&hideanons=0&userExpLevel=&hidemyself=0&hidebyothers=0&hidebots=1&hidehumans=0&hidepatrolled=1&hideunpatrolled=0&hideminor=0&hidemajor=0&hidepageedits=0&hidenewpages=0&hidecategorization=1&hideWikibase=1&hidelog=0&highlight=1&goodfaith__verylikelybad_color=c5&goodfaith__likelybad_color=c4&goodfaith__maybebad_color=c3&damaging__verylikelybad_color=c5&damaging__likelybad_color=c4&damaging__maybebad_color=c3">Tuoreet odottavat muutokset</a></li><li id="n-recentchanges" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset" title="Luettelo tuoreista muutoksista [r]" accesskey="r">Tuoreet muutokset</a></li><li id="n-sitesupport" class="mw-list-item"><a href="//donate.wikimedia.org/wiki/Special:FundraiserRedirector?utm_source=donate&utm_medium=sidebar&utm_campaign=C13_fi.wikipedia.org&uselang=fi" title="Tue meitä">Lahjoitukset</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-tb" class="mw-portlet mw-portlet-tb vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-tb-label" > <h3 id="p-tb-label" class="vector-menu-heading " > Työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-whatlinkshere" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:T%C3%A4nne_viittaavat_sivut/Talvisota" title="Lista sivuista, jotka viittaavat tänne [j]" accesskey="j">Tänne viittaavat sivut</a></li><li id="t-recentchangeslinked" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Linkitetyt_muutokset/Talvisota" rel="nofollow" title="Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta [k]" accesskey="k">Linkitettyjen sivujen muutokset</a></li><li id="t-specialpages" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Toimintosivut" title="Näytä toimintosivut [q]" accesskey="q">Toimintosivut</a></li><li id="t-permalink" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Talvisota&oldid=22843446" title="Ikilinkki tämän sivun tähän versioon">Ikilinkki</a></li><li id="t-info" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Talvisota&action=info" title="Enemmän tietoa tästä sivusta">Sivun tiedot</a></li><li id="t-cite" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Viittaus&page=Talvisota&id=22843446&wpFormIdentifier=titleform" title="Tietoa tämän sivun lainaamisesta">Viitetiedot</a></li><li id="t-urlshortener" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:UrlShortener&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FTalvisota">Lyhennä URL-osoite</a></li><li id="t-urlshortener-qrcode" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:QrCode&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FTalvisota">Lataa QR-koodi</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-coll-print_export" class="mw-portlet mw-portlet-coll-print_export vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-coll-print_export-label" > <h3 id="p-coll-print_export-label" class="vector-menu-heading " > Tulosta/vie </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="coll-download-as-rl" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:DownloadAsPdf&page=Talvisota&action=show-download-screen">Lataa PDF-tiedostona</a></li><li id="t-print" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Talvisota&printable=yes" title="Tulostettava versio [p]" accesskey="p">Tulostettava versio</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-wikibase-otherprojects" class="mw-portlet mw-portlet-wikibase-otherprojects vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-wikibase-otherprojects-label" > <h3 id="p-wikibase-otherprojects-label" class="vector-menu-heading " > Muissa hankkeissa </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-commons mw-list-item"><a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Winter_War" hreflang="en">Wikimedia Commons</a></li><li id="t-wikibase" class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikibase-dataitem mw-list-item"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q134949" title="Linkki yhdistettyyn keskustietovaraston kohteeseen [g]" accesskey="g">Wikidata-kohde</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-lang" class="mw-portlet mw-portlet-lang vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-lang-label" > <h3 id="p-lang-label" class="vector-menu-heading " > Muilla kielillä </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="interlanguage-link interwiki-af badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://af.wikipedia.org/wiki/Winteroorlog" title="Winteroorlog — afrikaans" lang="af" hreflang="af" data-title="Winteroorlog" data-language-autonym="Afrikaans" data-language-local-name="afrikaans" class="interlanguage-link-target">Afrikaans</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ar mw-list-item"><a href="https://ar.wikipedia.org/wiki/%D8%AD%D8%B1%D8%A8_%D8%A7%D9%84%D8%B4%D8%AA%D8%A7%D8%A1" title="حرب الشتاء — arabia" lang="ar" hreflang="ar" data-title="حرب الشتاء" data-language-autonym="العربية" data-language-local-name="arabia" class="interlanguage-link-target">العربية</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-an mw-list-item"><a href="https://an.wikipedia.org/wiki/Guerra_d%27Hibierno" title="Guerra d'Hibierno — aragonia" lang="an" hreflang="an" data-title="Guerra d'Hibierno" data-language-autonym="Aragonés" data-language-local-name="aragonia" class="interlanguage-link-target">Aragonés</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ast mw-list-item"><a href="https://ast.wikipedia.org/wiki/Guerra_d%27Iviernu" title="Guerra d'Iviernu — asturia" lang="ast" hreflang="ast" data-title="Guerra d'Iviernu" data-language-autonym="Asturianu" data-language-local-name="asturia" class="interlanguage-link-target">Asturianu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gn mw-list-item"><a href="https://gn.wikipedia.org/wiki/Araro%E2%80%99y_Guarini" title="Araro’y Guarini — guarani" lang="gn" hreflang="gn" data-title="Araro’y Guarini" data-language-autonym="Avañe'ẽ" data-language-local-name="guarani" class="interlanguage-link-target">Avañe'ẽ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-az mw-list-item"><a href="https://az.wikipedia.org/wiki/SSR%C4%B0%E2%80%93Finlandiya_m%C3%BCharib%C9%99si_(1939%E2%80%931940)" title="SSRİ–Finlandiya müharibəsi (1939–1940) — azeri" lang="az" hreflang="az" data-title="SSRİ–Finlandiya müharibəsi (1939–1940)" data-language-autonym="Azərbaycanca" data-language-local-name="azeri" class="interlanguage-link-target">Azərbaycanca</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-azb mw-list-item"><a href="https://azb.wikipedia.org/wiki/%D8%B4%D9%88%D8%B1%D9%88%DB%8C-%D9%81%D9%86%D9%84%D8%A7%D9%86%D8%AF_%D8%B3%D8%A7%D9%88%D8%A7%D8%B4%DB%8C_(%DB%B1%DB%B9%DB%B3%DB%B9-%DB%B1%DB%B9%DB%B4%DB%B0)" title="شوروی-فنلاند ساواشی (۱۹۳۹-۱۹۴۰) — South Azerbaijani" lang="azb" hreflang="azb" data-title="شوروی-فنلاند ساواشی (۱۹۳۹-۱۹۴۰)" data-language-autonym="تۆرکجه" data-language-local-name="South Azerbaijani" class="interlanguage-link-target">تۆرکجه</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-id mw-list-item"><a href="https://id.wikipedia.org/wiki/Perang_Musim_Dingin" title="Perang Musim Dingin — indonesia" lang="id" hreflang="id" data-title="Perang Musim Dingin" data-language-autonym="Bahasa Indonesia" data-language-local-name="indonesia" class="interlanguage-link-target">Bahasa Indonesia</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ms mw-list-item"><a href="https://ms.wikipedia.org/wiki/Perang_Musim_Sejuk" title="Perang Musim Sejuk — malaiji" lang="ms" hreflang="ms" data-title="Perang Musim Sejuk" data-language-autonym="Bahasa Melayu" data-language-local-name="malaiji" class="interlanguage-link-target">Bahasa Melayu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-min-nan mw-list-item"><a href="https://zh-min-nan.wikipedia.org/wiki/K%C3%B4a%E2%81%BF-thi%E2%81%BF_Chi%C3%A0n-cheng" title="Kôaⁿ-thiⁿ Chiàn-cheng — min nan -kiina" lang="nan" hreflang="nan" data-title="Kôaⁿ-thiⁿ Chiàn-cheng" data-language-autonym="閩南語 / Bân-lâm-gú" data-language-local-name="min nan -kiina" class="interlanguage-link-target">閩南語 / Bân-lâm-gú</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ba mw-list-item"><a href="https://ba.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BE%D0%B2%D0%B5%D1%82-%D1%84%D0%B8%D0%BD_%D2%BB%D1%83%D2%93%D1%8B%D1%88%D1%8B_(1939%E2%80%941940)" title="Совет-фин һуғышы (1939—1940) — baškiiri" lang="ba" hreflang="ba" data-title="Совет-фин һуғышы (1939—1940)" data-language-autonym="Башҡортса" data-language-local-name="baškiiri" class="interlanguage-link-target">Башҡортса</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-be mw-list-item"><a href="https://be.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%B0%D0%B2%D0%B5%D1%86%D0%BA%D0%B0-%D1%84%D1%96%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D0%B2%D0%B0%D0%B9%D0%BD%D0%B0_(1939%E2%80%941940)" title="Савецка-фінляндская вайна (1939—1940) — valkovenäjä" lang="be" hreflang="be" data-title="Савецка-фінляндская вайна (1939—1940)" data-language-autonym="Беларуская" data-language-local-name="valkovenäjä" class="interlanguage-link-target">Беларуская</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-be-x-old mw-list-item"><a href="https://be-tarask.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%B0%D0%B2%D0%B5%D1%86%D0%BA%D0%B0-%D1%84%D1%96%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B7%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D0%B2%D0%B0%D0%B9%D0%BD%D0%B0_(1939%E2%80%941940)" title="Савецка-фінляндзкая вайна (1939—1940) — Belarusian (Taraškievica orthography)" lang="be-tarask" hreflang="be-tarask" data-title="Савецка-фінляндзкая вайна (1939—1940)" data-language-autonym="Беларуская (тарашкевіца)" data-language-local-name="Belarusian (Taraškievica orthography)" class="interlanguage-link-target">Беларуская (тарашкевіца)</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bs mw-list-item"><a href="https://bs.wikipedia.org/wiki/Zimski_rat" title="Zimski rat — bosnia" lang="bs" hreflang="bs" data-title="Zimski rat" data-language-autonym="Bosanski" data-language-local-name="bosnia" class="interlanguage-link-target">Bosanski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-br mw-list-item"><a href="https://br.wikipedia.org/wiki/Brezel_Goa%C3%B1v" title="Brezel Goañv — bretoni" lang="br" hreflang="br" data-title="Brezel Goañv" data-language-autonym="Brezhoneg" data-language-local-name="bretoni" class="interlanguage-link-target">Brezhoneg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bg mw-list-item"><a href="https://bg.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D1%8A%D0%B2%D0%B5%D1%82%D1%81%D0%BA%D0%BE-%D1%84%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%81%D0%BA%D0%B0_%D0%B2%D0%BE%D0%B9%D0%BD%D0%B0_(1939_%E2%80%93_1940)" title="Съветско-финландска война (1939 – 1940) — bulgaria" lang="bg" hreflang="bg" data-title="Съветско-финландска война (1939 – 1940)" data-language-autonym="Български" data-language-local-name="bulgaria" class="interlanguage-link-target">Български</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ca mw-list-item"><a href="https://ca.wikipedia.org/wiki/Guerra_d%27Hivern" title="Guerra d'Hivern — katalaani" lang="ca" hreflang="ca" data-title="Guerra d'Hivern" data-language-autonym="Català" data-language-local-name="katalaani" class="interlanguage-link-target">Català</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cs mw-list-item"><a href="https://cs.wikipedia.org/wiki/Zimn%C3%AD_v%C3%A1lka" title="Zimní válka — tšekki" lang="cs" hreflang="cs" data-title="Zimní válka" data-language-autonym="Čeština" data-language-local-name="tšekki" class="interlanguage-link-target">Čeština</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-da badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://da.wikipedia.org/wiki/Vinterkrigen" title="Vinterkrigen — tanska" lang="da" hreflang="da" data-title="Vinterkrigen" data-language-autonym="Dansk" data-language-local-name="tanska" class="interlanguage-link-target">Dansk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-de badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://de.wikipedia.org/wiki/Winterkrieg" title="Winterkrieg — saksa" lang="de" hreflang="de" data-title="Winterkrieg" data-language-autonym="Deutsch" data-language-local-name="saksa" class="interlanguage-link-target">Deutsch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-et mw-list-item"><a href="https://et.wikipedia.org/wiki/Talves%C3%B5da" title="Talvesõda — viro" lang="et" hreflang="et" data-title="Talvesõda" data-language-autonym="Eesti" data-language-local-name="viro" class="interlanguage-link-target">Eesti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-el mw-list-item"><a href="https://el.wikipedia.org/wiki/%CE%A3%CE%BF%CE%B2%CE%B9%CE%B5%CF%84%CE%BF%CF%86%CE%B9%CE%BD%CE%BB%CE%B1%CE%BD%CE%B4%CE%B9%CE%BA%CF%8C%CF%82_%CF%80%CF%8C%CE%BB%CE%B5%CE%BC%CE%BF%CF%82_%CF%84%CE%BF%CF%85_1939" title="Σοβιετοφινλανδικός πόλεμος του 1939 — kreikka" lang="el" hreflang="el" data-title="Σοβιετοφινλανδικός πόλεμος του 1939" data-language-autonym="Ελληνικά" data-language-local-name="kreikka" class="interlanguage-link-target">Ελληνικά</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-en badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Winter_War" title="Winter War — englanti" lang="en" hreflang="en" data-title="Winter War" data-language-autonym="English" data-language-local-name="englanti" class="interlanguage-link-target">English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-es mw-list-item"><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Guerra_de_Invierno" title="Guerra de Invierno — espanja" lang="es" hreflang="es" data-title="Guerra de Invierno" data-language-autonym="Español" data-language-local-name="espanja" class="interlanguage-link-target">Español</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eo mw-list-item"><a href="https://eo.wikipedia.org/wiki/Vintra_milito" title="Vintra milito — esperanto" lang="eo" hreflang="eo" data-title="Vintra milito" data-language-autonym="Esperanto" data-language-local-name="esperanto" class="interlanguage-link-target">Esperanto</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eu mw-list-item"><a href="https://eu.wikipedia.org/wiki/Neguko_Gerra" title="Neguko Gerra — baski" lang="eu" hreflang="eu" data-title="Neguko Gerra" data-language-autonym="Euskara" data-language-local-name="baski" class="interlanguage-link-target">Euskara</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fa mw-list-item"><a href="https://fa.wikipedia.org/wiki/%D8%AC%D9%86%DA%AF_%D8%B2%D9%85%D8%B3%D8%AA%D8%A7%D9%86" title="جنگ زمستان — persia" lang="fa" hreflang="fa" data-title="جنگ زمستان" data-language-autonym="فارسی" data-language-local-name="persia" class="interlanguage-link-target">فارسی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fr mw-list-item"><a href="https://fr.wikipedia.org/wiki/Guerre_d%27Hiver" title="Guerre d'Hiver — ranska" lang="fr" hreflang="fr" data-title="Guerre d'Hiver" data-language-autonym="Français" data-language-local-name="ranska" class="interlanguage-link-target">Français</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fy badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://fy.wikipedia.org/wiki/Winteroarloch" title="Winteroarloch — länsifriisi" lang="fy" hreflang="fy" data-title="Winteroarloch" data-language-autonym="Frysk" data-language-local-name="länsifriisi" class="interlanguage-link-target">Frysk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ga mw-list-item"><a href="https://ga.wikipedia.org/wiki/Cogadh_an_Gheimhridh" title="Cogadh an Gheimhridh — iiri" lang="ga" hreflang="ga" data-title="Cogadh an Gheimhridh" data-language-autonym="Gaeilge" data-language-local-name="iiri" class="interlanguage-link-target">Gaeilge</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gl badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://gl.wikipedia.org/wiki/Guerra_de_Inverno" title="Guerra de Inverno — galicia" lang="gl" hreflang="gl" data-title="Guerra de Inverno" data-language-autonym="Galego" data-language-local-name="galicia" class="interlanguage-link-target">Galego</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ko mw-list-item"><a href="https://ko.wikipedia.org/wiki/%EA%B2%A8%EC%9A%B8_%EC%A0%84%EC%9F%81" title="겨울 전쟁 — korea" lang="ko" hreflang="ko" data-title="겨울 전쟁" data-language-autonym="한국어" data-language-local-name="korea" class="interlanguage-link-target">한국어</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hy mw-list-item"><a href="https://hy.wikipedia.org/wiki/%D4%BD%D5%B8%D6%80%D5%B0%D6%80%D5%A4%D5%A1-%D6%86%D5%AB%D5%B6%D5%B6%D5%A1%D5%AF%D5%A1%D5%B6_%D5%BA%D5%A1%D5%BF%D5%A5%D6%80%D5%A1%D5%A6%D5%B4_(1939-1940)" title="Խորհրդա-ֆիննական պատերազմ (1939-1940) — armenia" lang="hy" hreflang="hy" data-title="Խորհրդա-ֆիննական պատերազմ (1939-1940)" data-language-autonym="Հայերեն" data-language-local-name="armenia" class="interlanguage-link-target">Հայերեն</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hi mw-list-item"><a href="https://hi.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B5%E0%A4%BF%E0%A4%82%E0%A4%9F%E0%A4%B0_%E0%A4%B5%E0%A4%BE%E0%A4%B0" title="विंटर वार — hindi" lang="hi" hreflang="hi" data-title="विंटर वार" data-language-autonym="हिन्दी" data-language-local-name="hindi" class="interlanguage-link-target">हिन्दी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hr mw-list-item"><a href="https://hr.wikipedia.org/wiki/Zimski_rat" title="Zimski rat — kroatia" lang="hr" hreflang="hr" data-title="Zimski rat" data-language-autonym="Hrvatski" data-language-local-name="kroatia" class="interlanguage-link-target">Hrvatski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-io mw-list-item"><a href="https://io.wikipedia.org/wiki/Vintro-milito" title="Vintro-milito — ido" lang="io" hreflang="io" data-title="Vintro-milito" data-language-autonym="Ido" data-language-local-name="ido" class="interlanguage-link-target">Ido</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-is mw-list-item"><a href="https://is.wikipedia.org/wiki/Vetrarstr%C3%AD%C3%B0i%C3%B0" title="Vetrarstríðið — islanti" lang="is" hreflang="is" data-title="Vetrarstríðið" data-language-autonym="Íslenska" data-language-local-name="islanti" class="interlanguage-link-target">Íslenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-it badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://it.wikipedia.org/wiki/Guerra_d%27inverno" title="Guerra d'inverno — italia" lang="it" hreflang="it" data-title="Guerra d'inverno" data-language-autonym="Italiano" data-language-local-name="italia" class="interlanguage-link-target">Italiano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-he mw-list-item"><a href="https://he.wikipedia.org/wiki/%D7%9E%D7%9C%D7%97%D7%9E%D7%AA_%D7%94%D7%97%D7%95%D7%A8%D7%A3" title="מלחמת החורף — heprea" lang="he" hreflang="he" data-title="מלחמת החורף" data-language-autonym="עברית" data-language-local-name="heprea" class="interlanguage-link-target">עברית</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ka mw-list-item"><a href="https://ka.wikipedia.org/wiki/%E1%83%A1%E1%83%A1%E1%83%A0%E1%83%99-%E1%83%A4%E1%83%98%E1%83%9C%E1%83%94%E1%83%97%E1%83%98%E1%83%A1_%E1%83%9D%E1%83%9B%E1%83%98" title="სსრკ-ფინეთის ომი — georgia" lang="ka" hreflang="ka" data-title="სსრკ-ფინეთის ომი" data-language-autonym="ქართული" data-language-local-name="georgia" class="interlanguage-link-target">ქართული</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kk mw-list-item"><a href="https://kk.wikipedia.org/wiki/%D0%9A%D0%B5%D2%A3%D0%B5%D1%81-%D0%A4%D0%B8%D0%BD_%D1%81%D0%BE%D2%93%D1%8B%D1%81%D1%8B" title="Кеңес-Фин соғысы — kazakki" lang="kk" hreflang="kk" data-title="Кеңес-Фин соғысы" data-language-autonym="Қазақша" data-language-local-name="kazakki" class="interlanguage-link-target">Қазақша</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sw mw-list-item"><a href="https://sw.wikipedia.org/wiki/Vita_ya_Umoja_wa_Kisovyeti_dhidi_ya_Finland" title="Vita ya Umoja wa Kisovyeti dhidi ya Finland — swahili" lang="sw" hreflang="sw" data-title="Vita ya Umoja wa Kisovyeti dhidi ya Finland" data-language-autonym="Kiswahili" data-language-local-name="swahili" class="interlanguage-link-target">Kiswahili</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-la mw-list-item"><a href="https://la.wikipedia.org/wiki/Bellum_hibernum" title="Bellum hibernum — latina" lang="la" hreflang="la" data-title="Bellum hibernum" data-language-autonym="Latina" data-language-local-name="latina" class="interlanguage-link-target">Latina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lv mw-list-item"><a href="https://lv.wikipedia.org/wiki/Ziemas_kar%C5%A1" title="Ziemas karš — latvia" lang="lv" hreflang="lv" data-title="Ziemas karš" data-language-autonym="Latviešu" data-language-local-name="latvia" class="interlanguage-link-target">Latviešu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lb mw-list-item"><a href="https://lb.wikipedia.org/wiki/Wanterkrich" title="Wanterkrich — luxemburg" lang="lb" hreflang="lb" data-title="Wanterkrich" data-language-autonym="Lëtzebuergesch" data-language-local-name="luxemburg" class="interlanguage-link-target">Lëtzebuergesch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lt mw-list-item"><a href="https://lt.wikipedia.org/wiki/%C5%BDiemos_karas" title="Žiemos karas — liettua" lang="lt" hreflang="lt" data-title="Žiemos karas" data-language-autonym="Lietuvių" data-language-local-name="liettua" class="interlanguage-link-target">Lietuvių</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-olo mw-list-item"><a href="https://olo.wikipedia.org/wiki/Talvivoinu" title="Talvivoinu — Livvi-Karelian" lang="olo" hreflang="olo" data-title="Talvivoinu" data-language-autonym="Livvinkarjala" data-language-local-name="Livvi-Karelian" class="interlanguage-link-target">Livvinkarjala</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hu mw-list-item"><a href="https://hu.wikipedia.org/wiki/T%C3%A9li_h%C3%A1bor%C3%BA" title="Téli háború — unkari" lang="hu" hreflang="hu" data-title="Téli háború" data-language-autonym="Magyar" data-language-local-name="unkari" class="interlanguage-link-target">Magyar</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mk mw-list-item"><a href="https://mk.wikipedia.org/wiki/%D0%97%D0%B8%D0%BC%D1%81%D0%BA%D0%B0_%D0%B2%D0%BE%D1%98%D0%BD%D0%B0" title="Зимска војна — makedonia" lang="mk" hreflang="mk" data-title="Зимска војна" data-language-autonym="Македонски" data-language-local-name="makedonia" class="interlanguage-link-target">Македонски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mr mw-list-item"><a href="https://mr.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B9%E0%A4%BF%E0%A4%B5%E0%A4%BE%E0%A4%B3%E0%A5%80_%E0%A4%AF%E0%A5%81%E0%A4%A6%E0%A5%8D%E0%A4%A7" title="हिवाळी युद्ध — marathi" lang="mr" hreflang="mr" data-title="हिवाळी युद्ध" data-language-autonym="मराठी" data-language-local-name="marathi" class="interlanguage-link-target">मराठी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mn mw-list-item"><a href="https://mn.wikipedia.org/wiki/%D3%A8%D0%B2%D0%BB%D0%B8%D0%B9%D0%BD_%D0%B4%D0%B0%D0%B9%D0%BD" title="Өвлийн дайн — mongoli" lang="mn" hreflang="mn" data-title="Өвлийн дайн" data-language-autonym="Монгол" data-language-local-name="mongoli" class="interlanguage-link-target">Монгол</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nl mw-list-item"><a href="https://nl.wikipedia.org/wiki/Winteroorlog" title="Winteroorlog — hollanti" lang="nl" hreflang="nl" data-title="Winteroorlog" data-language-autonym="Nederlands" data-language-local-name="hollanti" class="interlanguage-link-target">Nederlands</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ja mw-list-item"><a href="https://ja.wikipedia.org/wiki/%E5%86%AC%E6%88%A6%E4%BA%89" title="冬戦争 — japani" lang="ja" hreflang="ja" data-title="冬戦争" data-language-autonym="日本語" data-language-local-name="japani" class="interlanguage-link-target">日本語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-no badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://no.wikipedia.org/wiki/Vinterkrigen" title="Vinterkrigen — norjan bokmål" lang="nb" hreflang="nb" data-title="Vinterkrigen" data-language-autonym="Norsk bokmål" data-language-local-name="norjan bokmål" class="interlanguage-link-target">Norsk bokmål</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nn mw-list-item"><a href="https://nn.wikipedia.org/wiki/Den_finske_vinterkrigen" title="Den finske vinterkrigen — norjan nynorsk" lang="nn" hreflang="nn" data-title="Den finske vinterkrigen" data-language-autonym="Norsk nynorsk" data-language-local-name="norjan nynorsk" class="interlanguage-link-target">Norsk nynorsk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-oc mw-list-item"><a href="https://oc.wikipedia.org/wiki/Gu%C3%A8rra_d%27Iv%C3%A8rn" title="Guèrra d'Ivèrn — oksitaani" lang="oc" hreflang="oc" data-title="Guèrra d'Ivèrn" data-language-autonym="Occitan" data-language-local-name="oksitaani" class="interlanguage-link-target">Occitan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uz mw-list-item"><a href="https://uz.wikipedia.org/wiki/Sovet-fin_urushi" title="Sovet-fin urushi — uzbekki" lang="uz" hreflang="uz" data-title="Sovet-fin urushi" data-language-autonym="Oʻzbekcha / ўзбекча" data-language-local-name="uzbekki" class="interlanguage-link-target">Oʻzbekcha / ўзбекча</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pa mw-list-item"><a href="https://pa.wikipedia.org/wiki/%E0%A8%B5%E0%A8%BF%E0%A9%B0%E0%A8%9F%E0%A8%B0_%E0%A8%B5%E0%A8%BE%E0%A8%B0" title="ਵਿੰਟਰ ਵਾਰ — pandžabi" lang="pa" hreflang="pa" data-title="ਵਿੰਟਰ ਵਾਰ" data-language-autonym="ਪੰਜਾਬੀ" data-language-local-name="pandžabi" class="interlanguage-link-target">ਪੰਜਾਬੀ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ps mw-list-item"><a href="https://ps.wikipedia.org/wiki/%D8%AF_%DA%98%D9%85%DB%90_%D8%AC%DA%AB%DA%93%D9%87" title="د ژمې جګړه — paštu" lang="ps" hreflang="ps" data-title="د ژمې جګړه" data-language-autonym="پښتو" data-language-local-name="paštu" class="interlanguage-link-target">پښتو</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pl mw-list-item"><a href="https://pl.wikipedia.org/wiki/Wojna_zimowa" title="Wojna zimowa — puola" lang="pl" hreflang="pl" data-title="Wojna zimowa" data-language-autonym="Polski" data-language-local-name="puola" class="interlanguage-link-target">Polski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pt mw-list-item"><a href="https://pt.wikipedia.org/wiki/Guerra_de_Inverno" title="Guerra de Inverno — portugali" lang="pt" hreflang="pt" data-title="Guerra de Inverno" data-language-autonym="Português" data-language-local-name="portugali" class="interlanguage-link-target">Português</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ro mw-list-item"><a href="https://ro.wikipedia.org/wiki/R%C4%83zboiul_de_Iarn%C4%83" title="Războiul de Iarnă — romania" lang="ro" hreflang="ro" data-title="Războiul de Iarnă" data-language-autonym="Română" data-language-local-name="romania" class="interlanguage-link-target">Română</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ru mw-list-item"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BE%D0%B2%D0%B5%D1%82%D1%81%D0%BA%D0%BE-%D1%84%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D0%B2%D0%BE%D0%B9%D0%BD%D0%B0_(1939%E2%80%941940)" title="Советско-финляндская война (1939—1940) — venäjä" lang="ru" hreflang="ru" data-title="Советско-финляндская война (1939—1940)" data-language-autonym="Русский" data-language-local-name="venäjä" class="interlanguage-link-target">Русский</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sco mw-list-item"><a href="https://sco.wikipedia.org/wiki/Winter_War" title="Winter War — skotti" lang="sco" hreflang="sco" data-title="Winter War" data-language-autonym="Scots" data-language-local-name="skotti" class="interlanguage-link-target">Scots</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sq mw-list-item"><a href="https://sq.wikipedia.org/wiki/Lufta_e_Par%C3%AB_Sovjeto-Finlandeze" title="Lufta e Parë Sovjeto-Finlandeze — albania" lang="sq" hreflang="sq" data-title="Lufta e Parë Sovjeto-Finlandeze" data-language-autonym="Shqip" data-language-local-name="albania" class="interlanguage-link-target">Shqip</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-simple mw-list-item"><a href="https://simple.wikipedia.org/wiki/Winter_War" title="Winter War — Simple English" lang="en-simple" hreflang="en-simple" data-title="Winter War" data-language-autonym="Simple English" data-language-local-name="Simple English" class="interlanguage-link-target">Simple English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sk mw-list-item"><a href="https://sk.wikipedia.org/wiki/Zimn%C3%A1_vojna" title="Zimná vojna — slovakki" lang="sk" hreflang="sk" data-title="Zimná vojna" data-language-autonym="Slovenčina" data-language-local-name="slovakki" class="interlanguage-link-target">Slovenčina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sl mw-list-item"><a href="https://sl.wikipedia.org/wiki/Zimska_vojna" title="Zimska vojna — sloveeni" lang="sl" hreflang="sl" data-title="Zimska vojna" data-language-autonym="Slovenščina" data-language-local-name="sloveeni" class="interlanguage-link-target">Slovenščina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ckb mw-list-item"><a href="https://ckb.wikipedia.org/wiki/%D8%B4%DB%95%DA%95%DB%8C_%D8%B2%D8%B3%D8%AA%D8%A7%D9%86" title="شەڕی زستان — soranî" lang="ckb" hreflang="ckb" data-title="شەڕی زستان" data-language-autonym="کوردی" data-language-local-name="soranî" class="interlanguage-link-target">کوردی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sr mw-list-item"><a href="https://sr.wikipedia.org/wiki/%D0%97%D0%B8%D0%BC%D1%81%D0%BA%D0%B8_%D1%80%D0%B0%D1%82" title="Зимски рат — serbia" lang="sr" hreflang="sr" data-title="Зимски рат" data-language-autonym="Српски / srpski" data-language-local-name="serbia" class="interlanguage-link-target">Српски / srpski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sh mw-list-item"><a href="https://sh.wikipedia.org/wiki/Zimski_rat" title="Zimski rat — serbokroaatti" lang="sh" hreflang="sh" data-title="Zimski rat" data-language-autonym="Srpskohrvatski / српскохрватски" data-language-local-name="serbokroaatti" class="interlanguage-link-target">Srpskohrvatski / српскохрватски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sv mw-list-item"><a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Vinterkriget" title="Vinterkriget — ruotsi" lang="sv" hreflang="sv" data-title="Vinterkriget" data-language-autonym="Svenska" data-language-local-name="ruotsi" class="interlanguage-link-target">Svenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tl mw-list-item"><a href="https://tl.wikipedia.org/wiki/Digmaang_Taglamig" title="Digmaang Taglamig — tagalog" lang="tl" hreflang="tl" data-title="Digmaang Taglamig" data-language-autonym="Tagalog" data-language-local-name="tagalog" class="interlanguage-link-target">Tagalog</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ta mw-list-item"><a href="https://ta.wikipedia.org/wiki/%E0%AE%AA%E0%AE%A9%E0%AE%BF%E0%AE%95%E0%AF%8D%E0%AE%95%E0%AE%BE%E0%AE%B2%E0%AE%AA%E0%AF%8D_%E0%AE%AA%E0%AF%8B%E0%AE%B0%E0%AF%8D" title="பனிக்காலப் போர் — tamili" lang="ta" hreflang="ta" data-title="பனிக்காலப் போர்" data-language-autonym="தமிழ்" data-language-local-name="tamili" class="interlanguage-link-target">தமிழ்</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tt mw-list-item"><a href="https://tt.wikipedia.org/wiki/%D0%A1%D0%BE%D0%B2%D0%B5%D1%82-%D1%84%D0%B8%D0%BD_%D1%81%D1%83%D0%B3%D1%8B%D1%88%D1%8B_(1939%E2%80%941940)" title="Совет-фин сугышы (1939—1940) — tataari" lang="tt" hreflang="tt" data-title="Совет-фин сугышы (1939—1940)" data-language-autonym="Татарча / tatarça" data-language-local-name="tataari" class="interlanguage-link-target">Татарча / tatarça</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-th mw-list-item"><a href="https://th.wikipedia.org/wiki/%E0%B8%AA%E0%B8%87%E0%B8%84%E0%B8%A3%E0%B8%B2%E0%B8%A1%E0%B8%A4%E0%B8%94%E0%B8%B9%E0%B8%AB%E0%B8%99%E0%B8%B2%E0%B8%A7" title="สงครามฤดูหนาว — thai" lang="th" hreflang="th" data-title="สงครามฤดูหนาว" data-language-autonym="ไทย" data-language-local-name="thai" class="interlanguage-link-target">ไทย</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vi mw-list-item"><a href="https://vi.wikipedia.org/wiki/Chi%E1%BA%BFn_tranh_Li%C3%AAn_X%C3%B4_%E2%80%93_Ph%E1%BA%A7n_Lan" title="Chiến tranh Liên Xô – Phần Lan — vietnam" lang="vi" hreflang="vi" data-title="Chiến tranh Liên Xô – Phần Lan" data-language-autonym="Tiếng Việt" data-language-local-name="vietnam" class="interlanguage-link-target">Tiếng Việt</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tr mw-list-item"><a href="https://tr.wikipedia.org/wiki/K%C4%B1%C5%9F_Sava%C5%9F%C4%B1" title="Kış Savaşı — turkki" lang="tr" hreflang="tr" data-title="Kış Savaşı" data-language-autonym="Türkçe" data-language-local-name="turkki" class="interlanguage-link-target">Türkçe</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uk mw-list-item"><a href="https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%B0%D0%B4%D1%8F%D0%BD%D1%81%D1%8C%D0%BA%D0%BE-%D1%84%D1%96%D0%BD%D1%81%D1%8C%D0%BA%D0%B0_%D0%B2%D1%96%D0%B9%D0%BD%D0%B0_(1939%E2%80%941940)" title="Радянсько-фінська війна (1939—1940) — ukraina" lang="uk" hreflang="uk" data-title="Радянсько-фінська війна (1939—1940)" data-language-autonym="Українська" data-language-local-name="ukraina" class="interlanguage-link-target">Українська</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fiu-vro mw-list-item"><a href="https://fiu-vro.wikipedia.org/wiki/Talv%C3%B5s%C3%B5da" title="Talvõsõda — võro" lang="vro" hreflang="vro" data-title="Talvõsõda" data-language-autonym="Võro" data-language-local-name="võro" class="interlanguage-link-target">Võro</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-wuu mw-list-item"><a href="https://wuu.wikipedia.org/wiki/%E5%86%AC%E5%AD%A3%E6%88%98%E4%BA%89" title="冬季战争 — wu-kiina" lang="wuu" hreflang="wuu" data-title="冬季战争" data-language-autonym="吴语" data-language-local-name="wu-kiina" class="interlanguage-link-target">吴语</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-yue mw-list-item"><a href="https://zh-yue.wikipedia.org/wiki/%E5%86%AC%E5%AD%A3%E6%88%B0%E7%88%AD" title="冬季戰爭 — kantoninkiina" lang="yue" hreflang="yue" data-title="冬季戰爭" data-language-autonym="粵語" data-language-local-name="kantoninkiina" class="interlanguage-link-target">粵語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bat-smg mw-list-item"><a href="https://bat-smg.wikipedia.org/wiki/%C5%BD%C4%97imuos_vaina" title="Žėimuos vaina — samogiitti" lang="sgs" hreflang="sgs" data-title="Žėimuos vaina" data-language-autonym="Žemaitėška" data-language-local-name="samogiitti" class="interlanguage-link-target">Žemaitėška</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://zh.wikipedia.org/wiki/%E5%86%AC%E5%AD%A3%E6%88%98%E4%BA%89" title="冬季战争 — kiina" lang="zh" hreflang="zh" data-title="冬季战争" data-language-autonym="中文" data-language-local-name="kiina" class="interlanguage-link-target">中文</a></li> </ul> <div class="after-portlet after-portlet-lang"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q134949#sitelinks-wikipedia" title="Muokkaa kieltenvälisiä linkkejä" class="wbc-editpage">Muokkaa linkkejä</a></div> </div> </nav> </div> </div> <footer id="footer" class="mw-footer" > <ul id="footer-info"> <li id="footer-info-lastmod"> Sivua on viimeksi muutettu 23. marraskuuta 2024 kello 03.41.</li> <li id="footer-info-copyright">Teksti on saatavilla <a rel="nofollow" class="external text" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">Creative Commons Attribution/Share-Alike</a> -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso <a class="external text" href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Terms_of_Use/fi">käyttöehdot</a>. Wikipedia® on <a rel="nofollow" class="external text" href="https://wikimediafoundation.org/">Wikimedia Foundationin</a> rekisteröimä tavaramerkki. <a href="/wiki/Wikipedia:Artikkelien_ongelmat" title="Wikipedia:Artikkelien ongelmat">Ongelma artikkelissa?</a></li> </ul> <ul id="footer-places"> <li id="footer-places-privacy"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Privacy_policy">Tietosuojakäytäntö</a></li> <li id="footer-places-about"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li> <li id="footer-places-disclaimers"><a href="/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus">Vastuuvapaus</a></li> <li id="footer-places-wm-codeofconduct"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct">Käytössäännöstö</a></li> <li id="footer-places-developers"><a href="https://developer.wikimedia.org">Kehittäjät</a></li> <li id="footer-places-statslink"><a href="https://stats.wikimedia.org/#/fi.wikipedia.org">Tilastot</a></li> <li id="footer-places-cookiestatement"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Cookie_statement">Evästekäytäntö</a></li> <li id="footer-places-mobileview"><a href="//fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Talvisota&mobileaction=toggle_view_mobile" class="noprint stopMobileRedirectToggle">Mobiilinäkymä</a></li> </ul> <ul id="footer-icons" class="noprint"> <li id="footer-copyrightico"><a href="https://wikimediafoundation.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/static/images/footer/wikimedia-button.svg" width="84" height="29" alt="Wikimedia Foundation" loading="lazy"></a></li> <li id="footer-poweredbyico"><a href="https://www.mediawiki.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/w/resources/assets/poweredby_mediawiki.svg" alt="Powered by MediaWiki" width="88" height="31" loading="lazy"></a></li> </ul> </footer> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.log.warn("This page is using the deprecated ResourceLoader module \"codex-search-styles\".\n[1.43] Use a CodexModule with codexComponents to set your specific components used: https://www.mediawiki.org/wiki/Codex#Using_a_limited_subset_of_components");mw.config.set({"wgHostname":"mw-web.codfw.main-f69cdc8f6-m9w6c","wgBackendResponseTime":277,"wgPageParseReport":{"limitreport":{"cputime":"0.588","walltime":"0.772","ppvisitednodes":{"value":8177,"limit":1000000},"postexpandincludesize":{"value":231906,"limit":2097152},"templateargumentsize":{"value":46176,"limit":2097152},"expansiondepth":{"value":13,"limit":100},"expensivefunctioncount":{"value":0,"limit":500},"unstrip-depth":{"value":0,"limit":20},"unstrip-size":{"value":93959,"limit":5000000},"entityaccesscount":{"value":0,"limit":400},"timingprofile":["100.00% 477.754 1 -total"," 34.49% 164.792 6 Malline:Navbox"," 27.66% 132.170 1 Malline:Toinen_maailmansota"," 15.84% 75.671 2 Malline:Viitteet"," 11.95% 57.094 72 Malline:Kirjaviite"," 11.69% 55.866 1 Malline:Taistelu"," 7.51% 35.897 26 Malline:Vaakalista"," 5.61% 26.810 4 Malline:Navbox_subgroup"," 5.43% 25.954 30 Malline:Verkkoviite"," 4.07% 19.448 1 Malline:Tarkenna"]},"scribunto":{"limitreport-timeusage":{"value":"0.096","limit":"10.000"},"limitreport-memusage":{"value":1692673,"limit":52428800}},"cachereport":{"origin":"mw-web.eqiad.main-5dc468848-xdmmd","timestamp":"20241123020350","ttl":2592000,"transientcontent":false}}});});</script> <script type="application/ld+json">{"@context":"https:\/\/schema.org","@type":"Article","name":"Talvisota","url":"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Talvisota","sameAs":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q134949","mainEntity":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q134949","author":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia-hankkeiden muokkaajat"},"publisher":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia Foundation, Inc.","logo":{"@type":"ImageObject","url":"https:\/\/www.wikimedia.org\/static\/images\/wmf-hor-googpub.png"}},"datePublished":"2003-10-13T09:21:05Z","image":"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/b\/b7\/A_Finnish_Maxim_M-32_machine_gun_nest_during_the_Winter_War.jpg","headline":"Suomen ja Neuvostoliiton v\u00e4lill\u00e4 talvella 1939\u20131940 k\u00e4yty sota"}</script> </body> </html>