CINXE.COM

<!DOCTYPE html> <html class="client-nojs" lang="fi" dir="ltr"> <head> <meta charset="UTF-8"> <title>Lähdekoodi sivulle Suomi – Wikipedia</title> <script>(function(){var className="client-js";var cookie=document.cookie.match(/(?:^|; )fiwikimwclientpreferences=([^;]+)/);if(cookie){cookie[1].split('%2C').forEach(function(pref){className=className.replace(new RegExp('(^| )'+pref.replace(/-clientpref-\w+$|[^\w-]+/g,'')+'-clientpref-\\w+( |$)'),'$1'+pref+'$2');});}document.documentElement.className=className;}());RLCONF={"wgBreakFrames":true,"wgSeparatorTransformTable":[",\t."," \t,"],"wgDigitTransformTable":["",""],"wgDefaultDateFormat":"fi normal","wgMonthNames":["","tammikuu","helmikuu","maaliskuu","huhtikuu","toukokuu","kesäkuu","heinäkuu","elokuu","syyskuu","lokakuu","marraskuu","joulukuu"],"wgRequestId":"b29ceaf2-a881-4f09-936f-a0b050f22ee6","wgCanonicalNamespace":"","wgCanonicalSpecialPageName":false,"wgNamespaceNumber":0,"wgPageName":"Suomi","wgTitle":"Suomi","wgCurRevisionId":22843349,"wgRevisionId":0,"wgArticleId":1065,"wgIsArticle":false,"wgIsRedirect":false,"wgAction":"edit","wgUserName":null,"wgUserGroups":["*"], "wgCategories":[],"wgPageViewLanguage":"fi","wgPageContentLanguage":"fi","wgPageContentModel":"wikitext","wgRelevantPageName":"Suomi","wgRelevantArticleId":1065,"wgIsProbablyEditable":true,"wgRelevantPageIsProbablyEditable":true,"wgRestrictionEdit":[],"wgRestrictionMove":["sysop"],"wgNoticeProject":"wikipedia","wgCiteReferencePreviewsActive":true,"wgFlaggedRevsParams":{"tags":{"accuracy":{"levels":3}}},"wgStableRevisionId":22843349,"wgMediaViewerOnClick":true,"wgMediaViewerEnabledByDefault":true,"wgPopupsFlags":0,"wgVisualEditor":{"pageLanguageCode":"fi","pageLanguageDir":"ltr","pageVariantFallbacks":"fi"},"wgMFDisplayWikibaseDescriptions":{"search":true,"watchlist":true,"tagline":true,"nearby":true},"wgWMESchemaEditAttemptStepOversample":false,"wgWMEPageLength":200000,"wgRelatedArticlesCompat":[],"wgEditSubmitButtonLabelPublish":true,"wgULSPosition":"interlanguage","wgULSisCompactLinksEnabled":true,"wgVector2022LanguageInHeader":false,"wgULSisLanguageSelectorEmpty":false, "wgCheckUserClientHintsHeadersJsApi":["brands","architecture","bitness","fullVersionList","mobile","model","platform","platformVersion"],"GEHomepageSuggestedEditsEnableTopics":true,"wgGETopicsMatchModeEnabled":false,"wgGEStructuredTaskRejectionReasonTextInputEnabled":false,"wgGELevelingUpEnabledForUser":false};RLSTATE={"ext.gadget.hidePersonalSandboxEdits":"ready","ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix":"ready","ext.globalCssJs.user.styles":"ready","site.styles":"ready","user.styles":"ready","ext.globalCssJs.user":"ready","user":"ready","user.options":"loading","skins.vector.styles.legacy":"ready","ext.charinsert.styles":"ready","ext.flaggedRevs.basic":"ready","mediawiki.codex.messagebox.styles":"ready","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript":"ready","codex-search-styles":"ready","ext.uls.interlanguage":"ready","ext.wikimediaBadges":"ready"};RLPAGEMODULES=["mediawiki.action.edit.collapsibleFooter","site","mediawiki.page.ready","skins.vector.legacy.js", "ext.centralNotice.geoIP","ext.charinsert","ext.flaggedRevs.advanced","ext.gadget.publicarttablesort","ext.gadget.ViikonKilpailu","ext.gadget.WikiLovesMonunmets","ext.gadget.ProtectionIndicator","ext.gadget.frwiki_infobox_v3","ext.gadget.linkeddata","ext.gadget.perustiedotwikidatassa","ext.urlShortener.toolbar","ext.centralauth.centralautologin","ext.popups","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.init","ext.visualEditor.targetLoader","ext.echo.centralauth","ext.eventLogging","ext.wikimediaEvents","ext.navigationTiming","ext.uls.compactlinks","ext.uls.interface","ext.cx.eventlogging.campaigns","ext.checkUser.clientHints","ext.growthExperiments.SuggestedEditSession","oojs-ui.styles.icons-media","oojs-ui-core.icons","wikibase.sidebar.tracking"];</script> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.loader.impl(function(){return["user.options@12s5i",function($,jQuery,require,module){mw.user.tokens.set({"patrolToken":"+\\","watchToken":"+\\","csrfToken":"+\\"}); }];});});</script> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=codex-search-styles%7Cext.charinsert.styles%7Cext.flaggedRevs.basic%7Cext.uls.interlanguage%7Cext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript%7Cext.wikimediaBadges%7Cmediawiki.codex.messagebox.styles%7Cskins.vector.styles.legacy&only=styles&skin=vector"> <script async="" src="/w/load.php?lang=fi&modules=startup&only=scripts&raw=1&skin=vector"></script> <meta name="ResourceLoaderDynamicStyles" content=""> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix%2ChidePersonalSandboxEdits&only=styles&skin=vector"> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=site.styles&only=styles&skin=vector"> <meta name="generator" content="MediaWiki 1.44.0-wmf.5"> <meta name="referrer" content="origin"> <meta name="referrer" content="origin-when-cross-origin"> <meta name="robots" content="noindex,nofollow,max-image-preview:standard"> <meta name="format-detection" content="telephone=no"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/1200px-Flag_of_Finland.svg.png"> <meta property="og:image:width" content="1200"> <meta property="og:image:height" content="733"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/800px-Flag_of_Finland.svg.png"> <meta property="og:image:width" content="800"> <meta property="og:image:height" content="489"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bc/Flag_of_Finland.svg/640px-Flag_of_Finland.svg.png"> <meta property="og:image:width" content="640"> <meta property="og:image:height" content="391"> <meta name="viewport" content="width=1120"> <meta property="og:title" content="Lähdekoodi sivulle Suomi – Wikipedia"> <meta property="og:type" content="website"> <link rel="alternate" media="only screen and (max-width: 640px)" href="//fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomi"> <link rel="alternate" type="application/x-wiki" title="Muokkaa" href="/w/index.php?title=Suomi&action=edit"> <link rel="apple-touch-icon" href="/static/apple-touch/wikipedia.png"> <link rel="icon" href="/static/favicon/wikipedia.ico"> <link rel="search" type="application/opensearchdescription+xml" href="/w/rest.php/v1/search" title="Wikipedia (fi)"> <link rel="EditURI" type="application/rsd+xml" href="//fi.wikipedia.org/w/api.php?action=rsd"> <link rel="canonical" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi"> <link rel="license" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi"> <link rel="alternate" type="application/atom+xml" title="Wikipedia-Atom-syöte" href="/w/index.php?title=Toiminnot:Tuoreet_muutokset&feed=atom"> <link rel="dns-prefetch" href="//login.wikimedia.org"> </head> <body class="skin-vector-legacy mediawiki ltr sitedir-ltr mw-hide-empty-elt ns-0 ns-subject mw-editable page-Suomi rootpage-Suomi skin-vector action-edit"><div id="mw-page-base" class="noprint"></div> <div id="mw-head-base" class="noprint"></div> <div id="content" class="mw-body" role="main"> <a id="top"></a> <div id="siteNotice"></div> <div class="mw-indicators"> </div> <h1 id="firstHeading" class="firstHeading mw-first-heading">Lähdekoodi sivulle Suomi</h1> <div id="bodyContent" class="vector-body"> <div id="contentSub"><div id="mw-content-subtitle">← <a href="/wiki/Suomi" title="Suomi">Suomi</a></div></div> <div id="contentSub2"></div> <div id="jump-to-nav"></div> <a class="mw-jump-link" href="#mw-head">Siirry navigaatioon</a> <a class="mw-jump-link" href="#searchInput">Siirry hakuun</a> <div id="mw-content-text" class="mw-body-content"><div class="mw-undo-success"><p>Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen julkaise alla näkyvät muutokset. </p></div><p>Sinulla ei ole oikeutta muokata tätä sivua seuraavasta syystä: </p> <div class="permissions-errors"><div class="mw-permissionerror-globalblocking-blockedtext-range"><b>IP-osoitteesi on alueella, joka on estetty <a href="https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Global_blocks" class="extiw" title="m:Special:MyLanguage/Global blocks">kaikissa Wikimedia-säätiön wikeissä</a>.</b> <p>Eston asetti <a href="/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Jon_Kolbert" title="Käyttäjä:Jon Kolbert">‪Jon Kolbert‬</a>. Annettu syy on <i><a href="https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/NOP" class="extiw" title="m:Special:MyLanguage/NOP">Open proxy/Webhost</a>: See the <a href="https://meta.wikimedia.org/wiki/WM:OP/H" class="extiw" title="m:WM:OP/H">help page</a> if you are affected </i>. </p> <ul><li>Esto alkoi: 27. elokuuta 2023 kello 17.12</li> <li>Esto päättyy: 27. elokuuta 2028 kello 17.12</li></ul> <p>Tämänhetkinen IP-osoitteesi on 8.222.208.146. Estetty alue on 8.222.128.0/17. </p><p>Liitä kaikki yllä olevat tiedot kun teet kyselyjä. Jos uskot, että sinut estettiin vahingossa, löydät lisätietoja ja ohjeita <a href="https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/No_open_proxies" class="extiw" title="m:Special:MyLanguage/No open proxies">Ei avoimia välityspalvelimia</a> -käytännöstä. </p> Muussa tapauksessa keskustellaksesi estosta <a href="https://meta.wikimedia.org/wiki/Steward_requests/Global" class="extiw" title="m:Steward requests/Global">lähetä tarkistuspyyntö Meta-Wikissä</a>. Voit myös lähettää sähköpostia <a href="https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Stewards" class="extiw" title="m:Special:MyLanguage/Stewards">ylivalvojien</a> <a href="https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/VRT" class="extiw" title="m:Special:MyLanguage/VRT">VRT</a>-jonoon osoitteeseen <kbd>stewards@wikimedia.org</kbd>. Kerro viestissäsi kaikki yllä mainitut tiedot.</div></div><hr /> <p>Voit katsoa ja kopioida tämän sivun lähdetekstiä. </p><textarea readonly="" accesskey="," id="wpTextbox1" cols="80" rows="25" style="" class="mw-editfont-monospace" lang="fi" dir="ltr" name="wpTextbox1">{{Tämä artikkeli|käsittelee valtiota. Muita merkityksiä on [[Suomi (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} {{Korjattava|Ainakin johdantoa voisi selventää ja laittaa lisäystä kunkin aiheen pääartikkeliin. Artikkeli on turhan pitkä, ja lähteitä voisi myös lisätä.}}{{Valtion tiedot | koko-nimi = Suomen tasavalta | nimet-virallisilla-kielillä = Republiken Finland | nimi-genetiivissä = Suomen | lippu = [[Tiedosto:{{#property:p41}}|border|125px|Suomen lippu]] | vaakuna = [[Tiedosto:{{#property:p94}}|center|85px|Suomen vaakuna]] | sijainti = EU-Finland.svg | sijainti-selite = Suomen sijainti | motto = | viralliset-kielet = [[Suomen kieli|suomi]] ja [[Ruotsin kieli|ruotsi]] sekä [[Saamelaiskielet|saame]]<sup>1</sup> | pääkaupunki = {{#invoke:PropertyLink|property|p36}}, {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Helsinki}} }} as. | pääkaupungin-koordinaatit = {{coord|60|10|15|N|024|56|15|E|type:city({{Suomen kunta/väkiluku|Helsinki}})_region:FI-18|nimi=Helsinki}} | valtionpäämiehen-nimike = [[Suomen tasavallan presidentti|Presidentti]] | nykyinen-valtionpäämies = [[Alexander Stubb]] | hallituksenpäämiehen-nimike = [[Suomen pääministeri|Pääministeri]] | nykyinen-hallituksenpäämies = [[{{#property:p6}}]] | alan-sijaluku = 64 | pinta-ala = 338&nbsp;472 km² <ref name="pinta-ala">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_alue.html#Maantieteellisiä%20tietoja | Nimeke=Suomen pinta-ala 1.1.2022 | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=21.7.2022 }}</ref> | vesipinta-ala = 34&nbsp;524 km² (10,2&nbsp;%)<ref name="pinta-ala"/> | väestönlaskentavuosi = 2023 | väkiluvun-sijaluku = 115 | väkiluku = 5&nbsp;616&nbsp;923 <ref name="Väkiluku">{{Verkkoviite | Osoite= https://dvv.fi/vaestotietojarjestelma | Nimeke=Väestötietojärjestelmä | Ajankohta=28.12.2023 | Julkaisija= Väestörekisterikeskus | Viitattu=28.12.2023}}</ref> | väestötiheys = 18,3 as. / km² <small>(per maapinta-ala, 1.1.2022)</small><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.kuntaliitto.fi/kuntaliitto/tietotuotteet-ja-palvelut/kaupunkien-ja-kuntien-lukumaarat-ja-vaestotiedot/kuntien-pinta-alat-ja-asukastiheydet | Nimeke = Kuntien pinta-alat ja asukastiheydet | Tekijä = | Ajankohta = 1.1.2022 | Julkaisija = Kuntaliitto | Viitattu = 8.11.2023 }}</ref> | itsenäisyystapahtumat = &nbsp;– autonomia<br>&nbsp;– julistautui itsenäiseksi<br />&nbsp;– [[Neuvosto-Venäjä]] tunnusti itsenäisyyden | itsenäisyysvuodet = [[29. maaliskuuta]] [[1809]]<br />[[6. joulukuuta]] [[1917]]<br /><br />[[31. joulukuuta]] [[1917]] | valuutta = [[euro]] | valuuttatunnus = EUR | aikavyöhyke = [[UTC+2]] | kesäaika = [[UTC+3]] | kansallislaulu = [[{{#property:p85}}]] | kansallislauluääni = United States Navy Band - Maamme.ogg | suuntanumero = 358 | bkt-vuosi = 2016 | bkt-sija = 35 | bkt = {{nowrap|238,6 mrd. [[Yhdysvaltain dollari|USD]]}}<ref name="SuomiIMF">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.imf.org/external/pubs/ft/weo/2017/02/weodata/weorept.aspx?sy=2016&ey=2017&scsm=1&ssd=1&sort=country&ds=.&br=1&pr1.x=52&pr1.y=9&c=172&s=NGDPD%2CPPPGDP%2CNGDPRPPPPC%2CNGDPDPC%2CPPPSH&grp=0&a= | Nimeke = World Economic Outlook Database, October 2017 / Report for Selected Countries and Subjects / Finland | Ajankohta = 10/2017 | Julkaisija = IMF | Viitattu = 12.10.2017}}</ref> | bkt-per-asukas = 43&nbsp;482 USD <ref name="SuomiIMF"/> ([[Luettelo valtioista asukaskohtaisen bruttokansantuotteen mukaan|sijalla 21]]) | hdi-vuosi = {{ValtioHDI|Vuosi}} | hdi-sija = {{ValtioHDISija|FI}} | hdi = {{ValtioHDI|FI}} <ref name="hdr">{{ValtioHDI|LÄHDE}}</ref> | alaviite = <sup>1</sup>Suomi ja ruotsi ovat suomen perustuslain määrittelemät kansalliskielet. Vuodesta 1992 lähtien saamen kieli on ollut Suomessa virallisen kielen asemassa saamelaisten kotiseutualueella. Saamen kielilain mukaan henkilö voi itse valita, haluaako hän palvelua suomen vai saamen kielellä hoitaessaan asioitaan kunnassa. Kielilaki on voimassa Enontekiön, Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnissa sekä niissä kuntayhtymissä, joissa jokin näistä kunnista on jäsenenä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20031086 | Nimeke = Saamen kielilaki | Julkaisija = Edita | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 23.10.2024 }}</ref> Lisäksi suomen perustuslaki turvaa myös [[Romanit|romani]]en ja [[Suomalainen viittomakieli|viittomakielisten]] oikeuden käyttää omaa kieltään.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030423 | Nimeke = Kielilaki | Julkaisija = Edita | Julkaisu = Finlex | Viitattu = 21.2.2008 | arkisto = https://web.archive.org/web/20111002123348/http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2003/20030423 | arkistoitu = 2.10.2011 }}</ref> | valtiomuoto = [[parlamentarismi|parlamentaarinen]] [[tasavalta]] | muut-kaupungit = {{Lista| *[[Espoo]], {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Espoo}} }} as. *[[Tampere]], {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Tampere}} }} as. *[[Vantaa]], {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Vantaa}} }} as. *[[Oulu]], {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Oulu}} }} as. *[[Turku]], {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Turku}} }} as. *[[Jyväskylä]], {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Jyväskylä}} }} as. *[[Kuopio]], {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Kuopio}} }} as. *[[Lahti]], {{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|Lahti}} }} as. *[[Luettelo Suomen kaupungeista|lisää kaupunkeja]] }} | väestönkasvu = 0,28 %<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://vrk.fi/etusivu | Nimeke=Suomen väkiluku 10.4.2018 | Ajankohta=10.4.2018 | Julkaisija = Väestörekisterikeskus | Viitattu =10.4.2018 | arkisto= https://web.archive.org/web/20180409153931/http://vrk.fi/etusivu | arkistoitu=9.4.2018 }}</ref> | väestönkasvuvuosi = 2016 | maatalous = 3,3 % | teollisuus = 30,2 % | palvelut = 66,5 % | lyhenne = FI, FIN | ajoneuvo = FIN | lentokone = OH | edeltäjät = {{Suomen suuriruhtinaskunta}} }} '''Suomen tasavalta''' ({{k-sv|Republiken Finland}}) eli '''Suomi''' ({{k-sv|Finland}}) on [[Parlamentarismi|parlamentaarinen]] [[tasavalta]] [[Pohjois-Eurooppa|Pohjois-Euroopassa]]. Suomen perusti [[Mr Popoo Pepe]] vuonna 1473 omana valtiona, mutta sitten Ruotsi valtasi sen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.youtube.com/watch?v=xvFZjo5PgG0|nimeke=hh|tekijä=Hh|julkaisu=Hh|ajankohta=Hh}}</ref> Suomen rajanaapureita ovat idässä [[Venäjä]], pohjoisessa [[Norja]] ja lännessä [[Ruotsi]]. Ilman yhteistä maarajaa Suomen lähinaapurina on vielä Suomenlahden eteläpuolella [[Viro]]. Suomi kuuluu [[Pohjoismaat|Pohjoismaihin]], ja luonnonmaantieteellisesti Suomi on osa [[Fennoskandia]]n niemimaata ja yksi [[Itämeri|Itämeren]] rantavaltioista. Itämeren osista Suomen alueelle ulottuvat [[Suomenlahti]], [[Saaristomeri]], [[Ahvenanmeri ]] ja [[Pohjanlahti]]. [[Köppenin ilmastoluokitus|Köppenin ilmastoluokituksessa]] Suomi kuuluu lumi- ja metsäilmaston kostea- ja kylmätalviseen tyyppiin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://ilmatieteenlaitos.fi/suomen-ilmastovyohykkeet | Nimeke=Suomen ilmastovyöhykkeet | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Viitattu=13.4.2016}}</ref> [[Kasvillisuusvyöhyke|Kasvillisuusvyöhykkeistä]] Suomi kuuluu pääosin [[Boreaalinen vyöhyke|pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen]]. Suomea on asutettu viimeisimmän jääkauden päättymisestä lähtien eli jo 9&nbsp;000 vuotta eaa. Itämerensuomalaiset kansat levittäytyivät Suomen alueelle joskus 800-luvulla. Suomi oli pitkään osa [[Ruotsi|Ruotsia]], kunnes vuonna 1809 se siirtyi [[Suomen sota|Ruotsin tappioon päättyneen sodan jälkeen osaksi]] [[Venäjän keisarikunta|Venäjää]]. [[Suomen itsenäistyminen|Suomi itsenäistyi]] vuonna 1917 [[Lokakuun vallankumous|bolševikkien valtaannousun jälkimainingeissa]]. Kansan kahtiajako ajoi maan [[Suomen sisällissota|sisällissotaan]]. Tasavalta vakiintui hallitusmuodoksi vuonna 1919. [[Toinen maailmansota|Toisessa maailmansodassa]] Suomi oli aluksi puolueeton, vaikka [[Neuvostoliitto]] vaati siltä ankaria alueluovutuksia. [[Talvisota]] alkoi, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ilman sodanjulistusta. Maaliskuussa 1940 allekirjoitettiin [[Moskovan rauha]]. Suomi säilytti itsenäisyyden, mutta joutui taipumaan tiukkoihin rauhanehtoihin. [[Jatkosota|Jatkosodassa]] Suomi yritti [[Natsi-Saksa|saksalaisten]] aseveljenä saada menetetyt alueet takaisin, ylittäen lopulta vanhat rajansa. [[Lapin sota]] oli seurausta rauhasta [[Josif Stalin|Stalinin]] kanssa, kun saksalaiset piti häätää Suomesta. [[YYA-sopimus]] sitoi Suomen [[Kylmä sota|kylmän sodan]] ajaksi Neuvostoliiton etupiiriin, ja Neuvostoliitto vaikutti Suomen politiikkaan. Tämä johti niin kutsuttuun [[Suomettuminen|suomettumiseen]]. Suomi liittyi [[Euroopan neuvosto|Euroopan neuvostoon]] vuonna 1989, [[Euroopan unioni|EU:hun]] 1995 ja [[Nato|Natoon]] 2023. Suomi on [[Luettelo valtioista asukastiheyden mukaan|Euroopan unionin harvimmin asuttu maa]], ja valtaosa sen 5,56 miljoonasta asukkaasta asuu maan eteläosissa. Väestökeskipiste sijaitsee [[Hämeenlinna|Hämeenlinnassa]].<ref name=":10">{{Verkkoviite|osoite=https://www2.stat.fi:443/tietotrendit/blogit/2019/hauholla-oltu-keskipisteessa-yli-20-vuotta/|nimeke=Hauholla oltu keskipisteessä yli 20 vuotta {{!}} Tieto&trendit|tekijä=Piela, Pasi|julkaisu=Tieto&trendit|ajankohta=2019-05-29|viitattu=2023-04-04|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> [[Suomen perustuslaki]] määrittelee [[Valtio|maan]] [[kansalliskieli]]ksi [[Suomen kieli|suomen]] ja [[Ruotsin kieli|ruotsin]]. Lisäksi [[Saamelaiskielet|saamenkielisillä]] on lain mukaan oikeus omaan kieleensä pohjoisessa Suomessa.<ref name=":11">{{Verkkoviite | Osoite = https://oikeusministerio.fi/saamenkielet | Nimeke = Saamen kielet | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 2.8.2022}}</ref> Vuoden 2022 lopussa suomenkielisiä oli väestöstä 85,9 prosenttia ja ruotsinkielisiä 5,2 prosenttia. Muiden kielten puhujien osuus väestöstä oli 8,9 prosenttia.<ref name="50000-vuonna-2022">{{Verkkoviite | Osoite=https://stat.fi/julkaisu/cl8lprraorrr20dut5a0tywm5 | Nimeke=Vieraskielisten määrä kasvoi lähes 38 000 henkilöllä | Julkaisija=Tilastokeskus | Julkaistu=31.3.2023 | Viitattu=7.9.2023 }}</ref> Suomi kuuluu [[Euroopan unioni|Euroopan unionin]] lisäksi [[Euro|Euroopan yhteisvaluutta-alueeseen]] sekä puolustusliitto [[Nato]]on. Suomi on [[hyvinvointivaltio]], jolla on [[Luettelo valtioista asukaskohtaisen bruttokansantuotteen (reaalimuutoksen) mukaan|korkea bruttokansantuote henkeä kohden]]. Suomi on sijoittunut korkealle useissa [[Suomi kansainvälisissä vertailuissa|kansainvälisissä vertailuissa]], mukaan lukien koulutus, taloudellinen kilpailukyky, kansalaisvapaudet, elämänlaatu, onnellisuus ja [[Inhimillisen kehityksen indeksi|inhimillinen kehitys]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://bbc.com/news/world-europe-56457295 |nimeke =Finland ranked happiest country in the world - again|julkaisu=BBC News|ajankohta=2021-03-19 |viitattu=2021-04-09|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Vuonna 2022 Suomi oli pitänyt [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneiden kansakuntien]] kestävän kehityksen verkoston ylläpitämän ''World Happiness Report'' -listan ensimmäistä sijaa maailman onnellisimpana maana hallussaan kuusi vuotta yhtäjaksoisesti vuodesta 2018.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/a/74-20022690 |nimeke=Suomi on kuudetta kertaa maailman onnellisin maa|julkaisu=https://yle.fi/a/74-20022690 }}</ref> == Nimi == [[Suomi-nimen alkuperä|Nimen ''Suomi'' alkuperää]] ei tiedetä. Tiedetään, että se on ollut alun perin Suomenlahden ympäristöä ja sittemmin lähinnä [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomea]] ja sen suomenkielisen väestön kieltä koskeva nimitys ja laajentunut myöhemmin tarkoittamaan koko maata. Aiemmin esitetyt hypoteesit sen alkuperästä on uudemman tiedon perusteella kumottu.<ref name="Etymologia">{{Kirjaviite | Tekijä=Häkkinen, Kaisa | Nimeke=Nykysuomen etymologinen sanakirja | Sivu=1210–1211 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Isbn= 951-0-27108-X}}<br>Koivulehto, Jorma: Suomi. ''Virittäjä'' 3/1993, ks. myös Laurila, Vihtori: Suomen saari ja muinaisrunon saari, ''Kalevalaseuran vuosikirja 44'', 1964.</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kuukausiliite/art-2000009054909.html | Nimeke=7 väärinkäsitystä suomen kielestä | Tekijä=Rossi, Venla | Ajankohta=11.9.2022 | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Lainaus=Uudempi käsitys oli, että ''suomen'' taustalla olisi maata tai ihmistä tarkoittanut indoeurooppalaisen kielen sana, vaikkapa kantabalttilaisen kielen sana ''zeme''. Sekään ei ole totta. <br>Viime vuosina taas uskottiin tutkija Petri Kallion teoriaan, jonka mukaan ''suomi'' olisi lainattu aikoinaan jostain luoteiseurooppalaisesta kielimuodosta. Kaikkien näiden teorioiden kohtaloksi on koitunut päivittynyt tieto kantasuomen äännejärjestelmästä ja uralilaisten kielten kantakielitasoista. Viimeiseksi Petri Kallio kumosi itse oman teoriansa. <br> ''Suomi'' on siis yhä mysteeri.| Viitattu = 11.9.2022 }}</ref>. Vanhin säilynyt maininta sanasta ''Suomi'' on vuosien 741–829 välillä kirjoitetuissa [[Frankkien valtakunta|Frankkien valtakunnan]] annaaleissa. Niissä mainitaan vuoden 811 kohdalla erään rauhansopimuksen yhteydessä Suomi-niminen henkilö.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Heikkilä, Mikko K. |Nimeke=Keskiajan suomen kielen dokumentoitu sanasto ensiesiintymisvuosineen|Vuosi=2017|Sivu=44|Julkaisija=Mediapinta|Isbn=978-952-236-859-1}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.thelatinlibrary.com/annalesregnifrancorum.html |nimeke =Annesl Regni Francorum|julkaisu= thelatinlibrary.com |viitattu=2018-07-29}}</ref> Nykyään nimen ''Suomi'' vastineita käytetään [[Itämerensuomalaiset kielet|itämerensuomalaisten kielten]] lisäksi [[Saamelaiskielet|saamelaiskielissä]], [[Latvian kieli|latviassa]], [[Liettuan kieli|liettuassa]] ja [[gaeli]]ssa.<ref>[http://www.wordsense.eu/Su%C3%B2maidh/ WordSense.eu Dictionary].</ref> Valtaosa maailman kielistä käyttää Suomesta nimitystä ''Finland'', joka juontaa juurensa [[Latina|latinankieliseen]] termiin ''fenni''. Ensimmäisen kerran nimitystä tiedetään käytetyn roomalaisen historioitsija [[Tacitus|Tacituksen]] teoksessa ''[[Germania (kirja)|Germania]]'' vuonna 98. Latinaan nimitys on mahdollisesti lainattu germaanisista kielistä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=191488 | Nimeke=Miksi Saksa on suomeksi Saksa ja Suomi saksaksi Finnland? | Ajankohta=9.6.2010 | Julkaisija=Suomen suurlähetystö, Berliini | Viitattu=28.9.2017}}</ref> Yksi vanhimmista säilyneistä vieraskielisistä maininnoista ''Finlandista'' on [[Riimukivi U 582|riimukivessä U 528]], joka on ajoitettu 1030-luvulle.{{Lähde}} == Maantiede ja geologia == {{Pääartikkeli|[[Suomen maantiede]]|[[Suomen kallioperä]]}} [[Tiedosto:Granodiorite_of_the_Fennoscandian_Shield.jpg|pienoiskuva|[[Baltian kilpi|Baltian kilven]] [[granodioriitti]]a [[Helsinki|Helsingissä]].]] [[Tiedosto:Seututie 325 Pelisalmi 2.jpg|pienoiskuva|Suomi tunnetaan tuhansien järvien maana.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://ksymparistokasvatus.fi/suomen-tuhannet-jarvet/ |nimeke= Suomen tuhannet järvet – KS Ymparistokasvatus |viitattu= 2020-12-10 |arkisto= https://web.archive.org/web/20210125111212/https://ksymparistokasvatus.fi/suomen-tuhannet-jarvet/ |arkistoitu= 2021-01-25 }}</ref> Kuvassa järvimaisema [[Kangasala|Kangasalta]], [[seututie 325]] kulkee [[Längelmävesi|Längelmäveden]] yli.]] Suomen [[kallioperä]] kuuluu vanhaan [[Baltian kilpi|Fennoskandian kilpeen]], jossa vain pienet osat ovat nuorempia kuin 1&nbsp;800 miljoonaa vuotta. [[Peruskallio]] on monin paikoin näkyvillä. Kallioperän vanhinta osaa on Itä- ja Pohjois-Suomessa esiintyvä, 2&nbsp;800–2&nbsp;700 miljoonaa vuotta vanha [[Arkeeinen eoni|arkeeinen]] kallioperä. Pääosan Suomen kallioperästä muodostaa 1&nbsp;930–1&nbsp;800 miljoonaa vuotta sitten [[Paleoproterotsooinen maailmankausi|varhaisproterotsooisella]] kaudella syntynyt [[Svekokarelidit|svekofenninen]] kallioperä. Pohjois-Lapissa on merkittävä [[granuliitti]]muodostuma. Nuoremmista kallioperistä merkittävimpiä ovat Etelä-Suomen 1&nbsp;650–1&nbsp;540 miljoonaa vuotta sitten [[Mesoproterotsooinen maailmankausi|keskiproterotsooisella]] kaudella syntyneet [[rapakivi]]graniitit.<ref>Korsman, Kalevi & Koistinen, Tapio: Suomen kallioperän yleispiirteet. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Lehtinen, Martti & Nurmi, Pekka & Rämö, Tapani (toim.) | Nimeke=Suomen kallioperä. 3000 vuosimiljoonaa | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomen geologinen seura | Vuosi=1998 | Isbn=952-90-9260-1 | www= https://web.archive.org/web/20181009172128/https://www.geologinenseura.fi/suomenkalliopera/CH3.pdf |www-teksti=vain&nbsp;arkistossa | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Suomen pinta-ala on 338&nbsp;472&nbsp;km² (2022). Lukuun sisältyvät maa- ja sisävesialueet. Merialueita on lisäksi 52&nbsp;433&nbsp;km².<ref name="pinta-ala"/> [[Maankohoaminen|Maankohoamisen]] vuoksi maapinta-ala kasvaa vuosittain noin 7&nbsp;km². Maapinta-alasta on rakennettua 4&nbsp;prosenttia, maatalousmaata 9&nbsp;prosenttia, metsää 77&nbsp;prosenttia ja muuta maata 10&nbsp;prosenttia.<ref name="Taloussanomat:">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001517300.html | Julkaisu=Taloussanomat | Nimeke=Suomi on Euroopan metsäisin maa | Ajankohta=7.7.2007 | Viitattu=23.9.2017}}</ref> Maan eteläosa ja [[Pohjanmaa]]n rannikko ovat tasaisia, mutta Keski-Suomessa maasto muuttuu kumpuilevaksi. Itä-Suomen [[vaara]]t ja Lapin [[tunturi]]t ovat jäänne muinoin Itä-Karjalasta Lappiin ulottuneesta [[Karelidit|Karelidien]] vuoristosta. Käsivarren Lapin korkeimmat tunturit kuuluvat [[Skandit|Skandeihin]], joiden kallioperä on iältään 400–450 miljoonaa vuotta. Suomen korkein kohta on Skandeihin kuuluva [[Halti]]tunturi, jonka rinne kohoaa Suomen puolella 1&nbsp;324 metriin merenpinnasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://yle.fi/uutiset/3-5793810 | Nimeke=Suomen korkeushuippu madaltui | Julkaisu=Yle uutiset | Viitattu=28.9.2017}}</ref> Yleisin kivennäismaalaji on [[moreeni]], jonka päälle on paikoin kasautunut [[savi]]kkoa. Eloperäisistä maalajeista [[Suo|soille]] on muodostunut [[turve]]tta ja [[Kangasmetsä|kangasmetsiin]] kangashumusta. [[Veiksel-jääkausi|Viimeisen jääkauden]] lopulla syntyneet jäätikön reunan suuntaiset [[reunamuodostuma]]t ja liikesuunnan mukaiset [[harju]]t ovat Suomelle tunnusomaisia maastonmuotoja. Reunamuodostumista merkittävimmät ovat [[Salpausselät]], jotka kulkevat eteläisen Suomen poikki lounaasta koilliseen. Pitkittäisharjuista tunnetuimpia ovat [[Pyynikinharju]] [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaalla]], joka on maailman korkein soraharju,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.tampere.fi/en/city-of-tampere/information-on-tampere.html | Julkaisija = Tampere.fi | Viitattu = 3.12.2019 | Nimeke = Information on Tampere | Selite = "Close to nature"}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://visittampere.fi/artikkelit/parhaat-paikat-ottaa-tampere-selfie/ | Julkaisija = Visittampere.fi | Viitattu = 3.12.2019 | Nimeke = Parhaat paikat ottaa Tampere-selfie | Ajankohta = 26.1.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/tutustu-pispalaan-kuja-ja-salli-kerrallaan-tampereen-matkailuoppaat-kertovat-myos-persoonallisen-harjun-entisista-asukkaista-201171090 | Julkaisija = Aamulehti.fi | Nimeke = Tutustu Pispalaan kuja ja sälli kerrallaan | Viitattu = 3.12.2019 | Ajankohta = 10.9.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20191203120844/https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/tutustu-pispalaan-kuja-ja-salli-kerrallaan-tampereen-matkailuoppaat-kertovat-myos-persoonallisen-harjun-entisista-asukkaista-201171090 | arkistoitu = 3.12.2019 }}</ref> sekä [[Punkaharju (harju)|Punkaharju]] [[Saimaa]]n [[Puruvesi|Puruvedellä]]. Pääosa Suomesta kuuluu [[Itämeri|Itämeren]] valuma-alueeseen. Pienempi osa pohjoisessa kuuluu [[Barentsinmeri|Barentsinmeren]] valuma-alueeseen ja idässä [[Vienanmeri|Vienanmeren]] valuma-alueeseen. [[Järvi]]ä on Suomessa poikkeuksellisen paljon. Yhteensä maassa on Maanmittauslaitoksen mukaan 168&nbsp;000 yli puolen hehtaarin suuruista järveä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006175027.html | Nimeke = Suomen tarkka järvimäärä on vihdoin laskettu: Tuhansien järvien maa muodostuu 168 000 järvestä| Tekijä = Minna Pölkki| Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 16.7.2019| Viitattu = 16.7.2019 }}</ref> Suurin järvi on Saimaa ja syvin [[Päijänne]]. Runsasjärvisintä aluetta on [[Järvi-Suomi]]. Järvet ovat rikkonaisia, runsassaarisia ja suurimmaksi osaksi matalia, keskisyvyys on seitsemän metriä. Järvet muodostavat jokien välityksellä [[järvireitti|järvireittejä]] ja nämä vesistöjä. Suurimmat vesistöt ovat [[Vuoksen vesistö|Vuoksen]], [[Kymijoen vesistö|Kymijoen]], [[Kokemäenjoen vesistö|Kokemäenjoen]], [[Oulujoen vesistöalue|Oulujoen]] ja [[Kemijoki|Kemijoen vesistöt]]. Järvien tapaan myös rannikot ovat rikkonaisia ja runsassaarisia. [[Turun saaristo]] ja [[Ahvenanmaan saaristo]] muodostavat Euroopan toiseksi monisaarisimman saariston. Suurin saari on Saimaalla sijaitseva [[Sääminginsalo]] (1&nbsp;069&nbsp;km²) ja toiseksi suurin [[Manner-Ahvenanmaa|Ahvenanmaan pääsaari]] (685&nbsp;km²). Suomen merialueilla ja sisävesillä saaria on yhteensä 179&nbsp;584.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.foss.fi/suomen-saaret/saaret/ | Nimeke=Suomen Saaret | Julkaisija=Finlands öar rf – Suomen saaret ry | Viitattu=3.3.2009 | arkisto= https://web.archive.org/web/20140519112240/http://www.foss.fi/suomen-saaret/saaret/ | arkistoitu=19.5.2014 }}</ref> == Elävä luonto == {{Pääartikkeli|[[Suomen luonto]]}} [[Tiedosto:Cygnus cygnus Oulu 20170417 02.jpg|pienoiskuva|[[Laulujoutsen]] on Suomen kansallislintu.]] [[Eläinmaantieteellinen alue|Eläinmaantieteellisesti]] Suomi kuuluu [[Palearktinen alue|palearktiseen alueeseen]], jonka eläimistö on tyypillistä pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle. Nisäkkäitä on tunnistettu kaikkiaan yli 60 lajia, joista yleisiä ovat muun muassa [[orava]], [[metsäjänis]] ja [[kettu]]. Suurista nisäkäslajeista esiintyvät [[karhu]], [[susi]], [[hirvi]] ja [[peura]]n alalajit [[metsäpeura]] ja [[poro]], joka on kesytetty [[tunturipeura]]sta. Lintulajeja on havaittu 472,<ref>[https://archive.is/20120523220512/http://www.birdlife.fi/havainnot/rk/suomessa_tavatut_lintulajit.shtml Suomessa tavatut lintulajit]. BirdLife Suomi.</ref> joista suurin osa on [[muuttolintu]]ja. Kalalajeja on yli 70, [[Matelijat|matelijalajeja]] viisi ja [[Sammakkoeläimet|sammakkoeläinlajeja]] 3–4.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/08/08/suomalaisia-kalalajeja |nimeke =Suomalaisia kalalajeja| julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=8.8.2007|julkaisija=Yleisradio |viitattu=19.3.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kalat-matelijat-ja-sammakkoelaimet |nimeke =Kalat, matelijat ja sammakkoeläimet| julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=15.12.2015|julkaisija=Yleisradio |viitattu=19.3.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite| osoite=https://peda.net/Catalunya/vedet/sammakkolammella/ss| nimeke=Suomen sammakkolajit| julkaisu=Peda.net| viitattu=19.3.2019| arkisto=https://web.archive.org/web/20210514052949/https://peda.net/Catalunya/vedet/sammakkolammella/ss| arkistoitu=14.5.2021}}</ref> [[Kasvillisuusvyöhyke|Kasvillisuusvyöhykkeistä]] [[Keskiboreaalinen vyöhyke|keskiboreaaliseen vyöhykkeeseen]] luetaan ainakin [[Pohjois-Pohjanmaan maakunta|Pohjois-Pohjanmaan]] eteläosat, [[Kainuun maakunta|Kainuu]], [[Pohjois-Savon maakunta|Pohjois-Savo]], [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjala]], [[Pohjanmaan maakunta|Pohjanmaa]], [[Etelä-Pohjanmaan maakunta|Etelä-Pohjanmaan]] pohjoisosia sekä [[Keski-Pohjanmaan maakunta|Keski-Pohjanmaa]]. Lappi kuuluu lähes kokonaan [[Boreaalinen vyöhyke#Pohjoisboreaalinen vyöhyke|pohjoisboreaaliseen vyöhykkeeseen]] lukuun ottamatta aivan pohjoisimpia osia jotka kuuluvat [[Oroarktinen|oroarktiseen vyöhykkeeseen]]. Etelä-Suomi [[Pirkanmaan maakunta|Pirkanmaasta]] ja Pohjois-Karjalasta alaspäin kuuluu [[Eteläboreaalinen vyöhyke|eteläboreaaliseen vyöhykkeeseen]]. Aivan etelässä, lounaisrannikolla tavataan [[Hemiboreaalinen vyöhyke|hemiboreaalista vyöhykettä]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/luma1.html |nimeke =Pohjoiset alueet/yleiskuvaus|julkaisu= oulu.fi |viitattu=2019-09-02}}</ref> Suomen luonto voidaan jakaa pääpiirteissään seuraaviin alueisiin:{{lähde|Mihin jakoon perustuu}} # Lounais- ja Etelä-Suomi # Itä-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi # Metsä-Lappi # Tunturi-Lappi === Lounais- ja Etelä-Suomi === [[Tiedosto:Ruissalo winter forest 2.jpg|pienoiskuva|vasen|Suomen laajimmat tammimetsät ovat [[Ruissalo]]n saarella Turussa, jossa on myös muita iäkkäitä jalopuumetsiä.]] Alue käsittää lähinnä [[Ahvenanmaa]]n, [[Varsinais-Suomi|Varsinais-Suomen]] ja [[Uusimaa|Uudenmaan]] maakuntien alueen, sekä eteläisiä osia muista maakunnista linjalle Pori-Hämeenlinna-Kotka. Alue on tuottoisaa maatalousaluetta, jonka takia koskemattomat erämaa-alueet ovat pirstoutuneet sinne tänne kauaksi toisistaan. Alueen kasvillisuutta leimaa korkea [[biodiversiteetti]] muuhun Suomeen verrattuna, ja kasvillisuuden eteläiset piirteet. Alueella on sekä Keski-Euroopalle, että Siperian [[taiga]]lle tyypillisiä kasvi- ja eliölajeja. Metsätyyppien jyrkät vaihtelut aiheuttavat metsien mosaiikkimaiset piirteet ja alueen maastolle tunnusomaisen pienipiirteisyyden. Metsät vaihtelevat [[Metsätyyppioppi|metsätyypin]] mukaan rehevistä [[Pähkinäpensas|pähkinä-]] ja [[Jalot lehtipuut|jalopuulehdoista]] kuiviin [[Karukkokangas|karukkokankaisiin]]. Kuitenkin yli 95 prosenttia alueen metsistä on havupuuvaltaisia kankaita. Lounaisrannikolla, linjan Porvoo-Rauma lounaispuolella vallitseva metsätyyppi on rehevämpi lehtomainen tai tuore kangas, ja mantereen puolella tuore kangas. Koko alueella tavallisimmat puulajit ovat [[metsäkuusi]], [[koivut]] ja [[mänty]]. Yleisiä ovat myös [[haapa]], [[raita]], [[Kotipihlaja|pihlaja]] sekä [[Harmaaleppä|harmaa-]] ja [[tervaleppä]]. Harvinaisempia puita ja pensaita ovat [[pähkinäpensas]], [[lehmukset]], [[Jalavat|jalava]] ja [[vaahtera]]. [[Saarni]] ja [[tammi]] kasvavat luonnostaan vain Helsingin ja Uudenkaupungin välisellä rannikkokaistaleella, sielläkin harvinaisina, joskin saarnella on muutama yksittäinen luonnontilainen esiintymä sisämaassakin. Metsien [[aluskasvillisuus|aluskasvillisuudessa]] tyypillisiä lajeja ovat metsätyypistä riippuen [[mustikka]], [[puolukka]], [[saniaiset]], [[oravanmarja]], [[valkovuokko]], [[käenkaali]] sekä [[sammalet]] ja [[jäkälät]]. [[Kevätlinnunherne]], valkovuokko, sinivuokko ja käenrieskat kasvavat Suomessa pääosin vain tällä alueella.<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://sites.google.com/site/suomifinlandfinlande/luonto-ja-ilmasto| nimeke=Luonto| julkaisu=Suomi Finland Finlande| viitattu=19.3.2019| arkisto=https://web.archive.org/web/20201024181306/https://sites.google.com/site/suomifinlandfinlande/luonto-ja-ilmasto| arkistoitu=24.10.2020}}</ref> Alueen suot ovat pääosin keidassoita, mutta ihminen on kuivattanut niistä suuren osan. Haihdunta on kesäisin kohtalaista, ja luontaisesti soita on alueelle muodostunut lähinnä rotkoihin ja laakson pohjille kosteisiin painanteisiin.{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} Nisäkkäitä, joita Suomessa esiintyy pääasiassa vain maan eteläosissa, ovat esimerkiksi [[liito-orava]] ja [[rusakko]]. Alueella elää viisi sammakkoeläin- ja viisi matelijalajia. Hyönteislajistosta vain lähinnä täälläpäin Suomea tavattavia lajeja ovat perhosista [[pikkuapollo]], [[lehmuskiitäjä]] ja [[tamminopsasiipi]].{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} === Itä-, Länsi-, Sisä- ja Pohjois-Suomi === [[Tiedosto:Ähtärin karhut 7.jpg|vasen|pienoiskuva|[[Karhu]] on Suomen kansalliseläin.]] [[Tiedosto:Eero Järnefelt - Landscape from Koli.jpg|pienoiskuva|[[Kolin kansallispuisto]] on yksi tunnetuimmista Itä-Suomen luontokohteista ja nähtävyyksistä. Kuvassa [[Eero Järnefelt]]in maalaus ''Maisema Kolilta''.]] Alue on Etelä-Suomea voimakkaammin lähinnä taigan eliö- ja kasvilajistoa, ja käsittää alueen Hämeestä Kainuuseen ja Oulun pohjoispuolelle. Kasvillisuus on alueen eteläosissa eteläboreaalista, pohjoisempana se vaihtuu keskiboreaaliin. Metsät ovat huomattavasti selväpiirteisempiä kuin Etelä-Suomen metsät; metsätyypeistä lähinnä tuore ja kuiva kangas vuorottelevat, ja antavat maastolle tyypillisen taigalle ominaisen tunnelman. Metsien pääpuulajit ovat boreaalisille metsille tyypilliset kuusi, koivu ja mänty. Mänty on alueen pohjoisosassa, kuten Oulun seudulla, kuusta yleisempi, mutta alueen eteläosassa, kuten Keski-Suomessa tai Pirkanmaalla vallitsevin puulaji on kuusi. Järvi-Suomen karuilla hietikkomailla mäntymetsät ovat yleisimpiä. Luonnontilaisessa metsässä kasvaa koivujen ja havupuiden seassa myös lehtipuita, kuten raita, haapa ja pihlaja. Metsätyypit ovat lähinnä havupuuvaltaisia kangasmetsiä. Ne ovat huomattavasti selkeämpiä ja karumpia kuin Etelä- ja Lounais-Suomen alueella kasvavat metsät. Tyypillisimmät aluskasvillisuuden muodostajat ovat mustikka ja puolukka, sekä sammalet ja jäkälät. Soita on enemmän kuin etelässä, ja ne voivat olla joko keidas- tai aapasoita. Lehtoja kasvaa yleensä purolaaksoissa, ja ne ovat tavallisesti kosteita saniaislehtoja, varsinaisten lehtimetsien piirteitä alueen lehdoista ei täällä kuitenkaan löydy, vaan lehdon lehtipuut ovat yleensä havumetsillekin tyypillisiä, kuten koivuja.{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} Alue on hyvin soista, sillä sademäärät ovat yhtä korkeat kuin Etelä-Suomenkin alueella, mutta haihdunta huomattavasti etelää vähäisempää. Esimerkiksi Pohjanmaalla on laajoja tasankosuoalueita.{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} Alueen nisäkäslajistoon kuuluu tyypillisiä havumetsälajeja, kuten [[karhu]], [[metsäsopuli]], [[metsämyyrä]], [[majavat]], [[hirvi]] ja [[ilves]]. Yleisiä lintuja ovat [[käpylinnut]], [[tiaiset]], [[peipot]], [[tikat]], [[suokukko]], [[Uikku|uikut]], [[sorsat]], [[rantakanat]], [[pöllöt]] ja [[haukat]]. Erityisesti [[metso]], [[pyy]] ja [[teeri]] ovat tyypillistä taigan linnustoa. Alueella on neljä matelija- ja sammakkoeläinlajia. Hyönteislajisto on muuten samaa kuin eteläisimmässäkin Suomessa, mutta eräät eteläiset lajit puuttuvat tai ovat harvinaisia.{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} ===Metsä-Lappi === [[Tiedosto:Syote National Park.jpg|pienoiskuva|vasen|Suomalaista pohjoisboreaalista metsää [[Syötteen kansallispuisto]]ssa, Metsä-Lappi.]] Alue on tyypillistä taigaa ja edustaa sen karumpaa pohjoista osaa. Maasto on luonnostaan selväpiirteistä ja varsin yksitoikkoista erämaata. Alueen kasvillisuus on eteläosissa keskiboreaalista, pohjoisemmassa pohjoisboreaalista. Metsät ovat matalampia kuin etelässä, ja erityisesti kuuset kärsivät alueella tykystä, mikä tekee niistä kapeampia. Auringonvalo pääsee harvassa ja matalassa metsässä helposti kenttäkerrokseen, joten alueella etenkin puiden katveen varpulajisto kukoistaa. Alueen pääpuulajit ovat kuusi, koivu ja mänty, mutta alueen pohjoisosissa kuusi on jo harvinainen, pohjoisimpien metsien ja kitumaiden ollessa mänty- ja tunturikoivuvaltaisia. Aluskasvillisuudessa kasvaa metsätyypistä riippuen joko mustikkaa tai [[variksenmarja]]a ja puolukkaa. Seudulla suon ja metsän raja on yleensä hyvin häilyvä johtuen vähäisestä hajonnasta, joten kuusikoissakin kasvaa yleensä suokasveja, kuten [[suopursu]]a ja vaivaiskoivua, jotka Etelä-Suomessa tiukasti vain soilla. Alueella yleisenä kasvava [[kullero]] on Etelä-Suomessa harvinainen. Kullero on Lapin [[Suomen maakuntakukat|maakuntakukka]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lappi.fi/lapinliitto/maakuntakukka | Julkaisija = Lappi.fi | Nimeke = Maakuntakukka | Selite = Kullero | Viitattu = 3.12.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/kullero | Julkaisija = Luontoportti.com | Nimeke = Kullero | Viitattu = 3.12.2019}}</ref> [[Tiedosto:Saana over Ala-Kilpisjärvi, Lapland, Finland, 2015 April.jpg|pienoiskuva|[[Saana (tunturi)|Saana]]-tunturi [[Enontekiö]]llä.]] Alueella on runsaasti soita, ja ne ovat lähinnä aapasoita, paikoin [[letto]]ja. Alueen eläimistö on taigalajistoa, kuten karhu, poro, hirvi, metsäpeura, [[susi]], [[ahma]] ja [[ilves]]. Linnuista mainittakoon [[laulujoutsen]], [[suokukko]], [[kurki]], [[tiaiset]], [[korppi]], [[kuukkeli]], [[piekana]], [[taviokuurna]] ja [[tilhi]]. Alueella on kaksi matelija- ja kolme sammakkoeläinlajia. Hyönteislajisto on niukempi kuin etelässä ja täysin taigalajistoa.{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} === Tunturi-Lappi === Alue on pääosin pohjoisboreaalia kitukasvuista havu- tai tunturikoivumetsää tai tunturien paljakoita. Puulajit ovat mänty ja [[tunturikoivu]]. Kuusi ei kasva tällä alueella ja paljakoilla ei kasva lainkaan puita. Metsien aluskasvillisuus on sekoitus tundraa ja taigaa, paljakoilla taas on tyypillistä tundrakasvillisuutta, kuten [[riekonmarja]]a ja jäkälää. Tunturikoivikoissa aluskasvillisuus on yleensä [[vaivaiskoivu]]a ja [[paju]]a. Tunturikoivikoissa on myös havumetsien tapaan runsaasti sieniä. Soita on lähes kaikkialla, ja ne ovat joko aapasoita tai palsasoita. Alueelle tyypillisiä eläimiä ovat [[poro]], [[ahma]] ja [[sopuli]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://www.lappi.fi/lappi/luonto/elaimet/nisakkaat |nimeke =Nisäkkäät - Lappi.fi| julkaisu=Lappi.fi| viitattu=2019-12-18 }}</ref> Linnustosta löytyvät [[maakotka]], [[koskikara]], [[korppi]], [[riekko]] ja [[sinirinta]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.oulu.fi/northnature/finnish/Suomi/elaimettulin.html |nimeke =Tervetuloa Lapin linnuston pariin!| julkaisu=Oulu.fi| viitattu=2019-12-18}}</ref> == Ilmasto == {{Pääartikkeli|[[Suomen ilmasto]]}} [[Tiedosto:Kurikka wind farm 2017.jpg|pienoiskuva|vasen|Kesäpäivä [[Kurikka|Kurikassa]]. Terminen kesä alkaa Etelä-Suomessa keskimäärin toukokuun puolessavälissä, Pohjois-Lapissa puolestaan kesäpäivänseisauksen tienoilla.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot |nimeke =Kesätilastot – Ilmatieteen laitos|julkaisu=ilmatieteenlaitos.fi |viitattu=2017-12-03 }}</ref>]] Suomessa vallitsee [[väli-ilmasto]], jossa on [[Meri-ilmasto|meri]]- tai [[mannerilmasto]]n piirteitä riippuen ilmavirtauksien ajoittaisesta suunnasta. Alueen lämpötilaan vaikuttavat suuresti sen sijainti [[Keskileveysasteet|keskileveysasteilla]] suurimmaksi osaksi pohjoisten leveyspiirien 60° ja 70° välillä ja [[Atlantin valtameri|Atlantilla]] [[Skandinavia]]n länsipuolella virtaava [[Golfvirta]], joka kohottaa Suomen lämpötilaa talvisin korkeammalle verrattuna muihin saman leveysvyöhykkeen alueisiin.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Suomen ilmasto | Osoite= http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_3.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Viitattu=19.11.2006 | arkisto= https://web.archive.org/web/20061207180354/http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_3.html | arkistoitu=7.12.2006 }}</ref> Golfvirran aiheuttama lämpötilan korotus on noin 6–11&nbsp;°C.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Laitinen, Tiera (toim.) | Nimeke=Ilmakehä ABC | Osoite= http://ilmatieteenlaitos.fi/ilmakeha-abc?p_p_id=abc_WAR_fmiwwwportlets&p_p_lifecycle=0&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-2&p_p_col_count=1&_abc_WAR_fmiwwwportlets_selectedInitial=G | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Viitattu=28.9.2017}}</ref> Myös [[Itämeri]] lahtineen kohottaa talvilämpötiloja rannikoilla ja suurimmat järvet niiden lähiympäristössä. Vuotuinen lämpötilan keskiarvo on lounaisimmassa Suomessa 5,5&nbsp;°C. Keskiarvo laskee kuljettaessa koilliseen, mutta on kuitenkin matalimmillaan maan luoteisimmissa osissa, jossa se on noin &minus;2&nbsp;°C.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Lämpötila | Osoite= http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/suomessa_2.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Viitattu=19.11.2006 | arkisto= https://web.archive.org/web/20090207045542/http://fmi.fi/ilmastonmuutos/suomessa_2.html | arkistoitu=7.2.2009 }}</ref> Suomen sademäärä vaihtelee voimakkaasti alueittain. Vähäsateisinta on Lapissa ja Pohjanmaan rannikolla, jossa vuotuinen sademäärä on noin 40&nbsp;cm.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.gaisma.com/en/location/pietarsaari.html | Nimeke=Pietarsaari, Finland | Julkaisu=Gaisma | Viitattu=28.9.2017 | Kieli={{en}} }}</ref> Pohjanmaan rannikolla vähäsateisuuteen vaikuttaa muun muassa [[föhntuuli]]. Sateisinta on Itä- ja Kaakkois-Suomessa, jossa vuotuinen sademäärä on noin 70&nbsp;cm. Myös lounais- ja etelärannikolla päästään lähelle 70&nbsp;cm vuotuista sademäärää.<ref name="gaisma.com">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.gaisma.com/en/location/vantaa.html | Nimeke=Vantaa, Finland | Julkaisu=Gaisma | Viitattu=28.9.2017 | Kieli={{en}} }}</ref> Sateisin kuukausi on sisämaassa heinäkuu, jolloin keskimäärin sataa noin 60–99&nbsp;mm.<ref>https://www.foreca.fi/s%C3%A4%C3%A4pedia/e8iz8k1l</ref> Rannikolla, Etelä-Suomea lukuunottamatta, sateisin kuukausi on elokuu, jolloin sataa noin 70&nbsp;mm ja Etelä-Suomessa sateisin aika jatkuu pelkän elokuun sijasta pitkälle syksyyn, toisin kuin pohjoisempana. Kun marraskuussa on Oulun läänissä ja Lapissa jo varsin kuivaa, Etelä-Suomessa saadaan keskimäärin vielä 70&nbsp;mm vettä yleisesti.<ref name="gaisma.com"/><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.gaisma.com/en/location/oulu.html | Nimeke=Oulu, Finland | Julkaisu=Gaisma | Viitattu=28.9.2017 | Kieli={{en}} }}</ref> Sateet voivat Suomessa muodostua usealla tavalla. Tyypillisimmät ovat kesäaikaan maaperän ja kasvillisuuden tuottamasta haihdunnasta johtuvat rankkasateina ja ukkoskuuroina ilmenevät konvektiosateet, kylmien ja lämpimien ilmamassojen törmäyksissä lämpötilaerojen aiheuttamat rintamasateet, ja Atlantin matalapaineiden mukana tulevat sateet, josta suurin osa tulee tihkusateena. Lisäksi alkutalvella tilanteessa, jossa Itämeri on vielä lämmin ja maa-alueilla on kova pakkanen, voi merenpuoleisen tuulen käydessä ilmetä konvektiosateen kaltaista tiivistymäsadetta, jolloin lämmin meri-ilma tiivistyy rannikolla kylmässä säässä rankoiksi lumipyryiksi. [[Tiedosto:Pikisaari 20060402.JPG|pienoiskuva|Suomessa talvi alkaa marraskuun aikana, Lapissa yleensä jo lokakuussa. Kattojen pitää kestää alueelle tyypillinen lumikuorma.]] Jokaisena vuodenaikana vallitsevat sille tyypilliset säätyypit. Keskitalvella, tammi–helmikuussa, Etelä-Suomessa vuorottelevat lauhat Atlantilta pyrkivät kosteat matalapaineet, sekä arktinen, pohjoisesta pyrkivä kuiva pakkassää. Pohjois-Suomessa asetelma on muuten sama, mutta pakkasjaksot ovat vallitsevampia. Keväällä, huhti-toukokuulla matalapainetoiminta on talven jäljiltä yleensä heikkoa, ja vallitseva säätyyppi on kuiva ja aurinkoinen. Kesällä matalapainetoiminta alkaa kiihtyä. Kesäisin, tyypillisesti kesäkuun puolestavälistä elokuun puoleenväliin Suomessa koetaan myös hellepäiviä, helleilmamassa pyrkii Suomeen yleensä kaakosta ja idästä. Helteisiin liittyvät myös konvektiosateet ja ukkosrintamat. Elokuusta lähtien ilmamassa alkaa viiletä, mutta matalapainetoiminta runsastuu vielä pitkälle syksyyn ja niiden reitit suuntautuvat yhä voimakkaammin Etelä-Suomen päältä, jättäen Pohjois-Suomen kuivaksi, mitä pidemmälle syksyyn edetään. Lokakuussa sää on jo yleisemmin pilvinen kuin selkeä. Marraskuussa Etelä-Suomessa vallitsee yleensä lauha ja pilvinen matalapainevoittoinen sää, ja samaan aikaan Pohjois-Suomessa on tällöin jo kuivempaa pakkassäätä. Joulukuussa sääasetelma muuttuu Etelä-Suomessakin talviseksi, jolloin lauhat säät ja kuivat pakkasjaksot taas alkavat vuorotella.{{Lähde}} Kovia tuulia ei ole Suomessa usein ja varsinkin sisämaassa ne ovat harvinaisia. Sisämaan tuulen keskinopeus on 3–4&nbsp;m/s ja rannikoilla ja merialueilla 5–7&nbsp;m/s. Tuulisinta on lokakuusta tammikuuhun ja vähätuulisinta huhtikuusta heinäkuuhun. Pilviset päivät ovat Suomessa yleisempiä kuin selkeät ja talvisin sekä loppusyksyisin pilvisyys on jopa 65–85 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Nimeke=Auringon säteily ja pilvisyys | Osoite= http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_25.html | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Viitattu=19.11.2006 | arkisto= https://web.archive.org/web/20061208021622/http://www.fmi.fi/tutkimus_ilmasto/ilmasto_25.html | arkistoitu=8.12.2006 }}</ref> Selkeintä on yleensä touko-kesäkuussa, jolloin pilvisyys on noin 30–40 prosenttia. [[Köppenin ilmastoluokitus|Köppenin ilmastoluokituksessa]] Suomi kuuluu luokkaan Df, eli kylmätalvisiin ilmastoihin, jossa sadetta saadaan suhteellisen tasaisesti ympäri vuoden<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://fluxnet.ornl.gov/maps-graphics | Nimeke=FLUXNET Sites and Climate (Koppen-Geiger Classification) | Julkaisija=Fluxnet / NASA | Viitattu=19.5.2012 | Kieli={{en}} }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.fao.org/sd/EIdirect/climate/EIsp0066.htm | Nimeke=Brief Guide to Koeppen Climate Classification System | Julkaisija=FAO | Viitattu=19.6.2010 | Kieli={{en}} | arkisto= https://web.archive.org/web/20080306050010/http://www.fao.org/sd/EIdirect/climate/EIsp0066.htm | arkistoitu=6.3.2008 }}</ref>. Tarkemmin Suomi jakautuu kahteen alaluokkaan: Etelä- ja lounaisrannikko kuuluvat luokkaan Dfb, eli lämminkesäiseen mannerilmastoon ja muu Suomi kuuluu luokkaan Dfc, eli subarktiseen mannerilmastoon. Lämpimin kuukausi on keskilämpötilaltaan alle 22&nbsp;°C. Maan eteläosissa keskilämpötila on +10&nbsp;°C asteen yläpuolella noin 3–4 kuukautta (toukokuun lopusta syyskuun puoliväliin).<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://ilmatieteenlaitos.fi/kesatilastot | Nimeke=Kesätilastot | Julkaisija=Ilmatieteen laitos | Viitattu=19.5.2012}}</ref> == Historia == === Esihistoria === {{Pääartikkeli|[[Suomen esihistoria]]}} {{Katso myös|[[Suomalaisten alkuperä]]}} ==== Kivikausi (9000–1700 eaa.) ==== [[Tiedosto:Kierikki Stone Age Centre Oulu Finland 02.jpg|pienoiskuva|Kivikautisen asumuksen ennallistus [[Kierikkikeskus|Kierikkikeskuksessa]] Oulussa.]] [[Veiksel-jääkausi|Viimeisen jääkauden]] jälkeen jäämassojen vetäytyessä nykyisen Suomen alueelta maa peittyi nopeasti pintakasvillisuudella, mitä seurasivat varpukasvillisuus ja [[lehtipuut]]. Näiden jälkeen alueelle levisi [[mänty]], joka levisi koko maahan aina Jäämerelle asti. Lähes kaikki Lapin alueet joilla nykyään kasvaa [[Tunturikoivu|tunturikoivua]] olivat kivikauden keskivaiheilla mäntymetsän peitossa. Neoliittisen kauden keskivaiheille 4000-luvulla eaa. asti lämpötila pysyi korkealla ja alueelle saapuivat [[jalot lehtipuut]] joita kasvoi aina [[Oulu|Oulun]] korkeudella asti. Lämpimän vaiheen jälkeen lämpötila lähti laskuun saavuttaen viileimmän vaiheen kivikauden lopun ja [[Pronssikausi|pronssikauden]] aikana 2000–500-luvuilla eaa. Tämän viileän kauden aikana myös [[Kuuset|kuusi]] levisi Suomeen kivikauden lopulla.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 19–23.</ref> Ensimmäiset ihmiset saapuivat Suomen alueelle noin 8850–8400-luvuilla eaa. etelän ja kaakon suunnasta jääkauden loppuvaiheessa [[Yoldiameri|Yoldiameren]] aikaan. He kuuluivat niin sanottujen [[Kundan kulttuuri|Kundan]], [[Butovon kulttuuri|Butovon]] ja [[Veretjen kulttuuri|Veretjen]] kulttuurien yhdistelmän piiriin joka ulottui [[Baltian maat|Baltiasta]] [[Ääninen|Ääniselle]]. Samaan aikaan väkeä saapui Pohjois-Suomeen myös sulana ollutta [[Norja|Norjan]] rannikkoa pitkin.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 25.</ref> Suomen asutus on jatkunut keskeytyksettä jääkauden päättymisestä nykyaikaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/tulostettava0 | Nimeke=Tietoa Suomen esihistoriasta: Esihistoriallisen ajan väestö | Julkaisija=Museovirasto | Ajankohta=9.12.2011 (päivitetty) | Viitattu=31.10.2014}}</ref> [[Mesoliittinen kivikausi|Mesoliittisen kivikauden]] jälkeen Suomi kuului 5200 eaa. alkaen [[Kampakeraaminen kulttuuri|kampakeramiikan]] alueeseen, joka ulottui Pohjanlahdelta Uralille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/kivikausi/5 | Nimeke=Kampakeraaminen kulttuuri | Julkaisija=Museovirasto | Ajankohta=27.6.2012 (päivitetty) | Viitattu=31.10.2014}}</ref> Kivikautisten kulttuurien elämäntapa perustui enimmäkseen metsästykseen ja kalastukseen. Mahdollisesti [[Neoliittinen kivikausi|neoliittisen kivikauden]] lopulla (noin 3200–1500 eaa.) tehtiin silti Suomessakin jo maanviljely- ja karjanhoitokokeiluja. Yleisesti otaksutaan, että [[Suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaista kieltä]] on puhuttu Suomen alueella jo jostain kivikauden vaiheesta lähtien, mutta tarkemmasta ajankohdasta on erimielisyyttä, ja myös kivikautta myöhäisempiä ajoituksia on annettu.{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} ==== Pronssikausi (1700–500 eaa.) ==== [[Tiedosto:Sammallahdenmäki 1.jpg|pienoiskuva|[[Sammallahdenmäki|Sammallahdenmäen pronssikautiset röykkiöhaudat]] ovat [[Satakunnan maakunta|Satakunnassa]] sijaitseva [[muinaisjäännös]]alue, joka hyväksyttiin [[Unesco]]n [[maailmanperintöluettelo]]on Suomen ensimmäisenä [[arkeologia|arkeologisena]] kohteena.]] Pronssikaudella rannikon väestö oli osa Itämeren laajempaa verkostoa. Sisämaan ihmisten yhteydet olivat pääasiallisesti [[Volga|Keski-Volgalle]] ja [[Ural (vuoristo)|Uralille]]. Ilmasto jatkoi viilenemistään ja väestö väheni.<ref name="Muinaisuutemme.jäljet.210-211">{{Kirjaviite | Tekijä = Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman | Nimeke = Muinaisuutemme jäljet | Vuosi = 2015 | Sivu = 210–211 | Julkaisija = Gaudeamus}}</ref> Yhteisöt olivat pieniä ja arkeologisten löytöjen perusteella työnjakoa ja sosiaalista eriytymistä tai hierarkiaa ei juuri esiintynyt. Väestöä saattoi vähimmillään olla koko rannikolla vain muutamia satoja. Pronssikauden keskivaiheilla väestön koko saattoi kuitenkin olla joitakin tuhansia. Tällöin rakennettiin suurin osa pronssikaudelle tyypillisistä [[Röykkiöhauta|hautaröykkiöistä]], joita tunnetaan Suomesta noin 10&nbsp;000. Sisämaasta asuinpaikkoja tunnetaan runsaammin, lähes kolmesataa. Asuinpaikat olivat pienempiä kuin kivikaudella ja asutus oli liikkuvampaa.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 136–137.</ref> Pronssikauden merkittävä kulttuurinen muutos oli ympärivuotisen maatalousasutuksen alkaminen, vaikkakin useimmiten [[Kaskiviljely|kaskiviljelynä]] tehtyä viljelyä harjoitettiin pyyntielinkeinojen rinnalla.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 199.</ref><ref name=":1">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.kansallismuseo.fi/fi/kansallismuseo/opetus/opetuspaketit/esihistoria/tietoa/tulostettava2 |Nimeke=Pronssikausi 1500/1300 – 500 eKr. | Julkaisu=Tietoa Suomen esihistoriasta | Julkaisija=Museovirasto | Viitattu=2.3.2014}}</ref> Viileä ilmasto hidasti uusien elinkeinojen, maanviljelyn ja karjanhoidon, omaksumista.<ref name="Muinaisuutemme.jäljet.210-211"/> Suomen pronssikauden kulttuureilla oli yhteisiä piirteitä esimerkiksi saviastioissa ja kirveissä, mutta myös paikallisia erityisyyksiä. Pronssikaudella syntyi ja hävisi lukuisia paikallisia materiaalisen kulttuurin perinteitä. [[Seima-Turbino-ilmiö]] toi alueelle pronssikauden alussa ensimmäisiä pronssiesineitä, pääasiassa [[Seiman kirves|Seiman kirveiksi]] kutsuttuja pronssikirveitä Länsi- ja Keski-Suomeen sekä Lappiin, sekä mahdollisesti myös uutta väestöä.<ref name=":0" /><ref name="Muinaisuutemme.jäljet.210-211"/> Seiman kirveiden leviämisen kanssa samanaikaisesti myös [[Suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisiin kieliin]] ja niiden leviämiseen yhdistetyn [[Tekstiilikeramiikka|tekstiilikeramiikan]] käyttö levisi Suomeen.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 189–190.</ref> Rannikon aiemmin pääasiassa [[Viro|Viroon]] suuntautuneet kauppa- tai lahjaverkostot alkoivat ulottua myös Skandinavian suuntaan, josta Suomesta löydetyt niin sanotut [[Pronssinen olkakirves|olkakirveet]] ovat peräisin. Pronssin lisäksi merkittäviä vaihtoartikkeli oli myös [[asbesti]], jota käytettiin astioiden valmistuksessa.<ref name=":0">Haggrén ym. 2015, s. 171–178.</ref> Pronssin valmistus levisi Suomen alueelle kahdesta suunnasta: länsirannikolle [[Skandinavia]]sta yhdessä muun muassa [[Hiidenkiuas|uuden hautaustavan]] kanssa, ja maan sisä- ja pohjoisosiin idästä.<ref name=":1" /> Kotimainen pronssikirveiden valmistus alkoi niin sanottujen [[Maaningan-tyypin kirves|Maaningan]]- ja [[Akozino-Mälar-tyypin kirves|Akozino-Mälar-tyypin]] pronssikirveiden valmistuksen myötä noin 1300 eaa. Pronssia esineiden valmistamiseen tuotiin [[Volga|Volgalta]] ja Etelä-Skandinaviasta.<ref name=":0" /> ==== Rautakausi (500 eaa. – 1200/1300) ==== [[Tiedosto:Vesilahti sword pommel (683255).jpg|pienoiskuva|[[Vesilahti|Vesilahdelta]] niin sanotulta [[Kirmukarmun mäki|Kirmukarmun mäeltä]] löytynyt [[Merovingiaika|merovingiajalle]] 550–800-luvuille ajoitettu [[Miekanponsi|miekan ponsi]].]] Ensimmäiset rautaesineet kulkeutuivat Suomen alueelle noin 800–400 eaa. Rannikolle niitä kulkeutui Itämeren alueelta ja sisämaahan ja Pohjois-Suomeen [[Ananjino-kulttuuri|Ananjino-kulttuurin]] piiristä idästä pronssikaudella syntyneiden yhteyksien kautta. Varhaisimmat tunnetut todisteet [[Järvimalmi|järvimalmin]] pelkistämisestä ovat Pohjois- ja Itä-Suomesta löydettyjä raudanpelkistysuuneja 300- ja 200-luvuilta eaa. Rannikolta on löydetty merkkejä raudan käytöstä 500-luvulta eaa. lähtien.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 217–219.</ref><ref name=":3">Haggrén ym. 2015, s. 207–208.</ref> Rautakauden aikana maanviljely ja karjanhoito yleistyivät ja viimeistään 300-luvulla eaa. siirryttiin paikoin kiinteään peltoviljelyyn.<ref name=":3" /> Pyyntielinkeinot olivat kuitenkin vielä tärkeitä. Maatalous kasvatti väestömäärää ja [[Merovingiaika|merovingi]]- ja [[Viikinkiaika|viikinkiajalla]] etenkin maan eteläalueiden väestö kasvoi ja asutus levisi Hämeessä ja Savossa. Asutus oli tiheintä Lounais-Suomessa. Vainajia alettiin haudata esineiden kanssa [[Kalmisto|kalmistoihin]]. [[Saamen kieli]] hävisi hiljalleen sisämaasta [[Suomen kieli|suomen]] tieltä. Yhteisöjen hierarkia, taloudelliset ja sosiaaliset erot kasvoivat.<ref name=":4">Haggrén ym. 2015, s. 364–365.</ref> [[Roomalainen rautakausi|Roomalaisella rautakaudella]] ja [[Kansainvaellusaika|kansainvaellusajalla]] yhteydet Baltiaan ja Skandinaviaan vilkastuivat. Merovingiajan loppupuolelle tultaessa Suomen alueen metalliesinekulttuuri, erityisesti naisten korut ja eri asetyypit, oli kehittynyt omintakeiseksi ja sillä oli kotoperäisiä piirteitä runsaammin kuin milloinkaan aiemmin. Tämän kehityksen pyrkimyksenä oli mahdollisesti tarkoitus ilmaista erityistä ”suomalaista” identiteettiä, joka syntyi mielikuvasta yhteisestä alkuperästä ja keskinäisestä samankaltaisuudesta.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 269.</ref> Rautakauden alussa Etelä-Suomen rannikolla rakennukset olivat usein pystypaalujen varaan rakennettuja ja avoliedellä varustettuja pyöreitä majoja joiden halkaisija oli 6–7 metriä, joiden seinät olivat paalujen väliin tehtyjä savella tiivistettyä oksa- ja risupunosta. Myös muutamia suorakaiteen muotoisia rakennuksia on löydetty. Kausiluontoisessa pyyntitoiminnassa käytettiin majatyyppisiä tilapäisasumuksia.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 221.</ref> Rautakauden lopulla käytössä oli nykyisistä hirsimökeistä tuttu hirsisalvostekniikka sekä useita eri uunityyppejä.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 350.</ref> Itämeren alueen kaukokauppa kasvoi 700- ja 800-lukujen kuluessa. Suomen vientituotteita olivat etupäässä [[Turkis|turkikset]] ja muut erämaan tuotteet, mutta mahdollisesti myös esimerkiksi [[Orjuus|orjat]], [[hauste]], sekä elävänä pyydetyt [[haukat]] Euroopan hoveihin.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 332.</ref> Suomeen puolestaan tuotiin esimerkiksi kankaita, kuten [[Silkki|silkkiä]], koruja, [[Ulfberht-miekka|ulfberth-miekkoja]] ja vähäisemmässä määrin lasia ja lasihelmiä.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 327–331.</ref> [[Katolinen kirkko Suomessa|Katolisen kirkon]] ja [[Kristinuskon historia Suomessa|kristinuskon]] vaikutuspiiri levisi Suomeen 1000- ja 1100-lukujen kuluessa.<ref name=":4" /> [[Karjala]]n alueelle ortodoksinen kristinusko levisi idästä 1100-luvun aikana, ja samalla [[Novgorod]]in vaikutus kasvoi.<ref>Virrankoski 2012, s. 28.</ref> ===== Ristiretkiaika (1025/1050 – 1150/1200/1300) ===== [[Tiedosto:Euran muinaispuku.jpg|pienoiskuva|upright|Ennallistus noin vuonna 1000 käytössä olleesta [[Euran emännän puku|Euran emännän puvusta]].]] {{Katso myös|[[Ristiretket Suomeen]], [[Ruotsalaisten tulo Suomeen]]}} Rautakauden loppua kutsutaan Suomessa [[Ristiretkiaika|ristiretkiajaksi]]. Se alkaa noin vuonna 1025 tai 1050 ja päättyy Länsi-Suomessa noin 1150 tai 1200 ja Savo-Karjalassa noin 1300-luvulla. Ristiretkiaika oli katolisen kirkon voimakkaan levittäytymisen aikaan. Itämeren etelä-, itä-, ja koillisrannikot olivat vielä 1100-luvun alussa pakanallisia, mutta jo sata vuotta myöhemmin kristinuskosta oli tullut vallitseva uskonto alueiden kansojen joutuessa ulkopuolisten valloittajien alaisuuteen.{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} Saksalaiset ja tanskalaiset olivat osana [[Ristiretket Baltiaan|Baltian ristiretkiä]] Viron valloituksen yhteydessä aktiivisia myös Suomen rannikolla, vaikka varsinaista jalansijaa he eivät Suomessa koskaan saaneet.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 337.</ref> [[Tanskalaiset]] tekivät Suomeen ristiretket ainakin vuosina 1191 ja 1202. Myös [[ruotsalaiset]] tekivät Suomeen keskiajalla sotaretkiä, joita myöhempi historiankirjoitus on osin harhaanjohtavasti kutsunut [[Ristiretki|ristiretkiksi]]. Niin sanottu [[Ensimmäinen ristiretki Suomeen|ensimmäinen ristiretki]] tehtiin Lounais-Suomeen ehkä 1150-luvulla, sikäli kuin kyseessä ei ole kuvitteellinen tapahtuma. [[Toinen ristiretki Suomeen|Toinen ristiretki]] käynnistyi mahdollisesti vuonna 1238 tai 1249 ja se suuntautui retkestä kertovan ''[[Eerikinkronikka|Eerikinkronikan]]'' mukaan [[Hämäläiset|hämäläisiä]] vastaan. [[Kolmas ristiretki Suomeen|Kolmas ristiretki]] ja mahdollisesti ainoa todellinen ruotsalaisten tekemä ristiretki Suomeen tehtiin [[Karjala|karjalaisia]] vastaan vuonna 1293.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 380.</ref> Suomalaiset [[Moisio (muinaissuomalainen suurtila)|Moisioiden]] suurtalonpojat joutuivat uusien vallanpitäjien seurauksena luopumaan asemastaan ja heidän tilansa joutuivat Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon omistukseen. Pääasiassa [[rälssi]], josta myöhemmin muodostui [[aateli]], koostui ruotsalaisista ja saksalaisista suvuista. Tilusten rakenteista on päätelty, ettei käytännössä kukaan suomalainen suurtalonpoika päässyt nousemaan rälssiin. Aluksi heidän joukossaan oli muutama suomalainen nimi (''Hyvälempi'', ''Mielivalta''), mutta nämä katosivat lopulta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Tarkiainen, Kari | Nimeke=Ruotsin itämaa. Esihistoriasta Kustaa Vaasaan | Sivu=167–170 | Julkaisupaikka=Helsingfors | Julkaisija=Svenska litteratursällskapet i Finland | Vuosi=2010 | Isbn=978-951-583-212-2}}</ref> === Historiallinen aika === {{Pääartikkeli|[[Suomen historia]]}} ==== Keskiaika (1300–1500) ==== {{Katso myös|[[Ruotsin vallan aika Suomessa]], [[Kristinuskon historia Suomessa]]}} [[Tiedosto:Savonlinna heinäkuu 2002 IMG 1635.JPG|pienoiskuva|vasen|[[Olavinlinna]] rakennettiin 1400-luvulla [[Savonlinna|Savonlinnaan]].]] Suomen historiallisen ajan sekä keskiajan katsotaan alkaneen ensimmäisten kirjallisten lähteiden synnystä.<ref>Haggrén ym. 2015, s. 369.</ref> Vanhin tunnettu Suomea koskeva kirjallinen lähde on ''[[Gravis admodum]]'' -nimellä kutsuttu paavin kirje vuodelta 1171 tai 1172. Katolisen kirkon piispa eli [[Turun arkkipiispa|Turun piispa]] on toiminut Varsinais-Suomessa mahdollisesti 1200-luvun alusta lähtien. Suomen piispa mainitaan ensimmäisen kerran Ruotsin piispojen luettelossa vuonna 1253.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Linna, Martti (toim.) | Nimeke=Suomen varhaiskeskiajan lähteitä |Sivu=81 | Vuosi=1989 | Julkaisija=Historian ystäväin liitto}}</ref> Ruotsin ja [[Novgorodin tasavalta|Novgorodin]] välinen raja ja samalla Suomen itäraja määriteltiin 1323 [[Pähkinäsaaren rauha]]ssa. Sen seurauksena Karjala jaettiin Ruotsin ja Novgorodin kesken.<ref>Virrankoski, s. 3.</ref> Kirkko, [[Ruotsalaisten tulo Suomeen|ruotsalaisten siirtolaisuus]], lainsäädäntö ja hallinto, muun muassa verotus, maakuntalaitos ja linnat, liittivät uudet alueet kiinteämmin osaksi Ruotsia. [[Turun linna|Turun]]- ja [[Hämeen linna|Hämeen linnaa]] alettiin rakentaa noin vuonna 1280, [[Viipurin linna|Viipurin linnaa]] tuhotun karjalaisten linnoituksen paikalle 1293 ja vuonna 1300 vihittiin [[Turun tuomiokirkko]]. Suomen eli ”[[Itämaa|Itämaiden]]” tai "Itämaan” asema Ruotsin valtakunnassa vahvistettiin 1362, jolloin Suomen laamanni sai oikeuden osallistua kuninkaanvaaliin. Suomen hallintoa järjestettiin myöhäiskeskiajalla muun muassa veronkannon turvaamiseksi. Suomi jaettiin [[Linnalääni|linnalääneihin]], joista ovat saaneet alkunsa myös [[Suomen historialliset maakunnat|historialliset maakunnat]]. [[Hallintopitäjä|Hallintopitäjistä]] puolestaan kehittyi paikallishallinto.<ref>Virrankoski, s. 38–39.</ref> Keskiajalla Suomeen syntyivät eurooppalainen [[Sääty|sääty-yhteiskunta]], kaupunkilaitos ja katolinen kirkko-organisaatio. Nelisäätyopin mukaan papisto vastasi yhteiskunnan hengellisistä asioista, [[aateli]] vastasi valtakunnan puolustamisesta asein, [[porvaristo]] hoiti kauppaa ja yhteiskunnan enemmistö eli talonpojat huolehtivat perustuotannosta.<ref name=":5">Haggrén 2015, s. 420–423.</ref> Keskiajalla maanviljelys vakiintuikin pääasialliseksi elinkeinoksi valtaosalle ihmisistä. 1400-luvulla ilmasto lämpeni hetkellisesti ja erityisesti vuosisadan loppu oli lämmintä aikaa.<ref name=":5" /> Pääviljana oli [[ohra]], mutta [[Rukiit|rukiin]] osuus kasvoi vähitellen. Naudat, lampaat, siat ja vuohet olivat tärkeitä kotitalouseläimiä. Kalan merkitys oli suuri. Turkistalous oli yhä tärkeä tulonlähde vaikkakin sen merkitys keskiajan kuluessa väheni.<ref>Haggrén 2015, s. 409–417.</ref> Keskiajalla kaupankäynti sai vakiintuneempia muotoja. Saksalainen [[Hansaliitto]] hallitsi Itämeren kauppaa. Pohjois-Saksan hansakaupunkien ja Suomen välinen kauppa kulki 1300-luvulla pääasiassa Tallinnan kautta. [[Talonpoikaispurjehdus|Talonpoikaispurjehdus]] säilyi Ruotsin kuninkaan asettamista rangaistuksista huolimatta yhtenä kaupankäynnin muotona. Suurin osa keskiajalla käytössä olleesta keramiikasta oli tuontiesineitä Saksasta. Rahan käyttö vakiintui ja rahan lyönti alkoi Turussa 1400-luvun puolivälissä.<ref>Haggrén 2015, s. 489–497.</ref> Kiven käyttö asuinrakentamisessa alkoi.<ref>Haggrén 2015, s. 474.</ref> 1300-luvun lopulta 1500-luvulle Suomi kuului Ruotsin mukana [[Kalmarin unioni]]in, joka hajosi [[Kustaa Vaasa]]n aikana.<ref name="pikkujätti">{{Kirjaviite | Nimeke = Suomen historian pikkujättiläinen| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 1987| Sivut = 127, 133, 170, 322, 347, 359, 369, 549, 588, 649, 677, 705, 712, 735| Julkaisupaikka = Helsinki | Isbn = 951-0-14253-0| Viitattu = 19.1.2019| Kieli = }}</ref> ==== 1500- ja 1600-luvut ==== Ilmasto alkoi 1500-luvun alussa jälleen viilentyä. 1500-luvun lopulla ja 1600-luvulla monet talot ja kylät autioituivat Etelä-Suomessa. Samaan aikaan suomalaisten asutus levittäytyi Pohjanmaalla ja Savossa uusille alueille. Myös [[Kainuun maakunta|Kainuu]] sai savolaisperäisen maata viljelevän väestönsä 1500-luvulla.<ref name=":5" /> Suomen väkiluku oli 1500-luvulla arviolta noin 210&nbsp;000 ja 1600-luvulla noin 250 000.<ref>{{Verkkoviite| osoite=http://www.kolumbus.fi/rastas/list/asukasluku.html| nimeke=Suomen asukasluku kautta aikojen| julkaisu=Kolumbus.fi| viitattu=18.3.2019| arkisto=https://web.archive.org/web/20210303115217/http://www.kolumbus.fi/rastas/list/asukasluku.html| arkistoitu=3.3.2021}}</ref><ref name=":10" /> Kustaa Vaasan valtakaudella Ruotsiin syntyi vahva keskusvaltio. [[Uskonpuhdistus|Reformaatiossa]] katolinen usko vaihtui [[Martti Luther]]in oppeihin, mikä antoi alkusysäyksen myös suomen kirjakielen kehittämiselle.<ref name="pikkujätti" /> Suurvalta-aikana Ruotsi onnistui sodissa laajentamaan alueitaan Itämeren ympärillä. [[Stolbovan rauha]]ssa vuonna 1617 Ruotsiin liitettiin [[Inkerinmaa]] ja [[Käkisalmen lääni]], joka käsitti [[Laatokan-Karjala|Laatokan-]] ja [[Pohjois-Karjala]]n.<ref>''Suomi kautta aikojen'', s. 104 ja 114.</ref> 1600-luvulla Suomi kytkettiin hallinnollisesti tiukemmin emämaahan ja ruotsin kielen asema Suomessa vahvistui, kun Ruotsista tuli Suomeen virkamiehiä.<ref>''Suomi kautta aikojen'', s. 123.</ref> Hallintoa kehitettiin: Turkuun perustettiin [[Turun akatemia|yliopisto]] ja [[Turun hovioikeus|hovioikeus]], kaupunkilaitosta uudistettiin ja [[Pietari Brahe]]n aikana maahan perustettiin postilaitos.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/10/01/posti-kulkee-kun-kusti-polkee |nimeke =Posti kulkee, kun Kusti polkee|tekijä=Reijo Perälä|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=1.10.2010|julkaisija=Yle |viitattu=19.8.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite| osoite= http://www.kirjastovirma.fi/haapajarvi/historiaa/posti| nimeke=Postin historiaa Suomessa ja Haapajärvellä| julkaisu=Kirjastovirma| viitattu=19.8.2019| arkisto= https://web.archive.org/web/20190819143434/http://www.kirjastovirma.fi/haapajarvi/historiaa/posti| arkistoitu=19.8.2019}}</ref> ==== 1700-luku ==== Ruotsin asema murentui 1700-luvulla [[Suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]]. [[Narvan taistelu]]ssa vuonna 1700 Ruotsi saavutti voiton, mutta seuraavina vuosina Venäjän keisarin [[Pietari Suuri|Pietari Suuren]] onnistui rauhassa vallata Ruotsilta Inkerinmaa. Sota päättyi vasta vuonna 1721 [[Isoviha|isonvihan]], Suomen vuosia kestäneen venäläismiehityksen, jälkeen [[Uudenkaupungin rauha]]an. Sodan aikana Venäjän miehittämänä ollut Suomi palautettiin suurimmaksi osaksi Ruotsille, mutta maan kaakkoisosa liitettiin Venäjään suunnilleen nykyistä rajaa myöten. [[Hattujen sota|Hattujen sodassa]] 1741–1743 Suomea miehitettiin jälleen, ja Ruotsin itäraja siirtyi [[Kymijoki|Kymijoelle]]. Sodista huolimatta etenkin 1700-luvun jälkipuolisko oli maalle edellisestä vuosisadasta poiketen suhteellisen kehityksen ja vaurastumisen aikaa.<ref name="pikkujätti" /> === Autonomian aika === [[Tiedosto:Diet of Porvoo.jpg|pienoiskuva|vasen|[[Emanuel Thelning]], ''[[Porvoon valtiopäivien avajaiset 1809]]'', 1812.]] ==== Suomen suuriruhtinaskunta ==== {{Pääartikkeli|[[Suomen suuriruhtinaskunta]]}} Venäjän tappio [[Napoleonin sodat|Napoleonin sotiin]] kuuluneessa Friedlandin taistelussa pakotti Aleksanteri I:n neuvottelemaan Ranskan [[Napoleon I|Napoleon Bonaparten]] kanssa. Vuoden 1807 tehdyssä [[Tilsitin sopimus|Tilsitin sopimuksessa]] Venäjä suostui rauhan ehtona pakottamaan Ruotsin ja Tanskan mukaan Ranskan julistamaan Ison-Britannian [[mannermaasulkemus]]-nimellä tunnettuun kauppasaartoon. Ruotsin kuningas ei tähän suostunut ja venäläiset joukot saapuivat helmikuussa 1808 Suomeen. Venäläisten [[Suomen sota|Suomen sodassa]] valtaamasta suomalaisalueesta muodostettiin [[Suomen suuriruhtinaskunta]] vuonna 1809 [[Porvoon valtiopäivät|Porvoon valtiopäivillä]].<ref name="pikkujätti" /> Käsite Suomen suuriruhtinaskunta oli esiintynyt jo Ruotsin vallan aikana, mutta varsinaista hallinnollista merkitystä se alkoi saada vasta nyt.<ref name="pikkujätti" /> Suomi säilytti Ruotsin vallan aikaisen virallisen kielen, uskonnon sekä lainsäädännön, ja sillä oli Ruotsin valtakauden lopusta poiketen oma hallinto ja oikeusjärjestelmä. Venäjän keskusjohdon ja suomalaisten aloitteellisuuden yhteisvaikutuksesta suuriruhtinaskunnalle muotoutui ajan myötä [[Itsehallintoalue|autonomia]], joka laajeni 1800-luvun lopulle asti. Varsinaisesti kaikki Suomea koskevat asiat olivat suoraan Venäjän keisarin alaisuudessa. Vuoden 1809 vallanvaihdosta seurasivat uudistukset: [[Vanha Suomi|Vanhan Suomen]] alue liitettiin muuhun Suomeen vuonna 1812, pääkaupunki ja [[Turun palo]]n jälkeen myös yliopisto siirrettiin Turusta [[Helsinki]]in ja maahan perustettiin senaatti ja keskusvirastoja.<ref>''Suomen historian dokumentteja 2'', 1970, s. 17; Klinge 1997; Jutikkala & Pirinen 2002; Pulma, Panu: Rauhoituspolitiikan kausi. Teoksessa ''Suomen historian pikkujättiläinen'', 2003; Jussila 2004 ja 2007; Meinander 2006.</ref> Suuriruhtinaskunnan aika oli Suomelle edistyksen aikaa. 1880-luvulta autonomiaa kuitenkin alettiin kaventaa ja kehitys kärjistyi 1900-luvun taitteen [[Sortovuodet|sortovuosiin]] ja Suomen kenraalikuvernööri [[Nikolai Bobrikov]]in murhaan.<ref name="pikkujätti" /> ==== Modernisoituva Suomi ==== [[Tiedosto:Tammerkoski 01.jpg|pienoiskuva|[[Tampere]]ella sijaitsevan [[Tammerkoski|Tammerkosken]] rannat ovat Suomen vanhimpiin kuuluvaa teollisuusmiljöötä.]] Suomen kehitystä 1850-luvulta eteenpäin leimasivat voimakas väestönkasvu, [[Suomalainen nationalismi|kansallinen herääminen]], [[Teollistuminen|teollistumisen]] tuoma taloudellinen nousu ja uuden hallitsijan, [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II]]:n, myötä syntynyt vapaamielinen ilmapiiri. 1860-luvulta lähtien [[Suomen suuriruhtinaskunnan valtiopäivät|valtiopäivät]] saivat kokoontua useiden kymmenien vuosien tauon jälkeen säännöllisesti. 1880-luvulla Suomen säädyt saivat lisäksi lakien esitysoikeuden.<ref>''Suomi kautta aikojen'', s. 266–269; Klinge 1997.</ref> Suomen ensimmäinen rautatie valmistui, ja ensimmäinen liikepankki perustettiin 1860-luvulla. Elinkeinojen vapautumisen ja liikenneyhteyksien kehittymisen seurauksena myös muuttoliike ja kaupungistuminen kiihtyivät. Näitä uudistuksia edelsivät [[Suomen markka|oma rahayksikkö]], omat postimerkit ja ensimmäinen lennätinlinja sekä oma tullilaitos. Keskeinen osa maan teollistumisessa oli sahateollisuudella, jonka osuus kokonaistuotannosta 1900-luvun toisella vuosikymmenellä oli 35 prosenttia. Käsi kädessä edellä mainitun kehityksen kanssa kulkivat koululaitoksen ja kansansivistyksen voimakas kehittäminen, naisen aseman kohentuminen sekä työväenliikkeen synty.<ref name="pikkujätti" /> ==== Sortokausista kansallistunteen nousuun ==== Taiteeseen ja kulttuuriin kehitys toi tullessaan [[Suomen taiteen kultakausi|Suomen taiteen kultakauden]] ja suomenkielisen kirjallisuuden nousun. Tänä aikana suomalaisten keskuudessa syntyi käsitys Suomesta Venäjästä erillisenä valtiona. Tämä johti ristiriitoihin venäläisten kanssa, koska samaan aikaan emämaassa oli menossa päinvastainen kehitys: Venäjän valtiorakenteen yhtenäistäminen ja tiivistäminen. Seurauksena olivat vuosina 1899–1905 ja 1908–1916 suomalaisiin kohdistetut valtakunnallistamis- eli venäläistämistoimet. Suomalaiset ovat kutsuneet näitä, kansakuntaa yhdistäneitä ajanjaksoja [[Sortokaudet|sortokausiksi]].<ref>Jussila 2004, s. 19–20.</ref> Ensimmäisen venäläistämiskauden päätti [[vuoden 1905 suurlakko]], jonka seurauksena suomalaiset saivat [[Äänioikeus|yleisen äänioikeuden]] ja kansanedustuslaitoksen, eduskunnan. Tämän seurauksena maahan syntyi nykyaikainen [[Luettelo Suomen puolueista|puoluejärjestelmä]]. Täten myös Suomen poliittinen kehitys alkoi lopulta seurata muuta yhteiskunnassa ilmennyttä nykyaikaistumista.<ref>Klinge 1997; Jussila 2004; ''Suomi kautta aikojen'', s. 300.</ref> === Itsenäinen Suomi === {{Pääartikkeli|[[Itsenäisen Suomen historia]]}} ==== Maaliskuun ja lokakuun 1917 vallankumoukset ==== [[Ensimmäinen maailmansota]] aiheutti Venäjän keisarikunnan [[Helmikuun vallankumous|sisäisen romahduksen]] keväällä 1917. Suomi julistautui itsenäiseksi valtioksi 6. joulukuuta 1917. Venäjän hajaannusta oli kuitenkin seurannut vastaava valtatyhjiö sekä oikeiston ja vasemmiston välinen taistelu vallasta Suomessa, jossa kansa oli jakautunut taloudellisesti ja sosiaalisesti kahteen. Lisäksi maassa vallitsi uhkaava elintarvikepula ja Suomessa oli edelleen Venäjän armeijan joukkoja. Järjestysvaltaa hoitamaan oli perustettu keväästä 1917 alkaen järjestyskaarteja, jotka alkoivat jakautua aseistetuiksi työväen järjestyskaarteiksi ja [[Punakaarti|punakaarteiksi]] ja porvariston [[Suojeluskunta|suojeluskunniksi]] (valkokaarteiksi), valtataistelun ja yhteiskunnan hajoamisen seurauksena.<ref>Klinge 1997; Haapala 2008.</ref> ==== Sisällissota – kansan kahtiajakautuminen ==== {{Pääartikkeli|[[Suomen sisällissota]]}} [[Tiedosto:Jaakarit vaasan torilla.jpg|pienoiskuva|Saksasta saapuneet [[jääkäriliike|jääkärit]] paraatissa Vaasan torilla vuonna 1918.]] Tammikuun 1918 aikana keväästä 1917 lähtien kiihtynyt vastakkainasettelu kärjistyi punaisten ja valkoisten väliseksi sisällissodaksi 27. tammikuuta 1918. Suomi jakaantui [[Suomen kansanvaltuuskunta|Kansanvaltuuskunnan]] Etelä-Suomea Helsingistä käsin hallitsemaan punaiseen Suomeen ja [[Suomen Senaatti|Suomen Senaatin]] Keski- ja Pohjois-Suomea Vaasasta käsin hallitsemaan valkoiseen Suomeen. Sisällissodassa valkoiset saivat merkittävää tukea [[Saksan keisarikunta|keisarilliselta Saksalta]] ja punaiset Neuvosto-Venäjän bolševikeilta. Sotaan osallistui vajaat 200&nbsp;000 suomalaista ja noin 20&nbsp;000 ulkomaista sotilasta. Suomalaisarmeijoissa merkillepantavaa oli alaikäisten lapsisotilaiden suuri osuus, ja myös naisten osallistuminen sotaan. Valkoiset voittivat sodan. Tämä oli seurausta punakaartien alkeellisesta taistelutaidosta, saksalaisten laatuyksiköiden ja suomalaisjääkäreiden antamasta sotilaallisesta tuesta Vaasan senaatille ja sen käytössä olleista ammattiupseereista, jotka mahdollistivat heikosti koulutettujen suojeluskuntien ja asevelvollisten joukkojen tehokkaamman käytön. Valkoisen armeijan voittoon päättynyt [[Tampereen taistelu|taistelu Tampereen kaupungista]] ja Saksan armeijan osastojen maihinnousut Hangossa ja Loviisassa sekä saksalaisten suorittama Helsingin valtaus olivat sodan kannalta ratkaisevat tapahtumat. Sodan molemmat osapuolet harjoittivat poliittista terroria yhtenä sodankäynnin muotona. Terrorissa sai surmansa kaikkiaan noin 11&nbsp;000 – 13&nbsp;000 uhria. Sodan jälkeen noin 70&nbsp;000 punaista ja punaiseksi epäiltyä suljettiin vankileireille, valtiorikosoikeuksien tuomittaviksi. Vuoden 1918 sisäisen sodan romahduttaman elintarviketilanteen ja hävinneen osapuolen huonon kohtelun vuoksi leireillä menehtyi kesän 1918 aikana nälkään ja tauteihin (erityisesti [[espanjantauti]]in) noin 13&nbsp;000 henkeä. Sisällissodassa sai surmansa kaikkiaan noin 37&nbsp;000 ihmistä.<ref>Tikka 2006; Haapala 2008.</ref> ===== Heimosodat ===== {{Pääartikkeli|[[Heimosodat]]}} Heimosodat olivat Suomen lähialueilla käytyjä [[Ase|aseellisia]] selkkauksia, joihin suomalaiset vapaaehtoisjoukot ottivat osaa vuosina 1918–1920 ja 1921–1922.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.satakunnankansa.fi/a/200109830 |nimeke= Suomen unhoon jääneet heimosodat nousevat päivänvaloon |julkaisu= satakunnankansa.fi |viitattu= 2020-10-27 |arkisto= https://web.archive.org/web/20201030192028/https://www.satakunnankansa.fi/a/200109830 |arkistoitu= 2020-10-30 }}</ref> Suomen valtio ei virallisesti ollut retkien osapuoli, mutta vapaaehtoisia oli sodissa mukana yhteensä noin 9 000. Monen heistä motiivina oli [[heimoaate]], [[Antikommunismi|antibolševismi]], [[Suur-Suomi-aate]] tai vain puhdas seikkailun halu. Heimosodissa kuoli noin 660 suomalaista.<ref name=":6">{{Verkkoviite|osoite= https://www.oruk.fi/2017/08/21/heimosotien-historia-1918-1922/ |nimeke =Heimosotien historia 1918-1922 |julkaisija = Oulun Reserviupseerikerho|tekijä=Jarmo Korhonen |viitattu=2020-10-27 }}</ref> Sotien aikana Suomeen liittyi alueita, mutta vain [[Viron vapaussota]] oli tuloksellinen. [[Vienan retket|Vienan]] ja [[Aunuksen retkikunta|Aunuksen heimosotien]] aikana vuosina 1918 ja 1919 [[Repola|Repolan]] ja [[Porajärvi (Aunuksen Karjala)|Porajärven]] pitäjät liittyivät Suomeen ja [[Inkeriläisten kansannousu|inkeriläisten kansannousun]] yhteydessä [[Kirjasalon tasavalta]] oli hetken [[Inkeriläiset|inkeriläisten]] hallussa. Sodat loppuivat [[Tarton rauha|Tarton rauhaan]] vuonna 1920 lukuun ottamatta [[Itäkarjalaisten kansannousu|itäkarjalaisten kansannousua]], johon osallistui myös suomalaisia vapaaehtoisia.<ref name=":6" /> Sotien jälkeen Suomeen pakeni [[Karjalaiset (kansa)|itäkarjalaisia]] ja inkeriläisiä yhteensä vajaat 20 000. Tämän vaikutuksesta muodostettiin [[Akateeminen Karjala-seura]] maanpuolustus- ja heimohengen ylläpitämiseksi, itäkarjalaisten auttamiseksi ja Suur-Suomi-aatteen säilyttämiseksi. [[Itä-Karjalan kysymys]] hiersi Suomen ja Neuvosto-Venäjän välejä 1920-luvun alkupuolella.<ref name=":6" /> ==== Tasavalta vakiintuu ==== [[Tiedosto:Finland adm map 1935.svg|pienoiskuva|Suomen alue vuosina 1920–1940. Valtakunnan silloinen kokonaispinta-ala oli 382&nbsp;801&nbsp;km² (1938).<ref>{{Kirjaviite |Nimeke=Pikku jättiläinen|Vuosi=1939 |Sivu=403 |Julkaisija=WSOY }}</ref> Kartalla vuoden 1935 lääni- ja kuntajako.]] Sisällissodan aikana ja sen jälkeen Suomi liittyi Saksan valtapiiriin. Maaliskuussa 1918 Suomen sotilas- ja kauppapolitiikka oli sidottu Saksaan. Suomea suunniteltiin muutettavaksi [[Suomen kuningaskuntahanke|kuningaskunnaksi]], ja lokakuussa Suomelle valittiinkin saksalainen kuningas [[Friedrich Karl]]. Tämä supisti merkittävästi suomalaisten itsenäisyyttä. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä marraskuussa 1918 Saksan tappioon Suomen itsenäisyys toteutui konkreettisesti. Seuraavana vuonna Suomelle vahvistettiin tasavaltainen [[Vuoden 1919 hallitusmuoto|hallitusmuoto]]. Maan ulkopolitiikka suuntautui Länsi-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Saksalaissuuntauksen päättyminen vahvisti maltillisten väestöryhmien asemaa Suomessa, mikä teki sovinnollisen sisäpolitiikan mahdolliseksi. Merkittävimmät vasemmiston toiveet, kuten [[Torpparilaki|torpparivapautus]], [[oppivelvollisuuslaki]] ja [[Uskonnonvapaus Suomessa|uskonnonvapaus]], toteutuivat vapaamielisten porvarien ja maltillisten sosiaalidemokraattien yhteistyönä. Tasavallan ensimmäiseksi presidentiksi valittu [[K. J. Ståhlberg]] vakiinnutti suomalaisen parlamentarismin, jossa eduskunnan lisäksi presidentillä oli tärkeä asema.<ref>Haapala 1995; Vares 1998.</ref> Ståhlbergin kaudella kahtiajakautunut kansakunta alkoi eheytyä lukuisten sosiaalisten uudistusten ja elintason kasvun ansiosta.<ref>Kohi ym. 2006, s. 85–89.</ref> ==== Yhteiskunnallinen levottomuus ja heikkenevä turvallisuustilanne ==== Vuonna 1928 Suomessa alkanut talouslama aiheutti [[Kommunismi Suomessa|kommunistien]] ja [[Äärioikeisto Suomessa|oikeistoradikaalien]] voimistumisen. Vahva oikeistoradikaali [[Lapuan liike]] vaati kommunistien toiminnan kieltämistä lainsäädännöllä, mikä myös toteutui. Poliittinen kenttä oikeistolaistui, mikä näkyi [[Kansallinen kokoomus|kokoomuksen]] [[Pehr Evind Svinhufvud]]in valinnassa tasavallan presidentiksi vuonna 1931. Lapuan liikkeen jäsenet sieppasivat ja pahoinpitelivät, eli [[Muilutus|muiluttivat]] satoja vasemmistolaisia kesällä 1930. Vuonna 1932 Lapuan liikkeen toiminta huipentui [[Mäntsälän kapina]]an, joka kukistui verettömästi kansan pääosan ja [[Suomen puolustusvoimat|puolustusvoimien]] annettua tukensa tasavaltaa puolustaneelle presidentti Svinhufvudille.<ref name="pikkujätti" /> [[1930-luvun lama]]n synnyttämä työttömyys kasvatti monin paikoin yhteiskunnallista tyytymättömyyttä. Samoihin aikoihin Euroopan poliittinen tilanne alkoi kiristymään. Suomi alkoi varustautua resursseihinsa nähden melko voimakkaasti ja haki turvaa [[Pohjoismaat|pohjoismaisesta]] yhteistyöstä. Sisäpolitiikassa maailmanpoliittinen tilanne näkyi entistä suurempana sovinnollisuutena vasemmiston ja oikeiston välillä.{{Lähde}} ==== Talvisota ==== {{pääartikkeli|[[Talvisota]]}} [[Tiedosto:Winter war.jpg|pienoiskuva|vasen|Suomalaisia sotilaita [[Talvisota|talvisodassa]].]] Vuonna 1938 Neuvostoliitto esitti ensimmäisen kerran epävirallisesti alueluovutuksia [[Karjalan kannas|Karjalan kannaksella]]. Suomi kieltäytyi ehdottomasti. Seuraavan vuoden syksyllä, kun [[toinen maailmansota]] oli alkanut, Neuvostoliitto vaati Suomelta tukikohtaa [[Hanko|Hangossa]] ja alueluovutuksia Kannaksella. Samanlaiset vaatimukset esitettiin myös [[Baltian maat|Baltian maille]]. Toisin kuin ne, Suomi ei suostunut vaatimuksiin, minkä seurauksena Neuvostoliitto aloitti marraskuun 1939 lopussa talvisodan. Sota päättyi maaliskuussa 1940 rauhansopimukseen, jossa Suomi joutui luovuttamaan [[Luovutettu Karjala|laajoja maa-alueita Karjalasta]] ja Lapin [[Salla]]sta. Alueiden väestö evakuoitiin muualle Suomeen.<ref name="pikkujätti" /> ==== Välirauhasta jatkosotaan ja Lapin sotaan ==== {{Pääartikkeli|[[Välirauha]]|[[Jatkosota]]|[[Lapin sota]]}} [[Tiedosto:Pariisin rauha.png|pienoiskuva|upright|Suomen jatkosodan seurauksena menettämät alueet. Neuvostoliitolle tukikohdaksi vuokrattu [[Porkkalan vuokra-alue|Porkkala]] palautettiin Suomelle vuonna 1956.]] [[Välirauha|Välirauhan aikana]] Neuvostoliiton ja Suomen suhteet säilyivät kireinä. Saksalaisten miehitettyä Norjan Suomi sopi [[Kolosjoen kaivos|Petsamon nikkelituotannon]] luovutuksesta saksalaisille, salli saksalaisten joukkojen kuljetukset alueensa läpi ja hankki maasta aseita. Samaan aikaan Neuvostoliitto painosti Suomea vaatimuksilla alueluovutuksista, kauttakulusta ja nikkelituotannosta. Ulkomaankaupan vähyydestä kärsivässä Suomessa [[Liinahamari]]n satama [[Petsamo]]ssa oli ainoa [[Liinahamarin reitti|vapaa reitti valtamerille]].<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Talvisodan pikkujättiläinen| Julkaisija = WSOY| Vuosi = 2002| Luku = Saksa kaappaa Itämeren| Sivu = 855| Julkaisupaikka = Helsinki| Isbn = 951-0-23536-9| Viitattu = 21.1.2019 }}</ref> Suomelle ja [[natsi-Saksa|Saksa]]lle kehittyivät läheiset asevelisuhteet, ja Saksan [[Operaatio Barbarossa|hyökätessä]] kesällä 1941 Neuvostoliittoon Suomi aloitti myös hyökkäyksen. Jatkosodassa Suomi valloitti vanhan valtioalueensa takaisin Saksan tuella, sekä miehitti [[Itä-Karjala]]n. Pohjois-Suomessa puolustus ja rintamavastuu oli luovutettu saksalaisjoukoille. Kesäkuussa 1944 alkaneen Neuvostoliiton suurhyökkäyksen tuloksena rintamalinja siirtyi kuitenkin lähelle talvisodan rajoja. Presidentti [[Risto Ryti]] erosi ja hänen tilalleen nousi sota-ajan ylipäällikkö, Suomen marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|C. G. E. Mannerheim]]. Syyskuussa 1944 Suomen ja Neuvostoliiton välille tehtiin [[Moskovan välirauha|välirauhansopimus]], joka edellytti saksalaisten joukkojen häätämistä Suomesta.<ref name="pikkujätti" /> Jatkosodan jälkeen osa Suomen Neuvostoliitolle menettämistä maa-alueista liitettiin [[Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta|Karjalais-suomalaiseen sosialistiseen neuvostotasavaltaan]], osa taas [[Leningradin alue|Leningradin]] ja [[Murmanskin alue]]isiin. Jatkosodan jälkeen Suomella oli merkittävä määrä selvitettäviä ongelmia. Saksan kanssa jouduttiin käymään Lapin sota entisten aseveljien karkottamiseksi Lapista.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ahto, Sampo | Nimeke=Aseveljet vastakkain. Lapin sota 1944–1945 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1980 | Isbn= 951-26-1726-9}}</ref> ==== Rauhan tultua ==== Jatkosodan jälkeen Karjalasta evakuoitu [[siirtoväki]] sekä rintamamiehet oli asutettava, minkä vuoksi säädettiin [[maanhankintalaki]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www15.uta.fi/koskivoimaa/kaupunki/1940-60/mlaki.html | Nimeke=Maanhankintalaki | Tekijä=Vanhatalo, P. | Julkaisija=Tampereen yliopisto | Viitattu=4.3.2014}}</ref> Lisäksi Suomen oli maksettava suuret [[Suomen sotakorvaukset|sotakorvaukset]] Neuvostoliitolle, mutta toisaalta estettävä Neuvostoliiton vaikutusvallan liiallinen kasvu. Ulkopoliittiseksi linjaksi muodostui [[Paasikiven–Kekkosen linja]]. Linja pyrki ottamaan huomioon Neuvostoliiton turvallisuusintressit mutta estämään sen liiallisen vaikutuksen sisäpolitiikkaan. Toisin kuin muissa Neuvostoliiton vaikutuspiiriin jääneissä maissa, kommunistit eivät nousseet valtaan Suomessa, vaikka [[Vaaran vuodet|vaaran vuosina]] kommunistien vallankaappauksen uhkaa pidettiin todellisena. Merkittävänä syynä oli se, että Neuvostoliitto ei sotilaallispoliittisen kokonaistilanteen vuoksi halunnut tukea suomalaisten kommunistien mahdollisia vallankaappaussuunnitelmia.<ref>Tarkka, Jukka: [http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/06-04-05.htm Beljakov aloitti uudet vaaran vuodet] {{Wayback|1= http://personal.inet.fi/koti/jukka.tarkka/06-04-05.htm |päiväys=20071017235144 }}. ''Hämeen Sanomat'' 7.4.2005. Viitattu 23.9.017.</ref> Kommunistit joutuivat jättämään hallituksen vuonna 1948, Suomi liittyi [[Pohjoismaiden neuvosto]]on ja [[Yhdistyneet kansakunnat|Yhdistyneisiin kansakuntiin]] vuonna 1955 ja sai Neuvostoliitolle tukikohdaksi vuokratun [[Porkkalan vuokra-alue|Porkkala]]n takaisin vuonna 1956. Toisaalta Suomi joutui vuonna 1948 solmimaan [[YYA-sopimus|YYA-sopimuksen]], joka sitoi Suomen sotilaallisesti Neuvostoliiton vaikutuspiiriin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.pohjola-norden.fi/fi/tietoa_pohjoismaista/suomi/historiaa_lyhyesti/?id=182 | Nimeke=Suomen historiaa lyhyesti | Julkaisija=Pohjola Norden | Viitattu=4.3.2014 | arkisto= https://web.archive.org/web/20140519113636/http://www.pohjola-norden.fi/fi/tietoa_pohjoismaista/suomi/historiaa_lyhyesti/?id=182 | arkistoitu=19.5.2014 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/paasikivesta_kekkosen_linjaan_12782.html#media=12784 | Nimeke=Paasikivestä Kekkosen linjaan | Julkaisija=Ylen Elävä arkisto | Viitattu=4.3.2014}}</ref> ==== Kekkosen kausi ==== {{Pääartikkeli|[[Urho Kekkonen]]}} [[Tiedosto:Urho-Kekkonen-1975 (cropped).jpg|pienoiskuva|upright|vasen|[[Urho Kekkonen]], Suomen presidentti vuosina 1956–1982.]] [[Urho Kekkonen|Urho Kekkosen]] pitkän presidenttikauden (1956–1981) aikana Suomi muuttui maatalousmaasta moderniksi teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi. Niinpä maaseutu alkoi autioitua 1960-luvulta alkaen maaseutuväestön muuttaessa teollisuuskeskuksiin ja Ruotsiin. Samalla yhteiskunnan koulutustaso alkoi merkittävästi nousta 1970-luvulla [[peruskoulu]]järjestelmään siirtymisen ja korkeakoulutuksen voimakkaan laajenemisen myötä.{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} Taloudellisesti Suomi yhdentyi länteen liittymällä [[Euroopan vapaakauppajärjestö]]ön ja solmimalla vapaakauppasopimuksen [[Euroopan yhteisö]]n kanssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.efta.int/about-efta/history | Nimeke=History | Julkaisija=EFTA | Viitattu=4.3.2014 | Kieli={{en}} }}</ref> Sisäpoliittisesti Kekkosen pitkä presidenttikausi oli hajanainen. Sitä luonnehti esimerkiksi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosiaalidemokraattien]] ja sittemmin [[Suomen Kommunistinen Puolue|kommunistien]] hajaannus. Kekkonen käytti valtaoikeuksiaan täysimittaisemmin kuin kenties kukaan toinen Suomen presidentti. 1970-luvulla [[Suomettuminen|Neuvostoliiton vaikutus sisäpolitiikkaan]] kasvoi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/historia/suomen-historian-kaannekohtia-hi4-0 | Nimeke=Suomen historian käännekohtia: Suomettuminen | Julkaisija=Yleisradio | Viitattu=4.3.2014}}</ref> ==== 1980-luvulta syvään lamaan ==== [[Tiedosto:Nobel Peace Prize 2008 Martti Ahtisaari.jpg|pienoiskuva|upright|[[Martti Ahtisaari]] sai [[Nobelin rauhanpalkinto|Nobelin rauhanpalkinnon]] vuonna 2008.]] [[Mauno Koivisto]]n presidenttikaudella Suomi siirtyi presidenttikeskeisyydestä [[Parlamentarismi|parlamentaristiseen]] hallintoon. Samalla itänaapuriin alettiin ottaa varovaisesti etäisyyttä. Suomen ja Neuvostoliiton kahdenvälinen niin kutsuttu [[clearing-kauppa]] oli kasvanut merkittävään rooliin Suomen taloudessa 1980-luvun loppuun mennessä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-8541725 |nimeke =Volgan varrelta suomalaisille teille |tekijä=Kerstin Kronvall |julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=3.1.2016|julkaisija=Yle |viitattu=19.8.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2420483 |nimeke=Idänkaupan kultavuodet huipentuivat 1980-luvulla|tekijä=Kalle Puttonen|julkaisu=Etelä-Suomen Sanomat|ajankohta=5.12.2017|julkaisija=Keskisuomalainen|viitattu=19.8.2019|arkisto= https://web.archive.org/web/20190819143422/https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2420483|arkistoitu=19.8.2019}}</ref> Neuvostoliiton hajotessa Suomen idänkauppa romahti kokonaan loppuvuodesta 1990, mikä yhdessä 1980-luvulla toteutetun rahoitusmarkkinoiden hallitsemattoman vapautuksen kanssa syöksi Suomen syvään taloudelliseen [[Suomen 1990-luvun alun lama|lamaan]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.suomenperusta.fi/ajatus/venaja-ja-suomen-talous/ |nimeke =Venäjä ja Suomen talous|julkaisu=Suomen Perusta |viitattu=2019-03-18}}</ref> Neuvostoliitto jäi velkaa päättyneen clearing-kaupan seurauksena Suomelle, mikä johti useiden suomalaisten suuryritysten yhtäaikaiseen konkurssiin, talouden syvään lamaan ja suurtyöttömyyteen. Ulospääsytieksi lamasta Suomi valitsi talouden voimakkaan vapauttamisen ja entistä tiiviimmän yhdentymisen Eurooppaan. Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksan yhdistymisen luomaa tilannetta Koivisto hyödynsi sanomalla irti YYA-sopimuksen sekä [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauhansopimuksen]] sotilaalliset, Suomen aseistautumista rajoittaneet artiklat.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=55802&contentlan=1&culture=fi-FI | Nimeke=Kylmän sodan päättyminen, Suomi ja Viro | Tekijä=Blomberg, Jaakko | Ajankohta=17.10.2001 | Julkaisija=Ulkoministeriö | Viitattu=4.3.2014 | arkisto=https://web.archive.org/web/20140519114243/http://www.formin.fi/public/default.aspx?contentid=55802&contentlan=1&culture=fi-FI | arkistoitu=19.5.2014 }}</ref> === Suomi osana Euroopan unionia === Suomi liittyi [[Euroopan unioni]]in 1. tammikuuta 1995.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92690&contentlan=1#.VaS4oPmqpBc | Nimeke=Suomen tie EU:n jäseneksi | Julkaisija=Eurooppatiedotus | Viitattu=14.7.2015 | arkisto= https://web.archive.org/web/20150924003625/http://www.eurooppatiedotus.fi/public/default.aspx?contentid=92690&contentlan=1#.VaS4oPmqpBc | arkistoitu=24.9.2015 }}</ref> Yhteisvaluutta [[euro]]n käyttöön Suomi siirtyi yhtenä ensimmäisistä maista 1. tammikuuta 2002.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomi-euroaikaan/1818802 | Nimeke=Suomi euroaikaan | Julkaisu=MTV.fi | Ajankohta=2.1.2002 | Viitattu=4.11.2014 | arkisto=https://web.archive.org/web/20141113122453/http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/suomi-euroaikaan/1818802 | arkistoitu=13.11.2014 }}</ref> ==== Kansainvälistyen nousukauteen ==== 1990-luvun aikana suomalainen yhteiskunta alkoi kansainvälistyä ja Suomessa asuvien maahanmuuttajien määrä kasvoi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja-ja-linkkeja/tilastotietoa/maahanmuuttajat/maahanmuuttajien-maara/ | Nimeke=Maahanmuuttajien määrä | Julkaisija=Väestöliitto | Tekijä=Miettinen, Anneli | Viitattu=1.11.2014 | arkisto= https://web.archive.org/web/20131023155123/http://www.vaestoliitto.fi/tieto_ja_tutkimus/vaestontutkimuslaitos/tilastoja-ja-linkkeja/tilastotietoa/maahanmuuttajat/maahanmuuttajien-maara/ | arkistoitu=23.10.2013 }}</ref> Maataloudessa työskentelevän väestönosan määrä laski ja väestöä muutti kaupunkeihin.{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} Laman jälkeisinä vuosina suomalaisissa heräsi suuri usko tietotekniikan voittokulkuun talouden veturina. Vuosien 1999–2000 IT-alan noususuhdanne aiheutti [[IT-kupla]]n: osakkeiden arvo kasvoi hurjasti, mutta buumia seurasi romahdus. Kansalaisten tuloerot kasvoivat Suomessa erityisen nopeasti vuosina 1995–2005.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.stat.fi/til/tjt/2007/tjt_2007_2009-05-20_kat_005_fi.html | Nimeke=Suomen tuloerot kansainvälisessä vertailussa | Julkaisu=Tulonjakotilasto 2007 | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=20.5.2009 (päivitetty) | Viitattu=4.11.2014}}</ref> ==== Rakennemuutoksesta talouden lamaan ==== Suomen talouselämän riippuvuus ulkomailla tapahtuvasta tuotannosta lisääntyi koko 2000-luvun ajan. Etenkin metsäteollisuudessa jouduttiin sulkemaan useita tuotantolaitoksia.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/66813/978-951-44-8572-5.pdf?sequence=1 |nimeke =Hyvää vauhtia metsätöille|tekijä=Kari Kekkonen| ajankohta=26.11.2011|julkaisija=Tampereen Yliopisto|tiedostomuoto=PDF |viitattu=19.3.2019}}</ref> Koko maailmaan levinnyt talouskriisi lamaannutti Suomen viennin syksyllä 2008 ja seuraavana vuonna Suomen bruttokansantuote väheni 8,5&nbsp;%. Vaikka bkt:n volyymi on kasvanut 2010-luvun alussa, se oli vuonna 2016 edelleen vuoden 2008 tasoa alempana.<ref>[http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kansantalous.html Kansantalous]. Tilastokeskus. Viitattu 23.9.2017.</ref> ==== 2010-luvulta nykyaikaan ==== [[Koronaviruspandemia Suomessa|Kevään 2020 koronaviruspandemia]]n aiheuttaman kriisin arveltiin supistavan Suomen taloutta useilla prosenteilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-11272606 | Nimeke = PTT: Suomen talous supistuu selvästi koronaviruksen vuoksi | Ajankohta = 24.3.2020 | Julkaisu = Yle uutiset | Viitattu = 6.4.2020 }}</ref> Suomesta tuli sotilasliitto [[Nato]]n täysjäsen 4. huhtikuuta 2023.<ref name="Nimetön-20230526113553">{{Verkkoviite|osoite=https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/857a5922-8577-4e8c-bbf3-eb1edade9677|nimeke=Stoltenberg vahvistaa: Suomi Naton täysjäseneksi tiistaina|tekijä=Nykänen, Marikki|julkaisu=iltalehti.fi|ajankohta=3.4.2024|viitattu=2023-04-03}}</ref> == Hallinto ja politiikka == {{Pääartikkeli|[[Suomen poliittinen järjestelmä]]|[[Suomen hallinto]]}} === Valtiomuoto === Suomen [[valtiomuoto]] on [[tasavalta]].<ref>Hänninen & Liuskari & Suonio 2007, s. 86.</ref> === Hallinto === [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] mukaan valta kuuluu Suomessa kansalle ja hallitusvaltaa käyttävät [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]] sekä [[Suomen valtioneuvosto|valtioneuvosto]] eli hallitus, jonka jäsenten tulee nauttia eduskunnan luottamusta.<ref name="perustuslaki_p2,3">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L1P2 | Nimeke=Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, 2 ja 3&nbsp;§ | Julkaisu=Finlex | Viitattu=7.12.2014 | arkisto=https://web.archive.org/web/20120423074406/http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L1P2 | arkistoitu=23.4.2012 }}</ref> === Presidentti === Suomen valtionpäämies on [[Suomen tasavallan presidentti|tasavallan presidentti]]. Hänet valitaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan [[Suomen presidentinvaali|suoralla kansanvaalilla]]. Nykyinen presidentti on ollut vuodesta 2024 [[Alexander Stubb]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/a/74-20077149 | Nimeke = Alexander Stubbista tuli Suomen uusi presidentti: tässä tärkeimmät suuresta päivästä | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 1.3.2024 | Viitattu = 1.3.2024}}</ref> Suomi on pääosan itsenäisyytensä ajasta soveltanut [[Semipresidentialismi|semipresidentiaalista järjestelmää]]. 1980-luvun loppupuolelta lähtien tasavallan presidentin valtaoikeuksia on kavennettu, ja varsinkin vuosina 2000 ja 2012 voimaan astuneissa perustuslakiuudistuksissa presidentin asema muuttui ensisijaisesti edustukselliseksi ja arvojohtajuuteen liittyväksi. Presidentillä on kuitenkin edelleen muodollinen [[veto-oikeus]],<ref>Hänninen & Liuskari & Suonio 2007, s. 88.</ref> presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet<ref>Hänninen & Liuskari & Suonio 2007, s. 93.</ref> ja hän johtaa ulkopolitiikkaa yhteistyössä hallituksen kanssa.<ref name="forum">Hänninen & Liuskari & Suonio 2007, s. 90.</ref> === Hallitus === [[Suomen pääministeri|Pääministeri]] ja muut [[ministeri]]t sekä [[oikeuskansleri]] muodostavat hallituksen.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta |nimeke= Valtioneuvoston toiminta |julkaisija= Valtioneuvosto |viitattu= 19.3.2019 |arkisto= https://web.archive.org/web/20200726130909/https://valtioneuvosto.fi/tietoa/toiminta |arkistoitu= 26.7.2020 }}</ref> Nykyinen pääministeri on [[Petteri Orpo]] ja valtiovarainministeri [[Riikka Purra]].<ref name="orpon-hallitus">{{Verkkoviite |osoite= https://valtioneuvosto.fi/-/10616/paaministeri-orpon-hallitus-nimitettiin |nimeke= Pääministeri Orpon hallitus nimitettiin |julkaisija= Valtioneuvosto |viitattu= 3.7.2023}}</ref> Hallitus käyttää [[Toimeenpanovalta|toimeenpanovaltaa]] eli huolehtii hallinnon juoksevista asioista. Pääministeri valitaan puolueiden välisissä hallitusneuvotteluissa, ja pääministeri nimittää hallitukseen yleensä toistakymmentä ministeriä. Valtion budjetin laatiminen ja lakiehdotusten valmistelu tapahtuvat myös osittain ministerien alaisissa ministeriöissä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://minedu.fi/talous-ja-toiminta |nimeke =Toiminnan ja talouden suunnittelu|tekijä=Pasi Rentola|julkaisu=Opetus- ja kulttuuriministeriö| viitattu=19.3.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.eduskunta.fi/FI/talousarvio/nain_budjetti_syntyy/sivut/default.aspx |nimeke =Näin budjetti syntyy| julkaisija=Eduskunta |viitattu=19.3.2019}}</ref> Euroopan unionia koskevia asioita hoitaa yleensä pääministeri.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://valtioneuvosto.fi/tietoa/eu-asioiden-kasittely |nimeke =EU-asioiden käsittely valtioneuvostossa| julkaisu=Valtioneuvosto| viitattu=18.3.2019}}</ref> === Eduskunta === [[Tiedosto:Eduskuntatalo (Finnish Parliament building).JPG|pienoiskuva|upright|[[Suomen eduskunta]] kokoontuu [[Eduskuntatalo]]ssa Helsingissä.]] [[Eduskunta]] on 200-jäseninen, suhteellisilla vaaleilla valittava yksikamarinen [[parlamentti]]. [[Eduskuntavaalit]] pidetään neljän vuoden välein. Eduskunta säätää lait ja hyväksyy valtion budjetin. Eduskunnan enemmistö voi pakottaa hallituksen eroamaan antamalla istuvalle hallitukselle [[epäluottamuslause]]en. Eduskunnan [[perustuslakivaliokunta|perustuslakivaliokunta]] valvoo valmistavien lakien perustuslain mukaisuutta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/PeV_Sote_lausuntotiedote_20180601.aspx |nimeke =Perustuslakivaliokunnan lausunto valinnanvapauslakiehdotuksesta on valmistunut| ajankohta=1.6.2018|julkaisija=Eduskunta |viitattu=19.3.2019}}</ref> Nykyiset eduskuntapuolueet (2023–) ovat suuruusjärjestyksessä [[Kansallinen Kokoomus]], [[Perussuomalaiset]], [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue]], [[Suomen Keskusta]], [[Vihreä liitto]], [[Vasemmistoliitto]], [[Suomen ruotsalainen kansanpuolue]], [[Suomen Kristillisdemokraatit]] ja [[Liike Nyt]].<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://tulospalvelu.vaalit.fi/EKV-2023/fi/tulos_kokomaa.html |nimeke = Eduskuntavaalit 2023 – Koko maa, ehdokasasettajakohtaiset tulokset |julkaisu=tulospalvelu.vaalit.fi |ajankohta= 15.5.2023 |viitattu= 3.7.2023}}</ref> [[Orpon hallitus|Hallitukseen]] kuuluvat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit.<ref name="orpon-hallitus" /> [[Tulopolitiikka|Tulopolitiikassa]] Suomessa on käytössä niin sanottu kolmikanta, jossa tulonjaosta ja työehdoista sovitaan työmarkkinajärjestöjen ja valtion kesken. Valtiollisia neuvoa antavia [[Kansanäänestys|kansanäänestyksiä]] on järjestetty vain kaksi Suomen historiassa: [[Suomen kansanäänestys kieltolaista|kieltolain kumoamisesta]] ja [[Suomen EU-kansanäänestys|Euroopan unionin jäsenyydestä]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.vaalit.fi/fi/index/sivusailiokelluvillesuomenkielinen/kansanaanestykset/valtiollinenneuvoa-antavakansanaanestys.html | Nimeke=Valtiollinen neuvoa-antava kansanäänestys | Julkaisu=Vaalit.fi | Julkaisija=Oikeusministeriö | Ajankohta=13.5.2014 | Viitattu=9.12.2014 | arkisto= https://web.archive.org/web/20160305215414/http://vaalit.fi/fi/index/sivusailiokelluvillesuomenkielinen/kansanaanestykset/valtiollinenneuvoa-antavakansanaanestys.html | arkistoitu=5.3.2016 }}</ref> === Tuomioistuimet === {{Katso myös|[[Suomen laki]]}} Tuomiovaltaa käyttävät riippumattomat tuomioistuimet. Yleisiä tuomioistuimia ovat [[Käräjäoikeus|käräjäoikeudet]], [[Hovioikeus|hovioikeudet]] ja [[Korkein oikeus (Suomi)|korkein oikeus]], jotka käsittelevät riita- ja rikosasioita. Julkisen hallinnon toiminnasta ja päätöksistä tehtyjä valituksia käsittelevät [[Hallinto-oikeus (tuomioistuin)|hallinto-oikeudet]]. Korkeimmat [[Oikeusaste|oikeusasteet]] ovat korkein oikeus ja [[korkein hallinto-oikeus]].<ref name="perustuslaki_p3">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L1P3 | Nimeke=Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, 3&nbsp;§ | Julkaisu=Finlex | Viitattu=7.12.2014 | arkisto=https://web.archive.org/web/20120423074406/http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L1P3 | arkistoitu=23.4.2012 }}</ref> {{Valtion alue- ja paikallishallinto}} === Valtion aluehallinto === {{Pääartikkeli|[[Aluehallintovirasto]]|[[elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus]]}} Valtion aluehallintoa varten Suomi on jaettu kuuden [[aluehallintovirasto]]n ja niihin rinnastettavan Ahvenanmaan valtionviraston toimialueisiin:<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://vm.fi/aluehallinto |nimeke =Valtion aluehallinto|tekijä=Mikko Saarinen|julkaisu=Valtioministeriö| viitattu=19.3.2019}}</ref> * [[Etelä-Suomen aluehallintovirasto]] * [[Itä-Suomen aluehallintovirasto]] * [[Lapin aluehallintovirasto]] * [[Lounais-Suomen aluehallintovirasto]] * [[Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto]] * [[Pohjois-Suomen aluehallintovirasto]] * [[Ahvenanmaan valtionvirasto]] [[Ahvenanmaa]]n maakunnalla on [[Itsehallintoalue|itsehallinto]], ja lähes koko maakunnan alue on [[Ahvenanmaan politiikka#Demilitarisointi|demilitarisoitu]].<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://www.ts.fi/lukijoilta/1073742281 |nimeke= Pääkirjoitus: Ahvenanmaan itsehallinnon perinne elää nykypäivässä |julkaisu=Turun Sanomat |ajankohta= 8.6.1997 |julkaisija= TS-Yhtymä |viitattu= 19.3.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite= https://cdn.accentuate.io/4372459356211/11692919193651/ET-100004-FI-v1582059454361.pdf |nimeke= Ahvenanmaa: Euroopan unionissa |julkaisija= Ulkoministeriö |tiedostomuoto= PDF |viitattu= 19.3.2019 }}</ref><ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite= https://nordictrout.com/yritys/ahvenanmaa-lyhyesti/ |nimeke =Ahvenanmaa| julkaisu=Nordic Trout| viitattu=19.3.2019}}</ref> === Paikallishallinto === {{Pääartikkeli|[[Suomen kunnat]]}} {{Suomen aluejako}} Suomessa on 309 [[kunta]]a. Kunnilla on verotusoikeus ja ne järjestävät kuntalaisille lailla säädetyt peruspalvelut, joihin kuuluu muun muassa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, koulutusta ja infrastruktuuria.<ref name=suomifi_kunnat/> Kunnat perustettiin 1860-luvulla annetun kuntalain mukaisesti.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://is.muni.cz/el/1421/podzim2007/BA303F/4203779/Suomi_politiikka.pdf?lang=en |nimeke =Suomen Politiikka| julkaisija=Masaryk University|tiedostomuoto=PDF |viitattu=19.3.2019}}</ref> Kuntien hallinnon ja talouden ylin päättävä elin on [[kunnanvaltuusto]], joka valitaan joka neljäs vuosi järjestettävillä yleisillä, yhtäläisillä ja salaisilla [[Kunnallisvaalit|kunnallisvaaleilla]]. Kunnanvaltuuston keskeisin tehtävä on päättää kunnan tuloista ja menoista. Valtuuston päätösten toimeenpanevana elimenä kunnassa toimii [[kunnanhallitus]], jonka jäsenet valitaan suhteellisesti valtuustopaikkojen jakautumisen mukaan. Hallitus myös valmistelee asiat valtuustolle. Kaupunginjohtajat ja muut korkeimmat virkamiehet toimivat kunnanhallituksen esittelijöinä. Erilaiset lautakunnat avustavat hallitusta toimissaan. Lautakuntien kokoonpano noudattelee kunnanhallituksen esimerkkiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://is.muni.cz/el/1421/podzim2007/BA303F/4203779/Suomi_politiikka.doc |nimeke =Hallinto ja Politiikka – IS MU| tiedostomuoto=DOC |viitattu=18.3.2019}}</ref> === Paikallinen aluehallinto === [[Tiedosto:Regions_of_Finland_labelled_FI.svg|pienoiskuva|upright|vasen|Suomen maakunnat]] {{Pääartikkelit|[[Suomen maakunnat]]|[[Suomen hyvinvointialueet]]}} Maakunnat toteuttavat kunnallisen itsehallinnon alueellisella tasolla. Vuonna 1997 vahvistettu maakuntajako poikkeaa olennaisesti [[Suomen historialliset maakunnat|Suomen historiallisista maakunnista]], joita on yhdeksän. Vuodesta 2011 maakuntia on yhdeksäntoista. Niistä vain [[Ahvenanmaa]] on itsehallinnollinen.<ref name=":2" /> Vuoden 2023 alusta Suomeen perustettiin 21 pääosin maakuntajakoa noudattavaa hyvinvointialuetta, joilla on alueellinen itsehallinto sekä vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä.<ref>{{Verkkoviite |osoite= https://soteuudistus.fi/mika-on-hyvinvointialue |nimeke= Mikä on hyvinvointialue |julkaisu= Soteuudistus |julkaisija= Valtioneuvosto |viitattu= 6.2.2023 |arkisto= https://web.archive.org/web/20220201210952/https://soteuudistus.fi/mika-on-hyvinvointialue |arkistoitu= 1.2.2022 }}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite= https://soteuudistus.fi/hyvinvointialueiden-perustaminen |nimeke= Hyvinvointialueiden perustaminen |julkaisu= Soteuudistus |julkaisija= Valtioneuvosto |viitattu= 6.2.2023 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> === Puolustusvoimat === {{Pääartikkeli|[[Suomen puolustusvoimat]]}} [[Suomen puolustusvoimat]] jaetaan kolmeen haaraan: [[Suomen maavoimat|maavoimiin]], [[Suomen merivoimat|merivoimiin]] ja [[Suomen ilmavoimat|ilmavoimiin]]. [[Sisäasiainministeriö|Sisäministeriö]]n alainen [[Rajavartiolaitos]] ei kuulu puolustusvoimiin, mutta voidaan liittää siihen sodan aikana. Puolustusvoimien komentaja on kenraali Janne Jaakkola<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10838905 | Nimeke = Timo Kivinen on Puolustusvoimain uusi komentaja | Tekijä = Terhi Toivonen| Ajankohta = 19.6.2019| Julkaisu = Yle Uutiset| Viitattu = 4.11.2019 }}</ref>. Suomessa on voimassa miehiä koskeva yleinen [[Asevelvollisuus Suomessa|asevelvollisuus]], ja myös naisilla on oikeus värväytyä vapaaehtoisena. Asevelvollisuuden voi täyttää varusmiespalveluksena tai [[Siviilipalvelus|siviilipalveluksena]]. Varusmiespalvelun suorittavien osuus Suomessa on maailman korkeimpia. Vastuu asepalveluksen järjestämisestä on puolustusvoimilla, jonka reserviin koulutetaan miehiä asevelvollisuuden avulla. Asevelvollisuus alkaa sen vuoden alusta, jolloin mies täyttää 18 vuotta ja päättyy sen vuoden lopussa, kun mies täyttää 60 vuotta. Suomen puolustusvoimien henkilöstön koko on noin 14&nbsp;000, joista 8&nbsp;500 on ammattisotilaita. Valmiustilassa on noin 34&nbsp;000 asepuvullista ja sodanajan vahvuuden koko on noin 350&nbsp;000 sotilasta. Reserviin kuuluu noin 870&nbsp;000 henkilöä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://puolustusvoimat.fi/web/intti/reservissa | Julkaisija = Puolustusvoimat.fi | Nimeke = Reservissä | Viitattu = 23.10.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://tekniikanmaailma.fi/lehti/6b-2022/kavimme-lapi-puolustusvoimien-olennaisimman-aseistuksen-onko-niita-tarpeeksi/ | Julkaisija = Tekniikanmaailma.fi | Nimeke = Kävimme läpi Puolustusvoimien olennaisimman aseistuksen | Ajankohta = 10.3.2022 | Viitattu = 23.10.2023}}</ref> Suomi on osallistunut [[Nato]]n [[Suomen rauhanturvaoperaatio Afganistanissa (2002-)|kriisinhallintaoperaatioon Afganistanissa]] vuodesta 2002 alkaen. Vuonna 2014 Suomi ja Nato allekirjoittivat isäntämaasopimuksen, joka mahdollistaa muun muassa joukkojen sijoittamisen ja tukikohtien perustamisen sekä velvoittaa isäntämaan tarjoamaan tukea sotilasoperaatioihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014090418632845_uu.shtml | Nimeke=Suomi allekirjoitti isäntämaasopimuksen | Tekijä=Karvala, Kreeta | Ajankohta=4.9.2014 | Julkaisu=Iltalehti | Viitattu=14.2.2016}}</ref> Suomesta tuli Naton täysjäsen 4. huhtikuuta 2023.<ref name="Nimetön-20230526113553"/> === Vapauksien kehitys === Vuoden 2024 raportissaan [[Freedom House]] luokittelee Suomen vapaaksi demokratiaksi täysillä pisteillä. Freedom Housen mukaan Suomen parlamentaarinen järjestelmä takaa vapaat ja rehdit [[Vaalit Suomessa|vaalit]] ja kestävän, usean puolueen välisen kilpailun politiikassa. [[Korruptio]] ei ole merkittävä ongelma, ja [[sananvapaus]], [[uskonnonvapaus]] ja yhteisönvapaus ovat taattuja. [[Oikeuslaitos]] on itsenäinen, niin perustuslaissa kuin käytännössäkin. Naiset ja [[Etninen vähemmistö|etniset vähemmistöt]] nauttivat yhtäläisistä oikeuksista, joskin vähemmistöihin kohdistetaan toisinaan vainoamista, [[Vihapuhe|vihapuhetta]] ja [[Syrjintä|syrjintää]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://freedomhouse.org/country/finland/freedom-world/2024 |nimeke=Finland: Freedom in the World 2024 Country Report |julkaisu=Freedom House |viitattu=2024-05-22 |ietf-kielikoodi=en}}</ref> Suomalaisten luottamus julkisiin instituutioihin ja tyytyväisyys demokratiaan ovat korkealla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.oecd.org/gov/drivers-of-trust-in-public-institutions-in-finland-52600c9e-en.htm | Nimeke = Drivers of Trust in Public Institutions in Finland | Julkaisu = OECD | Ajankohta = 4.5.2021 | Viitattu = 5.6.2024 | Kieli = {{en}}}}</ref> == Talous == [[Tiedosto:Stora Enso Oulu 2006 01 26.JPG|pienoiskuva|Stora Enson tuotantolaitos [[Oulu]]ssa.]] [[Tiedosto:Kauppakeskus Veturi 1.JPG|pienoiskuva|[[Kauppakeskus Veturi]] [[Kouvola]]ssa.]] {{Pääartikkelit|[[Suomen talous]]|[[Suomen metsätalous]]}} Suomen ostovoimakorjattu [[bruttokansantuote]] vuonna 2017 on [[Kansainvälinen valuuttarahasto|Kansainvälisen valuuttarahaston]] arvion mukaan noin 242 miljardia Yhdysvaltain dollaria.<ref name="SuomiIMF"/> Bruttokansantuote henkeä kohti oli 2011–2015 samaa tasoa kuin esimerkiksi [[Britannian talous|Britanniassa]] tai [[Ranskan talous|Ranskassa]].<ref name="DWBGDP">{{Verkkoviite | Osoite= http://data.worldbank.org/indicator/NY.GDP.PCAP.PP.CD?order=wbapi_data_value_2013+wbapi_data_value+wbapi_data_value-last&sort=desc | Nimeke=GDP per capita, PPP (current international $) | Ajankohta=2016 | Julkaisu=World Bank Data Site | Viitattu=16.4.2016 | Kieli={{en}} }}</ref> Suomen osuus maailmantaloudesta on vähäinen, mutta kuitenkin huomattavasti väestöosuutta suurempi, noin 0,2&nbsp;%.<ref name="SuomiIMF"/> [[Suomen teollisuus|Suomen teollisuudelle]] tärkeitä ovat [[Metsäteollisuus|puu]]-, [[Metalliteollisuus|metalli]]-, [[Elektroniikkateollisuus|elektroniikka]]- ja sähköteollisuus. Suuret teollisuusyritykset ovat huomattavassa asemassa, erityisesti [[Nokia (yritys)|Nokia]] ja metsäyhtiöt, minkä vuoksi Suomen talous nähdään joskus haavoittuvaisena. Suomessa on luonnonvaroina puuta ja mineraaleja. Suomen [[palvelusektori]] muodostaa suurimman osan taloudesta. Sitä pidetään muihin OECD-maihin verrattuna monilta osin kehittymättömänä.<ref name="palvelut">[http://www.kilpailuvirasto.fi/cgi-bin/suomi.cgi?sivu=uut/u-2005-3-1 OECD:n raportti suosittelee kilpailun lisäämistä palvelualoilla].</ref> Palvelujen kehittymistä vaikeuttavat verotuksesta ja palkoista johtuva korkea kustannustaso.<ref name="palvelut"/><ref>[http://www.mckinsey.com/locations/Helsinki/our_work/~/media/Reports/Helsinki/Finland%20s%20economy%20%20%20achievements%20%20challenges%20and%20priorities.ashx McKinsey: Finland’s Economy] {{Wayback|1= http://www.mckinsey.com/locations/Helsinki/our_work/~/media/Reports/Helsinki/Finland%20s%20economy%20%20%20achievements%20%20challenges%20and%20priorities.ashx |päiväys=20090905051927 }}. {{en}}</ref> Suomen liiketoiminta pohjautuu vahvasti kansainvälisiin markkinoihin. [[Vienti|Viennin]] osuus on yli kolmasosa koko kansantuotteesta.<ref name="Ek.fi">{{Verkkoviite | Osoite= http://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/ | Nimeke=Ulkomaankauppa | Tekijä=Kangasniemi, Jouko (toim.) | Julkaisu=Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) | Viitattu=13.4.2016 | arkisto= https://web.archive.org/web/20160401104943/http://ek.fi/mita-teemme/talous/perustietoja-suomen-taloudesta/ulkomaankauppa/ | arkistoitu=1.4.2016 }}</ref> Noin 60 prosenttia Suomen kansainvälisestä kaupasta on Euroopan unionin sisäistä kauppaa. Suomen osuus on EU-maiden pienimpiä. Suomen tärkeimmät kauppakumppanit 2014 olivat Saksa, Venäjä, Ruotsi, Alankomaat, Kiina, Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska.<ref name="Ulkomaankauppa">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_kotimaankauppa.html | Nimeke=Kauppa | Ajankohta=11.2.2016 | Julkaisu=Tilastokeskus | Viitattu=13.4.2016}}</ref> Suomen taloutta kuvaavat avoimuus [[globalisaatio]]lle ja [[Julkinen sektori|julkisen sektorin]] vahva asema.<ref name="nordicmodel">{{Kirjaviite | Nimeke=The Nordic Model: Embracing globalization and sharing risks | Tekijät=Andersen, Torben M. ym. | Julkaisija=Taloustieto | Vuosi=2007 | www= https://www.etla.fi/wp-content/uploads/2012/09/B232.pdf | Kieli={{en}} | Tiedostomuoto=PDF}}</ref> Suomen markkinat kuuluvat Euroopan vapaimpiin.<ref name="nordicmodel"/> Suomi otti ainoana pohjoismaana euron valuutaksi vuonna 2002. Inflaatio on pysynyt alhaisena. Suomessa on laaja yrittämisen vapaus, toimiva omaisuuden suoja ja [[korruptio]] on vähäistä.<ref name="freedom">[http://www.heritage.org/index/country.cfm?id=Finland Finland economy] {{Wayback|1=http://www.heritage.org/index/country.cfm?id=Finland |päiväys=20081219015536 }}. Heritage Foundation. {{en}}</ref> [[Valtion tulovero]]a maksetaan ansiotuloista, kuten palkasta, eläkkeestä ja etuuksista. Veroprosentti on [[Progressiivinen vero|progressiivinen]], eli se kasvaa tulojen kasvaessa. Vuonna 2015 alle 16&nbsp;500 euron tulosta ei maksettu valtionveroa lainkaan, alin veroprosentti oli 6,5&nbsp;% ja ylin 31,75&nbsp;%, jota sovellettiin yli 90&nbsp;000 euron vuosituloihin.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535 | Nimeke=Tuloverolaki | Julkaisu=Finlex | Viitattu=30.4.2016 | arkisto=https://web.archive.org/web/20130102015108/http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/19921535 | arkistoitu=2.1.2013 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Valtion_tuloveroasteikko_2015%2835390%29 | Nimeke=Valtion tuloveroasteikko 2015 | Julkaisu=Vero.fi | Viitattu=30.4.2016 | arkisto= https://web.archive.org/web/20160420025901/http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Henkiloasiakkaan_tuloverotus/Valtion_tuloveroasteikko_2015(35390) | arkistoitu=20.4.2016 }}</ref> Yleinen [[arvonlisävero]] nousi 1.10.2024 24 prosentista 25,5 prosenttiin. Vero pääomatuloista on 30 prosenttia tai yli 30&nbsp;000 euron pääomatuloista 34 prosenttia. Osakeyhtiöiden ja yhteisöjen maksama [[yhteisövero]] 20 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://vm.fi/verotus/elinkeinoverotus|nimeke=Yhteisövero|julkaisija=Valtiovarainministeriö|viitattu=21.10.2024}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/verot-ja-maksut/arvonlisaverotus/arvonlisaveroprosentit/Yleinen-arvonlisaverokanta-nousee-syyskuussa/|Nimeke=Arvonlisäveron korotus|Julkaisija=Verohallinto|Viitattu=21.10.2024}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/tulot/paaomatulot/|Nimeke=Pääomaverotus|ajankohta=11.5.2017|Julkaisija=Verohallnto|Viitattu=21.10.2024}}</ref> Syyskuun 2024 lopussa valtionvelkaa oli 169,08 miljardia euroa, eli 29 946 euroa asukasta kohti.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.valtionvelka.fi/|Nimeke=Valtionvelka syyskuu 2024|Julkaisu=Valtionvelka|Ajankohta=8.10.2024|julkaisija=Valtiokonttori|Viitattu=21.10.2024}}</ref> Suomessa oli 8,3 prosentin työttömyys- ja 76,9 prosentin työllisyysaste elokuun 2024 lopussa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://stat.fi/tilasto/tyti|nimeke=Työvoimatutkimus|julkaisija=Tilastokeskus|viitattu=21.10.2024}}</ref> [[Suomen eläkejärjestelmä]] on yksityisten vakuutusyritysten hallinnoima. Suomalaisessa järjestelmässä [[työeläke]] riippuu vain ansaitusta eläkkeestä, eikä niin sanottuja henkilökohtaisia eläketilejä, joissa eläkkeen määrä voisi vaihdella valittavan sijoitusstrategian tuoton mukaan ole. Eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva ja eläkkeiden maksu riippuu tulevista maksajista. Suomen [[huoltosuhde]] on heikentymässä. Luvattujen eläkkeiden rahoittamisen arvioidaan olevan kuitenkin useimpia Länsi-Euroopan maita kestävämmällä pohjalla.<ref name="ikääntyminen">{{Verkkoviite | Osoite= http://vnk.fi/documents/10616/622950/J1007_Ik%C3%A4%C3%A4ntymisen+taloudelliset+vaikutukset+ja+niihin+varautuminen.pdf/0f05be13-1d0a-4a5b-829e-657c79992f3d?version=1.0 | Nimeke=Ikääntymisen taloudelliset vaikutukset ja niihin varautuminen | Julkaisija=Valtioneuvoston kanslia | Ajankohta=2007 | Tiedostomuoto=PDF | Viitattu=14.7.2015}}</ref> Vuonna 2023 Suomen liikevaihdoltaan suurin yritys oli [[Neste (yritys)|Neste Oil]] 22,9 miljardin liikevaihdolla. Toisella sijalla oli [[Nokia (yritys)|Nokia]] (22,3 miljardia) ja kolmantena S-ryhmä 14,2 miljardin liikevaihdolla, joka on Suomen suurin pörssin ulkopuolinen yritys liikevaihdon perusteella. [[UPM|UPM-Kymmene]] oli metsäyhtiöstä suurin 10,5 miljardin liikevaihdolla, [[Stora Enso]]<nowiki/>n liikevaihdon ollessa 9,4 miljardia.<ref name="TE500">{{Verkkoviite|Osoite=https://asialinja.com/suurimmat-yritykset/|Nimeke=Suomen suurimmat yritykset: top 15|tekijä=Hyppänen, Antti|Julkaisu=|Ajankohta=12.6.2024|Viitattu=21.10.2024}}</ref> Vuonna 2023 Suomen työllistävin yritys oli [https://s-ryhma.fi/ S-ryhmä], joka tarjosi työpaikan yli 31&nbsp;000 suomalaiselle.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.talouselama.fi/uutiset/talouselama-selvitti-tassa-ovat-suomen-100-suurinta-tyollistajaa/9dae0a6b-cc54-450a-8411-0e8c085dfe2f|Nimeke=Suomen 100 suurinta työllistäjää|Ajankohta=2.9.2024|Julkaisija=Talouselämä|Viitattu=21.10.2024}}</ref> === Energia === [[Tiedosto:EPR OLK3 TVO fotomont 2 Vogelperspektive.jpg|pienoiskuva|[[Olkiluodon ydinvoimalaitos]] Eurajoella tuottaa kolmella ydinvoimalaitosyksiköllä noin 30 prosenttia Suomessa kulutetusta sähköstä. Kolmas yksikkö valmistui vuonna 2023.<ref>[https://www.tvo.fi/tuotanto/laitosyksikot/ol3.html TVO] OL3. Viitattu 22.6.2024.</ref>]] {{Pääartikkeli|[[Energia Suomessa]]}} Energiankulutus asukasta kohti on Suomessa Euroopan unionin suurinta. Syitä ovat paljon energiaa kuluttava [[Suomen teollisuus|teollisuus]] (noin puolet kulutuksesta), korkea elintaso, kylmä ilmasto ([[Lämmitys|lämmitykseen]] 25&nbsp;% kulutuksesta) ja pitkät etäisyydet ([[Suomen liikenne|liikenne]] 16&nbsp;%).<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Kartat_ja_tilastot/Ympariston_tilan_indikaattorit/Ilmastonmuutos_ja_energia/Energiankulutus_ei_enaa_kasva%2828547%29 | Nimeke=Energiankulutus ei enää kasva | Ajankohta=22.4.2015 | Julkaisu=Ympäristöhallinto | Viitattu=1.10.2015 }}</ref><ref name="KAYTTOMOTIVA">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/energian_loppukaytto | Nimeke=Energian loppukäyttö 2014 | Julkaisija=Motiva | Viitattu=2.10.2015 | arkisto= https://web.archive.org/web/20160329183601/http://motiva.fi/taustatietoa/energiankaytto_suomessa/energian_loppukaytto | arkistoitu=29.3.2016 }}</ref> Energiantuotannon tärkeimmät lähteet ovat puupolttoaineet (vuonna 2016 26&nbsp;% kokonaiskulutuksesta), öljy (23&nbsp;%), ydinenergia (18&nbsp;%), [[Hiilivoima|hiili]] (9&nbsp;%), [[maakaasu]] (6&nbsp;%), [[vesivoima]] (4&nbsp;%) ja [[Turve|turve]] (4&nbsp;%). [[Tuulivoima]]lla katettiin prosentti kulutuksesta, muilla energialähteillä yhteensä neljä prosenttia.<ref name="energia2016">{{Verkkoviite | Osoite= http://tilastokeskus.fi/til/ehk/2016/04/ehk_2016_04_2017-03-23_tie_001_fi.html | Nimeke=Energian kokonaiskulutus nousi 2 prosenttia vuonna 2016 | Julkaisu =Suomen virallinen tilasto (SVT): Energian hankinta ja kulutus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=18.5.2017}}</ref> Metsäteollisuuden jäteliemet ovat suurin uusiutuvan energian lähde Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.vtv.fi/files/2401/2132010_Uusiutuvien_energiamuotojen_edistaminen_netti.pdf | Nimeke=Uusiutuvien energiamuotojen edistäminen | Selite=Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 213/2010 | Viitattu=12.10.2015 | Tiedostomuoto=PDF | arkisto= https://web.archive.org/web/20160825230340/http://www.vtv.fi/files/2401/2132010_Uusiutuvien_energiamuotojen_edistaminen_netti.pdf | arkistoitu=25.8.2016 }}</ref> === Tiede ja tekniikka === {{Pääartikkeli|[[Suomen tiede]]}} Suomessa on 14 [[Yliopistolaitos Suomessa|yliopistoa]], joista 13 toimii oikeus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://okm.fi/yliopistot | Nimeke= Yliopistot Suomessa | Julkaisija = Opetus- ja kulttuuriministeriö | Viitattu = 23.10.2023}}</ref> Korkeakoulut tekevät tutkimusta pääasiassa [[Suomen akatemia]]n ja [[Teknologian kehittämiskeskus|Teknologian kehittämiskeskuksen]] myöntämällä rahoituksella.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://aka.fi/globalassets/awanhat/documents/tiedostot/julkaisut/9_03-suomen-tieteen-tila-ja-taso.pdf |nimeke =Suomen tieteen tila ja taso| julkaisija=Suomen Akatemia |viitattu=18.3.2019}}</ref> [[AIV-rehu]]n keksinyt [[A. I. Virtanen]] palkittiin vuonna 1945 [[Nobelin kemianpalkinto|Nobelin kemianpalkinnolla]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/tiede-tekniikka/tekniikan-historia-aiv-rehu-on-t%C3%A4rkein-itsen%C3%A4isen-suomen-keksint%C3%B6-1.186436 |nimeke =Tekniikan Historia: AIV-rehu on tärkein itsenäisen Suomen keksintö| julkaisu=Viestilehdet |ajankohta=26.4.2017| viitattu=18.3.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite| osoite=http://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/04/historia_kokolehti.pdf| nimeke=Nobelin Palkinto: saa tunteet roihuun| julkaisu=Kemia-lehti| ajankohta=2014| viitattu=18.3.2019| arkisto=https://web.archive.org/web/20200726210533/https://www.kemia-lehti.fi/wp-content/uploads/2013/04/historia_kokolehti.pdf| arkistoitu=26.7.2020}}</ref> === Matkailu === {{Pääartikkeli|[[Matkailu Suomessa]]}} Vuonna 2012 Suomessa tilastoitiin 7,6 miljoonaa ulkomaalaista kävijää.<ref>http://tilastokeskus.fi/til/rajat/2012/rajat_2012_2013-05-30_tie_001_fi.html. Tilastokeskus.</ref> Eniten matkailijoita saapuu Venäjältä, Ruotsista, Saksasta ja Britanniasta.<ref>http://www.visitfinland.fi/wp-content/uploads/2015/03/Matkailun_luvut_infograafi_2015_fin.pdf?dl. (PDF)</ref> Suosittu matkakohde on [[Lapin maakunta]], jossa järjestetään etenkin luontoon liittyvää toimintaa. Kesäisin Suomessa järjestetään paljon eri teemoilla toimivia kesäjuhlia, muun muassa [[Festivaali|musiikkifestivaaleja]]. Etelä-Suomessa merkittävintä vapaa-ajan matkailua ovat laivaristeilyt Ruotsiin ja Viroon Helsingistä ja Turusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.fsd.uta.fi/fi/tietoarkisto/julkaisut/julkaisusarja/fsdjs08_vapaa-aika.pdf |nimeke =Suomalaiset ja vapaa-aika|tekijä=Tuomas Zacheus|julkaisu=Yhteiskuntatieteellisen tietoarkisto|ajankohta=2007| tiedostomuoto=PDF |viitattu=19..8.2019}}</ref> == Liikenne == [[Tiedosto:Map of Finland-fi.svg|pienoiskuva|upright|vasen|Suomen maantie- ja rautatieverkko.]] {{Pääartikkeli|[[Liikenne Suomessa]]}} === Tieliikenne === {{Pääartikkeli|[[Suomen tieverkko]]}} Suomen tieverkko jakautuu valtion omistamiin ja [[Väylävirasto]]n hallinnoimiin maanteihin, kuntien omistamiin ja ylläpitämiin [[katu]]ihin sekä yksityisten ylläpitämiin [[Yksityistie|yksityisteihin]]. Maantieverkon rungon muodostaa 28 [[Valtatiet Suomessa|valtatietä]], joita täydentävät [[kantatie|kanta]]-, [[seututie|seutu]]- ja [[yhdystie]]t. Osa tärkeimmistä teistä on myös [[Eurooppatie|eurooppateitä]]. Vuoden 2014 alussa maantieverkon koko pituus oli noin 79&nbsp;000 kilometriä, josta valtateiden osuus oli noin 8&nbsp;600 kilometriä. [[Suomen moottoritieverkko|Moottoriteitä]] oli 810 kilometriä.<ref>[http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2014-04_tietilasto_2013_web.pdf] {{Wayback|http://www2.liikennevirasto.fi/julkaisut/pdf8/lti_2014-04_tietilasto_2013_web.pdf|päiväys=20141108231318}}. Liikennevirasto. (PDF)</ref> Suomi on harvaan asuttu maa, joten liikennettäkin on keskimäärin vähän. Liikennemääriin nähden tieverkko onkin kattava ja hyväkuntoinen, joskin jotkin vilkkaimmat valtatiet ja kaupunkiseutujen pääväylät ovat liikenneturvallisuuden kannalta ongelmallisia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2017-26_liite2_web.pdf|nimeke=Pääteiden ja kaupunkikehityksen yhteensovittaminen|tekijä=Anne Herneoja, Hannu Pesonen, Olli Jokinen, Katja Lindroos ja Raisa Valli|tiedostomuoto=PDF|viitattu=18.3.2019|arkisto=https://web.archive.org/web/20210515104548/https://julkaisut.vayla.fi/pdf8/lts_2017-26_liite2_web.pdf|arkistoitu=15.5.2021}}</ref> Lisäksi alemman tieverkon kunto on herättänyt keskustelua. === Rautatieliikenne === [[Tiedosto:Green Finnish Pendolino.JPG|pienoiskuva|upright=0.9|VR-Yhtymän Pendolino-juna [[Helsingin rautatieasema]]lla]] {{Pääartikkeli|[[Suomen rautatieliikenne ]]}} [[Suomen rataverkko|Suomen rataverkosta]] vastaa rautatieviranomaisena toimiva, [[Suomen liikenne- ja viestintäministeriö|liikenne- ja viestintäministeriö]]n alainen [[Väylävirasto]]. Suomen liikennöidyn rataverkon pituus on 5&nbsp;944 kilometriä, josta sähköistettyä 3&nbsp;073 kilometriä<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/rautatiet#.VIfD1zGUfg0 | Nimeke=Rautatiet | Julkaisija=Liikennevirasto | Viitattu=10.12.2014 | arkisto= https://web.archive.org/web/20141028121001/http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/liikenneverkko/rautatiet#.VIfD1zGUfg0 | arkistoitu=28.10.2014 }}</ref>. Ainoa vakituinen henkilöliikenteen toimija valtion rataverkolla on valtionyhtiö [[VR-Yhtymä|VR]]. Suomen tavaraliikenteestä kulkee rautateitse noin neljännes (26 prosenttia vuonna 2015) liikennesuoritteena eli tonnikilometreinä mitattuna<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://liikennejarjestelma.fi/palvelutaso/liikennetyypit/kotimaan-tavaraliikenne/ | Nimeke=Kotimaan tavaraliikenne, Liikennemuotojen osuudet suoritteesta | Selite=Liikenneviraston tilastokaaviot | Viitattu=9.3.2017}}</ref>. === Lentoliikenne === [[Tiedosto:FIN A350 OH-LWA 7oct15 LFBO-2.jpg|pienoiskuva|upright=0.9|[[Finnair]]in lentokone.]] {{Katso myös|[[Suomen lentoasemat ja -paikat]]}} Suomeen lentää noin 26 kansainvälistä lentoyhtiötä. Suomen suurin lentoyhtiö on valtion pääosin omistama [[Finnair]]. Suomessa on 27 [[Suomen lentoasemat ja -paikat|lentoasemaa]], joista suurin on [[Vantaa]]lla sijaitseva [[Helsinki-Vantaan lentoasema]].<ref name="ljvl">[http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2035&menuid=121 Ilmailu]. Liikenne- ja viestintäministeriö. {{Wayback|1= http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2035&menuid=121 |päiväys=20070928103755 }}</ref> Vuonna 2016 Suomen viennistä kuljetettiin arvolla mitattuna kymmenen prosenttia lentoteitse, tuonnista kuusi prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://uljas.tulli.fi/ | Nimeke=Tilastotietokanta – Logistiikkatilastot – Kuljetustilastot | Selite=Tullitilasto kuljetusmuodoittain vuonna 2016, kuljetusmuoto=lentokuljetus | Viitattu=9.3.2017}}</ref> === Laivaliikenne === [[Tiedosto:Gabriella & Rosella in Helsinki.jpg|pienoiskuva|upright=0.9|vasen|[[Viking Line]]n matkustaja-aluksia Helsingissä.]] Meriteitse kulkee jopa 90 prosenttia Suomen viennistä ja 70 prosenttia tuonnista, määrällä mitattuna.<ref name="ljv">[http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2034&menuid=120 Merenkulku]. Liikenne- ja viestintäministeriö. {{Wayback|1= http://www.lvm.fi/scripts/cgiip.exe/WService=lvm/cm/pub/showdoc.p?docid=2034&menuid=120 |päiväys=20070928103836 }}</ref> Suomen suurin satama tonnimäärältään on [[Sköldvikin satama]] [[Porvoo]]ssa. Yleissatamista suurimmat ovat [[Hamina-Kotkan satama]], [[Helsingin Satama]], [[Naantalin satama]] ja [[Kokkolan satama]].<ref name="finnports1">{{Verkkoviite | Osoite= http://www.finnports.com/fin/tilastot/?stats=yearly&T=8&year=2011 | Nimeke=Vuositilastot – Tavaraliikenne | Julkaisija=Suomen Satamaliitto | Viitattu=27.7.2012}}</ref> Matkustajaliikenteeltään suurimmat satamat Manner-Suomessa ovat Helsingin satama, [[Turun satama]], Naantalin satama ja [[Vaasan satama]].<ref name="finnports2">{{Verkkoviite|Osoite= http://www.finnports.com/fin/tilastot/?stats=yearly&T=6&year=2011 |Nimeke=Vuositilastot – Matkustajaliikenne | Julkaisija=Suomen Satamaliitto | Viitattu=27.7.2012}}</ref> Matkustajalaivayhtiöistä suurimmat, jotka liikennöivät Helsinkiin ja Turkuun, ovat [[Viking Line]] ja virolainen [[Tallink]] (jonka toiminimiin kuuluu suomalainen [[Silja Line]]). Lisäksi Suomesta liikennöivät muun muassa välillä Vaasa–Uumaja [[Wasaline]], välillä Helsinki–Tallinna [[Eckerö Line]] ja [[Linda Line|Linda Line Express]], sekä välillä Maarianhamina–Tukholma [[Birka Line]]. Laivaliikenteen suosiota nostaa Ahvenanmaan kautta kulkevilla laivoilla mahdollinen [[veroton myynti]].<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.vero.fi/syventavat-vero-ohjeet/ohje-hakusivu/48654/ahvenanmaan_veroraja_arvonlisaverotukse/ |nimeke =Ahvenanmaan veroraja arvonlisäverotuksessa| julkaisu=Verohallinto| viitattu=2019-03-18}}</ref> Suomessa liikenne- ja viestintäministeriön alaisuudessa toimiva [[Merenkulkulaitos]] vastaa vesiliikenteen toimivuudesta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2003/20030038 |nimeke =Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Varustamoliikelaitoksesta, Luotsausliikelaitoksesta ja Merenkulkulaitoksesta| julkaisija=Finlex |viitattu=19.8.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite |osoite= https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75499/TEMjul_32_2016_29092016.pdf?sequence=1 |nimeke= Suomen meriklusteri kohti 2020-lukua |ajankohta= 2016 |julkaisija= Työ- ja elinkeinoministeriö |viitattu= 19.8.2019 |arkisto= https://web.archive.org/web/20210515072836/https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75499/TEMjul_32_2016_29092016.pdf?sequence=1 |arkistoitu= 15.5.2021 }}</ref> [[Helsingin Satama]] on maailman suurin matkustajasatama. Vuonna 2017 matkustajien kokonaismäärä oli 12,3 miljoonaa henkeä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.portofhelsinki.fi/verkkolehti/maailman-suurin-matkustajasatama|nimeke=Maailman suurin matkustajasatama|julkaisu=Port of Helsinki|viitattu=2023-07-24|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> == Väestö == {{Pääartikkeli|[[Suomen väestö]]}} {{Valtion väestötiedot |vuosi =2024 |0_14 =14,9<ref>https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html</ref> % |15_64 =61,8<ref>https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html</ref> % |yli 64 =23,4<ref>https://stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html</ref> % |mediaani-ikä =42,56<ref>https://www.statista.com/statistics/327454/average-age-of-the-population-in-finland/</ref> |väestönkasvu =0,3<ref>https://stat.fi/til/vaerak/</ref> |syntyvyys =7,7<ref>https://stat.fi/tilasto/synt</ref> |kuolleisuus =10,9<ref>https://stat.fi/tilasto/kuol</ref> |maahanmuuttonopeus =10,3<ref>https://stat.fi/julkaisu/cln4jbq3b6u210avtv0wphb8k</ref> |elinajanodote =81,2 vuotta (keskiarvo)<ref>https://stat.fi/julkaisu/cl8jxd2ks9jb20dukeq98yupk</ref> |elinajanodote_miehet =78,6 vuotta<ref>https://stat.fi/julkaisu/cl8jxd2ks9jb20dukeq98yupk</ref> |elinajanodote_naiset =83,8 vuotta<ref>https://stat.fi/julkaisu/cl8jxd2ks9jb20dukeq98yupk</ref> |lapsikuolleisuus =2,3<ref>https://data.unicef.org/country/fin/</ref> }} [[Tiedosto:Lahti view 2.jpg|pienoiskuva|Noin neljä viidestä suomalaisesta asuu taajamissa.<ref>[http://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-12-16_001.html Suomessa väki keskittyy taajamiin]</ref> Kuvassa [[Lahti|Lahden]] keskustaa.]] Suomessa asuu noin 5,6 miljoonaa ihmistä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://dvv.fi/vaestotietojarjestelma|nimeke=Väestötietojärjestelmä|julkaisu=Digi- ja väestötietovirasto|viitattu=2024-04-09|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Väkiluku ylitti neljän miljoonan rajan vuonna 1950, viiden miljoonan rajan vuonna 1991 ja viiden ja puolen miljoonan rajan vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.stat.fi/til/vamuu/2016/09/vamuu_2016_09_2016-10-25_tie_001_fi.html | Nimeke=Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto. Syyskuu 2016 | Ajankohta=25.10.2016 | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=25.10.2016}}</ref><ref name=":11" /> Suomen asukastiheys on melko alhainen, keskimäärin runsaat 18 ihmistä neliökilometrillä. Yli kolmannes Suomen alueesta on pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, mutta suurin osa väestöstä asuu maan eteläosassa. Yli miljoonan asukkaan [[pääkaupunkiseutu]] on Suomen merkittävin [[kasvukeskus]], ja myös Tampereen, Turun ja Oulun seudut ovat kasvaneet voimakkaasti. Vuonna 2015 Suomessa oli 749 [[Taajamat Suomessa|taajamaa]], joissa asui 85 prosenttia väestöstä, mutta taajamien pinta-ala oli vain runsaat kaksi prosenttia Suomen maapinta-alasta.<ref name="TIHTIL">{{Verkkoviite | Osoite = http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_vaesto&lesson_id=5&subject_id=10&page_type=sisalto | Nimeke = Väestötiheys | Julkaisu = Tilastokoulu | Julkaisija =Tilastokeskus | Viitattu =5.10.2015 }}</ref> Vuonna 2012 Suomen väestöllinen keskipiste eli [[Weberin piste]] sijaitsi [[Hämeenlinna]]n [[Hauho]]lla (koordinaatissa 61,17 astetta pohjoista leveyttä ja 24,67 astetta itäistä pituutta).<ref>Kaarenoja, Vappu: [http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002547814.html Suomen väestöllinen keskipiste on Hauholla]. ''Helsingin Sanomat'' 30.7.2012.</ref> [[Maahanmuuttajat Suomessa|Ulkomailta Suomeen muuttaneiden]] osuus väestöstä on Euroopan unionin jäsenmaiden pienimpiä, vaikka se onkin noussut merkittävästi vuoden 1990 jälkeen. Nelisen prosenttia maan väestöstä on muiden maiden kansalaisia, heistä suuri osa on Viron tai Venäjän kansalaisia.<ref>[https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html Ulkomaiden kansalaiset 2013]. Tilastokeskus.</ref> Pääosa muiden maiden kansalaisista asuu [[Pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudulla]] ja muissa suurissa kaupungeissa. Suomesta muutetaan eniten muihin Euroopan unionin maihin.<ref>[http://www.stat.fi/til/muutl/2013/muutl_2013_2014-04-29_tie_001_fi.html Maahanmuutto]. Tilastokeskus.</ref> Ruotsi on ollut perinteisesti [[Suomalainen siirtolaisuus|suomalaisen maastamuuton]] suosituin yksittäinen kohdemaa; 1960- ja 1970-lukujen taitteessa massiivinen Ruotsiin muutto pienensi Suomen väkilukua.<ref>[http://www.stat.fi/org/tilastokeskus/vaestonkehitys.html Väestönkehitys vuosina 1749–2050] {{Wayback|1= http://www.stat.fi/org/tilastokeskus/vaestonkehitys.html |päiväys=20131114200626 }}. Tilastokeskus.</ref> === Väestön ikä- ja sukupuolijakauma === Suomen väestö jakautuu iän ja sukupuolen mukaan siten, että alle 55-vuotiaissa suomalaisissa on miehiä enemmän kuin naisia. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä on taas naisia enemmän kuin miehiä. Ikäryhmässä 20–54-vuotiaat on miehiä 43&nbsp;200 henkilöä eli 3,6 prosenttia enemmän kuin naisia.<ref name="vaesto2007">[http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html Tilastokeskus].</ref> === Väestöryhmät === Väestö syntyperän mukaan:<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen/Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen__Maahanmuuttajat_ja_kotoutuminen/maakoto_pxt_11vy.px/ | Nimeke = Väestö syntyperän ja taustamaan, iän ja sukupuolen mukaan, 1990-2021 | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 11.9.2022}}</ref> * {{Suomen lippu}} [[Suomalaiset]] 91,54 prosenttia (5&nbsp;078&nbsp;608) * {{Venäjän lippu}} [[Venäläiset]] 1,70 prosenttia (94&nbsp;304) * {{Ukrainan lippu}} [[Ukrainalaiset]] (> 70 000)<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20099923|nimeke=Venäjän sota Ukrainassa on tuonut Suomeen yli 70 000 ukrainalaista – nyt he kaipaavat uudenlaista apua|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2024-07-18|viitattu=2024-07-20|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> * {{Viro}}laiset 0,93 prosenttia (51&nbsp;695) * {{Irak}}ilaiset 0,48 prosenttia (26&nbsp;653) * {{Somalia}}laiset 0,42 prosenttia (23&nbsp;409) * {{Jugoslavian lippu}} [[Jugoslaavit]] 0,32 prosenttia (17&nbsp;777) * {{Kiina}}laiset 0,26 prosenttia (14&nbsp;339) * {{Vietnam}}ilaiset 0,24 prosenttia (13&nbsp;291) * {{Afganistan}}ilaiset 0,22 prosenttia (12&nbsp;044) * {{Turkki}}laiset 0,21 prosenttia (11&nbsp;392) * {{Intia}}laiset 0,19 prosenttia (10&nbsp;749) * {{Thaimaa}}laiset 0,19 prosenttia (10&nbsp;504) * {{Iran}}ilaiset 0,18 prosenttia (10&nbsp;129) * {{Syyria}}laiset 0,17 prosenttia (9&nbsp;332) * {{Ruotsin lippu}} [[Ruotsalaiset]] 0,14 prosenttia (7&nbsp;507) * {{Filippiinien lippu}} [[Filippiiniläiset]] 0,13 prosenttia (7&nbsp;087) * {{Puola}}laiset 0,10 prosenttia (5&nbsp;807) * {{Romania}}laiset 0,10 prosenttia (5&nbsp;628) * {{Saksa}}laiset 0,10 prosenttia (5&nbsp;417) Venäläisten mukaan on laskettu ihmiset joiden taustamaa on entinen [[Neuvostoliitto]]. Jugoslaavien mukaan on laskettu ne, joiden taustamaa on joko entinen [[Jugoslavia]] tai entinen Jugoslavian maa, kuten [[Bosnia ja Hertsegovina]]. Tilastokeskuksen määritelmän mukaan ulkomaalaistaustaiset ovat ne henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html | Nimeke = Ulkomaalaistaustaiset | Julkaisija = Tilastokeskus | Viitattu = 11.9.2022 | arkisto = https://web.archive.org/web/20210415235308/https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaalaistaustaiset.html | arkistoitu = 15.4.2021 }}</ref> Suomen väestöstä oli ulkomaiden kansalaisia 5,8 prosenttia, ulkomailla syntyneitä 8,6 prosenttia ja ulkomaalaistaustaisia 9,1 prosenttia vuoden 2022 lopussa.<ref name="50000-vuonna-2022" /> === Kielet === {{Pääartikkelit|[[Suomen kielet]]|[[Suomen kielipolitiikka]]}} Suomen perustuslain mukaan maan kansalliskielet ovat [[Suomen kieli|suomi]] ja [[Ruotsin kieli|ruotsi]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P17 | Nimeke=Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, 17&nbsp;§ 1 mom. | Julkaisu=Finlex | Viitattu=1.11.2014 | arkisto=https://web.archive.org/web/20120423074406/http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#L2P17 | arkistoitu=23.4.2012 }}</ref> Suomea puhuu äidinkielenään väestöstä 87,3 prosenttia ja ruotsia 5,2 prosenttia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/ | Nimeke=Tunnuslukuja väestöstä alueittain 1980–2019 | julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=2.4.2020 | Ajankohta=24.3.2020 | arkisto= https://web.archive.org/web/20201215064837/http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11ra.px/ | arkistoitu=15.12.2020 }}</ref> Suomi on Viron ja [[Unkari]]n ohella yksi kolmesta itsenäisestä valtiosta, jonka valtakieli on [[Uralilaiset kielet|suomalais-ugrilainen]]. Ruotsinkielinen väestö on keskittynyt etelärannikolle ja [[Pohjanmaa]]n rannikkoseudulle sekä [[Ahvenanmaa]]lle. Ruotsin ohella muita Suomessa perinteisesti puhuttuja vähemmistökieliä ovat [[Karjalan kieli|karjala]]<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/uutiset/3-5935502 |nimeke =Karjalan kieli sai virallisen aseman|julkaisu=Yle Uutiset |viitattu=2019-08-21 }}</ref><ref name=":7">{{Verkkoviite|osoite=https://www.tieteessatapahtuu.fi/numerot/3-2022/kotoperaiset-kielet-monikielisessa-suomessa-millainen-karjalan-kielen-asema|nimeke=Kotoperäiset kielet monikielisessä Suomessa – Millainen on karjalan kielen asema?|julkaisu=www.tieteessatapahtuu.fi|viitattu=2023-05-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>, kolme [[Saamelaiskielet|saamelaiskieltä]] [[inarinsaame]], [[pohjoissaame]] ja [[koltansaame]] (äidinkielenä yhteensä noin 1&nbsp;900:llä) sekä [[romanikieli]] (ks. [[Suomen romanit]]), [[Tataarin kieli|tataari]] (ks. [[Suomen tataarit]]), [[jiddiš]] (reilut 100 käyttäjää), [[suomalainen viittomakieli]] (noin 12&nbsp;100 käyttäjää, joista äidinkielenään käyttäviä noin 3&nbsp;100) ja [[suomenruotsalainen viittomakieli]], joka on maan pienin perinteisiin vähemmistökieliin kuuluva kieli (noin 90 käyttäjää)<ref name=":7" />. Saamelaisten sekä romanien ja muiden ryhmien oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan on turvattu [[Suomen perustuslaki|perustuslaissa]], mutta viralliseksi vähemmistökieleksi luetaan yleensä vain saamen kielet. Viittomakielten asemasta säädetään erikseen myös viittomakielilaissa.<ref name=":7" /><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://kuurojenliitto.fi/viranomaisille/|nimeke=Viranomaisille|julkaisu=Kuurojen Liitto|viitattu=2023-05-10|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vironkielisiksi katsotaan vain 1900-luvun loppupuolelta lähtien maahan [[Suomen virolaiset|Virosta muuttaneet vironkieliset]] asukkaat. [[Venäjän kieli|Venäjänkielisiä]] asui Suomessa 2000-luvun alussa noin 35&nbsp;000, enimmäkseen 1990-luvulla alkaneen muuttoliikkeen matkassa tulleina. [[Suomen somalit]] ovat kasvaneet 1990-luvun alusta lähtien käytännössä nollasta merkittäväksi vähemmistöksi. Kasvaneen maahanmuuton seurauksena vuonna 2022 Suomessa 50 kielellä oli yli 1&nbsp;000 puhujaa ja 16 kielellä yli 10&nbsp;000 puhujaa<ref>{{Verkkoviite |osoite=https://pxdata.stat.fi/PxWebPxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rm.px/ |nimeke=Väestö 31.12. muuttujina Alue, Kieli, Sukupuoli, Vuosi ja Tiedot |julkaisu=PxWeb |julkaisija=Tilastokeskus |viitattu=2024-01-29 |ietf-kielikoodi=fi }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref>. ==== Väestö kielen mukaan ==== {| class="wikitable" style="font-size:90%; text-align:center" |+ Suurimmat kieliryhmät vuoden 2019 lopussa<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://pxdata.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rl.px/ | Nimeke=Taulukko: Kieli iän ja sukupuolen mukaan maakunnittain 1990–2019 | Julkaisija=Tilastokeskus | Ajankohta=24.3.2020 | Viitattu=2.4.2020 }}{{Vanhentunut linkki|bot=InternetArchiveBot }}</ref> |- |- ! style="background-color:#FBD48A" | Yleisyys ! style="background-color:#FBD48A" | 1. ! style="background-color:#FBD48A" | 2. ! style="background-color:#FBD48A" | 3. ! style="background-color:#FBD48A" | 4. ! style="background-color:#FBD48A" | 5. ! style="background-color:#FBD48A" | 6. ! style="background-color:#FBD48A" | 7. ! style="background-color:#FBD48A" | 8. ! style="background-color:#FBD48A" | 9. ! style="background-color:#FBD48A" | 10. ! style="background-color:#FBD48A" | 11. ! style="background-color:#FBD48A" | 12. ! style="background-color:#FBD48A" | 13. ! style="background-color:#FBD48A" | 14. ! style="background-color:#FBD48A" | 15. ! style="background-color:#FBD48A" | 16. |- !style="text-align:left"|Kieli |[[suomen kieli|suomi]]||[[ruotsin kieli|ruotsi]]||[[venäjän kieli|venäjä]]||[[viron kieli|viro]]||[[arabian kieli|arabia]]||[[somalin kieli|somali]]||[[englannin kieli|englanti]]||[[kurdi]]||[[persian kieli|persia]]||[[kiinan kieli|kiina]]||[[albanian kieli|albania]]||[[vietnamin kieli|vietnam]]||[[thain kieli|thai]]||[[turkin kieli|turkki]]||[[espanjan kieli|espanja]]||[[saksan kieli|saksa]] |- !style="text-align:left"|Määrä |4&nbsp;822&nbsp;690||287&nbsp;954||81&nbsp;606||49&nbsp;427||31&nbsp;920||22&nbsp;052||21&nbsp;920||14&nbsp;803||14&nbsp;118||13&nbsp;064||11&nbsp;806||11&nbsp;094||10&nbsp;179||8&nbsp;840||8&nbsp;598||6&nbsp;559 |} === Uskonnot === [[Tiedosto:Kerimäen kirkko kellotornista 4.JPG|pienoiskuva|[[Kerimäen kirkko]] on maailman suurin puukirkko.]] {{Pääartikkeli|[[Uskonto Suomessa]]}} Kristinusko saapui Suomeen 1100-luvulla<ref>[http://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/uskonnot_ja_uskonnolliset_yhdyskunnat_suomessa Katolinen kristillisyys tuli Suomeen 1100-luvulla] {{Wayback|1= http://www.edu.fi/perusopetus/uskonto_ja_elamankatsomustieto/uskontonetti/uskonnot_pahkinankuoressa/uskonnot_ja_uskonnolliset_yhdyskunnat_suomessa |päiväys=20160125211658 }}. Edu.fi.</ref>, mutta maaseudun [[Suomalainen muinaisusko|kansanuskossa]] säilyi esikristilliseltä ajalta juontuvia piirteitä 1800-luvulle saakka.{{Lähde}} Vuoden 2023 lopussa 63,6 prosenttia kansasta kuului [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|evankelis-luterilaiseen kirkkoon]]. Toiseksi suurin kirkkokunta on [[Suomen ortodoksinen kirkko|ortodoksinen kirkko]], johon kuuluvia on 1,0 prosenttia. Muihin uskontokuntiin kuuluvia on 1,8 prosenttia. Vuoden 2023 lopussa [[Uskonnottomuus Suomessa|uskontokuntiin kuulumattomia]] oli 33,6 prosenttia väestöstä.<ref name="väestörakenne">[https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaerak/statfin_vaerak_pxt_11rx.px/ Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen iän ja sukupuolen mukaan, 2000-2023] 7.5.2024 Tilastokeskus</ref> Suomen perustuslaissa luterilaisella kirkolla on erityisasema<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P76 | Nimeke=Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, 76&nbsp;§ | Julkaisu=Finlex | Viitattu= | arkisto=https://web.archive.org/web/20120423074406/http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P76 | arkistoitu=23.4.2012 }}</ref> ja myös ortodoksisesta kirkosta on olemassa erityislaki<ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060985 Laki ortodoksisesta kirkosta (985/2006)] {{Wayback|1=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2006/20060985 |päiväys=20160621221727 }}.</ref> ja niillä on eräissä suhteissa [[valtionuskonto]]on verrattava asema, mutta [[Uskonnonvapaus Suomessa|uskonnonvapaus]] on turvattu lailla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P11 | Nimeke=Suomen perustuslaki 11.6.1999/731, 11&nbsp;§ | Julkaisu=Finlex | Viitattu= | arkisto=https://web.archive.org/web/20120423074406/http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731#P11 | arkistoitu=23.4.2012 }}</ref><ref>[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453 Uskonnonvapauslaki (453/2003)] {{Wayback|1=http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030453 |päiväys=20120519060306 }}. ''Finlex''.</ref> === Terveys === {{Korjattava/päivitys|Terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille 1.1.2023.}}[[Tiedosto:Oulu University Hospital 2007 08 19.JPG|pienoiskuva|[[Oulun yliopistollinen sairaala]] on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta.]] Suomessa [[kansanterveyslaki]] määrää kansanterveystyön kunnan vastuulle. Työ jaetaan sairaanhoitoon ja ehkäisevään terveydenhoitoon. Jokaisen kunnan on tarjottava tietyt perusterveyspalvelut, joita ei kuitenkaan määritellä yksityiskohtaisesti. Kunnassa on oltava terveydenhoitopalveluja varten [[terveyskeskus]] ja mahdollisia sivutoimipisteitä. Terveydenhoidon kalleuden vuoksi useat kunnat ovat perustaneet kansanterveystyön kuntayhtymiä. Kunta voi myös hoitaa terveyspalvelut ostamalla palvelut toiselta kunnalta tai yksityiseltä palvelun tuottajalta.<ref name="forum"/> Odottaville äideille on tarjolla ilmainen terveydenhuolto ja [[äitiyspakkaus]], joka sisältää joko rahaa tai vauvan perustarvikkeita, kuten vaatteita, vaippoja ja tuttipulloja. Kolmasosa valitsee rahan tarvikepakkauksen sijaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.kela.fi/aitiysavustus-ja-aitiyspakkaus_aitiysavustuksen-historia | Nimeke=Äitiysavustuksen historia | Julkaisija=Kela | Ajankohta=29.4.2013 | Viitattu=7.12.2014 | arkisto=https://web.archive.org/web/20130625025922/http://www.kela.fi/aitiysavustus-ja-aitiyspakkaus_aitiysavustuksen-historia | arkistoitu=25.6.2013 }}</ref> Jos huoltajalla on alle 17-vuotiaita lapsia, lapsesta maksetaan [[lapsilisä]]ä<ref>[https://www.kela.fi/lapsilisa Lapsilisä,] Kela.fi. Viitattu 9.4.2022</ref>. Lapset saavat ilmaisen terveyden- ja hammashuollon 18-vuotiaaksi.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.suomi.fi/kansalaiselle/terveys-ja-sairaanhoito/terveyden-yllapitaminen/opas/suun-terveydenhuolto/lasten-ja-nuorten-hammashuolto |nimeke =Lasten ja nuorten hammashoito |julkaisu=Suomi.fi|ajankohta= Päivitetty: 15.11.2021 |julkaisija= Digi- ja väestötietovirasto |viitattu=9.4.2022}}</ref><ref>[https://www.suomi.fi/kansalaiselle/terveys-ja-sairaanhoito/terveyden-yllapitaminen/opas/koululaisen-ja-opiskelijan-terveydenhuolto https://www.suomi.fi/kansalaiselle/terveys-ja-sairaanhoito/terveyden-yllapitaminen/opas/koululaisen-ja-opiskelijan-terveydenhuolto,] Suomi.fi. Päivitetty: 15.11.2021, viitattu 9.4.2022}</ref> Suomi on maailman ainoa maa, jossa on käytössä laaja [[työterveyshuolto]].<ref name=":8">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-12450784|nimeke=Suomen kehuttu työterveysjärjestelmä on täynnä ongelmia, mutta niistä ei julkisuudessa juuri puhuta – kokosimme 7 asiaa, jotka kaikkien tulisi ymmärtää|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2022-06-27|viitattu=2023-08-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Sen vuoksi Suomessa on kaksi laajaa päällekkäistä perusterveydenhuollon järjestäjää: työterveyshuolto ja [[julkinen terveydenhuolto]].<ref name=":8" /> Työterveyshuolto toimii erinomaisesti, kun taas työttömien ja eläkeläisten julkinen terveydenhuolto on rapautunut vuosien ajan etenkin [[Perusterveydenhuolto|perusterveydenhuollon]] osalta<ref name=":8" /><ref name=":9">{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/74-20036214|nimeke=Suomen terveydenhuolto on osin epäonnistunut, väittää ihmisoikeusjärjestö Amnesty International|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2023-06-13|viitattu=2023-08-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. Terveydenhuoltoon käytetään Suomessa vähemmän rahaa kuin muissa Pohjoismaissa tai EU:ssa keskimäärin.<ref name=":9" /> Terveydenhuollon tasa-arvomittauksissa Suomi sijoittuu OECD-maiden häntäpäähän.<ref name=":8" /> Terveydenhuollon eriarvoisuus näkyy esimerkiksi pitkinä jonotusaikoina niille kansalaisille, jotka ovat julkisen perusterveydenhuollon varassa.<ref name=":9" /> Kuntatyönantajien laskelmien mukaan Suomesta puuttuu 3 000 lääkäriä<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://yle.fi/a/3-12072358|nimeke=Lääkäripula vaivaa jo isoissa kaupungeissa, työnantajajärjestö lisäisi koulutuspaikkoja lääkäreille – Lääkäriliitto suhtautuu varauksella|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=2021-08-25|viitattu=2023-08-26|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>. === Suurimpia kuntia ja kaupunkeja === {{Katso myös|[[Luettelo Suomen kunnista]]}} Suomen suurimmat kunnat {{#time: [[j. F\t\a]] [[Y]] | {{Suomen kunta/väkiluku|päiväys}} }}.{{Suomen kunta/väkiluku}} {| class="prettytable" width=500 |- |align="left"|'''Sija''' |'''Kaupunki''' |align="left"|'''Asukasluku''' |align="left"|'''Sija''' |'''Kaupunki''' |align="left"|'''Asukasluku''' |- |align="left"|1. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|1|1}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|1}}}}}} |align="left"|11. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|11|11}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|11}}}}}} |- |align="left"|2. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|2|2}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|2}}}}}} |align="left"|12. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|12|12}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|12}}}}}} |- |align="left"|3. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|3|3}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|3}}}}}} |align="left"|13. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|13|13}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|13}}}}}} |- |align="left"|4. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|4|4}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|4}}}}}} |align="left"|14. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|14|14}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|14}}}}}} |- |align="left"|5. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|5|5}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|5}}}}}} |align="left"|15. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|15|15}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|15}}}}}} |- |align="left"|6. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|6|6}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|6}}}}}} |align="left"|16. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|16|16}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|16}}}}}} |- |align="left"|7. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|7|7}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|7}}}}}} |align="left"|17. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|17|17}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|17}}}}}} |- |align="left"|8. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|8|8}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|8}}}}}} |align="left"|18. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|18|18}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|18}}}}}} |- |align="left"|9. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|9|9}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|9}}}}}} |align="left"|19. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|19|19}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|19}}}}}} |- |align="left"|10. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|10|10}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|10}}}}}} |align="left"|20. |{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|20|20}} |align="left"|{{formatnum: {{Suomen kunta/väkiluku|{{Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen|20}}}}}} |- |} == Koulutus == {{Pääartikkeli|[[Koulutus Suomessa]]}} [[Tiedosto:Mathematics lecture at the Helsinki University of Technology.jpg|pienoiskuva|Matematiikan luento [[Teknillinen korkeakoulu |Teknillisessä korkeakoulussa]].]] [[Tiedosto:Suomi koulutusaste 2013.png|pienoiskuva|15 vuotta täyttäneiden suomalaisten koulutusaste vuonna 2013.<ref name="EDUSTAT">{{Verkkoviite | Osoite= http://tilastokeskus.fi/til/vkour/2013/vkour_2013_2014-11-06_tau_001_fi.html | Nimeke=15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen ja sukupuolen mukaan 2013 | Julkaisu=Koulutustilastot 2014 | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=30.9.2015}}</ref>]] Suomessa on lakisääteinen [[oppivelvollisuus]] 6–18-vuotiaille.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20201214 |nimeke = Oppivelvollisuuslaki 1214/2020|julkaisu= Säädökset alkuperäisinä. Finlex.fi |viitattu=2022-03-18 }}</ref> Suurin osa aloittaa kuuden vuoden iässä tyypillisesti [[Esiopetus Suomessa|esikoulun]], josta siirrytään seitsenvuotiaana yhdeksänvuotiseen [[Peruskoulu Suomessa|peruskouluun]]. Peruskoulutuksen jälkeen nuorten suosituimmat toisen asteen koulutusvalinnat ovat [[Ammattikoulutus Suomessa|ammatillinen perustutkinto]] ja [[Lukio Suomessa|lukio]], joiden suorittaminen kestää yleensä kahdesta neljään vuotta. Kunnat hallitsevat pääosin alueensa peruskouluja, lukioita sekä osaa ammatillisista oppilaitoksista.<ref>[http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;351;9184 Ammatillinen koulutus]. Kunnat.net. ([https://web.archive.org/web/20090104155312/http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;351;9184 arkistoitu])</ref> Korkeakoulujärjestelmä jakautuu [[Yliopistolaitos Suomessa|yliopistoihin]] ja [[Ammattikorkeakoulu Suomessa|ammattikorkeakouluihin]]. Yliopistojen tehtävänä on omien alojensa ylin opetus ja tutkimus. Ammatillisesti suuntautunutta koulutusta annetaan lisäksi ammattikorkeakouluissa, jotka ovat kuntien ja yksityisten säätiöiden omistamia. Korkeakoulujen rahoitus määräytyy opetusministeriön kanssa tehdyillä tulossopimuksilla, joissa määritetään korkeakoulun tutkintotavoitteet. Korkeakoulujärjestelmä on hajautettu alueellisesti, jotta voitaisiin taata koulutuksen tasa-arvoinen saanti maan eri osissa.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.oaj.fi/globalassets/julkaisut/2016/tasa-arvontiekartta3_20160412.pdf |nimeke =Tasa-arvon tiekartta| julkaisumuoto = pdf | julkaisija=Opetusalan Ammattijärjestö OAJ |viitattu=19.8.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/Sivut/SiVL_17+2017.aspx |nimeke =Valiokunnan lausunto SiVL172017 vp HE 106/2017 vp| ajankohta=25.10.2017|julkaisija=Eduskunta |viitattu=19.8.2019}}</ref> Korkeakoulujen opetuskieli on pääasiallisesti suomi, mutta ruotsinkielisen väestönosan tarpeisiin järjestetään myös ruotsinkielistä yliopisto- ja ammattikorkeakoulutusta. Korkeakoulut tarjoavat opetusta myös vierailla kielillä, pääasiassa englanniksi. Opetus on ilmaista yliopistotasolle saakka, ja lisäksi opiskelijat saavat [[Opintotuki|opintotukena]] opintorahaa, asumistukea sekä valtion takaamaa lainaa. Korkeakoulututkinnon suorittavien osuus ikäluokasta on kansainvälisesti katsoen korkea. Pääasiallisena tutkintona yliopistoissa on [[maisteri]]n tai [[ylempi korkeakoulututkinto]], ammattikorkeakouluissa puolestaan [[ammattikorkeakoulututkinto|ammattikorkeakoulututkinto]], joka rinnastetaan useimmissa yhteyksissä [[Alempi korkeakoulututkinto|alempaan korkeakoulututkintoon]]. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen vie keskimäärin 5,1 vuotta tehollista työaikaa, mutta opiskelijoiden työnteko pidentää opintoihin kuluvaa kokonaisaikaa.<ref>[http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2003/liitteet/opm_146_tr27.pdf?lang=fi Oikeusministeriö]. Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelma. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2003:27, Viitattu 23.2.2007. (PDF)</ref> Suurin osa [[peruskoulu]]n käyneistä suomalaisista osaa hyvin [[Englannin kieli|englannin kieltä]] ja hieman [[Ruotsin kieli|ruotsia]]. [[Suomen kieli|Suomea]] ja ruotsia opetetaan kaikille suomalaisille äidinkielenä tai vieraana kielenä. Suomen 15-vuotiaiden koululaisten saamien pisteiden keskiarvot olivat yksiä korkeimmista eräässä [[PISA]]-tutkimuksessa. Suomalaisten menestystä PISA-kokeissa on selitetty kansallisella vuonna 1996 käynnistetyllä luonnontieteet ja matematiikka -ohjelmalla (LUMA), heikoimpienkin koululaisten hyvillä suorituksilla ja tasa-arvoisuudella koulutuksessa perheen sosioekonomisesta taustasta huolimatta.<ref>[http://ktl.jyu.fi/arkisto/publications/ierpd056.htm The Finnish Success in PISA – And Some Reasons Behind It]. (jyu.fi; PDF) ([https://web.archive.org/web/20120117115822/https://ktl.jyu.fi/arkisto/publications/ierpd056.htm arkistoitu])</ref> Suomalaisista yliopistoista kansainvälisissä vertailuissa parhaiten on menestynyt [[Helsingin yliopisto]], joka erään vuonna 2017 tehdyn arvion mukaan on maailman 56. paras yliopisto.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327899.html |nimeke=Helsingin yliopisto on vertailussa Euroopan huippua – ainoana Suomesta maailman sadan parhaan joukossa|julkaisu=Helsingin Sanomat |tekijä= Panula, Jarmo |ajankohta=2017-08-16 |viitattu=2022-09-24}}</ref> == Kulttuuri == {{Pääartikkeli|[[Suomalainen kulttuuri]]}} [[Tiedosto:In de sauna. Slaan met berkentakken, Bestanddeelnr 920-4683.jpg|pienoiskuva|upright|vasen|[[Suomalainen sauna|Saunominen]] on merkittävä suomalaisuutta edustava perinteen muoto.]] Laajassa mielessä Suomi on ollut lähes koko historiansa ajan [[Länsimainen kulttuuri|länsimaisen kulttuurin]] piirissä. Kulttuuriin on keskeisesti vaikuttanut läntinen kristillinen perinne katolisessa ja protestanttisessa muodossaan.<ref>{{Verkkoviite| osoite= https://teologia.fi/2007/11/kristillinen-kulttuuri-tukee-ihmisyytt/ | nimeke=Kristillinen kulttuuri tukee ihmisyyttä| julkaisu=Teologia.fi| ajankohta=22.11.2007| viitattu=18.3.2019}}</ref> Suomalainen kulttuuri sai vanhastaan vaikutteita varsinkin Saksasta sekä Ruotsista, jonka osa Suomi oli noin 700 vuotta. Itä-Suomen ja Karjalan alueille tuli jo varhain vaikutusta myös venäläis-ortodoksiselta kulttuurialueelta. Myöhemmin suomalaiseen kulttuuriin on vaikuttanut voimakkaasti [[Yhdysvallat|yhdysvaltalainen]] ja kansainvälinen populaarikulttuuri. Suomalaiset itse luonnostelevat kulttuuriaan usein mielellään esimerkiksi [[sauna]]lla, [[sisu]]lla ja luonnonläheisyydellä.<ref>{{Verkkoviite| osoite=https://sites.google.com/site/suomifinlandfinlande/kansan-kulttuuri| nimeke=Kansan Kulttuuri| julkaisu=Suomi Finland Finlande| viitattu=18.3.2019| arkisto=https://web.archive.org/web/20201024181306/https://sites.google.com/site/suomifinlandfinlande/kansan-kulttuuri| arkistoitu=24.10.2020}}</ref> Suomalaisessa kulttuurissa on ollut jakoja maantieteellisesti ja väestöryhmittäin, mutta kulttuurit ovat sittemmin voimakkaasti sulautuneet. Vähemmistöt ylläpitävät omia kulttuurisia piirteitään, huomattavina saamelaisten, romanien ja suomenruotsalaisten alakulttuurit. Koska maan kaupungistuminen on myöhäistä perua, suurella osalla suomalaista on sidos maaseutuun. Suurempiin asutuskeskuksiin muuttaneet suomalaiset esimerkiksi viettävät usein vapaa-aikaa maaseudulla, erityisesti vesistöjen äärellä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.sitra.fi/artikkelit/maaseudun-merkitykset-ja-identiteetti/ | Julkaisija = Sitra.fi | Nimeke = Maaseudun merkitykset ja identiteetti | Ajankohta = 21.3.2012 | Viitattu = 23.10.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://valtioneuvosto.fi/-//1410837/maaseutu-on-hyvan-elaman-paikka-61-prosentille-suomalaisista | Julkaisija = Valtioneuvosto.fi | Nimeke = Maaseutubarometri 2020 valottaa suomalaisten näkemyksiä maaseudusta: Maaseutu on hyvän elämän paikka 61 prosentille suomalaisista | Ajankohta = 17.6.2020 | Viitattu = 23.10.2023}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mua-lehti.fi/wp-content/uploads/2018/10/pitkanen-ja-strandell.pdf | Julkaisija = Mua-lehti.fi | Nimeke = Suomalaisen maaseudun monipaikkaisen asumisen muodot ja tulevaisuuden kehitys | Ajankohta = 2018 | Viitattu = 23.10.2023}}</ref> === Kirjallisuus === {{Pääartikkeli|[[Suomen kirjallisuus]]}} [[Tiedosto:Tove Jansson 1956.jpg|pienoiskuva|upright|[[Muumi]]en luoja [[Tove Jansson]].]] Suomessa on kirjoitettu suomenkielisiä kirjoja kirjakielen luomisesta ja käyttöönotosta 1500-luvulta lähtien, 1800-luvulle asti tosin lähinnä vain uskonnollista kirjallisuutta sekä lakitekstejä. [[Mikael Agricola]]a pidetään suomen kirjakielen ja suomenkielisen kirjallisuuden isänä. Maan kansallisrunoilija on [[Johan Ludvig Runeberg]], jonka tunnetuin teos on ''[[Vänrikki Stoolin tarinat]]''. Suomen kansalliseepoksen ''[[Kalevala]]n'' koonnut [[Elias Lönnrot]] aloitti suomenkielisen kaunokirjallisuuden perinteen kokoamalla kirjan karjalaisista kansanlauluista. Suomenkielisen romaanikirjallisuuden perustaja oli [[Aleksis Kivi]] vuonna 1870 ilmestyneellä ''[[Seitsemän veljestä|Seitsemällä veljeksellään]]''. Häntä seurasivat muun muassa [[Juhani Aho]] ja yhteiskunnallisiin epäkohtiin huomionsa keskittänyt [[Minna Canth]]. Runouden puolella [[Eino Leino]] kehitti kalevalaisvaikutteista, kansallisromanttista tyyliä. [[Frans Eemil Sillanpää|F. E. Sillanpää]] sai [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobelin kirjallisuuspalkinnon]] vuonna 1939 etenkin maaseutuväestön kuvauksistaan. Toisen maailmansodan jälkeen [[Mika Waltari]]n ja [[Tove Jansson]]in kirjat tulivat hyvin suosituiksi myös ulkomailla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/21/mika-waltari-tunnetuin-suomalaiskirjailija-maailmalla | Julkaisija = Yle.fi | Viitattu = 3.12.2019 | Ajankohta = 21.9.2009 | Nimeke = Mika Waltari - tunnetuin suomalaiskirjailija maailmalla}}</ref><ref name=tovejansson>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.studio55.fi/hyvinvointi/article/tiedatko-kuka-on-kaannetyin-suomalaiskirjailija-katso-lista/133948#gs.kbhqz9 | Julkaisija = Studio55.fi | Ajankohta = 3.10.2012 | Viitattu = 3.12.2019 | Nimeke = Tiedätkö, kuka on käännetyin suomalaiskirjailija? Katso lista!}}</ref> Tove Jansson on käännetyin suomalainen kirjailija.<ref name=tovejansson/> Ruotsinkielisessä runoudessa 1900-luvun alkupuolen [[Modernismi|modernistit]], kuten [[Edith Södergran]] ja [[Elmer Diktonius]], saavuttivat kansainvälistäkin huomiota. Suomenkielinen runous siirtyi modernismiin toisen maailmansodan jälkeen tärkeimpinä niminään muun muassa [[Paavo Haavikko]] ja myöhemmin [[Pentti Saarikoski]]. [[Väinö Linna]] kuvasi kansakunnan kohtalonvuosia uusista näkökulmista romaaneissaan ''[[Tuntematon sotilas]]'' ja ''[[Täällä Pohjantähden alla]]''. [[Kalle Päätalo]], [[Veikko Huovinen]] ja [[Arto Paasilinna]] olivat laajojen lukijapiirien suosiossa. Nykykirjailijoista tunnettuja ovat muun muassa [[Jari Tervo]], [[Kari Hotakainen]] sekä lukuisat [[Rikoskirjallisuus|dekkaristit]]. Myös [[Historiallinen romaani|historialliset romaanit]] ovat Suomessa suosittu tyylilaji, jota edustavat esimerkiksi [[Kaari Utrio]] ja [[Laila Hirvisaari]]. Parhaan romaanin [[Finlandia-palkinto]] jaetaan vuosittain.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://kirjasaatio.fi/finlandiat | Julkaisija = Suomen kirjasäätiö | Viitattu = 3.12.2019 | Nimeke = Tietoa Finlandia-palkinnoista}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002693316.html | Nimeke = Tietokanta paljastaa: Näin Finlandia voitetaan | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 3.12.2013 | Viitattu = 3.12.2019}}</ref> === Musiikki === {{Pääartikkeli|[[Suomalainen musiikki]]}} ==== Kansanmusiikki ==== {{Pääartikkeli|[[Suomalainen kansanmusiikki]]}} Varhaista suomalaista musiikkia ovat [[Kalevalamitta|kalevalaiset]] sävelmät ja perinteisiä soittimia kansallissoitin [[kantele]] sekä erilaiset huilut ja torvet. 1700- ja 1800-luvulla suosituksi kansansoittimeksi tuli [[viulu]], jolla pelimannit soittivat eurooppalaismallisia tanssisävelmiä.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://lyseo.edu.ouka.fi/suomimusa/runko.html |nimeke =Suomalainen musa| julkaisu=Lyseo.edu.ouka.fi| viitattu=2019-12-18}}</ref> ==== Taidemusiikki ==== [[Tiedosto:Sibelius with notes.jpg|pienoiskuva|upright|[[Jean Sibelius]] oli 1900-luvun johtavia sinfonikkoja.]] Suomen kansallislaulu on [[Maamme]]-laulu, jonka on säveltänyt [[Fredrik Pacius]]. Suomen kansallissäveltäjä on [[Jean Sibelius]], jonka suomalaisille tunnetuin sävellys on [[Finlandia (sävelruno)|Finlandia]]. Suomea on kutsuttu ”[[Taidemusiikki|taidemusiikin]] suurvallaksi”, koska toisen maailmansodan jälkeen rakennetun [[musiikkiopisto]]- ja [[konservatorio]]-järjestelmän avulla Suomesta on tullut väkilukuun suhteutettuna suuri määrä maailmanluokan taidemuusikoita: [[Kapellimestari|kapellimestareita]], kuten [[Esa-Pekka Salonen]], [[Osmo Vänskä]] ja [[Mikko Franck]]; [[ooppera]]laulajia, kuten [[Karita Mattila]], [[Soile Isokoski]], [[Martti Talvela]] ja [[Matti Salminen]], [[Olli Mustonen|Olli Mustosen]] ja [[Pekka Kuusisto]]n kaltaisia solisteja sekä säveltäjiä, kuten [[Einojuhani Rautavaara]], [[Magnus Lindberg]] ja [[Kaija Saariaho]].{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} Suomalainen taidemusiikki alkoi syntyä [[Klassismin musiikki|klassismin]] lopulla. Tämän aikakauden merkittävin säveltäjä oli [[Bernhard Henrik Crusell]]. Varhaisromantiikan ajan keskeinen vaikuttaja oli nykyisin ”Suomen musiikin isäksi” nimitetty saksalaissyntyinen Fredrik Pacius. [[Aino Ackté]] perusti [[Savonlinnan oopperajuhlat]] 1913. 1800-luvun puolesta välistä aina toiseen maailmansotaan asti keskeinen Suomen taidemusiikin tyylisuunta oli [[Romantiikka|myöhäisromantiikka]] ja etenkin kansallisromantiikka, jonka keulahahmo oli Jean Sibelius. Kansainvälisestikin laajalti tunnetun Sibeliuksen vaikutus Suomen musiikkielämään oli mittava. Ensimmäiset suomalaiset [[Modernismi|modernistit]], muun muassa [[impressionismi]]sta ja [[ekspressionismi]]sta vaikutteita saaneet [[Väinö Raitio]] ja [[Aarre Merikanto]] ilmaantuivat musiikkielämään 1920-luvulla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/12/02/musiikkidokumentti-suurkaupungin-kasvot-on-traaginen-tarina | Julkaisija = Yle.fi | Nimeke = Musiikkidokumentti Suurkaupungin kasvot on traaginen tarina | Viitattu = 3.12.2019 | Ajankohta = 2.12.2019}}</ref> 1950-luvulla Suomeen rantautui niin sanottu modernismin toinen aalto, jossa harjoitettiin [[12-säveljärjestelmä]]ä, [[Sarjallisuus|sarjallisuutta]] sekä sointi- ja kenttätekniikoita. [[Erik Bergman]] oli eräs uranuurtajista. 1970-luvulla alkoi [[Suomalainen oopperamusiikki|suomalaisen oopperan]] renessanssi [[Aulis Sallinen|Aulis Sallisen]] ja [[Joonas Kokkonen|Joonas Kokkosen]] sointimaailmaltaan perinteisten oopperoiden myötä. Toisaalta nuoret säveltäjät ja muusikot toivat eurooppalaista radikaalia modernismia Suomeen muun muassa [[Korvat auki]] -yhdistyksen piirissä, keskeisinä niminä Saariaho, Lindberg ja Salonen.{{Lähde||14. elokuuta 2018|vuosi=2018}} ==== Populaarimusiikki ==== [[Tiedosto:HIM Wiltern 2010.jpg|pienoiskuva|upright|[[HIM]] esiintymässä [[Los Angeles]]issä vuonna 2010.]] [[Iskelmämusiikki]] tuli Suomeen 1920-luvulla. Suosittuja laulajia ovat olleet muun muassa [[Olavi Virta]], [[Tapio Rautavaara]], [[Juha Vainio]], [[Katri Helena]] ja [[Jari Sillanpää]]. Populaarimusiikkiin syntyi 1970-luvulla käsite [[suomirock]], jonka tunnetuimpia edustajia ovat muun muassa [[Hurriganes]], [[Juice Leskinen]], [[Eppu Normaali]] ja [[Dingo (yhtye)|Dingo]]. Suomalaiset rockyhtyeet ovat tavoitelleet ulkomaisen yleisön suosiota 1970-luvulta lähtien, mutta esimerkiksi [[Wigwam (yhtye)|Wigwamin]] saamat myönteiset arvostelut eivät johtaneet läpimurtoon.<ref>{{Verkkoviite|osoite= http://pubkatse.fi/2016/01/17/suomalaiset-rocktahdet-ulkomailla/ |nimeke =Suomalaiset rocktähdet ulkomailla | julkaisu=Pubkatse| viitattu=19.8.2019}}</ref> Ensimmäinen ulkomailla lyhytaikaista menestystä saanut yhtye oli [[Hanoi Rocks]]. 1990-luvun lopulta alkaen suomalainen populaarimusiikki on saanut laajempaa menestystä ulkomailla. Konemusiikkiyhtyeistä [[Bomfunk MC’s]] teki yhden Keski-Euroopassa menestyneen singlen ja [[Darude]] kaksi. Rockyhtye [[The Rasmus]] sekä metallimusiikkiyhtyeet [[HIM]], [[Nightwish]], [[Sonata Arctica]], [[Children of Bodom]] ja [[Stratovarius]] ovat julkaisseet albumeita, jotka ovat menestyneet eri puolilla maailmaa. Selloilla metallia soittava [[Apocalyptica]] on saanut myös suosiota. [[Maailmanmusiikki]]a edustava [[kansanmusiikki]]yhtye [[Värttinä (yhtye)|Värttinä]] on sekin menestynyt ulkomailla. Suomalainen hardcore-punk on niin ikään menestynyt hyvin ulkomailla, tästä esimerkkinä [[Terveet Kädet]] -yhtye. [[Eurovision laulukilpailu|Eurovision laulukilpailun]] voitti vuonna [[Eurovision laulukilpailu 2006|2006]] [[Lordi (yhtye)|Lordi]] kappaleellaan ”[[Hard Rock Hallelujah]]”<ref>[http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=535&a=2152 Lordi ylivoimaiseen voittoon] {{Wayback|1= http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=82&t=535&a=2152 |päiväys=20080321223553 }}. Ylen Elävä arkisto 8.9.2006.</ref>. === Teatteri === {{Katso myös|[[Suomalaisen teatterin historia]]}} Vanhin suomenkielinen ammattiteatteri, [[Suomen Kansallisteatteri]], perustettiin 1872.<ref>Suomen näyttämötaide. Artikkeli teoksessa {{Kirjaviite | Nimeke=Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 11. osa, Sip–Tal | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1980 | Isbn=951-0-07250-8}}</ref> Suomessa on noin 56 teatteria, joiden toimintaa tuetaan julkisista varoista, esimerkiksi [[Helsingin kaupunginteatteri|Helsingin]], [[Turun kaupunginteatteri|Turun]] ja [[Kuopion kaupunginteatteri|Kuopion]] kaupunginteatterit. Lisäksi Suomessa on 107 ammattiteatteria ja lukuisia harrastajateattereita. [[Kesäteatteri]]toiminta on vilkasta.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/124162/Kinnunen_Tiia.pdf?sequence=1&isAllowed=y |nimeke =Tuiskulan Kesäteatterin asiakastutkimus|tekijä=Tiia Kinnunen| ajankohta=3.3.2017|julkaisija=Haaga-Helia ammattikorkeakoulu |viitattu=19.8.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite| osoite= http://www11.edu.fi/ymmarra/index.php?moduli=tekstit&sivu=osiot&teksti=18| nimeke=Teatterin historiaa| julkaisu=Ymmärrä Suomea!| viitattu=19.8.2019| arkisto= https://web.archive.org/web/20210515104548/http://www11.edu.fi/ymmarra/index.php?moduli=tekstit&sivu=osiot&teksti=18| arkistoitu=15.5.2021}}</ref> === Kuvataide === {{Pääartikkeli|[[Suomen taide]]}} [[Tiedosto:Sammon_puolustus.jpg|pienoiskuva|[[Akseli Gallen-Kallela]], ''[[Sammon puolustus]]'', 1896.]] Suomen alueella on tehty taiteeksi luonnehdittuja esineellisiä ilmiöitä jo kivikaudella, mistä ovat esimerkkinä [[Suomen kalliomaalaukset|kalliomaalaukset]] ja [[Huittisten hirvenpää]]n kaltaiset eläinhahmot. Rautakaudelta on säilynyt esimerkkejä metallikoruista ja -astioista, koristelluista aseista, puuesineistä ja tekstiileistä.<ref name="cd-facta">{{Kirjaviite | Nimeke=CD-Facta | Luku=Suomen taide | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Isbn=951-0-23152-5 | Tiedostomuoto=cd-rom}}</ref> Suomen taide koki [[Suomen taiteen kultakausi|kultakautensa]] 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Aikakauden kuuluisia suomalaistaiteilijoita ovat esimerkiksi [[Akseli Gallen-Kallela]], [[Albert Edelfelt]], [[Pekka Halonen]], [[Tyko Sallinen]], [[Juho Rissanen]], [[Ellen Thesleff]], [[Helene Schjerfbeck]], [[Magnus Enckell]], ja [[Hugo Simberg]]. Kuvanveistäjistä tunnettuja ovat muun muassa [[Wäinö Aaltonen]], [[Eila Hiltunen]] ja [[Laila Pullinen]].{{Lähde}} Nykytaiteilijoista kansainvälisesti tunnettuja ovat esimerkiksi kuvataiteilija [[Hannu Väisänen]],<ref>[http://www.mtv3.fi/uutiset/kulttuuri.shtml/arkistot/kulttuuri/2007/12/590946 MTV3 uutiset] Väisänen: ”Kirjoitan, koska osaan kirjoittaa" 13.12.2007</ref> videotaiteilija [[Eija-Liisa Ahtila]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://yle.fi/uutiset/3-8331447 | Nimeke=Nykytaiteen supertähti Eija-Liisa Ahtila on liikkuvan kuvan mestari | Julkaisu=Yle uutiset | Tekijä=Niskanen, Anne-Maria | Ajankohta=25.9.2015 | Viitattu=21.9.2017}}</ref> ja kuvittaja [[Tom of Finland]].<ref>[http://www.eroticartcollection.com/Tom_of_Finland_Biography.html Eroticartcollection.com] Biography: Tom of Finland alias Touko Laaksonen. {{en}} ([https://web.archive.org/web/20100606015436/http://www.eroticartcollection.com/Tom_of_Finland_Biography.html arkistoitu])</ref> Helsingissä sijaitsevat muun muassa [[Valtion taidemuseo]]on kuuluvat [[Ateneumin taidemuseo]], nykytaiteen museo [[Kiasma]] ja [[Sinebrychoffin taidemuseo]] sekä yksityinen [[Amos Andersonin taidemuseo]]. Sekä [[Turun taidemuseo]]lla että [[Tampereen taidemuseo]]lla on huomattavat taidekokoelmat. Pohjoisempia merkittäviä taidemuseoita edustavat muun muassa [[Oulun taidemuseo]], [[Kemin taidemuseo]], [[Aineen taidemuseo]] ja [[Rovaniemen taidemuseo]].{{Lähde}} === Arkkitehtuuri ja muotoilu === {{Pääartikkeli|[[Suomen arkkitehtuuri]]}} [[Tiedosto:Kaleva Church 4.jpg|pienoiskuva|[[Raili Pietilä|Raili]] ja [[Reima Pietilä]]n suunnittelema [[Kalevan kirkko]] [[Tampere]]ella valmistui 1966.]] Ennen 1800-lukua suurin osa Suomen taloista oli [[Puutalo|rakennettu puusta]]. Keskiajalta on säilynyt [[Luettelo Suomen keskiaikaisista kivikirkoista|kivikirkkoja]] sekä [[Luettelo Suomen linnoista ja linnoituksista|linnoja]].<ref name="keskiajalta">{{Verkkoviite| Osoite= http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/aikakaudet/fi_FI/0-1600/| Nimeke=Keskiajalta uuden ajan kynnykselle 0–1600| Julkaisu=Rakennusperinto.fi| Julkaisija=Ympäristöministeriö ja Museovirasto| Viitattu=4.12.2017| arkisto= https://archive.today/20120526064801/http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/aikakaudet/fi_FI/0-1600/| arkistoitu=26.5.2012}}</ref> Merkittävin Suomen vanhoista kirkkorakennuksista on [[Turun tuomiokirkko]], joka on Suomen ainoa goottilaistyyppinen [[katedraali]].<ref name="keskiajalta"/> Suomessa ryhdyttiin Ruotsin valtakunnan koko 1700-luvun suurimpiin rakennustöihin, kun Helsingin edustalle alettiin rakentaa [[Suomenlinna|Viaporin]] merilinnoitusta.<ref>''Suomen taiteen historia'', s. 104–106.</ref> Saarten linnoitusten ytimeen rakennettiin barokkiaukiot, ja Suomenlinnassa on säilynyt joukko Suomen 1700-luvun merkittävimpiin kuuluvia kivitaloja.<ref name=helander13>Helander & Rista, s. 13.</ref> Uusi arkkitehtuurin aikakausi alkoi Suomessa 1800-luvulla, kun tulipalossa tuhoutunutta Helsinkiä alettiin rakentaa. Töiden pääarkkitehtinä toimi saksalainen [[Carl Ludvig Engel]].<ref>''Suomen taiteen historia'', s. 141–143.</ref> [[Empiretyyli]] kehittyi Suomessa omaperäiseen suuntansa, sillä maahan tuli uusklassisia piirteitä sekä idästä että lännestä.<ref name=historia139>''Suomen taiteen historia'', s. 139.</ref><ref>''Suomen taiteen historia'', s. 146–148.</ref> 1800-luvun lopulla [[jugend]] ja [[kansallisromantiikka]] löivät läpi.<ref>''Suomen taiteen historia'', s. 164–165.</ref> Suomessa kansallisromantiikassa otettiin kotimaasta käyttöön muun muassa materiaalit, puu ja luonnonkivi (erityisesti [[graniitti]]), ja kasvi- ja eläinkunnasta löytyneitä koristeaiheita. Suomalainen arkkitehtuuri tuli ensimmäisen kerran kansainväliseen tietouteen, kun [[Eliel Saarinen]], [[Herman Gesellius]] ja [[Armas Lindgren]] suunnittelema Suomen paviljonki sai laajaa huomiota.<ref name=helander16>Helander & Rista, s. 16–17.</ref> Itsenäisyyden ajan alkuvuosien merkittävin valtalinja oli 1930-luvulla omaksuttu [[funktionalismi]].<ref>{{Verkkoviite|Osoite= http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/aikajana/modernismi/1900-luvun-modernismi/moderni%20arkkitehtuuri/funktionalismi/ |Nimeke= Funktionalismi|Julkaisija= Jyväskylän yliopisto|Viitattu= 11.3.2009|arkisto= https://web.archive.org/web/20110917175613/http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi/aikajana/modernismi/1900-luvun-modernismi/moderni%20arkkitehtuuri/funktionalismi/|arkistoitu= 17.9.2011}}</ref> Funktionalismin keskeisin hahmo oli Alvar Aalto, jota pidetään yleisesti Suomen historian merkittävimpänä arkkitehtina.<ref>[http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=26190 Virtual Finland – Alvar Aalto] {{Wayback|1= http://virtual.finland.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=26190 |päiväys=20070906042640 }}.</ref> Suomen kaupungistumisen takia 1970-luvulla tyypillinen perhe asui jo kaupungin kerrostalossa.<ref>''Suomen taiteen historia'', s. 378–380.</ref> Huippuarkkitehtuuria edustivat monet julkiset rakennukset, kuten [[Reima Pietilä]]n [[Dipoli (kongressikeskus)|Dipoli]] Helsingin Otaniemessä.<ref>''Suomen taiteen historia'', s. 381–383.</ref> Arkkitehtuuri alkoi 1980-luvulla kehittyä entistä monimuotoisemmaksi ja usein rakennuksissa korostettiin rakennuspaikan yksilöllisyyttä.<ref>''Suomen taiteen historia'', s. 391–392.</ref> === Elokuva === {{Pääartikkeli|[[Suomalainen elokuva]]}} [[Tiedosto:Magasin 13 Skatudden.jpg|pienoiskuva|[[Suomen elokuvasäätiö]]n rakennus Helsingin [[Katajanokka|Katajanokalla]].]] Ensimmäinen suomalainen näytelmäelokuva oli ''[[Salaviinanpolttajat]]'' vuonna 1907. Elokuva koki Suomessa nousukauden, kun [[Erkki Karu]] perusti elokuvayhtiö [[Suomi-Filmi]]n vuonna 1919. Vanhin kokonaan säilynyt suomalainen näytelmäelokuva on ''[[Ollin oppivuodet (elokuva)|Ollin oppivuodet]]'' vuodelta 1920. Ensimmäinen ulkomaillakin esitetty suomalaiselokuva on vuonna 1922 valmistunut ''[[Anna-Liisa (vuoden 1922 elokuva)|Anna-Liisa]]'', jota esitettiin myös Ruotsissa. Ensimmäinen täysin suomalaisvoimin valmistunut äänielokuva ''[[Tukkipojan morsian]]'' valmistui 1931. Vuonna 1933 Suomi-Filmistä lähtenyt Karu perusti uuden elokuvayhtiön [[Suomen Filmiteollisuus]]. Vuonna 1936 yritys kohosi tuotantoluvuissaan samalle tasolle siihen asti Suomen elokuva-alaa yksin hallinneen Suomi-Filmin kanssa.<ref name="elokhist">{{Verkkoviite | Nimeke=Suomalaisen elokuvan historiaa | Osoite=http://yle.fi/vintti/yle.fi/ikimuistoinen/historia.html | Julkaisija=Yle | Viitattu=9.12.2014 | arkisto=https://web.archive.org/web/20170225145723/http://yle.fi/vintti/yle.fi/ikimuistoinen/historia.html | arkistoitu=25.2.2017 }}</ref> Ajan tunnettuja näyttelijöitä olivat muun muassa [[Ansa Ikonen]] ja [[Tauno Palo]], jotka säilyttivät suosionsa aina 1950-luvulle asti.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.is.fi/viihde/art-2000000694485.html |nimeke =Ansa Ikosen syntymästä 100 vuotta: Arvoituksellinen Ansa|tekijä=Maiju Majamaa|julkaisu=Ilta-Sanomat|ajankohta=19.12.2013|julkaisija=Sanoma Media Finland |viitattu=19.8.2019}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite= https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/03/08/kun-suomessa-tehtiin-elokuvia-hollywoodin-malliin |nimeke =Kun Suomessa tehtiin elokuvia Hollywoodin malliin|tekijä=Hannamari Hoikkala|julkaisu=Yle Uutiset|ajankohta=8.3.2016|julkaisija=Yle |viitattu=19.8.2019}}</ref> Toisen maailmansodan (1939–1945) aikana Suomessa tuotettiin runsaasti isänmaallispaatoksellisia draamaelokuvia sekä todellisuuspakoisia epookkielokuvia ja komedioita, kuten SF:n ''[[Kulkurin valssi]]''. Erityisesti 1940-luvun suosikki valkokankailla oli [[Lea Joutseno]], joka tähditti muun muassa [[Valentin Vaala]]n reippaita komediaelokuvia. Sodan jälkeen valmistuivat muun muassa Vaalan ''[[Loviisa – Niskavuoren nuori emäntä]]'' ja ''[[Ihmiset suviyössä (vuoden 1948 elokuva)|Ihmiset suviyössä]]''. [[Erik Blomberg]]in ''[[Valkoinen peura]]'' (1952) palkittiin [[Cannesin elokuvajuhlat|Cannesin elokuvajuhlilla]]. [[Esa Pakarinen|Esa Pakarisen]] ja [[Reino Helismaa]]n johdolla esiteltiin niin kutsuttu [[rillumarei]]-elokuva 1950-luvun alkupuolella. Kriitikot inhosivat, kansa rakasti. Kymmenen vuotta sodan päättymisestä valmistui [[Väinö Linna]]n samannimiseen romaaniin perustuva elokuva ''[[Tuntematon sotilas (vuoden 1955 elokuva)|Tuntematon sotilas]]''.<ref name="elokhist"/> Elokuvan ohjasi [[Edvin Laine]] ja se on edelleen [[Luettelo Suomen katsotuimmista elokuvista|kaikkien aikojen katsotuin elokuva]] Suomen elokuvateattereissa<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://ses.fi/tilastot-ja-tutkimukset/vuositilastot/kaikkien-aikojen-katsotuimmat/| Nimeke = Katsotuimmat kotimaiset elokuvat elokuvateattereissa| Julkaisu = Suomen elokuvasäätiö| Ajankohta = 10.12.2018| Viitattu = 19.11.2019| arkisto = https://web.archive.org/web/20191108130631/https://ses.fi/tilastot-ja-tutkimukset/vuositilastot/kaikkien-aikojen-katsotuimmat/| arkistoitu = 8.11.2019}}</ref>. Tunnettuja suomalaisia elokuvantekijöitä ovat muun muassa näyttelijä ja käsikirjoittaja [[Spede Pasanen]], jonka suosituimpia luomuksia on ''[[Uuno Turhapuro]]'' -elokuvasarja, sekä kansainvälistäkin suosiota kerännyt elokuvaohjaaja [[Aki Kaurismäki]]. Kaurismäen ''[[Mies vailla menneisyyttä]]'' on yksi Suomen elokuvahistorian kansainvälisesti menestyneimpiä elokuvia. Se oli [[Oscar-palkinto|Oscar]]-ehdokkaana ja voitti Cannesin elokuvajuhlien Grand Prix -palkinnon. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen loppupuolella myös suomalaiset animaatiot nostivat suosiotaan maailmalla.<ref>{{Verkkoviite|osoite= https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/10604/TMP.objres.637.pdf| nimeke=Animaation äänisuunnittelu | tekijä=Poikkimäki, Minna | Selite=Tutkintotyö | ajankohta=2006 |julkaisija=Tampereen ammattikorkeakoulu |viitattu=19.8.2019}}</ref> === Viestimet === {{Pääartikkeli|[[Media Suomessa]]}} [[Toimittajat ilman rajoja|Toimittajat ilman rajoja -järjestön]] mukaan Suomessa on maailman viidenneksi [[Lehdistönvapaus|vapain lehdistö]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://rsf.org/en/country/finland|nimeke=Finland {{!}} RSF|julkaisu=rsf.org|ajankohta=2023-01-27|viitattu=2023-08-15|ietf-kielikoodi=en}}</ref> Suomessa ilmestyy vuosittain noin 370 [[Luettelo suomalaisista sanomalehdistä|sanomalehteä]] ja 5&nbsp;500 [[Luettelo suomalaisista aikakauslehdistä|aikakauslehteä]].<ref name="Kansallisarkiston tiedotus/20.1.2009">[http://savotta.helsinki.fi/halvi/tiedotus/lehti.nsf/e1e392ad852e72f5c225680000404fa8/412eacd244da9e6cc225754400373bc0?OpenDocument Kansallisarkiston tiedotus]. Kansalliskirjasto: Digitoitujen sisältöjen käyttö lisääntyi 42 prosentilla, 20.1.2009</ref> Kirjoja julkaistaan vuodessa 14&nbsp;000.<ref name="Kansallisarkiston tiedotus/20.1.2009"/> Suomen luetuin päivälehti on ''[[Helsingin Sanomat]]'', jonka levikki vuonna 2017 oli 234&nbsp;258.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://mediaauditfinland.fi/levikit/tilastot/2017-levikkijakauma/ | Nimeke = Levikkijakauma 2017 | Julkaisu = Media Audit Finland | Viitattu = 3.4.2018 | arkisto = https://web.archive.org/web/20190804022630/http://mediaauditfinland.fi/levikit/tilastot/2017-levikkijakauma/ | arkistoitu = 4.8.2019 }}</ref> Lehdellä on keskimäärin 859&nbsp;000 lukijaa.<ref>[http://www.levikintarkastus.fi/mediatutkimus/lukijamaarat.php Levikintarkastus Oy: KMT Lukijamäärät].</ref> ''Helsingin Sanomia'' julkaisee [[Sanoma]], jonka muita lehtiä ovat muun muassa ''[[Aamulehti]]'' ja ''[[Ilta-Sanomat]]''. Toinen Suomen mainosrahoitteisen viestinnän merkittävimmistä tekijöistä, [[Alma Media]], julkaisee yli 30 sanomalehteä, mukaan lukien ''[[Iltalehti]]'' ja ''[[Kauppalehti]]''. Valtiollisen viestintäyhtiö [[Yleisradio]]n toiminta kustannetaan erillisellä [[Yleisradiovero|yleisradioverolla]]. Suomen suurin [[kaupallinen televisiokanava]] on vuonna 1957 perustettu [[MTV3]], jonka omistaa ruotsalainen [[Telia Company]]. Suomen kuunnelluin radiokanava on [[Yle Radio Suomi]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.radiomedia.fi/radiomainonta/radion-kuuntelu/radiovuosi-2016 | Nimeke=Radiovuosi 2016 | Julkaisu=RadioMedia | Viitattu=6.12.2017 | arkisto= https://web.archive.org/web/20171207012119/http://www.radiomedia.fi/radiomainonta/radion-kuuntelu/radiovuosi-2016 | arkistoitu=7.12.2017 }}</ref>. Suosituin kaupallinen radiokanava on [[Radio Nova]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.radionova.fi/uutiset/ajankohtaista/a-96304 | Nimeke=Radio Nova on Suomen kuunnelluin kaupallinen radiokanava! | Ajankohta =22.5.2013 | Julkaisu=Radio Nova | Viitattu=6.12.2017}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.marmai.fi/uutiset/radio-novasta-suomen-kuunnelluin-kaupallinen-radiokanava-seisomme-ikaan-kuin-neljalla-jalalla-koko-ajan-6634548 | Nimeke=Radio Novasta Suomen kuunnelluin kaupallinen radiokanava: ”Seisomme ikään kuin neljällä jalalla koko ajan” | Tekijä=Ylä-Anttila, Aleksi | Ajankohta=21.3.2017 | Julkaisu=Markkinointi & Mainonta | Viitattu=6.12.2017}}</ref>. === Urheilu === {{Pääartikkeli|[[Suomen urheilu]]}} [[Tiedosto:Paavo Nurmi sytyttää olympiatulen 1952.jpg|pienoiskuva|Juoksija [[Paavo Nurmi]] sytyttää olympiatulen [[Kesäolympialaiset 1952|Helsingin olympialaisissa]] 1952.]] Suomi on saavuttanut eniten olympiakultaa ja olympiamitaleita suhteessa valtion väkilukuun<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.topendsports.com/events/summer/medal-tally/all-time-comparison-pop.htm | Nimeke=Most Successful Countries of All-Time – Per Capita | Julkaisu= topendsports.com | Viitattu=7.8.2012 | Kieli={{en}} }}</ref>. Suomen kansallispeli on [[Lauri Pihkala]]n kehittämä [[pesäpallo]], mutta suosituin laji on nykyisin [[jääkiekko]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.marmai.fi/uutiset/tutkimus-jaakiekko-on-suomen-arvostetuin-urheilulaji-6639214 | Nimeke=Taloustutkimuksen tutkimuksen mukaan ampumahiihdon arvostus kasvoi, mäkihyppy mataa | Tekijä=Muukkonen, Henrik | Ajankohta=6.4.2017 | Julkaisu=Markkinointi & mainonta | Viitattu=21.1.2018}}</ref> Eniten kilpaharrastajia on [[jalkapallo]]lla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.lansivayla.fi/artikkeli/369185-jalkapallolla-eniten-harrastajia-se-lyo-latkan-hiihto-on-alamaessa | Nimeke=Jalkapallolla eniten harrastajia – se lyö lätkän, hiihto on alamäessä | Tekijä=Sallinen, Kari | Ajankohta=28.2.2016 | Julkaisu=Länsiväylä | Viitattu=6.12.2017}}</ref> Suosittuja liikuntamuotoja ovat [[lenkkeily]], [[uinti]], [[Voimistelu|kotivoimistelu]] ja [[Kuntosali|kuntosaliharjoittelu]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite= http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-09-24_003.html?s=0 | Nimeke=Ajankäytön muutokset 2000-luvulla | Tekijä=Pääkkönen, Hannu & Hanifi, Riitta | Ajankohta=10.12.2012 | Julkaisija=Tilastokeskus | Viitattu=21.1.2018}}</ref>. 1920-luvulla suomalaiset juoksijat [[Paavo Nurmi]], [[Hannes Kolehmainen]] ja [[Ville Ritola]] olivat aikansa parhaimpia juoksijoita. Nurmi on edelleen yksi [[Olympialaiset|olympiahistorian]] menestyneimpiä urheilijoita yhdeksällä kultaisella olympiamitalillaan. [[Claes Thunberg]] hallitsi 1920-luvulla pikaluistelua. [[Veikko Hakulinen|Veikko Hakulisesta]] tuli 1950-luvulla yksi kaikkien aikojen hiihtourheilijoista. 1970-luvulla juoksija [[Lasse Virén]] saavutti kaksissa olympialaisissa yhteensä neljä kultaa. Soutaja [[Pertti Karppinen]] saavutti kolme perättäistä kultaa olympiakisoissa 1976–1984. 1980-luvulla [[Matti Nykänen]] voitti mäkihypyssä olympiakultaa neljästi ja [[Marja-Liisa Kirvesniemi]] maastohiihdossa kolmesti.<ref name="Aftonbladet">{{Verkkoviite | Osoite= https://yle.fi/urheilu/3-9966181 | Nimeke=Ruotsalaislehti listasi 100-vuotiaan Suomen 100 parasta urheilijaa – tältä näyttää listan kärki | Tekijä=Lund, Sakari | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=7.12.2017 | Viitattu=20.1.2018}}</ref><ref name="Yle_100">{{Verkkoviite | Osoite= https://yle.fi/urheilu/3-9978866 | Nimeke=Valitsimme kaikkien aikojen 100 parasta suomalaisurheilijaa – katso lista ja kommentoi! | Tekijä=Parkkinen, Jaakko | Julkaisu=Yle uutiset | Ajankohta=18.12.2017 | Viitattu=20.1.2018}}</ref> [[Moottoriurheilu]]ssa suurta menestystä ovat saavuttaneet muun muassa [[ralli]]n nelinkertaiset maailmanmestarit [[Tommi Mäkinen]] ja [[Juha Kankkunen]] ja myös [[Formula 1]]:n kaksinkertainen maailmanmestari [[Mika Häkkinen]]. Muita menestyneitä urheilijoita ovat olleet muun muassa jääkiekkoilijat [[Jari Kurri]][[Teemu Selänne|, Teemu Selänne]], [[Jere Lehtinen]] ja [[Valtteri Filppula]] ampumahiihtäjä [[Kaisa Mäkäräinen]], F1-kuljettaja [[Kimi Räikkönen]], hiihtäjä [[Iivo Niskanen]], alppihiihtäjät [[Kalle Palander]] ja [[Tanja Poutiainen]] sekä [[jalkapallo]]ilija [[Jari Litmanen]].<ref name="Aftonbladet"/><ref name="Yle_100"/> == Katso myös == * [[Suomen hallinnollinen aluejako]] * [[Suomen juhlapäivät]] * [[Suomalainen keittiö]] * [[Suomen kansallissymbolit]] == Lähteet == * {{Kirjaviite | Tekijä=Bonsdorff, Bengt von ym. | Nimeke=Suomen taiteen historia | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Schildt | Vuosi= 1998 | Isbn=951-50-0920-0}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Haapala, Pertti | Nimeke=Kun yhteiskunta hajosi: Suomi 1914–1920 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Painatuskeskus | Vuosi=1995 | Isbn=951-37-1532-9}} * Haapala, Pertti: ”Monta totuutta”. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Hoppu, Tuomas ym. (toim.) | Nimeke=Tampere 1918 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Vapriikki | Vuosi=2008 | Isbn=978-951-609-369-0}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Haggrén, Georg ym. | Nimeke=Muinaisuutemme jäljet: Suomen esi- ja varhaishistoria kivikaudelta keskiajalle | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=2015 | Isbn=978-952-495-363-4}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Helander, Vilhelm & Rista, Simo | Nimeke=Suomalainen rakennustaide | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija= Kirjayhtymä | Vuosi=1987 | Isbn=951-26-2656-X}} *{{Kirjaviite | Tekijä=Honkanen, Tarja ym. | Nimike=Yhteiskunnan tuulet 9 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Isbn=951-1-19066-0}} *{{Kirjaviite | Tekijä=Jussila, Osmo | Nimeke=Suomen suuriruhtinaskunta 1809–1917 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2004 | Isbn=951-0-29500-0}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Jussila, Osmo | Nimeke=Suomen historian suuret myytit | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2007 | Isbn=978-951-0-33103-3}} * {{kirjaviite| Tekijä=Jutikkala, Eino & Pirinen, Kauko | Vuosi=2002 | Nimike=Suomen historia | Julkaisija=WSOY | Isbn=951-0-27217-5}} *{{Kirjaviite | Tekijä=Klinge, Matti | Nimeke=Keisarin Suomi | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Schildt | Vuosi=1997 | Suomentaja = Marketta Klinge | Isbn=951-50-0682-1}} *{{Kirjaviite | Tekijä=Kohi, Antti ym. | Nimeke=Forum 4: Suomen historian käännekohtia | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2006 | Isbn=951-1-21237-0}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Meinander, Henrik | Nimeke=Suomen historia: Linjat, rakenteet, käännekohdat | Selite= (''Finlands historia: Linjer, strukturer, vändpunkter'') | Suomentaja = Paula Autio | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2006 | Isbn=951-0-30809-9}} * {{Kirjaviite| Tekijä=Tikka, Marko | Vuosi=2006 | Nimike=Terrorin aika: Suomen levottomat vuodet 1917–1921 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Ajatus| ISBN = 951-20-7051-0}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Vares, Vesa | Nimeke=Kuninkaan tekijät: Suomalainen monarkia 1917–1919: Myytti ja todellisuus | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1998 | Isbn=951-0-23228-9}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Virrankoski, Pentti | Nimeke= Suomen historia: Maa ja kansa kautta aikojen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Vuosi=2012 | Isbn= 978-952-222-377-7}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo & Tiitta, Allan (toim.) | Nimeke=Suomi kautta aikojen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=1992 | Isbn=951-1-11078-0}} * {{Kirjaviite | Tekijä=Zetterberg, Seppo (toim.) | Nimeke=Suomen historian pikkujättiläinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2003 | Isbn=951-0-27365-1}} * [http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/index.html Suomi lukuina]. Tilastokeskus. === Viitteet === {{Korjattava/viitteet}} {{viitteet|sarakkeet|viitteet= <ref name=suomifi_kunnat>{{Verkkoviite | Osoite= https://www.suomi.fi/suomifi/suomi/valtio_ja_kunnat/kunnat_ja_kunnallishallinto/index.html | Nimeke=Kunnat ja kunnallishallinto | Julkaisu=Suomi.fi | Julkaisija=Valtiokonttori | Viitattu=10.1.2016}}</ref> }} == Aiheesta muualla == {{Wikimatkat-rivi}} {{Commonscat-rivi|Finland|Suomi}} {{Äänitetty artikkeli | Fi-Suomi johdanto.ogg| 2008-05-30}} === Hallinto === * [https://www.suomi.fi/ Suomi.fi] Suomen julkishallinnon verkkopalveluiden yhteinen osoite * [https://valtioneuvosto.fi/ Suomen valtioneuvosto] * [https://www.presidentti.fi/ Suomen presidentti] * [https://www.eduskunta.fi/ Suomen eduskunta] === Muut === * [http://www.findikaattori.fi Findikaattori – tilastotietoa yhteiskunnasta] * [http://www.infopankki.fi Tietoa Suomesta 15 kielellä] {{Wayback|1= http://www.infopankki.fi/ |päiväys=20110722022434 }} * [http://www.visitfinland.com Visit Finland – Matkailun edistämiskeskuksen matkailusivusto] {{en}} * [http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=Suomi&aq=&sll=62.593341,27.575684&sspn=16.299978,57.084961&ie=UTF8&hq=&hnear=Suomi&ll=61.918271,25.751953&spn=16.66414,57.084961&z=5 Suomi Google Maps -karttapalvelussa] {{Suomensukuisten kansojen maat}} {{Eurooppa}} {{EU-maat}} {{Nato-maat}} {{Pohjoismaiden neuvosto}} {{Coord|65|N|027|E|region:FI_type:country|näyttö=otsikko}} {{Auktoriteettitunnisteet}} [[Luokka:Suomi|*]] [[Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit]] </textarea><div class="templatesUsed"><div class="mw-templatesUsedExplanation"><p>Tällä sivulla käytetyt mallineet: </p></div><ul> <li><a href="/wiki/Malline:!-" title="Malline:!-">Malline:!-</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:!-&action=edit" title="Malline:!-">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Afganistan" title="Malline:Afganistan">Malline:Afganistan</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Afganistan&action=edit" title="Malline:Afganistan">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Ahvenanmaa" title="Malline:Ahvenanmaa">Malline:Ahvenanmaa</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Ahvenanmaa&action=edit" title="Malline:Ahvenanmaa">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Aihealue/luokitus" title="Malline:Aihealue/luokitus">Malline:Aihealue/luokitus</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Aihealue/luokitus&action=edit" title="Malline:Aihealue/luokitus">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Aihealue/reunus" title="Malline:Aihealue/reunus">Malline:Aihealue/reunus</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Aihealue/reunus&action=edit" title="Malline:Aihealue/reunus">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Aihealue/taustav%C3%A4ri" title="Malline:Aihealue/taustaväri">Malline:Aihealue/taustaväri</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Aihealue/taustav%C3%A4ri&action=edit" title="Malline:Aihealue/taustaväri">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Aihealue/tekstinv%C3%A4ri" title="Malline:Aihealue/tekstinväri">Malline:Aihealue/tekstinväri</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Aihealue/tekstinv%C3%A4ri&action=edit" title="Malline:Aihealue/tekstinväri">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Aihealue/v%C3%A4ri" title="Malline:Aihealue/väri">Malline:Aihealue/väri</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Aihealue/v%C3%A4ri&action=edit" title="Malline:Aihealue/väri">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Alankomaiden_lippu" title="Malline:Alankomaiden lippu">Malline:Alankomaiden lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Alankomaiden_lippu&action=edit" title="Malline:Alankomaiden lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Auktoriteettitunnisteet" title="Malline:Auktoriteettitunnisteet">Malline:Auktoriteettitunnisteet</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Auktoriteettitunnisteet&action=edit" title="Malline:Auktoriteettitunnisteet">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Belgian_lippu" title="Malline:Belgian lippu">Malline:Belgian lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Belgian_lippu&action=edit" title="Malline:Belgian lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Bulgarian_lippu" title="Malline:Bulgarian lippu">Malline:Bulgarian lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Bulgarian_lippu&action=edit" title="Malline:Bulgarian lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Commons-rivi" title="Malline:Commons-rivi">Malline:Commons-rivi</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Commons-rivi&action=edit" title="Malline:Commons-rivi">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Commonscat-rivi" title="Malline:Commonscat-rivi">Malline:Commonscat-rivi</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Commonscat-rivi&action=edit" title="Malline:Commonscat-rivi">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Coor_URL" title="Malline:Coor URL">Malline:Coor URL</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Coor_URL&action=edit" title="Malline:Coor URL">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Coord" title="Malline:Coord">Malline:Coord</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Coord&action=edit" title="Malline:Coord">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Coord/dec2dms" title="Malline:Coord/dec2dms">Malline:Coord/dec2dms</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Coord/dec2dms&action=edit" title="Malline:Coord/dec2dms">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Coord/dec2dms/d" title="Malline:Coord/dec2dms/d">Malline:Coord/dec2dms/d</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Coord/dec2dms/d&action=edit" title="Malline:Coord/dec2dms/d">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Coord/display/otsikko" title="Malline:Coord/display/otsikko">Malline:Coord/display/otsikko</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Coord/display/otsikko&action=edit" title="Malline:Coord/display/otsikko">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Coord/display/rivi" title="Malline:Coord/display/rivi">Malline:Coord/display/rivi</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Coord/display/rivi&action=edit" title="Malline:Coord/display/rivi">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Coord/input/d" title="Malline:Coord/input/d">Malline:Coord/input/d</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Coord/input/d&action=edit" title="Malline:Coord/input/d">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Coord/input/dms" title="Malline:Coord/input/dms">Malline:Coord/input/dms</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Coord/input/dms&action=edit" title="Malline:Coord/input/dms">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Coord/link" title="Malline:Coord/link">Malline:Coord/link</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Coord/link&action=edit" title="Malline:Coord/link">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Coord/prec_dec" title="Malline:Coord/prec dec">Malline:Coord/prec dec</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Coord/prec_dec&action=edit" title="Malline:Coord/prec dec">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:EU-maat" title="Malline:EU-maat">Malline:EU-maat</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:EU-maat&action=edit" title="Malline:EU-maat">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:En" title="Malline:En">Malline:En</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:En&action=edit" title="Malline:En">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Espanjan_lippu" title="Malline:Espanjan lippu">Malline:Espanjan lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Espanjan_lippu&action=edit" title="Malline:Espanjan lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Eurooppa" title="Malline:Eurooppa">Malline:Eurooppa</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Eurooppa&action=edit" title="Malline:Eurooppa">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Filippiinien_lippu" title="Malline:Filippiinien lippu">Malline:Filippiinien lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Filippiinien_lippu&action=edit" title="Malline:Filippiinien lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:F%C3%A4rsaaret" title="Malline:Färsaaret">Malline:Färsaaret</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:F%C3%A4rsaaret&action=edit" title="Malline:Färsaaret">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Gr%C3%B6nlanti" title="Malline:Grönlanti">Malline:Grönlanti</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Gr%C3%B6nlanti&action=edit" title="Malline:Grönlanti">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Hlist/styles.css" title="Malline:Hlist/styles.css">Malline:Hlist/styles.css</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Hlist/styles.css&action=edit" title="Malline:Hlist/styles.css">näytä wikiteksti</a>) (autoreviewer protected)</li><li><a href="/wiki/Malline:ISO_3166" title="Malline:ISO 3166">Malline:ISO 3166</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:ISO_3166&action=edit" title="Malline:ISO 3166">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Intia" title="Malline:Intia">Malline:Intia</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Intia&action=edit" title="Malline:Intia">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Irak" title="Malline:Irak">Malline:Irak</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Irak&action=edit" title="Malline:Irak">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Iran" title="Malline:Iran">Malline:Iran</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Iran&action=edit" title="Malline:Iran">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Irlannin_lippu" title="Malline:Irlannin lippu">Malline:Irlannin lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Irlannin_lippu&action=edit" title="Malline:Irlannin lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Islanti" title="Malline:Islanti">Malline:Islanti</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Islanti&action=edit" title="Malline:Islanti">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Italian_lippu" title="Malline:Italian lippu">Malline:Italian lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Italian_lippu&action=edit" title="Malline:Italian lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:It%C3%A4vallan_lippu" title="Malline:Itävallan lippu">Malline:Itävallan lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:It%C3%A4vallan_lippu&action=edit" title="Malline:Itävallan lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Jugoslavian_lippu" title="Malline:Jugoslavian lippu">Malline:Jugoslavian lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Jugoslavian_lippu&action=edit" title="Malline:Jugoslavian lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:K" title="Malline:K">Malline:K</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:K&action=edit" title="Malline:K">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:K-sv" title="Malline:K-sv">Malline:K-sv</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:K-sv&action=edit" title="Malline:K-sv">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Katso_my%C3%B6s" title="Malline:Katso myös">Malline:Katso myös</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Katso_my%C3%B6s&action=edit" title="Malline:Katso myös">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Kielisymboli" title="Malline:Kielisymboli">Malline:Kielisymboli</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Kielisymboli&action=edit" title="Malline:Kielisymboli">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Kiina" title="Malline:Kiina">Malline:Kiina</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Kiina&action=edit" title="Malline:Kiina">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Kirjaviite" title="Malline:Kirjaviite">Malline:Kirjaviite</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Kirjaviite&action=edit" title="Malline:Kirjaviite">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Korjattava" title="Malline:Korjattava">Malline:Korjattava</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Korjattava&action=edit" title="Malline:Korjattava">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Korjattava/p%C3%A4ivitys" title="Malline:Korjattava/päivitys">Malline:Korjattava/päivitys</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Korjattava/p%C3%A4ivitys&action=edit" title="Malline:Korjattava/päivitys">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Korjattava/viitteet" title="Malline:Korjattava/viitteet">Malline:Korjattava/viitteet</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Korjattava/viitteet&action=edit" title="Malline:Korjattava/viitteet">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Kreikan_lippu" title="Malline:Kreikan lippu">Malline:Kreikan lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Kreikan_lippu&action=edit" title="Malline:Kreikan lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Kroatian_lippu" title="Malline:Kroatian lippu">Malline:Kroatian lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Kroatian_lippu&action=edit" title="Malline:Kroatian lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Kyproksen_lippu" title="Malline:Kyproksen lippu">Malline:Kyproksen lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Kyproksen_lippu&action=edit" title="Malline:Kyproksen lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Latvian_lippu" title="Malline:Latvian lippu">Malline:Latvian lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Latvian_lippu&action=edit" title="Malline:Latvian lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Liettuan_lippu" title="Malline:Liettuan lippu">Malline:Liettuan lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Liettuan_lippu&action=edit" title="Malline:Liettuan lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Lippu" title="Malline:Lippu">Malline:Lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Lippu&action=edit" title="Malline:Lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Lippu/core" title="Malline:Lippu/core">Malline:Lippu/core</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Lippu/core&action=edit" title="Malline:Lippu/core">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Lippukuvake" title="Malline:Lippukuvake">Malline:Lippukuvake</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Lippukuvake&action=edit" title="Malline:Lippukuvake">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Lippukuvake/core" title="Malline:Lippukuvake/core">Malline:Lippukuvake/core</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Lippukuvake/core&action=edit" title="Malline:Lippukuvake/core">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Lista" title="Malline:Lista">Malline:Lista</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Lista&action=edit" title="Malline:Lista">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Luxemburgin_lippu" title="Malline:Luxemburgin lippu">Malline:Luxemburgin lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Luxemburgin_lippu&action=edit" title="Malline:Luxemburgin lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:L%C3%A4hde" title="Malline:Lähde">Malline:Lähde</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:L%C3%A4hde&action=edit" title="Malline:Lähde">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Afganistan" title="Malline:Maadata Afganistan">Malline:Maadata Afganistan</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Afganistan&action=edit" title="Malline:Maadata Afganistan">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Ahvenanmaa" title="Malline:Maadata Ahvenanmaa">Malline:Maadata Ahvenanmaa</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Ahvenanmaa&action=edit" title="Malline:Maadata Ahvenanmaa">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Alankomaat" title="Malline:Maadata Alankomaat">Malline:Maadata Alankomaat</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Alankomaat&action=edit" title="Malline:Maadata Alankomaat">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Belgia" title="Malline:Maadata Belgia">Malline:Maadata Belgia</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Belgia&action=edit" title="Malline:Maadata Belgia">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Bulgaria" title="Malline:Maadata Bulgaria">Malline:Maadata Bulgaria</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Bulgaria&action=edit" title="Malline:Maadata Bulgaria">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Espanja" title="Malline:Maadata Espanja">Malline:Maadata Espanja</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Espanja&action=edit" title="Malline:Maadata Espanja">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Filippiinit" title="Malline:Maadata Filippiinit">Malline:Maadata Filippiinit</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Filippiinit&action=edit" title="Malline:Maadata Filippiinit">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_F%C3%A4rsaaret" title="Malline:Maadata Färsaaret">Malline:Maadata Färsaaret</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_F%C3%A4rsaaret&action=edit" title="Malline:Maadata Färsaaret">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Gr%C3%B6nlanti" title="Malline:Maadata Grönlanti">Malline:Maadata Grönlanti</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Gr%C3%B6nlanti&action=edit" title="Malline:Maadata Grönlanti">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Intia" title="Malline:Maadata Intia">Malline:Maadata Intia</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Intia&action=edit" title="Malline:Maadata Intia">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Irak" title="Malline:Maadata Irak">Malline:Maadata Irak</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Irak&action=edit" title="Malline:Maadata Irak">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Iran" title="Malline:Maadata Iran">Malline:Maadata Iran</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Iran&action=edit" title="Malline:Maadata Iran">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Irlanti" title="Malline:Maadata Irlanti">Malline:Maadata Irlanti</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Irlanti&action=edit" title="Malline:Maadata Irlanti">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Islanti" title="Malline:Maadata Islanti">Malline:Maadata Islanti</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Islanti&action=edit" title="Malline:Maadata Islanti">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Italia" title="Malline:Maadata Italia">Malline:Maadata Italia</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Italia&action=edit" title="Malline:Maadata Italia">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_It%C3%A4valta" title="Malline:Maadata Itävalta">Malline:Maadata Itävalta</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_It%C3%A4valta&action=edit" title="Malline:Maadata Itävalta">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Jugoslavia" title="Malline:Maadata Jugoslavia">Malline:Maadata Jugoslavia</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Jugoslavia&action=edit" title="Malline:Maadata Jugoslavia">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Kiina" title="Malline:Maadata Kiina">Malline:Maadata Kiina</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Kiina&action=edit" title="Malline:Maadata Kiina">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Kreikka" title="Malline:Maadata Kreikka">Malline:Maadata Kreikka</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Kreikka&action=edit" title="Malline:Maadata Kreikka">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Kroatia" title="Malline:Maadata Kroatia">Malline:Maadata Kroatia</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Kroatia&action=edit" title="Malline:Maadata Kroatia">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Kypros" title="Malline:Maadata Kypros">Malline:Maadata Kypros</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Kypros&action=edit" title="Malline:Maadata Kypros">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Latvia" title="Malline:Maadata Latvia">Malline:Maadata Latvia</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Latvia&action=edit" title="Malline:Maadata Latvia">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Liettua" title="Malline:Maadata Liettua">Malline:Maadata Liettua</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Liettua&action=edit" title="Malline:Maadata Liettua">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Luxemburg" title="Malline:Maadata Luxemburg">Malline:Maadata Luxemburg</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Luxemburg&action=edit" title="Malline:Maadata Luxemburg">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Malta" title="Malline:Maadata Malta">Malline:Maadata Malta</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Malta&action=edit" title="Malline:Maadata Malta">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Nato" title="Malline:Maadata Nato">Malline:Maadata Nato</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Nato&action=edit" title="Malline:Maadata Nato">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Norja" title="Malline:Maadata Norja">Malline:Maadata Norja</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Norja&action=edit" title="Malline:Maadata Norja">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Portugali" title="Malline:Maadata Portugali">Malline:Maadata Portugali</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Portugali&action=edit" title="Malline:Maadata Portugali">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Puola" title="Malline:Maadata Puola">Malline:Maadata Puola</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Puola&action=edit" title="Malline:Maadata Puola">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Ranska" title="Malline:Maadata Ranska">Malline:Maadata Ranska</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Ranska&action=edit" title="Malline:Maadata Ranska">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Romania" title="Malline:Maadata Romania">Malline:Maadata Romania</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Romania&action=edit" title="Malline:Maadata Romania">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Ruotsi" title="Malline:Maadata Ruotsi">Malline:Maadata Ruotsi</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Ruotsi&action=edit" title="Malline:Maadata Ruotsi">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Saksa" title="Malline:Maadata Saksa">Malline:Maadata Saksa</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Saksa&action=edit" title="Malline:Maadata Saksa">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Slovakia" title="Malline:Maadata Slovakia">Malline:Maadata Slovakia</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Slovakia&action=edit" title="Malline:Maadata Slovakia">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Slovenia" title="Malline:Maadata Slovenia">Malline:Maadata Slovenia</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Slovenia&action=edit" title="Malline:Maadata Slovenia">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Somalia" title="Malline:Maadata Somalia">Malline:Maadata Somalia</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Somalia&action=edit" title="Malline:Maadata Somalia">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Suomen_suuriruhtinaskunta" title="Malline:Maadata Suomen suuriruhtinaskunta">Malline:Maadata Suomen suuriruhtinaskunta</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Suomen_suuriruhtinaskunta&action=edit" title="Malline:Maadata Suomen suuriruhtinaskunta">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Suomi" title="Malline:Maadata Suomi">Malline:Maadata Suomi</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Suomi&action=edit" title="Malline:Maadata Suomi">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Syyria" title="Malline:Maadata Syyria">Malline:Maadata Syyria</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Syyria&action=edit" title="Malline:Maadata Syyria">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Tanska" title="Malline:Maadata Tanska">Malline:Maadata Tanska</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Tanska&action=edit" title="Malline:Maadata Tanska">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Thaimaa" title="Malline:Maadata Thaimaa">Malline:Maadata Thaimaa</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Thaimaa&action=edit" title="Malline:Maadata Thaimaa">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Turkki" title="Malline:Maadata Turkki">Malline:Maadata Turkki</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Turkki&action=edit" title="Malline:Maadata Turkki">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_T%C5%A1ekki" title="Malline:Maadata Tšekki">Malline:Maadata Tšekki</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_T%C5%A1ekki&action=edit" title="Malline:Maadata Tšekki">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Ukraina" title="Malline:Maadata Ukraina">Malline:Maadata Ukraina</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Ukraina&action=edit" title="Malline:Maadata Ukraina">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Unkari" title="Malline:Maadata Unkari">Malline:Maadata Unkari</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Unkari&action=edit" title="Malline:Maadata Unkari">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Malline:Maadata Venäjä">Malline:Maadata Venäjä</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit" title="Malline:Maadata Venäjä">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Vietnam" title="Malline:Maadata Vietnam">Malline:Maadata Vietnam</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Vietnam&action=edit" title="Malline:Maadata Vietnam">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maadata_Viro" title="Malline:Maadata Viro">Malline:Maadata Viro</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maadata_Viro&action=edit" title="Malline:Maadata Viro">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Maltan_lippu" title="Malline:Maltan lippu">Malline:Maltan lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Maltan_lippu&action=edit" title="Malline:Maltan lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Max" title="Malline:Max">Malline:Max</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Max&action=edit" title="Malline:Max">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Nato-maat" title="Malline:Nato-maat">Malline:Nato-maat</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Nato-maat&action=edit" title="Malline:Nato-maat">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Navbox" title="Malline:Navbox">Malline:Navbox</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Navbox&action=edit" title="Malline:Navbox">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Nimiavaruus" title="Malline:Nimiavaruus">Malline:Nimiavaruus</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Nimiavaruus&action=edit" title="Malline:Nimiavaruus">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Norja" title="Malline:Norja">Malline:Norja</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Norja&action=edit" title="Malline:Norja">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Nowrap" title="Malline:Nowrap">Malline:Nowrap</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Nowrap&action=edit" title="Malline:Nowrap">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Ns" class="mw-redirect" title="Malline:Ns">Malline:Ns</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Ns&action=edit" class="mw-redirect" title="Malline:Ns">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Plainlist/styles.css" title="Malline:Plainlist/styles.css">Malline:Plainlist/styles.css</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Plainlist/styles.css&action=edit" title="Malline:Plainlist/styles.css">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Pohjoismaiden_neuvosto" title="Malline:Pohjoismaiden neuvosto">Malline:Pohjoismaiden neuvosto</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Pohjoismaiden_neuvosto&action=edit" title="Malline:Pohjoismaiden neuvosto">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Portugalin_lippu" title="Malline:Portugalin lippu">Malline:Portugalin lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Portugalin_lippu&action=edit" title="Malline:Portugalin lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Puola" title="Malline:Puola">Malline:Puola</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Puola&action=edit" title="Malline:Puola">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Puolan_lippu" title="Malline:Puolan lippu">Malline:Puolan lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Puolan_lippu&action=edit" title="Malline:Puolan lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Pystynavigaatio" title="Malline:Pystynavigaatio">Malline:Pystynavigaatio</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Pystynavigaatio&action=edit" title="Malline:Pystynavigaatio">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Pystynavigaatio/kohta" title="Malline:Pystynavigaatio/kohta">Malline:Pystynavigaatio/kohta</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Pystynavigaatio/kohta&action=edit" title="Malline:Pystynavigaatio/kohta">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Pystynavigaatio/kuva" title="Malline:Pystynavigaatio/kuva">Malline:Pystynavigaatio/kuva</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Pystynavigaatio/kuva&action=edit" title="Malline:Pystynavigaatio/kuva">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Pystynavigaatio/otsikko" title="Malline:Pystynavigaatio/otsikko">Malline:Pystynavigaatio/otsikko</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Pystynavigaatio/otsikko&action=edit" title="Malline:Pystynavigaatio/otsikko">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:P%C3%A4%C3%A4artikkeli" title="Malline:Pääartikkeli">Malline:Pääartikkeli</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:P%C3%A4%C3%A4artikkeli&action=edit" title="Malline:Pääartikkeli">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:P%C3%A4%C3%A4artikkelit" class="mw-redirect" title="Malline:Pääartikkelit">Malline:Pääartikkelit</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:P%C3%A4%C3%A4artikkelit&action=edit" class="mw-redirect" title="Malline:Pääartikkelit">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Ranskan_lippu" title="Malline:Ranskan lippu">Malline:Ranskan lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Ranskan_lippu&action=edit" title="Malline:Ranskan lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Romania" title="Malline:Romania">Malline:Romania</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Romania&action=edit" title="Malline:Romania">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Romanian_lippu" title="Malline:Romanian lippu">Malline:Romanian lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Romanian_lippu&action=edit" title="Malline:Romanian lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Ruotsi" title="Malline:Ruotsi">Malline:Ruotsi</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Ruotsi&action=edit" title="Malline:Ruotsi">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Ruotsin_lippu" title="Malline:Ruotsin lippu">Malline:Ruotsin lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Ruotsin_lippu&action=edit" title="Malline:Ruotsin lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Saksa" title="Malline:Saksa">Malline:Saksa</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Saksa&action=edit" title="Malline:Saksa">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Saksan_lippu" title="Malline:Saksan lippu">Malline:Saksan lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Saksan_lippu&action=edit" title="Malline:Saksan lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Slovakian_lippu" title="Malline:Slovakian lippu">Malline:Slovakian lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Slovakian_lippu&action=edit" title="Malline:Slovakian lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Slovenian_lippu" title="Malline:Slovenian lippu">Malline:Slovenian lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Slovenian_lippu&action=edit" title="Malline:Slovenian lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Somalia" title="Malline:Somalia">Malline:Somalia</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Somalia&action=edit" title="Malline:Somalia">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Suomen_aluejako" title="Malline:Suomen aluejako">Malline:Suomen aluejako</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Suomen_aluejako&action=edit" title="Malline:Suomen aluejako">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Suomen_kunta/v%C3%A4kiluku" title="Malline:Suomen kunta/väkiluku">Malline:Suomen kunta/väkiluku</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Suomen_kunta/v%C3%A4kiluku&action=edit" title="Malline:Suomen kunta/väkiluku">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Suomen_kunta/v%C3%A4kiluku/j%C3%A4rjestysnumero/k%C3%A4%C3%A4nteinen" title="Malline:Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen">Malline:Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Suomen_kunta/v%C3%A4kiluku/j%C3%A4rjestysnumero/k%C3%A4%C3%A4nteinen&action=edit" title="Malline:Suomen kunta/väkiluku/järjestysnumero/käänteinen">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Suomen_lippu" title="Malline:Suomen lippu">Malline:Suomen lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Suomen_lippu&action=edit" title="Malline:Suomen lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Suomen_suuriruhtinaskunta" title="Malline:Suomen suuriruhtinaskunta">Malline:Suomen suuriruhtinaskunta</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Suomen_suuriruhtinaskunta&action=edit" title="Malline:Suomen suuriruhtinaskunta">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Suomensukuisten_kansojen_maat" title="Malline:Suomensukuisten kansojen maat">Malline:Suomensukuisten kansojen maat</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Suomensukuisten_kansojen_maat&action=edit" title="Malline:Suomensukuisten kansojen maat">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Suomi" title="Malline:Suomi">Malline:Suomi</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Suomi&action=edit" title="Malline:Suomi">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Syyria" title="Malline:Syyria">Malline:Syyria</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Syyria&action=edit" title="Malline:Syyria">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tanska" title="Malline:Tanska">Malline:Tanska</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tanska&action=edit" title="Malline:Tanska">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tanskan_lippu" title="Malline:Tanskan lippu">Malline:Tanskan lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tanskan_lippu&action=edit" title="Malline:Tanskan lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tarkkuus/tz" title="Malline:Tarkkuus/tz">Malline:Tarkkuus/tz</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tarkkuus/tz&action=edit" title="Malline:Tarkkuus/tz">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tarkkuus/tz/1" title="Malline:Tarkkuus/tz/1">Malline:Tarkkuus/tz/1</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tarkkuus/tz/1&action=edit" title="Malline:Tarkkuus/tz/1">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tarkkuus1" title="Malline:Tarkkuus1">Malline:Tarkkuus1</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tarkkuus1&action=edit" title="Malline:Tarkkuus1">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Thaimaa" title="Malline:Thaimaa">Malline:Thaimaa</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Thaimaa&action=edit" title="Malline:Thaimaa">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tietolaatikko" title="Malline:Tietolaatikko">Malline:Tietolaatikko</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tietolaatikko&action=edit" title="Malline:Tietolaatikko">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Tietolaatikko/Muunna_kuvan_nimi_wikikoodikuvaksi" title="Malline:Tietolaatikko/Muunna kuvan nimi wikikoodikuvaksi">Malline:Tietolaatikko/Muunna kuvan nimi wikikoodikuvaksi</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tietolaatikko/Muunna_kuvan_nimi_wikikoodikuvaksi&action=edit" title="Malline:Tietolaatikko/Muunna kuvan nimi wikikoodikuvaksi">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tietolaatikko/kuva" title="Malline:Tietolaatikko/kuva">Malline:Tietolaatikko/kuva</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tietolaatikko/kuva&action=edit" title="Malline:Tietolaatikko/kuva">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tietolaatikko/otsikko" title="Malline:Tietolaatikko/otsikko">Malline:Tietolaatikko/otsikko</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tietolaatikko/otsikko&action=edit" title="Malline:Tietolaatikko/otsikko">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tietolaatikko/testit/nimi" title="Malline:Tietolaatikko/testit/nimi">Malline:Tietolaatikko/testit/nimi</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tietolaatikko/testit/nimi&action=edit" title="Malline:Tietolaatikko/testit/nimi">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tietolaatikko/tietorivi" title="Malline:Tietolaatikko/tietorivi">Malline:Tietolaatikko/tietorivi</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tietolaatikko/tietorivi&action=edit" title="Malline:Tietolaatikko/tietorivi">näytä wikiteksti</a>) (autoreviewer protected)</li><li><a href="/wiki/Malline:Tietolaatikko/tyhj%C3%A4" title="Malline:Tietolaatikko/tyhjä">Malline:Tietolaatikko/tyhjä</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tietolaatikko/tyhj%C3%A4&action=edit" title="Malline:Tietolaatikko/tyhjä">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tietolaatikko/v%C3%A4liotsikko" title="Malline:Tietolaatikko/väliotsikko">Malline:Tietolaatikko/väliotsikko</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tietolaatikko/v%C3%A4liotsikko&action=edit" title="Malline:Tietolaatikko/väliotsikko">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Tooltip" title="Malline:Tooltip">Malline:Tooltip</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Tooltip&action=edit" title="Malline:Tooltip">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Turkki" title="Malline:Turkki">Malline:Turkki</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Turkki&action=edit" title="Malline:Turkki">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Ty%C3%B6kaluvihje" title="Malline:Työkaluvihje">Malline:Työkaluvihje</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Ty%C3%B6kaluvihje&action=edit" title="Malline:Työkaluvihje">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:T%C3%A4m%C3%A4_artikkeli" title="Malline:Tämä artikkeli">Malline:Tämä artikkeli</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:T%C3%A4m%C3%A4_artikkeli&action=edit" title="Malline:Tämä artikkeli">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:T%C5%A1ekin_lippu" title="Malline:Tšekin lippu">Malline:Tšekin lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:T%C5%A1ekin_lippu&action=edit" title="Malline:Tšekin lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Ukrainan_lippu" title="Malline:Ukrainan lippu">Malline:Ukrainan lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Ukrainan_lippu&action=edit" title="Malline:Ukrainan lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Unkarin_lippu" title="Malline:Unkarin lippu">Malline:Unkarin lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Unkarin_lippu&action=edit" title="Malline:Unkarin lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Vaakalista" title="Malline:Vaakalista">Malline:Vaakalista</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Vaakalista&action=edit" title="Malline:Vaakalista">näytä wikiteksti</a>) (autoreviewer protected)</li><li><a href="/wiki/Malline:ValtioHDI" title="Malline:ValtioHDI">Malline:ValtioHDI</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:ValtioHDI&action=edit" title="Malline:ValtioHDI">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:ValtioHDISija" title="Malline:ValtioHDISija">Malline:ValtioHDISija</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:ValtioHDISija&action=edit" title="Malline:ValtioHDISija">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Valtion_alue-_ja_paikallishallinto" title="Malline:Valtion alue- ja paikallishallinto">Malline:Valtion alue- ja paikallishallinto</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Valtion_alue-_ja_paikallishallinto&action=edit" title="Malline:Valtion alue- ja paikallishallinto">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Valtion_tiedot" title="Malline:Valtion tiedot">Malline:Valtion tiedot</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Valtion_tiedot&action=edit" title="Malline:Valtion tiedot">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Valtion_v%C3%A4est%C3%B6tiedot" title="Malline:Valtion väestötiedot">Malline:Valtion väestötiedot</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Valtion_v%C3%A4est%C3%B6tiedot&action=edit" title="Malline:Valtion väestötiedot">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Vanhentunut_linkki" title="Malline:Vanhentunut linkki">Malline:Vanhentunut linkki</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Vanhentunut_linkki&action=edit" title="Malline:Vanhentunut linkki">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Ven%C3%A4j%C3%A4n_lippu" title="Malline:Venäjän lippu">Malline:Venäjän lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Ven%C3%A4j%C3%A4n_lippu&action=edit" title="Malline:Venäjän lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Verkkoviite" title="Malline:Verkkoviite">Malline:Verkkoviite</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Verkkoviite&action=edit" title="Malline:Verkkoviite">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Viestipohja" title="Malline:Viestipohja">Malline:Viestipohja</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Viestipohja&action=edit" title="Malline:Viestipohja">näytä wikiteksti</a>) (autoreviewer protected)</li><li><a href="/wiki/Malline:Vietnam" title="Malline:Vietnam">Malline:Vietnam</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Vietnam&action=edit" title="Malline:Vietnam">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Viitteet" title="Malline:Viitteet">Malline:Viitteet</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Viitteet&action=edit" title="Malline:Viitteet">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Malline:Viro" title="Malline:Viro">Malline:Viro</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Viro&action=edit" title="Malline:Viro">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Viron_lippu" title="Malline:Viron lippu">Malline:Viron lippu</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Viron_lippu&action=edit" title="Malline:Viron lippu">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:V%C3%A4rivaihto" title="Malline:Värivaihto">Malline:Värivaihto</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:V%C3%A4rivaihto&action=edit" title="Malline:Värivaihto">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Wayback" title="Malline:Wayback">Malline:Wayback</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Wayback&action=edit" title="Malline:Wayback">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Wikidata" title="Malline:Wikidata">Malline:Wikidata</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Wikidata&action=edit" title="Malline:Wikidata">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Wikidata-fr" title="Malline:Wikidata-fr">Malline:Wikidata-fr</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Wikidata-fr&action=edit" title="Malline:Wikidata-fr">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:Wikimatkat-rivi" title="Malline:Wikimatkat-rivi">Malline:Wikimatkat-rivi</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:Wikimatkat-rivi&action=edit" title="Malline:Wikimatkat-rivi">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Malline:%C3%84%C3%A4nitetty_artikkeli" title="Malline:Äänitetty artikkeli">Malline:Äänitetty artikkeli</a> (<a href="/w/index.php?title=Malline:%C3%84%C3%A4nitetty_artikkeli&action=edit" title="Malline:Äänitetty artikkeli">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Arguments" title="Moduuli:Arguments">Moduuli:Arguments</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Arguments&action=edit" title="Moduuli:Arguments">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:Authority_control" title="Moduuli:Authority control">Moduuli:Authority control</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Authority_control&action=edit" title="Moduuli:Authority control">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:Authority_control/auxiliary" title="Moduuli:Authority control/auxiliary">Moduuli:Authority control/auxiliary</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Authority_control/auxiliary&action=edit" title="Moduuli:Authority control/auxiliary">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:Authority_control/config" title="Moduuli:Authority control/config">Moduuli:Authority control/config</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Authority_control/config&action=edit" title="Moduuli:Authority control/config">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:Check_for_unknown_parameters" title="Moduuli:Check for unknown parameters">Moduuli:Check for unknown parameters</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Check_for_unknown_parameters&action=edit" title="Moduuli:Check for unknown parameters">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:EditAtWikidata" title="Moduuli:EditAtWikidata">Moduuli:EditAtWikidata</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:EditAtWikidata&action=edit" title="Moduuli:EditAtWikidata">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:Fr:Interface_Wikidata" title="Moduuli:Fr:Interface Wikidata">Moduuli:Fr:Interface Wikidata</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Fr:Interface_Wikidata&action=edit" title="Moduuli:Fr:Interface Wikidata">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Fr:Langue" title="Moduuli:Fr:Langue">Moduuli:Fr:Langue</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Fr:Langue&action=edit" title="Moduuli:Fr:Langue">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Fr:Langue/Data" title="Moduuli:Fr:Langue/Data">Moduuli:Fr:Langue/Data</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Fr:Langue/Data&action=edit" title="Moduuli:Fr:Langue/Data">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Fr:Linguistique" title="Moduuli:Fr:Linguistique">Moduuli:Fr:Linguistique</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Fr:Linguistique&action=edit" title="Moduuli:Fr:Linguistique">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Fr:Utilitaire_Wikidata" title="Moduuli:Fr:Utilitaire Wikidata">Moduuli:Fr:Utilitaire Wikidata</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Fr:Utilitaire_Wikidata&action=edit" title="Moduuli:Fr:Utilitaire Wikidata">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Fr:Wikidata" title="Moduuli:Fr:Wikidata">Moduuli:Fr:Wikidata</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Fr:Wikidata&action=edit" title="Moduuli:Fr:Wikidata">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Fr:Wikidata/Analyse_transitive" title="Moduuli:Fr:Wikidata/Analyse transitive">Moduuli:Fr:Wikidata/Analyse transitive</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Fr:Wikidata/Analyse_transitive&action=edit" title="Moduuli:Fr:Wikidata/Analyse transitive">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Fr:Wikidata/Formatage_entit%C3%A9" title="Moduuli:Fr:Wikidata/Formatage entité">Moduuli:Fr:Wikidata/Formatage entité</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Fr:Wikidata/Formatage_entit%C3%A9&action=edit" title="Moduuli:Fr:Wikidata/Formatage entité">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Fr:Wikidata/I18n" title="Moduuli:Fr:Wikidata/I18n">Moduuli:Fr:Wikidata/I18n</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Fr:Wikidata/I18n&action=edit" title="Moduuli:Fr:Wikidata/I18n">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Fr:Wikidata/Outils" title="Moduuli:Fr:Wikidata/Outils">Moduuli:Fr:Wikidata/Outils</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Fr:Wikidata/Outils&action=edit" title="Moduuli:Fr:Wikidata/Outils">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Fr:Wikidata/R%C3%A9cup" title="Moduuli:Fr:Wikidata/Récup">Moduuli:Fr:Wikidata/Récup</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Fr:Wikidata/R%C3%A9cup&action=edit" title="Moduuli:Fr:Wikidata/Récup">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:ISxN" title="Moduuli:ISxN">Moduuli:ISxN</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:ISxN&action=edit" title="Moduuli:ISxN">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Kirjaviite" title="Moduuli:Kirjaviite">Moduuli:Kirjaviite</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Kirjaviite&action=edit" title="Moduuli:Kirjaviite">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:Magic-escape" title="Moduuli:Magic-escape">Moduuli:Magic-escape</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Magic-escape&action=edit" title="Moduuli:Magic-escape">näytä wikiteksti</a>) (suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:Navbar" title="Moduuli:Navbar">Moduuli:Navbar</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Navbar&action=edit" title="Moduuli:Navbar">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:Navbar/styles.css" title="Moduuli:Navbar/styles.css">Moduuli:Navbar/styles.css</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Navbar/styles.css&action=edit" title="Moduuli:Navbar/styles.css">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Navbox" title="Moduuli:Navbox">Moduuli:Navbox</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Navbox&action=edit" title="Moduuli:Navbox">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:Navbox/configuration" title="Moduuli:Navbox/configuration">Moduuli:Navbox/configuration</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Navbox/configuration&action=edit" title="Moduuli:Navbox/configuration">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Navbox/styles.css" title="Moduuli:Navbox/styles.css">Moduuli:Navbox/styles.css</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Navbox/styles.css&action=edit" title="Moduuli:Navbox/styles.css">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:PropertyLink" title="Moduuli:PropertyLink">Moduuli:PropertyLink</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:PropertyLink&action=edit" title="Moduuli:PropertyLink">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:String" title="Moduuli:String">Moduuli:String</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:String&action=edit" title="Moduuli:String">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:TableTools" title="Moduuli:TableTools">Moduuli:TableTools</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:TableTools&action=edit" title="Moduuli:TableTools">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:Testaus" title="Moduuli:Testaus">Moduuli:Testaus</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Testaus&action=edit" title="Moduuli:Testaus">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Tietolaatikko" title="Moduuli:Tietolaatikko">Moduuli:Tietolaatikko</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Tietolaatikko&action=edit" title="Moduuli:Tietolaatikko">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:ValidateInfobox" title="Moduuli:ValidateInfobox">Moduuli:ValidateInfobox</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:ValidateInfobox&action=edit" title="Moduuli:ValidateInfobox">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Valtion_tiedot" title="Moduuli:Valtion tiedot">Moduuli:Valtion tiedot</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Valtion_tiedot&action=edit" title="Moduuli:Valtion tiedot">muokkaa</a>) </li><li><a href="/wiki/Moduuli:Verkkoviite" title="Moduuli:Verkkoviite">Moduuli:Verkkoviite</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Verkkoviite&action=edit" title="Moduuli:Verkkoviite">näytä wikiteksti</a>) (osittain suojattu)</li><li><a href="/wiki/Moduuli:Vertailuarvotesti" title="Moduuli:Vertailuarvotesti">Moduuli:Vertailuarvotesti</a> (<a href="/w/index.php?title=Moduuli:Vertailuarvotesti&action=edit" title="Moduuli:Vertailuarvotesti">muokkaa</a>) </li></ul></div><p id="mw-returnto">Palaa sivulle <a href="/wiki/Suomi" title="Suomi">Suomi</a>.</p> <noscript><img src="https://login.wikimedia.org/wiki/Special:CentralAutoLogin/start?type=1x1&useformat=desktop" alt="" width="1" height="1" style="border: none; position: absolute;"></noscript> <div class="printfooter" data-nosnippet="">Noudettu kohteesta ”<a dir="ltr" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi">https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi</a>”</div></div> <div id="catlinks" class="catlinks catlinks-allhidden" data-mw="interface"></div> </div> </div> <div id="mw-navigation"> <h2>Navigointivalikko</h2> <div id="mw-head"> <nav id="p-personal" class="mw-portlet mw-portlet-personal vector-user-menu-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-personal-label" > <h3 id="p-personal-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Henkilökohtaiset työkalut</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="pt-anonuserpage" class="mw-list-item"><span title="IP-osoitteesi käyttäjäsivu">Et ole kirjautunut</span></li><li id="pt-anontalk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Oma_keskustelu" title="Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista [n]" accesskey="n"><span>Keskustelu</span></a></li><li id="pt-anoncontribs" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Omat_muokkaukset" title="Luettelo tästä IP-osoitteesta tehdyistä muokkauksista [y]" accesskey="y"><span>Muokkaukset</span></a></li><li id="pt-createaccount" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Luo_tunnus&returnto=Suomi&returntoquery=action%3Dedit%26undo%3D22842311%26undoafter%3D22842308" title="On suositeltavaa luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista."><span>Luo tunnus</span></a></li><li id="pt-login" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sis%C3%A4%C3%A4n&returnto=Suomi&returntoquery=action%3Dedit%26undo%3D22842311%26undoafter%3D22842308" title="On suositeltavaa kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista. [o]" accesskey="o"><span>Kirjaudu sisään</span></a></li> </ul> </div> </nav> <div id="left-navigation"> <nav id="p-namespaces" class="mw-portlet mw-portlet-namespaces vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-namespaces-label" > <h3 id="p-namespaces-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Nimiavaruudet</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-nstab-main" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Suomi" title="Näytä sisältösivu [c]" accesskey="c"><span>Artikkeli</span></a></li><li id="ca-talk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Keskustelu:Suomi" rel="discussion" title="Keskustele sisällöstä [t]" accesskey="t"><span>Keskustelu</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-variants" class="mw-portlet mw-portlet-variants emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-variants-label" > <input type="checkbox" id="p-variants-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-variants" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-variants-label" > <label id="p-variants-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">suomi</span> </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> </div> <div id="right-navigation"> <nav id="p-views" class="mw-portlet mw-portlet-views vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-views-label" > <h3 id="p-views-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Näkymät</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-view" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Suomi"><span>Lue</span></a></li><li id="ca-ve-edit" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Suomi&veaction=edit" title="Muokkaa tätä sivua [v]" accesskey="v"><span>Muokkaa</span></a></li><li id="ca-edit" class="selected collapsible mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Suomi&action=edit" title="Muokkaa tämän sivun lähdekoodia"><span>Muokkaa wikitekstiä</span></a></li><li id="ca-history" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Suomi&action=history" title="Sivun aikaisemmat versiot [h]" accesskey="h"><span>Näytä historia</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-cactions" class="mw-portlet mw-portlet-cactions emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-cactions-label" title="Lisää valintoja" > <input type="checkbox" id="p-cactions-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-cactions" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-cactions-label" > <label id="p-cactions-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Muut</span> </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> <div id="p-search" role="search" class="vector-search-box-vue vector-search-box-show-thumbnail vector-search-box-auto-expand-width vector-search-box"> <h3 >Haku</h3> <form action="/w/index.php" id="searchform" class="vector-search-box-form"> <div id="simpleSearch" class="vector-search-box-inner" data-search-loc="header-navigation"> <input class="vector-search-box-input" type="search" name="search" placeholder="Hae Wikipediasta" aria-label="Hae Wikipediasta" autocapitalize="sentences" title="Hae Wikipediasta [f]" accesskey="f" id="searchInput" > <input type="hidden" name="title" value="Toiminnot:Haku"> <input id="mw-searchButton" class="searchButton mw-fallbackSearchButton" type="submit" name="fulltext" title="Hae sivuilta tätä tekstiä" value="Hae"> <input id="searchButton" class="searchButton" type="submit" name="go" title="Siirry sivulle, joka on tarkalleen tällä nimellä" value="Siirry"> </div> </form> </div> </div> </div> <div id="mw-panel" class="vector-legacy-sidebar"> <div id="p-logo" role="banner"> <a class="mw-wiki-logo" href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Etusivu"></a> </div> <nav id="p-navigation" class="mw-portlet mw-portlet-navigation vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-navigation-label" > <h3 id="p-navigation-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Valikko</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-mainpage-description" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Siirry etusivulle [z]" accesskey="z"><span>Etusivu</span></a></li><li id="n-aboutsite" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja"><span>Tietoja Wikipediasta</span></a></li><li id="n-allarticles" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Selaa_luokittain"><span>Kaikki sivut</span></a></li><li id="n-randompage" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Satunnainen_sivu" title="Avaa satunnainen sivu [x]" accesskey="x"><span>Satunnainen artikkeli</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-interaction" class="mw-portlet mw-portlet-interaction vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-interaction-label" > <h3 id="p-interaction-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Osallistuminen</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-help" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys" title="Ohjeita"><span>Ohje</span></a></li><li id="n-Kahvihuone" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Kahvihuone"><span>Kahvihuone</span></a></li><li id="n-currentevents" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Ajankohtaista" title="Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista"><span>Ajankohtaista</span></a></li><li id="n-Tuoreet-odottavat-muutokset" class="mw-list-item"><a href="//fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset?damaging=&goodfaith=&hideliu=0&hideanons=0&userExpLevel=&hidemyself=0&hidebyothers=0&hidebots=1&hidehumans=0&hidepatrolled=1&hideunpatrolled=0&hideminor=0&hidemajor=0&hidepageedits=0&hidenewpages=0&hidecategorization=1&hideWikibase=1&hidelog=0&highlight=1&goodfaith__verylikelybad_color=c5&goodfaith__likelybad_color=c4&goodfaith__maybebad_color=c3&damaging__verylikelybad_color=c5&damaging__likelybad_color=c4&damaging__maybebad_color=c3"><span>Tuoreet odottavat muutokset</span></a></li><li id="n-recentchanges" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset" title="Luettelo tuoreista muutoksista [r]" accesskey="r"><span>Tuoreet muutokset</span></a></li><li id="n-sitesupport" class="mw-list-item"><a href="//donate.wikimedia.org/wiki/Special:FundraiserRedirector?utm_source=donate&utm_medium=sidebar&utm_campaign=C13_fi.wikipedia.org&uselang=fi" title="Tue meitä"><span>Lahjoitukset</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-tb" class="mw-portlet mw-portlet-tb vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-tb-label" > <h3 id="p-tb-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Työkalut</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-whatlinkshere" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:T%C3%A4nne_viittaavat_sivut/Suomi" title="Lista sivuista, jotka viittaavat tänne [j]" accesskey="j"><span>Tänne viittaavat sivut</span></a></li><li id="t-recentchangeslinked" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Linkitetyt_muutokset/Suomi" rel="nofollow" title="Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta [k]" accesskey="k"><span>Linkitettyjen sivujen muutokset</span></a></li><li id="t-specialpages" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Toimintosivut" title="Näytä toimintosivut [q]" accesskey="q"><span>Toimintosivut</span></a></li><li id="t-info" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Suomi&action=info" title="Enemmän tietoa tästä sivusta"><span>Sivun tiedot</span></a></li><li id="t-urlshortener" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:UrlShortener&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fw%2Findex.php%3Ftitle%3DSuomi%26action%3Dedit%26undo%3D22842311%26undoafter%3D22842308"><span>Lyhennä URL-osoite</span></a></li><li id="t-urlshortener-qrcode" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:QrCode&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fw%2Findex.php%3Ftitle%3DSuomi%26action%3Dedit%26undo%3D22842311%26undoafter%3D22842308"><span>Lataa QR-koodi</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-wikibase-otherprojects" class="mw-portlet mw-portlet-wikibase-otherprojects vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-wikibase-otherprojects-label" > <h3 id="p-wikibase-otherprojects-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Muissa hankkeissa</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-wikibase" class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikibase-dataitem mw-list-item"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q33" title="Linkki yhdistettyyn keskustietovaraston kohteeseen [g]" accesskey="g"><span>Wikidata-kohde</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-lang" class="mw-portlet mw-portlet-lang vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-lang-label" > <h3 id="p-lang-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Muilla kielillä</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> <div class="after-portlet after-portlet-lang"><span class="uls-after-portlet-link"></span></div> </div> </nav> </div> </div> <footer id="footer" class="mw-footer" > <ul id="footer-info"> </ul> <ul id="footer-places"> <li id="footer-places-privacy"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Privacy_policy">Tietosuojakäytäntö</a></li> <li id="footer-places-about"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li> <li id="footer-places-disclaimers"><a href="/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus">Vastuuvapaus</a></li> <li id="footer-places-wm-codeofconduct"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct">Käytössäännöstö</a></li> <li id="footer-places-developers"><a href="https://developer.wikimedia.org">Kehittäjät</a></li> <li id="footer-places-statslink"><a href="https://stats.wikimedia.org/#/fi.wikipedia.org">Tilastot</a></li> <li id="footer-places-cookiestatement"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Cookie_statement">Evästekäytäntö</a></li> <li id="footer-places-mobileview"><a href="//fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomi&action=edit&undo=22842311&undoafter=22842308&mobileaction=toggle_view_mobile" class="noprint stopMobileRedirectToggle">Mobiilinäkymä</a></li> </ul> <ul id="footer-icons" class="noprint"> <li id="footer-copyrightico"><a href="https://wikimediafoundation.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/static/images/footer/wikimedia-button.svg" width="84" height="29" alt="Wikimedia Foundation" loading="lazy"></a></li> <li id="footer-poweredbyico"><a href="https://www.mediawiki.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/w/resources/assets/poweredby_mediawiki.svg" alt="Powered by MediaWiki" width="88" height="31" loading="lazy"></a></li> </ul> </footer> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.log.warn("This page is using the deprecated ResourceLoader module \"codex-search-styles\".\n[1.43] Use a CodexModule with codexComponents to set your specific components used: https://www.mediawiki.org/wiki/Codex#Using_a_limited_subset_of_components");mw.config.set({"wgHostname":"mw-web.codfw.main-7fc47fc68d-fff5t","wgBackendResponseTime":415,"wgPageParseReport":{"limitreport":{"cputime":"0.004","walltime":"0.005","ppvisitednodes":{"value":18,"limit":1000000},"postexpandincludesize":{"value":746,"limit":2097152},"templateargumentsize":{"value":0,"limit":2097152},"expansiondepth":{"value":2,"limit":100},"expensivefunctioncount":{"value":0,"limit":500},"unstrip-depth":{"value":0,"limit":20},"unstrip-size":{"value":0,"limit":5000000},"entityaccesscount":{"value":0,"limit":400},"timingprofile":["100.00% 0.000 1 -total"]},"cachereport":{"origin":"mw-web.codfw.main-7fc47fc68d-fff5t","timestamp":"20241128174902","ttl":2592000,"transientcontent":false}}});});</script> </body> </html>