CINXE.COM

<!DOCTYPE html> <html class="client-nojs" lang="fi" dir="ltr"> <head> <meta charset="UTF-8"> <title>Fysiikka – Wikipedia</title> <script>(function(){var className="client-js";var cookie=document.cookie.match(/(?:^|; )fiwikimwclientpreferences=([^;]+)/);if(cookie){cookie[1].split('%2C').forEach(function(pref){className=className.replace(new RegExp('(^| )'+pref.replace(/-clientpref-\w+$|[^\w-]+/g,'')+'-clientpref-\\w+( |$)'),'$1'+pref+'$2');});}document.documentElement.className=className;}());RLCONF={"wgBreakFrames":false,"wgSeparatorTransformTable":[",\t."," \t,"],"wgDigitTransformTable":["",""],"wgDefaultDateFormat":"fi normal","wgMonthNames":["","tammikuu","helmikuu","maaliskuu","huhtikuu","toukokuu","kesäkuu","heinäkuu","elokuu","syyskuu","lokakuu","marraskuu","joulukuu"],"wgRequestId":"f53e7c00-6177-4828-b8e1-d551137aed7b","wgCanonicalNamespace":"","wgCanonicalSpecialPageName":false,"wgNamespaceNumber":0,"wgPageName":"Fysiikka","wgTitle":"Fysiikka","wgCurRevisionId":22762081,"wgRevisionId":22762081,"wgArticleId":241,"wgIsArticle":true,"wgIsRedirect":false,"wgAction":"view","wgUserName":null,"wgUserGroups":["*"], "wgCategories":["Sivut, joissa on virheellinen ISBN-tunniste","Artikkelit, joissa on vanhentuneita linkkejä","Merkityt versiot lista A","Seulonnan keskeiset artikkelit","53 Fysiikka","Hyvät artikkelit","Fysiikka"],"wgPageViewLanguage":"fi","wgPageContentLanguage":"fi","wgPageContentModel":"wikitext","wgRelevantPageName":"Fysiikka","wgRelevantArticleId":241,"wgIsProbablyEditable":true,"wgRelevantPageIsProbablyEditable":true,"wgRestrictionEdit":[],"wgRestrictionMove":[],"wgNoticeProject":"wikipedia","wgCiteReferencePreviewsActive":true,"wgFlaggedRevsParams":{"tags":{"accuracy":{"levels":3}}},"wgStableRevisionId":22762081,"wgMediaViewerOnClick":true,"wgMediaViewerEnabledByDefault":true,"wgPopupsFlags":0,"wgVisualEditor":{"pageLanguageCode":"fi","pageLanguageDir":"ltr","pageVariantFallbacks":"fi"},"wgMFDisplayWikibaseDescriptions":{"search":true,"watchlist":true,"tagline":true,"nearby":true},"wgWMESchemaEditAttemptStepOversample":false,"wgWMEPageLength":70000,"wgRelatedArticlesCompat":[] ,"wgCentralAuthMobileDomain":false,"wgEditSubmitButtonLabelPublish":true,"wgULSPosition":"interlanguage","wgULSisCompactLinksEnabled":true,"wgVector2022LanguageInHeader":false,"wgULSisLanguageSelectorEmpty":false,"wgWikibaseItemId":"Q413","wgCheckUserClientHintsHeadersJsApi":["brands","architecture","bitness","fullVersionList","mobile","model","platform","platformVersion"],"GEHomepageSuggestedEditsEnableTopics":true,"wgGETopicsMatchModeEnabled":false,"wgGEStructuredTaskRejectionReasonTextInputEnabled":false,"wgGELevelingUpEnabledForUser":false};RLSTATE={"ext.gadget.hidePersonalSandboxEdits":"ready","ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix":"ready","ext.globalCssJs.user.styles":"ready","site.styles":"ready","user.styles":"ready","ext.globalCssJs.user":"ready","user":"ready","user.options":"loading","ext.cite.styles":"ready","ext.math.styles":"ready","skins.vector.styles.legacy":"ready","ext.flaggedRevs.basic":"ready","mediawiki.codex.messagebox.styles":"ready", "ext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript":"ready","codex-search-styles":"ready","ext.uls.interlanguage":"ready","wikibase.client.init":"ready","ext.wikimediaBadges":"ready"};RLPAGEMODULES=["ext.cite.ux-enhancements","mediawiki.page.media","site","mediawiki.page.ready","mediawiki.toc","skins.vector.legacy.js","ext.centralNotice.geoIP","ext.centralNotice.startUp","ext.flaggedRevs.advanced","ext.gadget.publicarttablesort","ext.gadget.ViikonKilpailu","ext.gadget.WikiLovesMonunmets","ext.gadget.ProtectionIndicator","ext.gadget.frwiki_infobox_v3","ext.gadget.linkeddata","ext.gadget.perustiedotwikidatassa","ext.urlShortener.toolbar","ext.centralauth.centralautologin","mmv.bootstrap","ext.popups","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.init","ext.visualEditor.targetLoader","ext.echo.centralauth","ext.eventLogging","ext.wikimediaEvents","ext.navigationTiming","ext.uls.compactlinks","ext.uls.interface","ext.cx.eventlogging.campaigns","ext.checkUser.clientHints", "ext.growthExperiments.SuggestedEditSession","oojs-ui.styles.icons-media","oojs-ui-core.icons","wikibase.sidebar.tracking"];</script> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.loader.impl(function(){return["user.options@12s5i",function($,jQuery,require,module){mw.user.tokens.set({"patrolToken":"+\\","watchToken":"+\\","csrfToken":"+\\"}); }];});});</script> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=codex-search-styles%7Cext.cite.styles%7Cext.flaggedRevs.basic%7Cext.math.styles%7Cext.uls.interlanguage%7Cext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript%7Cext.wikimediaBadges%7Cmediawiki.codex.messagebox.styles%7Cskins.vector.styles.legacy%7Cwikibase.client.init&only=styles&skin=vector"> <script async="" src="/w/load.php?lang=fi&modules=startup&only=scripts&raw=1&skin=vector"></script> <meta name="ResourceLoaderDynamicStyles" content=""> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix%2ChidePersonalSandboxEdits&only=styles&skin=vector"> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=site.styles&only=styles&skin=vector"> <meta name="generator" content="MediaWiki 1.44.0-wmf.4"> <meta name="referrer" content="origin"> <meta name="referrer" content="origin-when-cross-origin"> <meta name="robots" content="max-image-preview:standard"> <meta name="format-detection" content="telephone=no"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/88/Alkurajahdys1.jpg/1200px-Alkurajahdys1.jpg"> <meta property="og:image:width" content="1200"> <meta property="og:image:height" content="741"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/88/Alkurajahdys1.jpg/800px-Alkurajahdys1.jpg"> <meta property="og:image:width" content="800"> <meta property="og:image:height" content="494"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/88/Alkurajahdys1.jpg/640px-Alkurajahdys1.jpg"> <meta property="og:image:width" content="640"> <meta property="og:image:height" content="395"> <meta name="viewport" content="width=1120"> <meta property="og:title" content="Fysiikka – Wikipedia"> <meta property="og:type" content="website"> <link rel="preconnect" href="//upload.wikimedia.org"> <link rel="alternate" media="only screen and (max-width: 640px)" href="//fi.m.wikipedia.org/wiki/Fysiikka"> <link rel="alternate" type="application/x-wiki" title="Muokkaa" href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit"> <link rel="apple-touch-icon" href="/static/apple-touch/wikipedia.png"> <link rel="icon" href="/static/favicon/wikipedia.ico"> <link rel="search" type="application/opensearchdescription+xml" href="/w/rest.php/v1/search" title="Wikipedia (fi)"> <link rel="EditURI" type="application/rsd+xml" href="//fi.wikipedia.org/w/api.php?action=rsd"> <link rel="canonical" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Fysiikka"> <link rel="license" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi"> <link rel="alternate" type="application/atom+xml" title="Wikipedia-Atom-syöte" href="/w/index.php?title=Toiminnot:Tuoreet_muutokset&feed=atom"> <link rel="dns-prefetch" href="//meta.wikimedia.org" /> <link rel="dns-prefetch" href="//login.wikimedia.org"> </head> <body class="skin-vector-legacy mediawiki ltr sitedir-ltr mw-hide-empty-elt ns-0 ns-subject mw-editable page-Fysiikka rootpage-Fysiikka skin-vector action-view"><div id="mw-page-base" class="noprint"></div> <div id="mw-head-base" class="noprint"></div> <div id="content" class="mw-body" role="main"> <a id="top"></a> <div id="siteNotice"></div> <div class="mw-indicators"> <div id="mw-indicator-badge-good-article" class="mw-indicator"><div class="mw-parser-output"><a href="/wiki/Wikipedia:Hyv%C3%A4t_artikkelit" title="Tämä on hyvä artikkeli."><img alt="Tämä on hyvä artikkeli." src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/94/Symbol_support_vote.svg/20px-Symbol_support_vote.svg.png" decoding="async" width="20" height="21" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/94/Symbol_support_vote.svg/30px-Symbol_support_vote.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/94/Symbol_support_vote.svg/40px-Symbol_support_vote.svg.png 2x" data-file-width="180" data-file-height="185" /></a></div></div> </div> <h1 id="firstHeading" class="firstHeading mw-first-heading">Fysiikka</h1> <div id="bodyContent" class="vector-body"> <div id="siteSub" class="noprint">Wikipediasta</div> <div id="contentSub"><div id="mw-content-subtitle"></div></div> <div id="contentSub2"></div> <div id="jump-to-nav"></div> <a class="mw-jump-link" href="#mw-head">Siirry navigaatioon</a> <a class="mw-jump-link" href="#searchInput">Siirry hakuun</a> <div id="mw-content-text" class="mw-body-content"><div class="mw-content-ltr mw-parser-output" lang="fi" dir="ltr"> <div class="noprint article-about-box" style="background-color: var( --background-color-neutral-subtle, #f9f9f9 ); color: var( --color-emphasized, #000000 ); font-size: 95%; padding: 0.2em 0.2em 0.2em 2em; margin-bottom: 1em; border: 1px solid #b6b6b6;">Tämä artikkeli käsittelee luonnontieteen haaraa. Fysiikka tarkoittaa myös <a href="/wiki/Fysiikka_(Aristoteles)" title="Fysiikka (Aristoteles)">Aristoteleen teosta</a>.</div> <div class="infobox nomobile" style="width: 250px; float: right; clear: right; text-align:center;"><div style="font-size: 110%; background-color: #B2DFB2; color: #000000;;" align="center"> <a class="mw-selflink selflink">Fysiikka</a> </div> <div style="border:none; background:none;"> <div class="NavContent" style="font-size: 90%; background:#FFFFFF" align="center"><a href="/wiki/Tiedosto:Alkurajahdys1.jpg" class="mw-file-description" title="Alkuräjähdysteorian mukaan maailmankaikkeus syntyi hyvin tiheästä ja kuumasta pisteestä. Sen jälkeen avaruus on jatkuvasti laajentunut."><img alt="Alkuräjähdysteorian mukaan maailmankaikkeus syntyi hyvin tiheästä ja kuumasta pisteestä. Sen jälkeen avaruus on jatkuvasti laajentunut." src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/88/Alkurajahdys1.jpg/250px-Alkurajahdys1.jpg" decoding="async" width="250" height="154" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/88/Alkurajahdys1.jpg/375px-Alkurajahdys1.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/88/Alkurajahdys1.jpg/500px-Alkurajahdys1.jpg 2x" data-file-width="2548" data-file-height="1573" /></a> <div style="font-size: 90%; border-bottom:1px solid; background:#FFFFFF; color:#000000" align="center"> <a href="/wiki/Alkur%C3%A4j%C3%A4hdys" title="Alkuräjähdys">Alkuräjähdysteorian</a> mukaan <a href="/wiki/Maailmankaikkeus" title="Maailmankaikkeus">maailmankaikkeus</a> syntyi hyvin tiheästä ja kuumasta pisteestä. Sen jälkeen avaruus on jatkuvasti laajentunut. </div> </div></div> <div style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #E9FFE9; color: #000000;;" align="center">Lähitieteet </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="center"> <a href="/wiki/Matematiikka" title="Matematiikka">matematiikka</a>, <a href="/wiki/Kemia" title="Kemia">kemia</a>, <a href="/wiki/T%C3%A4htitiede" title="Tähtitiede">tähtitiede</a>, <a href="/wiki/Maantiede" title="Maantiede">maantiede</a>, <a href="/wiki/Biologia" title="Biologia">biologia</a>, <a href="/wiki/L%C3%A4%C3%A4ketiede" title="Lääketiede">lääketiede</a> </div></div> <div style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #E9FFE9; color: #000000;;" align="center">Osa-alueet </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="center"> <a href="/wiki/Mekaniikka" class="mw-redirect" title="Mekaniikka">mekaniikka</a>, <a href="/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6oppi" class="mw-redirect" title="Lämpöoppi">lämpöoppi</a>, <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6oppi" title="Sähköoppi">sähköoppi</a>, <a href="/wiki/Optiikka" title="Optiikka">optiikka</a>, <a href="/wiki/Akustiikka" title="Akustiikka">akustiikka</a>, <a href="/wiki/Astrofysiikka" title="Astrofysiikka">astrofysiikka</a>, <a href="/wiki/Hiukkasfysiikka" title="Hiukkasfysiikka">hiukkasfysiikka</a>, <a href="/wiki/Atomifysiikka" title="Atomifysiikka">atomifysiikka</a>, <a href="/wiki/Tiiviin_aineen_fysiikka" title="Tiiviin aineen fysiikka">tiiviin aineen fysiikka</a>, <a href="/wiki/Ydinfysiikka" title="Ydinfysiikka">ydinfysiikka</a> </div></div> <div style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #E9FFE9; color: #000000;;" align="center">Pääteoriat </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="center"> <style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22718453">.mw-parser-output .plainlist ol,.mw-parser-output .plainlist ul{line-height:inherit;list-style:none;margin:0;padding:0}.mw-parser-output .plainlist ol li,.mw-parser-output .plainlist ul li{margin-bottom:0}</style><div class="plainlist"> <ul><li><a href="/wiki/Klassinen_mekaniikka" title="Klassinen mekaniikka">klassinen mekaniikka</a></li> <li><a href="/wiki/Suhteellisuusteoria" title="Suhteellisuusteoria">suhteellisuusteoria</a></li> <li><a href="/wiki/Kvanttimekaniikka" title="Kvanttimekaniikka">kvanttimekaniikka</a></li></ul> </div> </div></div> <div style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #E9FFE9; color: #000000;;" align="center">Kuuluisimmat tieteilijät </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="center"> <a href="/wiki/Aristoteles" title="Aristoteles">Aristoteles</a>, <a href="/wiki/Galileo_Galilei" title="Galileo Galilei">Galileo Galilei</a>, <a href="/wiki/Isaac_Newton" title="Isaac Newton">Isaac Newton</a>, <a href="/wiki/James_Maxwell" class="mw-redirect" title="James Maxwell">James Maxwell</a>, <a href="/wiki/Max_Planck" title="Max Planck">Max Planck</a>, <a href="/wiki/Albert_Einstein" title="Albert Einstein">Albert Einstein</a>, <a href="/wiki/Richard_Feynman" title="Richard Feynman">Richard Feynman</a>, <a href="/wiki/Nikola_Tesla" title="Nikola Tesla">Nikola Tesla</a>, <a href="/wiki/Stephen_Hawking" title="Stephen Hawking">Stephen Hawking</a> </div></div> <div style="border:none;"> <div class="NavHead" style="height:auto; border:none; font-size: 100%; background-color: #fff; color: #000;;" align="center"> </div> <div class="NavContent" style="font-size: 90%;" align="center"> <style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22702658">.mw-parser-output .navbar{display:inline;font-size:88%;font-weight:normal}.mw-parser-output .navbar-collapse{float:left;text-align:left}.mw-parser-output .navbar-boxtext{word-spacing:0}.mw-parser-output .navbar ul{display:inline-block;white-space:nowrap;line-height:inherit}.mw-parser-output .navbar-brackets::before{margin-right:-0.125em;content:"[ "}.mw-parser-output .navbar-brackets::after{margin-left:-0.125em;content:" ]"}.mw-parser-output .navbar li{word-spacing:-0.125em}.mw-parser-output .navbar a>span,.mw-parser-output .navbar a>abbr{text-decoration:inherit}.mw-parser-output .navbar-mini abbr{font-variant:small-caps;border-bottom:none;text-decoration:none;cursor:inherit}.mw-parser-output .navbar-ct-full{font-size:114%;margin:0 7em}.mw-parser-output .navbar-ct-mini{font-size:114%;margin:0 4em}html.skin-theme-clientpref-night .mw-parser-output .navbar li a abbr{color:var(--color-base)!important}@media(prefers-color-scheme:dark){html.skin-theme-clientpref-os .mw-parser-output .navbar li a abbr{color:var(--color-base)!important}}@media print{.mw-parser-output .navbar{display:none!important}}</style><div class="plainlinks hlist navbar mini"><ul><li class="nv-view"><a href="/wiki/Malline:Fysiikka" title="Malline:Fysiikka">n</a></li><li class="nv-talk"><a href="/w/index.php?title=Keskustelu_mallineesta:Fysiikka&action=edit&redlink=1" class="new" title="Keskustelu mallineesta:Fysiikka (sivua ei ole)">k</a></li><li class="nv-edit"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:Fysiikka&action=edit">m</a></li></ul></div> </div></div> </div> Fysiikka (<a href="/wiki/Muinaiskreikka" title="Muinaiskreikka">m.kreik.</a> φύσις, <a href="/wiki/Fysis" title="Fysis">fysis</a> eli luonto) on <a href="/wiki/Aine" title="Aine">ainetta</a>, <a href="/wiki/Energia" title="Energia">energiaa</a> ja perusluonteisia <a href="/wiki/Luonnonlaki" class="mw-redirect" title="Luonnonlaki">luonnonlakeja</a> tutkiva <a href="/wiki/Tiede" title="Tiede">tiede</a>.<a href="#cite_note-Kielitoimiston_sanakirja-1">[1]</a> Fysiikka pyrkii löytämään <a href="/wiki/Luonto" title="Luonto">luonnosta</a> lainalaisuuksia, joita voidaan kuvata <a href="/wiki/Matematiikka" title="Matematiikka">matemaattisesti</a> ja koetella kokeellisesti.<a href="#cite_note-Fysiikka_1_s._10-2">[2]</a> Fysiikka on <a href="/wiki/Luonnontiede" title="Luonnontiede">luonnontiede</a>, joka tutkii <a href="/wiki/Maailmankaikkeus" title="Maailmankaikkeus">kaikkeutta</a> käsitellen aineen, energian, <a href="/wiki/Avaruus_(t%C3%A4htitiede)" class="mw-redirect" title="Avaruus (tähtitiede)">avaruuden</a> ja <a href="/wiki/Aika" title="Aika">ajan</a> käyttäytymistä, <a href="/wiki/Perusvuorovaikutus" title="Perusvuorovaikutus">perusvuorovaikutuksia</a> ja näiden muodostamia kokonaisuuksia. Tämän vuoksi fysiikkaa voidaan pitää perustavanlaatuisena tieteenä, johon muun muassa <a href="/wiki/Kemia" title="Kemia">kemian</a>, <a href="/wiki/Geotieteet" title="Geotieteet">maatieteiden</a>, <a href="/wiki/Biologia" title="Biologia">biologian</a> ja muiden luonnontieteiden ”ydintietämys” pohjautuu.<a href="#cite_note-Fysiikka_1_s._10-2">[2]</a> Fysiikan tutkijoita nimitetään <a href="/wiki/Fyysikko" title="Fyysikko">fyysikoiksi</a>. Kaikki luonnonlait kuuluvat fysiikan aihealueeseen. Fysiikan tutkimuskohteisiin kuuluvat <a href="/wiki/Painovoima" title="Painovoima">painovoima</a>, <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magnetismi" title="Sähkömagnetismi">sähkömagnetismi</a>, <a href="/wiki/Heikko_vuorovaikutus" title="Heikko vuorovaikutus">heikko vuorovaikutus</a> ja <a href="/wiki/Vahva_vuorovaikutus" title="Vahva vuorovaikutus">vahva vuorovaikutus</a>. Fysiikka on kokeellinen ja eksakti luonnontiede.<a href="#cite_note-Fysiikka_1_s._11-3">[3]</a> Kokeellisuus eli empiirisyys tarkoittaa sitä, että luonnonilmiöitä koskevat havainnot ja mittaukset ovat kaiken fysikaalisen tiedon pohja. Fysikaalinen tieto on aina kokeellisesti koeteltua. <a href="/wiki/Eksaktisuus" class="mw-redirect" title="Eksaktisuus">Eksaktisuus</a> merkitsee, että fysiikan tulokset pyritään ilmaisemaan matemaattisessa muodossa ilmiön havaittuja säännönmukaisuuksia esittävinä lakeina, joiden avulla voidaan tehdä ilmiötä koskevia <a href="/wiki/Kvantitatiivinen" class="mw-redirect" title="Kvantitatiivinen">kvantitatiivisia</a> ennusteita.<a href="#cite_note-Fysiikka_1_s._11-3">[3]</a> Fysiikkaa sovelletaan muiden muassa <a href="/wiki/Kone" title="Kone">koneissa</a> ja <a href="/wiki/Teollisuus" title="Teollisuus">teollisuudessa</a>. Fysiikan kaavoja ovat esimerkiksi dynamiikan peruslaki <math xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" alttext="{\displaystyle F=ma}"> <semantics> <mrow class="MJX-TeXAtom-ORD"> <mstyle displaystyle="true" scriptlevel="0"> <mi>F</mi> <mo>=</mo> <mi>m</mi> <mi>a</mi> </mstyle> </mrow> <annotation encoding="application/x-tex">{\displaystyle F=ma}</annotation> </semantics> </math><img src="https://wikimedia.org/api/rest_v1/media/math/render/svg/1ca4e42b7d6d66f52294364928cb5f7c590f514c" class="mwe-math-fallback-image-inline mw-invert skin-invert" aria-hidden="true" style="vertical-align: -0.338ex; width:8.109ex; height:2.176ex;" alt="{\displaystyle F=ma}">, paikan kaava <math xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" alttext="{\displaystyle x=x_{0}+vt+{\frac {1}{2}}at^{2}}"> <semantics> <mrow class="MJX-TeXAtom-ORD"> <mstyle displaystyle="true" scriptlevel="0"> <mi>x</mi> <mo>=</mo> <msub> <mi>x</mi> <mrow class="MJX-TeXAtom-ORD"> <mn>0</mn> </mrow> </msub> <mo>+</mo> <mi>v</mi> <mi>t</mi> <mo>+</mo> <mrow class="MJX-TeXAtom-ORD"> <mfrac> <mn>1</mn> <mn>2</mn> </mfrac> </mrow> <mi>a</mi> <msup> <mi>t</mi> <mrow class="MJX-TeXAtom-ORD"> <mn>2</mn> </mrow> </msup> </mstyle> </mrow> <annotation encoding="application/x-tex">{\displaystyle x=x_{0}+vt+{\frac {1}{2}}at^{2}}</annotation> </semantics> </math><img src="https://wikimedia.org/api/rest_v1/media/math/render/svg/ccef2c70946d197f9e8e1812459e96cdcf5ca8f0" class="mwe-math-fallback-image-inline mw-invert skin-invert" aria-hidden="true" style="vertical-align: -1.838ex; width:19.582ex; height:5.176ex;" alt="{\displaystyle x=x_{0}+vt+{\frac {1}{2}}at^{2}}"> ja matemaattisen <a href="/wiki/Heiluri" title="Heiluri">heilurin</a> kaava <math xmlns="http://www.w3.org/1998/Math/MathML" alttext="{\displaystyle T=2\pi {\sqrt {l/g}}}"> <semantics> <mrow class="MJX-TeXAtom-ORD"> <mstyle displaystyle="true" scriptlevel="0"> <mi>T</mi> <mo>=</mo> <mn>2</mn> <mi>π</mi> <mrow class="MJX-TeXAtom-ORD"> <msqrt> <mi>l</mi> <mrow class="MJX-TeXAtom-ORD"> <mo>/</mo> </mrow> <mi>g</mi> </msqrt> </mrow> </mstyle> </mrow> <annotation encoding="application/x-tex">{\displaystyle T=2\pi {\sqrt {l/g}}}</annotation> </semantics> </math><img src="https://wikimedia.org/api/rest_v1/media/math/render/svg/4a5eb8ba0323ac6f3792bbf445070e8b7de15fb0" class="mwe-math-fallback-image-inline mw-invert skin-invert" aria-hidden="true" style="vertical-align: -1.838ex; width:12.525ex; height:4.843ex;" alt="{\displaystyle T=2\pi {\sqrt {l/g}}}">. <div id="toc" class="toc" role="navigation" aria-labelledby="mw-toc-heading"><input type="checkbox" role="button" id="toctogglecheckbox" class="toctogglecheckbox" style="display:none" /><div class="toctitle" lang="fi" dir="ltr"><h2 id="mw-toc-heading">Sisällys</h2><label class="toctogglelabel" for="toctogglecheckbox"></label></div> <ul> <li class="toclevel-1 tocsection-1"><a href="#Fysiikan_historia">1 Fysiikan historia</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-2"><a href="#Antiikin_Kreikka">1.1 Antiikin Kreikka</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-3"><a href="#Tieteen_vallankumous">1.2 Tieteen vallankumous</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-4"><a href="#Moderni_fysiikka">1.3 Moderni fysiikka</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-5"><a href="#Tulevaisuus">1.4 Tulevaisuus</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-6"><a href="#Fysiikan_osa-alueet">2 Fysiikan osa-alueet</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-7"><a href="#Historiallinen_jaottelu">2.1 Historiallinen jaottelu</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-8"><a href="#Klassinen_fysiikka">2.1.1 Klassinen fysiikka</a> <ul> <li class="toclevel-4 tocsection-9"><a href="#Klassinen_mekaniikka">2.1.1.1 Klassinen mekaniikka</a></li> <li class="toclevel-4 tocsection-10"><a href="#Sähkömagnetismi">2.1.1.2 Sähkömagnetismi</a></li> <li class="toclevel-4 tocsection-11"><a href="#Termodynamiikka">2.1.1.3 Termodynamiikka</a></li> <li class="toclevel-4 tocsection-12"><a href="#Optiikka">2.1.1.4 Optiikka</a></li> <li class="toclevel-4 tocsection-13"><a href="#Akustiikka">2.1.1.5 Akustiikka</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-3 tocsection-14"><a href="#Moderni_fysiikka_2">2.1.2 Moderni fysiikka</a> <ul> <li class="toclevel-4 tocsection-15"><a href="#Suhteellisuusteoria">2.1.2.1 Suhteellisuusteoria</a></li> <li class="toclevel-4 tocsection-16"><a href="#Kvanttimekaniikka">2.1.2.2 Kvanttimekaniikka</a></li> </ul> </li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-17"><a href="#Tutkimuskohteen_mukainen_lajittelu">2.2 Tutkimuskohteen mukainen lajittelu</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-18"><a href="#Hiukkasfysiikka">2.2.1 Hiukkasfysiikka</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-19"><a href="#Ydinfysiikka">2.2.2 Ydinfysiikka</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-20"><a href="#Atomifysiikka">2.2.3 Atomifysiikka</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-21"><a href="#Tiiviin_aineen_fysiikka">2.2.4 Tiiviin aineen fysiikka</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-22"><a href="#Astrofysiikka">2.2.5 Astrofysiikka</a></li> </ul> </li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-23"><a href="#Fysiikan_käsitys_todellisuudesta">3 Fysiikan käsitys todellisuudesta</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-24"><a href="#Fysiikan_tutkimusmenetelmät">4 Fysiikan tutkimusmenetelmät</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-25"><a href="#Yleistä">4.1 Yleistä</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-26"><a href="#Matematiikka_ja_tekniikka">4.2 Matematiikka ja tekniikka</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-27"><a href="#Fysiikan_tutkimus">5 Fysiikan tutkimus</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-28"><a href="#Fysiikka_ammattina">6 Fysiikka ammattina</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-29"><a href="#Fysiikan_opiskelu">7 Fysiikan opiskelu</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-30"><a href="#Suomessa">7.1 Suomessa</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-31"><a href="#Merkittävät_fysiikan_alan_palkinnot_ja_tapahtumat">8 Merkittävät fysiikan alan palkinnot ja tapahtumat</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-32"><a href="#Katso_myös">9 Katso myös</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-33"><a href="#Lähteet">10 Lähteet</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-34"><a href="#Viitteet">10.1 Viitteet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-35"><a href="#Kirjallisuutta">11 Kirjallisuutta</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-36"><a href="#Aiheesta_muualla">12 Aiheesta muualla</a></li> </ul> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Fysiikan_historia">Fysiikan historia</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=1" title="Muokkaa osiota Fysiikan historia" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=1" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Fysiikan historia">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Fysiikan_historia" title="Fysiikan historia">Fysiikan historia</a></div></dd></dl> Ajan hetkeä tai paikkaa, milloin ja missä fysiikka olisi syntynyt, on mahdotonta selvittää tai määrittää. Varhaisimmat löydökset fysiikan tutkimuksesta ajoittuvat vuosisataan 2400 eaa. ja <a href="/wiki/Induskulttuuri" class="mw-redirect" title="Induskulttuuri">Harappan sivilisaatioon</a>, mistä on jäänyt merkkejä kymmenjärjestelmään pohjautuvasta mitta-asteikosta.<a href="#cite_note-seppanen-4">[4]</a> Toisaalta on löydetty myös todisteita siitä, että <a href="/wiki/Neanderthalin_ihminen" class="mw-redirect" title="Neanderthalin ihminen">neanderthalin</a> ja <a href="/wiki/Cro-magnonin_ihminen" class="mw-redirect" title="Cro-magnonin ihminen">cro-magnonin ihminen</a> olisivat tehneet tähtitieteellisiä havaintoja jo 30 000 vuotta sitten.<a href="#cite_note-seppanen-4">[4]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Antiikin_Kreikka">Antiikin Kreikka</h3>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=2" title="Muokkaa osiota Antiikin Kreikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=2" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Antiikin Kreikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Länsimainen fysiikan ja tieteen synty ajoittuu <a href="/wiki/Antiikin_Kreikka" title="Antiikin Kreikka">antiikin Kreikkaan</a>, jolloin niin sanotut <a href="/wiki/Esisokraatikot" title="Esisokraatikot">esisokraatikot</a> olivat ensimmäisiä yrittäessään selittää maailmaa tukeutumatta uskontoon tai muuhun yliluonnolliseen olioon. <a href="/wiki/Leukippos" title="Leukippos">Leukippos</a> ja <a href="/wiki/Demokritos" title="Demokritos">Demokritos</a> synnyttivät ajatuksen aineen rakenteesta.<a href="#cite_note-5">[5]</a> Demokritoksen mukaan aine koostui pienistä hiukkasista, joita ei voi enää jakaa osiin. Hiukkasen nimi on atomos eli <a href="/wiki/Atomi" title="Atomi">atomi</a>.<a href="#cite_note-6">[6]</a> Demokritos kannatti ajatusta, jonka mukaan maailmankaikkeus on muuttumaton ja ollut aina olemassa.<a href="#cite_note-7">[7]</a> Hänen jälkeensä syntyi filosofinen koulukunta nimeltä <a href="/wiki/Epikurolaisuus" title="Epikurolaisuus">epikurolaisuus</a>. Epikurolaisuus otti vaikutteita Demokritoksen ajatuksesta aineen rakenteesta ja painotti jumalten neutraalia suhtautumista ihmisten asuttamaan maailmaan. Epikurolaisuuden mukaan jumalat eivät voi vaikuttaa millään tavalla maailmankaikkeuden toimintaan. <a href="/wiki/Aristoteles" title="Aristoteles">Aristoteleen</a> työtä fysiikan ja tieteen parissa voidaan pitää tieteenhistoriallisesti vaikuttavana, sillä hänen oppejaan käytettiin vielä 1600-luvulle.<a href="#cite_note-8">[8]</a> Aristoteleen mielestä kaikella pitää olla luonnollinen syy. Hänen ajattelemansa fysiikka sisälsi myös <a href="/wiki/Luonnonfilosofia" class="mw-disambig" title="Luonnonfilosofia">luonnon filosofian</a>. Aristoteles pohti paljon <a href="/wiki/Maailmankaikkeus" title="Maailmankaikkeus">maailmankaikkeuden</a> toimintaan, muotoon ja rakenteeseen liittyviä asioita. Hän kuvasi <a href="/wiki/Empedokles" title="Empedokles">Empedokleen</a> keksimille neljälle alkuaineelle niiden peruslaadut. Tuolloin kuvitellut alkuaineet olivat <a href="/wiki/Tuli" title="Tuli">tuli</a>, <a href="/wiki/Vesi" title="Vesi">vesi</a>, <a href="/wiki/Maa" title="Maa">maa</a> ja <a href="/wiki/Ilma" title="Ilma">ilma</a>.<a href="#cite_note-9">[9]</a> Aristoteleen mukaan maailmankaikkeus on aina ollut olemassa, eikä sillä ole varsinaista syntyhetkeä. Hänen mukaansa, jos maailmankaikkeus olisi joskus syntynyt, pitäisi sen joskus myös tuhoutua. Tästä hän päätteli maailmankaikkeuden olevan ikuinen. Aristoteles kirjoitti myös teoksen <a href="/wiki/Fysiikka_(Aristoteles)" title="Fysiikka (Aristoteles)">Fysiikka</a>, jossa hän selvittää kaikkeuden syvintä olemusta ja rakennetta sekä pohtii aikaan liittyviä asioita.<a href="#cite_note-10">[10]</a> Aristoteles myös hylkäsi atomiopin, koska piti tyhjiötä mahdottomana. Hänen mukaansa jos aine koostuisi atomeista, niin niiden väliin jäisi väistämättä tyhjiö. Kreikkalainen filosofi <a href="/wiki/Arkhimedes" title="Arkhimedes">Arkhimedes</a> on tunnetuimpia antiikin tiedemiehiä. Hänet tunnetaan erityisesti <a href="/wiki/Matemaatikko" title="Matemaatikko">matemaatikkona</a>, mutta Arkhimedes oli myös taitava fyysikko ja insinööri. Kerrotaan, että hän keksi nimeään kantavan nesteen <a href="/wiki/Noste" title="Noste">nosteeseen</a> liittyvän <a href="/wiki/Arkhimedeen_laki" title="Arkhimedeen laki">lakinsa</a> ollessaan kylvyssä. Arkhimedes suunnitteli myös useita sotakoneita, kuten roomalaisten laivojen purjeita polttaneen linssin ja <a href="/wiki/Arkhimedeen_ruuvi" title="Arkhimedeen ruuvi">Arkhimedeen ruuvin</a>. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Tieteen_vallankumous">Tieteen vallankumous</h3>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=3" title="Muokkaa osiota Tieteen vallankumous" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=3" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tieteen vallankumous">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Galileo.arp.300pix.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Galileo.arp.300pix.jpg/190px-Galileo.arp.300pix.jpg" decoding="async" width="190" height="233" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Galileo.arp.300pix.jpg/285px-Galileo.arp.300pix.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Galileo.arp.300pix.jpg/380px-Galileo.arp.300pix.jpg 2x" data-file-width="1180" data-file-height="1448" /></a><figcaption><a href="/wiki/Galileo_Galilei" title="Galileo Galilei">Galileo Galilei</a></figcaption></figure> Tieteen ja fysiikan kehitys pysähtyi varhaiskeskiaikana, mutta alkoi elpyä sydänkeskiajalta lähtien. Tällä välin tieteen eturintama oli siirtynyt islamilaiseen maailmaan. Arabeille Mekan suunnan selvittäminen ja rukousten ajankohtien laskeminen olivat tärkeitä tehtäviä, joihin tarvittiin matematiikkaa ja tähtitiedettä. Arabit käänsivät melkein kaiken kreikkalaisen tieteellisen kirjallisuuden arabiaksi 800- ja 900-luvuilla. Syynä oli kalifien tarve myötäillä persialaisten alamaisten kulttuuria, johon kuului ajatus zarathustran kadonneiden kirjoitusten kokoamisesta. Islamilaisen maailman panos fysiikkaan ei kuitenkaan tuonut merkittäviä läpimurtoja. 1100-luvulta alkaen eurooppalaiset alkoivat laajasti kääntää sekä arabialaista että kreikkalaista tieteellistä kirjallisuutta arabiasta ja kreikasta.<a href="#cite_note-11">[11]</a> 1600-luvulle asti tieteessä vallinneet käsitykset olivat etupäässä peräisin <a href="/wiki/Raamattu" title="Raamattu">Raamatusta</a> sekä Aristoteleen ja muiden antiikin filosofien opeista. Lopulta kirkon vallan rapistuminen sekä maailmankuvan muuttuminen ja uudet innovaatiot aloittivat <a href="/wiki/Tieteellinen_vallankumous" title="Tieteellinen vallankumous">tieteellisen vallankumouksen</a>, jonka katsotaan alkaneeksi vuonna 1543, jolloin <a href="/wiki/Nikolaus_Kopernikus" title="Nikolaus Kopernikus">Nikolaus Kopernikus</a> julkaisi <a href="/wiki/De_revolutionibus_orbium_coelestium" title="De revolutionibus orbium coelestium">De revolutionibus orbium coelestium</a> -teoksen. Kopernikus kuoli pian julkaisemisen jälkeen. Katolisen kirkon vallan murenemiseen vaikuttivat kirjapainon kehittäminen ja kirkon sisäiset ongelmat.<figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:GodfreyKneller-IsaacNewton-1689.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/GodfreyKneller-IsaacNewton-1689.jpg/190px-GodfreyKneller-IsaacNewton-1689.jpg" decoding="async" width="190" height="267" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/GodfreyKneller-IsaacNewton-1689.jpg/285px-GodfreyKneller-IsaacNewton-1689.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/GodfreyKneller-IsaacNewton-1689.jpg/380px-GodfreyKneller-IsaacNewton-1689.jpg 2x" data-file-width="1364" data-file-height="1916" /></a><figcaption>Sir <a href="/wiki/Isaac_Newton" title="Isaac Newton">Isaac Newton</a></figcaption></figure> Yhtenä suurimpana fyysikkona pidetty <a href="/wiki/Galileo_Galilei" title="Galileo Galilei">Galileo Galilei</a> vastusti näyttävästi kirkon oppeja. Galilei loi pohjan <a href="/wiki/Klassinen_fysiikka" title="Klassinen fysiikka">klassiselle fysiikalle</a> ja häntä kutsutaan usein klassisen fysiikan isäksi. Galilei teki paljon liikkeeseen liittyviä tutkimuksia. Yksi kuuluisimmista tarinoista on, että Galilei pudotteli eri painoisia kappaleita <a href="/wiki/Pisan_kalteva_torni" class="mw-redirect" title="Pisan kalteva torni">Pisan kaltevasta tornista</a>. Galilei huomasi mittaustensa ja Aristoteleen oppien välillä ristiriidan: kappaleiden <a href="/wiki/Putoamisliike" title="Putoamisliike">putoamisaika</a> ei riipu kappaleiden <a href="/wiki/Massa" title="Massa">massasta</a>. Galilei kehitti myös nykyisen tieteellisen menetelmän, jonka mukaan teorian ja kokeiden pitää olla sopusoinnussa. Muita Galilein aikalaisia olivat <a href="/wiki/Christiaan_Huygens" title="Christiaan Huygens">Christiaan Huygens</a>, <a href="/wiki/Johannes_Kepler" title="Johannes Kepler">Johannes Kepler</a> ja <a href="/wiki/Blaise_Pascal" title="Blaise Pascal">Blaise Pascal</a>. Samalla vuosisadalla <a href="/wiki/Termodynamiikka" title="Termodynamiikka">termodynamiikka</a> alkoi kehittyä nopeasti. Jo Galilei esitti <a href="/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6mittari" title="Lämpömittari">lämpömittarin</a> toimintaperiaatteen, mutta varsinaisesti termodynamiikan isänä voidaan pitää <a href="/wiki/Otto_von_Guericke" title="Otto von Guericke">Otto von Guerickea</a>, joka kehitti 1650-luvulla ensimmäisen tyhjiöpumpun.<a href="#cite_note-12">[12]</a> Termodynamiikkaa kehittivät von Guericken jälkeen muun muassa <a href="/wiki/Thomas_Young" title="Thomas Young">Thomas Young</a> ja <a href="/wiki/Robert_Boyle" title="Robert Boyle">Robert Boyle</a>. Tieteen vallankumous kulminoitui vuoteen 1687, jolloin <a href="/wiki/Isaac_Newton" title="Isaac Newton">Isaac Newton</a> julkaisi teoksensa <a href="/wiki/Philosophiae_Naturalis_Principia_Mathematica" class="mw-redirect" title="Philosophiae Naturalis Principia Mathematica">Philosophiae Naturalis Principia Mathematica</a>. Teoksessaan Newton esittelee <a href="/wiki/Newtonin_liikelait" class="mw-redirect" title="Newtonin liikelait">liikelakinsa</a>, johon <a href="/wiki/Klassinen_mekaniikka" title="Klassinen mekaniikka">klassinen mekaniikka</a> perustuu. Principiassaan Newton esittelee <a href="/wiki/Painovoima" title="Painovoima">painovoimalakinsa</a> sekä muutaman teorian koskien <a href="/wiki/Virtausdynamiikka" title="Virtausdynamiikka">virtausdynamiikkaa</a>. Myöhemmin klassista mekaniikkaa muokkasivat ja laajensivat erityisesti <a href="/wiki/Leonhard_Euler" title="Leonhard Euler">Leonhard Euler</a>, <a href="/wiki/Joseph-Louis_Lagrange" title="Joseph-Louis Lagrange">Joseph-Louis Lagrange</a>, <a href="/wiki/William_Rowan_Hamilton" title="William Rowan Hamilton">William Rowan Hamilton</a> ja monet muut, jotka tekivät uusia löytöjä teoreettisen fysiikan alalla. Vuonna 1738 <a href="/wiki/Daniel_Bernoulli" title="Daniel Bernoulli">Daniel Bernoulli</a> julkaisi teoksensa Hydrodynamica, joka käsitteli statiikan teoriaa ja nesteiden liikkeitä. Samalla teos loi pohjan <a href="/wiki/Kineettinen_kaasuteoria" title="Kineettinen kaasuteoria">kineettiselle kaasuteorialle</a>. Kuusikymmentä vuotta myöhemmin <a href="/wiki/Benjamin_Thompson" title="Benjamin Thompson">Benjamin Thompson</a> havainnollisti, kuinka mekaaniseen <a href="/wiki/Ty%C3%B6_(fysiikka)" title="Työ (fysiikka)">työhön</a> käytetty <a href="/wiki/Energia" title="Energia">energia</a> muuttuu lopulta <a href="/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6" title="Lämpö">lämmöksi</a>, ja vuonna 1847 <a href="/wiki/James_Joule" class="mw-redirect" title="James Joule">James Joule</a> sai mitatuksi, mikä määrä mekaanista energiaa vastaa mitäkin lämpömäärää. Tämän perusteella <a href="/wiki/Hermann_von_Helmholtz" title="Hermann von Helmholtz">Hermann von Helmholtz</a> esitti yleisen <a href="/wiki/Energian_s%C3%A4ilymislaki" title="Energian säilymislaki">energian säilymislain</a>. Vuonna 1808 <a href="/wiki/John_Dalton" title="John Dalton">John Dalton</a> esitti epäsuorasti mallin, joka viittasi atomien olemassaoloon.<a href="#cite_note-13">[13]</a> Fysiikan suurimpiin tutkimusalueisiin kuului 1800-luvulla <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6" title="Sähkö">sähkö</a>. <a href="/wiki/Robert_Boyle" title="Robert Boyle">Robert Boylen</a>, <a href="/wiki/Stephen_Gray" title="Stephen Gray">Stephen Grayn</a> ja <a href="/wiki/Benjamin_Franklin" title="Benjamin Franklin">Benjamin Franklinin</a> 1600- ja 1700-luvulla tehdyt tutkimukset koskien sähköä antoivat edellytykset sähkön tutkimiselle. Nämä tutkimukset johtivat <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6virta" title="Sähkövirta">sähkövirran</a> ja <a href="/wiki/J%C3%A4nnite" title="Jännite">jännitteen</a> havaitsemiseen. Englantilainen fyysikko <a href="/wiki/Michael_Faraday" title="Michael Faraday">Michael Faraday</a> esitteli näkemystä <a href="/wiki/Magnetismi" title="Magnetismi">magnetismin</a> ja sähkön yhdistämiselle. Tätä hän havainnollisti liikuttelemalla magneettia johtimen ympärillä siten, että johtimeen indusoitui jännite.<a href="#cite_note-14">[14]</a> Skotlantilainen <a href="/wiki/James_Clerk_Maxwell" title="James Clerk Maxwell">James Clerk Maxwell</a> esitteli 1800-luvulla <a href="/wiki/Maxwellin_yht%C3%A4l%C3%B6t" title="Maxwellin yhtälöt">yhtälönsä</a>, joissa hän kuvaa <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6kentt%C3%A4" title="Sähkökenttä">sähkö-</a> ja <a href="/wiki/Magneettikentt%C3%A4" title="Magneettikenttä">magneettikenttiä</a> sekä niiden vuorovaikutusta. Ne johtivat myös päätelmään, että <a href="/wiki/Valo" title="Valo">valokin</a> on <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magneettinen_aalto" class="mw-redirect" title="Sähkömagneettinen aalto">sähkömagneettista aaltoliikettä</a>. 1800-luvun lopulla saksalainen <a href="/wiki/Wilhelm_R%C3%B6ntgen" title="Wilhelm Röntgen">Wilhelm Röntgen</a> löysi <a href="/wiki/R%C3%B6ntgens%C3%A4teily" title="Röntgensäteily">röntgensäteilyn</a> ja sai havainnostaan ensimmäisen <a href="/wiki/Nobelin_fysiikanpalkinto" title="Nobelin fysiikanpalkinto">Nobelin fysiikanpalkinnon</a>. Ihmisen usko fysiikkaan ja muihin tieteisiin kohosi nopeasti huippuunsa. 1800-luvulla tehdyt valtavat löydöt saivat ihmiset uskomaan tieteeseen ja siihen, että tiede ratkoo kaikki ihmisten ongelmat tulevaisuudessa. Osa tuon ajan yleisesti kannatetuista teorioista, kuten eetterioppi, osoittautui kuitenkin virheellisiksi. Fyysikot uskoivat 1800-luvulla, että valo ja radioaallot etenivät kaikkialla läsnä olevassa eetteriksi nimetyssä näkymättömässä aineessa.<a href="#cite_note-15">[15]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Moderni_fysiikka">Moderni fysiikka</h3>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=4" title="Muokkaa osiota Moderni fysiikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=4" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Moderni fysiikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Einstein1921_by_F_Schmutzer_2.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Einstein1921_by_F_Schmutzer_2.jpg/190px-Einstein1921_by_F_Schmutzer_2.jpg" decoding="async" width="190" height="237" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Einstein1921_by_F_Schmutzer_2.jpg/285px-Einstein1921_by_F_Schmutzer_2.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Einstein1921_by_F_Schmutzer_2.jpg/380px-Einstein1921_by_F_Schmutzer_2.jpg 2x" data-file-width="1182" data-file-height="1475" /></a><figcaption><a href="/wiki/Albert_Einstein" title="Albert Einstein">Albert Einstein</a></figcaption></figure> 1900-luvun alussa huomattiin, ettei silloin tunnettu fysiikka kuvaa tarpeeksi tarkasti tunnettua luontoa. Vuonna 1900 <a href="/wiki/Max_Planck" title="Max Planck">Max Planck</a> kehitti <a href="/wiki/Gustav_Kirchhoff" title="Gustav Kirchhoff">Gustav Kirchhoffin</a> ajatusten ja <a href="/wiki/Mustan_kappaleen_s%C3%A4teily" class="mw-redirect" title="Mustan kappaleen säteily">mustan kappaleen säteilyä</a> koskevien tutkimustulosten pohjalta idean, jonka mukaan säteilyenergia koostuu pienistä yksiköistä, <a href="/wiki/Kvantti" title="Kvantti">energiakvanteista</a>.<a href="#cite_note-16">[16]</a> Yksittäisen kvantin energia saadaan kertomalla säteilyn <a href="/wiki/Taajuus" title="Taajuus">taajuus</a> eräällä yleisellä luonnonvakiolla, <a href="/wiki/Planckin_vakio" title="Planckin vakio">Planckin vakiolla</a>. Viisi vuotta myöhemmin <a href="/wiki/Albert_Einstein" title="Albert Einstein">Albert Einstein</a> julkaisi tutkimuksen, jossa hän Planckin ideaa apuna käyttäen selitti <a href="/wiki/Valos%C3%A4hk%C3%B6inen_ilmi%C3%B6" title="Valosähköinen ilmiö">valosähköisen ilmiön</a>. Einstein julkaisi samana vuonna myös <a href="/wiki/Suppea_suhteellisuusteoria" class="mw-redirect" title="Suppea suhteellisuusteoria">suppean suhteellisuusteorian</a> ja selitti <a href="/wiki/Brownin_liike" title="Brownin liike">Brownin liikkeen</a>, jota oli pyritty selittämään useaan otteeseen ennen Einsteinia. Albert Einstein oli merkittävä hahmo modernissa fysiikassa; päätöidensä lisäksi hän oli mukana kehittämässä <a href="/wiki/Kvanttimekaniikka" title="Kvanttimekaniikka">kvanttimekaniikkaa</a>.<a href="#cite_note-17">[17]</a> Vaikka fysiikalla on usean tuhannen vuoden historia, fyysikot eivät olleet 1900-luvun alussa vieläkään yhteisymmärryksessä <a href="/wiki/Aine" title="Aine">aineen</a> rakenteesta. Tuolloin vallitsevana mielipiteenä oli samankaltainen kuin <a href="/wiki/Demokritos" title="Demokritos">Demokritoksen</a> aiemmin esitetty idea. Fyysikot totesivat, että aine koostuu <a href="/wiki/Atomi" title="Atomi">atomeista</a>. Ennen 1900-lukua <a href="/wiki/J._J._Thomson" class="mw-redirect" title="J. J. Thomson">J. J. Thomson</a> suunnitteli kokeen, joka vaikutti käsitykseen atomien rakenteesta. Kokeessa havaittiin, että <a href="/wiki/Katodis%C3%A4de" title="Katodisäde">katodisäteet</a> koostuivat negatiivisesti varautuneista hiukkasista, <a href="/wiki/Elektroni" title="Elektroni">elektroneista</a>.<a href="#cite_note-18">[18]</a> Yksi atomin rakenneosista oli löytynyt. Thomson sai havainnostaan Nobelin fysiikanpalkinnon ja myöhemmin hänen <a href="/wiki/George_Paget_Thomson" title="George Paget Thomson">poikansa</a> sai Nobelin fysiikanpalkinnon elektronien <a href="/wiki/Aaltohiukkasdualismi" class="mw-redirect" title="Aaltohiukkasdualismi">aaltoluonteen</a> löytämisestä.<a href="#cite_note-19">[19]</a> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Marie_Curie_1903.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Marie_Curie_1903.jpg/250px-Marie_Curie_1903.jpg" decoding="async" width="250" height="354" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/9/93/Marie_Curie_1903.jpg 1.5x" data-file-width="280" data-file-height="396" /></a><figcaption><a href="/wiki/Marie_Curie" title="Marie Curie">Marie Curie</a></figcaption></figure> Modernin fysiikan ja klassisen fysiikan taitteessa <a href="/wiki/Pierre_Curie" title="Pierre Curie">Pierre</a> ja <a href="/wiki/Marie_Curie" title="Marie Curie">Marie Curie</a> havaitsivat, että jotkin aineet olivat <a href="/wiki/Radioaktiivisuus" title="Radioaktiivisuus">radioaktiivisia</a>.<a href="#cite_note-20">[20]</a> Henri Becquerel löysi samaisen ilmiön tosin aiemmin, muttei ollut varma mitä oli löytänyt. Marie Curie oli fysiikan ja kemian harvoja merkittäviä naishahmoja. Curien löytöjen pohjalta syntyi uusi fysiikan haara, <a href="/wiki/Ydinfysiikka" title="Ydinfysiikka">ydinfysiikka</a>. Aivan alkuaikoina röntgensäteilyn ja radioaktiivisissa prosesseissa syntyneen säteilyn vaarallisuutta ei tiedostettu, ja monet tutkijat altistuivat vaaralliselle säteilylle liiaksi. Myös Marie Curie työskenteli radioaktiivisten aineiden kanssa ilman kunnollisia suojavarusteita. Hän kuoli <a href="/wiki/Leukemia" title="Leukemia">leukemiaan</a> 1934.<a href="#cite_note-21">[21]</a> Uusiseelantilainen fyysikko <a href="/wiki/Ernest_Rutherford" title="Ernest Rutherford">Ernest Rutherford</a> löysi vuonna 1911 <a href="/wiki/Atomiydin" title="Atomiydin">atomin ytimen</a> pommittaessaan <a href="/wiki/Alfa-hiukkanen" class="mw-redirect" title="Alfa-hiukkanen">alfa-hiukkasia</a> ohutta kultalevyä kohti. Rutherford totesi useimpien hiukkasten menevän kultalevystä läpi, mutta yllätyksekseen hän havaitsi, että osa hiukkasista <a href="/wiki/Sironta" title="Sironta">sirosi</a> takaisin päin. Tästä hän päätteli, että suurin osa atomin massasta sijoittuu hyvin pieneen ytimeen, jossa on positiivisesti varautuneita hiukkasia, <a href="/wiki/Protoni" title="Protoni">protoneja</a>.<a href="#cite_note-22">[22]</a> Vuonna 1932 <a href="/wiki/James_Chadwick" title="James Chadwick">James Chadwick</a> löysi <a href="/wiki/Neutroni" title="Neutroni">neutronit</a>, jotka osoittautuivat myös ytimen osasiksi. Tanskalainen <a href="/wiki/Niels_Bohr" title="Niels Bohr">Niels Bohr</a> oli yksi suurimmista <a href="/wiki/Kvanttiteoria" class="mw-disambig" title="Kvanttiteoria">kvanttiteorian</a> kehittäjistä ja puolestapuhujista. Bohr esitteli vuonna 1913 <a href="/wiki/Bohrin_malli" class="mw-redirect" title="Bohrin malli">mallin atomin rakenteesta</a>. Bohrin mallin mukaan elektronit sijoittuvat ytimen ympärille radoille, joiden energia kasvaa sitä suuremmaksi, mitä kauemmaksi ytimestä mennään. Malli ei kuitenkaan vastannut todellisuutta kovinkaan hyvin, ja myöhemmin malli korvautui kvanttimekaanisella atomimallilla, jonka mukaan elektronit eivät sijaitse tietyssä avaruuden pisteessä vaan ne sijaitsevat tietyllä todennäköisyydellä tietyssä pisteessä. Kun kvanttiteorian mukaan valolla on sekä aalto- että hiukkasluonne, sai <a href="/wiki/Louis_de_Broglie" title="Louis de Broglie">Louis de Broglie</a> vuonna 1924 aiheen olettaa, että samoin on elektronien ja muidenkin alkeishiukkasten laita. Oletus osoittautui oikeaksi ja on <a href="/wiki/Kvanttimekaniikka" title="Kvanttimekaniikka">kvanttimekaniikan</a> perustana. Kvanttimekaniikan suurimpia kehittäjiä olivat muun muassa <a href="/wiki/Erwin_Schr%C3%B6dinger" title="Erwin Schrödinger">Erwin Schrödinger</a>, <a href="/wiki/Paul_Dirac" title="Paul Dirac">Paul Dirac</a> ja <a href="/wiki/Werner_Heisenberg" title="Werner Heisenberg">Werner Heisenberg</a>. 1900-luvun puolivälissä kvanttimekaniikan käsitteitä kehitettiin edelleen ja syntyi niin sanottu <a href="/wiki/Kvanttikentt%C3%A4teoria" title="Kvanttikenttäteoria">kvanttikenttäteoria</a>. Kvanttikenttäteorian alullepanijoita olivat <a href="/wiki/Richard_Feynman" title="Richard Feynman">Richard Feynman</a>, <a href="/wiki/Julian_Schwinger" title="Julian Schwinger">Julian Schwinger</a>, <a href="/wiki/Sin-Itiro_Tomonaga" class="mw-redirect" title="Sin-Itiro Tomonaga">Sin-Itiro Tomonaga</a> ja <a href="/wiki/Freeman_Dyson" title="Freeman Dyson">Freeman Dyson</a>. Edellä mainitut henkilöt laittoivat alulle <a href="/wiki/Kvanttis%C3%A4hk%C3%B6dynamiikka" title="Kvanttisähködynamiikka">kvanttisähködynamiikan</a>, joka kuvaa sähköisesti varattujen hiukkasten vuorovaikutustapahtumia ja selitti <a href="/wiki/Lambin_siirtym%C3%A4" title="Lambin siirtymä">Lambin siirtymän</a>. Kvanttikenttäteoria tarjosi viitekehyksen <a href="/wiki/Hiukkasfysiikka" title="Hiukkasfysiikka">hiukkasfysiikan</a> kehittymiselle. Ydinfysiikan ja muun fysiikan kehityksellä oli oma merkityksensä <a href="/wiki/Toinen_maailmansota" title="Toinen maailmansota">toisessa maailmansodassa</a>. Monet Euroopasta Yhdysvaltoihin muuttaneet fyysikot sekä Yhdysvalloissa asuvat fyysikot liittyivät <a href="/wiki/Manhattan-projekti" title="Manhattan-projekti">Manhattan-projektiin</a> ja olivat mukana kehittämässä <a href="/wiki/Atomipommi" class="mw-redirect" title="Atomipommi">atomipommia</a>. Yhdysvallat pudotti kaksi atomipommia Japaniin vuonna 1945. Tämä sai Japanin antautumaan ja toinen maailmansota loppui. Nähtyään aiheutuneen tuhon monet Manhattan-projektiin osallistuneet fyysikot katuivat osallisuuttaan kärsimysnäytelmään ja sodan jälkeen vuonna 1955 useat kuuluisat fyysikot, Einstein mukaan luettuna, allekirjoittivat <a href="/wiki/Russellin%E2%80%93Einsteinin_manifesti" title="Russellin–Einsteinin manifesti">Russellin–Einsteinin manifestin</a>, joka varoitti maailman johtajia ydinpommien vaaroista. <a href="/wiki/Chen_Ning_Yang" title="Chen Ning Yang">Chen Ning Yang</a> ja <a href="/wiki/Tsung-Dao_Lee" title="Tsung-Dao Lee">Tsung-Dao Lee</a> huomasivat tutkimuksissaan 1950-luvulla epäsymmetriaa hiukkasten hajoamisessa. Tutkimukset johtivat seuraavien vuosikymmenien aikana ydinvoimien tutkimiseen ja niiden parempaan ymmärtämiseen. Tämä johti <a href="/wiki/Standardimalli" class="mw-disambig" title="Standardimalli">standardimallin</a> luomiseen 1970-luvulla.<a href="#cite_note-23">[23]</a> Yleisen suhteellisuusteorian ja kvanttimekaniikan ristiriitaisuus johti <a href="/wiki/S%C3%A4ieteoria" title="Säieteoria">säieteorian</a> ja <a href="/wiki/Supers%C3%A4ieteoria" title="Supersäieteoria">supersäieteorian</a> syntymiseen. Supersäieteoria on yksi lupaavimmista teorioista yhdistää <a href="/wiki/Gravitaatio" class="mw-redirect" title="Gravitaatio">gravitaatio</a> ja muut perusvuorovaikutukset. <a href="/wiki/Yhdistyneet_kansakunnat" title="Yhdistyneet kansakunnat">Yhdistyneet kansakunnat</a> julisti vuoden 2005 <a href="/wiki/Kansainv%C3%A4linen_fysiikan_vuosi" title="Kansainvälinen fysiikan vuosi">fysiikan vuodeksi</a>.<a href="#cite_note-24">[24]</a> Tämä oli kunnianosoitus Albert Einsteinin sataa vuotta aikaisemmalle uskomattomalle vuodelle 1905 (<a href="/wiki/Latina" title="Latina">lat.</a> Annus mirabilis), jolloin hän julkaisi samana vuonna useita modernin fysiikan kannalta merkittäviä tutkimuksia. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Tulevaisuus">Tulevaisuus</h3>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=5" title="Muokkaa osiota Tulevaisuus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=5" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tulevaisuus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:LHC.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/LHC.svg/250px-LHC.svg.png" decoding="async" width="250" height="176" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/LHC.svg/375px-LHC.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/LHC.svg/500px-LHC.svg.png 2x" data-file-width="744" data-file-height="524" /></a><figcaption><a href="/wiki/CERN" class="mw-redirect" title="CERN">CERN:iin</a> rakennetulla <a href="/wiki/LHC" class="mw-redirect" title="LHC">suurella hadronitörmäyttimellä</a> (LHC) toivotaan saatavan selvyyttä <a href="/wiki/Higgsin_bosoni" title="Higgsin bosoni">Higgsin bosonin</a> olemassaoloon.</figcaption></figure> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ratkaisemattomat_fysiikan_ongelmat" title="Ratkaisemattomat fysiikan ongelmat">Ratkaisemattomat fysiikan ongelmat</a></div></dd></dl> Fysiikan tutkimus on kiivasta monilla eri aloilla. Kiinteän olomuodon (tai <a href="/wiki/Tiiviin_aineen_fysiikka" title="Tiiviin aineen fysiikka">tiiviin aineen</a>) fysiikassa tutkimuksen etulinjassa ovat <a href="/wiki/Kvanttitietokone" title="Kvanttitietokone">kvanttitietokoneet</a>, <a href="/wiki/Nanomateriaali" class="mw-redirect" title="Nanomateriaali">nanomateriaalit</a> ja <a href="/w/index.php?title=Spintroniikka&action=edit&redlink=1" class="new" title="Spintroniikka (sivua ei ole)">spintroniikka</a>. Uudet energiaratkaisut kuten <a href="/wiki/Fuusioreaktori" title="Fuusioreaktori">fuusioreaktorit</a> ja tehokkaat <a href="/wiki/Tuulivoimala" class="mw-redirect" title="Tuulivoimala">tuulivoimaloiden</a> generaattorit myös motivoivat uutta tutkimusta. Hiukkasfysiikassa <a href="/wiki/Standardimalli" class="mw-disambig" title="Standardimalli">standardimallin</a> laajennuksia on ilmestynyt ja uusia mielenkiintoisia tuloksia on odotettavissa <a href="/wiki/LHC" class="mw-redirect" title="LHC">LHC:n</a> käynnistyttyä. Fysiikan perusteisiin menevä teoreettinen tutkimus taistelee <a href="/wiki/Kvanttimekaniikka" title="Kvanttimekaniikka">kvanttimekaniikan</a> ja <a href="/wiki/Yleinen_suhteellisuusteoria" title="Yleinen suhteellisuusteoria">yleisen suhteellisuusteorian</a> yhdistämiseksi yhdeksi <a href="/wiki/Kvanttigravitaatio" title="Kvanttigravitaatio">kvanttigravitaation</a> teoriaksi. Havaintolaitteiden kehitys tuottaa myös selittämättömiä havaintoja <a href="/wiki/Astrofysiikka" title="Astrofysiikka">astrofyysikoille</a> sekä <a href="/wiki/T%C3%A4htitieteilij%C3%A4" title="Tähtitieteilijä">tähtitieteilijöille</a>. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Fysiikan_osa-alueet">Fysiikan osa-alueet</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=6" title="Muokkaa osiota Fysiikan osa-alueet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=6" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Fysiikan osa-alueet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Luettelo_fysiikan_osa-alueista" title="Luettelo fysiikan osa-alueista">Luettelo fysiikan osa-alueista</a></div></dd></dl> Fysiikkaa jaotellaan tavallisimmin sen historiallisen kehityksen pohjalta erinäisiin osin toisiinsa limittyviin tutkimusaloihin. Tärkeimpiä niistä ovat vanhastaan olleet <a href="/wiki/Mekaniikka" class="mw-redirect" title="Mekaniikka">mekaniikka</a>, <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6oppi" title="Sähköoppi">sähköoppi</a>, <a href="/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6oppi" class="mw-redirect" title="Lämpöoppi">lämpöoppi</a>, <a href="/wiki/Optiikka" title="Optiikka">optiikka</a> ja <a href="/wiki/Akustiikka" title="Akustiikka">akustiikka</a>, joiden ohella 1900-luvulla tärkeiksi tutkimuskohteiksi tulivat <a href="/wiki/Atomifysiikka" title="Atomifysiikka">atomifysiikka</a>, <a href="/wiki/Ydinfysiikka" title="Ydinfysiikka">ydinfysiikka</a>, <a href="/wiki/Hiukkasfysiikka" title="Hiukkasfysiikka">hiukkasfysiikka</a> ja <a href="/wiki/Tiiviin_aineen_fysiikka" title="Tiiviin aineen fysiikka">tiiviin aineen fysiikka</a>. Tätä jaottelua käytetään muun muassa fysiikan opetuksessa. Osa-alueita muodostuu myös tietyn mittakaavan tai menetelmän perusteella, kuten laskennallinen fysiikka tai <a href="/wiki/Astrofysiikka" title="Astrofysiikka">astrofysiikka</a>. Itse fysikaaliseen tietämykseen ja siten luontoon pohjautuvaa jaottelua ei ole. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Historiallinen_jaottelu">Historiallinen jaottelu</h3>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=7" title="Muokkaa osiota Historiallinen jaottelu" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=7" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Historiallinen jaottelu">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Fysiikan perusteoriat voidaan karkeasti jakaa <a href="/wiki/Klassinen_fysiikka" title="Klassinen fysiikka">klassiseen</a> ja <a href="/wiki/Moderni_fysiikka" class="mw-disambig" title="Moderni fysiikka">moderniin</a> fysiikkaan. Näiden termien määritelmät vaihtelevat. Rajatuimman näkemyksen mukaan modernia on vain <a href="/wiki/Kvanttifysiikka" class="mw-redirect" title="Kvanttifysiikka">kvanttifysiikka</a> ja sille läheiset aiheet. Yleisesti kuitenkin myös <a href="/wiki/Suhteellisuusteoria" title="Suhteellisuusteoria">suhteellisuusteoria</a> lasketaan moderniksi fysiikaksi. Laajemman niin sanotun historiallisen näkemyksen mukaan modernia fysiikkaa on kaikki 1900- ja 2000-luvulla tehty fysiikka. Kuitenkin myös klassinen fysiikka on jatkanut kehitystään 1900- ja 2000-luvulla.<a href="#cite_note-25">[25]</a> Yleensä klassisessa fysiikassa keskitytään ihmisen mittaskaalan ilmiöihin, modernissa joko paljon pienempiin, paljon suurempiin tai vastaavasti paljon kylmempiin tai paljon kuumempiin eli energeettisempiin ilmiöihin. Monet tärkeät klassiset ilmiöt, esimerkiksi gravitaatio eli <a href="/wiki/Painovoima" title="Painovoima">painovoima</a>, tai <a href="/wiki/Yhteytt%C3%A4minen" title="Yhteyttäminen">yhteyttämisen</a> fysikaaliset perusteet pystytään selittämään täsmällisesti vain modernin fysiikan avulla. Itse asiassa minkä tahansa ilmiön täsmälliseen selittämiseen tarvitaan modernia fysiikkaa, sillä klassinen fysiikka on moderniin fysiikkaan nähden niin sanottu <a href="/wiki/Efektiivisyys" title="Efektiivisyys">efektiivinen</a>, ”keskiarvoistettu” malli. Yleisen suhteellisuusteorian osalta klassisten teorioiden toimivuus on helppo ymmärtää: pienillä nopeuksilla suhteellisuusteoreettinen <a href="/wiki/Lorentz-muunnos" title="Lorentz-muunnos">Lorentz-muunnos</a> vastaa klassista <a href="/wiki/Galilei-muunnos" class="mw-redirect" title="Galilei-muunnos">Galilei-muunnosta</a>. Kvanttifysiikan osalta tilanne on monimutkaisempi sillä klassiset lait nousevat kvanttimekaniikasta usealla eri tavalla. Eräs keskeinen käsite rajankäynnissä klassisen fysiikan ja kvanttifysiikan välillä on <a href="/wiki/Dekoherenssi" title="Dekoherenssi">dekoherenssi</a>. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Klassinen_fysiikka">Klassinen fysiikka</h4>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=8" title="Muokkaa osiota Klassinen fysiikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=8" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Klassinen fysiikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkelit: <a href="/wiki/Klassinen_fysiikka" title="Klassinen fysiikka">Klassinen fysiikka</a>, <a href="/wiki/Klassinen_mekaniikka" title="Klassinen mekaniikka">klassinen mekaniikka</a>, <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magnetismi" title="Sähkömagnetismi">sähkömagnetismi</a>, <a href="/wiki/Termodynamiikka" title="Termodynamiikka">termodynamiikka</a>, <a href="/wiki/Optiikka" title="Optiikka">optiikka</a> ja <a href="/wiki/Akustiikka" title="Akustiikka">akustiikka</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading5"><h5 id="Klassinen_mekaniikka">Klassinen mekaniikka</h5>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=9" title="Muokkaa osiota Klassinen mekaniikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=9" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Klassinen mekaniikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Klassinen mekaniikka on <a href="/wiki/Isaac_Newton" title="Isaac Newton">Isaac Newtonin</a> muotoilemiin liikelakeihin perustuva fysiikan ala, joka kuvaa makroskooppisia kappaleita ja niiden liikkeitä. Klassisessa mekaniikassa kuvataan kappaleiden välisiä voimia, esimerkiksi <a href="/wiki/Painovoima" title="Painovoima">painovoimaa</a> tai <a href="/wiki/Kitka" title="Kitka">kitkavoimaa</a>, sekä näiden vuorovaikutusten aikaansaamia liikkeitä. Nykytietämyksen mukaan klassinen mekaniikka ei pidä paikkaansa suurilla nopeuksilla, jotka lähentelevät <a href="/wiki/Valonnopeus" title="Valonnopeus">valonnopeutta</a> tai pienen kokoluokan, atomitason, ilmiöille.<a href="#cite_note-Makeniikka.pdf-26">[26]</a> Se kuitenkin kuvaa hyvin tarkasti tavanomaisia ilmiöitä. Klassisen mekaniikan liikettä kuvaavat koordinaatistojärjestelmät voidaan jakaa karkeasti kahtia <a href="/wiki/Inertiaalikoordinaatisto" title="Inertiaalikoordinaatisto">inertiaalikoordinaatistoon</a> ja epäinertiaalikoordinaatistoon. Inertiaalikoordinaatisto on koordinaatisto, jossa <a href="/wiki/Mekaniikan_peruslait" class="mw-redirect" title="Mekaniikan peruslait">Newtonin lait</a> ovat voimassa. Newtonin ensimmäisen lain mukaan kappale on levossa tai tasaisessa liikkeessä ellei siihen vaikuta ulkoisia voimia. Kahdessa toistensa suhteen liikkuvassa inertiaalikoordinaatistossa on mahdotonta sanoa kumpi koordinaatisto on liikkeessä ja kumpi levossa eli kaikki inertiaalikoordinaatistot ovat keskenään samanarvoisia. Epäinertiaalisessakoordinaatistossa vaikuttavat Newtonin lakien mukaisten voimien lisäksi niin sanotut <a href="/wiki/N%C3%A4enn%C3%A4isvoima" title="Näennäisvoima">näennäisvoimat</a>. Esimerkiksi karusellin mukana pyörivä havaitsija kokee itseensä kohdistuvan <a href="/wiki/Keskipakoisvoima" title="Keskipakoisvoima">keskipakoisvoiman</a>. Klassinen mekaniikka voidaan jakaa kolmeen alaan, jotka tutkivat hieman eri asioita. Nämä alat ovat <a href="/wiki/Kinematiikka" title="Kinematiikka">kinematiikka</a>, <a href="/wiki/Dynamiikka" title="Dynamiikka">dynamiikka</a> ja <a href="/wiki/Statiikka" title="Statiikka">statiikka</a>. Kinematiikka tutkii kappaleen liikettä huomioimatta kappaleen <a href="/wiki/Massa" title="Massa">massaa</a> tai liikkeen aiheuttavia syitä. Liikettä kuvataan puhtaasti geometrisesta näkökulmasta. Dynamiikka tutkii liikettä liikkeen aiheuttavien voimien näkökulmasta. Statiikka eli tasapaino-oppi tutkii levossa olevia kappaleita ja voimia, joilla ne vaikuttavat toisiinsa.<a href="#cite_note-27">[27]</a> Kaasuja ja nesteitä tutkivaa mekaniikan haaraa kutsutaan <a href="/wiki/Virtausmekaniikka" title="Virtausmekaniikka">virtausmekaniikaksi</a>. Virtausmekaniikka voidaan edelleen jaotella <a href="/wiki/Hydrostatiikka" title="Hydrostatiikka">hydrostatiikkaan</a> ja <a href="/wiki/Hydrodynamiikka" class="mw-redirect" title="Hydrodynamiikka">hydrodynamiikkaan</a>. Kaasujen mekaniikkaa ja esimerkiksi lentokoneiden siipien toimintaa tutkivaa mekaniikan alaa kutsutaan <a href="/wiki/Aerodynamiikka" title="Aerodynamiikka">aerodynamiikaksi</a>. Klassinen mekaniikka voidaan muotoilla matemaattisesti erilaisilla formalismeilla, jotka ovat pohjimmiltaan ekvivalentteja. Newtonin liikelakien ohella keskeisimmät formalismit ovat <a href="/wiki/Lagrangen_mekaniikka" title="Lagrangen mekaniikka">Lagrangen mekaniikka</a> ja <a href="/wiki/Hamiltonin_mekaniikka" title="Hamiltonin mekaniikka">Hamiltonin mekaniikka</a>. Muun muassa säilymislait näyttäytyvät näissä formalismeissa selkeämmin kuin Newtonin liikelaeissa. Newtonin kehittäessään mekaniikkaansa, oli <a href="/wiki/Galileo_Galilei" title="Galileo Galilei">Galileo Galilein</a> kehittämällä <a href="/w/index.php?title=Galilein_mekaniikka&action=edit&redlink=1" class="new" title="Galilein mekaniikka (sivua ei ole)">Galilein mekaniikalla</a> suuri merkitys.<a href="#cite_note-28">[28]</a> <div class="mw-heading mw-heading5"><h5 id="Sähkömagnetismi">Sähkömagnetismi</h5>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=10" title="Muokkaa osiota Sähkömagnetismi" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=10" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sähkömagnetismi">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Carbonfilament.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/26/Carbonfilament.jpg/250px-Carbonfilament.jpg" decoding="async" width="250" height="215" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/26/Carbonfilament.jpg/375px-Carbonfilament.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/26/Carbonfilament.jpg/500px-Carbonfilament.jpg 2x" data-file-width="1061" data-file-height="914" /></a><figcaption>Lamput ovat arkipäiväinen sähkömagnetismin sovellutus.</figcaption></figure> Sähkömagnetismi kuvaa sähköisesti varautuneiden hiukkasten ja niiden aikaansaamien sähkömagneettisten kenttien välisiä vuorovaikutuksia. Se pohjaa <a href="/wiki/James_Clerk_Maxwell" title="James Clerk Maxwell">James Clerk Maxwellin</a> <a href="/wiki/Maxwellin_yht%C3%A4l%C3%B6t" title="Maxwellin yhtälöt">yhtälöille</a>. Sähkömagnetismi on varhaisimpia esimerkkejä fysikaalisesta yhtenäisteoriasta, sillä se liittää magneettiset ja sähköiset ilmiöt yhteen. Sähkömagnetismilla on historiallinen merkitys suhteellisuusteorian synnyn kannalta, sillä Maxwellin yhtälöt eivät ole yhteensopivia Newtonin mekaniikan kanssa. <a href="/wiki/Albert_Einstein" title="Albert Einstein">Albert Einsteinin</a> motivaationa <a href="/wiki/Erityinen_suhteellisuusteoria" title="Erityinen suhteellisuusteoria">erityisen suhteellisuusteorian</a> kehittämiseen oli tämän ristiriidan ratkaiseminen. Sähkö ja magnetismi sekä niiden useat sovellutukset ovat osa <a href="/wiki/Yhteiskunta" title="Yhteiskunta">nyky-yhteiskunnan</a> perustarpeista.<a href="#cite_note-29">[29]</a> Sähkön ja magnetismin kytkeytymistä hyödynnetään muun muassa sähkön tuotannossa. Sähkön käyttö energialähteenä perustuu muutamiin perussovellutuksiin, jotka mahdollistavat sähkön tuottamisen mekaanisesta liikkeestä <a href="/wiki/Generaattori" title="Generaattori">generaattorilla</a> ja muuttamisen mekaaniseksi liikkeeksi <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6moottori" title="Sähkömoottori">sähkömoottorilla</a>. Yksinkertaisin magnetismin sovellutus on kuitenkin <a href="/wiki/Kompassi" title="Kompassi">kompassi</a>, jonka toiminta perustuu <a href="/wiki/Magneetti" title="Magneetti">kestomagneetin</a> suuntautumiseen <a href="/wiki/Maan_magneettikentt%C3%A4" title="Maan magneettikenttä">Maan magneettikentässä</a>. <a href="/wiki/Magneetti" title="Magneetti">Magneetteja</a> hyödynnetään sähkön tuotannon lisäksi myös useissa tiedontallennusvälineissä kuten <a href="/wiki/Kiintolevy" title="Kiintolevy">kiintolevyissä</a>. Toisaalta hyvin kookkaita ja voimakkaita magneetteja tarvitaan esimerkiksi hiukkasfysiikassa <a href="/wiki/Hiukkaskiihdytin" title="Hiukkaskiihdytin">hiukkaskiihdyttimissä</a> ja lääketieteessä <a href="/wiki/Magneettikuvaus" title="Magneettikuvaus">magneettikuvauksissa</a>. Voimakkaita magneetteja tarvitaan myös <a href="/wiki/Fuusioreaktori" title="Fuusioreaktori">fuusioreaktoreissa</a> <a href="/wiki/Plasma" title="Plasma">plasman</a> ohjailuun. Yksi fuusioreaktoreiden suurimmista haasteista onkin onnistua luomaan oikeanlainen magneettikenttä reaktorin sisälle. <div class="mw-heading mw-heading5"><h5 id="Termodynamiikka">Termodynamiikka</h5>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=11" title="Muokkaa osiota Termodynamiikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=11" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Termodynamiikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Termodynamiikka" title="Termodynamiikka">Termodynamiikka</a> eli lämpöoppi tarkastelee lämpöenergiaan ja lämpötilaan liittyviä luonnonilmiöitä sekä mekaanisen energian suhdetta näihin. Aineen ominaisuuksia, erityisesti <a href="/wiki/Neste" title="Neste">nesteiden</a> ja <a href="/wiki/Kaasu" title="Kaasu">kaasujen</a>, kuvataan makroskooppisilla tilanmuuttujilla. Näitä niin sanottuja tilasuureita ovat lämpötila, paine, tilavuus ja sisäenergia. Tilasuureet määritellään riippumattomiksi aineen rakenteesta, joten termodynamiikka on hyvin yleispätevä fysiikan haara.<a href="#cite_note-30">[30]</a> Termodynamiikka tutkii erityisesti <a href="/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6" title="Lämpö">lämpöä</a>, <a href="/wiki/Energia" title="Energia">energiaa</a>, <a href="/wiki/L%C3%A4mp%C3%B6tila" title="Lämpötila">lämpötilaa</a> ja <a href="/wiki/Ty%C3%B6" title="Työ">työtä</a>. Lämpöopin hallitseminen on tärkeässä roolissa yhteiskunnassa. Eri energiantuotantotavat pohjautuvat läheisesti termodynamiikkaan. Lämmön siirtyminen on tärkeä osa termodynamiikkaa. Monet laitteet perustuvat lämmönsiirtymiseen. Lämmönsiirtymistä käytetään hyväksi muun muassa ydinvoimaloiden <a href="/wiki/Lauhdutin" title="Lauhdutin">lauhduttimissa</a> ja <a href="/wiki/Kaukol%C3%A4mp%C3%B6" title="Kaukolämpö">kaukolämpövoimaloissa</a>. Yhdessä <a href="/wiki/Ydinfysiikka" title="Ydinfysiikka">ydinfysiikan</a> ja sähkömagnetismin kanssa alat luovat maapallon energiatalouden selkärangan. Termodynamiikka on hyödyllinen apuväline myös muissa tieteissä. Termodynamiikan avulla voidaan selventää <a href="/wiki/Maantiede" title="Maantiede">maantieteessä</a> <a href="/wiki/Maa" title="Maa">Maan</a> <a href="/wiki/Litosf%C3%A4%C3%A4rilaatta" title="Litosfäärilaatta">litosfäärilaattojen</a> liikkeet ja vastaavasti taas <a href="/wiki/Meteorologia" title="Meteorologia">meteorologiassa</a> tuulen synty. Sairaaloissa hyödynnetään eri instrumenttien desinfioinnissa paineen ja lämpötilan suhdetta. Suurentamalla painetta saadaan veden kiehumispistettä nostettua ja näin saadaan mahdolliset taudin aiheuttajat tuhottua. Eri tieteen alojen lisäksi lämpöoppi on hyödyllinen apuväline arkipäiväisten ilmiöiden selittämisessä. Lämpöopin tärkeimpiin teorioihin kuuluu niin sanottu <a href="/wiki/Kineettinen_kaasuteoria" title="Kineettinen kaasuteoria">kineettinen kaasuteoria</a>. Teoria perustuu matemaattiseen malliin kaasusta, <a href="/wiki/Ideaalikaasu" title="Ideaalikaasu">ideaalikaasuun</a>. Ideaalikaasun avulla voidaan havainnollistaa kaasujen käyttäytymistä tilavuuden, lämpötilan ja paineen muutoksissa. Toinen termodynamiikan ilmiöitä selittävä fysiikan ala on <a href="/wiki/Statistinen_fysiikka" class="mw-redirect" title="Statistinen fysiikka">statistinen mekaniikka</a>. Yhdeksi merkittäväksi tutkimuskohteeksi on noussut myös hyvin alhaisten lämpötilojen tutkiminen. Niillä on oma merkityksensä esimerkiksi <a href="/wiki/Suprajohde" title="Suprajohde">suprajohteiden</a> tutkimuksessa. Espoossa sijaitsevan <a href="/wiki/Teknillinen_korkeakoulu" title="Teknillinen korkeakoulu">Teknillisen korkeakoulun</a> Kylmälaboratoriossa tehtiin vuonna 2000 kylmyysennätys, kun lämpötila saatiin pudotettua vain 0,000 000 000 1 <a href="/wiki/Kelvin" title="Kelvin">kelvinin</a> (100 pK) päähän <a href="/wiki/Absoluuttinen_nollapiste" title="Absoluuttinen nollapiste">absoluuttisesta nollapisteestä</a>.<a href="#cite_note-31">[31]</a> <div class="mw-heading mw-heading5"><h5 id="Optiikka">Optiikka</h5>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=12" title="Muokkaa osiota Optiikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=12" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Optiikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Harpe_de_lumiere.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Harpe_de_lumiere.jpg/250px-Harpe_de_lumiere.jpg" decoding="async" width="250" height="375" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Harpe_de_lumiere.jpg/375px-Harpe_de_lumiere.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/58/Harpe_de_lumiere.jpg 2x" data-file-width="384" data-file-height="576" /></a><figcaption><a href="/wiki/Sateenkaari" title="Sateenkaari">Sateenkaaren</a> värit syntyvät valon <a href="/wiki/Dispersio" title="Dispersio">dispersiosta</a>.</figcaption></figure> Optiikka eli valo-oppi tutkii <a href="/wiki/Valo" title="Valo">valoa</a> ja valon käyttäytymistä väliaineissa sekä rajapinnoissa. Optiikka ja sähkömagnetismi ovat läheisessä suhteessa toisiinsa nähden koska näkyvä valo on osa <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magneettinen_s%C3%A4teily" title="Sähkömagneettinen säteily">sähkömagneettisen säteilyn spektriä</a>. Valo-opin perusperiaatteisiin kuuluu valon äärellinen nopeus, joka on <a href="/wiki/Tyhji%C3%B6" title="Tyhjiö">tyhjiössä</a> vakio <a href="/wiki/Valonnopeus" title="Valonnopeus">valonnopeus</a>. Optiikkaan kuuluu myös muiden <a href="/wiki/Aalto-oppi" class="mw-redirect" title="Aalto-oppi">aalto-opillisten</a> ilmiöiden tutkiminen. Optiikka tutkii muun muassa valon <a href="/wiki/Taittuminen" title="Taittuminen">taittumista</a>, <a href="/wiki/Diffraktio" title="Diffraktio">taipumista</a>, <a href="/wiki/Heijastuminen" title="Heijastuminen">heijastumista</a> ja <a href="/wiki/Polarisaatio" title="Polarisaatio">polarisaatiota</a>. Erikoisosa-alueet tutkivat myös muita sähkömagneettisen säteilyn aallonpituuksia. Yksi suosittu tutkimuskohde on <a href="/wiki/R%C3%B6ntgens%C3%A4teily" title="Röntgensäteily">röntgensäteily</a>. Perinteisesti valon taittumista hyödynnetään <a href="/wiki/Linssi_(optiikka)" title="Linssi (optiikka)">linsseissä</a>, joihin perustuu muun muassa <a href="/wiki/Mikroskooppi" title="Mikroskooppi">mikroskooppien</a>, <a href="/wiki/Silm%C3%A4lasit" title="Silmälasit">silmälasien</a>, <a href="/wiki/Kaukoputki" title="Kaukoputki">kaukoputkien</a> toiminta. Uudemmista sovellutuksista <a href="/wiki/Optinen_kuitu" class="mw-redirect" title="Optinen kuitu">optiset kuidut</a> ovat esimerkki valon <a href="/wiki/Kokonaisheijastuminen" title="Kokonaisheijastuminen">kokonaisheijastumisen</a> hyötykäytöstä. Optiset kuidut ovat uusimpia tärkeimmistä optiikan sovellutuksista; valokaapeleita käytetään hyvin paljon tiedonsiirrossa. Optiikan tutkimus on mahdollistanut entistä tarkemman solubiologian tutkimuksen ja lääketieteen harjoittamisen. <div class="mw-heading mw-heading5"><h5 id="Akustiikka">Akustiikka</h5>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=13" title="Muokkaa osiota Akustiikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=13" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Akustiikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Akustiikka" title="Akustiikka">Akustiikka</a> eli äänioppi on <a href="/wiki/%C3%84%C3%A4ni" title="Ääni">äänen</a> etenemiseen, tuottamiseen ja havaitsemiseen keskittynyt fysiikan ala.<a href="#cite_note-32">[32]</a> <a href="/wiki/%C3%84%C3%A4ni" title="Ääni">Ääni</a> ja valo voidaan molemmat kuvata aaltoliikkeenä. Kuten valo, ääni voi heijastua ja taittua rajapinnoista. Toisin kuin valo, ääni tarvitsee kuitenkin edetäkseen väliaineen, sillä se on atomien ja molekyylien mekaanista liikettä. Akustiikan oppeja käytetään tilojen äänimaailman suunnittelussa. Suurten <a href="/wiki/Teatteri_(rakennus)" title="Teatteri (rakennus)">teatteri</a>- ja <a href="/wiki/Ooppera" title="Ooppera">oopperanäyttämöiden</a> suunnittelussa akustiikalla on suuri merkitys, jotta näytöksen kaikki katselijat kuulisivat äänen hyvin riippumatta istumapaikasta. Suurten tilojen ongelmana on yleensä myös <a href="/wiki/Kaiku" title="Kaiku">kaiku</a> eli äänen heijastuminen. Kaikua voidaan vähentää erilaisten äänienergiaa imevien materiaalien avulla.<a href="#cite_note-33">[33]</a> Akustiikalla on merkitys myös <a href="/wiki/Kuulovamma" title="Kuulovamma">kuulovaurioiden</a> ehkäisemisessä ja melutason mittaamisessa. Akustiikan mukaan <a href="/wiki/Melu" title="Melu">melu</a> on ääntä, joka on haitallista, häiritsevää tai vahingollista. Akustiikka sovelletaan myös lääketieteessä sekä rakennusvirheiden tutkimiseen. Etenkin lääketieteessä ääntä pyritään käyttämään mahdollisimman paljon, ja <a href="/wiki/Ionisoiva_s%C3%A4teily" title="Ionisoiva säteily">ionisoivan säteilyn</a> käyttöä on pystytty vähentämään <a href="/wiki/Ultra%C3%A4%C3%A4ni" title="Ultraääni">ultraäänen</a> avulla. Ultraääntä hyödynnetään esimerkiksi <a href="/wiki/Siki%C3%B6tutkimus" title="Sikiötutkimus">sikiötutkimuksissa</a>, nivelvaurioiden hoidossa, <a href="/wiki/Hammaskivi" title="Hammaskivi">hammaskiven</a> poistossa ja instrumenttien puhdistuksessa.<a href="#cite_note-34">[34]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Moderni_fysiikka_2">Moderni fysiikka</h4>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=14" title="Muokkaa osiota Moderni fysiikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=14" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Moderni fysiikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkelit: <a href="/wiki/Moderni_fysiikka" class="mw-disambig" title="Moderni fysiikka">Moderni fysiikka</a>, <a href="/wiki/Erityinen_suhteellisuusteoria" title="Erityinen suhteellisuusteoria">erityinen suhteellisuusteoria</a>, <a href="/wiki/Yleinen_suhteellisuusteoria" title="Yleinen suhteellisuusteoria">yleinen suhteellisuusteoria</a> ja <a href="/wiki/Kvanttimekaniikka" title="Kvanttimekaniikka">kvanttimekaniikka</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading5"><h5 id="Suhteellisuusteoria">Suhteellisuusteoria</h5>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=15" title="Muokkaa osiota Suhteellisuusteoria" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=15" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suhteellisuusteoria">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:1919_eclipse_negative.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/da/1919_eclipse_negative.jpg/250px-1919_eclipse_negative.jpg" decoding="async" width="250" height="321" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/da/1919_eclipse_negative.jpg/375px-1919_eclipse_negative.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/da/1919_eclipse_negative.jpg/500px-1919_eclipse_negative.jpg 2x" data-file-width="700" data-file-height="899" /></a><figcaption>Vuoden 1919 auringonpimennyksessä tehtiin yksi ensimmäisistä yleistä suhteellisuusteoriaa testaavia kokeita.</figcaption></figure> Suppea ja yleinen suhteellisuusteoria kuvaavat toistensa suhteen suurella nopeudella liikkuvien <a href="/wiki/Koordinaatisto" title="Koordinaatisto">koordinaatistojen</a> (havainnoitsijoiden) välisten havaintojen suhdetta, esimerkiksi samanaikaisuuden käsitettä. Yleinen suhteellisuusteoria myös selittää <a href="/wiki/Painovoima" title="Painovoima">painovoiman</a> avaruuden <a href="/wiki/Geometria" title="Geometria">geometriseksi</a> ominaisuudeksi. Suhteellisuusteoria poikkeaa klassisesta mekaniikasta hyvin paljon. Suhteellisuusteorioiden mukaan aika sekä avaruus ovat suhteellisia ja riippuvat nopeuksista. Toisin kuin klassisessa mekaniikassa, suhteellisuusteorioiden mukaan mikään koordinaatisto ei ole erityisasemassa toisiin nähden. Suhteellisuusteoria syntyi <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magnetismi_suhteellisuusteoriassa" title="Sähkömagnetismi suhteellisuusteoriassa">sähkömagnetismin</a> pohjalta.<a href="#cite_note-erikoinen_suhteellisuusteoria-35">[35]</a> <a href="/wiki/James_Maxwell" class="mw-redirect" title="James Maxwell">James Maxwellin</a> töiden pohjalta huomattiin ristiriita <a href="/wiki/Klassinen_suhteellisuusperiaate" class="mw-redirect" title="Klassinen suhteellisuusperiaate">klassisen suhteellisuusperiaatteen</a> ja Maxwellin yhtälöiden välillä. Newtonin liikeyhtälöt noudattavat Galilei-invarianssia. Galilei-invarianssissa tasaisessa liikkeessä olevan kappaleen ja levossa olevan kappaleen aika käy samaa aikaa. <a href="/wiki/Hendrik_Lorentz" title="Hendrik Lorentz">Hendrik Lorentz</a> korjasi Galilei-invarianssia siten, että aika käy eri tavalla liikkeessä olevan ja levossa olevan kappaleen välillä. Tämä tunnetaan <a href="/wiki/Lorentz-muunnos" title="Lorentz-muunnos">Lorentz-muunnoksena</a>.<a href="#cite_note-erikoinen_suhteellisuusteoria-35">[35]</a> Suhteellisuusteoria nojautuu juuri Lorentz-muunnokseen. Erikoisen suhteellisuusteorian mukaan liikkeessä olevan kappaleen aika käy hitaammin kuin levossa olevan. Tämä tunnetaan <a href="/wiki/Aikadilaatio" class="mw-redirect" title="Aikadilaatio">aikadilaationa</a>. Levossa olevan ja liikkeessä olevan kappaleen välinen aikaero on laskettavissa Lorentz-muunnosta apuna käyttäen. Vastaavanlainen ilmiö on havaittavissa pituuden suhteen. Pituus pienenee suurissa nopeuksissa. Pituus pienenee vain siinä suunnassa johon liikekin suuntautuu. Pituuden pieneneminen tunnetaan <a href="/wiki/Pituuskontraktio" class="mw-redirect" title="Pituuskontraktio">pituuskontraktiona</a>. Nämä erot ovat lähes olemattomia normaaleissa nopeuksissa, joten normaalissa elämässä ilmiöitä ei voi havaita. Siinä missä erikoinen suhteellisuusteoria on ristiriidassa Newtonin liikelakien kanssa on yleinen suhteellisuusteoria ristiriidassa kvanttimekaniikan kanssa. <div class="mw-heading mw-heading5"><h5 id="Kvanttimekaniikka">Kvanttimekaniikka</h5>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=16" title="Muokkaa osiota Kvanttimekaniikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=16" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kvanttimekaniikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Kvanttimekaniikka laajentaa klassisen fysiikan kuvausta <a href="/wiki/Hiukkanen" class="mw-disambig" title="Hiukkanen">hiukkasten</a> ja <a href="/wiki/Kentt%C3%A4_(fysiikka)" title="Kenttä (fysiikka)">kenttien</a> välisestä vuorovaikutuksesta eli alueelle, jossa klassinen mekaniikka ei enää päde. Tärkeitä ominaisuuksia kvanttimekaniikassa ovat hiukkasten <a href="/wiki/Aalto" title="Aalto">aallon-omaiset</a> <a href="/wiki/Interferenssi" title="Interferenssi">interferenssi</a>-ilmiöt, vastaavasti kenttien hiukkastyyppiset ominaisuudet kuten <a href="/wiki/Kvantittuminen" title="Kvantittuminen">kvantittuminen</a>, ja samantyyppisten hiukkasten tai aaltojen <a href="/wiki/Lomittuminen" title="Lomittuminen">lomittuminen</a>. Näitä ominaisuuksia tavataan yleensä erityisesti <a href="/wiki/Alkeishiukkanen" title="Alkeishiukkanen">alkeishiukkasilta</a>, mutta myös hiukkasten ryhmittymät voivat käyttäytyä kvanttimekaanisesti yhtenä kollektiivisena joukkona. Kvanttimekaniikka syntyi <a href="/wiki/Max_Born" title="Max Born">Max Bornin</a> ja hänen työryhmänsä tutkimustuloksena, kun he yrittivät löytää syytä elektronin epäjohdonmukaiselle käyttäytymiselle.<a href="#cite_note-Antti-Juhani_Kaijanaho-36">[36]</a> Kvanttimekaniikalle on tyypillistä <a href="/wiki/Indeterminismi" title="Indeterminismi">indeterminismi</a> eli tarkkojen ennustusten mahdottomuus; fysikaalisten suureiden tarkkojen arvojen sijasta täytyy puhua niiden todennäköisyysjakaumasta.<a href="#cite_note-Antti-Juhani_Kaijanaho-36">[36]</a> Koko kvanttimekaniikkaa kuvaa erityisen hyvin <a href="/wiki/Heisenbergin_ep%C3%A4tarkkuusperiaate" title="Heisenbergin epätarkkuusperiaate">Heisenbergin epätarkkuusperiaate</a>, jonka mukaan kahta komplementaarista ominaisuutta (kuten paikka ja liikemäärä) ei voida yhtä aikaa mitata äärettömän tarkasti – toisen tarkka tuntemus väistämättä johtaa toisen epämääräisyyteen. Atomin todellisen rakenteen kuvauksen pohjana käytetään kvanttimekaniikkaa. <a href="/w/index.php?title=Kvanttimekaaninen_atomimalli&action=edit&redlink=1" class="new" title="Kvanttimekaaninen atomimalli (sivua ei ole)">Kvanttimekaanisen atomimallin</a>, jossa elektroneja käsitellään aaltoina eikä hiukkasina, avulla kuvataan muun muassa elektronien järjestäytyminen atomin <a href="/wiki/Orbitaali" class="mw-redirect" title="Orbitaali">orbitaaleille</a>. Kvanttimekaniikka ennustaa myös niin sanotun <a href="/wiki/Antimateria" title="Antimateria">antimaterian</a> olemassaolon. Tämä on suora seuraus <a href="/wiki/Diracin_yht%C3%A4l%C3%B6" title="Diracin yhtälö">Diracin yhtälöstä</a>. Tämä on kokeellisesti todistettu oikeaksi päätelmäksi. Kvanttimekaniikka on onnistunut selittämään kaikki muut luonnon <a href="/wiki/Perusvuorovaikutus" title="Perusvuorovaikutus">perusvuorovaikutukset</a> paitsi gravitaation. Kvanttimekaniikka ja suhteellisuusteoria voivat kuulostaa järjen vastaisilta. Kvanttimekaniikka ennustaa monia asioita, joita voidaan pitää täysin järjettöminä. Esimerkiksi <a href="/wiki/Kvanttisuperpositio" title="Kvanttisuperpositio">kvanttisuperpositio</a> on tällainen. Kun on kysymys kappaleista, joiden energiat ovat niin suuria, että niiden rinnalla <a href="/wiki/Planckin_vakio" title="Planckin vakio">Planckin vakio</a> voidaan pyöristää nollaksi, kvanttimekaniikka johtaa kuitenkin samoihin tuloksiin kuin <a href="/wiki/Klassinen_fysiikka" title="Klassinen fysiikka">klassinen fysiikka</a>. Samaan tapaan suhteellisuusteoria johtaa klassisen fysiikan kanssa yhtäpitäviin tuloksiin silloin, kun kaikki nopeudet ovat paljon <a href="/wiki/Valonnopeus" title="Valonnopeus">valonnopeutta</a> pienempiä. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Tutkimuskohteen_mukainen_lajittelu">Tutkimuskohteen mukainen lajittelu</h3>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=17" title="Muokkaa osiota Tutkimuskohteen mukainen lajittelu" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=17" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tutkimuskohteen mukainen lajittelu">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Hiukkasfysiikka">Hiukkasfysiikka</h4>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=18" title="Muokkaa osiota Hiukkasfysiikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=18" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Hiukkasfysiikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Hiukkasfysiikka" title="Hiukkasfysiikka">Hiukkasfysiikka</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Sciences_exactes.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/Sciences_exactes.svg/250px-Sciences_exactes.svg.png" decoding="async" width="250" height="250" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/Sciences_exactes.svg/375px-Sciences_exactes.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/Sciences_exactes.svg/500px-Sciences_exactes.svg.png 2x" data-file-width="256" data-file-height="256" /></a><figcaption>Taiteilijan näkemys <a href="/wiki/Helium" title="Helium">heliumatomin</a> rakenteesta.</figcaption></figure> Hiukkasfysiikka tutkii aineen perimmäistä rakennetta eli <a href="/wiki/Alkeishiukkanen" title="Alkeishiukkanen">alkeishiukkasia</a>. Hiukkasfysiikan tutkimuksissa käytetään suuria <a href="/wiki/Hiukkaskiihdytin" title="Hiukkaskiihdytin">hiukkaskiihdyttimiä</a>, joiden avulla törmäytetään suurella nopeudella kulkevia hiukkasia toisiinsa. Törmäyksissä syntyy uusia hiukkasia, joiden perusteella pyritään todentamaan vallalla olevia teorioita aineen rakenteesta. Hiukkasfysiikkaa kutsutaan usein myös nimellä suurenergiafysiikka johtuen tutkittavien hiukkasten suuresta energiasta. Hiukkasfysiikka ja <a href="/wiki/Kosmologia" title="Kosmologia">kosmologia</a> pyrkivät etsimään vastauksia perustavanlaatuisiin kysymyksiin: mitä <a href="/wiki/Maailmankaikkeus" title="Maailmankaikkeus">maailmankaikkeuden</a> syntyhetkellä tapahtui, miten aine on syntynyt, ja miten aine käyttäytyy suurissa lämpötiloissa ja tiheyksissä (esimerkkinä <a href="/wiki/Alkur%C3%A4j%C3%A4hdys" title="Alkuräjähdys">alkuräjähdys</a> ja <a href="/wiki/Musta_aukko" title="Musta aukko">mustat aukot</a>)? Teoreettisesti hiukkasfysiikka nojautuu kvanttimekaniikkaan ja suppeaan suhteellisuusteoriaan. Hiukkasfysiikan pohjana on 1970-luvulla kehitetty niin sanottu <a href="/wiki/Hiukkasfysiikan_standardimalli" title="Hiukkasfysiikan standardimalli">standardimalli</a>, jonka tarkoituksena on kuvata aineen vuorovaikutuksia rakennetta. Standardimallilla on tiettyjä heikkouksia, joista johtuen teoreetikot yrittävät edelleen löytää parempaa teoriaa. Standardimalli sisältää kuitenkin kaikki muut vuorovaikutukset paitsi <a href="/wiki/Gravitaatio" class="mw-redirect" title="Gravitaatio">gravitaation</a>.<a href="#cite_note-37">[37]</a> <a href="/wiki/CERN" class="mw-redirect" title="CERN">CERNin</a> uuden <a href="/wiki/Large_Hadron_Collider" title="Large Hadron Collider">Large Hadron Colliderin</a> toivotaan tuovan vastauksen muun muassa siihen, onko oletettua hiukkasten <a href="/wiki/Massa" title="Massa">massan</a> selittävää <a href="/wiki/Higgsin_bosoni" title="Higgsin bosoni">Higgsin bosonia</a> olemassa. <a href="/wiki/S%C3%A4ieteoria" title="Säieteoria">Säieteorioista</a> toivotaan modernin fysiikan uutta aineen rakenteen teoriaa. Sen mukaan hiukkaset koostuvat pienen pienistä värähtelevistä energiakuiduista, säikeistä. Säieteoriat ovat ehdokkaita niin sanotuksi <a href="/wiki/Kaiken_teoria" title="Kaiken teoria">suureksi yhtenäisteoriaksi</a>, joka yhdistäisi kaikki vuorovaikutukset. Teoriat ovat kuitenkin hyvin kiistanalaisia, sillä sitä on vaikea osoittaa oikeaksi tai vääräksi nykyisillä mittausmenetelmillä. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Ydinfysiikka">Ydinfysiikka</h4>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=19" title="Muokkaa osiota Ydinfysiikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=19" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ydinfysiikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ydinfysiikka" title="Ydinfysiikka">Ydinfysiikka</a></div></dd></dl> Ydinfysiikka tutkii atomin ydintä ja ytimien hajoamista. Ydinfysiikassa, kuten hiukkasfysiikassa, ydintä tutkitaan hiukkaskiihdyttimien avulla. Ydinfysiikassa käytetyt kiihdyttimet ovat useimmiten paljon pienempiä. Keskeisiä tutkimuskohteita ydinfysiikassa on <a href="/wiki/Radioaktiivisuus" title="Radioaktiivisuus">radioaktiivisuus</a>. Ydinfysiikka on yksi käytännön elämän tärkeimmistä fysiikan haaroista. Ydinfysiikan tutkimukset mullistivat koko energiatalouden ja energiantuotannon; energiaa pystyttiin tuottamaan <a href="/wiki/Fissio" title="Fissio">fission</a> avulla aiempaa enemmän. Ennen ydinfysiikan valjastamista yhteiskunnalliseen, rauhanomaiseen, käyttöön sitä hyödynnettiin sotatoimissa. Ensimmäinen sotilaskäytössä ollut atomipommi pudotettiin 6. elokuuta 1945 <a href="/wiki/Hiroshima" title="Hiroshima">Hiroshimaan</a> ja kolmea päivää myöhemmin <a href="/wiki/Nagasaki" title="Nagasaki">Nagasakiin</a>. Ydinfysiikalla on kuitenkin paljon rauhanomaisia sovellutuksia lääketieteessä ja muilla aloilla. Ydinfysiikan odotetaan mullistavan uudelleen energiateollisuuden, kun ensimmäiset hallitut <a href="/wiki/Fuusioreaktori" title="Fuusioreaktori">fuusioreaktorit</a> saadaan kaupalliseen käyttöön. Nykyisessä fissioreaktiossa tuotetaan energiaa <a href="/wiki/Ketjureaktio_(fysiikka)" title="Ketjureaktio (fysiikka)">ketjureaktion</a> avulla, jossa raskaita atomin ytimiä halkaistaan pienemmiksi. Fuusion voidaan ajatella olevan täysin päinvastainen reaktio, sillä reaktiossa yhdistetään kaksi kevyttä atomin ydintä yhteen. Fuusio tullaan toteuttamaan vedyn ja vedyn isotooppien avulla. Toistaiseksi ongelmana on saada fuusioreaktio tuottamaan energiaa enemmän kuin se kuluttaa. Kaupallisia fuusioreaktoreita ei odoteta ennen vuotta 2050, mutta fossiilisten polttoaineiden väheneminen saattaa nopeuttaa fuusioreaktoreiden kehitystyötä. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Atomifysiikka">Atomifysiikka</h4>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=20" title="Muokkaa osiota Atomifysiikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=20" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Atomifysiikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Atomifysiikka" title="Atomifysiikka">Atomifysiikka</a></div></dd></dl> Atomifysiikka ja <a href="/w/index.php?title=Molekyylifysiikka&action=edit&redlink=1" class="new" title="Molekyylifysiikka (sivua ei ole)">molekyylifysiikka</a> tutkivat atomin kokoluokan ilmiöitä. Tähän kokoluokkaan sijoittuu myös <a href="/wiki/Kemia" title="Kemia">kemia</a>. Hiukkasfysiikassa tutkitaan atomin rakenteen pienimpiä osasia, kun taas atomifysiikassa tyydytään tutkimaan atomia eristäytyneenä yksikkönä. Atomifysiikka yhdistetään usein myös ydinfysiikkaan. Atomifysiikassa on kuitenkin kyse atomin, elektronit ja ydin yhdessä, tutkimisesta, kun taas ydinfysiikassa ollaan kiinnostuneita atomin ytimen rakenteesta. Molekyylifysiikka tutkii molekyylien ja atomien välisten sidosten fysikaalisia ominaisuuksia. Molekyylifysiikka on luonut käsitteen <a href="/wiki/Molekyyliorbitaali" title="Molekyyliorbitaali">molekyyliorbitaaleista</a>, joka kuvaa atomien orbitaalien yhdistymistä ja kertoo kovalenttisten sidosten syntytavan. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Tiiviin_aineen_fysiikka">Tiiviin aineen fysiikka</h4>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=21" title="Muokkaa osiota Tiiviin aineen fysiikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=21" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tiiviin aineen fysiikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Tiiviin_aineen_fysiikka" title="Tiiviin aineen fysiikka">Tiiviin aineen fysiikka</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Meissner_effect_p1390048.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/55/Meissner_effect_p1390048.jpg/250px-Meissner_effect_p1390048.jpg" decoding="async" width="250" height="179" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/55/Meissner_effect_p1390048.jpg/375px-Meissner_effect_p1390048.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/55/Meissner_effect_p1390048.jpg/500px-Meissner_effect_p1390048.jpg 2x" data-file-width="2400" data-file-height="1716" /></a><figcaption><a href="/wiki/Meissnerin_ilmi%C3%B6" title="Meissnerin ilmiö">Meissnerin ilmiötä</a> havainnollistaen <a href="/wiki/Magneetti" title="Magneetti">magneetti</a> levitoi korkeanlämpötilan <a href="/wiki/Suprajohde" title="Suprajohde">suprajohteen</a> yläpuolella. Suprajohteen alla on höyrystyvää nestemäistä typpeä.</figcaption></figure> Tiiviin aineen fysiikka tai kondensoituneen aineen fysiikka tutkii aineen makroskooppisia ilmiöitä aineen rakenneosasten tiivistyttyä yhteen <a href="/wiki/Olomuoto" title="Olomuoto">olomuotoon</a>. Aiemmin fysiikan haara tunnettiin nimellä <a href="/wiki/Kiinte%C3%A4n_olomuodon_fysiikka" title="Kiinteän olomuodon fysiikka">kiinteän olomuodon fysiikka</a>, mutta nimitys tiiviin aineen fysiikasta vakiintui, kun huomattiin vastaavanlaisten ilmiöiden tapahtuvan myös <a href="/wiki/Neste" title="Neste">nesteillä</a>. Tiiviin aineen fysiikka on fysiikan alan suurin tutkimusalue. Kvanttimekaniikka on tiiviin aineen fysiikan teoreettinen työkalu. Olennaisena osana tiiviin aineen fysiikkaa on hyvin matalissa lämpötiloissa havaitut ilmiöt, kuten <a href="/wiki/Suprajohtavuus" class="mw-redirect" title="Suprajohtavuus">suprajohtavuus</a>, <a href="/wiki/Supraneste" title="Supraneste">supranesteytyminen</a> ja <a href="/wiki/Bosen%E2%80%93Einsteinin_kondensaatti" title="Bosen–Einsteinin kondensaatti">Bosen–Einsteinin kondensaatti</a>. Suurin osa alan teorioista liittyy <a href="/wiki/Johtavuus" class="mw-redirect" title="Johtavuus">johtavuuteen</a> ja <a href="/wiki/Magnetismi" title="Magnetismi">magnetismiin</a>. Tiiviin aineen fysiikan tutkimuksen tuloksia sovelletaan <a href="/wiki/Materiaalifysiikka" title="Materiaalifysiikka">materiaalifysiikassa</a> ja <a href="/wiki/Nanoteknologia" title="Nanoteknologia">nanoteknologian</a>, <a href="/wiki/Tekniikka" title="Tekniikka">tekniikan</a> ja <a href="/wiki/Kemia" title="Kemia">kemian</a> tutkimuksessa. Ehkä tärkeimpiä keksintöjä tiiviin aineen fysiikan alalla on vuonna 1948 keksitty <a href="/wiki/Transistori" title="Transistori">transistori</a>. Transistori on vaikuttanut merkittävästi kaikkiin elektronisiin laitteisiin. Esimerkiksi tietokoneen nykyisen kaltainen toiminta olisi mahdotonta ilman transistoria. <a href="/wiki/Suuri_magnetoresistanssi" title="Suuri magnetoresistanssi">Suuren magnetoresistanssi-ilmiön</a> löytäminen 40 vuotta myöhemmin, vuonna 1988, mahdollisti puolestaan nykyisen <a href="/wiki/Kiintolevy" title="Kiintolevy">kovalevytekniikan</a>. Merkittävä löytö oli myös intialaisen <a href="/wiki/Satyendra_Nath_Bose" class="mw-redirect" title="Satyendra Nath Bose">Satyendra Nath Bosen</a> ja Albert Einsteinin ennustama Bosen-Einsteinin kondensaatti. Kvanttimekaniikan kehittyminen 1920-luvun lopussa on auttanut merkittävästi koko tiiviin aineen fysiikan kehittymisessä. Monien ilmiöiden selittäminen ilman kvanttimekaniikka ei olisi mahdollista. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Astrofysiikka">Astrofysiikka</h4>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=22" title="Muokkaa osiota Astrofysiikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=22" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Astrofysiikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Orion_Nebula_-_Hubble_2006_mosaic.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/Orion_Nebula_-_Hubble_2006_mosaic.jpg/250px-Orion_Nebula_-_Hubble_2006_mosaic.jpg" decoding="async" width="250" height="250" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/Orion_Nebula_-_Hubble_2006_mosaic.jpg/375px-Orion_Nebula_-_Hubble_2006_mosaic.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/Orion_Nebula_-_Hubble_2006_mosaic.jpg/500px-Orion_Nebula_-_Hubble_2006_mosaic.jpg 2x" data-file-width="6000" data-file-height="6000" /></a><figcaption>Kuvassa <a href="/wiki/Orionin_sumu" title="Orionin sumu">Orionin sumu</a></figcaption></figure> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Astrofysiikka" title="Astrofysiikka">Astrofysiikka</a></div></dd></dl> Astrofysiikka eli avaruusfysiikka on <a href="/wiki/T%C3%A4htitiede" title="Tähtitiede">tähtitieteen</a> haara, joka tutkii avaruuden ilmiöitä, joita on mahdollista kuvata ainakin matemaattisesti.<a href="#cite_note-38">[38]</a> Tutkimustyö kohdistuu eniten tähtiin sekä <a href="/wiki/Galaksi" title="Galaksi">galakseihin</a> ja niiden fysikaalisiin ilmiöihin. Tämän takia tutkimuksissa hyödyllinen fysiikan ala on <a href="/wiki/Plasmafysiikka" class="mw-redirect" title="Plasmafysiikka">plasmafysiikka</a>. Astrofysiikka on olennainen osa maailmankaikkeuden tutkimista ja sen tutkimustulokset ovat hyvin tärkeitä monille muille fysiikan ja tähtitieteen haaroille. Olennainen osa avaruusfysiikan tutkimuksesta kohdistuu <a href="/wiki/Aurinko" title="Aurinko">Aurinkoon</a> ja sen aiheuttamiin ilmiöihin Maassa ja lähiavaruudessa.<a href="#cite_note-39">[39]</a> Suomessa avaruusfysiikkaa tutkiva laitos on <a href="/wiki/Ilmatieteen_laitos" title="Ilmatieteen laitos">Ilmatieteen laitos</a>. Astrofysiikan tutkimuksen tärkeimpiin teorioihin kuuluu <a href="/wiki/Yleinen_suhteellisuusteoria" title="Yleinen suhteellisuusteoria">yleinen suhteellisuusteoria</a>, jonka avulla on ennustettu useita ilmiöitä ja joka selittää uusia aiemmin mahdottomiksi luultuja ilmiöitä. Ilmiöistä saadaan tietoa ensisijaisesti <a href="/wiki/Satelliitti" title="Satelliitti">satelliittien</a>, <a href="/wiki/Avaruusteleskooppi" class="mw-redirect" title="Avaruusteleskooppi">avaruusteleskooppien</a> sekä suurten maanpäällisten <a href="/wiki/Kaukoputki" title="Kaukoputki">kaukoputkien</a> avulla. Vuonna 2008 laukaistun <a href="/wiki/Planck" title="Planck">Planck</a>-satelliitin odotetaan antavan paljon hyödyllistä tietoa maailmankaikkeuden alkuajoista mittaamalla <a href="/wiki/Kosminen_taustas%C3%A4teily" title="Kosminen taustasäteily">mikroaaltotaustasäteilyä</a>. Suomessa satelliitin tekniikkaan panostettiin 10 miljoonaa euroa. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Fysiikan_käsitys_todellisuudesta">Fysiikan käsitys todellisuudesta</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=23" title="Muokkaa osiota Fysiikan käsitys todellisuudesta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=23" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Fysiikan käsitys todellisuudesta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Fysikaalinen_todellisuusk%C3%A4sitys" title="Fysikaalinen todellisuuskäsitys">Fysikaalinen todellisuuskäsitys</a></div></dd></dl> Fysikaalisella <a href="/wiki/Todellisuusk%C3%A4sitys" class="mw-redirect" title="Todellisuuskäsitys">todellisuuskäsityksellä</a> tarkoittaa tässä fysiikan tämänhetkisiin tuloksiin perustuvaa kokonaiskäsitystä <a href="/wiki/Todellisuus" title="Todellisuus">todellisuudesta</a> ja sen rakenteesta. Havaittu kaikkeus muodostuu sisäkkäisistä rakenteista, jotka vuorovaikuttavat keskenään neljällä <a href="/wiki/Perusvuorovaikutus" title="Perusvuorovaikutus">perusvuorovaikutuksella</a>. Tyypillistä on jakaa hahmotettavat asiat ja ilmiöt makroskooppisiin eli silmin havaittaviin ja mikroskooppisiin eli hyvin pieniin, joita ei voida havaita silmin. Näiden väliin jäävää aluetta kutsutaan mesoskooppiseksi. Makroskooppiset ilmiöt voidaan useimmiten perustella mikroskooppisten ilmiöiden pohjalta. Esimerkiksi lämpötilan nousu johtuu rakenneosasten lämpöliikkeen nopeutumisesta. <ul><li>Kaikkeuden ihmiselle hahmottuvat tasot: <ul><li><a href="/wiki/Galaksijoukko" title="Galaksijoukko">galaksijoukot</a></li> <li><a href="/wiki/Galaksi" title="Galaksi">galaksit</a></li> <li><a href="/wiki/Aurinkokunta" title="Aurinkokunta">aurinkokunnat</a></li> <li>yksittäiset <a href="/wiki/Taivaankappale" title="Taivaankappale">taivaankappaleet</a>, kuten <a href="/wiki/T%C3%A4hti" title="Tähti">tähdet</a> ja <a href="/wiki/Planeetta" title="Planeetta">planeetat</a></li> <li>ihmisen suuruusluokkaa olevat kappaleet</li> <li><a href="/wiki/Molekyyli" title="Molekyyli">molekyylit</a></li> <li><a href="/wiki/Atomi" title="Atomi">atomit</a></li> <li><a href="/wiki/Atomiydin" title="Atomiydin">ytimet</a></li> <li><a href="/wiki/Alkeishiukkanen" title="Alkeishiukkanen">alkeishiukkaset</a>.</li></ul></li></ul> <ul><li>Perusvuorovaikutukset: <ul><li><a href="/wiki/Gravitaatio" class="mw-redirect" title="Gravitaatio">gravitaatiovuorovaikutus</a></li> <li><a href="/wiki/Vahva_vuorovaikutus" title="Vahva vuorovaikutus">vahva vuorovaikutus</a></li> <li><a href="/wiki/Heikko_vuorovaikutus" title="Heikko vuorovaikutus">heikko vuorovaikutus</a></li> <li><a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6magneettinen_vuorovaikutus" class="mw-redirect" title="Sähkömagneettinen vuorovaikutus">sähkömagneettinen vuorovaikutus</a>.</li></ul></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Fysiikan_tutkimusmenetelmät">Fysiikan tutkimusmenetelmät</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=24" title="Muokkaa osiota Fysiikan tutkimusmenetelmät" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=24" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Fysiikan tutkimusmenetelmät">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Luonnontieteellinen_menetelm%C3%A4" title="Luonnontieteellinen menetelmä">Luonnontieteellinen menetelmä</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Yleistä">Yleistä</h3>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=25" title="Muokkaa osiota Yleistä" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=25" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Yleistä">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Fysiikka on 'kokeellinen teorioita todellisuudesta luova tiede'. Fysiikan <a href="/wiki/Tieteellinen_teoria" title="Tieteellinen teoria">teorioiden</a> tulee olla kokeellisesti testattavissa eli niiden tulee antaa kokeellisesti testattavia ennusteita. Fysiikka voidaan jakaa kahteen osaan, <a href="/wiki/Teoreettinen_fysiikka" title="Teoreettinen fysiikka">teoreettiseen fysiikkaan</a> ja <a href="/wiki/Kokeellinen_fysiikka" title="Kokeellinen fysiikka">kokeelliseen fysiikkaan</a>. Teoreettisessa fysiikassa muodostetaan ja tutkitaan matematiikan ja intuition avulla teorioita. Kokeellisessa fysiikassa suoritetaan <a href="/wiki/Koe" title="Koe">kokeita</a>, joilla testataan teorioiden antamien ennusteiden paikkansapitävyyttä. Kokeilla teoria saatetaan <a href="/wiki/Fallibilismi" title="Fallibilismi">falsifoida</a> eli todeta vääräksi tai puutteelliseksi mutta ei koskaan todistaa oikeaksi, vaan ainoastaan kokeen kohteena olleessa tapauksessa selityskykyiseksi. Fysikaalinen tieto on jatkuvasti keskeneräistä. Aiempaa tarkemman havaintovälineen käyttöönotto voi tuoda uusia havaintoja, joita vanha teoria ei selitä tai uusi teoreettinen keksintö tuo uuden näkökulman asiaan. Fysiikka tieteenä pyrkii mahdollisimman suureen rakenteellisuuteen. Rakenteellisuus merkitsee pyrkimystä irrallisista laeista kiinteän yhtenäisen kokonaiskuvan muodostamiseen, pyrkimystä hierarkkiseen tietorakenteeseen, jossa yksittäiset relaatiot ovat jäsentyneet hallittavaksi, ymmärrettäväksi ja ristiriidattomaksi kokonaisuudeksi, teoriaksi. Perimmäisenä pyrkimyksenä fysiikassa on luoda niin sanottu <a href="/wiki/Kaiken_teoria" title="Kaiken teoria">kaiken teoria</a>, joka selittäisi kaikki luonnon vuorovaikutukset. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Matematiikka_ja_tekniikka">Matematiikka ja tekniikka</h3>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=26" title="Muokkaa osiota Matematiikka ja tekniikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=26" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Matematiikka ja tekniikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Fysiikka on 'matemaattinen tiede'. Teoreettinen fysiikka ja yleensäkin teorioiden muodostaminen on kulkenut rinta rinnan matemaattisen kehityksen kanssa. Kokeellisen fysiikan kehitys on tiukasti sidoksissa tekniseen kehitykseen. Toisaalta fysiikka on keskeinen osa nykyistä teknistä kehitystä. Varhaisimpia esimerkkejä teknisen laitteen käyttöönotosta ja kokeellisen fysiikan kehitysaskeleesta on <a href="/wiki/Galileo_Galilei" title="Galileo Galilei">Galileo Galilein</a> kaukoputkihavainnot ja ylipäätään tähtitieteen kehitys. Mittalaitteet mahdollistavat luonnon havainnoinnin ihmiselle muuten tavoittamattomissa olevilla tasoilla, ne laajentavat ja tarkentavat ’näkökenttää’. Uudempi niin kutsuttu <a href="/wiki/Tietotekniikka" title="Tietotekniikka">tietotekniikka</a> mahdollistaa laskennon ja mallintamisen laajentumisen ihmisen omia kykyjä suuremmaksi, ne laajentavat ihmisen ’ajatuskykyä’. Näin teknisestä kehityksestä tulee osa myös fysiikan teoreettista puolta. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Fysiikan_tutkimus">Fysiikan tutkimus</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=27" title="Muokkaa osiota Fysiikan tutkimus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=27" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Fysiikan tutkimus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Fysiikan_tutkimus" title="Fysiikan tutkimus">Fysiikan tutkimus</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Fysiikka_ammattina">Fysiikka ammattina</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=28" title="Muokkaa osiota Fysiikka ammattina" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=28" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Fysiikka ammattina">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Fyysikko" title="Fyysikko">Fyysikko</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Fysiikan_opiskelu">Fysiikan opiskelu</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=29" title="Muokkaa osiota Fysiikan opiskelu" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=29" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Fysiikan opiskelu">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Physics_Book.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/Physics_Book.jpg/250px-Physics_Book.jpg" decoding="async" width="250" height="188" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/Physics_Book.jpg/375px-Physics_Book.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/be/Physics_Book.jpg/500px-Physics_Book.jpg 2x" data-file-width="1280" data-file-height="960" /></a><figcaption>Kuva fysiikan oppikirjasta</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Suomessa">Suomessa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=30" title="Muokkaa osiota Suomessa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=30" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suomessa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Suomi" title="Suomi">Suomessa</a> fysiikan opiskelu alkaa pakollisena aineena <a href="/wiki/Peruskoulu" title="Peruskoulu">peruskoulussa</a>.<a href="#cite_note-40">[40]</a> Peruskoulun fysiikassa pyritään ennemmin kokeellisuuteen kuin teoreettiseen ajatteluun.<a href="#cite_note-41">[41]</a> <a href="/wiki/Lukio" title="Lukio">Lukiossa</a> fysiikasta on yksi pakollinen kurssi sekä seitsemän valtakunnallista syventävää kurssia. Valtakunnallisten kurssien lisäksi lukiot tarjoavat omia syventäviä kursseja.<a href="#cite_note-42">[42]</a> Yliopistojen opiskelijavalinnassa painotetaan fysiikan lisäksi matematiikan osaamista. Riittävä menestys ja opintojen laajuus lukio-opinnoissa ja ylioppilaskirjoituksissa mahdollistaa usein yliopistoon pääsemisen ilman pääsykoetta, ns. paperivalinnan, jolla valitaan noin 80 % opiskelijoista. Loput valitaan valintakokeen tai/ja opintomenestyksen perusteella. Tiedekunnat päättävät itse opiskelijavalinnan yksityiskohdat.<a href="#cite_note-luonnontieteet.fi-43">[43]</a> Pintapuolisesti fysiikkaa, nk. insinöörifysiikkaa, opetetaan myös kaikissa teknisen alan oppilaitoksissa. Fysiikkaa opetetaan omana oppiaineenaan yliopistoissa yleensä matemaattis-luonnontieteellisissä tiedekunnissa.<a href="#cite_note-44">[44]</a> Opintojen tutkintonimike on tasosta ja tiedekunnasta riippuen luonnontieteiden kandidaatti, filosofian maisteri, filosofian lisensiaatti, filosofian tohtori, tekniikan kandidaatti, diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti tai tekniikan tohtori. Riittävän tutkimustyön jälkeen henkilöä voidaan kutsua <a href="/wiki/Fyysikko" title="Fyysikko">fyysikoksi</a>. Puhdasta fysiikkaa opetetaan myös teknillisissä korkeakouluissa. Fysiikan opetus tapahtuu tavallisesti suomeksi, mutta esimerkiksi oppikirjat ovat usein englanninkielisiä heti peruskursseista lähtien. Perustutkintoon kuuluvat LuK-tutkimus ja <a href="/wiki/Pro_gradu" class="mw-redirect" title="Pro gradu">pro gradu</a> -työ tehdään yleensä suomeksi.<a href="#cite_note-Opinnaytteet_2006-45">[45]</a> Myös lisensiaatin työ saatetaan tehdä suomeksi, mutta väitöskirja tehdään lähes aina englanniksi.<a href="#cite_note-Opinnaytteet_2006-45">[45]</a> Olennaisena osana fysiikan opiskeluun kuuluu matematiikan opiskelu, sillä ”matematiikkaa hallitsemattomasta ihmisestä ei tule fyysikkoa”<a href="#cite_note-46">[46]</a>. Tavallisesti fysiikkaa yliopistossa pääaineena opiskelevat lukevat matematiikkaa sivuaineena ja yleensä se kuuluukin pakollisena opintoihin. Muita tyypillisiä sivuaineita ovat kemia, biologia sekä tietotekniikka. Fysiikkaa voidaan opiskella myös poikkitieteellisesti. Esimerkiksi <a href="/wiki/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n_yliopisto" title="Jyväskylän yliopisto">Jyväskylän yliopistossa</a> <a href="/wiki/Nanotiede" title="Nanotiede">nanotieteen</a> koulutusohjelmassa opiskellaan fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa<a href="#cite_note-47">[47]</a>. Suomen liittyminen <a href="/wiki/Euroopan_unioni" title="Euroopan unioni">Euroopan unioniin</a> on helpottanut opiskelijoiden siirtymistä opiskelemaan ulkomaille tai antanut mahdollisuuden ulkomaalaisten opiskelijoiden tulla Suomeen opiskelemaan. Esimerkiksi Erasmus-ohjelma antaa kaikkien alojen tutkinto-opiskelijoille mahdollisuuden 3–12 kuukauden tuettuihin korkea-asteen opintoihin EU:n jäsenmaissa, ETA-maissa (Islanti, Norja ja Liechtenstein), ja Turkissa.<a href="#cite_note-48">[48]</a> Suomi on yhteistyössä monien järjestöjen kanssa, esimerkiksi <a href="/wiki/CERN" class="mw-redirect" title="CERN">CERN:in</a> ja <a href="/wiki/Euroopan_avaruusj%C3%A4rjest%C3%B6" title="Euroopan avaruusjärjestö">ESA:n</a> kanssa. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Merkittävät_fysiikan_alan_palkinnot_ja_tapahtumat">Merkittävät fysiikan alan palkinnot ja tapahtumat</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=31" title="Muokkaa osiota Merkittävät fysiikan alan palkinnot ja tapahtumat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=31" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Merkittävät fysiikan alan palkinnot ja tapahtumat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Kansainväliset palkinnot <ul><li><a href="/wiki/Nobelin_fysiikanpalkinto" title="Nobelin fysiikanpalkinto">Nobelin fysiikanpalkinto</a></li> <li><a href="/w/index.php?title=Diracin_palkinto&action=edit&redlink=1" class="new" title="Diracin palkinto (sivua ei ole)">Diracin palkinto</a></li> <li><a href="/w/index.php?title=Lorentzin_mitali&action=edit&redlink=1" class="new" title="Lorentzin mitali (sivua ei ole)">Lorentzin mitali</a></li> <li><a href="/wiki/Albert_Einstein_-mitali" title="Albert Einstein -mitali">Albert Einstein -mitali</a></li> <li><a href="/wiki/Max_Planck_-mitali" title="Max Planck -mitali">Max Planck -mitali</a></li></ul> Suomessa jaettavat palkinnot <ul><li><a href="/wiki/V%C3%A4is%C3%A4l%C3%A4n_palkinto" title="Väisälän palkinto">Väisälän palkinto</a> (<a href="/wiki/Suomalainen_Tiedeakatemia" title="Suomalainen Tiedeakatemia">Suomalainen Tiedeakatemia</a>)</li> <li><a href="/w/index.php?title=Magnus_Ehrnroothin_palkinto&action=edit&redlink=1" class="new" title="Magnus Ehrnroothin palkinto (sivua ei ole)">Magnus Ehrnroothin palkinto</a> (<a href="/wiki/Suomen_Tiedeseura" title="Suomen Tiedeseura">Suomen Tiedeseura</a>)</li> <li><a href="/w/index.php?title=Th._Hom%C3%A9nin_palkinto&action=edit&redlink=1" class="new" title="Th. Homénin palkinto (sivua ei ole)">Th. Homénin palkinto</a> (<a href="/wiki/Suomen_Tiedeseura" title="Suomen Tiedeseura">Suomen Tiedeseura</a>)</li></ul> Tapahtumat <ul><li><a href="/wiki/Solvay-konferenssi" title="Solvay-konferenssi">Solvay-konferenssi</a></li> <li><a href="/wiki/Kansainv%C3%A4liset_fysiikkaolympialaiset" title="Kansainväliset fysiikkaolympialaiset">Kansainväliset fysiikkaolympialaiset</a></li> <li><a href="/w/index.php?title=Poincar%C3%A9_Seminar&action=edit&redlink=1" class="new" title="Poincaré Seminar (sivua ei ole)">Poincaré Seminar</a></li> <li><a href="/w/index.php?title=Shelter_Island_Conference&action=edit&redlink=1" class="new" title="Shelter Island Conference (sivua ei ole)">Shelter Island Conference</a></li> <li><a href="/wiki/Kansainv%C3%A4linen_fysiikan_vuosi" title="Kansainvälinen fysiikan vuosi">Fysiikan vuosi 2005</a></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Katso_myös">Katso myös</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=32" title="Muokkaa osiota Katso myös" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=32" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Katso myös">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22431496">.mw-parser-output .side-box{margin:4px 0;box-sizing:border-box;border:1px solid #aaa;font-size:88%;line-height:1.25em;background-color:#f9f9f9;display:flow-root}.mw-parser-output .side-box-abovebelow,.mw-parser-output .side-box-text{padding:0.25em 0.9em}.mw-parser-output .side-box-image{padding:2px 0 2px 0.9em;text-align:center}.mw-parser-output .side-box-imageright{padding:2px 0.9em 2px 0;text-align:center}@media(min-width:500px){.mw-parser-output .side-box-flex{display:flex;align-items:center}.mw-parser-output .side-box-text{flex:1;min-width:0}}@media(min-width:720px){.mw-parser-output .side-box{width:238px}.mw-parser-output .side-box-right{clear:right;float:right;margin-left:1em}.mw-parser-output .side-box-left{margin-right:1em}}</style><div class="side-box side-box-right plainlinks"> <div class="side-box-flex"> <div class="side-box-image"><a href="/wiki/Tiedosto:Stylised_atom_with_three_Bohr_model_orbits_and_stylised_nucleus.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Stylised_atom_with_three_Bohr_model_orbits_and_stylised_nucleus.svg/32px-Stylised_atom_with_three_Bohr_model_orbits_and_stylised_nucleus.svg.png" decoding="async" width="32" height="36" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Stylised_atom_with_three_Bohr_model_orbits_and_stylised_nucleus.svg/48px-Stylised_atom_with_three_Bohr_model_orbits_and_stylised_nucleus.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Stylised_atom_with_three_Bohr_model_orbits_and_stylised_nucleus.svg/64px-Stylised_atom_with_three_Bohr_model_orbits_and_stylised_nucleus.svg.png 2x" data-file-width="530" data-file-height="600" /></a></div> <div class="side-box-text plainlist"><a href="/wiki/Teemasivu:Fysiikka" title="Teemasivu:Fysiikka">Fysiikan teemasivu</a></div></div> </div> <ul><li><a href="/wiki/Fysiikan_filosofia" title="Fysiikan filosofia">Fysiikan filosofia</a></li> <li><a href="/wiki/Luettelo_keskeisist%C3%A4_fysiikan_aiheista" title="Luettelo keskeisistä fysiikan aiheista">Luettelo keskeisistä fysiikan aiheista</a></li> <li><a href="/wiki/Ratkaisemattomat_fysiikan_ongelmat" title="Ratkaisemattomat fysiikan ongelmat">Ratkaisemattomat fysiikan ongelmat</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_Fyysikkoseura" title="Suomen Fyysikkoseura">Suomen Fyysikkoseura</a></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Lähteet">Lähteet</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=33" title="Muokkaa osiota Lähteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=33" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lähteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li>Ahtiainen, Marketta & Aromaa, Vuokko & Heininen, Simo & Kauppinen, Sirkka & Sihvola, Juha: Eurooppalaisen ihmisen aikakirja. Edita Publishing Oy, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-37-4216-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-37-4216-4">ISBN 951-37-4216-4</a> </li> <li>Lehto, Heikki & Luoma, Tapani & Eloranta, Kari U.: Fysiikka 1 – Fysiikka luonnontieteenä. Tammi, 2005. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-26-4835-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-26-4835-0">ISBN 951-26-4835-0</a> </li> <li>Lehto, Heikki & Luoma, Tapani & Havukainen, Raimo & Leskinen, Janna: Fysiikka 2–3 – Lämpö – Aallot. Tammi, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-26-5223-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-26-5223-4">ISBN 951-26-5223-4</a> </li> <li>Fölsing, Albrecht: Albert Einstein: Elämäkerta. ((Alkuteos: Albert Einstein: Eine Biographie, 1995.) Suomentanut Seppo Hyrkäs) Helsinki: Terra Cognita, 1999. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/952-5202-27-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/952-5202-27-5">ISBN 952-5202-27-5</a> </li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Viitteet">Viitteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=34" title="Muokkaa osiota Viitteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=34" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Viitteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div id="viitteet-malline" class="viitteet-malline" style="-moz-column-count:; -webkit-column-count:; column-count:; -moz-column-width: 35em; -webkit-column-width: 35em; column-width: 35em; list-style-type:decimal;"><ol class="references"> <li id="cite_note-Kielitoimiston_sanakirja-1"><a href="#cite_ref-Kielitoimiston_sanakirja_1-0">↑</a> Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/952-5446-11-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/952-5446-11-5">ISBN 952-5446-11-5</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/fysiikka">Teoksen verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-Fysiikka_1_s._10-2">↑ <a href="#cite_ref-Fysiikka_1_s._10_2-0">a</a> <a href="#cite_ref-Fysiikka_1_s._10_2-1">b</a> Fysiikka 1, Fysiikka luonnontieteenä s. 10 </li> <li id="cite_note-Fysiikka_1_s._11-3">↑ <a href="#cite_ref-Fysiikka_1_s._11_3-0">a</a> <a href="#cite_ref-Fysiikka_1_s._11_3-1">b</a> Fysiikka 1, Fysiikka luonnontieteenä s. 11 </li> <li id="cite_note-seppanen-4">↑ <a href="#cite_ref-seppanen_4-0">a</a> <a href="#cite_ref-seppanen_4-1">b</a> Jouko Seppänen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.norssi.helsinki.fi/Home/fyskem/Fysiikka/Historia/Klassinen%20fysiikka/02_Muinaisaika.html">Klassisen fysiikan historia – Muinaisaika</a> Norssi. Viitattu 16.5.2007. </li> <li id="cite_note-5"><a href="#cite_ref-5">↑</a> Hannu Karttunen: Demokritos (n. 460-370 eaa.) Ursa. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://archive.ph/A8FWt">Arkistoitu</a> 20.7.2011. Viitattu 16.5.2007. </li> <li id="cite_note-6"><a href="#cite_ref-6">↑</a> Eurooppalaisen ihmisen aikakirja s. 25 </li> <li id="cite_note-7"><a href="#cite_ref-7">↑</a> Alma Jylhä: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://yliopistolehti.helsinki.fi/2001_07/lyhyet.html">Henkeä tieteeseen</a> Yliopisto-lehti. Helsingin yliopisto. Viitattu 16.5.2007. </li> <li id="cite_note-8"><a href="#cite_ref-8">↑</a> Eurooppalaisen ihmisen aikakirja s. 98 </li> <li id="cite_note-9"><a href="#cite_ref-9">↑</a> Reijo Rasinkangas: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://cc.oulu.fi/~rar/historia/A_-700--100.html">Tieteen ja ajattelun historiaa</a> Oulun yliopisto. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070614105452/http://cc.oulu.fi/~rar/historia/A_-700--100.html">Arkistoitu</a> 14.6.2007. </li> <li id="cite_note-10"><a href="#cite_ref-10">↑</a> Simo Knuuttila: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://journal.fi/tt/article/view/58182/19852">Aika ja ajattomuus</a> Tieteessä tapahtuu. Tieteellisten seurain valtuuskunta. Viitattu 17.5.2023. </li> <li id="cite_note-11"><a href="#cite_ref-11">↑</a> Gutas, Dimitri: Greek Thought, Arabic Culture. The Graeco-Arabic Translation Movement in Baghdad and Early Abbasid Society (2nd–4th/8th–10th centuries). Routledge, 1998. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste </li> <li id="cite_note-12"><a href="#cite_ref-12">↑</a> Jouko Seppänen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.norssi.helsinki.fi/Home/FysKem/Fysiikka/Historia/Klassinen%20fysiikka/10_Paine-_ja_virtausoppi.html">Klassisen fysiikan oppihistoria</a> Norssi. Viitattu 15.5.2007. </li> <li id="cite_note-13"><a href="#cite_ref-13">↑</a> Eric W. Weisstein: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://scienceworld.wolfram.com/biography/Dalton.html">Dalton, John (1766–1844)</a> Science World. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-14"><a href="#cite_ref-14">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.phys.jyu.fi/homepages/heikkinen/fys222/kalvot05.pdf">Luentomateriaali: Maxwell'in yhtälöt</a> Jyväskylän yliopisto. </li> <li id="cite_note-15"><a href="#cite_ref-15">↑</a> Tiedeviisas kansa. Jukka Ruukki. Tiede-lehti 13/2022. Sivu 4 </li> <li id="cite_note-16"><a href="#cite_ref-16">↑</a> Albert Einstein Elämäkerta s. 127 </li> <li id="cite_note-17"><a href="#cite_ref-17">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://vanha.physics.utu.fi/theory/Kirjoituksia/kvantti100.html">Sadassa vuodessa mustan kappaleen säteilystä teleportaatioon</a> Turun yliopisto. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20110720194144/http://vanha.physics.utu.fi/theory/Kirjoituksia/kvantti100.html">Arkistoitu</a> 20.7.2011. </li> <li id="cite_note-18"><a href="#cite_ref-18">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://web.lemoyne.edu/~giunta/EA/THOMSONann.HTML">Elements and Atoms: Chapter 16 Discovery of the Electron: J. J. Thomson</a> Le Moynen yliopisto. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-19"><a href="#cite_ref-19">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://nobelprize.org/nobel_prizes/physics/laureates/1937/index.html">The Nobel Prize in Physics 1937</a> Nobel Foundation. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-20"><a href="#cite_ref-20">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202526.html">Marie Curie – elämä</a> Terra Cognita. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070115192836/http://www.terracognita.fi/kirjat/9525202526.html">Arkistoitu</a> 15.1.2007. </li> <li id="cite_note-21"><a href="#cite_ref-21">↑</a> Kari Enqvist: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_11/ylart1.htm">Radioaktiivinen säteily -elämän ja kuoleman lähettiläs</a> Yliopisto-lehti. Helsingin yliopisto. </li> <li id="cite_note-22"><a href="#cite_ref-22">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.fyslab.hut.fi/kurssit/Tfy-44.126/luento1.pdf">TFY-44.126 Kvanttimekaniikka I</a> Teknillinen korkeakoulu. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070611185148/http://www.fyslab.hut.fi/kurssit/Tfy-44.126/luento1.pdf">Arkistoitu</a> 11.6.2007. </li> <li id="cite_note-23"><a href="#cite_ref-23">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www-donut.fnal.gov/web_pages/standardmodelpg/TheStandardModel.html">The Standard Model</a> donut.fnal.gov. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-24"><a href="#cite_ref-24">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.fyysikkoseura.fi/WYP2005/mediassa.shtml">Fysiikan vuosi mediassa</a> Suomen fyysikkoseura. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070928142936/http://www.fyysikkoseura.fi/WYP2005/mediassa.shtml">Arkistoitu</a> 28.9.2007. </li> <li id="cite_note-25"><a href="#cite_ref-25">↑</a> Roger D. Blandford: Modern classical physics : optics, fluids, plasmas, elasticity, relativity, and statistical physics. Princeton, New Jersey: Princeton University Press, 2017. 900684172 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste </li> <li id="cite_note-Makeniikka.pdf-26"><a href="#cite_ref-Makeniikka.pdf_26-0">↑</a> Hannu Koskinen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://theory.physics.helsinki.fi/~xfiles/mek/03/Mek_03_web_1.pdf">Mekaniikka</a> Helsingin yliopisto.[<a href="/wiki/Wikiprojekti:Linkit" title="Wikiprojekti:Linkit">vanhentunut linkki</a>] </li> <li id="cite_note-27"><a href="#cite_ref-27">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kaytannonfysiikka/sanasto.asp">Sanasto</a> Edu.fi. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070519192816/http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kaytannonfysiikka/sanasto.asp">Arkistoitu</a> 19.5.2007. Viitattu 18.5.2007. </li> <li id="cite_note-28"><a href="#cite_ref-28">↑</a> Antti-Juhani Kaijanaho: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://antti-juhani.kaijanaho.fi/iki/tekstit/fyystode/classic.html">Klassisen fysiikan aikakausi</a> Antti-Juhan Kaijanaho. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070928061104/http://antti-juhani.kaijanaho.fi/iki/tekstit/fyystode/classic.html">Arkistoitu</a> 28.9.2007. Viitattu 1.8.2007. </li> <li id="cite_note-29"><a href="#cite_ref-29">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://physics.oulu.fi/opetus/opintojakso.php?id=766321A">766321A Sähkömagnetismi I 4 op</a> Oulun yliopisto. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070616172159/http://physics.oulu.fi/opetus/opintojakso.php?id=766321A">Arkistoitu</a> 16.6.2007. </li> <li id="cite_note-30"><a href="#cite_ref-30">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://butler.cc.tut.fi/~trantala/opetus/files/Misc/LO.A4.pdf">Opetus</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20110720194102/http://butler.cc.tut.fi/~trantala/opetus/files/Misc/LO.A4.pdf">Arkistoitu</a> – Internet Archive) Tampereen teknillinen yliopisto (pdf) </li> <li id="cite_note-31"><a href="#cite_ref-31">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=208">Uutiset,</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070930185711/http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=208">Arkistoitu</a> – Internet Archive) Tiede-lehti </li> <li id="cite_note-32"><a href="#cite_ref-32">↑</a> Leo Kärkkäinen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.physics.helsinki.fi/common/kurssienkoti/akustiikka/akustiikka.html">Akustiikka</a> Helsingin yliopisto. </li> <li id="cite_note-33"><a href="#cite_ref-33">↑</a> Lämpö – Aallot 2–3 s. 213 </li> <li id="cite_note-34"><a href="#cite_ref-34">↑</a> Lämpö – Aallot 2–3 s. 222 </li> <li id="cite_note-erikoinen_suhteellisuusteoria-35">↑ <a href="#cite_ref-erikoinen_suhteellisuusteoria_35-0">a</a> <a href="#cite_ref-erikoinen_suhteellisuusteoria_35-1">b</a> Hannu Karttunen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.astro.utu.fi/zubi/phys/specrel.htm">Erikoinen suhteellisuusteoria</a> Ursa. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20081113132132/http://www.astro.utu.fi/zubi/phys/specrel.htm">Arkistoitu</a> 13.11.2008. Viitattu 18.5.2007. </li> <li id="cite_note-Antti-Juhani_Kaijanaho-36">↑ <a href="#cite_ref-Antti-Juhani_Kaijanaho_36-0">a</a> <a href="#cite_ref-Antti-Juhani_Kaijanaho_36-1">b</a> Antti-Juhani Kaijanaho: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://antti-juhani.kaijanaho.fi/iki/tekstit/fyystode/moderni.html">Fyysinen todellisuus: Modernin fysiikan aikakausi</a> 1996. Antti-Juhani Kaijanaho. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070302004842/http://antti-juhani.kaijanaho.fi/iki/tekstit/fyystode/moderni.html">Arkistoitu</a> 2.3.2007. Viitattu 18.5.2007. </li> <li id="cite_note-37"><a href="#cite_ref-37">↑</a> Kari Rummukainen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.cc.oulu.fi/~tf/tiedostot/pub/esittely/hiukkasfys.pdf">Teoreettinen hiukkasfysiikka ja kosmologia Oulun yliopistossa</a> Oulun yliopisto. Viitattu 18.5.2007.[<a href="/wiki/Wikiprojekti:Linkit" title="Wikiprojekti:Linkit">vanhentunut linkki</a>] </li> <li id="cite_note-38"><a href="#cite_ref-38">↑</a> Hannu Koskinen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://theory.physics.helsinki.fi/~space/">Avaruusfysiikka</a> Helsingin yliopisto. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070621030924/http://theory.physics.helsinki.fi/~space/">Arkistoitu</a> 21.6.2007. Viitattu 22.5.2007. (englanniksi)() </li> <li id="cite_note-39"><a href="#cite_ref-39">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.fmi.fi/organisaatio/yhteys_43.html">Avaruusfysiikka</a> Ilmatieteen laitos. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20041209114907/http://www.fmi.fi/organisaatio/yhteys_43.html">Arkistoitu</a> 9.12.2004. Viitattu 22.5.2007. </li> <li id="cite_note-40"><a href="#cite_ref-40">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetus/fysiikka-ja-kemia-perusopetuksessa">Fysiikka ja kemia perusopetuksessa</a> Opetushallitus. Viitattu 24.6.2023. </li> <li id="cite_note-41"><a href="#cite_ref-41">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.maol.fi/index.php?id=26">Pedagoginen toiminta</a> Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry. </li> <li id="cite_note-42"><a href="#cite_ref-42">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2002/20020955">Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 14.11.2002/955</a> Finlex. </li> <li id="cite_note-luonnontieteet.fi-43"><a href="#cite_ref-luonnontieteet.fi_43-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.luonnontieteet.fi/hakeminen/fysiikka">Fysiikan valintaperusteet</a> 13.5.2005. Luonnontieteet.fi. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070624153954/http://www.luonnontieteet.fi/hakeminen/fysiikka">Arkistoitu</a> 24.6.2007. Viitattu 19.5.2007. </li> <li id="cite_note-44"><a href="#cite_ref-44">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/tiedekunta/fysiikan-osasto/fysiikan-opiskelu">Fysiikan opiskelu | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | Helsingin yliopisto</a> www.helsinki.fi. Viitattu 24.6.2023. </li> <li id="cite_note-Opinnaytteet_2006-45">↑ <a href="#cite_ref-Opinnaytteet_2006_45-0">a</a> <a href="#cite_ref-Opinnaytteet_2006_45-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.physics.utu.fi/opiskelu/opinnaytteet/2006.html">Opinnäytteet 2006</a> Turun yliopisto. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20110720194144/http://www.physics.utu.fi/opiskelu/opinnaytteet/2006.html">Arkistoitu</a> 20.7.2011. Viitattu 19.5.2007. </li> <li id="cite_note-46"><a href="#cite_ref-46">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://physics.oulu.fi/index.php?tag=requirements">Sinustako fyysikko</a> Oulun yliopisto. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20060627223928/http://physics.oulu.fi/index.php?tag=requirements">Arkistoitu</a> 27.6.2006. Viitattu 17.5.2007. </li> <li id="cite_note-47"><a href="#cite_ref-47">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/suomeksi/nano-opinnot">Nanoscience Center:Opinnot</a> Jyväskylän yliopisto. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080929221642/http://www.jyu.fi/science/muut_yksikot/nsc/suomeksi/nano-opinnot">Arkistoitu</a> 29.9.2008. Viitattu 17.5.2007. </li> <li id="cite_note-48"><a href="#cite_ref-48">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.uta.fi/opiskelu/kv-asiat/erasmus/erasmus-ohjelma.html">Mikä on Sokrates/Erasmus-ohjelma?</a> Tampereen yliopisto. Viitattu 28.5.2007. </li> </ol> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Kirjallisuutta">Kirjallisuutta</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=35" title="Muokkaa osiota Kirjallisuutta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=35" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kirjallisuutta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22431496"><div class="side-box side-box-right plainlinks sistersitebox"> <div class="side-box-flex"> <div class="side-box-image"><a href="/wiki/Tiedosto:Wikisource-logo.svg" class="mw-file-description"><img alt="" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Wikisource-logo.svg/38px-Wikisource-logo.svg.png" decoding="async" width="38" height="40" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Wikisource-logo.svg/57px-Wikisource-logo.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Wikisource-logo.svg/76px-Wikisource-logo.svg.png 2x" data-file-width="410" data-file-height="430" /></a></div> <div class="side-box-text plainlist"><a href="/wiki/Wikiaineisto" title="Wikiaineisto">Wikiaineistoon</a> on tallennettu tekstiä aiheesta: <a href="https://fi.wikisource.org/wiki/Kirjallisuutta_fysiikasta" class="extiw" title="s:Kirjallisuutta fysiikasta">Kirjallisuutta fysiikasta</a></div></div> </div> <ul><li>Karttunen, Hannu: Fysiikka. (Tiedettä kaikille. Ursan julkaisuja 89) Helsingissä: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/952-5329-32-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/952-5329-32-1">ISBN 952-5329-32-1</a> </li></ul> Korkeakoulujen perusoppikirjoja <ul><li>Kurki-Suonio, Kaarle ja Riitta: Vuorovaikuttavat kappaleet – mekaniikan perusteet. (5. painos) Limes ry, 2000. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-745-167-9" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-745-167-9">ISBN 951-745-167-9</a> </li> <li>Kurki-Suonio, Kaarle ja Riitta: Vuorovaikutuksista kenttiin – sähkömagnetismin perusteet. (5. painos) Limes ry, 1999. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-745-155-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-745-155-5">ISBN 951-745-155-5</a> </li> <li>Kurki-Suonio, Kaarle ja Riitta: Aaltoliikkeestä dualismiin. (4. painos) Limes ry, 1997. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-745-133-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-745-133-4">ISBN 951-745-133-4</a> </li> <li>Kurki-Suonio, Kaarle ja Riitta: Fysiikan merkitykset ja rakenteet. Limes ry, 1994. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-745-157-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-745-157-1">ISBN 951-745-157-1</a> </li> <li>Maalampi, Jukka & Tapani, Perko: Lyhyt modernin fysiikan johdatus. (4. korj. painos) Helsinki: Limes, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-745-213-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-745-213-6">ISBN 951-745-213-6</a> </li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Aiheesta_muualla">Aiheesta muualla</h2>[<a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit&section=36" title="Muokkaa osiota Aiheesta muualla" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit&section=36" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aiheesta muualla">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22431496"><div class="side-box side-box-right plainlinks sistersitebox"> <div class="side-box-flex"> <div class="side-box-image"><a href="/wiki/Tiedosto:Wikibooks-logo-en-noslogan.svg" class="mw-file-description"><img alt="" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/df/Wikibooks-logo-en-noslogan.svg/40px-Wikibooks-logo-en-noslogan.svg.png" decoding="async" width="40" height="40" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/df/Wikibooks-logo-en-noslogan.svg/60px-Wikibooks-logo-en-noslogan.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/df/Wikibooks-logo-en-noslogan.svg/80px-Wikibooks-logo-en-noslogan.svg.png 2x" data-file-width="400" data-file-height="400" /></a></div> <div class="side-box-text plainlist"><a href="https://fi.wikibooks.org/wiki/" class="extiw" title="b:">Wikikirjastossa</a> on aihe: <a href="https://fi.wikibooks.org/wiki/Fysiikan_oppikirja" class="extiw" title="b:Fysiikan oppikirja">Fysiikan oppikirja</a></div></div> </div> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22431496"><div class="side-box side-box-right plainlinks sistersitebox"> <div class="side-box-flex"> <div class="side-box-image"><a href="/wiki/Tiedosto:Wikibooks-logo-en-noslogan.svg" class="mw-file-description"><img alt="" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/df/Wikibooks-logo-en-noslogan.svg/40px-Wikibooks-logo-en-noslogan.svg.png" decoding="async" width="40" height="40" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/df/Wikibooks-logo-en-noslogan.svg/60px-Wikibooks-logo-en-noslogan.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/df/Wikibooks-logo-en-noslogan.svg/80px-Wikibooks-logo-en-noslogan.svg.png 2x" data-file-width="400" data-file-height="400" /></a></div> <div class="side-box-text plainlist"><a href="https://fi.wikibooks.org/wiki/" class="extiw" title="b:">Wikikirjastossa</a> on aihe: <a href="https://fi.wikibooks.org/wiki/Klassinen_mekaniikka" class="extiw" title="b:Klassinen mekaniikka">Klassinen mekaniikka</a></div></div> </div> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22431496"><div class="side-box side-box-right plainlinks sistersitebox"> <div class="side-box-flex"> <div class="side-box-image"><a href="/wiki/Tiedosto:Commons-logo.svg" class="mw-file-description"><img alt="" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/30px-Commons-logo.svg.png" decoding="async" width="30" height="40" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/45px-Commons-logo.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/59px-Commons-logo.svg.png 2x" data-file-width="1024" data-file-height="1376" /></a></div> <div class="side-box-text plainlist"><a href="/wiki/Wikimedia_Commons" title="Wikimedia Commons">Wikimedia Commonsissa</a> on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Physics" class="extiw" title="commons:Physics">fysiikka</a>.</div></div> </div> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://opetus.tv/fysiikka/">Fysiikan etäopiskeluympäristö</a> – <a href="/wiki/Opetus.tv" title="Opetus.tv">Opetus.tv</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.fyysikkoseura.fi">Suomen fyysikkoseura</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.helsinki.fi/~fyl_iaps/">Suomen Fysiikanopiskelijat ry</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.eps.org/">European Physical Society</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.aip.org/index.html">American Institute of Physics</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.iop.org">Institute of Physics</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20190521010833/http://www.iop.org/">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.iupap.org/">International Union of Pure and Applied Physics</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.iaps.info/">International Association of Physics Students</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.aps.org">American Physical Society</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.spsnational.org">Society of Physics Students</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://einstein.phys.uwm.edu/">Einstein@home-projektin kotisivut</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.khanacademy.org/science/physics">Physics</a> – <a href="/wiki/Khan_Academy" title="Khan Academy">Khan Academy</a> (englanniksi)</li></ul> Suomenkielisen korkeakoulutasoisen fysiikan opetuksen tarjoajat: <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.physics.helsinki.fi/">Helsingin yliopiston fysiikan laitos</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://physics.joensuu.fi/">Joensuun yliopiston fysiikan laitos</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20050323230825/http://physics.joensuu.fi/">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.jyu.fi/fysiikka/">Jyväskylän yliopiston fysiikan laitos</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://fysiikka.uku.fi/index_fi.shtml">Kuopion yliopiston sovelletun fysiikan laitos</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20050308005241/http://fysiikka.uku.fi/index_fi.shtml">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.ee.lut.fi/fi/lab/fysiikka/index.html">Lappeenrannan teknillisen yliopiston fysiikan laitos</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20050408194558/http://www.ee.lut.fi/fi/lab/fysiikka/index.html">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.oulu.fi/fysiikka/">Oulun yliopiston fysiikan laitos</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.tut.fi/fys">Tampereen teknillisen yliopiston fysiikan laitos</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.hut.fi/Yksikot/TeknillinenFysiikka">Teknillisen korkeakoulun teknillisen fysiikan ja matematiikan osasto</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.physics.utu.fi/">Turun yliopiston fysiikan laitos</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20050403142808/http://www.physics.utu.fi/">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.uwasa.fi/itt/teti/fysiikka/index.html">Vaasan yliopiston fysiikan ja materiaalitekniikan laitos</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20050416185452/http://www.uwasa.fi/itt/teti/fysiikka/index.html">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.abo.fi/fak/mnf/fysik/">Åbo akademin fysiikan laitos</a> (ruotsiksi)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://boojum.hut.fi/">Teknillisen korkeakoulun kylmälaboratorio</a> (englanniksi)</li></ul>   </div><noscript><img src="https://login.wikimedia.org/wiki/Special:CentralAutoLogin/start?type=1x1" alt="" width="1" height="1" style="border: none; position: absolute;"></noscript> <div class="printfooter" data-nosnippet="">Noudettu kohteesta ”<a dir="ltr" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fysiikka&oldid=22762081">https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fysiikka&oldid=22762081</a>”</div></div> <div id="catlinks" class="catlinks" data-mw="interface"><div id="mw-normal-catlinks" class="mw-normal-catlinks"><a href="/wiki/Toiminnot:Luokat" title="Toiminnot:Luokat">Luokat</a>: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Hyv%C3%A4t_artikkelit" title="Luokka:Hyvät artikkelit">Hyvät artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Fysiikka" title="Luokka:Fysiikka">Fysiikka</a></li></ul></div><div id="mw-hidden-catlinks" class="mw-hidden-catlinks mw-hidden-cats-hidden">Piilotetut luokat: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Sivut,_joissa_on_virheellinen_ISBN-tunniste" title="Luokka:Sivut, joissa on virheellinen ISBN-tunniste">Sivut, joissa on virheellinen ISBN-tunniste</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Artikkelit,_joissa_on_vanhentuneita_linkkej%C3%A4" title="Luokka:Artikkelit, joissa on vanhentuneita linkkejä">Artikkelit, joissa on vanhentuneita linkkejä</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Merkityt_versiot_lista_A" title="Luokka:Merkityt versiot lista A">Merkityt versiot lista A</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Seulonnan_keskeiset_artikkelit" title="Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit">Seulonnan keskeiset artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:53_Fysiikka" title="Luokka:53 Fysiikka">53 Fysiikka</a></li></ul></div></div> </div> </div> <div id="mw-navigation"> <h2>Navigointivalikko</h2> <div id="mw-head"> <nav id="p-personal" class="mw-portlet mw-portlet-personal vector-user-menu-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-personal-label" > <h3 id="p-personal-label" class="vector-menu-heading " > Henkilökohtaiset työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="pt-anonuserpage" class="mw-list-item">Et ole kirjautunut</li><li id="pt-anontalk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Oma_keskustelu" title="Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista [n]" accesskey="n">Keskustelu</a></li><li id="pt-anoncontribs" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Omat_muokkaukset" title="Luettelo tästä IP-osoitteesta tehdyistä muokkauksista [y]" accesskey="y">Muokkaukset</a></li><li id="pt-createaccount" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Luo_tunnus&returnto=Fysiikka" title="On suositeltavaa luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista.">Luo tunnus</a></li><li id="pt-login" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sis%C3%A4%C3%A4n&returnto=Fysiikka" title="On suositeltavaa kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista. [o]" accesskey="o">Kirjaudu sisään</a></li> </ul> </div> </nav> <div id="left-navigation"> <nav id="p-namespaces" class="mw-portlet mw-portlet-namespaces vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-namespaces-label" > <h3 id="p-namespaces-label" class="vector-menu-heading " > Nimiavaruudet </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-nstab-main" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Fysiikka" title="Näytä sisältösivu [c]" accesskey="c">Artikkeli</a></li><li id="ca-talk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Keskustelu:Fysiikka" rel="discussion" title="Keskustele sisällöstä [t]" accesskey="t">Keskustelu</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-variants" class="mw-portlet mw-portlet-variants emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-variants-label" > <input type="checkbox" id="p-variants-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-variants" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-variants-label" > <label id="p-variants-label" class="vector-menu-heading " > suomi </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> </div> <div id="right-navigation"> <nav id="p-views" class="mw-portlet mw-portlet-views vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-views-label" > <h3 id="p-views-label" class="vector-menu-heading " > Näkymät </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-view" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Fysiikka">Lue</a></li><li id="ca-ve-edit" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Fysiikka&veaction=edit" title="Muokkaa tätä sivua [v]" accesskey="v">Muokkaa</a></li><li id="ca-edit" class="collapsible mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=edit" title="Muokkaa tämän sivun lähdekoodia [e]" accesskey="e">Muokkaa wikitekstiä</a></li><li id="ca-history" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=history" title="Sivun aikaisemmat versiot [h]" accesskey="h">Näytä historia</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-cactions" class="mw-portlet mw-portlet-cactions emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-cactions-label" title="Lisää valintoja" > <input type="checkbox" id="p-cactions-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-cactions" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-cactions-label" > <label id="p-cactions-label" class="vector-menu-heading " > Muut </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> <div id="p-search" role="search" class="vector-search-box-vue vector-search-box-show-thumbnail vector-search-box-auto-expand-width vector-search-box"> <h3 >Haku</h3> <form action="/w/index.php" id="searchform" class="vector-search-box-form"> <div id="simpleSearch" class="vector-search-box-inner" data-search-loc="header-navigation"> <input class="vector-search-box-input" type="search" name="search" placeholder="Hae Wikipediasta" aria-label="Hae Wikipediasta" autocapitalize="sentences" title="Hae Wikipediasta [f]" accesskey="f" id="searchInput" > <input type="hidden" name="title" value="Toiminnot:Haku"> <input id="mw-searchButton" class="searchButton mw-fallbackSearchButton" type="submit" name="fulltext" title="Hae sivuilta tätä tekstiä" value="Hae"> <input id="searchButton" class="searchButton" type="submit" name="go" title="Siirry sivulle, joka on tarkalleen tällä nimellä" value="Siirry"> </div> </form> </div> </div> </div> <div id="mw-panel" class="vector-legacy-sidebar"> <div id="p-logo" role="banner"> <a class="mw-wiki-logo" href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Etusivu"></a> </div> <nav id="p-navigation" class="mw-portlet mw-portlet-navigation vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-navigation-label" > <h3 id="p-navigation-label" class="vector-menu-heading " > Valikko </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-mainpage-description" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Siirry etusivulle [z]" accesskey="z">Etusivu</a></li><li id="n-aboutsite" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li><li id="n-allarticles" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Selaa_luokittain">Kaikki sivut</a></li><li id="n-randompage" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Satunnainen_sivu" title="Avaa satunnainen sivu [x]" accesskey="x">Satunnainen artikkeli</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-interaction" class="mw-portlet mw-portlet-interaction vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-interaction-label" > <h3 id="p-interaction-label" class="vector-menu-heading " > Osallistuminen </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-help" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys" title="Ohjeita">Ohje</a></li><li id="n-Kahvihuone" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Kahvihuone">Kahvihuone</a></li><li id="n-currentevents" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Ajankohtaista" title="Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista">Ajankohtaista</a></li><li id="n-Tuoreet-odottavat-muutokset" class="mw-list-item"><a href="//fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset?damaging=&goodfaith=&hideliu=0&hideanons=0&userExpLevel=&hidemyself=0&hidebyothers=0&hidebots=1&hidehumans=0&hidepatrolled=1&hideunpatrolled=0&hideminor=0&hidemajor=0&hidepageedits=0&hidenewpages=0&hidecategorization=1&hideWikibase=1&hidelog=0&highlight=1&goodfaith__verylikelybad_color=c5&goodfaith__likelybad_color=c4&goodfaith__maybebad_color=c3&damaging__verylikelybad_color=c5&damaging__likelybad_color=c4&damaging__maybebad_color=c3">Tuoreet odottavat muutokset</a></li><li id="n-recentchanges" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset" title="Luettelo tuoreista muutoksista [r]" accesskey="r">Tuoreet muutokset</a></li><li id="n-sitesupport" class="mw-list-item"><a href="//donate.wikimedia.org/wiki/Special:FundraiserRedirector?utm_source=donate&utm_medium=sidebar&utm_campaign=C13_fi.wikipedia.org&uselang=fi" title="Tue meitä">Lahjoitukset</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-tb" class="mw-portlet mw-portlet-tb vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-tb-label" > <h3 id="p-tb-label" class="vector-menu-heading " > Työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-whatlinkshere" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:T%C3%A4nne_viittaavat_sivut/Fysiikka" title="Lista sivuista, jotka viittaavat tänne [j]" accesskey="j">Tänne viittaavat sivut</a></li><li id="t-recentchangeslinked" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Linkitetyt_muutokset/Fysiikka" rel="nofollow" title="Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta [k]" accesskey="k">Linkitettyjen sivujen muutokset</a></li><li id="t-specialpages" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Toimintosivut" title="Näytä toimintosivut [q]" accesskey="q">Toimintosivut</a></li><li id="t-permalink" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Fysiikka&oldid=22762081" title="Ikilinkki tämän sivun tähän versioon">Ikilinkki</a></li><li id="t-info" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Fysiikka&action=info" title="Enemmän tietoa tästä sivusta">Sivun tiedot</a></li><li id="t-cite" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Viittaus&page=Fysiikka&id=22762081&wpFormIdentifier=titleform" title="Tietoa tämän sivun lainaamisesta">Viitetiedot</a></li><li id="t-urlshortener" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:UrlShortener&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FFysiikka">Lyhennä URL-osoite</a></li><li id="t-urlshortener-qrcode" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:QrCode&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FFysiikka">Lataa QR-koodi</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-coll-print_export" class="mw-portlet mw-portlet-coll-print_export vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-coll-print_export-label" > <h3 id="p-coll-print_export-label" class="vector-menu-heading " > Tulosta/vie </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="coll-download-as-rl" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:DownloadAsPdf&page=Fysiikka&action=show-download-screen">Lataa PDF-tiedostona</a></li><li id="t-print" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Fysiikka&printable=yes" title="Tulostettava versio [p]" accesskey="p">Tulostettava versio</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-wikibase-otherprojects" class="mw-portlet mw-portlet-wikibase-otherprojects vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-wikibase-otherprojects-label" > <h3 id="p-wikibase-otherprojects-label" class="vector-menu-heading " > Muissa hankkeissa </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-commons mw-list-item"><a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Physics" hreflang="en">Wikimedia Commons</a></li><li id="t-wikibase" class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikibase-dataitem mw-list-item"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q413" title="Linkki yhdistettyyn keskustietovaraston kohteeseen [g]" accesskey="g">Wikidata-kohde</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-lang" class="mw-portlet mw-portlet-lang vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-lang-label" > <h3 id="p-lang-label" class="vector-menu-heading " > Muilla kielillä </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="interlanguage-link interwiki-ace mw-list-item"><a href="https://ace.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — atšeh" lang="ace" hreflang="ace" data-title="Fisika" data-language-autonym="Acèh" data-language-local-name="atšeh" class="interlanguage-link-target">Acèh</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-af mw-list-item"><a href="https://af.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — afrikaans" lang="af" hreflang="af" data-title="Fisika" data-language-autonym="Afrikaans" data-language-local-name="afrikaans" class="interlanguage-link-target">Afrikaans</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-als mw-list-item"><a href="https://als.wikipedia.org/wiki/Physik" title="Physik — sveitsinsaksa" lang="gsw" hreflang="gsw" data-title="Physik" data-language-autonym="Alemannisch" data-language-local-name="sveitsinsaksa" class="interlanguage-link-target">Alemannisch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-am mw-list-item"><a href="https://am.wikipedia.org/wiki/%E1%8B%A8%E1%89%B0%E1%8D%88%E1%8C%A5%E1%88%AE_%E1%88%95%E1%8C%8D%E1%8C%8B%E1%89%B5_%E1%8C%A5%E1%8A%93%E1%89%B5" title="የተፈጥሮ ሕግጋት ጥናት — amhara" lang="am" hreflang="am" data-title="የተፈጥሮ ሕግጋት ጥናት" data-language-autonym="አማርኛ" data-language-local-name="amhara" class="interlanguage-link-target">አማርኛ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-anp mw-list-item"><a href="https://anp.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%9C%E0%A5%80%E0%A4%B5-%E0%A4%B5%E0%A4%BF%E0%A4%9C%E0%A5%8D%E0%A4%9E%E0%A4%BE%E0%A4%A8" title="जीव-विज्ञान — angika" lang="anp" hreflang="anp" data-title="जीव-विज्ञान" data-language-autonym="अंगिका" data-language-local-name="angika" class="interlanguage-link-target">अंगिका</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ar badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://ar.wikipedia.org/wiki/%D9%81%D9%8A%D8%B2%D9%8A%D8%A7%D8%A1" title="فيزياء — arabia" lang="ar" hreflang="ar" data-title="فيزياء" data-language-autonym="العربية" data-language-local-name="arabia" class="interlanguage-link-target">العربية</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-an mw-list-item"><a href="https://an.wikipedia.org/wiki/Fisica" title="Fisica — aragonia" lang="an" hreflang="an" data-title="Fisica" data-language-autonym="Aragonés" data-language-local-name="aragonia" class="interlanguage-link-target">Aragonés</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-arc mw-list-item"><a href="https://arc.wikipedia.org/wiki/%DC%A6%DC%9D%DC%A3%DC%9D%DC%9F" title="ܦܝܣܝܟ — valtakunnanaramea" lang="arc" hreflang="arc" data-title="ܦܝܣܝܟ" data-language-autonym="ܐܪܡܝܐ" data-language-local-name="valtakunnanaramea" class="interlanguage-link-target">ܐܪܡܝܐ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-roa-rup mw-list-item"><a href="https://roa-rup.wikipedia.org/wiki/Fizic%C3%A2" title="Fizicâ — aromania" lang="rup" hreflang="rup" data-title="Fizicâ" data-language-autonym="Armãneashti" data-language-local-name="aromania" class="interlanguage-link-target">Armãneashti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-frp mw-list-item"><a href="https://frp.wikipedia.org/wiki/Fesica" title="Fesica — arpitaani" lang="frp" hreflang="frp" data-title="Fesica" data-language-autonym="Arpetan" data-language-local-name="arpitaani" class="interlanguage-link-target">Arpetan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-as mw-list-item"><a href="https://as.wikipedia.org/wiki/%E0%A6%AA%E0%A6%A6%E0%A6%BE%E0%A7%B0%E0%A7%8D%E0%A6%A5_%E0%A6%AC%E0%A6%BF%E0%A6%9C%E0%A7%8D%E0%A6%9E%E0%A6%BE%E0%A6%A8" title="পদাৰ্থ বিজ্ঞান — assami" lang="as" hreflang="as" data-title="পদাৰ্থ বিজ্ঞান" data-language-autonym="অসমীয়া" data-language-local-name="assami" class="interlanguage-link-target">অসমীয়া</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ast mw-list-item"><a href="https://ast.wikipedia.org/wiki/F%C3%ADsica" title="Física — asturia" lang="ast" hreflang="ast" data-title="Física" data-language-autonym="Asturianu" data-language-local-name="asturia" class="interlanguage-link-target">Asturianu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-awa mw-list-item"><a href="https://awa.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%AD%E0%A5%8C%E0%A4%A4%E0%A4%BF%E0%A4%95_%E0%A4%B6%E0%A4%BE%E0%A4%B8%E0%A5%8D%E0%A4%A4%E0%A5%8D%E0%A4%B0" title="भौतिक शास्त्र — awadhi" lang="awa" hreflang="awa" data-title="भौतिक शास्त्र" data-language-autonym="अवधी" data-language-local-name="awadhi" class="interlanguage-link-target">अवधी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gn mw-list-item"><a href="https://gn.wikipedia.org/wiki/Mba%27erekokuaa" title="Mba'erekokuaa — guarani" lang="gn" hreflang="gn" data-title="Mba'erekokuaa" data-language-autonym="Avañe'ẽ" data-language-local-name="guarani" class="interlanguage-link-target">Avañe'ẽ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-az mw-list-item"><a href="https://az.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — azeri" lang="az" hreflang="az" data-title="Fizika" data-language-autonym="Azərbaycanca" data-language-local-name="azeri" class="interlanguage-link-target">Azərbaycanca</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-azb mw-list-item"><a href="https://azb.wikipedia.org/wiki/%D9%81%DB%8C%D8%B2%DB%8C%DA%A9" title="فیزیک — South Azerbaijani" lang="azb" hreflang="azb" data-title="فیزیک" data-language-autonym="تۆرکجه" data-language-local-name="South Azerbaijani" class="interlanguage-link-target">تۆرکجه</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gor mw-list-item"><a href="https://gor.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — gorontalo" lang="gor" hreflang="gor" data-title="Fisika" data-language-autonym="Bahasa Hulontalo" data-language-local-name="gorontalo" class="interlanguage-link-target">Bahasa Hulontalo</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-id mw-list-item"><a href="https://id.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — indonesia" lang="id" hreflang="id" data-title="Fisika" data-language-autonym="Bahasa Indonesia" data-language-local-name="indonesia" class="interlanguage-link-target">Bahasa Indonesia</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ms mw-list-item"><a href="https://ms.wikipedia.org/wiki/Fizik" title="Fizik — malaiji" lang="ms" hreflang="ms" data-title="Fizik" data-language-autonym="Bahasa Melayu" data-language-local-name="malaiji" class="interlanguage-link-target">Bahasa Melayu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bn mw-list-item"><a href="https://bn.wikipedia.org/wiki/%E0%A6%AA%E0%A6%A6%E0%A6%BE%E0%A6%B0%E0%A7%8D%E0%A6%A5%E0%A6%AC%E0%A6%BF%E0%A6%9C%E0%A7%8D%E0%A6%9E%E0%A6%BE%E0%A6%A8" title="পদার্থবিজ্ঞান — bengali" lang="bn" hreflang="bn" data-title="পদার্থবিজ্ঞান" data-language-autonym="বাংলা" data-language-local-name="bengali" class="interlanguage-link-target">বাংলা</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bjn mw-list-item"><a href="https://bjn.wikipedia.org/wiki/Pisika" title="Pisika — banjar" lang="bjn" hreflang="bjn" data-title="Pisika" data-language-autonym="Banjar" data-language-local-name="banjar" class="interlanguage-link-target">Banjar</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-min-nan mw-list-item"><a href="https://zh-min-nan.wikipedia.org/wiki/Bu%CC%8Dt-l%C3%AD-ha%CC%8Dk" title="Bu̍t-lí-ha̍k — min nan -kiina" lang="nan" hreflang="nan" data-title="Bu̍t-lí-ha̍k" data-language-autonym="閩南語 / Bân-lâm-gú" data-language-local-name="min nan -kiina" class="interlanguage-link-target">閩南語 / Bân-lâm-gú</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-map-bms mw-list-item"><a href="https://map-bms.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — Banyumasan" lang="jv-x-bms" hreflang="jv-x-bms" data-title="Fisika" data-language-autonym="Basa Banyumasan" data-language-local-name="Banyumasan" class="interlanguage-link-target">Basa Banyumasan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ba mw-list-item"><a href="https://ba.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — baškiiri" lang="ba" hreflang="ba" data-title="Физика" data-language-autonym="Башҡортса" data-language-local-name="baškiiri" class="interlanguage-link-target">Башҡортса</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-be mw-list-item"><a href="https://be.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D1%96%D0%B7%D1%96%D0%BA%D0%B0" title="Фізіка — valkovenäjä" lang="be" hreflang="be" data-title="Фізіка" data-language-autonym="Беларуская" data-language-local-name="valkovenäjä" class="interlanguage-link-target">Беларуская</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-be-x-old mw-list-item"><a href="https://be-tarask.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D1%96%D0%B7%D1%8B%D0%BA%D0%B0" title="Фізыка — Belarusian (Taraškievica orthography)" lang="be-tarask" hreflang="be-tarask" data-title="Фізыка" data-language-autonym="Беларуская (тарашкевіца)" data-language-local-name="Belarusian (Taraškievica orthography)" class="interlanguage-link-target">Беларуская (тарашкевіца)</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mad mw-list-item"><a href="https://mad.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — madura" lang="mad" hreflang="mad" data-title="Fisika" data-language-autonym="Madhurâ" data-language-local-name="madura" class="interlanguage-link-target">Madhurâ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bh mw-list-item"><a href="https://bh.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%AD%E0%A5%8C%E0%A4%A4%E0%A4%BF%E0%A4%95%E0%A5%80" title="भौतिकी — Bhojpuri" lang="bh" hreflang="bh" data-title="भौतिकी" data-language-autonym="भोजपुरी" data-language-local-name="Bhojpuri" class="interlanguage-link-target">भोजपुरी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bcl mw-list-item"><a href="https://bcl.wikipedia.org/wiki/Pisika" title="Pisika — Central Bikol" lang="bcl" hreflang="bcl" data-title="Pisika" data-language-autonym="Bikol Central" data-language-local-name="Central Bikol" class="interlanguage-link-target">Bikol Central</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bar mw-list-item"><a href="https://bar.wikipedia.org/wiki/Physik" title="Physik — baijeri" lang="bar" hreflang="bar" data-title="Physik" data-language-autonym="Boarisch" data-language-local-name="baijeri" class="interlanguage-link-target">Boarisch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bo mw-list-item"><a href="https://bo.wikipedia.org/wiki/%E0%BD%91%E0%BD%84%E0%BD%BC%E0%BD%A6%E0%BC%8B%E0%BD%81%E0%BD%98%E0%BD%A6%E0%BC%8B%E0%BD%A2%E0%BD%B2%E0%BD%82%E0%BC%8B%E0%BD%94%E0%BC%8B" title="དངོས་ཁམས་རིག་པ་ — tiibet" lang="bo" hreflang="bo" data-title="དངོས་ཁམས་རིག་པ་" data-language-autonym="བོད་ཡིག" data-language-local-name="tiibet" class="interlanguage-link-target">བོད་ཡིག</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bs mw-list-item"><a href="https://bs.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — bosnia" lang="bs" hreflang="bs" data-title="Fizika" data-language-autonym="Bosanski" data-language-local-name="bosnia" class="interlanguage-link-target">Bosanski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-br mw-list-item"><a href="https://br.wikipedia.org/wiki/Fizik" title="Fizik — bretoni" lang="br" hreflang="br" data-title="Fizik" data-language-autonym="Brezhoneg" data-language-local-name="bretoni" class="interlanguage-link-target">Brezhoneg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bug mw-list-item"><a href="https://bug.wikipedia.org/wiki/%E1%A8%84%E1%A8%97%E1%A8%94%E1%A8%97%E1%A8%80" title="ᨄᨗᨔᨗᨀ — bugi" lang="bug" hreflang="bug" data-title="ᨄᨗᨔᨗᨀ" data-language-autonym="Basa Ugi" data-language-local-name="bugi" class="interlanguage-link-target">Basa Ugi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bg mw-list-item"><a href="https://bg.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — bulgaria" lang="bg" hreflang="bg" data-title="Физика" data-language-autonym="Български" data-language-local-name="bulgaria" class="interlanguage-link-target">Български</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bxr mw-list-item"><a href="https://bxr.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D1%8D" title="Физикэ — Russia Buriat" lang="bxr" hreflang="bxr" data-title="Физикэ" data-language-autonym="Буряад" data-language-local-name="Russia Buriat" class="interlanguage-link-target">Буряад</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ca mw-list-item"><a href="https://ca.wikipedia.org/wiki/F%C3%ADsica" title="Física — katalaani" lang="ca" hreflang="ca" data-title="Física" data-language-autonym="Català" data-language-local-name="katalaani" class="interlanguage-link-target">Català</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ceb mw-list-item"><a href="https://ceb.wikipedia.org/wiki/Pisika" title="Pisika — cebuano" lang="ceb" hreflang="ceb" data-title="Pisika" data-language-autonym="Cebuano" data-language-local-name="cebuano" class="interlanguage-link-target">Cebuano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cv mw-list-item"><a href="https://cv.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — tšuvassi" lang="cv" hreflang="cv" data-title="Физика" data-language-autonym="Чӑвашла" data-language-local-name="tšuvassi" class="interlanguage-link-target">Чӑвашла</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cs mw-list-item"><a href="https://cs.wikipedia.org/wiki/Fyzika" title="Fyzika — tšekki" lang="cs" hreflang="cs" data-title="Fyzika" data-language-autonym="Čeština" data-language-local-name="tšekki" class="interlanguage-link-target">Čeština</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sn mw-list-item"><a href="https://sn.wikipedia.org/wiki/Fundoyetsimba" title="Fundoyetsimba — šona" lang="sn" hreflang="sn" data-title="Fundoyetsimba" data-language-autonym="ChiShona" data-language-local-name="šona" class="interlanguage-link-target">ChiShona</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tum mw-list-item"><a href="https://tum.wikipedia.org/wiki/Fisiks" title="Fisiks — tumbuka" lang="tum" hreflang="tum" data-title="Fisiks" data-language-autonym="ChiTumbuka" data-language-local-name="tumbuka" class="interlanguage-link-target">ChiTumbuka</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-co mw-list-item"><a href="https://co.wikipedia.org/wiki/Fisica" title="Fisica — korsika" lang="co" hreflang="co" data-title="Fisica" data-language-autonym="Corsu" data-language-local-name="korsika" class="interlanguage-link-target">Corsu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cy mw-list-item"><a href="https://cy.wikipedia.org/wiki/Ffiseg" title="Ffiseg — kymri" lang="cy" hreflang="cy" data-title="Ffiseg" data-language-autonym="Cymraeg" data-language-local-name="kymri" class="interlanguage-link-target">Cymraeg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-da mw-list-item"><a href="https://da.wikipedia.org/wiki/Fysik" title="Fysik — tanska" lang="da" hreflang="da" data-title="Fysik" data-language-autonym="Dansk" data-language-local-name="tanska" class="interlanguage-link-target">Dansk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ary mw-list-item"><a href="https://ary.wikipedia.org/wiki/%D9%81%D9%8A%D8%B2%D9%8A%D9%83" title="فيزيك — marokonarabia" lang="ary" hreflang="ary" data-title="فيزيك" data-language-autonym="الدارجة" data-language-local-name="marokonarabia" class="interlanguage-link-target">الدارجة</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-de mw-list-item"><a href="https://de.wikipedia.org/wiki/Physik" title="Physik — saksa" lang="de" hreflang="de" data-title="Physik" data-language-autonym="Deutsch" data-language-local-name="saksa" class="interlanguage-link-target">Deutsch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-dv mw-list-item"><a href="https://dv.wikipedia.org/wiki/%DE%8A%DE%A9%DE%92%DE%A8%DE%94%DE%A7%DE%87%DE%A9_%DE%87%DE%A8%DE%8D%DE%B0%DE%89%DE%AA" title="ފީޒިޔާއީ އިލްމު — divehi" lang="dv" hreflang="dv" data-title="ފީޒިޔާއީ އިލްމު" data-language-autonym="ދިވެހިބަސް" data-language-local-name="divehi" class="interlanguage-link-target">ދިވެހިބަސް</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-dsb mw-list-item"><a href="https://dsb.wikipedia.org/wiki/Fyzika" title="Fyzika — alasorbi" lang="dsb" hreflang="dsb" data-title="Fyzika" data-language-autonym="Dolnoserbski" data-language-local-name="alasorbi" class="interlanguage-link-target">Dolnoserbski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-dz mw-list-item"><a href="https://dz.wikipedia.org/wiki/%E0%BD%91%E0%BD%84%E0%BD%BC%E0%BD%A6%E0%BC%8B%E0%BD%81%E0%BD%98%E0%BD%A6%E0%BC%8B%E0%BD%A2%E0%BD%B2%E0%BD%82%E0%BC%8B%E0%BD%94" title="དངོས་ཁམས་རིག་པ — dzongkha" lang="dz" hreflang="dz" data-title="དངོས་ཁམས་རིག་པ" data-language-autonym="ཇོང་ཁ" data-language-local-name="dzongkha" class="interlanguage-link-target">ཇོང་ཁ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-et mw-list-item"><a href="https://et.wikipedia.org/wiki/F%C3%BC%C3%BCsika" title="Füüsika — viro" lang="et" hreflang="et" data-title="Füüsika" data-language-autonym="Eesti" data-language-local-name="viro" class="interlanguage-link-target">Eesti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-el mw-list-item"><a href="https://el.wikipedia.org/wiki/%CE%A6%CF%85%CF%83%CE%B9%CE%BA%CE%AE" title="Φυσική — kreikka" lang="el" hreflang="el" data-title="Φυσική" data-language-autonym="Ελληνικά" data-language-local-name="kreikka" class="interlanguage-link-target">Ελληνικά</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eml mw-list-item"><a href="https://eml.wikipedia.org/wiki/F%C3%AEsica" title="Fîsica — Emiliano-Romagnolo" lang="egl" hreflang="egl" data-title="Fîsica" data-language-autonym="Emiliàn e rumagnòl" data-language-local-name="Emiliano-Romagnolo" class="interlanguage-link-target">Emiliàn e rumagnòl</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-en mw-list-item"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Physics" title="Physics — englanti" lang="en" hreflang="en" data-title="Physics" data-language-autonym="English" data-language-local-name="englanti" class="interlanguage-link-target">English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-myv mw-list-item"><a href="https://myv.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — ersä" lang="myv" hreflang="myv" data-title="Физика" data-language-autonym="Эрзянь" data-language-local-name="ersä" class="interlanguage-link-target">Эрзянь</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-es badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/F%C3%ADsica" title="Física — espanja" lang="es" hreflang="es" data-title="Física" data-language-autonym="Español" data-language-local-name="espanja" class="interlanguage-link-target">Español</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eo mw-list-item"><a href="https://eo.wikipedia.org/wiki/Fiziko" title="Fiziko — esperanto" lang="eo" hreflang="eo" data-title="Fiziko" data-language-autonym="Esperanto" data-language-local-name="esperanto" class="interlanguage-link-target">Esperanto</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ext mw-list-item"><a href="https://ext.wikipedia.org/wiki/F%C3%ADsica" title="Física — extremadura" lang="ext" hreflang="ext" data-title="Física" data-language-autonym="Estremeñu" data-language-local-name="extremadura" class="interlanguage-link-target">Estremeñu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eu mw-list-item"><a href="https://eu.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — baski" lang="eu" hreflang="eu" data-title="Fisika" data-language-autonym="Euskara" data-language-local-name="baski" class="interlanguage-link-target">Euskara</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fa mw-list-item"><a href="https://fa.wikipedia.org/wiki/%D9%81%DB%8C%D8%B2%DB%8C%DA%A9" title="فیزیک — persia" lang="fa" hreflang="fa" data-title="فیزیک" data-language-autonym="فارسی" data-language-local-name="persia" class="interlanguage-link-target">فارسی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hif mw-list-item"><a href="https://hif.wikipedia.org/wiki/Bhautik_vigyan" title="Bhautik vigyan — fidžinhindi" lang="hif" hreflang="hif" data-title="Bhautik vigyan" data-language-autonym="Fiji Hindi" data-language-local-name="fidžinhindi" class="interlanguage-link-target">Fiji Hindi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fo mw-list-item"><a href="https://fo.wikipedia.org/wiki/Alisfr%C3%B8%C3%B0i" title="Alisfrøði — fääri" lang="fo" hreflang="fo" data-title="Alisfrøði" data-language-autonym="Føroyskt" data-language-local-name="fääri" class="interlanguage-link-target">Føroyskt</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fr mw-list-item"><a href="https://fr.wikipedia.org/wiki/Physique" title="Physique — ranska" lang="fr" hreflang="fr" data-title="Physique" data-language-autonym="Français" data-language-local-name="ranska" class="interlanguage-link-target">Français</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fy mw-list-item"><a href="https://fy.wikipedia.org/wiki/Natuerkunde" title="Natuerkunde — länsifriisi" lang="fy" hreflang="fy" data-title="Natuerkunde" data-language-autonym="Frysk" data-language-local-name="länsifriisi" class="interlanguage-link-target">Frysk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fur mw-list-item"><a href="https://fur.wikipedia.org/wiki/Fisiche" title="Fisiche — friuli" lang="fur" hreflang="fur" data-title="Fisiche" data-language-autonym="Furlan" data-language-local-name="friuli" class="interlanguage-link-target">Furlan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ga mw-list-item"><a href="https://ga.wikipedia.org/wiki/Fisic" title="Fisic — iiri" lang="ga" hreflang="ga" data-title="Fisic" data-language-autonym="Gaeilge" data-language-local-name="iiri" class="interlanguage-link-target">Gaeilge</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gv mw-list-item"><a href="https://gv.wikipedia.org/wiki/Fishig" title="Fishig — manksi" lang="gv" hreflang="gv" data-title="Fishig" data-language-autonym="Gaelg" data-language-local-name="manksi" class="interlanguage-link-target">Gaelg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sm mw-list-item"><a href="https://sm.wikipedia.org/wiki/Fisiki" title="Fisiki — samoa" lang="sm" hreflang="sm" data-title="Fisiki" data-language-autonym="Gagana Samoa" data-language-local-name="samoa" class="interlanguage-link-target">Gagana Samoa</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gd mw-list-item"><a href="https://gd.wikipedia.org/wiki/Fiosaig" title="Fiosaig — gaeli" lang="gd" hreflang="gd" data-title="Fiosaig" data-language-autonym="Gàidhlig" data-language-local-name="gaeli" class="interlanguage-link-target">Gàidhlig</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gl mw-list-item"><a href="https://gl.wikipedia.org/wiki/F%C3%ADsica" title="Física — galicia" lang="gl" hreflang="gl" data-title="Física" data-language-autonym="Galego" data-language-local-name="galicia" class="interlanguage-link-target">Galego</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gan mw-list-item"><a href="https://gan.wikipedia.org/wiki/%E7%89%A9%E7%90%86%E5%AD%B8" title="物理學 — gan-kiina" lang="gan" hreflang="gan" data-title="物理學" data-language-autonym="贛語" data-language-local-name="gan-kiina" class="interlanguage-link-target">贛語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ki mw-list-item"><a href="https://ki.wikipedia.org/wiki/Physics" title="Physics — kikuju" lang="ki" hreflang="ki" data-title="Physics" data-language-autonym="Gĩkũyũ" data-language-local-name="kikuju" class="interlanguage-link-target">Gĩkũyũ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gu mw-list-item"><a href="https://gu.wikipedia.org/wiki/%E0%AA%AD%E0%AB%8C%E0%AA%A4%E0%AA%BF%E0%AA%95%E0%AA%B6%E0%AA%BE%E0%AA%B8%E0%AB%8D%E0%AA%A4%E0%AB%8D%E0%AA%B0" title="ભૌતિકશાસ્ત્ર — gudžarati" lang="gu" hreflang="gu" data-title="ભૌતિકશાસ્ત્ર" data-language-autonym="ગુજરાતી" data-language-local-name="gudžarati" class="interlanguage-link-target">ગુજરાતી</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hak mw-list-item"><a href="https://hak.wikipedia.org/wiki/Vu%CC%8Dt-l%C3%AE-ho%CC%8Dk" title="Vu̍t-lî-ho̍k — hakka-kiina" lang="hak" hreflang="hak" data-title="Vu̍t-lî-ho̍k" data-language-autonym="客家語 / Hak-kâ-ngî" data-language-local-name="hakka-kiina" class="interlanguage-link-target">客家語 / Hak-kâ-ngî</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-xal mw-list-item"><a href="https://xal.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — kalmukki" lang="xal" hreflang="xal" data-title="Физика" data-language-autonym="Хальмг" data-language-local-name="kalmukki" class="interlanguage-link-target">Хальмг</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ko mw-list-item"><a href="https://ko.wikipedia.org/wiki/%EB%AC%BC%EB%A6%AC%ED%95%99" title="물리학 — korea" lang="ko" hreflang="ko" data-title="물리학" data-language-autonym="한국어" data-language-local-name="korea" class="interlanguage-link-target">한국어</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-haw mw-list-item"><a href="https://haw.wikipedia.org/wiki/K%C4%81laik%C5%ABlohea" title="Kālaikūlohea — havaiji" lang="haw" hreflang="haw" data-title="Kālaikūlohea" data-language-autonym="Hawaiʻi" data-language-local-name="havaiji" class="interlanguage-link-target">Hawaiʻi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hy mw-list-item"><a href="https://hy.wikipedia.org/wiki/%D5%96%D5%AB%D5%A6%D5%AB%D5%AF%D5%A1" title="Ֆիզիկա — armenia" lang="hy" hreflang="hy" data-title="Ֆիզիկա" data-language-autonym="Հայերեն" data-language-local-name="armenia" class="interlanguage-link-target">Հայերեն</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hi mw-list-item"><a href="https://hi.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%AD%E0%A5%8C%E0%A4%A4%E0%A4%BF%E0%A4%95_%E0%A4%B6%E0%A4%BE%E0%A4%B8%E0%A5%8D%E0%A4%A4%E0%A5%8D%E0%A4%B0" title="भौतिक शास्त्र — hindi" lang="hi" hreflang="hi" data-title="भौतिक शास्त्र" data-language-autonym="हिन्दी" data-language-local-name="hindi" class="interlanguage-link-target">हिन्दी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hsb mw-list-item"><a href="https://hsb.wikipedia.org/wiki/Fyzika" title="Fyzika — yläsorbi" lang="hsb" hreflang="hsb" data-title="Fyzika" data-language-autonym="Hornjoserbsce" data-language-local-name="yläsorbi" class="interlanguage-link-target">Hornjoserbsce</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hr mw-list-item"><a href="https://hr.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — kroatia" lang="hr" hreflang="hr" data-title="Fizika" data-language-autonym="Hrvatski" data-language-local-name="kroatia" class="interlanguage-link-target">Hrvatski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-io mw-list-item"><a href="https://io.wikipedia.org/wiki/Fiziko" title="Fiziko — ido" lang="io" hreflang="io" data-title="Fiziko" data-language-autonym="Ido" data-language-local-name="ido" class="interlanguage-link-target">Ido</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ig mw-list-item"><a href="https://ig.wikipedia.org/wiki/%E1%BB%8C%CC%80m%E1%BB%A5%CC%80nt%E1%BB%A5d%E1%BB%8B" title="Ọ̀mụ̀ntụdị — igbo" lang="ig" hreflang="ig" data-title="Ọ̀mụ̀ntụdị" data-language-autonym="Igbo" data-language-local-name="igbo" class="interlanguage-link-target">Igbo</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ilo mw-list-item"><a href="https://ilo.wikipedia.org/wiki/Pisika" title="Pisika — iloko" lang="ilo" hreflang="ilo" data-title="Pisika" data-language-autonym="Ilokano" data-language-local-name="iloko" class="interlanguage-link-target">Ilokano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bpy mw-list-item"><a href="https://bpy.wikipedia.org/wiki/%E0%A6%AA%E0%A6%A6%E0%A6%BE%E0%A6%B0%E0%A7%8D%E0%A6%A5%E0%A6%AC%E0%A6%BF%E0%A6%9C%E0%A7%8D%E0%A6%9E%E0%A6%BE%E0%A6%A8" title="পদার্থবিজ্ঞান — bišnupria" lang="bpy" hreflang="bpy" data-title="পদার্থবিজ্ঞান" data-language-autonym="বিষ্ণুপ্রিয়া মণিপুরী" data-language-local-name="bišnupria" class="interlanguage-link-target">বিষ্ণুপ্রিয়া মণিপুরী</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ia mw-list-item"><a href="https://ia.wikipedia.org/wiki/Physica" title="Physica — interlingua" lang="ia" hreflang="ia" data-title="Physica" data-language-autonym="Interlingua" data-language-local-name="interlingua" class="interlanguage-link-target">Interlingua</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ie mw-list-item"><a href="https://ie.wikipedia.org/wiki/Fisica" title="Fisica — interlingue" lang="ie" hreflang="ie" data-title="Fisica" data-language-autonym="Interlingue" data-language-local-name="interlingue" class="interlanguage-link-target">Interlingue</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-iu mw-list-item"><a href="https://iu.wikipedia.org/wiki/%E1%90%86%E1%92%AB%E1%91%A6%E1%93%B1%E1%93%95%E1%95%86%E1%93%82%E1%96%85/umatsuliriniq" title="ᐆᒫᑦᓱᓕᕆᓂᖅ/umatsuliriniq — inuktitut" lang="iu" hreflang="iu" data-title="ᐆᒫᑦᓱᓕᕆᓂᖅ/umatsuliriniq" data-language-autonym="ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ / inuktitut" data-language-local-name="inuktitut" class="interlanguage-link-target">ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ / inuktitut</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-os mw-list-item"><a href="https://os.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%C3%A6" title="Физикæ — osseetti" lang="os" hreflang="os" data-title="Физикæ" data-language-autonym="Ирон" data-language-local-name="osseetti" class="interlanguage-link-target">Ирон</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-xh mw-list-item"><a href="https://xh.wikipedia.org/wiki/Ifiziki" title="Ifiziki — xhosa" lang="xh" hreflang="xh" data-title="Ifiziki" data-language-autonym="IsiXhosa" data-language-local-name="xhosa" class="interlanguage-link-target">IsiXhosa</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zu mw-list-item"><a href="https://zu.wikipedia.org/wiki/Umchazandalo" title="Umchazandalo — zulu" lang="zu" hreflang="zu" data-title="Umchazandalo" data-language-autonym="IsiZulu" data-language-local-name="zulu" class="interlanguage-link-target">IsiZulu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-is mw-list-item"><a href="https://is.wikipedia.org/wiki/E%C3%B0lisfr%C3%A6%C3%B0i" title="Eðlisfræði — islanti" lang="is" hreflang="is" data-title="Eðlisfræði" data-language-autonym="Íslenska" data-language-local-name="islanti" class="interlanguage-link-target">Íslenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-it mw-list-item"><a href="https://it.wikipedia.org/wiki/Fisica" title="Fisica — italia" lang="it" hreflang="it" data-title="Fisica" data-language-autonym="Italiano" data-language-local-name="italia" class="interlanguage-link-target">Italiano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-he mw-list-item"><a href="https://he.wikipedia.org/wiki/%D7%A4%D7%99%D7%96%D7%99%D7%A7%D7%94" title="פיזיקה — heprea" lang="he" hreflang="he" data-title="פיזיקה" data-language-autonym="עברית" data-language-local-name="heprea" class="interlanguage-link-target">עברית</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-jv mw-list-item"><a href="https://jv.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — jaava" lang="jv" hreflang="jv" data-title="Fisika" data-language-autonym="Jawa" data-language-local-name="jaava" class="interlanguage-link-target">Jawa</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kl mw-list-item"><a href="https://kl.wikipedia.org/wiki/Uumaatsulerineq" title="Uumaatsulerineq — kalaallisut" lang="kl" hreflang="kl" data-title="Uumaatsulerineq" data-language-autonym="Kalaallisut" data-language-local-name="kalaallisut" class="interlanguage-link-target">Kalaallisut</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kn mw-list-item"><a href="https://kn.wikipedia.org/wiki/%E0%B2%AD%E0%B3%8C%E0%B2%A4%E0%B2%B6%E0%B2%BE%E0%B2%B8%E0%B3%8D%E0%B2%A4%E0%B3%8D%E0%B2%B0" title="ಭೌತಶಾಸ್ತ್ರ — kannada" lang="kn" hreflang="kn" data-title="ಭೌತಶಾಸ್ತ್ರ" data-language-autonym="ಕನ್ನಡ" data-language-local-name="kannada" class="interlanguage-link-target">ಕನ್ನಡ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pam mw-list-item"><a href="https://pam.wikipedia.org/wiki/F%C3%ADsika" title="Físika — pampanga" lang="pam" hreflang="pam" data-title="Físika" data-language-autonym="Kapampangan" data-language-local-name="pampanga" class="interlanguage-link-target">Kapampangan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ka mw-list-item"><a href="https://ka.wikipedia.org/wiki/%E1%83%A4%E1%83%98%E1%83%96%E1%83%98%E1%83%99%E1%83%90" title="ფიზიკა — georgia" lang="ka" hreflang="ka" data-title="ფიზიკა" data-language-autonym="ქართული" data-language-local-name="georgia" class="interlanguage-link-target">ქართული</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ks mw-list-item"><a href="https://ks.wikipedia.org/wiki/%D8%AA%D8%B1%D9%9B%D8%A7%DB%8C%D9%8F%D8%AA" title="ترٛایُت — kašmiri" lang="ks" hreflang="ks" data-title="ترٛایُت" data-language-autonym="कॉशुर / کٲشُر" data-language-local-name="kašmiri" class="interlanguage-link-target">कॉशुर / کٲشُر</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-csb mw-list-item"><a href="https://csb.wikipedia.org/wiki/Fizyka" title="Fizyka — kašubi" lang="csb" hreflang="csb" data-title="Fizyka" data-language-autonym="Kaszëbsczi" data-language-local-name="kašubi" class="interlanguage-link-target">Kaszëbsczi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kk mw-list-item"><a href="https://kk.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — kazakki" lang="kk" hreflang="kk" data-title="Физика" data-language-autonym="Қазақша" data-language-local-name="kazakki" class="interlanguage-link-target">Қазақша</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kw mw-list-item"><a href="https://kw.wikipedia.org/wiki/Fysegieth" title="Fysegieth — korni" lang="kw" hreflang="kw" data-title="Fysegieth" data-language-autonym="Kernowek" data-language-local-name="korni" class="interlanguage-link-target">Kernowek</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sw mw-list-item"><a href="https://sw.wikipedia.org/wiki/Fizikia" title="Fizikia — swahili" lang="sw" hreflang="sw" data-title="Fizikia" data-language-autonym="Kiswahili" data-language-local-name="swahili" class="interlanguage-link-target">Kiswahili</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-avk mw-list-item"><a href="https://avk.wikipedia.org/wiki/Altelopa" title="Altelopa — kotava" lang="avk" hreflang="avk" data-title="Altelopa" data-language-autonym="Kotava" data-language-local-name="kotava" class="interlanguage-link-target">Kotava</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ht mw-list-item"><a href="https://ht.wikipedia.org/wiki/Fizik" title="Fizik — haiti" lang="ht" hreflang="ht" data-title="Fizik" data-language-autonym="Kreyòl ayisyen" data-language-local-name="haiti" class="interlanguage-link-target">Kreyòl ayisyen</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gcr mw-list-item"><a href="https://gcr.wikipedia.org/wiki/Fizik" title="Fizik — Guianan Creole" lang="gcr" hreflang="gcr" data-title="Fizik" data-language-autonym="Kriyòl gwiyannen" data-language-local-name="Guianan Creole" class="interlanguage-link-target">Kriyòl gwiyannen</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ku mw-list-item"><a href="https://ku.wikipedia.org/wiki/Fiz%C3%AEk" title="Fizîk — kurdi" lang="ku" hreflang="ku" data-title="Fizîk" data-language-autonym="Kurdî" data-language-local-name="kurdi" class="interlanguage-link-target">Kurdî</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lld mw-list-item"><a href="https://lld.wikipedia.org/wiki/Fisica" title="Fisica — Ladin" lang="lld" hreflang="lld" data-title="Fisica" data-language-autonym="Ladin" data-language-local-name="Ladin" class="interlanguage-link-target">Ladin</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lad mw-list-item"><a href="https://lad.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — ladino" lang="lad" hreflang="lad" data-title="Fisika" data-language-autonym="Ladino" data-language-local-name="ladino" class="interlanguage-link-target">Ladino</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lo mw-list-item"><a href="https://lo.wikipedia.org/wiki/%E0%BA%9F%E0%BA%B5%E0%BA%8A%E0%BA%B4%E0%BA%81%E0%BA%AA%E0%BB%8C" title="ຟີຊິກສ໌ — lao" lang="lo" hreflang="lo" data-title="ຟີຊິກສ໌" data-language-autonym="ລາວ" data-language-local-name="lao" class="interlanguage-link-target">ລາວ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-la mw-list-item"><a href="https://la.wikipedia.org/wiki/Physica" title="Physica — latina" lang="la" hreflang="la" data-title="Physica" data-language-autonym="Latina" data-language-local-name="latina" class="interlanguage-link-target">Latina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lv mw-list-item"><a href="https://lv.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — latvia" lang="lv" hreflang="lv" data-title="Fizika" data-language-autonym="Latviešu" data-language-local-name="latvia" class="interlanguage-link-target">Latviešu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-to mw-list-item"><a href="https://to.wikipedia.org/wiki/Fisiki" title="Fisiki — tonga" lang="to" hreflang="to" data-title="Fisiki" data-language-autonym="Lea faka-Tonga" data-language-local-name="tonga" class="interlanguage-link-target">Lea faka-Tonga</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lb mw-list-item"><a href="https://lb.wikipedia.org/wiki/Physik" title="Physik — luxemburg" lang="lb" hreflang="lb" data-title="Physik" data-language-autonym="Lëtzebuergesch" data-language-local-name="luxemburg" class="interlanguage-link-target">Lëtzebuergesch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lez mw-list-item"><a href="https://lez.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — lezgi" lang="lez" hreflang="lez" data-title="Физика" data-language-autonym="Лезги" data-language-local-name="lezgi" class="interlanguage-link-target">Лезги</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lt mw-list-item"><a href="https://lt.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — liettua" lang="lt" hreflang="lt" data-title="Fizika" data-language-autonym="Lietuvių" data-language-local-name="liettua" class="interlanguage-link-target">Lietuvių</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lij mw-list-item"><a href="https://lij.wikipedia.org/wiki/Fixica" title="Fixica — liguuri" lang="lij" hreflang="lij" data-title="Fixica" data-language-autonym="Ligure" data-language-local-name="liguuri" class="interlanguage-link-target">Ligure</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-li mw-list-item"><a href="https://li.wikipedia.org/wiki/Natuurkunde" title="Natuurkunde — limburg" lang="li" hreflang="li" data-title="Natuurkunde" data-language-autonym="Limburgs" data-language-local-name="limburg" class="interlanguage-link-target">Limburgs</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ln mw-list-item"><a href="https://ln.wikipedia.org/wiki/F%C3%ADz%C3%ADk%C3%AD" title="Fízíkí — lingala" lang="ln" hreflang="ln" data-title="Fízíkí" data-language-autonym="Lingála" data-language-local-name="lingala" class="interlanguage-link-target">Lingála</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lfn mw-list-item"><a href="https://lfn.wikipedia.org/wiki/Fisica" title="Fisica — lingua franca nova" lang="lfn" hreflang="lfn" data-title="Fisica" data-language-autonym="Lingua Franca Nova" data-language-local-name="lingua franca nova" class="interlanguage-link-target">Lingua Franca Nova</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-jbo mw-list-item"><a href="https://jbo.wikipedia.org/wiki/termu%27eske" title="termu'eske — lojban" lang="jbo" hreflang="jbo" data-title="termu'eske" data-language-autonym="La .lojban." data-language-local-name="lojban" class="interlanguage-link-target">La .lojban.</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lg mw-list-item"><a href="https://lg.wikipedia.org/wiki/Ebyobuzimbe" title="Ebyobuzimbe — ganda" lang="lg" hreflang="lg" data-title="Ebyobuzimbe" data-language-autonym="Luganda" data-language-local-name="ganda" class="interlanguage-link-target">Luganda</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lmo mw-list-item"><a href="https://lmo.wikipedia.org/wiki/Fisica" title="Fisica — lombardi" lang="lmo" hreflang="lmo" data-title="Fisica" data-language-autonym="Lombard" data-language-local-name="lombardi" class="interlanguage-link-target">Lombard</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hu mw-list-item"><a href="https://hu.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — unkari" lang="hu" hreflang="hu" data-title="Fizika" data-language-autonym="Magyar" data-language-local-name="unkari" class="interlanguage-link-target">Magyar</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mai mw-list-item"><a href="https://mai.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%AD%E0%A5%8C%E0%A4%A4%E0%A4%BF%E0%A4%95_%E0%A4%B6%E0%A4%BE%E0%A4%B8%E0%A5%8D%E2%80%8D%E0%A4%A4%E0%A5%8D%E0%A4%B0" title="भौतिक शास्‍त्र — maithili" lang="mai" hreflang="mai" data-title="भौतिक शास्‍त्र" data-language-autonym="मैथिली" data-language-local-name="maithili" class="interlanguage-link-target">मैथिली</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mk mw-list-item"><a href="https://mk.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — makedonia" lang="mk" hreflang="mk" data-title="Физика" data-language-autonym="Македонски" data-language-local-name="makedonia" class="interlanguage-link-target">Македонски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mg mw-list-item"><a href="https://mg.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — malagassi" lang="mg" hreflang="mg" data-title="Fizika" data-language-autonym="Malagasy" data-language-local-name="malagassi" class="interlanguage-link-target">Malagasy</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ml mw-list-item"><a href="https://ml.wikipedia.org/wiki/%E0%B4%AD%E0%B5%97%E0%B4%A4%E0%B4%BF%E0%B4%95%E0%B4%B6%E0%B4%BE%E0%B4%B8%E0%B5%8D%E0%B4%A4%E0%B5%8D%E0%B4%B0%E0%B4%82" title="ഭൗതികശാസ്ത്രം — malajalam" lang="ml" hreflang="ml" data-title="ഭൗതികശാസ്ത്രം" data-language-autonym="മലയാളം" data-language-local-name="malajalam" class="interlanguage-link-target">മലയാളം</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mt mw-list-item"><a href="https://mt.wikipedia.org/wiki/Fi%C5%BCika" title="Fiżika — malta" lang="mt" hreflang="mt" data-title="Fiżika" data-language-autonym="Malti" data-language-local-name="malta" class="interlanguage-link-target">Malti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mr mw-list-item"><a href="https://mr.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%AD%E0%A5%8C%E0%A4%A4%E0%A4%BF%E0%A4%95%E0%A4%B6%E0%A4%BE%E0%A4%B8%E0%A5%8D%E0%A4%A4%E0%A5%8D%E0%A4%B0" title="भौतिकशास्त्र — marathi" lang="mr" hreflang="mr" data-title="भौतिकशास्त्र" data-language-autonym="मराठी" data-language-local-name="marathi" class="interlanguage-link-target">मराठी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-xmf mw-list-item"><a href="https://xmf.wikipedia.org/wiki/%E1%83%A4%E1%83%98%E1%83%96%E1%83%98%E1%83%99%E1%83%90" title="ფიზიკა — mingreli" lang="xmf" hreflang="xmf" data-title="ფიზიკა" data-language-autonym="მარგალური" data-language-local-name="mingreli" class="interlanguage-link-target">მარგალური</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-arz mw-list-item"><a href="https://arz.wikipedia.org/wiki/%D9%81%D9%8A%D8%B2%D9%8A%D8%A7" title="فيزيا — egyptinarabia" lang="arz" hreflang="arz" data-title="فيزيا" data-language-autonym="مصرى" data-language-local-name="egyptinarabia" class="interlanguage-link-target">مصرى</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mzn mw-list-item"><a href="https://mzn.wikipedia.org/wiki/%D9%81%D8%B2%DB%8C%DA%A9" title="فزیک — mazandarani" lang="mzn" hreflang="mzn" data-title="فزیک" data-language-autonym="مازِرونی" data-language-local-name="mazandarani" class="interlanguage-link-target">مازِرونی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-min mw-list-item"><a href="https://min.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — minangkabau" lang="min" hreflang="min" data-title="Fisika" data-language-autonym="Minangkabau" data-language-local-name="minangkabau" class="interlanguage-link-target">Minangkabau</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cdo mw-list-item"><a href="https://cdo.wikipedia.org/wiki/%C5%ACk-l%C4%AB" title="Ŭk-lī — Mindong" lang="cdo" hreflang="cdo" data-title="Ŭk-lī" data-language-autonym="閩東語 / Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄" data-language-local-name="Mindong" class="interlanguage-link-target">閩東語 / Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mwl mw-list-item"><a href="https://mwl.wikipedia.org/wiki/F%C3%ADsica" title="Física — mirandeesi" lang="mwl" hreflang="mwl" data-title="Física" data-language-autonym="Mirandés" data-language-local-name="mirandeesi" class="interlanguage-link-target">Mirandés</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mdf mw-list-item"><a href="https://mdf.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0%D1%81%D1%8C" title="Физикась — mokša" lang="mdf" hreflang="mdf" data-title="Физикась" data-language-autonym="Мокшень" data-language-local-name="mokša" class="interlanguage-link-target">Мокшень</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mn badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://mn.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA" title="Физик — mongoli" lang="mn" hreflang="mn" data-title="Физик" data-language-autonym="Монгол" data-language-local-name="mongoli" class="interlanguage-link-target">Монгол</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-my mw-list-item"><a href="https://my.wikipedia.org/wiki/%E1%80%9B%E1%80%B0%E1%80%95%E1%80%97%E1%80%B1%E1%80%92" title="ရူပဗေဒ — burma" lang="my" hreflang="my" data-title="ရူပဗေဒ" data-language-autonym="မြန်မာဘာသာ" data-language-local-name="burma" class="interlanguage-link-target">မြန်မာဘာသာ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fj mw-list-item"><a href="https://fj.wikipedia.org/wiki/Fisiki" title="Fisiki — fidži" lang="fj" hreflang="fj" data-title="Fisiki" data-language-autonym="Na Vosa Vakaviti" data-language-local-name="fidži" class="interlanguage-link-target">Na Vosa Vakaviti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nl mw-list-item"><a href="https://nl.wikipedia.org/wiki/Natuurkunde" title="Natuurkunde — hollanti" lang="nl" hreflang="nl" data-title="Natuurkunde" data-language-autonym="Nederlands" data-language-local-name="hollanti" class="interlanguage-link-target">Nederlands</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nds-nl mw-list-item"><a href="https://nds-nl.wikipedia.org/wiki/Netuurkunde" title="Netuurkunde — alankomaidenalasaksa" lang="nds-NL" hreflang="nds-NL" data-title="Netuurkunde" data-language-autonym="Nedersaksies" data-language-local-name="alankomaidenalasaksa" class="interlanguage-link-target">Nedersaksies</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ne mw-list-item"><a href="https://ne.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%AD%E0%A5%8C%E0%A4%A4%E0%A4%BF%E0%A4%95_%E0%A4%B6%E0%A4%BE%E0%A4%B8%E0%A5%8D%E0%A4%A4%E0%A5%8D%E0%A4%B0" title="भौतिक शास्त्र — nepali" lang="ne" hreflang="ne" data-title="भौतिक शास्त्र" data-language-autonym="नेपाली" data-language-local-name="nepali" class="interlanguage-link-target">नेपाली</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-new mw-list-item"><a href="https://new.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%AD%E0%A5%8C%E0%A4%A4%E0%A4%BF%E0%A4%95_%E0%A4%B6%E0%A4%BE%E0%A4%B8%E0%A5%8D%E0%A4%A4%E0%A5%8D%E0%A4%B0" title="भौतिक शास्त्र — newari" lang="new" hreflang="new" data-title="भौतिक शास्त्र" data-language-autonym="नेपाल भाषा" data-language-local-name="newari" class="interlanguage-link-target">नेपाल भाषा</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ja mw-list-item"><a href="https://ja.wikipedia.org/wiki/%E7%89%A9%E7%90%86%E5%AD%A6" title="物理学 — japani" lang="ja" hreflang="ja" data-title="物理学" data-language-autonym="日本語" data-language-local-name="japani" class="interlanguage-link-target">日本語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nap mw-list-item"><a href="https://nap.wikipedia.org/wiki/F%C3%ADseca" title="Físeca — napoli" lang="nap" hreflang="nap" data-title="Físeca" data-language-autonym="Napulitano" data-language-local-name="napoli" class="interlanguage-link-target">Napulitano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ce mw-list-item"><a href="https://ce.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — tšetšeeni" lang="ce" hreflang="ce" data-title="Физика" data-language-autonym="Нохчийн" data-language-local-name="tšetšeeni" class="interlanguage-link-target">Нохчийн</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-frr mw-list-item"><a href="https://frr.wikipedia.org/wiki/F%C3%BCsiik" title="Füsiik — pohjoisfriisi" lang="frr" hreflang="frr" data-title="Füsiik" data-language-autonym="Nordfriisk" data-language-local-name="pohjoisfriisi" class="interlanguage-link-target">Nordfriisk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pih mw-list-item"><a href="https://pih.wikipedia.org/wiki/Fisiks" title="Fisiks — Norfuk / Pitkern" lang="pih" hreflang="pih" data-title="Fisiks" data-language-autonym="Norfuk / Pitkern" data-language-local-name="Norfuk / Pitkern" class="interlanguage-link-target">Norfuk / Pitkern</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-no mw-list-item"><a href="https://no.wikipedia.org/wiki/Fysikk" title="Fysikk — norjan bokmål" lang="nb" hreflang="nb" data-title="Fysikk" data-language-autonym="Norsk bokmål" data-language-local-name="norjan bokmål" class="interlanguage-link-target">Norsk bokmål</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nn mw-list-item"><a href="https://nn.wikipedia.org/wiki/Fysikk" title="Fysikk — norjan nynorsk" lang="nn" hreflang="nn" data-title="Fysikk" data-language-autonym="Norsk nynorsk" data-language-local-name="norjan nynorsk" class="interlanguage-link-target">Norsk nynorsk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nrm mw-list-item"><a href="https://nrm.wikipedia.org/wiki/Ph%C5%B7sique" title="Phŷsique — Norman" lang="nrf" hreflang="nrf" data-title="Phŷsique" data-language-autonym="Nouormand" data-language-local-name="Norman" class="interlanguage-link-target">Nouormand</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nov mw-list-item"><a href="https://nov.wikipedia.org/wiki/Fisike" title="Fisike — novial" lang="nov" hreflang="nov" data-title="Fisike" data-language-autonym="Novial" data-language-local-name="novial" class="interlanguage-link-target">Novial</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-oc mw-list-item"><a href="https://oc.wikipedia.org/wiki/Fisica" title="Fisica — oksitaani" lang="oc" hreflang="oc" data-title="Fisica" data-language-autonym="Occitan" data-language-local-name="oksitaani" class="interlanguage-link-target">Occitan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mhr mw-list-item"><a href="https://mhr.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B5" title="Физике — Eastern Mari" lang="mhr" hreflang="mhr" data-title="Физике" data-language-autonym="Олык марий" data-language-local-name="Eastern Mari" class="interlanguage-link-target">Олык марий</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-or mw-list-item"><a href="https://or.wikipedia.org/wiki/%E0%AC%AA%E0%AC%A6%E0%AC%BE%E0%AC%B0%E0%AD%8D%E0%AC%A5_%E0%AC%AC%E0%AC%BF%E0%AC%9C%E0%AD%8D%E0%AC%9E%E0%AC%BE%E0%AC%A8" title="ପଦାର୍ଥ ବିଜ୍ଞାନ — orija" lang="or" hreflang="or" data-title="ପଦାର୍ଥ ବିଜ୍ଞାନ" data-language-autonym="ଓଡ଼ିଆ" data-language-local-name="orija" class="interlanguage-link-target">ଓଡ଼ିଆ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-om mw-list-item"><a href="https://om.wikipedia.org/wiki/Fiiziksii" title="Fiiziksii — oromo" lang="om" hreflang="om" data-title="Fiiziksii" data-language-autonym="Oromoo" data-language-local-name="oromo" class="interlanguage-link-target">Oromoo</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uz mw-list-item"><a href="https://uz.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — uzbekki" lang="uz" hreflang="uz" data-title="Fizika" data-language-autonym="Oʻzbekcha / ўзбекча" data-language-local-name="uzbekki" class="interlanguage-link-target">Oʻzbekcha / ўзбекча</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pa mw-list-item"><a href="https://pa.wikipedia.org/wiki/%E0%A8%AD%E0%A9%8C%E0%A8%A4%E0%A8%BF%E0%A8%95_%E0%A8%B5%E0%A8%BF%E0%A8%97%E0%A8%BF%E0%A8%86%E0%A8%A8" title="ਭੌਤਿਕ ਵਿਗਿਆਨ — pandžabi" lang="pa" hreflang="pa" data-title="ਭੌਤਿਕ ਵਿਗਿਆਨ" data-language-autonym="ਪੰਜਾਬੀ" data-language-local-name="pandžabi" class="interlanguage-link-target">ਪੰਜਾਬੀ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pnb mw-list-item"><a href="https://pnb.wikipedia.org/wiki/%D9%81%D8%B2%DA%A9%D8%B3" title="فزکس — Western Punjabi" lang="pnb" hreflang="pnb" data-title="فزکس" data-language-autonym="پنجابی" data-language-local-name="Western Punjabi" class="interlanguage-link-target">پنجابی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-blk mw-list-item"><a href="https://blk.wikipedia.org/wiki/%E1%80%9B%E1%80%B0%E1%80%95%E1%80%97%E1%80%B1%E1%80%92" title="ရူပဗေဒ — Pa'O" lang="blk" hreflang="blk" data-title="ရူပဗေဒ" data-language-autonym="ပအိုဝ်ႏဘာႏသာႏ" data-language-local-name="Pa'O" class="interlanguage-link-target">ပအိုဝ်ႏဘာႏသာႏ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ps mw-list-item"><a href="https://ps.wikipedia.org/wiki/%D9%81%D8%B2%DB%8C%DA%A9" title="فزیک — paštu" lang="ps" hreflang="ps" data-title="فزیک" data-language-autonym="پښتو" data-language-local-name="paštu" class="interlanguage-link-target">پښتو</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-jam mw-list-item"><a href="https://jam.wikipedia.org/wiki/Fizix" title="Fizix — jamaikankreolienglanti" lang="jam" hreflang="jam" data-title="Fizix" data-language-autonym="Patois" data-language-local-name="jamaikankreolienglanti" class="interlanguage-link-target">Patois</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-km mw-list-item"><a href="https://km.wikipedia.org/wiki/%E1%9E%9A%E1%9E%BC%E1%9E%94%E1%9E%9C%E1%9E%B7%E1%9E%91%E1%9F%92%E1%9E%99%E1%9E%B6" title="រូបវិទ្យា — khmer" lang="km" hreflang="km" data-title="រូបវិទ្យា" data-language-autonym="ភាសាខ្មែរ" data-language-local-name="khmer" class="interlanguage-link-target">ភាសាខ្មែរ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-shn mw-list-item"><a href="https://shn.wikipedia.org/wiki/%E1%80%95%E1%81%A2%E1%82%86%E1%80%B8%E1%82%81%E1%81%A2%E1%80%84%E1%80%BA%E1%82%88" title="ပၢႆးႁၢင်ႈ — shan" lang="shn" hreflang="shn" data-title="ပၢႆးႁၢင်ႈ" data-language-autonym="ၽႃႇသႃႇတႆး " data-language-local-name="shan" class="interlanguage-link-target">ၽႃႇသႃႇတႆး </a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pcd mw-list-item"><a href="https://pcd.wikipedia.org/wiki/Fisike" title="Fisike — picardi" lang="pcd" hreflang="pcd" data-title="Fisike" data-language-autonym="Picard" data-language-local-name="picardi" class="interlanguage-link-target">Picard</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pms mw-list-item"><a href="https://pms.wikipedia.org/wiki/F%C3%ACsica" title="Fìsica — piemonte" lang="pms" hreflang="pms" data-title="Fìsica" data-language-autonym="Piemontèis" data-language-local-name="piemonte" class="interlanguage-link-target">Piemontèis</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nds mw-list-item"><a href="https://nds.wikipedia.org/wiki/Physik" title="Physik — alasaksa" lang="nds" hreflang="nds" data-title="Physik" data-language-autonym="Plattdüütsch" data-language-local-name="alasaksa" class="interlanguage-link-target">Plattdüütsch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pl mw-list-item"><a href="https://pl.wikipedia.org/wiki/Fizyka" title="Fizyka — puola" lang="pl" hreflang="pl" data-title="Fizyka" data-language-autonym="Polski" data-language-local-name="puola" class="interlanguage-link-target">Polski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pt badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://pt.wikipedia.org/wiki/F%C3%ADsica" title="Física — portugali" lang="pt" hreflang="pt" data-title="Física" data-language-autonym="Português" data-language-local-name="portugali" class="interlanguage-link-target">Português</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-crh mw-list-item"><a href="https://crh.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — krimintataari" lang="crh" hreflang="crh" data-title="Fizika" data-language-autonym="Qırımtatarca" data-language-local-name="krimintataari" class="interlanguage-link-target">Qırımtatarca</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ro mw-list-item"><a href="https://ro.wikipedia.org/wiki/Fizic%C4%83" title="Fizică — romania" lang="ro" hreflang="ro" data-title="Fizică" data-language-autonym="Română" data-language-local-name="romania" class="interlanguage-link-target">Română</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-qu mw-list-item"><a href="https://qu.wikipedia.org/wiki/Pachaykamay" title="Pachaykamay — ketšua" lang="qu" hreflang="qu" data-title="Pachaykamay" data-language-autonym="Runa Simi" data-language-local-name="ketšua" class="interlanguage-link-target">Runa Simi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-rue mw-list-item"><a href="https://rue.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D1%96%D0%B7%D1%96%D0%BA%D0%B0" title="Фізіка — ruteeni" lang="rue" hreflang="rue" data-title="Фізіка" data-language-autonym="Русиньскый" data-language-local-name="ruteeni" class="interlanguage-link-target">Русиньскый</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ru mw-list-item"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — venäjä" lang="ru" hreflang="ru" data-title="Физика" data-language-autonym="Русский" data-language-local-name="venäjä" class="interlanguage-link-target">Русский</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sah mw-list-item"><a href="https://sah.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — jakuutti" lang="sah" hreflang="sah" data-title="Физика" data-language-autonym="Саха тыла" data-language-local-name="jakuutti" class="interlanguage-link-target">Саха тыла</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sa mw-list-item"><a href="https://sa.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%AD%E0%A5%8C%E0%A4%A4%E0%A4%BF%E0%A4%95%E0%A4%B6%E0%A4%BE%E0%A4%B8%E0%A5%8D%E0%A4%A4%E0%A5%8D%E0%A4%B0%E0%A4%AE%E0%A5%8D" title="भौतिकशास्त्रम् — sanskrit" lang="sa" hreflang="sa" data-title="भौतिकशास्त्रम्" data-language-autonym="संस्कृतम्" data-language-local-name="sanskrit" class="interlanguage-link-target">संस्कृतम्</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-skr mw-list-item"><a href="https://skr.wikipedia.org/wiki/%D8%B7%D8%A8%DB%8C%D8%B9%DB%8C%D8%A7%D8%AA_(%D9%81%D8%B2%DA%A9%D8%B3)" title="طبیعیات (فزکس) — saraiki" lang="skr" hreflang="skr" data-title="طبیعیات (فزکس)" data-language-autonym="سرائیکی" data-language-local-name="saraiki" class="interlanguage-link-target">سرائیکی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sc mw-list-item"><a href="https://sc.wikipedia.org/wiki/F%C3%ACsica" title="Fìsica — sardi" lang="sc" hreflang="sc" data-title="Fìsica" data-language-autonym="Sardu" data-language-local-name="sardi" class="interlanguage-link-target">Sardu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sco mw-list-item"><a href="https://sco.wikipedia.org/wiki/Naitural_philosophy" title="Naitural philosophy — skotti" lang="sco" hreflang="sco" data-title="Naitural philosophy" data-language-autonym="Scots" data-language-local-name="skotti" class="interlanguage-link-target">Scots</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-stq mw-list-item"><a href="https://stq.wikipedia.org/wiki/Physik" title="Physik — saterlandinfriisi" lang="stq" hreflang="stq" data-title="Physik" data-language-autonym="Seeltersk" data-language-local-name="saterlandinfriisi" class="interlanguage-link-target">Seeltersk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-st mw-list-item"><a href="https://st.wikipedia.org/wiki/Fisiksi" title="Fisiksi — eteläsotho" lang="st" hreflang="st" data-title="Fisiksi" data-language-autonym="Sesotho" data-language-local-name="eteläsotho" class="interlanguage-link-target">Sesotho</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nso mw-list-item"><a href="https://nso.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — pohjoissotho" lang="nso" hreflang="nso" data-title="Fisika" data-language-autonym="Sesotho sa Leboa" data-language-local-name="pohjoissotho" class="interlanguage-link-target">Sesotho sa Leboa</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sq badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://sq.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — albania" lang="sq" hreflang="sq" data-title="Fizika" data-language-autonym="Shqip" data-language-local-name="albania" class="interlanguage-link-target">Shqip</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-scn mw-list-item"><a href="https://scn.wikipedia.org/wiki/F%C3%ACsica" title="Fìsica — sisilia" lang="scn" hreflang="scn" data-title="Fìsica" data-language-autonym="Sicilianu" data-language-local-name="sisilia" class="interlanguage-link-target">Sicilianu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-si mw-list-item"><a href="https://si.wikipedia.org/wiki/%E0%B6%B7%E0%B7%9E%E0%B6%AD%E0%B7%92%E0%B6%9A_%E0%B7%80%E0%B7%92%E0%B6%AF%E0%B7%8A%E2%80%8D%E0%B6%BA%E0%B7%8F%E0%B7%80" title="භෞතික විද්‍යාව — sinhala" lang="si" hreflang="si" data-title="භෞතික විද්‍යාව" data-language-autonym="සිංහල" data-language-local-name="sinhala" class="interlanguage-link-target">සිංහල</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-simple mw-list-item"><a href="https://simple.wikipedia.org/wiki/Physics" title="Physics — Simple English" lang="en-simple" hreflang="en-simple" data-title="Physics" data-language-autonym="Simple English" data-language-local-name="Simple English" class="interlanguage-link-target">Simple English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sd mw-list-item"><a href="https://sd.wikipedia.org/wiki/%D8%B7%D8%A8%D9%8A%D8%B9%D9%8A%D8%A7%D8%AA" title="طبيعيات — sindhi" lang="sd" hreflang="sd" data-title="طبيعيات" data-language-autonym="سنڌي" data-language-local-name="sindhi" class="interlanguage-link-target">سنڌي</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sk mw-list-item"><a href="https://sk.wikipedia.org/wiki/Fyzika" title="Fyzika — slovakki" lang="sk" hreflang="sk" data-title="Fyzika" data-language-autonym="Slovenčina" data-language-local-name="slovakki" class="interlanguage-link-target">Slovenčina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sl mw-list-item"><a href="https://sl.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — sloveeni" lang="sl" hreflang="sl" data-title="Fizika" data-language-autonym="Slovenščina" data-language-local-name="sloveeni" class="interlanguage-link-target">Slovenščina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-szl mw-list-item"><a href="https://szl.wikipedia.org/wiki/Fizyka" title="Fizyka — sleesia" lang="szl" hreflang="szl" data-title="Fizyka" data-language-autonym="Ślůnski" data-language-local-name="sleesia" class="interlanguage-link-target">Ślůnski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-so mw-list-item"><a href="https://so.wikipedia.org/wiki/Fiisigis" title="Fiisigis — somali" lang="so" hreflang="so" data-title="Fiisigis" data-language-autonym="Soomaaliga" data-language-local-name="somali" class="interlanguage-link-target">Soomaaliga</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ckb mw-list-item"><a href="https://ckb.wikipedia.org/wiki/%D9%81%DB%8C%D8%B2%DB%8C%DA%A9" title="فیزیک — soranî" lang="ckb" hreflang="ckb" data-title="فیزیک" data-language-autonym="کوردی" data-language-local-name="soranî" class="interlanguage-link-target">کوردی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-srn mw-list-item"><a href="https://srn.wikipedia.org/wiki/Sabi_fu_natru" title="Sabi fu natru — sranan" lang="srn" hreflang="srn" data-title="Sabi fu natru" data-language-autonym="Sranantongo" data-language-local-name="sranan" class="interlanguage-link-target">Sranantongo</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sr mw-list-item"><a href="https://sr.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — serbia" lang="sr" hreflang="sr" data-title="Физика" data-language-autonym="Српски / srpski" data-language-local-name="serbia" class="interlanguage-link-target">Српски / srpski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sh mw-list-item"><a href="https://sh.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — serbokroaatti" lang="sh" hreflang="sh" data-title="Fizika" data-language-autonym="Srpskohrvatski / српскохрватски" data-language-local-name="serbokroaatti" class="interlanguage-link-target">Srpskohrvatski / српскохрватски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-su mw-list-item"><a href="https://su.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — sunda" lang="su" hreflang="su" data-title="Fisika" data-language-autonym="Sunda" data-language-local-name="sunda" class="interlanguage-link-target">Sunda</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sv mw-list-item"><a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Fysik" title="Fysik — ruotsi" lang="sv" hreflang="sv" data-title="Fysik" data-language-autonym="Svenska" data-language-local-name="ruotsi" class="interlanguage-link-target">Svenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-shi mw-list-item"><a href="https://shi.wikipedia.org/wiki/Tasngama" title="Tasngama — tašelhit" lang="shi" hreflang="shi" data-title="Tasngama" data-language-autonym="Taclḥit" data-language-local-name="tašelhit" class="interlanguage-link-target">Taclḥit</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tl mw-list-item"><a href="https://tl.wikipedia.org/wiki/Pisika" title="Pisika — tagalog" lang="tl" hreflang="tl" data-title="Pisika" data-language-autonym="Tagalog" data-language-local-name="tagalog" class="interlanguage-link-target">Tagalog</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ta mw-list-item"><a href="https://ta.wikipedia.org/wiki/%E0%AE%87%E0%AE%AF%E0%AE%B1%E0%AF%8D%E0%AE%AA%E0%AE%BF%E0%AE%AF%E0%AE%B2%E0%AF%8D" title="இயற்பியல் — tamili" lang="ta" hreflang="ta" data-title="இயற்பியல்" data-language-autonym="தமிழ்" data-language-local-name="tamili" class="interlanguage-link-target">தமிழ்</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kab mw-list-item"><a href="https://kab.wikipedia.org/wiki/Tasengama" title="Tasengama — kabyyli" lang="kab" hreflang="kab" data-title="Tasengama" data-language-autonym="Taqbaylit" data-language-local-name="kabyyli" class="interlanguage-link-target">Taqbaylit</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tt mw-list-item"><a href="https://tt.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — tataari" lang="tt" hreflang="tt" data-title="Физика" data-language-autonym="Татарча / tatarça" data-language-local-name="tataari" class="interlanguage-link-target">Татарча / tatarça</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-te mw-list-item"><a href="https://te.wikipedia.org/wiki/%E0%B0%AD%E0%B1%8C%E0%B0%A4%E0%B0%BF%E0%B0%95_%E0%B0%B6%E0%B0%BE%E0%B0%B8%E0%B1%8D%E0%B0%A4%E0%B1%8D%E0%B0%B0%E0%B0%82" title="భౌతిక శాస్త్రం — telugu" lang="te" hreflang="te" data-title="భౌతిక శాస్త్రం" data-language-autonym="తెలుగు" data-language-local-name="telugu" class="interlanguage-link-target">తెలుగు</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-din mw-list-item"><a href="https://din.wikipedia.org/wiki/Pi%C3%B6%C3%B6ckat%C9%94%C9%94r" title="Piööckatɔɔr — dinka" lang="din" hreflang="din" data-title="Piööckatɔɔr" data-language-autonym="Thuɔŋjäŋ" data-language-local-name="dinka" class="interlanguage-link-target">Thuɔŋjäŋ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-th mw-list-item"><a href="https://th.wikipedia.org/wiki/%E0%B8%9F%E0%B8%B4%E0%B8%AA%E0%B8%B4%E0%B8%81%E0%B8%AA%E0%B9%8C" title="ฟิสิกส์ — thai" lang="th" hreflang="th" data-title="ฟิสิกส์" data-language-autonym="ไทย" data-language-local-name="thai" class="interlanguage-link-target">ไทย</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vi badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://vi.wikipedia.org/wiki/V%E1%BA%ADt_l%C3%BD_h%E1%BB%8Dc" title="Vật lý học — vietnam" lang="vi" hreflang="vi" data-title="Vật lý học" data-language-autonym="Tiếng Việt" data-language-local-name="vietnam" class="interlanguage-link-target">Tiếng Việt</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ti mw-list-item"><a href="https://ti.wikipedia.org/wiki/%E1%8D%8A%E1%8B%9A%E1%8A%AD%E1%88%B5" title="ፊዚክስ — tigrinja" lang="ti" hreflang="ti" data-title="ፊዚክስ" data-language-autonym="ትግርኛ" data-language-local-name="tigrinja" class="interlanguage-link-target">ትግርኛ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tg mw-list-item"><a href="https://tg.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — tadžikki" lang="tg" hreflang="tg" data-title="Физика" data-language-autonym="Тоҷикӣ" data-language-local-name="tadžikki" class="interlanguage-link-target">Тоҷикӣ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tcy mw-list-item"><a href="https://tcy.wikipedia.org/wiki/%E0%B2%AD%E0%B3%8C%E0%B2%A4_%E0%B2%B6%E0%B2%BE%E0%B2%B8%E0%B3%8D%E0%B2%A4%E0%B3%8D%E0%B2%B0" title="ಭೌತ ಶಾಸ್ತ್ರ — tulu" lang="tcy" hreflang="tcy" data-title="ಭೌತ ಶಾಸ್ತ್ರ" data-language-autonym="ತುಳು" data-language-local-name="tulu" class="interlanguage-link-target">ತುಳು</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tr mw-list-item"><a href="https://tr.wikipedia.org/wiki/Fizik" title="Fizik — turkki" lang="tr" hreflang="tr" data-title="Fizik" data-language-autonym="Türkçe" data-language-local-name="turkki" class="interlanguage-link-target">Türkçe</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tk mw-list-item"><a href="https://tk.wikipedia.org/wiki/Fizika" title="Fizika — turkmeeni" lang="tk" hreflang="tk" data-title="Fizika" data-language-autonym="Türkmençe" data-language-local-name="turkmeeni" class="interlanguage-link-target">Türkmençe</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kcg mw-list-item"><a href="https://kcg.wikipedia.org/wiki/Fizik" title="Fizik — tyap" lang="kcg" hreflang="kcg" data-title="Fizik" data-language-autonym="Tyap" data-language-local-name="tyap" class="interlanguage-link-target">Tyap</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tyv mw-list-item"><a href="https://tyv.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — tuva" lang="tyv" hreflang="tyv" data-title="Физика" data-language-autonym="Тыва дыл" data-language-local-name="tuva" class="interlanguage-link-target">Тыва дыл</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-udm mw-list-item"><a href="https://udm.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Физика — udmurtti" lang="udm" hreflang="udm" data-title="Физика" data-language-autonym="Удмурт" data-language-local-name="udmurtti" class="interlanguage-link-target">Удмурт</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uk badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D1%96%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Фізика — ukraina" lang="uk" hreflang="uk" data-title="Фізика" data-language-autonym="Українська" data-language-local-name="ukraina" class="interlanguage-link-target">Українська</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ur mw-list-item"><a href="https://ur.wikipedia.org/wiki/%D8%B7%D8%A8%DB%8C%D8%B9%DB%8C%D8%A7%D8%AA" title="طبیعیات — urdu" lang="ur" hreflang="ur" data-title="طبیعیات" data-language-autonym="اردو" data-language-local-name="urdu" class="interlanguage-link-target">اردو</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ug mw-list-item"><a href="https://ug.wikipedia.org/wiki/%D9%81%D9%89%D8%B2%D9%89%D9%83%D8%A7" title="فىزىكا — uiguuri" lang="ug" hreflang="ug" data-title="فىزىكا" data-language-autonym="ئۇيغۇرچە / Uyghurche" data-language-local-name="uiguuri" class="interlanguage-link-target">ئۇيغۇرچە / Uyghurche</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-za mw-list-item"><a href="https://za.wikipedia.org/wiki/Vuzlij" title="Vuzlij — zhuang" lang="za" hreflang="za" data-title="Vuzlij" data-language-autonym="Vahcuengh" data-language-local-name="zhuang" class="interlanguage-link-target">Vahcuengh</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vec mw-list-item"><a href="https://vec.wikipedia.org/wiki/Fizega" title="Fizega — venetsia" lang="vec" hreflang="vec" data-title="Fizega" data-language-autonym="Vèneto" data-language-local-name="venetsia" class="interlanguage-link-target">Vèneto</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vep mw-list-item"><a href="https://vep.wikipedia.org/wiki/Fizik" title="Fizik — vepsä" lang="vep" hreflang="vep" data-title="Fizik" data-language-autonym="Vepsän kel’" data-language-local-name="vepsä" class="interlanguage-link-target">Vepsän kel’</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vo mw-list-item"><a href="https://vo.wikipedia.org/wiki/F%C3%BCs%C3%BCd" title="Füsüd — volapük" lang="vo" hreflang="vo" data-title="Füsüd" data-language-autonym="Volapük" data-language-local-name="volapük" class="interlanguage-link-target">Volapük</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fiu-vro mw-list-item"><a href="https://fiu-vro.wikipedia.org/wiki/F%C3%BC%C3%BCsiga" title="Füüsiga — võro" lang="vro" hreflang="vro" data-title="Füüsiga" data-language-autonym="Võro" data-language-local-name="võro" class="interlanguage-link-target">Võro</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-wa mw-list-item"><a href="https://wa.wikipedia.org/wiki/Fizike" title="Fizike — valloni" lang="wa" hreflang="wa" data-title="Fizike" data-language-autonym="Walon" data-language-local-name="valloni" class="interlanguage-link-target">Walon</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-classical mw-list-item"><a href="https://zh-classical.wikipedia.org/wiki/%E7%89%A9%E7%90%86%E5%AD%B8" title="物理學 — klassinen kiina" lang="lzh" hreflang="lzh" data-title="物理學" data-language-autonym="文言" data-language-local-name="klassinen kiina" class="interlanguage-link-target">文言</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-war mw-list-item"><a href="https://war.wikipedia.org/wiki/Fisika" title="Fisika — waray" lang="war" hreflang="war" data-title="Fisika" data-language-autonym="Winaray" data-language-local-name="waray" class="interlanguage-link-target">Winaray</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-guc mw-list-item"><a href="https://guc.wikipedia.org/wiki/At%C3%BCjia" title="Atüjia — wayuu" lang="guc" hreflang="guc" data-title="Atüjia" data-language-autonym="Wayuunaiki" data-language-local-name="wayuu" class="interlanguage-link-target">Wayuunaiki</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-wo mw-list-item"><a href="https://wo.wikipedia.org/wiki/J%C3%ABmm" title="Jëmm — wolof" lang="wo" hreflang="wo" data-title="Jëmm" data-language-autonym="Wolof" data-language-local-name="wolof" class="interlanguage-link-target">Wolof</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-wuu mw-list-item"><a href="https://wuu.wikipedia.org/wiki/%E7%89%A9%E7%90%86%E5%AD%A6" title="物理学 — wu-kiina" lang="wuu" hreflang="wuu" data-title="物理学" data-language-autonym="吴语" data-language-local-name="wu-kiina" class="interlanguage-link-target">吴语</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ts mw-list-item"><a href="https://ts.wikipedia.org/wiki/Ntivo-Ntumbuluko" title="Ntivo-Ntumbuluko — tsonga" lang="ts" hreflang="ts" data-title="Ntivo-Ntumbuluko" data-language-autonym="Xitsonga" data-language-local-name="tsonga" class="interlanguage-link-target">Xitsonga</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-yi mw-list-item"><a href="https://yi.wikipedia.org/wiki/%D7%A4%D7%99%D7%96%D7%99%D7%A7" title="פיזיק — jiddiš" lang="yi" hreflang="yi" data-title="פיזיק" data-language-autonym="ייִדיש" data-language-local-name="jiddiš" class="interlanguage-link-target">ייִדיש</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-yo mw-list-item"><a href="https://yo.wikipedia.org/wiki/F%C3%ADs%C3%ADks%C3%AC" title="Físíksì — joruba" lang="yo" hreflang="yo" data-title="Físíksì" data-language-autonym="Yorùbá" data-language-local-name="joruba" class="interlanguage-link-target">Yorùbá</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-yue mw-list-item"><a href="https://zh-yue.wikipedia.org/wiki/%E7%89%A9%E7%90%86%E5%AD%B8" title="物理學 — kantoninkiina" lang="yue" hreflang="yue" data-title="物理學" data-language-autonym="粵語" data-language-local-name="kantoninkiina" class="interlanguage-link-target">粵語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-diq mw-list-item"><a href="https://diq.wikipedia.org/wiki/Fizik" title="Fizik — Zazaki" lang="diq" hreflang="diq" data-title="Fizik" data-language-autonym="Zazaki" data-language-local-name="Zazaki" class="interlanguage-link-target">Zazaki</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zea mw-list-item"><a href="https://zea.wikipedia.org/wiki/Natuurkunde" title="Natuurkunde — seelanti" lang="zea" hreflang="zea" data-title="Natuurkunde" data-language-autonym="Zeêuws" data-language-local-name="seelanti" class="interlanguage-link-target">Zeêuws</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bat-smg mw-list-item"><a href="https://bat-smg.wikipedia.org/wiki/Fiz%C4%97ka" title="Fizėka — samogiitti" lang="sgs" hreflang="sgs" data-title="Fizėka" data-language-autonym="Žemaitėška" data-language-local-name="samogiitti" class="interlanguage-link-target">Žemaitėška</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh mw-list-item"><a href="https://zh.wikipedia.org/wiki/%E7%89%A9%E7%90%86%E5%AD%A6" title="物理学 — kiina" lang="zh" hreflang="zh" data-title="物理学" data-language-autonym="中文" data-language-local-name="kiina" class="interlanguage-link-target">中文</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bew mw-list-item"><a href="https://bew.wikipedia.org/wiki/%C3%88lmu_tab%C3%A8at" title="Èlmu tabèat — betawi" lang="bew" hreflang="bew" data-title="Èlmu tabèat" data-language-autonym="Betawi" data-language-local-name="betawi" class="interlanguage-link-target">Betawi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-dtp mw-list-item"><a href="https://dtp.wikipedia.org/wiki/Pijik" title="Pijik — dusun" lang="dtp" hreflang="dtp" data-title="Pijik" data-language-autonym="Kadazandusun" data-language-local-name="dusun" class="interlanguage-link-target">Kadazandusun</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-iba mw-list-item"><a href="https://iba.wikipedia.org/wiki/Fizik" title="Fizik — iban" lang="iba" hreflang="iba" data-title="Fizik" data-language-autonym="Jaku Iban" data-language-local-name="iban" class="interlanguage-link-target">Jaku Iban</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tly mw-list-item"><a href="https://tly.wikipedia.org/wiki/Fizik%C9%99" title="Fizikə — tališi" lang="tly" hreflang="tly" data-title="Fizikə" data-language-autonym="Tolışi" data-language-local-name="tališi" class="interlanguage-link-target">Tolışi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zgh mw-list-item"><a href="https://zgh.wikipedia.org/wiki/%E2%B5%9C%E2%B4%B0%E2%B5%99%E2%B5%8F%E2%B4%B3%E2%B4%B0%E2%B5%8E%E2%B4%B0" title="ⵜⴰⵙⵏⴳⴰⵎⴰ — vakioitu tamazight" lang="zgh" hreflang="zgh" data-title="ⵜⴰⵙⵏⴳⴰⵎⴰ" data-language-autonym="ⵜⴰⵎⴰⵣⵉⵖⵜ ⵜⴰⵏⴰⵡⴰⵢⵜ" data-language-local-name="vakioitu tamazight" class="interlanguage-link-target">ⵜⴰⵎⴰⵣⵉⵖⵜ ⵜⴰⵏⴰⵡⴰⵢⵜ</a></li> </ul> <div class="after-portlet after-portlet-lang"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q413#sitelinks-wikipedia" title="Muokkaa kieltenvälisiä linkkejä" class="wbc-editpage">Muokkaa linkkejä</a></div> </div> </nav> </div> </div> <footer id="footer" class="mw-footer" > <ul id="footer-info"> <li id="footer-info-lastmod"> Sivua on viimeksi muutettu 11. marraskuuta 2024 kello 21.30.</li> <li id="footer-info-copyright">Teksti on saatavilla <a rel="nofollow" class="external text" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">Creative Commons Attribution/Share-Alike</a> -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso <a class="external text" href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Terms_of_Use/fi">käyttöehdot</a>. Wikipedia® on <a rel="nofollow" class="external text" href="https://wikimediafoundation.org/">Wikimedia Foundationin</a> rekisteröimä tavaramerkki. <a href="/wiki/Wikipedia:Artikkelien_ongelmat" title="Wikipedia:Artikkelien ongelmat">Ongelma artikkelissa?</a></li> </ul> <ul id="footer-places"> <li id="footer-places-privacy"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Privacy_policy">Tietosuojakäytäntö</a></li> <li id="footer-places-about"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li> <li id="footer-places-disclaimers"><a href="/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus">Vastuuvapaus</a></li> <li id="footer-places-wm-codeofconduct"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct">Käytössäännöstö</a></li> <li id="footer-places-developers"><a href="https://developer.wikimedia.org">Kehittäjät</a></li> <li id="footer-places-statslink"><a href="https://stats.wikimedia.org/#/fi.wikipedia.org">Tilastot</a></li> <li id="footer-places-cookiestatement"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Cookie_statement">Evästekäytäntö</a></li> <li id="footer-places-mobileview"><a href="//fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Fysiikka&mobileaction=toggle_view_mobile" class="noprint stopMobileRedirectToggle">Mobiilinäkymä</a></li> </ul> <ul id="footer-icons" class="noprint"> <li id="footer-copyrightico"><a href="https://wikimediafoundation.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/static/images/footer/wikimedia-button.svg" width="84" height="29" alt="Wikimedia Foundation" loading="lazy"></a></li> <li id="footer-poweredbyico"><a href="https://www.mediawiki.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/w/resources/assets/poweredby_mediawiki.svg" alt="Powered by MediaWiki" width="88" height="31" loading="lazy"></a></li> </ul> </footer> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.log.warn("This page is using the deprecated ResourceLoader module \"codex-search-styles\".\n[1.43] Use a CodexModule with codexComponents to set your specific components used: https://www.mediawiki.org/wiki/Codex#Using_a_limited_subset_of_components");mw.config.set({"wgHostname":"mw-web.codfw.main-f69cdc8f6-6whj2","wgBackendResponseTime":198,"wgPageParseReport":{"limitreport":{"cputime":"0.353","walltime":"0.530","ppvisitednodes":{"value":3974,"limit":1000000},"postexpandincludesize":{"value":54435,"limit":2097152},"templateargumentsize":{"value":7268,"limit":2097152},"expansiondepth":{"value":14,"limit":100},"expensivefunctioncount":{"value":0,"limit":500},"unstrip-depth":{"value":0,"limit":20},"unstrip-size":{"value":36240,"limit":5000000},"entityaccesscount":{"value":1,"limit":400},"timingprofile":["100.00% 317.475 1 -total"," 22.17% 70.373 1 Malline:Hyvä"," 21.81% 69.253 1 Malline:Viitteet"," 20.08% 63.764 1 Malline:Fysiikka"," 18.82% 59.760 1 Malline:Pystynavigaatio"," 12.68% 40.265 5 Malline:Pystynavigaatio/kohta"," 10.58% 33.597 35 Malline:Verkkoviite"," 8.27% 26.251 5 Malline:Side_box"," 7.33% 23.261 1 Malline:Teemasivu2"," 7.18% 22.800 1 Malline:Tnavbar"]},"scribunto":{"limitreport-timeusage":{"value":"0.078","limit":"10.000"},"limitreport-memusage":{"value":2406207,"limit":52428800}},"cachereport":{"origin":"mw-web.eqiad.main-5dc468848-kmjfc","timestamp":"20241122100703","ttl":2592000,"transientcontent":false}}});});</script> <script type="application/ld+json">{"@context":"https:\/\/schema.org","@type":"Article","name":"Fysiikka","url":"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Fysiikka","sameAs":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q413","mainEntity":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q413","author":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia-hankkeiden muokkaajat"},"publisher":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia Foundation, Inc.","logo":{"@type":"ImageObject","url":"https:\/\/www.wikimedia.org\/static\/images\/wmf-hor-googpub.png"}},"datePublished":"2003-09-28T11:41:27Z","image":"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/8\/88\/Alkurajahdys1.jpg","headline":"tieteenala, joka tutkii ainetta, energiaa ja perusluonteisia luonnonlakeja"}</script> </body> </html>