CINXE.COM

<!DOCTYPE html> <html class="client-nojs" lang="fi" dir="ltr"> <head> <meta charset="UTF-8"> <title>Puheviestintä – Wikipedia</title> <script>(function(){var className="client-js";var cookie=document.cookie.match(/(?:^|; )fiwikimwclientpreferences=([^;]+)/);if(cookie){cookie[1].split('%2C').forEach(function(pref){className=className.replace(new RegExp('(^| )'+pref.replace(/-clientpref-\w+$|[^\w-]+/g,'')+'-clientpref-\\w+( |$)'),'$1'+pref+'$2');});}document.documentElement.className=className;}());RLCONF={"wgBreakFrames":false,"wgSeparatorTransformTable":[",\t."," \t,"],"wgDigitTransformTable":["",""],"wgDefaultDateFormat":"fi normal","wgMonthNames":["","tammikuu","helmikuu","maaliskuu","huhtikuu","toukokuu","kesäkuu","heinäkuu","elokuu","syyskuu","lokakuu","marraskuu","joulukuu"],"wgRequestId":"78338945-5980-4062-9a27-8fbcb40d06a3","wgCanonicalNamespace":"","wgCanonicalSpecialPageName":false,"wgNamespaceNumber":0,"wgPageName":"Puheviestintä","wgTitle":"Puheviestintä","wgCurRevisionId":21975644,"wgRevisionId":21818857,"wgArticleId":436370,"wgIsArticle":true,"wgIsRedirect":false,"wgAction":"view","wgUserName":null, "wgUserGroups":["*"],"wgCategories":["Viestintätieteet","Humanistiset tieteet"],"wgPageViewLanguage":"fi","wgPageContentLanguage":"fi","wgPageContentModel":"wikitext","wgRelevantPageName":"Puheviestintä","wgRelevantArticleId":436370,"wgIsProbablyEditable":true,"wgRelevantPageIsProbablyEditable":true,"wgRestrictionEdit":[],"wgRestrictionMove":[],"wgNoticeProject":"wikipedia","wgCiteReferencePreviewsActive":true,"wgFlaggedRevsParams":{"tags":{"accuracy":{"levels":3}}},"wgStableRevisionId":21975644,"wgMediaViewerOnClick":true,"wgMediaViewerEnabledByDefault":true,"wgPopupsFlags":0,"wgVisualEditor":{"pageLanguageCode":"fi","pageLanguageDir":"ltr","pageVariantFallbacks":"fi"},"wgMFDisplayWikibaseDescriptions":{"search":true,"watchlist":true,"tagline":true,"nearby":true},"wgWMESchemaEditAttemptStepOversample":false,"wgWMEPageLength":30000,"wgRelatedArticlesCompat":[],"wgCentralAuthMobileDomain":false,"wgEditSubmitButtonLabelPublish":true,"wgULSPosition":"interlanguage", "wgULSisCompactLinksEnabled":true,"wgVector2022LanguageInHeader":false,"wgULSisLanguageSelectorEmpty":false,"wgWikibaseItemId":"Q11888975","wgCheckUserClientHintsHeadersJsApi":["brands","architecture","bitness","fullVersionList","mobile","model","platform","platformVersion"],"GEHomepageSuggestedEditsEnableTopics":true,"wgGETopicsMatchModeEnabled":false,"wgGEStructuredTaskRejectionReasonTextInputEnabled":false,"wgGELevelingUpEnabledForUser":false};RLSTATE={"ext.gadget.hidePersonalSandboxEdits":"ready","ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix":"ready","ext.globalCssJs.user.styles":"ready","site.styles":"ready","user.styles":"ready","ext.globalCssJs.user":"ready","user":"ready","user.options":"loading","mediawiki.codex.messagebox.styles":"ready","mediawiki.action.styles":"ready","mediawiki.interface.helpers.styles":"ready","ext.cite.styles":"ready","skins.vector.styles.legacy":"ready","ext.flaggedRevs.basic":"ready","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript":"ready", "codex-search-styles":"ready","ext.uls.interlanguage":"ready","wikibase.client.init":"ready","ext.wikimediaBadges":"ready"};RLPAGEMODULES=["ext.cite.ux-enhancements","site","mediawiki.page.ready","mediawiki.toc","skins.vector.legacy.js","ext.centralNotice.geoIP","ext.centralNotice.startUp","ext.flaggedRevs.advanced","ext.gadget.publicarttablesort","ext.gadget.ViikonKilpailu","ext.gadget.WikiLovesMonunmets","ext.gadget.ProtectionIndicator","ext.gadget.frwiki_infobox_v3","ext.gadget.linkeddata","ext.gadget.perustiedotwikidatassa","ext.urlShortener.toolbar","ext.centralauth.centralautologin","ext.popups","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.init","ext.visualEditor.targetLoader","ext.echo.centralauth","ext.eventLogging","ext.wikimediaEvents","ext.navigationTiming","ext.uls.compactlinks","ext.uls.interface","ext.cx.eventlogging.campaigns","ext.checkUser.clientHints","ext.growthExperiments.SuggestedEditSession","oojs-ui.styles.icons-media","oojs-ui-core.icons","wikibase.sidebar.tracking"];</script> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.loader.impl(function(){return["user.options@12s5i",function($,jQuery,require,module){mw.user.tokens.set({"patrolToken":"+\\","watchToken":"+\\","csrfToken":"+\\"}); }];});});</script> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=codex-search-styles%7Cext.cite.styles%7Cext.flaggedRevs.basic%7Cext.uls.interlanguage%7Cext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript%7Cext.wikimediaBadges%7Cmediawiki.action.styles%7Cmediawiki.codex.messagebox.styles%7Cmediawiki.interface.helpers.styles%7Cskins.vector.styles.legacy%7Cwikibase.client.init&only=styles&skin=vector"> <script async="" src="/w/load.php?lang=fi&modules=startup&only=scripts&raw=1&skin=vector"></script> <meta name="ResourceLoaderDynamicStyles" content=""> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix%2ChidePersonalSandboxEdits&only=styles&skin=vector"> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=site.styles&only=styles&skin=vector"> <meta name="generator" content="MediaWiki 1.44.0-wmf.4"> <meta name="referrer" content="origin"> <meta name="referrer" content="origin-when-cross-origin"> <meta name="robots" content="noindex,nofollow,max-image-preview:standard"> <meta name="format-detection" content="telephone=no"> <meta name="viewport" content="width=1120"> <meta property="og:title" content="Puheviestintä – Wikipedia"> <meta property="og:type" content="website"> <link rel="alternate" media="only screen and (max-width: 640px)" href="//fi.m.wikipedia.org/wiki/Puheviestint%C3%A4"> <link rel="alternate" type="application/x-wiki" title="Muokkaa" href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&action=edit"> <link rel="apple-touch-icon" href="/static/apple-touch/wikipedia.png"> <link rel="icon" href="/static/favicon/wikipedia.ico"> <link rel="search" type="application/opensearchdescription+xml" href="/w/rest.php/v1/search" title="Wikipedia (fi)"> <link rel="EditURI" type="application/rsd+xml" href="//fi.wikipedia.org/w/api.php?action=rsd"> <link rel="canonical" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Puheviestint%C3%A4"> <link rel="license" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi"> <link rel="alternate" type="application/atom+xml" title="Wikipedia-Atom-syöte" href="/w/index.php?title=Toiminnot:Tuoreet_muutokset&feed=atom"> <link rel="dns-prefetch" href="//meta.wikimedia.org" /> <link rel="dns-prefetch" href="//login.wikimedia.org"> </head> <body class="skin-vector-legacy mediawiki ltr sitedir-ltr mw-hide-empty-elt ns-0 ns-subject mw-editable page-Puheviestintä rootpage-Puheviestintä skin-vector action-view"><div id="mw-page-base" class="noprint"></div> <div id="mw-head-base" class="noprint"></div> <div id="content" class="mw-body" role="main"> <a id="top"></a> <div id="siteNotice"></div> <div class="mw-indicators"> </div> <h1 id="firstHeading" class="firstHeading mw-first-heading"><span class="mw-page-title-main">Puheviestintä</span></h1> <div id="bodyContent" class="vector-body"> <div id="siteSub" class="noprint">Wikipediasta</div> <div id="contentSub"><div id="mw-content-subtitle"><div class="cdx-message cdx-message--block cdx-message--warning mw-revision"><span class="cdx-message__icon"></span><div class="cdx-message__content"><div id="mw-revision-info"><div id="vanhaversio-varoitus" style="background: #9CF; border: 1px solid #000; color: #000; font-weight: bold; margin: 2em 0 .5em; padding: .5em 1em; vertical-align: middle; clear: both;">Tämä on <a href="/wiki/Ohje:Muutoshistoria" title="Ohje:Muutoshistoria">arkistoitu versio</a> sivusta sellaisena, kuin se oli <span id="mw-revision-date">10. syyskuuta 2023 kello 20.33</span> käyttäjän <span id="mw-revision-name"><a href="/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Georg_von_Georg" class="mw-userlink" title="Käyttäjä:Georg von Georg" data-mw-revid="21818857"><bdi>Georg von Georg</bdi></a> <span class="mw-usertoollinks">(<a href="/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Georg_von_Georg" class="mw-usertoollinks-talk" title="Keskustelu käyttäjästä:Georg von Georg">keskustelu</a> | <a href="/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Georg_von_Georg" class="mw-usertoollinks-contribs" title="Toiminnot:Muokkaukset/Georg von Georg">muokkaukset</a>)</span></span> muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi <span class="plainlinks"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Puheviestint%C3%A4">tuoreimmasta versiosta</a></span>.</div> <div id="vanhaversio-pelkistetty" style="display:none;">Versio hetkellä 10. syyskuuta 2023 kello 20.33 – tehnyt <a href="/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4:Georg_von_Georg" class="mw-userlink" title="Käyttäjä:Georg von Georg" data-mw-revid="21818857"><bdi>Georg von Georg</bdi></a> <span class="mw-usertoollinks">(<a href="/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Georg_von_Georg" class="mw-usertoollinks-talk" title="Keskustelu käyttäjästä:Georg von Georg">keskustelu</a> | <a href="/wiki/Toiminnot:Muokkaukset/Georg_von_Georg" class="mw-usertoollinks-contribs" title="Toiminnot:Muokkaukset/Georg von Georg">muokkaukset</a>)</span></div></div><div id="mw-revision-nav">(<a href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&diff=prev&oldid=21818857" title="Puheviestintä">ero</a>) <a href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&direction=prev&oldid=21818857" title="Puheviestintä">← Vanhempi versio</a> | <a href="/wiki/Puheviestint%C3%A4" title="Puheviestintä">Nykyinen versio</a> (<a href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&diff=cur&oldid=21818857" title="Puheviestintä">ero</a>) | <a href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&direction=next&oldid=21818857" title="Puheviestintä">Uudempi versio →</a> (<a href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&diff=next&oldid=21818857" title="Puheviestintä">ero</a>)</div></div></div></div></div> <div id="contentSub2"></div> <div id="jump-to-nav"></div> <a class="mw-jump-link" href="#mw-head">Siirry navigaatioon</a> <a class="mw-jump-link" href="#searchInput">Siirry hakuun</a> <div id="mw-content-text" class="mw-body-content"><div id="mw-fr-revision-tag-old" class="cdx-message mw-fr-message-box cdx-message--block cdx-message--notice flaggedrevs_notice plainlinks noprint"><span class="cdx-message__icon"></span><div class="cdx-message__content"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&stableid=21818857">Katsottu versio</a> tästä sivusta, joka <a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot:Loki&type=review&page=Puheviestint%C3%A4">hyväksyttiin</a> <i>10. syyskuuta 2023</i>, perustui tähän versioon.</div></div><div class="mw-content-ltr mw-parser-output" lang="fi" dir="ltr"><p><b>Puheviestintä</b> on tieteenala, joka tarkastelee ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta. Tieteenalan tavoitteena on ymmärtää ja selittää puhe- ja viestintäkäyttäytymistä sekä vuorovaikutuksen dynamiikkaa kasvokkais- ja verkkoviestinnässä sekä medioidussa viestinnässä. Tarkastelun kohteina ovat esimerkiksi ystävyys-, pari- ja perhesuhteet, tiimit, ryhmät ja verkostot, työyhteisön ja organisaation sisäisen vuorovaikutuksen kysymykset, vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin yhteydet, vaikuttamisen ja argumentoinnin keinot, puhe- ja esiintymistilanteet sekä viestinnän eettiset kysymykset. </p><p>Puheviestintää voi Suomessa opiskella vain <a href="/wiki/Tampereen_yliopisto" title="Tampereen yliopisto">Tampereen yliopiston</a> Viestintätieteiden tiedekunnassa, aiemmin myös Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa. Jyväskylän yliopiston puheviestintä muutti nimensä viestinnäksi vuonna 2017, ja Helsingin yliopiston puheviestinnän tutkintoon johtava koulutus on lakkautettu. </p><p>Puheviestinnän asiantuntijat toimivat yrityselämän, median, koulutuksen, viestintäteknologian, politiikan, kulttuurin sekä hallinnon aloilla. He ovat sijoittuneet esimerkiksi yrityksen, järjestön tai muun organisaation johtoon, työyhteisön ja henkilöstön rekrytointi- ja kehittämistehtäviin, viestintäkouluttajiksi ja -valmentajiksi, puheviestinnän opettajiksi, tiedottamisen ja viestintäsuunnittelun alalle sekä kansainvälisten yritysten ja järjestöjen asiantuntijatehtäviin. </p> <div id="toc" class="toc" role="navigation" aria-labelledby="mw-toc-heading"><input type="checkbox" role="button" id="toctogglecheckbox" class="toctogglecheckbox" style="display:none" /><div class="toctitle" lang="fi" dir="ltr"><h2 id="mw-toc-heading">Sisällys</h2><span class="toctogglespan"><label class="toctogglelabel" for="toctogglecheckbox"></label></span></div> <ul> <li class="toclevel-1 tocsection-1"><a href="#Puheviestinnän_historia"><span class="tocnumber">1</span> <span class="toctext">Puheviestinnän historia</span></a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-2"><a href="#Puheviestintä_tieteenalana"><span class="tocnumber">2</span> <span class="toctext">Puheviestintä tieteenalana</span></a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-3"><a href="#Puheviestinnän_tutkimuskohteet"><span class="tocnumber">2.1</span> <span class="toctext">Puheviestinnän tutkimuskohteet</span></a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-4"><a href="#Puheviestinnän_tutkimusmenetelmät"><span class="tocnumber">2.2</span> <span class="toctext">Puheviestinnän tutkimusmenetelmät</span></a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-5"><a href="#Puheviestinnän_osa-alueet_ja_teoriat"><span class="tocnumber">3</span> <span class="toctext">Puheviestinnän osa-alueet ja teoriat</span></a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-6"><a href="#Keskinäisviestintä"><span class="tocnumber">3.1</span> <span class="toctext">Keskinäisviestintä</span></a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-7"><a href="#Epävarmuuden_vähentämisen_teoria"><span class="tocnumber">3.1.1</span> <span class="toctext">Epävarmuuden vähentämisen teoria</span></a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-8"><a href="#Konstruktivismi"><span class="tocnumber">3.1.2</span> <span class="toctext">Konstruktivismi</span></a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-9"><a href="#Relationaalisen_viestinnän_teoria"><span class="tocnumber">3.1.3</span> <span class="toctext">Relationaalisen viestinnän teoria</span></a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-10"><a href="#Sosiaalisen_läpäisyn_teoria"><span class="tocnumber">3.1.4</span> <span class="toctext">Sosiaalisen läpäisyn teoria</span></a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-11"><a href="#Koordinoitu_tarkoitteiden_hallinta"><span class="tocnumber">3.1.5</span> <span class="toctext">Koordinoitu tarkoitteiden hallinta</span></a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-12"><a href="#Ryhmä-_ja_organisaatioviestintä"><span class="tocnumber">3.2</span> <span class="toctext">Ryhmä- ja organisaatioviestintä</span></a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-13"><a href="#Syötöksen,_prosessin_ja_tuotoksen_ratkaisumalli"><span class="tocnumber">3.2.1</span> <span class="toctext">Syötöksen, prosessin ja tuotoksen ratkaisumalli</span></a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-14"><a href="#Vaihdannan_teoria"><span class="tocnumber">3.2.2</span> <span class="toctext">Vaihdannan teoria</span></a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-15"><a href="#Koheesion_teoria"><span class="tocnumber">3.2.3</span> <span class="toctext">Koheesion teoria</span></a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-16"><a href="#Organisaatioprosessin_teoria"><span class="tocnumber">3.2.4</span> <span class="toctext">Organisaatioprosessin teoria</span></a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-17"><a href="#Neljän_systeemin_teoria"><span class="tocnumber">3.2.5</span> <span class="toctext">Neljän systeemin teoria</span></a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-18"><a href="#Joukkoviestintä"><span class="tocnumber">3.3</span> <span class="toctext">Joukkoviestintä</span></a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-19"><a href="#Käyttötarkoitusteoria"><span class="tocnumber">3.3.1</span> <span class="toctext">Käyttötarkoitusteoria</span></a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-20"><a href="#Kultivaatioteoria"><span class="tocnumber">3.3.2</span> <span class="toctext">Kultivaatioteoria</span></a></li> </ul> </li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-21"><a href="#Lähteet"><span class="tocnumber">4</span> <span class="toctext">Lähteet</span></a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-22"><a href="#Viitteet"><span class="tocnumber">4.1</span> <span class="toctext">Viitteet</span></a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-23"><a href="#Kirjallisuutta"><span class="tocnumber">5</span> <span class="toctext">Kirjallisuutta</span></a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-24"><a href="#Kirjoja"><span class="tocnumber">5.1</span> <span class="toctext">Kirjoja</span></a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-25"><a href="#Tieteellisiä_aikakausjulkaisuja"><span class="tocnumber">5.2</span> <span class="toctext">Tieteellisiä aikakausjulkaisuja</span></a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-26"><a href="#Aiheesta_muualla"><span class="tocnumber">6</span> <span class="toctext">Aiheesta muualla</span></a></li> </ul> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Puheviestinnän_historia"><span id="Puheviestinn.C3.A4n_historia"></span>Puheviestinnän historia</h2></div> <p>Puheviestinnän tieteenalalla on liki 2500 vuotta vanhat perinteet. Tieteenalan historia ulottuu aina <a href="/wiki/Retoriikka" title="Retoriikka">antiikin retoriikkaan</a> saakka. <a href="/wiki/Aristoteles" title="Aristoteles">Aristoteles</a> laati ensimmäisen systemaattisen kuvauksen puhetaidosta, vaikuttamisen perusteista sekä puhujan ja kuuntelijoiden suhteesta <a href="/wiki/Retoriikka_(Aristoteles)" title="Retoriikka (Aristoteles)">Retoriikka</a>-teoksessaan jo noin 330 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Retoriikalla oli <a href="/wiki/Valistus" title="Valistus">valistuksen aikoihin</a> saakka merkittävä asema osana yleissivistävää koulutusta, ja se oli myös eurooppalaisten yliopistojen keskeisimpiä oppiaineita ja tieteenaloja. </p><p>Moderni puheviestinnän tutkimus virisi Yhdysvalloissa 1900-luvun alkupuolella, ja puheviestintä alkoi nopeasti muotoutua itsenäiseksi tieteenalaksi. Ensimmäinen itsenäinen laitos (Department of Speech) perustettiin <a href="/wiki/Michiganin_yliopisto" title="Michiganin yliopisto">Michiganin yliopistoon</a> vuonna 1892. Alan ensimmäinen tieteellinen järjestö National Association of Academic Teachers of Public Speaking (nykyinen <a href="/w/index.php?title=National_Communication_Association&action=edit&redlink=1" class="new" title="National Communication Association (sivua ei ole)">National Communication Association</a>) perustettiin vuonna 1914. Ensimmäinen puheviestinnän tieteellinen aikakauslehti <a href="/w/index.php?title=The_Quarterly_Journal_of_Speech&action=edit&redlink=1" class="new" title="The Quarterly Journal of Speech (sivua ei ole)">The Quarterly Journal of Speech</a> perustettiin vuonna 1915, mistä lähtien lehti on ilmestynyt säännöllisesti. </p><p>Puheviestintä on kehittynyt tieteenalaksi, jota voi nykyään opiskella pääaineena aina tohtorin tutkintoon saakka sadoissa yliopistoissa eri puolilla maailmaa, lähinnä kuitenkin Yhdysvalloissa. Suomessa puheviestinnän varhaisin historia kytkeytyy puhetaiteen sekä julkisen puhetaidon opetustraditioon. <a href="/wiki/Turun_Akatemia" class="mw-redirect" title="Turun Akatemia">Turun Akatemiassa</a> oli sen perustamisesta (v. 1640) alkaen kaunopuheisuuden professuuri. Kansanvalistuksella ja lausuntatraditiolla oli vielä 1900-luvun alkupuolella vahva vaikutus suomalaiseen käsitykseen puhetaidosta. Puhetaidon ja erityisesti ääntämistä ja äänenkäyttöä sekä lausuntaa koskevan opetusalan viriäminen kytkeytyi suomalaisuus-aatteeseen ja suomen kielen aseman vankentamiseen sivistyskielenä. </p><p>Puheviestinnän opetusalaa nimitettiin vielä 1900-luvun alkupuoliskolla kaunopuheeksi, kaunoluvuksi, suulliseksi esitystaidoksi tai puhetekniikaksi. Puheoppi-nimitystä käytettiin yleisesti 1960- ja 1970-luvulla, ja se oli käytössä <a href="/wiki/Tampereen_yliopisto_(1925%E2%80%932018)" title="Tampereen yliopisto (1925–2018)">Tampereen yliopistossa</a> vielä vuoteen 2010 saakka. Puheviestintä-nimike otettiin käyttöön 1980-luvun alussa <a href="/wiki/Jyv%C3%A4skyl%C3%A4n_yliopisto" title="Jyväskylän yliopisto">Jyväskylän yliopistossa</a>. </p><p>Puheviestinnän tutkimus sai Suomessa alkunsa Jyväskylän yliopistossa 1980-luvun alussa. Ensimmäinen puheviestinnän professuuri perustettiin vuonna 1984 Jyväskylän yliopistoon. Ensimmäinen puheviestinnän <a href="/wiki/Pro_gradu" class="mw-redirect" title="Pro gradu">pro gradu</a> -tutkielma valmistui vuonna 1984 ja ensimmäinen väitöskirja, <a href="/wiki/Aino_Sallinen" title="Aino Sallinen">Aino Sallisen</a> Finnish Communication Reticence, vuonna 1986. Puheviestinnän tieteellinen yhdistys <a href="/w/index.php?title=Prologos_ry&action=edit&redlink=1" class="new" title="Prologos ry (sivua ei ole)">Prologos ry</a> perustettiin vuonna 1989. Tampereen yliopistoon alan professuuri perustettiin 2003. Nykyisin Suomessa on kaksi puheviestinnän professoria: <a href="/wiki/Maarit_Valo" title="Maarit Valo">Maarit Valo</a> Jyväskylän yliopistossa ja <a href="/wiki/Pekka_Isotalus" title="Pekka Isotalus">Pekka Isotalus</a> Tampereen yliopistossa.<sup id="cite_ref-1" class="reference"><a href="#cite_note-1"><span class="cite-bracket">[</span>1<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Puheviestintä_tieteenalana"><span id="Puheviestint.C3.A4_tieteenalana"></span>Puheviestintä tieteenalana</h2></div> <p>Puheviestintä kuuluu <a href="/wiki/Viestint%C3%A4tieteet" title="Viestintätieteet">viestintätieteisiin</a>. Tiedejärjestelmässä se sijoittuu <a href="/wiki/Humanistiset_tieteet" title="Humanistiset tieteet">humanististen tieteiden</a>, <a href="/wiki/K%C3%A4ytt%C3%A4ytymistiede" title="Käyttäytymistiede">käyttäytymistieteiden</a> ja <a href="/wiki/Yhteiskuntatieteet" class="mw-redirect" title="Yhteiskuntatieteet">yhteiskuntatieteiden</a> risteykseen. </p><p>Puheviestintä on hyvin edustettuna monissa kansainvälisissä viestintätieteellisissä järjestöissä, kuten ECREA:ssa, ICA:ssa ja NCA:ssa. Eurooppalaisessa viestintätieteellisessä yhdistyksessä ECREA:ssa (<a href="/w/index.php?title=European_Communication_Research_and_Education_Association&action=edit&redlink=1" class="new" title="European Communication Research and Education Association (sivua ei ole)">European Communication Research and Education Association</a>) on puheviestinnän oma osasto, jonka nimi on <i>ECREA Section for Interpersonal Communication and Social Interaction</i>.<sup id="cite_ref-2" class="reference"><a href="#cite_note-2"><span class="cite-bracket">[</span>2<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> <a href="/w/index.php?title=International_Communication_Association&action=edit&redlink=1" class="new" title="International Communication Association (sivua ei ole)">International Communication Association</a> (ICA) järjestää vuosittain kansainvälisen kongressin, jossa käsitellään myös puheviestinnän tutkimuksen tuloksia. <a href="/w/index.php?title=National_Communication_Association&action=edit&redlink=1" class="new" title="National Communication Association (sivua ei ole)">National Communication Association</a> (NCA) järjestää puheviestinnän alan suurimman kansainvälisen kongressin vuosittain Yhdysvalloissa. Suomalainen puheviestinnän tieteellinen yhdistys <a href="/w/index.php?title=Prologos_ry&action=edit&redlink=1" class="new" title="Prologos ry (sivua ei ole)">Prologos ry</a> järjestää yleensä joka toinen vuosi puheviestinnän valtakunnallisen kongressin Puheviestinnän päivät ja julkaisee puheviestinnän vuosikirja Prologia<sup id="cite_ref-3" class="reference"><a href="#cite_note-3"><span class="cite-bracket">[</span>3<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> Prologia on julkaistu vuodesta 2005. Sen päätoimittajina ovat toimineet <a href="/w/index.php?title=Tuula-Riitta_V%C3%A4likoski&action=edit&redlink=1" class="new" title="Tuula-Riitta Välikoski (sivua ei ole)">Tuula-Riitta Välikoski</a>, <a href="/wiki/Pekka_Isotalus" title="Pekka Isotalus">Pekka Isotalus</a>, <a href="/w/index.php?title=Tarja_Valkonen&action=edit&redlink=1" class="new" title="Tarja Valkonen (sivua ei ole)">Tarja Valkonen</a>, <a href="/wiki/Maarit_Valo" title="Maarit Valo">Maarit Valo</a>, <a href="/w/index.php?title=Leena_Mikkola&action=edit&redlink=1" class="new" title="Leena Mikkola (sivua ei ole)">Leena Mikkola</a> ja Jonna Koponen. </p> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Puheviestinnän_tutkimuskohteet"><span id="Puheviestinn.C3.A4n_tutkimuskohteet"></span>Puheviestinnän tutkimuskohteet</h3></div> <p>Puheviestinnän tutkimus keskittyy interpersonaaliseen viestintään, ryhmäviestintään ja esiintymiseen. Puheviestinnän tutkimuksessa tarkastellaan ihmisten keskinäistä vuorovaikutusta, viestintäprosesseja sekä puhe- ja viestintäkäyttäytymistä. Tutkimus ei rajoitu kasvokkaisviestintään, vaan tutkimuskohteena on myös viestintäteknologian välityksellä tai muissa medioissa tapahtuva kanssakäyminen. </p><p>Vuorovaikutusta tarkastellaan monenlaisissa yhteyksissä, kuten ystävyys-, pari- ja perhesuhteissa, tiimeissä, ryhmissä ja verkostoissa, työyhteisön ja organisaation sisäisen vuorovaikutuksen kysymyksissä, vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin yhteyksissä, opetuksessa, hoito- ja ihmissuhdetyössä, politiikan kontekstissa sekä mediassa. Lisäksi perehdytään vaikuttamiseen ja argumentointiin, viestintäteknologian ja vuorovaikutuksen välisiin yhteyksiin, viestinnän yhteiskunnalliseen merkitykseen sekä viestinnän eettisiin kysymyksiin. </p><p>Puheviestinnän alalla tutkitaan esimerkiksi </p> <ul><li>esiintymistä</li> <li>retoriikkaa, argumentointia ja vaikuttamista</li> <li>vuorovaikutuksen kognitiivista perustaa</li> <li>puheviestinnän merkkijärjestelmiä (sanallista ja sanatonta viestintää)</li> <li>viestintäosaamista ja sen kehittymistä</li> <li>puheviestinnän oppimista ja opettamista</li> <li>vuorovaikutuskäyttäytymisen piirteitä</li> <li>vuorovaikutussuhteita</li> <li>vuorovaikutusta ryhmissä</li> <li>viestintää työelämän tilanteissa ja eri professioissa</li> <li>viestintäkontekstien ominaispiirteitä</li> <li>puhekulttuureja</li> <li>viestintäteknologian merkitystä kanssakäymisessä</li> <li>yhteiskunnallista vuorovaikutusta.</li></ul> <p>Suomessa puheviestinnän jatko-opintoja voi tehdä Jyväskylän yliopistossa viestintätieteiden laitoksella ja Tampereen yliopiston Viestinnän, median ja teatterin yksikössä. Näiden kahden laitoksen lisäksi alan tutkimusta on ainakin Helsingin ja Turun yliopistoissa. Jyväskylän yliopistossa puheviestinnän tutkimuksen painoalueet ovat vuorovaikutusosaaminen ja viestintäkoulutus, yksityis- ja työelämän vuorovaikutussuhteet sekä teknologiavälitteinen vuorovaikutus. Tampereen yliopistossa puheviestinnän tutkimuksen painopisteet ovat poliittinen viestintä, ammatillinen puheviestintä, puheviestintä hyvinvoinnin edistäjänä, kuunteleminen sekä medioitu interpersonaalinen viestintä. </p> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Puheviestinnän_tutkimusmenetelmät"><span id="Puheviestinn.C3.A4n_tutkimusmenetelm.C3.A4t"></span>Puheviestinnän tutkimusmenetelmät</h3></div> <p>Puheviestinnässä tehdään sekä <a href="/wiki/Laadullinen_tutkimus" title="Laadullinen tutkimus">laadullista eli kvalitatiivista</a> että <a href="/wiki/M%C3%A4%C3%A4r%C3%A4llinen_tutkimus" title="Määrällinen tutkimus">määrällistä eli kvantitatiivista</a> tutkimusta. Puheviestinnän ilmiöitä tutkittaessa käytetään samoja <a href="/wiki/Tutkimusmenetelm%C3%A4" class="mw-redirect" title="Tutkimusmenetelmä">tutkimusmenetelmiä</a> kuin ihmistieteissä yleensäkin. Käytetyimpiä aineistonkeruumenetelmiä ovat <a href="/wiki/Haastattelu" title="Haastattelu">haastattelu</a>, <a href="/w/index.php?title=Havainnointi&action=edit&redlink=1" class="new" title="Havainnointi (sivua ei ole)">havainnointi</a>, <a href="/w/index.php?title=Kyselylomake&action=edit&redlink=1" class="new" title="Kyselylomake (sivua ei ole)">kyselylomake</a>, erilaiset <a href="/wiki/Mittari" class="mw-disambig" title="Mittari">mittarit</a> sekä <a href="/wiki/P%C3%A4iv%C3%A4kirja" title="Päiväkirja">päiväkirjat</a> ja muut kirjalliset aineistot. Ihmisten keskinäisen vuorovaikutuksen tarkastelussa ja tutkimuksessa käytetään esimerkiksi seuraavia teorioita ja teoreettisia näkökulmia: </p> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Puheviestinnän_osa-alueet_ja_teoriat"><span id="Puheviestinn.C3.A4n_osa-alueet_ja_teoriat"></span>Puheviestinnän osa-alueet ja teoriat</h2></div> <p>Puheviestinnän teoriat jaetaan yleensä laki-, sääntö- ja systeemiteorioihin.<sup id="cite_ref-4" class="reference"><a href="#cite_note-4"><span class="cite-bracket">[</span>4<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <ul><li>Lakiteoriat pyrkivät selittämään puheviestinnän ilmiöt <a href="/wiki/Luonnonlaki" class="mw-redirect" title="Luonnonlaki">luonnonlakien</a> kaltaisina lainalaisuuksina ja syy-seurassuhteina, jotka toteuvat väistämättä aina samalla tavalla.<sup id="cite_ref-Puro15_5-0" class="reference"><a href="#cite_note-Puro15-5"><span class="cite-bracket">[</span>5<span class="cite-bracket">]</span></a></sup></li> <li>Sääntöteoriat pyrkivät selittämään puheviestinnän ilmiöt ihmisten toiminnassaan noudattamien tapojen, sääntöjen ja normien avulla, joissa ei ole kyse välttämättömyyksistä vaan taipumuksista.<sup id="cite_ref-Puro15_5-1" class="reference"><a href="#cite_note-Puro15-5"><span class="cite-bracket">[</span>5<span class="cite-bracket">]</span></a></sup></li> <li>Systeemiteoriat pyrkivät selittämään puheviestinnän ilmiöt ihmisten ja heidän viestintänsä muodostamina <a href="/wiki/J%C3%A4rjestelm%C3%A4_(systeemiteoria)" title="Järjestelmä (systeemiteoria)">järjetelminä</a>, joista osa on lakien ja osa sääntöjen alaisia ja jotka muodostavat yhtenäisen ja järjestelmällisen verkoston, jossa kaikki ovat vuorovaikutussuhteessa toisiinsa.<sup id="cite_ref-6" class="reference"><a href="#cite_note-6"><span class="cite-bracket">[</span>6<span class="cite-bracket">]</span></a></sup></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Keskinäisviestintä"><span id="Keskin.C3.A4isviestint.C3.A4"></span>Keskinäisviestintä</h3></div> <p>Keskinäisviestintä tarkoittaa puheviestinnässä tilannetta, jossa vähintään kaksi ihmistä viestii vastavuoroisesti toisilleen. Keskinäis- ja ryhmäviestinnän raja on häilyvä. Keskinäisviestinnän teoriassa tarkastellaan usein vain kahden henkilön muodostamaa viestintätilannetta eli dyadia sen yksinkertaisuuden vuoksi, mutta se on kuitenkin vain osa keskinäisviestinnän tutkimusalueesta.<sup id="cite_ref-7" class="reference"><a href="#cite_note-7"><span class="cite-bracket">[</span>7<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p><p>Yksi tunnetuimmista keskinäisviestintää visuaalisesti ja graafisesti kuvaavista malleista on Rossin malli vuodelta 1965. Rossin mallin mukaan keskinäisviestintätilanteessa pyritään ymmärtämään sitä ajatusta, jota toinen yrittää viestillään välittää. Tämä tulkinta ei perustu pelkästään puhuttuun vaan koko tilanteeseen, kuten toisen äänenpainoihin ja ilmeisiin. Näiden keskinäisviestinnän perustekijöiden lisäksi henkilöiden viestintään vaikuttavat Rossin mallin mukaan tilannekohtaisesti teoreettiset taustamuuttujat, joihin kuuluvat tiedot, aiemmat kokemukset, mielialat, asenteet ja tunteet.<sup id="cite_ref-8" class="reference"><a href="#cite_note-8"><span class="cite-bracket">[</span>8<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Epävarmuuden_vähentämisen_teoria"><span id="Ep.C3.A4varmuuden_v.C3.A4hent.C3.A4misen_teoria"></span>Epävarmuuden vähentämisen teoria</h4></div> <p>Epävarmuuden vähentämisen teorian (eng. <i>uncertainty reduction theory</i>) esittivät alunperin Charles Berger ja Richard Calabrese vuonna 1975 artikkelissaan <i>Some Explorations in Initial Interaction and Beyond</i>. Teoria koski alunperin nimenomaan ensitapaamisia, mutta sitä on myöhemmin laajennettu koskemaan keskinäisviestintätilanteita yleisesti. Teorian mukaan ihmisten kohdatessa toisensa heidän ensisijainen päämääränsä on vähentää tilanteessa vallitsevaa epävarmuutta. Ensisijainen keino epävarmuuden vähentämiseksi on kyky ennakoida toisen osapuolen käyttäytyminen, mikä edellyttää tietoa toisesta osapuolesta. Keskinäisviestinnän kehitys jaetaan teoriassa alkutilanteeseen (eng. <i>entry phase</i>), jossa haetaan selkeää taustatietoa toisesta, ja sitä seuraavaan yksilölliseen vaiheeseen (eng. <i>personal phase</i>), jossa ihmiset alkavat kertoa omista arvoistaan, tunteistaan, kokemuksistaan ja ongelmistaan. Epävarmuuden vähentämisen teorian keskeinen väite on siis, että keskinäisviestintätilanteessa epävarmuus vähitellen vähenee.<sup id="cite_ref-9" class="reference"><a href="#cite_note-9"><span class="cite-bracket">[</span>9<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Konstruktivismi">Konstruktivismi</h4></div> <p>Konstruktivistisen teorian muotoili Jesse Delia ja hänen tutkimusryhmänsä 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa. Teorian mukaan keskinäisviestintätilanteessa osapuolten suhtautuminen toisiinsa riippuu siitä, millainen ajatusrakennelma ja mielikuva osapuolilla on toisistaan. Mitä paremmin viestijä ymmärtää omaavansa erilaisia mielikuvia, eli mitä kognitiivisesti kompleksimpi (eng. <i>cognitive complexity</i>) hän on, sitä paremmin hän pystyy käsittelemään näiden mielikuvien vaikutuksia keskinäisviestintätilanteessa ja näin onnistumaan tässä viestintätilanteessa. Konstruktivismin mukaan keksinäisviestinnän tutkimuksessa tulee huomioda kaikki mahdolliset tiedot, kokemukset, mielialat, asenteet ja tunteet, joita ihmisillä on, sillä ne kaikki yhdessä vaikuttavat ihmisten mielikuviin toisistaan.<sup id="cite_ref-10" class="reference"><a href="#cite_note-10"><span class="cite-bracket">[</span>10<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Relationaalisen_viestinnän_teoria"><span id="Relationaalisen_viestinn.C3.A4n_teoria"></span>Relationaalisen viestinnän teoria</h4></div> <p>Relationaalisen viestinnän teoria perustuu <a href="/wiki/Gregory_Bateson" title="Gregory Bateson">Gregory Batesonin</a> 1950-luvulla perustaman Palo Alto -ryhmän psykologisiin tutkimuksiin ja havaintoihin sekä etenkin Batesonin oppilaiden <a href="/wiki/Paul_Watzlawick" title="Paul Watzlawick">Paul Watzlawickin</a>, Janet Beavinin ja Don Jacksonin vuonna 1967 julkaisemaan teokseen <i>Pragmatics of Human Communication</i>. Teoria korostaa viestijöiden ominaisuuksien sijaan itse viestintätilanteen merkitystä. Keskinäisviestintätilanne voi olla komplementaarinen, jolloin osapuolet ovat erimielisiä käsittelemästään aiheesta, symmetrinen, jolloin osapuolet ovat samanmielisiä käsittelemästään aiheesta, tai eriävä, jolloin toinen osapuoli ei ota kantaa asian puolesta tai sitä vastaan. Relationaalisen viestinnän teorian mukaan puheviestintää on sen lisäksi, mitä sanotaan, myös se, mitä jätetään sanomatta, jolloin viestintätilanteen osapuolet viestivät itse asiassa paljonkin, vaikka he eivät sanoisi mitään.<sup id="cite_ref-11" class="reference"><a href="#cite_note-11"><span class="cite-bracket">[</span>11<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Sosiaalisen_läpäisyn_teoria"><span id="Sosiaalisen_l.C3.A4p.C3.A4isyn_teoria"></span>Sosiaalisen läpäisyn teoria</h4></div> <p>Sosiaalisen läpäisyn teorian (eng. <i>social penetration theory</i>) esittivät Irwin Altman ja Dalmas Taylor 1970-luvulla. Teoria perustuu ajatukseen, että sosiaalisten suhteiden syntyminen ja kehittyminen perustuvat ihmisten välille syntyviin avoimiin ja luottamuksellisiin keskinäisviestintätilanteisiin. Mitä paremmin läpäisemme keskinäisviestinnässä tietyn muodollisen ja varautuneen vaiheen, sitä paremmin pääsemme kanssaihmistemme kanssa aitoihin ystävyyssuhteisiin ja solmimme heidän kanssaan pysyviä sosiaalisia siteitä. Teoriaan liittyy läheisesti itsestään kertomisen (eng. <i>self-disclosure</i>) käsite, joka on jopa itse teoriaa tunnetumpi ja myös siitä erillään käytetty. Itsestään kertominen viittaa siihen tapahtumaan, kun viestintätilanteen osapuolet uskaltautuvat olemaan avoimia toisilleen kertomalla omista luottamuksellisista asioistaan.<sup id="cite_ref-12" class="reference"><a href="#cite_note-12"><span class="cite-bracket">[</span>12<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Koordinoitu_tarkoitteiden_hallinta">Koordinoitu tarkoitteiden hallinta</h4></div> <p>Teorian koordinoiduista tarkoitteiden hallinnasta (eng. <i>coordinated management of meanings</i>) esittivät W. Barnett Pearce ja Vernon Cronen 1980-luvun alussa, ja se perustuu yhtäältä relationaaliseen viestinnän teoriaan ja toisaalta <a href="/wiki/Kielifilosofia" title="Kielifilosofia">kielifilosofiseen</a> <a href="/wiki/Puhetoimitus" title="Puhetoimitus">puheaktiteoriaan</a>.<sup id="cite_ref-13" class="reference"><a href="#cite_note-13"><span class="cite-bracket">[</span>13<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> Teorian mukaan keskinäisviestinnässä keskeistä on tilanteiden hallinta eli kyky koordinoida erilaisten puheaktien vaikutuksia parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen pääsemiseksi. Puheaktit ovat aina sidoksissa tilanteeseen, jossa ne esitetään, minkä vuoksi on tärkeää tajuta keskinäisviestintätilanteeseen vaikuttavat taustatekijät.<sup id="cite_ref-14" class="reference"><a href="#cite_note-14"><span class="cite-bracket">[</span>14<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Ryhmä-_ja_organisaatioviestintä"><span id="Ryhm.C3.A4-_ja_organisaatioviestint.C3.A4"></span>Ryhmä- ja organisaatioviestintä</h3></div> <p>Keskinäis-, ryhmä- ja <a href="/wiki/Organisaatioviestint%C3%A4" title="Organisaatioviestintä">organisaatioviestinnän</a> väliset erot eivät ole käsitteellisesti selkeitä, ja tämä erottelu onkin useimmiten enemmänkin käsitteiden itsensä kuin teorioiden toimivuuden näkökulmasta perusteltua. Ryhmä voi sisältää ajoittaisia dyadeja, ja <a href="/wiki/Organisaatio" title="Organisaatio">organisaatiot</a> rakentuvat yleensä ryhmistä ja keskinäisviestinnästä.<sup id="cite_ref-15" class="reference"><a href="#cite_note-15"><span class="cite-bracket">[</span>15<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p><p>Yksi tunnetuimmista ryhmä- ja organisaatioviestintää hahmottelevista malleista on Westleyn ja MacLeanin malli vuodelta 1967, joka on laajalti eri yhteyksissä seurattu mallintamistapa mutta ryhmäviestinnän tapauksessa erityisen havainnollistava. Malli jakaa ryhmäviestinnän neljään vaiheeseen: ensimmäisessä vaiheessa viestijä A muodostaa mielikuvan kohteesta X, toisessa vaiheessa viestijä B muodostaa mielikuvan samasta kohteesta, minkä jälkeen molemmat ilmaisevat omat näkemyksensä, kolmannessa vaiheessa viestijä C muodostaa mielikuvan, minkä jälkeen hän ilmaisee näkemyksensä ja viestijä A ilmaisee omaan ja B:n näjemyksiin perustuvan näkemyksensä, ja neljännessä vaiheessa viestijä B ensin ilmaisee näkemyksensä C:lle, sitten C ilmaisee B:n näkemykset huomioon ottavan näkemyksen A:lle ja sitten A ilmaisee C:ltä saamansa näkemykset toisille. Lopussa kaikki tilanteeseen osallistujat jakavat käsityksen siitä, mikä X on.<sup id="cite_ref-16" class="reference"><a href="#cite_note-16"><span class="cite-bracket">[</span>16<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> Malli soveltuu myös organisaatioviestintään, jossa osallistujia on vain enemmän ja yhteisen näkemyksen muotoutuminen tällöin monimutkaisempaa.<sup id="cite_ref-17" class="reference"><a href="#cite_note-17"><span class="cite-bracket">[</span>17<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Syötöksen,_prosessin_ja_tuotoksen_ratkaisumalli"><span id="Sy.C3.B6t.C3.B6ksen.2C_prosessin_ja_tuotoksen_ratkaisumalli"></span>Syötöksen, prosessin ja tuotoksen ratkaisumalli</h4></div> <p>Syötöksen, prosessin ja tuotoksen ratkaisumalliin (eng. <i>input-process-output problem-solving model</i>) esitti Susan Jardboe vuonna 1968, ja se perustuu Barry Collinsin ja Harold Guetzkowin 1960-luvulla kehittämiin periaatteisiin. Jardboen mallin, joka on luonteeltaan enemmänkin teoria kuin malli, mukaan ryhmäviestintä perustuu neljään erilaiseen toimintamahdollisuuteen, joihin kuuluvat syötös–tuotos-vaihtoehto, syötös–prosessi-vaihtoehto, prosessi–tuotos-vaihtoehto ja syötös–prosessi–tuotos-vaihtoehto. Syötös–tuotos-vaihtoehdossa jostain syötöksestä seuraa välittömästi jokin tuotos, syötös–prosessi-vaihtoehdossa syötöksestä seuraa sitä käsittelevä prosessi, prosessi–tuotos-vaihtoehdossa prosessista seuraa jokin tuotos, ja syötös–prosessi–tuotos-vaihtoehto on edellä esitettyjen vaihtoehtojen yhdistelmä, jossa toteutetaan ne kaikki erottamatta niitä toisistaan.<sup id="cite_ref-18" class="reference"><a href="#cite_note-18"><span class="cite-bracket">[</span>18<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Vaihdannan_teoria">Vaihdannan teoria</h4></div> <p>Vaihdannan teoria (eng. <i>exchange theory</i>) perustuu John Thibautin ja Harold Kellyn 1950-luvulla muotoilemiin periaatteisiin. Sitä on perinteisesti lähestytty keskinäisviestinnän teoriana, mutta se on tullut yhtä tutuksi myös ryhmä- ja organisaatioviestinnän alueilla. Teorian mukaan ryhmä- ja keskinäisviestintä perustuu siihen panostetun ja siitä saatavan hyödyn tasapainoon. Viestintätilanteessa olevat ihmiset siis arvioivat toisiaan kaupankäynnin kaltaisesti.<sup id="cite_ref-19" class="reference"><a href="#cite_note-19"><span class="cite-bracket">[</span>19<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Koheesion_teoria">Koheesion teoria</h4></div> <p>Koheesion teorialla tarkoitetaan useiden teorioiden muodostamaa teoriaperhettä, jotka sijoittuvat ryhmä- ja organisaatioviestinnän välimaastoon. Koheesion tutkimisen peruslähtökohdat on muotoillut 1930-luvulla <a href="/wiki/Kurt_Lewin" title="Kurt Lewin">Kurt Lewin</a>, joka kutsui koheettisiksi ovat sellaisa ryhmiä ja organisaatioita, jotka ovat yhteistyöhaluisia ja -kykyisiä. Lewin tarkasteli koheesiota yhtäältä ihmisten persoonallisten yhteensopivuuksien ja -sopimattomuuksien suunnasta ja toisaalta siitä näkökulmasta, miten ryhmän tai organisaation tehtävät vaikuttavat koheesioon. Koheesion merkitys näkyy Lewinin mukaan selvimmin juuri ryhmien ja organisaatioiden päämääriä tarkasteltaessa, sillä huono koheesio johtaa myös ryhmän tai organisaation huonoihin tuloksiin.<sup id="cite_ref-20" class="reference"><a href="#cite_note-20"><span class="cite-bracket">[</span>20<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p><p>Irving Janesin 1980-luvulla muotoilema <a href="/wiki/Ryhm%C3%A4ajattelu" title="Ryhmäajattelu">ryhmäajattelun</a> (engg. group think) ajatus edustaa koheesioteoriaa. Janisin mukaan liika koheesio on haitallista ryhmien tulosten kannalta, sillä se johtaa liialliseen varovaisuuteen ja kriittisen ajattelun unohtamiseen. Koheesion lisäksi myös konfliktit ovat siis välttämättömiä hyviin tuloksiin pääsemiseksi.<sup id="cite_ref-21" class="reference"><a href="#cite_note-21"><span class="cite-bracket">[</span>21<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Organisaatioprosessin_teoria">Organisaatioprosessin teoria</h4></div> <p>Organisaatioprosessin teoria perustuu Carl Weickin 1960-luvun lopulla kirjoittamaan teokseen <i>The Social Psychology of Organizing</i>. Teorian mukaan organisaatiot syntyvät ihmiselle myötäsyntyisestä tarpeesta muodostaa organisaatioita, yksikään organisaatio ei olisi sellainen, ellei sitä olisi päämäärätietoisesti kehitetty sellaiseksi, ja organisaatioiden olemassaololle ei ole muuta syytä kuin se, että ihminen synnyttää toiminnallaan järjestystä ja sitä kautta organisaatioita. Organisaatiot siis perustuvat ihmisen perusluonteeseen ja ovat osa ihmisyyttä. Weickin mukaan organisaatioviestintä perustuu siihen, että ihmiset pyrkivät viestinnällään toteuttamaan organisaationsa päämääriä, mikä edellyttää, että kaikki organisaatiossa olevat mieltävät tavoittelevansa päämääriä yhteisesti. Mitä paremmin organisaatiossa on jaettu tietoa siitä, mihin toiminnalla pyritään, sitä paremmin organisaatio toimii, ja käänteisesti mitä epäselvempää tieto on, sitä huonommin organisaatio toimii.<sup id="cite_ref-22" class="reference"><a href="#cite_note-22"><span class="cite-bracket">[</span>22<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Neljän_systeemin_teoria"><span id="Nelj.C3.A4n_systeemin_teoria"></span>Neljän systeemin teoria</h4></div> <p>Neljän systeemin teorian kehitti Rensis Likert 1960-luvulla. Se perustuu kolmen muuttujan ja neljän niiden vaikutussuhteita kuvaavien systeemien ristivalottamiseen. Muutujiin kuuluvat syymuuttujat, jotka viittaavat päätösten suoriin vaikutuksiin organisaation toimivuuteen, välimuuttujat, jotka viittaavat päätösten välillisiin vaikutuksiin, ja tuotomuuttajat, jotka viittaavat organisaation tuottavuuteen. Systeemeihin kuuluvat tulokeskeinen <a href="/wiki/Autoritarismi" title="Autoritarismi">autoritaarinen</a> systeemi, joka perustuu esimiehen pelkoon nojaavaan johtamiseen, ihmiskeskeinen autoritaarinen systeemi, joka perustuu organisaation tyytyväisyyteen ja motivaatioon nojaavaan johtamiseen, konsultatiivinen systeemi, joka perustuu opastamiseen, ohjaamiseen ja neuvomiseen, ja osallistuvan johtamisen systeemi, joka perustuu johtajan osallistumiseen alaistensa työhön. Teorian mukaan tuotosmuuttujat ovat usein huonoja autoritaarisessa systeemissä, sillä siinä välimuuttujat jäävät huomiotta, ja hyviä osallistuvassa johtamisessa. Osallistuva johtaminen parantaa välimuuttujien kannalta olennaista viestintäilmapiiriä, jossa organisaation jäsenet ovat avoimissa ja toisiaan tukevissa viestintäsuhteissa.<sup id="cite_ref-23" class="reference"><a href="#cite_note-23"><span class="cite-bracket">[</span>23<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Joukkoviestintä"><span id="Joukkoviestint.C3.A4"></span>Joukkoviestintä</h3></div> <p><a href="/wiki/Joukkoviestint%C3%A4" class="mw-redirect" title="Joukkoviestintä">Joukkoviestintä</a> määritellään yleensä teknisten apuvälineiden avulla tapahtuvaksi viestien lähettämiseksi, jossa yhdellä viestien lähettäjällä on apuvälineiden kautta mahdollisuus tavoittaa lukuisia vastaanottajia. Joukkoviestintä poikkeaa keskinäis-, ryhmä- ja organisaatioviestinnästä selkeimmin siinä, että joukkoviestintään kuuluu erottomasti teknisten apuvälineiden käyttö. Vaikka myös muissa viestinnän muodoissa käytetään teknisiä apuvälineitä, ne eivät ole joukkoviestinnän tavoin riippuvaisia niistä.<sup id="cite_ref-24" class="reference"><a href="#cite_note-24"><span class="cite-bracket">[</span>24<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p><p>Yksi tunnetuimmista joukkoviestinnän malleista on George Gerbnerin vuonna 1956 esittämä kuvaus. Gerbnerin mallin ajatuksena on, että joukkoviestintä perustuu tiettyihin todellisuuden tapahtumiin, jotka ihminen tavalla tai toisella havaitsee ympäristössään. Tähän havaintoon perustuvan mielikuvan välittäminen muille ihmisille edellyttää pääsyä viestintäkanaviin, jota valvotaan joukkoviestintään kuuluvilla kriteereillä. Joukkoviestinnän muoto ja sisältö määrittävät sen, missä yhteydessä mielikuva esitetään. Joukkoviestinnän kohteen lopullinen mielipide ei synny pelkästään joukkoviestinnän esittämän mielikuvan pohjalta, vaan se on enemmänkin lausunto, jonka kohde sitten suhteuttaa omiin aiempiin mielipiteisiinsä.<sup id="cite_ref-25" class="reference"><a href="#cite_note-25"><span class="cite-bracket">[</span>25<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Käyttötarkoitusteoria"><span id="K.C3.A4ytt.C3.B6tarkoitusteoria"></span>Käyttötarkoitusteoria</h4></div> <p>Käyttötarkoitusteorian (eng. <i>uses and gratifications theory</i>) kehittivät Jay Blumler ja Elihu Katz 1970-luvulla ja sitä ovat kehitelleet edelleen Alan Rubin ja Philip Palmgreen 1980-luvulla. Teorian mukaan television katsojia ja radion kuuntelijoita tulee lähestyä joukkoviestinnän asiakkaina, jotka hakevat joukkoviestimistä jotain itselleen sinä hetkenä sopivaa ohjelmaa samalla periaatteella, kuin ihmiset hakevat itselleen kaupasta sillä hetkellä tarpeellisia hyödykkeitä. He eivät siis ole vain passiivisia joukkoviestinnän kohteita, vaan aktiivisia valitsijoita. Teorian mukaan ihmiset hakevat viestimistä pääsääntöisesti joko tietoa tai kokemuksia.<sup id="cite_ref-26" class="reference"><a href="#cite_note-26"><span class="cite-bracket">[</span>26<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Kultivaatioteoria">Kultivaatioteoria</h4></div> <p>Kultivaatioteorian (eng. <i>cultivation theory</i>) kehitti George Gerbner 1970-luvulla. Sen mukaan joukkoviestimien luoma todellisuuden kuva siirtyy toisinaan viestimiä seuraavien ihmisten todellisuudeksi. Tämä perustuu kultivointiin, joka viittaa joukkoviestimien tapaan painottaa jotain todellisuuden piirteitä. Joukkoviestintä ei luo todellisuuden kuvaa tyhjästä, vaan ainoastaan esittää todellisuuden aina tietyssä valossa. Esimerkiksi jos joukkoviestimet painottavat yhteiskunnan väkivaltaa, sen kohteet uskovat, että yhteiskunta perustuu väkivaltaan enemmän kuin se todellisuudessa perustuu, ja alkavat pitämään väkivaltaa normaalina seikkana.<sup id="cite_ref-27" class="reference"><a href="#cite_note-27"><span class="cite-bracket">[</span>27<span class="cite-bracket">]</span></a></sup> </p> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Lähteet"><span id="L.C3.A4hteet"></span>Lähteet</h2></div> <ul><li><span class="kirjaviite" title="Kirjaviite">Puro, Jukka-Pekka: <i>Johdatus puheviestinnän teorioihin</i>.  Tampere:  Tammer-paino, 1996. </span></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Viitteet">Viitteet</h3></div> <div id="viitteet-malline" class="viitteet-malline" style="-moz-column-count:; -webkit-column-count:; column-count:; -moz-column-width: 35em; -webkit-column-width: 35em; column-width: 35em; list-style-type:decimal;"><ol class="references"> <li id="cite_note-1"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-1">↑</a></span> <span class="reference-text"><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.isotalus.fi">Pekka Isotalus</a></span> </li> <li id="cite_note-2"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-2">↑</a></span> <span class="reference-text"><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.ecrea.eu/divisions/section/id/15">ECREA Section for Interpersonal Communication and Social Interaction</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140304215301/http://www.ecrea.eu/divisions/section/id/15">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</span> </li> <li id="cite_note-3"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-3">↑</a></span> <span class="reference-text"><a rel="nofollow" class="external text" href="http://prologos.fi/prologi/">Prologi</a>.</span> </li> <li id="cite_note-4"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-4">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 14</span> </li> <li id="cite_note-Puro15-5"><span class="mw-cite-backlink">↑ <a href="#cite_ref-Puro15_5-0"><sup><i>a</i></sup></a> <a href="#cite_ref-Puro15_5-1"><sup><i>b</i></sup></a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 15</span> </li> <li id="cite_note-6"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-6">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 16</span> </li> <li id="cite_note-7"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-7">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 19</span> </li> <li id="cite_note-8"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-8">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 20–21</span> </li> <li id="cite_note-9"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-9">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 22–23</span> </li> <li id="cite_note-10"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-10">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 25–27</span> </li> <li id="cite_note-11"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-11">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 29–30</span> </li> <li id="cite_note-12"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-12">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 32–34</span> </li> <li id="cite_note-13"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-13">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 34</span> </li> <li id="cite_note-14"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-14">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 36</span> </li> <li id="cite_note-15"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-15">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 42</span> </li> <li id="cite_note-16"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-16">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 43–45</span> </li> <li id="cite_note-17"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-17">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 46</span> </li> <li id="cite_note-18"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-18">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 46–48</span> </li> <li id="cite_note-19"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-19">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 54</span> </li> <li id="cite_note-20"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-20">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 57–58</span> </li> <li id="cite_note-21"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-21">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 58</span> </li> <li id="cite_note-22"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-22">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 59–60</span> </li> <li id="cite_note-23"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-23">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 62–64</span> </li> <li id="cite_note-24"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-24">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 69</span> </li> <li id="cite_note-25"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-25">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 69–72</span> </li> <li id="cite_note-26"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-26">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 72–73</span> </li> <li id="cite_note-27"><span class="mw-cite-backlink"><a href="#cite_ref-27">↑</a></span> <span class="reference-text">Puro 1996, s. 74–75</span> </li> </ol> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Kirjallisuutta">Kirjallisuutta</h2></div> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kirjoja">Kirjoja</h3></div> <ul><li>Almonkari, M. & Isotalus, P. (toim.) 2009. Akateeminen puheviestintä. Helsinki: Finn Lectura.</li> <li>Allen, M., Preiss, R. W., Gayle, B. M. & Burrell, N. (toim.) 2002. Interpersonal communication research: advances through meta-analysis. Mahwah: Lawrence Erlbaum.</li> <li>Frey, L. R., Botan, C. H. & Kreps, G. L. 2000. Investigating communication: introduction to research methods. 2. painos. Boston: Allyn & Bacon.</li> <li>Frey, L. R., Gouran, D. S. & Poole, M. S. (toim.) 1999. The handbook of group communication theory and research. Thousand Oaks: Sage.</li> <li>Greene, J. O. & Burleson, B. R. (toim.) 2003. Handbook of communication and social interaction skills. Mahwah: Lawrence Erlbaum.</li> <li>Griffin, E. 2003. A first look at communication theory. 5. painos. Boston: McGraw-Hill.</li> <li>Isotalus, P. & Rajalahti, H, 2017. Vuorovaikutus johtajan työssä. Helsinki: AlmaTalent.</li> <li>Littlejohn, S. W. 2002. Theories of human communication. 7. painos. Belmont: Wadsworth.</li> <li>Rubin, R. B, Rubin, A. M. & Piele, L. J. 2004. Communication research: strategies and sources. 6. painos. Belmont: Wadsworth.</li> <li>Vangelisti, A. L. (toim.) 2004. Handbook of family communication. Mahwah: Lawrence Erlbaum.</li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Tieteellisiä_aikakausjulkaisuja"><span id="Tieteellisi.C3.A4_aikakausjulkaisuja"></span>Tieteellisiä aikakausjulkaisuja</h3></div> <ul><li>Communication Education</li> <li>Communication Monographs</li> <li>Communication Research</li> <li>Communication Theory</li> <li>Communication Yearbook</li> <li>Human Communication Research</li> <li>Journal of Computer-Mediated Communication</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.prologos.fi">Prologi, Puheviestinnän vuosikirja</a></li> <li>The Quarterly Journal of Speech</li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Aiheesta_muualla">Aiheesta muualla</h2></div> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.uta.fi">Tampereen yliopisto</a>, <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.uta.fi/viestintatieteiden-tiedekunta/">Viestintätieteiden tiedekunta</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.jyu.fi">Jyväskylän yliopisto</a> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.jyu.fi/hum/laitokset/viesti/tutk_julk/opinnaytteet/puh">Puheviestinnässä tehdyt opinnäytteet (väitöskirjat, lisensiaatintyöt, pro gradu -tutkielmat)</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.jyu.fi/hum/laitokset/viesti/oppiaineet/puh/opiskelu/opintoneuvonta/puh_sanasto.pdf">Puheviestinnän sanasto</a></li></ul></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti">Ryhmäviestinnän perusteet -verkko-oppimateriaali</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080421054825/http://www.jyu.fi/viesti/verkkotuotanto/ryhmaviesti">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.ecrea.eu">European Communication Research and Education Association</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.icahdq.org">International Communication Association</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.natcom.org">National Communication Association</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.prologos.fi">Prologos ry, Suomen puheviestinnän tieteellinen yhdistys</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/26/jokamiehen-puhekoulu-tavoitteli-selkeaa-ja-rikkaruohotonta-arkipuhetta">Ylen Elävä arkisto: Jokamiehen puhekoulu tavoitteli selkeää ja rikkaruohotonta arkipuhetta</a></li></ul>    </div><noscript><img src="https://login.wikimedia.org/wiki/Special:CentralAutoLogin/start?type=1x1" alt="" width="1" height="1" style="border: none; position: absolute;"></noscript> <div class="printfooter" data-nosnippet="">Noudettu kohteesta ”<a dir="ltr" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puheviestintä&oldid=21818857">https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Puheviestintä&oldid=21818857</a>”</div></div> <div id="catlinks" class="catlinks" data-mw="interface"><div id="mw-normal-catlinks" class="mw-normal-catlinks"><a href="/wiki/Toiminnot:Luokat" title="Toiminnot:Luokat">Luokat</a>: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Viestint%C3%A4tieteet" title="Luokka:Viestintätieteet">Viestintätieteet</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Humanistiset_tieteet" title="Luokka:Humanistiset tieteet">Humanistiset tieteet</a></li></ul></div></div> </div> </div> <div id="mw-navigation"> <h2>Navigointivalikko</h2> <div id="mw-head"> <nav id="p-personal" class="mw-portlet mw-portlet-personal vector-user-menu-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-personal-label" > <h3 id="p-personal-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Henkilökohtaiset työkalut</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="pt-anonuserpage" class="mw-list-item"><span title="IP-osoitteesi käyttäjäsivu">Et ole kirjautunut</span></li><li id="pt-anontalk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Oma_keskustelu" title="Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista [n]" accesskey="n"><span>Keskustelu</span></a></li><li id="pt-anoncontribs" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Omat_muokkaukset" title="Luettelo tästä IP-osoitteesta tehdyistä muokkauksista [y]" accesskey="y"><span>Muokkaukset</span></a></li><li id="pt-createaccount" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Luo_tunnus&returnto=Puheviestint%C3%A4&returntoquery=oldid%3D21818857" title="On suositeltavaa luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista."><span>Luo tunnus</span></a></li><li id="pt-login" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sis%C3%A4%C3%A4n&returnto=Puheviestint%C3%A4&returntoquery=oldid%3D21818857" title="On suositeltavaa kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista. [o]" accesskey="o"><span>Kirjaudu sisään</span></a></li> </ul> </div> </nav> <div id="left-navigation"> <nav id="p-namespaces" class="mw-portlet mw-portlet-namespaces vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-namespaces-label" > <h3 id="p-namespaces-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Nimiavaruudet</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-nstab-main" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Puheviestint%C3%A4" title="Näytä sisältösivu [c]" accesskey="c"><span>Artikkeli</span></a></li><li id="ca-talk" class="new mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Keskustelu:Puheviestint%C3%A4&action=edit&redlink=1" rel="discussion" class="new" title="Keskustele sisällöstä (sivua ei ole) [t]" accesskey="t"><span>Keskustelu</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-variants" class="mw-portlet mw-portlet-variants emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-variants-label" > <input type="checkbox" id="p-variants-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-variants" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-variants-label" > <label id="p-variants-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">suomi</span> </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> </div> <div id="right-navigation"> <nav id="p-views" class="mw-portlet mw-portlet-views vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-views-label" > <h3 id="p-views-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Näkymät</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-view" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Puheviestint%C3%A4"><span>Lue</span></a></li><li id="ca-ve-edit" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&oldid=21818857&veaction=edit" title="Muokkaa tätä sivua [v]" accesskey="v"><span>Muokkaa</span></a></li><li id="ca-edit" class="collapsible mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&action=edit&oldid=21818857" title="Muokkaa tämän sivun lähdekoodia [e]" accesskey="e"><span>Muokkaa wikitekstiä</span></a></li><li id="ca-history" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&action=history" title="Sivun aikaisemmat versiot [h]" accesskey="h"><span>Näytä historia</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-cactions" class="mw-portlet mw-portlet-cactions emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-cactions-label" title="Lisää valintoja" > <input type="checkbox" id="p-cactions-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-cactions" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-cactions-label" > <label id="p-cactions-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Muut</span> </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> <div id="p-search" role="search" class="vector-search-box-vue vector-search-box-show-thumbnail vector-search-box-auto-expand-width vector-search-box"> <h3 >Haku</h3> <form action="/w/index.php" id="searchform" class="vector-search-box-form"> <div id="simpleSearch" class="vector-search-box-inner" data-search-loc="header-navigation"> <input class="vector-search-box-input" type="search" name="search" placeholder="Hae Wikipediasta" aria-label="Hae Wikipediasta" autocapitalize="sentences" title="Hae Wikipediasta [f]" accesskey="f" id="searchInput" > <input type="hidden" name="title" value="Toiminnot:Haku"> <input id="mw-searchButton" class="searchButton mw-fallbackSearchButton" type="submit" name="fulltext" title="Hae sivuilta tätä tekstiä" value="Hae"> <input id="searchButton" class="searchButton" type="submit" name="go" title="Siirry sivulle, joka on tarkalleen tällä nimellä" value="Siirry"> </div> </form> </div> </div> </div> <div id="mw-panel" class="vector-legacy-sidebar"> <div id="p-logo" role="banner"> <a class="mw-wiki-logo" href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Etusivu"></a> </div> <nav id="p-navigation" class="mw-portlet mw-portlet-navigation vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-navigation-label" > <h3 id="p-navigation-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Valikko</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-mainpage-description" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Siirry etusivulle [z]" accesskey="z"><span>Etusivu</span></a></li><li id="n-aboutsite" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja"><span>Tietoja Wikipediasta</span></a></li><li id="n-allarticles" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Selaa_luokittain"><span>Kaikki sivut</span></a></li><li id="n-randompage" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Satunnainen_sivu" title="Avaa satunnainen sivu [x]" accesskey="x"><span>Satunnainen artikkeli</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-interaction" class="mw-portlet mw-portlet-interaction vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-interaction-label" > <h3 id="p-interaction-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Osallistuminen</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-help" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys" title="Ohjeita"><span>Ohje</span></a></li><li id="n-Kahvihuone" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Kahvihuone"><span>Kahvihuone</span></a></li><li id="n-currentevents" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Ajankohtaista" title="Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista"><span>Ajankohtaista</span></a></li><li id="n-Tuoreet-odottavat-muutokset" class="mw-list-item"><a href="//fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset?damaging=&goodfaith=&hideliu=0&hideanons=0&userExpLevel=&hidemyself=0&hidebyothers=0&hidebots=1&hidehumans=0&hidepatrolled=1&hideunpatrolled=0&hideminor=0&hidemajor=0&hidepageedits=0&hidenewpages=0&hidecategorization=1&hideWikibase=1&hidelog=0&highlight=1&goodfaith__verylikelybad_color=c5&goodfaith__likelybad_color=c4&goodfaith__maybebad_color=c3&damaging__verylikelybad_color=c5&damaging__likelybad_color=c4&damaging__maybebad_color=c3"><span>Tuoreet odottavat muutokset</span></a></li><li id="n-recentchanges" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset" title="Luettelo tuoreista muutoksista [r]" accesskey="r"><span>Tuoreet muutokset</span></a></li><li id="n-sitesupport" class="mw-list-item"><a href="//donate.wikimedia.org/wiki/Special:FundraiserRedirector?utm_source=donate&utm_medium=sidebar&utm_campaign=C13_fi.wikipedia.org&uselang=fi" title="Tue meitä"><span>Lahjoitukset</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-tb" class="mw-portlet mw-portlet-tb vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-tb-label" > <h3 id="p-tb-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Työkalut</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-whatlinkshere" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:T%C3%A4nne_viittaavat_sivut/Puheviestint%C3%A4" title="Lista sivuista, jotka viittaavat tänne [j]" accesskey="j"><span>Tänne viittaavat sivut</span></a></li><li id="t-recentchangeslinked" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Linkitetyt_muutokset/Puheviestint%C3%A4" rel="nofollow" title="Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta [k]" accesskey="k"><span>Linkitettyjen sivujen muutokset</span></a></li><li id="t-specialpages" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Toimintosivut" title="Näytä toimintosivut [q]" accesskey="q"><span>Toimintosivut</span></a></li><li id="t-permalink" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&oldid=21818857" title="Ikilinkki tämän sivun tähän versioon"><span>Ikilinkki</span></a></li><li id="t-info" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&action=info" title="Enemmän tietoa tästä sivusta"><span>Sivun tiedot</span></a></li><li id="t-cite" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Viittaus&page=Puheviestint%C3%A4&id=21818857&wpFormIdentifier=titleform" title="Tietoa tämän sivun lainaamisesta"><span>Viitetiedot</span></a></li><li id="t-urlshortener" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:UrlShortener&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fw%2Findex.php%3Ftitle%3DPuheviestint%25C3%25A4%26oldid%3D21818857"><span>Lyhennä URL-osoite</span></a></li><li id="t-urlshortener-qrcode" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:QrCode&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fw%2Findex.php%3Ftitle%3DPuheviestint%25C3%25A4%26oldid%3D21818857"><span>Lataa QR-koodi</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-coll-print_export" class="mw-portlet mw-portlet-coll-print_export vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-coll-print_export-label" > <h3 id="p-coll-print_export-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Tulosta/vie</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="coll-download-as-rl" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Kirja&bookcmd=render_article&arttitle=Puheviestint%C3%A4&returnto=Puheviestint%C3%A4&oldid=21818857&writer=rl"><span>Lataa PDF-tiedostona</span></a></li><li id="t-print" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&printable=yes" title="Tulostettava versio [p]" accesskey="p"><span>Tulostettava versio</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-wikibase-otherprojects" class="mw-portlet mw-portlet-wikibase-otherprojects vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-wikibase-otherprojects-label" > <h3 id="p-wikibase-otherprojects-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Muissa hankkeissa</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-wikibase" class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikibase-dataitem mw-list-item"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q11888975" title="Linkki yhdistettyyn keskustietovaraston kohteeseen [g]" accesskey="g"><span>Wikidata-kohde</span></a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-lang" class="mw-portlet mw-portlet-lang vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-lang-label" > <h3 id="p-lang-label" class="vector-menu-heading " > <span class="vector-menu-heading-label">Muilla kielillä</span> </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> <div class="after-portlet after-portlet-lang"><span class="uls-after-portlet-link"></span><span class="wb-langlinks-add wb-langlinks-link"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q11888975#sitelinks-wikipedia" title="Lisää kieltenvälisiä linkkejä" class="wbc-editpage">Lisää linkkejä</a></span></div> </div> </nav> </div> </div> <footer id="footer" class="mw-footer" > <ul id="footer-info"> <li id="footer-info-lastmod"> Sivua on viimeksi muutettu 10. syyskuuta 2023 kello 20.33.</li> <li id="footer-info-copyright">Tämän sivun versiota on <a href="/wiki/Ohje:Sivuhistoria" class="mw-redirect" title="Ohje:Sivuhistoria">muokattu</a>.<br />Syinä muokkaukseen ovat voineet olla epätarkkuudet, vandalismi tai sisällön yhteensopimattomuus <a href="/wiki/Wikipedia:Creative_Commons_Attribution-Share_Alike_3.0_Unported_-lisenssiehdot" title="Wikipedia:Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehdot">Creative Commons Attribution/Share-Alike</a> -lisenssin kanssa.<br /></li> </ul> <ul id="footer-places"> <li id="footer-places-privacy"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Privacy_policy">Tietosuojakäytäntö</a></li> <li id="footer-places-about"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li> <li id="footer-places-disclaimers"><a href="/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus">Vastuuvapaus</a></li> <li id="footer-places-wm-codeofconduct"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct">Käytössäännöstö</a></li> <li id="footer-places-developers"><a href="https://developer.wikimedia.org">Kehittäjät</a></li> <li id="footer-places-statslink"><a href="https://stats.wikimedia.org/#/fi.wikipedia.org">Tilastot</a></li> <li id="footer-places-cookiestatement"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Cookie_statement">Evästekäytäntö</a></li> <li id="footer-places-mobileview"><a href="//fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Puheviestint%C3%A4&oldid=21818857&mobileaction=toggle_view_mobile" class="noprint stopMobileRedirectToggle">Mobiilinäkymä</a></li> </ul> <ul id="footer-icons" class="noprint"> <li id="footer-copyrightico"><a href="https://wikimediafoundation.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/static/images/footer/wikimedia-button.svg" width="84" height="29" alt="Wikimedia Foundation" loading="lazy"></a></li> <li id="footer-poweredbyico"><a href="https://www.mediawiki.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/w/resources/assets/poweredby_mediawiki.svg" alt="Powered by MediaWiki" width="88" height="31" loading="lazy"></a></li> </ul> </footer> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.log.warn("This page is using the deprecated ResourceLoader module \"codex-search-styles\".\n[1.43] Use a CodexModule with codexComponents to set your specific components used: https://www.mediawiki.org/wiki/Codex#Using_a_limited_subset_of_components");mw.config.set({"wgHostname":"mw-web.codfw.main-694cf4987f-vrtfj","wgBackendResponseTime":258,"wgPageParseReport":{"limitreport":{"cputime":"0.058","walltime":"0.072","ppvisitednodes":{"value":542,"limit":1000000},"postexpandincludesize":{"value":1465,"limit":2097152},"templateargumentsize":{"value":131,"limit":2097152},"expansiondepth":{"value":7,"limit":100},"expensivefunctioncount":{"value":0,"limit":500},"unstrip-depth":{"value":0,"limit":20},"unstrip-size":{"value":8993,"limit":5000000},"entityaccesscount":{"value":0,"limit":400},"timingprofile":["100.00% 24.931 1 -total"," 56.44% 14.071 1 Malline:Kirjaviite"," 42.21% 10.523 1 Malline:Viitteet"," 7.84% 1.955 2 Malline:Wayback"]},"scribunto":{"limitreport-timeusage":{"value":"0.002","limit":"10.000"},"limitreport-memusage":{"value":632011,"limit":52428800}},"cachereport":{"origin":"mw-web.codfw.main-694cf4987f-vrtfj","timestamp":"20241126014457","ttl":2592000,"transientcontent":false}}});});</script> <script type="application/ld+json">{"@context":"https:\/\/schema.org","@type":"Article","name":"Puheviestint\u00e4","url":"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Puheviestint%C3%A4","sameAs":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q11888975","mainEntity":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q11888975","author":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia-hankkeiden muokkaajat"},"publisher":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia Foundation, Inc.","logo":{"@type":"ImageObject","url":"https:\/\/www.wikimedia.org\/static\/images\/wmf-hor-googpub.png"}},"datePublished":"2007-11-07T12:47:26Z","dateModified":"2023-09-10T18:33:19Z","headline":"tieteenala, joka tarkastelee ihmisten keskin\u00e4ist\u00e4 vuorovaikutusta"}</script> </body> </html>