CINXE.COM

<!DOCTYPE html> <html class="client-nojs" lang="fi" dir="ltr"> <head> <meta charset="UTF-8"> <title>Minolainen kulttuuri – Wikipedia</title> <script>(function(){var className="client-js";var cookie=document.cookie.match(/(?:^|; )fiwikimwclientpreferences=([^;]+)/);if(cookie){cookie[1].split('%2C').forEach(function(pref){className=className.replace(new RegExp('(^| )'+pref.replace(/-clientpref-\w+$|[^\w-]+/g,'')+'-clientpref-\\w+( |$)'),'$1'+pref+'$2');});}document.documentElement.className=className;}());RLCONF={"wgBreakFrames":false,"wgSeparatorTransformTable":[",\t."," \t,"],"wgDigitTransformTable":["",""],"wgDefaultDateFormat":"fi normal","wgMonthNames":["","tammikuu","helmikuu","maaliskuu","huhtikuu","toukokuu","kesäkuu","heinäkuu","elokuu","syyskuu","lokakuu","marraskuu","joulukuu"],"wgRequestId":"23a4b9e1-fb3b-4135-bdbb-484721e08f9c","wgCanonicalNamespace":"","wgCanonicalSpecialPageName":false,"wgNamespaceNumber":0,"wgPageName":"Minolainen_kulttuuri","wgTitle":"Minolainen kulttuuri","wgCurRevisionId":22796892,"wgRevisionId":22796892,"wgArticleId":33593,"wgIsArticle":true,"wgIsRedirect":false,"wgAction":"view","wgUserName": null,"wgUserGroups":["*"],"wgCategories":["Sivut, joissa on virheellinen ISBN-tunniste","Seulonnan keskeiset artikkelit","Minolainen kulttuuri"],"wgPageViewLanguage":"fi","wgPageContentLanguage":"fi","wgPageContentModel":"wikitext","wgRelevantPageName":"Minolainen_kulttuuri","wgRelevantArticleId":33593,"wgIsProbablyEditable":true,"wgRelevantPageIsProbablyEditable":true,"wgRestrictionEdit":[],"wgRestrictionMove":[],"wgNoticeProject":"wikipedia","wgCiteReferencePreviewsActive":true,"wgFlaggedRevsParams":{"tags":{"accuracy":{"levels":3}}},"wgStableRevisionId":22796892,"wgMediaViewerOnClick":true,"wgMediaViewerEnabledByDefault":true,"wgPopupsFlags":0,"wgVisualEditor":{"pageLanguageCode":"fi","pageLanguageDir":"ltr","pageVariantFallbacks":"fi"},"wgMFDisplayWikibaseDescriptions":{"search":true,"watchlist":true,"tagline":true,"nearby":true},"wgWMESchemaEditAttemptStepOversample":false,"wgWMEPageLength":50000,"wgRelatedArticlesCompat":[],"wgEditSubmitButtonLabelPublish":true,"wgULSPosition": "interlanguage","wgULSisCompactLinksEnabled":true,"wgVector2022LanguageInHeader":false,"wgULSisLanguageSelectorEmpty":false,"wgWikibaseItemId":"Q134178","wgCheckUserClientHintsHeadersJsApi":["brands","architecture","bitness","fullVersionList","mobile","model","platform","platformVersion"],"GEHomepageSuggestedEditsEnableTopics":true,"wgGETopicsMatchModeEnabled":false,"wgGEStructuredTaskRejectionReasonTextInputEnabled":false,"wgGELevelingUpEnabledForUser":false};RLSTATE={"ext.gadget.hidePersonalSandboxEdits":"ready","ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix":"ready","ext.globalCssJs.user.styles":"ready","site.styles":"ready","user.styles":"ready","ext.globalCssJs.user":"ready","user":"ready","user.options":"loading","ext.cite.styles":"ready","skins.vector.styles.legacy":"ready","jquery.makeCollapsible.styles":"ready","ext.flaggedRevs.basic":"ready","mediawiki.codex.messagebox.styles":"ready","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript":"ready","codex-search-styles":"ready", "ext.uls.interlanguage":"ready","wikibase.client.init":"ready","ext.wikimediaBadges":"ready"};RLPAGEMODULES=["ext.cite.ux-enhancements","mediawiki.page.media","site","mediawiki.page.ready","jquery.makeCollapsible","mediawiki.toc","skins.vector.legacy.js","ext.centralNotice.geoIP","ext.centralNotice.startUp","ext.flaggedRevs.advanced","ext.gadget.publicarttablesort","ext.gadget.ViikonKilpailu","ext.gadget.WikiLovesMonunmets","ext.gadget.ProtectionIndicator","ext.gadget.frwiki_infobox_v3","ext.gadget.linkeddata","ext.gadget.perustiedotwikidatassa","ext.urlShortener.toolbar","ext.centralauth.centralautologin","mmv.bootstrap","ext.popups","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.init","ext.visualEditor.targetLoader","ext.echo.centralauth","ext.eventLogging","ext.wikimediaEvents","ext.navigationTiming","ext.uls.compactlinks","ext.uls.interface","ext.cx.eventlogging.campaigns","ext.checkUser.clientHints","ext.growthExperiments.SuggestedEditSession","oojs-ui.styles.icons-media", "oojs-ui-core.icons","wikibase.sidebar.tracking"];</script> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.loader.impl(function(){return["user.options@12s5i",function($,jQuery,require,module){mw.user.tokens.set({"patrolToken":"+\\","watchToken":"+\\","csrfToken":"+\\"}); }];});});</script> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=codex-search-styles%7Cext.cite.styles%7Cext.flaggedRevs.basic%7Cext.uls.interlanguage%7Cext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript%7Cext.wikimediaBadges%7Cjquery.makeCollapsible.styles%7Cmediawiki.codex.messagebox.styles%7Cskins.vector.styles.legacy%7Cwikibase.client.init&only=styles&skin=vector"> <script async="" src="/w/load.php?lang=fi&modules=startup&only=scripts&raw=1&skin=vector"></script> <meta name="ResourceLoaderDynamicStyles" content=""> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix%2ChidePersonalSandboxEdits&only=styles&skin=vector"> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=site.styles&only=styles&skin=vector"> <meta name="generator" content="MediaWiki 1.44.0-wmf.5"> <meta name="referrer" content="origin"> <meta name="referrer" content="origin-when-cross-origin"> <meta name="robots" content="max-image-preview:standard"> <meta name="format-detection" content="telephone=no"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg/1200px-William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg"> <meta property="og:image:width" content="1200"> <meta property="og:image:height" content="1338"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg/800px-William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg"> <meta property="og:image:width" content="800"> <meta property="og:image:height" content="892"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg/640px-William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg"> <meta property="og:image:width" content="640"> <meta property="og:image:height" content="714"> <meta name="viewport" content="width=1120"> <meta property="og:title" content="Minolainen kulttuuri – Wikipedia"> <meta property="og:type" content="website"> <link rel="preconnect" href="//upload.wikimedia.org"> <link rel="alternate" media="only screen and (max-width: 640px)" href="//fi.m.wikipedia.org/wiki/Minolainen_kulttuuri"> <link rel="alternate" type="application/x-wiki" title="Muokkaa" href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit"> <link rel="apple-touch-icon" href="/static/apple-touch/wikipedia.png"> <link rel="icon" href="/static/favicon/wikipedia.ico"> <link rel="search" type="application/opensearchdescription+xml" href="/w/rest.php/v1/search" title="Wikipedia (fi)"> <link rel="EditURI" type="application/rsd+xml" href="//fi.wikipedia.org/w/api.php?action=rsd"> <link rel="canonical" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Minolainen_kulttuuri"> <link rel="license" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi"> <link rel="alternate" type="application/atom+xml" title="Wikipedia-Atom-syöte" href="/w/index.php?title=Toiminnot:Tuoreet_muutokset&feed=atom"> <link rel="dns-prefetch" href="//meta.wikimedia.org" /> <link rel="dns-prefetch" href="//login.wikimedia.org"> </head> <body class="skin-vector-legacy mediawiki ltr sitedir-ltr mw-hide-empty-elt ns-0 ns-subject mw-editable page-Minolainen_kulttuuri rootpage-Minolainen_kulttuuri skin-vector action-view"><div id="mw-page-base" class="noprint"></div> <div id="mw-head-base" class="noprint"></div> <div id="content" class="mw-body" role="main"> <a id="top"></a> <div id="siteNotice"></div> <div class="mw-indicators"> </div> <h1 id="firstHeading" class="firstHeading mw-first-heading">Minolainen kulttuuri</h1> <div id="bodyContent" class="vector-body"> <div id="siteSub" class="noprint">Wikipediasta</div> <div id="contentSub"><div id="mw-content-subtitle"></div></div> <div id="contentSub2"></div> <div id="jump-to-nav"></div> <a class="mw-jump-link" href="#mw-head">Siirry navigaatioon</a> <a class="mw-jump-link" href="#searchInput">Siirry hakuun</a> <div id="mw-content-text" class="mw-body-content"><div class="mw-content-ltr mw-parser-output" lang="fi" dir="ltr"><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22718449">.mw-parser-output .hlist dl,.mw-parser-output .hlist ol,.mw-parser-output .hlist ul{margin:0;padding:0}.mw-parser-output .hlist dd,.mw-parser-output .hlist dt,.mw-parser-output .hlist li{margin:0;display:inline}.mw-parser-output .hlist.inline,.mw-parser-output .hlist.inline dl,.mw-parser-output .hlist.inline ol,.mw-parser-output .hlist.inline ul,.mw-parser-output .hlist dl dl,.mw-parser-output .hlist dl ol,.mw-parser-output .hlist dl ul,.mw-parser-output .hlist ol dl,.mw-parser-output .hlist ol ol,.mw-parser-output .hlist ol ul,.mw-parser-output .hlist ul dl,.mw-parser-output .hlist ul ol,.mw-parser-output .hlist ul ul{display:inline}.mw-parser-output .hlist .mw-empty-li{display:none}.mw-parser-output .hlist dt::after{content:": "}.mw-parser-output .hlist dd::after,.mw-parser-output .hlist li::after{content:" · ";font-weight:bold}.mw-parser-output .hlist dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li:last-child::after{content:none}.mw-parser-output .hlist dd dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li li:first-child::before{content:" (";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist dd dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li li:last-child::after{content:")";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist ol{counter-reset:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li{counter-increment:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li::before{content:" "counter(listitem)"\a0 "}.mw-parser-output .hlist dd ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li ol>li:first-child::before{content:" ("counter(listitem)"\a0 "}</style><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22718453">.mw-parser-output .plainlist ol,.mw-parser-output .plainlist ul{line-height:inherit;list-style:none;margin:0;padding:0}.mw-parser-output .plainlist ol li,.mw-parser-output .plainlist ul li{margin-bottom:0}</style><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22755225">.mw-parser-output .sidebar{width:22em;float:right;clear:right;margin:0.5em 0 1em 1em;background:var(--background-color-neutral-subtle,#f8f9fa);border:1px solid var(--border-color-base,#a2a9b1);padding:0.2em;text-align:center;line-height:1.4em;font-size:88%;border-collapse:collapse;display:table}body.skin-minerva .mw-parser-output .sidebar{display:table!important;float:right!important;margin:0.5em 0 1em 1em!important}.mw-parser-output .sidebar-subgroup{width:100%;margin:0;border-spacing:0}.mw-parser-output .sidebar-left{float:left;clear:left;margin:0.5em 1em 1em 0}.mw-parser-output .sidebar-none{float:none;clear:both;margin:0.5em 1em 1em 0}.mw-parser-output .sidebar-outer-title{padding:0 0.4em 0.2em;font-size:125%;line-height:1.2em;font-weight:bold}.mw-parser-output .sidebar-top-image{padding:0.4em}.mw-parser-output .sidebar-top-caption,.mw-parser-output .sidebar-pretitle-with-top-image,.mw-parser-output .sidebar-caption{padding:0.2em 0.4em 0;line-height:1.2em}.mw-parser-output .sidebar-pretitle{padding:0.4em 0.4em 0;line-height:1.2em}.mw-parser-output .sidebar-title,.mw-parser-output .sidebar-title-with-pretitle{padding:0.2em 0.8em;font-size:145%;line-height:1.2em}.mw-parser-output .sidebar-title-with-pretitle{padding:0.1em 0.4em}.mw-parser-output .sidebar-image{padding:0.2em 0.4em 0.4em}.mw-parser-output .sidebar-heading{padding:0.1em 0.4em}.mw-parser-output .sidebar-content{padding:0 0.5em 0.4em}.mw-parser-output .sidebar-content-with-subgroup{padding:0.1em 0.4em 0.2em}.mw-parser-output .sidebar-above,.mw-parser-output .sidebar-below{padding:0.3em 0.8em;font-weight:bold}.mw-parser-output .sidebar-collapse .sidebar-above,.mw-parser-output .sidebar-collapse .sidebar-below{border-top:1px solid #aaa;border-bottom:1px solid #aaa}.mw-parser-output .sidebar-navbar{text-align:right;font-size:115%;padding:0 0.4em 0.4em}.mw-parser-output .sidebar-list-title{padding:0 0.4em;text-align:left;font-weight:bold;line-height:1.6em;font-size:105%}.mw-parser-output .sidebar-list-title-c{padding:0 0.4em;text-align:center;margin:0 3.3em}@media(max-width:640px){body.mediawiki .mw-parser-output .sidebar{width:100%!important;clear:both;float:none!important;margin-left:0!important;margin-right:0!important}}body.skin--responsive .mw-parser-output .sidebar a>img{max-width:none!important}@media screen{html.skin-theme-clientpref-night .mw-parser-output .sidebar:not(.notheme) .sidebar-list-title,html.skin-theme-clientpref-night .mw-parser-output .sidebar:not(.notheme) .sidebar-title-with-pretitle{background:transparent!important}html.skin-theme-clientpref-night .mw-parser-output .sidebar:not(.notheme) .sidebar-title-with-pretitle a{color:var(--color-progressive)!important}}@media screen and (prefers-color-scheme:dark){html.skin-theme-clientpref-os .mw-parser-output .sidebar:not(.notheme) .sidebar-list-title,html.skin-theme-clientpref-os .mw-parser-output .sidebar:not(.notheme) .sidebar-title-with-pretitle{background:transparent!important}html.skin-theme-clientpref-os .mw-parser-output .sidebar:not(.notheme) .sidebar-title-with-pretitle a{color:var(--color-progressive)!important}}@media print{body.ns-0 .mw-parser-output .sidebar{display:none!important}}</style><table class="sidebar sidebar-collapse nomobile vcard plainlist"><tbody><tr><th class="sidebar-title">Osa artikkelisarjaa <a href="/wiki/Kreikan_historia" title="Kreikan historia">Kreikan historia</a> <a href="/wiki/Tiedosto:William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg" class="mw-file-description" title="Kreikka William Fadenin tekemässä kartassa vuodelta 1785."><img alt="Kreikka William Fadenin tekemässä kartassa vuodelta 1785." src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg/170px-William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg" decoding="async" width="170" height="190" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg/255px-William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg/340px-William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg 2x" data-file-width="1968" data-file-height="2195" /></a></th></tr><tr><td class="sidebar-content"> <div class="sidebar-list mw-collapsible mw-collapsed"><div class="sidebar-list-title" style="background: #eeeeee;color: var(--color-base)"><a href="/wiki/Kivikautinen_Kreikka" class="mw-disambig" title="Kivikautinen Kreikka">Kivikautinen Kreikka</a></div><div class="sidebar-list-content mw-collapsible-content"><table style="width:100%;border-collapse:collapse;border-spacing:0px 0px;border:none"><tbody><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Paleoliittinen_Kreikka" title="Paleoliittinen Kreikka">Paleoliittinen Kreikka</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. –7000 eaa.</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Neoliittinen_Kreikka" title="Neoliittinen Kreikka">Neoliittinen Kreikka</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 7000–3200 eaa.</td></tr></tbody></table></div></div></td> </tr><tr><td class="sidebar-content"> <div class="sidebar-list mw-collapsible mw-collapsed"><div class="sidebar-list-title" style="background: #eeeeee;color: var(--color-base)"><a href="/wiki/Egeanmeren_kulttuurit" title="Egeanmeren kulttuurit">Pronssikautinen Kreikka</a></div><div class="sidebar-list-content mw-collapsible-content"><table style="width:100%;border-collapse:collapse;border-spacing:0px 0px;border:none"><tbody><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Kykladinen_kulttuuri" title="Kykladinen kulttuuri">Kykladinen kulttuuri</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 3200–1050 eaa.</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a class="mw-selflink selflink">Minolainen kulttuuri</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 3100–1050 eaa.</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Helladinen_kulttuuri" title="Helladinen kulttuuri">Helladinen kulttuuri</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 3100–1050 eaa.</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Mykenel%C3%A4inen_kulttuuri" title="Mykeneläinen kulttuuri">Mykeneläinen kulttuuri</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 1700–1050 eaa.</td></tr></tbody></table></div></div></td> </tr><tr><td class="sidebar-content"> <div class="sidebar-list mw-collapsible mw-collapsed"><div class="sidebar-list-title" style="background: #eeeeee;color: var(--color-base)"><a href="/wiki/Antiikin_Kreikka" title="Antiikin Kreikka">Antiikin Kreikka</a></div><div class="sidebar-list-content mw-collapsible-content"><table style="width:100%;border-collapse:collapse;border-spacing:0px 0px;border:none"><tbody><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Kreikan_pime%C3%A4t_vuosisadat" title="Kreikan pimeät vuosisadat">Kreikan pimeät vuosisadat</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 1050–900 eaa.</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Geometrinen_kausi" title="Geometrinen kausi">Geometrinen kausi</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 900–700 eaa.</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Kreikan_arkaainen_kausi" title="Kreikan arkaainen kausi">Arkaainen kausi</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 700–480 eaa.</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Kreikan_klassinen_kausi" title="Kreikan klassinen kausi">Klassinen kausi</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 480–323 eaa.</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Hellenismi" title="Hellenismi">Hellenistinen kausi</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 323–30 eaa.</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Roomalainen_Kreikka" title="Roomalainen Kreikka">Roomalainen kausi</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 30–330</td></tr></tbody></table></div></div></td> </tr><tr><td class="sidebar-content"> <div class="sidebar-list mw-collapsible mw-collapsed"><div class="sidebar-list-title" style="background: #eeeeee;color: var(--color-base)"><a href="/w/index.php?title=Keskiajan_Kreikka&action=edit&redlink=1" class="new" title="Keskiajan Kreikka (sivua ei ole)">Keskiajan Kreikka</a></div><div class="sidebar-list-content mw-collapsible-content"><table style="width:100%;border-collapse:collapse;border-spacing:0px 0px;border:none"><tbody><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Bysantin_valtakunta" title="Bysantin valtakunta">Bysantin valtakunta</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 330–1453</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/w/index.php?title=Frankkivallan_Kreikka&action=edit&redlink=1" class="new" title="Frankkivallan Kreikka (sivua ei ole)">Frankkivallan Kreikka</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> n. 1204–1800</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Osmanien_Kreikka" title="Osmanien Kreikka">Osmanien Kreikka</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> 1453–1821</td></tr></tbody></table></div></div></td> </tr><tr><td class="sidebar-content"> <div class="sidebar-list mw-collapsible mw-collapsed"><div class="sidebar-list-title" style="background: #eeeeee;color: var(--color-base)"><a href="/w/index.php?title=Nyky-Kreikan_historia&action=edit&redlink=1" class="new" title="Nyky-Kreikan historia (sivua ei ole)">Moderni Kreikka</a></div><div class="sidebar-list-content mw-collapsible-content"><table style="width:100%;border-collapse:collapse;border-spacing:0px 0px;border:none"><tbody><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Kreikan_vapaussota" title="Kreikan vapaussota">Kreikan vapaussota</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> 1821–1829</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/w/index.php?title=Kreikan_ensimm%C3%A4inen_tasavalta&action=edit&redlink=1" class="new" title="Kreikan ensimmäinen tasavalta (sivua ei ole)">Kreikan ensimmäinen tasavalta</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> 1828–1832</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Kreikan_kuningaskunta" title="Kreikan kuningaskunta">Kreikan kuningaskunta</a> </td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> 1832–1924 1935–1974</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/w/index.php?title=Kreikka_ensimm%C3%A4isess%C3%A4_maailmansodassa&action=edit&redlink=1" class="new" title="Kreikka ensimmäisessä maailmansodassa (sivua ei ole)">Ensimmäisen maailmansodan vuodet</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> 1914–1918</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/w/index.php?title=Kreikan_toinen_tasavalta&action=edit&redlink=1" class="new" title="Kreikan toinen tasavalta (sivua ei ole)">Kreikan toinen tasavalta</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> 1924–1935</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/w/index.php?title=Kreikka_toisessa_maailmansodassa&action=edit&redlink=1" class="new" title="Kreikka toisessa maailmansodassa (sivua ei ole)">Toisen maailmansodan vuodet</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> 1940–1945</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/w/index.php?title=Kreikka_toisen_maailmansodan_j%C3%A4lkeen&action=edit&redlink=1" class="new" title="Kreikka toisen maailmansodan jälkeen (sivua ei ole)">Toisen maailmansodan jälkeiset vuodet</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> 1946–1974</td></tr><tr style="vertical-align:top"><td style="text-align:left;"> <a href="/wiki/Kreikan_kolmas_tasavalta" class="mw-redirect" title="Kreikan kolmas tasavalta">Kreikan kolmas tasavalta</a></td><td style="white-space:nowrap;text-align:right;"> 1974–</td></tr></tbody></table></div></div></td> </tr><tr><td class="sidebar-below"> <a href="/w/index.php?title=Kreikan_historian_aikajana&action=edit&redlink=1" class="new" title="Kreikan historian aikajana (sivua ei ole)">Aikajana</a></td></tr><tr><td class="sidebar-navbar"><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22702658">.mw-parser-output .navbar{display:inline;font-size:88%;font-weight:normal}.mw-parser-output .navbar-collapse{float:left;text-align:left}.mw-parser-output .navbar-boxtext{word-spacing:0}.mw-parser-output .navbar ul{display:inline-block;white-space:nowrap;line-height:inherit}.mw-parser-output .navbar-brackets::before{margin-right:-0.125em;content:"[ "}.mw-parser-output .navbar-brackets::after{margin-left:-0.125em;content:" ]"}.mw-parser-output .navbar li{word-spacing:-0.125em}.mw-parser-output .navbar a>span,.mw-parser-output .navbar a>abbr{text-decoration:inherit}.mw-parser-output .navbar-mini abbr{font-variant:small-caps;border-bottom:none;text-decoration:none;cursor:inherit}.mw-parser-output .navbar-ct-full{font-size:114%;margin:0 7em}.mw-parser-output .navbar-ct-mini{font-size:114%;margin:0 4em}html.skin-theme-clientpref-night .mw-parser-output .navbar li a abbr{color:var(--color-base)!important}@media(prefers-color-scheme:dark){html.skin-theme-clientpref-os .mw-parser-output .navbar li a abbr{color:var(--color-base)!important}}@media print{.mw-parser-output .navbar{display:none!important}}</style><div class="plainlinks hlist navbar mini"><ul><li class="nv-view"><a href="/wiki/Malline:Kreikan_historia" title="Malline:Kreikan historia">n</a></li><li class="nv-talk"><a href="/w/index.php?title=Keskustelu_mallineesta:Kreikan_historia&action=edit&redlink=1" class="new" title="Keskustelu mallineesta:Kreikan historia (sivua ei ole)">k</a></li><li class="nv-edit"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:Kreikan_historia&action=edit">m</a></li></ul></div></td></tr></tbody></table> Minolainen kulttuuri (kreetalainen kulttuuri) oli <a href="/wiki/Kreeta" title="Kreeta">Kreetalla</a> ja eräillä lähisaarilla <a href="/wiki/Egeanmeri" title="Egeanmeri">Egeanmeren</a> alueella <a href="/wiki/Kreikka" title="Kreikka">Kreikassa</a> <a href="/wiki/Pronssikausi" title="Pronssikausi">pronssikaudella</a> noin vuosina 3100–1100 eaa. vallinnut esihelleeninen eli <a href="/wiki/Antiikin_Kreikka" title="Antiikin Kreikka">kreikkalaisten</a> tuloa edeltänyt kulttuuri. Se oli osa samaan aikaan eri puolilla Egeanmeren aluetta vaikuttaneita <a href="/wiki/Egeanmeren_kulttuurit" title="Egeanmeren kulttuurit">Egeanmeren kulttuureita</a>, joihin luetaan myös <a href="/wiki/Kykladit" title="Kykladit">Kykladien</a> saarilla vallinnut <a href="/wiki/Kykladinen_kulttuuri" title="Kykladinen kulttuuri">kykladinen kulttuuri</a> sekä Manner-Kreikan <a href="/wiki/Helladinen_kulttuuri" title="Helladinen kulttuuri">helladinen kulttuuri</a>.<a href="#cite_note-Castrén-Min-1">[1]</a><a href="#cite_note-Castrén-Aig-2">[2]</a> Minolaisten alkuperää ja <a href="/wiki/Minolainen_kieli" title="Minolainen kieli">minolaista kieltä</a> ei tunneta. Kulttuuriin liittyi suuria kaupunkeja, joiden keskustassa oli palatsialueita. Kulttuurin keskus oli pohjoisen Kreetan <a href="/wiki/Knossos" title="Knossos">Knossos</a>, joka tunnetaan suuresta palatsistaan. Minolaiset kävivät kauppaa koko itäisen <a href="/wiki/V%C3%A4limeri" title="Välimeri">Välimeren</a> alueella, ja kulttuuri sai vaikutteita <a href="/wiki/L%C3%A4hi-it%C3%A4" title="Lähi-itä">Lähi-idästä</a> ja <a href="/wiki/Muinainen_Egypti" title="Muinainen Egypti">Egyptistä</a>. Kirjoitustaito kehittyi noin 2000 eaa. Minolaiset käyttivät useita erilaisia kirjoitusjärjestelmiä, joista tunnetuin on <a href="/wiki/Lineaari-A-kirjoitus" title="Lineaari-A-kirjoitus">lineaari-A-kirjoitus</a>.<a href="#cite_note-Packard-3">[3]</a> Minolainen aika on jaettu kausiin palatsien rakennusvaiheiden eli niin kutsuttujen palatsikausien mukaan. Esipalatsikausi eli palatseja edeltänyt kausi kesti noin vuoteen 1950 eaa., jolloin suuret palatsikeskukset <a href="/wiki/Knossos" title="Knossos">Knossos</a>, <a href="/wiki/Faistos" title="Faistos">Faistos</a>, <a href="/wiki/M%C3%A1lia_(palatsi)" title="Mália (palatsi)">Mália</a> ja <a href="/wiki/K%C3%A1to_Z%C3%A1kros" title="Káto Zákros">Káto Zákros</a> rakennettiin. Palatsit tuhoutuivat maanjäristyksessä noin vuonna 1750–1700 eaa. Tämän jälkeen alkaneella toisella tai uudella palatsikaudella palatsit rakennettiin uudelleen entistä suurempina. Aika oli minolaisen kulttuurin kukoistuskautta. Kulttuuri romahti noin vuonna 1450 eaa. mahdollisesti siksi, että maanjäristykset ensin heikensivät sitä, ja koska Manner-Kreikan myöhäishelladinen <a href="/wiki/Mykenel%C3%A4inen_kulttuuri" title="Mykeneläinen kulttuuri">mykeneläinen kulttuuri</a> voimistui ja mykeneläiset lopulta valtasivat saaren. Romahduksen jälkeisen jälkipalatsikauden aikana mykeneläiset pitivät valtaa Knossoksessa, ja minolainen ja mykeneläinen kulttuuri sulautuivat pitkälti yhteen. Knossos säilyi mykeneläisenä keskuksena noin vuoteen 1200 eaa. saakka. Palatsiarkkitehtuurin lisäksi kulttuuri tunnetaan muun muassa <a href="/w/index.php?title=Labrys&action=edit&redlink=1" class="new" title="Labrys (sivua ei ole)">labrys</a>-kaksoiskirveistään, härkäaiheistaan, korkeatasoisesta keramiikastaan sekä seinämaalauksistaan, kuten <a href="/wiki/Knossoksen_sein%C3%A4maalaukset" title="Knossoksen seinämaalaukset">Knossoksen freskoista</a>. Kulttuuria ei ole pidetty sotaisena, mutta se lienee ulottanut jollain tavoin vaikutustaan Manner-Kreikkaan. Kulttuurin löysi Sir <a href="/wiki/Arthur_Evans" title="Arthur Evans">Arthur Evans</a> kaivettuaan esiin Knossoksen palatsin vuonna 1899. Hän nimesi kulttuurin <a href="/wiki/Kreikkalainen_mytologia" title="Kreikkalainen mytologia">Kreikan muinaistaruissa</a> esiintyvän ensimmäisen Kreetan kuninkaan <a href="/wiki/Minos" title="Minos">Minoksen</a> mukaan.<a href="#cite_note-4">[4]</a> <div id="toc" class="toc" role="navigation" aria-labelledby="mw-toc-heading"><input type="checkbox" role="button" id="toctogglecheckbox" class="toctogglecheckbox" style="display:none" /><div class="toctitle" lang="fi" dir="ltr"><h2 id="mw-toc-heading">Sisällys</h2><label class="toctogglelabel" for="toctogglecheckbox"></label></div> <ul> <li class="toclevel-1 tocsection-1"><a href="#Historia">1 Historia</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-2"><a href="#Kulttuurin_syntyvaiheet">1.1 Kulttuurin syntyvaiheet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-3"><a href="#Palatsikaudet">1.2 Palatsikaudet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-4"><a href="#Loppuvaiheet">1.3 Loppuvaiheet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-5"><a href="#Kaudet">1.4 Kaudet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-6"><a href="#Kaupungit_ja_palatsit">2 Kaupungit ja palatsit</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-7"><a href="#Knossos">2.1 Knossos</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-8"><a href="#Löytöpaikat">2.2 Löytöpaikat</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-9"><a href="#Taide">3 Taide</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-10"><a href="#Yhteiskunta">4 Yhteiskunta</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-11"><a href="#Kansa">4.1 Kansa</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-12"><a href="#Kieli_ja_kirjoitus">4.2 Kieli ja kirjoitus</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-13"><a href="#Uskonto">4.3 Uskonto</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-14"><a href="#Kaupankäynti">4.4 Kaupankäynti</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-15"><a href="#Lähteet">5 Lähteet</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-16"><a href="#Viitteet">5.1 Viitteet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-17"><a href="#Aiheesta_muualla">6 Aiheesta muualla</a></li> </ul> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Historia">Historia</h2>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=1" title="Muokkaa osiota Historia" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=1" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Historia">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kulttuurin_syntyvaiheet">Kulttuurin syntyvaiheet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=2" title="Muokkaa osiota Kulttuurin syntyvaiheet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=2" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kulttuurin syntyvaiheet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Minoan_Head_Bull_-_Heraklion_Archaeological_Museum.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Minoan_Head_Bull_-_Heraklion_Archaeological_Museum.jpg/180px-Minoan_Head_Bull_-_Heraklion_Archaeological_Museum.jpg" decoding="async" width="180" height="269" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Minoan_Head_Bull_-_Heraklion_Archaeological_Museum.jpg/270px-Minoan_Head_Bull_-_Heraklion_Archaeological_Museum.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/86/Minoan_Head_Bull_-_Heraklion_Archaeological_Museum.jpg/360px-Minoan_Head_Bull_-_Heraklion_Archaeological_Museum.jpg 2x" data-file-width="2592" data-file-height="3872" /></a><figcaption>Minolaisaikainen häränpää noin ajalta 1600–1500 eaa. <a href="/wiki/Iraklionin_arkeologinen_museo" title="Iraklionin arkeologinen museo">Iraklionin arkeologinen museo</a>.</figcaption></figure> Kreetan saari on varmuudella asutettu viimeistään <a href="/wiki/Neoliittinen_Kreikka" title="Neoliittinen Kreikka">neoliittisen kauden</a> alussa vuosien 7000–6000 eaa. välisenä aikana, jolloin <a href="/wiki/Knossos" title="Knossos">Knossoksen</a> asutus syntyi.<a href="#cite_note-Galanakis-Min-5">[5]</a> Varhaiset asukkaat olivat mahdollisesti eteläisestä Anatoliasta tulleita <a href="/wiki/S%C3%A9sklon_kulttuuri" title="Sésklon kulttuuri">Sésklon kulttuurin</a> edustajia,<a href="#cite_note-Neolithique-6">[6]</a> jotka toivat muun muassa <a href="/wiki/Neoliittinen_Balkan" title="Neoliittinen Balkan">maanviljelyn Balkanille</a>. Noin 6500 eaa. Kreetan maanviljelijäasutus keskittyi <a href="/wiki/Messar%C3%A1" title="Messará">Messarán</a> tasangolle eteläiselle Kreetalle. Näihin aikoihin oli alettu rakentaa suuria puulaivoja, joilla voitiin tehdä pitkiä merimatkoja.<a href="#cite_note-mima0-7">[7]</a> Myöhemmin uusia, joskus <a href="/wiki/Pelasgit" title="Pelasgit">pelasgeiksi</a> sanottuja minolaisia saapui saarelle noin vuosien 5500/4500–4000 eaa. välisenä aikana.<a href="#cite_note-Neolithique-6">[6]</a><a href="#cite_note-8">[8]</a> Kreeta eli vielä jokseenkin erakoituneena uusista kulttuurivirtauksista vielä varhaisella pronssikaudella, sillä avomerenkulku ei ollut vielä niin kehittynyttä, että säännölliset yhteydet saaren ja varhaisempien kulttuurikeskusten välillä olisivat olleet mahdollisia. 6000-luvulta eaa. alkaen Kreetalla oli jo kuitenkin vallinnut menestyviä paikallisia kulttuureja, joista on jäljellä asutuskerrostumia erityisesti Knossoksessa.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> <a href="/wiki/Faistos" title="Faistos">Faistoksen</a> asutus Messarán tasangolla syntyi noin 4000 eaa. Tämän jälkeen keskukset kasvoivat parin vuosituhannen aikana vähitellen suuriksi kaupungeiksi. Noin 3900–3700 eaa. esiminolaiset pelasgit alkoivat purjehtia pitkin Välimerta etsien louhittavia metalleja ja muita mineraaleja. Laivoja oli nyt helpompi rakentaa, kun noin 4000 eaa. Kreetalla käyttöön otetusta arsenikkikuparista tehdyillä sahoilla saatettiin sahata nopeasti lankkuja.<a href="#cite_note-mima0-7">[7]</a> Toisaalta arsenikkikupari aiheutti myös myrkytyksiä. Kultaa, hopeaa ja kuparia löytyi lopulta <a href="/wiki/Pyreneiden_niemimaa" title="Pyreneiden niemimaa">Iberian niemimaalta</a>, minne syntyi noin 3200 eaa. kukoistava <a href="/wiki/Los_Millaresin_kulttuuri" title="Los Millaresin kulttuuri">Los Millaresin kulttuuri</a>.<a href="#cite_note-mima0-7">[7]</a> Kolmannen vuosituhannen lopulla merenkulku vilkastui voimakkaasti uuden laivatyypin myötä niin, että yhteydet Aigeianmeren ympäristön sekä Syyrian ja Egyptin välillä tulivat säännöllisiksi. Näiden yhteyksien ansiosta Kreetan merkitys Välimeren piirissä kasvoi räjähdysmäisesti. Kreeta oli riittävän suuri saari pystyäkseen ylläpitämään huomattavaa asujaimistoa ja tuottamaan kauppatavaraa vietiinkin. Lisäksi se sijaitsi strategisesti edullisella paikalla Egyptin, Syyrian, Manner-Kreikan ja Vähän-Aasian välisten kauppareittien risteyskohdassa. Saari oli vielä pronssikaudella erittäin metsäinen, ja puutavara olikin eräs sen tärkeimmistä vientiartikkeleista. Muita tärkeitä tuotteita olivat viini, oliiviöljy, sekä villa ja siitä tehdyt kankaat. Myös pronssin tuotanto oli tärkeä, vaikka siihen tarvittava kupari olikin tuotava Kyprokselta ja tina joko Iberian niemimaalta, Keski-Euroopasta tai Iranista. Kreetan laivasto oli aikanaan maailmankuulu. Todennäköisesti kreetalaiset tunsivat olevansa laivastonsa ansiosta saarellaan niin turvassa, ettei heidän suuria ja rikkaasti sisustettuja palatsejaan ollut millään tavalla linnoitettu.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> Noin vuonna 3100/3000 eaa. Kreetalle saapui muuttajia <a href="/wiki/V%C3%A4h%C3%A4-Aasia" class="mw-redirect" title="Vähä-Aasia">Vähästä-Aasiasta</a>. Nämä perustivat saarelle varhaisminolaisen kulttuurin. Varhaisminolaiseksi kaudeksi (EM) luetaan noin vuodet 3100–2100 eaa. Palatsikausissa aika oli esipalatsikautta, koska silloin minolaiset eivät vielä rakentaneet palatseja. Esimerkiksi tuon ajan <a href="/wiki/M%C3%BDrtos_P%C3%BDrgos" title="Mýrtos Pýrgos">Mýrtos Pýrgoksen</a> asutuksen talot olivat epäjärjestyksessä mutta lähekkäin. Myös melko tiiviisti ja säännöllisesti rakennetun <a href="/wiki/Vasilik%C3%AD_(Las%C3%ADthi)" title="Vasilikí (Lasíthi)">Vasilikín</a> löydöt ovat tältä ajalta, samoin <a href="/wiki/Fo%C3%BArnou_Koryf%C3%AD" title="Foúrnou Koryfí">Foúrnou Koryfí</a>. Ruumiit haudattiin itä-länsisuuntaisiin taloihin.<a href="#cite_note-Castrén-Min-1">[1]</a> Samoihin aikoihin varhaisminolaisen kulttuurin kanssa <a href="/wiki/Egeanmeren_saaret" title="Egeanmeren saaret">Egeanmeren saarilla</a> kukoisti <a href="/wiki/Kykladinen_kulttuuri" title="Kykladinen kulttuuri">varhaiskykladinen kulttuuri</a>. Pronssia alettiin käyttää Kreetalla noin 2800–2700 eaa.<a href="#cite_note-anku1-10">[10]</a> Näihin aikoihin Knossos alkoi olla muita keskuksia suurempi, muttei liene varsinaisesti hallinnut koko saarta. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Palatsikaudet">Palatsikaudet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=3" title="Muokkaa osiota Palatsikaudet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=3" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Palatsikaudet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Palatsikaudet olivat minolaisen kulttuurin kukoistuskautta. Varhaispalatsikausi (1900-1700 eaa.) oli minolaisen kulttuurin ensimmäinen kukoistusvaihe. Todennäköisesti saaren hallinto keskittyi silloin kuninkaan johtamiin uskonnollisiin, yhteiskunnallisiin, hallinnollisiin, seremoniallisiin, teollisiin ja taloudellisiin keskuksiin, joita on totuttu kutsumaan palatseiksi. Varhaisvaiheessa näitä keskuksia oli ainakin saaren pohjoisosan Knossoksessa ja Malliassa sekä etelärannikon läheisyydessä Mesaran tasangon laidalla sijainneessa Faistoksessa. Palatsikeskuksissa oli tilat kultille, hallinnolle, asumiselle ja varastoille. Ympäristön asukkaat toivat tuotteitaan veroina palatsiin, josta ne jaettiin laajan hallintobyrokratian tarpeisiin. Palatsikeskukset eivät sijainneet aivan rannikolla, mutta niillä oli omat kehittyvät satamakaupunkinsa.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> Keskiminolaiseksi kaudeksi (MM) luetaan noin vuodet 2100–1750 eaa. ja myöhäisminolaiseksi kaudeksi (LM) noin vuodet 1750–1100 eaa. Keskiminolaisen kauden alkupuolella noin 1950 eaa. rakennettiin ensimmäiset minolaiset palatsit, mistä alkaa ensimmäinen palatsikausi eli niin kutsuttu protopalatsikausi tai vanha palatsikausi. Ensimmäisenä rakennettiin Knossoksen palatsi varhaisemman asutuksen paikalle noin 1900 eaa. Hieman myöhemmin rakennettiin Faistoksen, <a href="/wiki/M%C3%A1lia_(palatsi)" title="Mália (palatsi)">Málian</a>, <a href="/wiki/K%C3%A1to_Z%C3%A1kros" title="Káto Zákros">Káto Zákroksen</a> ja <a href="/wiki/Arch%C3%A1nes_(palatsi)" title="Archánes (palatsi)">Archánesin</a> ensimmäiset palatsit.<a href="#cite_note-Castrén-2011-11">[11]</a> Näihin aikoihin asutuskeskuksia ei yleensä linnoitettu.<a href="#cite_note-Castrén-Min-1">[1]</a> <figure class="mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:%CE%A3%CF%84%CE%BF_%CE%BC%CE%B9%CE%BD%CF%89%CF%8A%CE%BA%CF%8C_%CE%B1%CE%BD%CE%AC%CE%BA%CF%84%CE%BF%CF%81%CE%BF_%CF%84%CE%B7%CF%82_%CE%9A%CE%BD%CF%89%CF%83%CE%BF%CF%8D_-_panoramio.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/24/%CE%A3%CF%84%CE%BF_%CE%BC%CE%B9%CE%BD%CF%89%CF%8A%CE%BA%CF%8C_%CE%B1%CE%BD%CE%AC%CE%BA%CF%84%CE%BF%CF%81%CE%BF_%CF%84%CE%B7%CF%82_%CE%9A%CE%BD%CF%89%CF%83%CE%BF%CF%8D_-_panoramio.jpg/240px-%CE%A3%CF%84%CE%BF_%CE%BC%CE%B9%CE%BD%CF%89%CF%8A%CE%BA%CF%8C_%CE%B1%CE%BD%CE%AC%CE%BA%CF%84%CE%BF%CF%81%CE%BF_%CF%84%CE%B7%CF%82_%CE%9A%CE%BD%CF%89%CF%83%CE%BF%CF%8D_-_panoramio.jpg" decoding="async" width="240" height="152" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/24/%CE%A3%CF%84%CE%BF_%CE%BC%CE%B9%CE%BD%CF%89%CF%8A%CE%BA%CF%8C_%CE%B1%CE%BD%CE%AC%CE%BA%CF%84%CE%BF%CF%81%CE%BF_%CF%84%CE%B7%CF%82_%CE%9A%CE%BD%CF%89%CF%83%CE%BF%CF%8D_-_panoramio.jpg/360px-%CE%A3%CF%84%CE%BF_%CE%BC%CE%B9%CE%BD%CF%89%CF%8A%CE%BA%CF%8C_%CE%B1%CE%BD%CE%AC%CE%BA%CF%84%CE%BF%CF%81%CE%BF_%CF%84%CE%B7%CF%82_%CE%9A%CE%BD%CF%89%CF%83%CE%BF%CF%8D_-_panoramio.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/24/%CE%A3%CF%84%CE%BF_%CE%BC%CE%B9%CE%BD%CF%89%CF%8A%CE%BA%CF%8C_%CE%B1%CE%BD%CE%AC%CE%BA%CF%84%CE%BF%CF%81%CE%BF_%CF%84%CE%B7%CF%82_%CE%9A%CE%BD%CF%89%CF%83%CE%BF%CF%8D_-_panoramio.jpg/480px-%CE%A3%CF%84%CE%BF_%CE%BC%CE%B9%CE%BD%CF%89%CF%8A%CE%BA%CF%8C_%CE%B1%CE%BD%CE%AC%CE%BA%CF%84%CE%BF%CF%81%CE%BF_%CF%84%CE%B7%CF%82_%CE%9A%CE%BD%CF%89%CF%83%CE%BF%CF%8D_-_panoramio.jpg 2x" data-file-width="2048" data-file-height="1295" /></a><figcaption>Knossoksen palatsin raunioita ja kunnostettuja osia.</figcaption></figure> <figure class="mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Knossos_fresco_women.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/Knossos_fresco_women.jpg/240px-Knossos_fresco_women.jpg" decoding="async" width="240" height="158" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/Knossos_fresco_women.jpg/360px-Knossos_fresco_women.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6d/Knossos_fresco_women.jpg/480px-Knossos_fresco_women.jpg 2x" data-file-width="785" data-file-height="518" /></a><figcaption>Minolaisia naisia esittävä Naiset-fresko, yksi <a href="/wiki/Knossoksen_sein%C3%A4maalaukset" title="Knossoksen seinämaalaukset">Knossoksen seinämaalauksista</a>. Laajasti entisöity. Iraklionin arkeologinen museo.</figcaption></figure> Kreetalla oli ja on hyvä ilmasto ja hedelmällinen maaperä, ja meren keskellä se oli suojassa maahyökkäyksiltä, jotka rasittivat ja tuhosivat monia muinaisia sivilisaatioita. Saaren rajalliset luonnonvarat ajoivat minolaiset merikauppakansaksi. Minolaiset olivat Välimeren parhaita merenkulkijoita ja kävivät laivoillaan kauppaa kaikkialla Välimerellä, myös Egyptissä. He kuljettivat laivoissaan viiniä, ruokaöljyä, kankaita ja <a href="/wiki/Pronssi" title="Pronssi">pronssiesineitä</a> sekä myös matkustajia. Alueella viljeltiin vehnää, viinirypäleitä ja oliiveja. Vuorten rinteillä laidunnettiin lampaita.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> Vauraus ja rauha mahdollistivat muun muassa juuri suurten palatsien rakentamisen sekä <a href="/wiki/Sivilisaatio" title="Sivilisaatio">korkeakulttuurin</a> kehittymisen. <a href="/wiki/Kreetalaiset_hieroglyfit" title="Kreetalaiset hieroglyfit">Kreetalaiset hieroglyfit</a> tulivat käyttöön noin 2000 eaa., ja <a href="/wiki/Lineaari-A-kirjoitus" title="Lineaari-A-kirjoitus">lineaari-A-kirjoitus</a> kehitettiin noin 1850 eaa.<a href="#cite_note-Packard-3">[3]</a> Samalla kaudella noin 2000–1700 eaa. tehtiin ohutta <a href="/wiki/Kam%C3%A1res-keramiikka" class="mw-redirect" title="Kamáres-keramiikka">Kamáres-keramiikkaa</a>. Yhteisöhautojen muodoksi vakiintuivat varsinkin eteläisellä Kreetalla <a href="/wiki/Tholos" title="Tholos">tholos</a>-haudat eli pyöröhaudat.<a href="#cite_note-Castrén-Min-1">[1]</a> Noin 1700- ja 1600-lukujen vaihteessa eaa. ensimmäiset palatsit tuhoutuivat joko suuressa maanjäristyksessä tai Egyptistä lähtöisin olevan sotaisan liikehdinnän johdosta. Palatsit rakennettiin kuitenkin nopeasti uudelleen entistä laajemmiksi ja komeammiksi, ja kokonainen uusi palatsikompleksikin rakennettiin saaren itäosaan.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> Tästä lasketaan alkaneen toinen eli niin sanottu uusi palatsikausi, joka käsittää noin vuodet 1750–1450 eaa.<a href="#cite_note-anku1-10">[10]</a> Uusi palatsikausi oli minolaisen kulttuurin suurinta kukoistusaikaa, ja silloin kulttuuri kehittyi huippuunsa. Knossoksen lisäksi muun muassa Faistokseen, Máliaan, Káto Zákrokseen ja Archánesiin rakennettiin uudet, entistä suuremmat ja monikerroksiset palatsit vanhojen paikalle. Lisäksi rakennettiin kokonaan uudet palatsit myös <a href="/wiki/Kydonia" title="Kydonia">Kydoniaan</a> nykyisen <a href="/wiki/Chani%C3%A1" title="Chaniá">Chanián</a> paikalle sekä <a href="/wiki/Galat%C3%A1s_(palatsi)" title="Galatás (palatsi)">Galatáksen</a> ja <a href="/wiki/Gourni%C3%A1" title="Gourniá">Gourniáan</a>. Syntyi myös muita suuria kaupunkeja ja kyliä, kuten rannikon <a href="/wiki/Amnisos" title="Amnisos">Amnisos</a>.<a href="#cite_note-Castrén-Min-1">[1]</a><a href="#cite_note-cam1-12">[12]</a> Minolaiset perustivat siirtokuntia eri puolille Egeanmeren aluetta. Siirtokuntia oli muun muassa <a href="/wiki/Santor%C3%ADni" title="Santoríni">Santorínin</a> <a href="/wiki/Th%C3%ADra" title="Thíra">Thíralla</a> (<a href="/wiki/Akrot%C3%ADrin_minolainen_kaupunki" title="Akrotírin minolainen kaupunki">Akrotíri</a>), <a href="/wiki/Kythera" title="Kythera">Kytheralla</a>, <a href="/wiki/K%C3%A9a" title="Kéa">Kéalla</a>, <a href="/wiki/M%C3%ADlos" title="Mílos">Míloksella</a>, <a href="/wiki/N%C3%A1xos" title="Náxos">Náxoksella</a>, <a href="/wiki/K%C3%A1rpathos" title="Kárpathos">Kárpathoksella</a> ja <a href="/wiki/R%C3%B3dos" title="Ródos">Ródoksella</a> sekä <a href="/wiki/Anatolia" title="Anatolia">Anatolian</a> rannikolla <a href="/w/index.php?title=Iasos_(Kaaria)&action=edit&redlink=1" class="new" title="Iasos (Kaaria) (sivua ei ole)">Iasoksessa</a>.<a href="#cite_note-cam1-12">[12]</a> Kauppa ulottui muun muassa <a href="/wiki/Peloponnesos" title="Peloponnesos">Peloponnesokselle</a>, itäiselle Egeanmerelle, <a href="/wiki/Troija" title="Troija">Troijaan</a>, <a href="/wiki/Kypros" title="Kypros">Kyprokselle</a>, <a href="/wiki/Levantti" title="Levantti">Levantin</a> rannikolle ja <a href="/wiki/Muinainen_Egypti" title="Muinainen Egypti">Egyptiin</a>.<a href="#cite_note-cam1-12">[12]</a> Minolainen vaikutus levisi Kreikan mantereelle viimeistään joskus vuosien 1600–1500 eaa. välissä. Näihin aikoihin kulttuuri oli huipussaan, ja Knossoksen kuningas lienee valloittanut koko Kreetan.<a href="#cite_note-anku1-10">[10]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Loppuvaiheet">Loppuvaiheet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=4" title="Muokkaa osiota Loppuvaiheet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=4" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Loppuvaiheet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Phaistos_01.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2f/Phaistos_01.jpg/240px-Phaistos_01.jpg" decoding="async" width="240" height="180" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2f/Phaistos_01.jpg/360px-Phaistos_01.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2f/Phaistos_01.jpg/480px-Phaistos_01.jpg 2x" data-file-width="3567" data-file-height="2674" /></a><figcaption><a href="/wiki/Faistos" title="Faistos">Faistoksen</a> palatsin rauniot.</figcaption></figure> <figure class="mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Mikri_Koprana-4.JPG" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ed/Mikri_Koprana-4.JPG/240px-Mikri_Koprana-4.JPG" decoding="async" width="240" height="160" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ed/Mikri_Koprana-4.JPG/360px-Mikri_Koprana-4.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ed/Mikri_Koprana-4.JPG/480px-Mikri_Koprana-4.JPG 2x" data-file-width="5456" data-file-height="3632" /></a><figcaption><a href="/wiki/Karf%C3%AD" title="Karfí">Karfí</a>, yksi viimeisten minolaisten asutuksia.</figcaption></figure> Minolaisen kulttuurin tuho oli todennäköisesti hidas ja tuskallinen tapahtumasarja. Kukoistava myöhäispalatsikausi loppui äkisti 1400-luvun puolivälissä eaa., kuin mannermaan mykeneläiset valloittivat Kreetan ja tuhosivat sen palatsit. Ainoastaan Knossos rakennettiin uudelleen, joskin pienemmässä mittakaavassa, ja saarta hallittiin sieltä käsin. Tällöin <a href="/wiki/Megaron" title="Megaron">megaron</a>-tyyppiset rakennukset yleistyivät. Lisäksi hauta- ja keramiikkatyypit muuttuivat, ja mykeneläinen <a href="/wiki/Lineaari-A-kirjoitus" title="Lineaari-A-kirjoitus">lineaari-A-kirjoitukseen</a> pohjautunut <a href="/wiki/Lineaari-B-kirjoitus" title="Lineaari-B-kirjoitus">lineaari-B</a> tuli käyttöön kirjoitusjärjestelmänä.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> Kreeta nousi vielä mykeneläisvaikutteisena, mutta entisten palatsien loistoon ei enää palattu. Uusia keskuksia olivat nyt Knossoksen lisäksi <a href="/wiki/Ag%C3%ADa_Tri%C3%A1da_(Iraklion)" title="Agía Triáda (Iraklion)">Agía Triáda</a>, <a href="/wiki/Komm%C3%B3s" title="Kommós">Kommós</a> ja <a href="/wiki/Kydonia" title="Kydonia">Kydonia</a>.<a href="#cite_note-Castrén-Min-1">[1]</a> Myöhäisellä palatsikaudella (myös uusi palatsikausi) noin 1627–1600 eaa., arkeologisten löytöjen mukaan kaudella LM IA, sattui nykytiedon mukaan <a href="/wiki/Santor%C3%ADnin_tulivuorenpurkaus" title="Santorínin tulivuorenpurkaus">Santorínin suuri tulivuorenpurkaus</a>, joka tuhosi ainakin saarella olleen Akrotírin asutuksen. Aiemmin purkaus ajoitettiin noin vuoteen 1500–1450 eaa.,<a href="#cite_note-Galanakis-Chronology-13">[13]</a><a href="#cite_note-ankre1-14">[14]</a> toisin sanoen samoihin aikoihin minolaisen kulttuurin kokeman tuhon kanssa, ja sitä pidettiin ilmeisenä syynä minolaisen merivallan heikentymiseen, mikä puolestaan olisi helpottanut saaren valtausta. 1980-luvun lopulla Grönlannin jäätiköiden tarkempi tutkimus siirsi purkauksen ajoitusta pari sataa vuotta uskottua aiemmaksi, noin vuoteen 1645 eaa., ja se on aiheuttanut kronologisia ongelmia.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> Aiemmin purkauksen uskottiin vaikuttaneen merkittävästi kulttuurin tuhoutumiseen, mutta uuden ajoituksen mukaan se on voinut aiheuttaa Kreetalla korkeintaan suuria vahinkoja. Tätä kolmatta palatsikautta noin 1450–1375 eaa. kutsutaan yhden palatsin kaudeksi eli monopalatsikaudeksi ja tämän jälkeistä aikaa noin vuoteen 1100 eaa. saakka jälkipalatsi- tai loppupalatsikaudeksi. Kausille olivat ominaisia kuiluhaudat, joista eräs esimerkki ovat <a href="/wiki/Arm%C3%A9noin_minolainen_hautausmaa" title="Arménoin minolainen hautausmaa">Arménoin</a> haudat, sekä <a href="/w/index.php?title=Larnaks&action=edit&redlink=1" class="new" title="Larnaks (sivua ei ole)">larnaks</a>-hauta-arkut, kuten niin kutsuttu <a href="/wiki/Ag%C3%ADa_Tri%C3%A1dan_sarkofagi" title="Agía Triádan sarkofagi">Agía Triádan sarkofagi</a>.<a href="#cite_note-Castrén-Min-1">[1]</a> Knossoksen palatsi ja mainitut asutukset säilyivät käytössä noin vuoteen 1200 eaa. saakka.<a href="#cite_note-Castrén-Min-1">[1]</a> Tämän jälkeen kulttuurin loppuvaiheet ovat todennäköisesti olleet levotonta aikaa. Varsinainen minolainen aika päättyy myöhäisminolaisen kauden myötä noin vuoteen 1100 eaa. Tämän jälkeistä aikaa noin 1100–1000 eaa. kutsutaan <a href="/wiki/Subminolainen_ja_submykenel%C3%A4inen_kausi" title="Subminolainen ja submykeneläinen kausi">subminolaiseksi eli aliminolaiseksi kaudeksi</a>. Vanhat asuinpaikat hylättiin, ja saaren alkuperäinen väestö siirtyi asumaan helpommin puolustettaville vuorenrinteille muun muassa <a href="/wiki/Karf%C3%AD" title="Karfí">Karfíin</a>, kun taas osa minolaisista muutti idemmäs esimerkiksi <a href="/wiki/Kypros" title="Kypros">Kyprokselle</a>.<a href="#cite_note-Castrén-Min-1">[1]</a> <a href="/wiki/Doorilaiset" title="Doorilaiset">Doorilaisiksi</a> kutsuttu kreikkalainen heimo lienee joskus vuoden 1000 eaa. tienoilla valloittanut Kreetan ja ajanut minolaiset saaren sisäosiin. Siellä viimeisiä minolaisia säilyi pitkään Kreikan niin kutsutuille ”<a href="/wiki/Kreikan_pime%C3%A4t_vuosisadat" title="Kreikan pimeät vuosisadat">pimeille vuosisadoille</a>” ja vielä <a href="/wiki/Antiikin_Kreikka" title="Antiikin Kreikka">antiikin ajalle</a> saakka niin kutsuttuina <a href="/wiki/Eteokreetit" title="Eteokreetit">eteokreetteinä</a>. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kaudet">Kaudet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=5" title="Muokkaa osiota Kaudet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=5" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kaudet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Minolainen kulttuuri ja sitä välittömästi edeltäneet ja seuranneet ajat voidaan jakaa kausiin alla esitetyllä tavalla. Ajoitukset ovat osin kiistanalaisia, ja siksi niitä on useita erilaisia ja ne vaihtelevat eri lähteissä. Tässä on seurattu niin kutsuttua korkeaa kronologiaa, jossa osaa kausista on siirretty aikaisemmaksi vastaamaan Santorínin tulivuorenpurkauksen uutta ajoitusta noin ajalle 1627–1600 eaa., sillä sen tulee osua kauden LM IA lopulle. Ajoitukset ovat summittaisia ja pyöristettyjä.<a href="#cite_note-Galanakis-Chronology-13">[13]</a><a href="#cite_note-MC-Chronology-15">[15]</a><a href="#cite_note-16">[16]</a> Kirjainlyhenteitä käytetään englanninkielisessä ja tieteellisessä kirjallisuudessa: EM, Early Minoan (varhaisminolainen kausi); MM, Middle Minoan (keskiminolainen kausi); LM, Late Minoan (myöhäisminolainen kausi). <table class="wikitable"> <tbody><tr> <th rowspan="2">Ajoitus (noin) </th> <th rowspan="2"><a href="/wiki/Esihistoria" title="Esihistoria">Esihistorian</a> aikakausi yleensä </th> <th colspan="3">Kausi Kreetalla </th></tr> <tr> <th colspan="2">Keramiikan mukaan </th> <th>Palatsien mukaan </th></tr> <tr style="background-color: #e5e5e5;"> <td style="text-align: right;">–3100 eaa. </td> <td colspan="4"><a href="/wiki/Neoliittinen_Kreikka" title="Neoliittinen Kreikka">Myöhäinen neoliittinen</a> <a href="/wiki/Kalkoliittinen_kausi" title="Kalkoliittinen kausi">Kalkoliittinen</a> </td></tr> <tr> <td>3100–2700 eaa. </td> <td rowspan="4"><a href="/wiki/Pronssikausi" title="Pronssikausi">Varhainen pronssikausi</a> </td> <td>EM I</td> <td>Varhaisminolainen I </td> <td rowspan="5">Esipalatsi </td></tr> <tr> <td>2700–2400 eaa. </td> <td>EM IIA</td> <td>Varhaisminolainen IIA </td></tr> <tr> <td>2400–2200 eaa. </td> <td>EM IIB</td> <td>Varhaisminolainen IIB </td></tr> <tr> <td>2200–2100 eaa. </td> <td>EM III</td> <td>Varhaisminolainen III </td></tr> <tr> <td>2100–1950 eaa. </td> <td rowspan="5"><a href="/wiki/Pronssikausi" title="Pronssikausi">Keskinen pronssikausi</a> </td> <td>MM IA</td> <td>Keskiminolainen IA </td></tr> <tr> <td>1950–1900 eaa. </td> <td>MM IB</td> <td>Keskiminolainen IB </td> <td rowspan="3">Protopalatsi (Vanha palatsi) </td></tr> <tr> <td>1900–1800 eaa. </td> <td>MM II</td> <td>Keskiminolainen II </td></tr> <tr> <td>1800–1750 eaa. </td> <td>MM IIIA</td> <td>Keskiminolainen IIIA </td></tr> <tr> <td>1750–1700 eaa. </td> <td>MM IIIB</td> <td>Keskiminolainen IIIB </td> <td rowspan="3">Uusi palatsi </td></tr> <tr> <td>1700–1600 eaa. </td> <td rowspan="7"><a href="/wiki/Pronssikausi" title="Pronssikausi">Myöhäinen pronssikausi</a> </td> <td>LM IA</td> <td>Myöhäisminolainen IA </td></tr> <tr> <td>1600–1450 eaa. </td> <td>LM IB</td> <td>Myöhäisminolainen IB </td></tr> <tr> <td>1450–1400 eaa. </td> <td>LM II</td> <td>Myöhäisminolainen II </td> <td rowspan="2">Kolmas palatsi tai yhden palatsin </td></tr> <tr> <td>1400–1375 eaa. </td> <td>LM IIIA1</td> <td>Myöhäisminolainen IIIA1 </td></tr> <tr> <td>1375–1300 eaa. </td> <td>LM IIIA2</td> <td>Myöhäisminolainen IIIA2 </td> <td rowspan="3">Jälkipalatsi tai loppupalatsi </td></tr> <tr> <td>1300–1200 eaa. </td> <td>LM IIIB</td> <td>Myöhäisminolainen IIIB </td></tr> <tr> <td>1200–1100 eaa. </td> <td>LM IIIC</td> <td>Myöhäisminolainen IIIC </td></tr> <tr style="background-color: #e5e5e5;"> <td>1100–1000 eaa. </td> <td> </td> <td colspan="2"><a href="/wiki/Subminolainen_ja_submykenel%C3%A4inen_kausi" title="Subminolainen ja submykeneläinen kausi">Subminolainen</a> (aliminolainen) </td> <td rowspan="2">”<a href="/wiki/Kreikan_pime%C3%A4t_vuosisadat" title="Kreikan pimeät vuosisadat">Pimeät vuosisadat</a>” </td></tr> <tr style="background-color: #e5e5e5;"> <td>1000– eaa. </td> <td><a href="/wiki/Rautakausi" title="Rautakausi">Varhainen rautakausi</a> </td> <td colspan="2"><a href="/wiki/Protogeometrinen_kausi" title="Protogeometrinen kausi">Protogeometrinen</a> </td></tr></tbody></table> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Kaupungit_ja_palatsit">Kaupungit ja palatsit</h2>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=6" title="Muokkaa osiota Kaupungit ja palatsit" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=6" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kaupungit ja palatsit">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Map_Minoan_Crete-en.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/ff/Map_Minoan_Crete-en.svg/380px-Map_Minoan_Crete-en.svg.png" decoding="async" width="380" height="228" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/ff/Map_Minoan_Crete-en.svg/570px-Map_Minoan_Crete-en.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/ff/Map_Minoan_Crete-en.svg/760px-Map_Minoan_Crete-en.svg.png 2x" data-file-width="1001" data-file-height="601" /></a><figcaption>Kartta keskeisistä minolaisista palatseista, kaupungeista ja muista asutuksista sekä pyhistä paikoista.</figcaption></figure> Tunnetuin minolainen keskus on Kreetan nykyisen pääkaupungin <a href="/wiki/Iraklion" title="Iraklion">Iraklionin</a> lähellä saaren pohjoisrannikon keskivaiheilla sijaitseva <a href="/wiki/Knossos" title="Knossos">Knossos</a> valtavine palatseineen. Kolme muuta suurta palatsikeskusta olivat <a href="/wiki/Faistos" title="Faistos">Faistos</a>, <a href="/wiki/M%C3%A1lia_(palatsi)" title="Mália (palatsi)">Mália</a> (Mállia) ja <a href="/wiki/K%C3%A1to_Z%C3%A1kros" title="Káto Zákros">Káto Zákros</a>. Hieman pienempiä olivat <a href="/wiki/Kydonia" title="Kydonia">Kydonia</a>, <a href="/wiki/Arch%C3%A1nes_(palatsi)" title="Archánes (palatsi)">Archánes</a>, <a href="/wiki/Galat%C3%A1s_(palatsi)" title="Galatás (palatsi)">Galatás</a> ja <a href="/wiki/Gourni%C3%A1" title="Gourniá">Gourniá</a>. Tuoreita palatsilöytöjä ovat mahdollisesti <a href="/wiki/Monastir%C3%A1ki_(R%C3%A9thymno)" title="Monastiráki (Réthymno)">Monastiráki</a> ja <a href="/wiki/Petr%C3%A1s" title="Petrás">Petrás</a>.<a href="#cite_note-MC-17">[17]</a> Palatseissa oli keskuspiha, jonka ympärillä olivat palatsin siipirakennukset, joissa oli asuinhuoneistoja sekä työpaja-, varasto- ja pyhäkkötiloja. Palatseissa oli jopa neljä tai viisi kerrosta, ja niissä oli suuria portaikkoja sekä pylväitä ja valokuiluja. Keskusaukioilta oli usein näkymä läheiselle <a href="/w/index.php?title=Vuorenhuippupyh%C3%A4kk%C3%B6&action=edit&redlink=1" class="new" title="Vuorenhuippupyhäkkö (sivua ei ole)">vuorenhuippupyhäkölle</a>.<a href="#cite_note-Castrén-Min-1">[1]</a><a href="#cite_note-Galanakis-Min-5">[5]</a> Palatsikeskusten ympärillä oli suuret kaupungit. Palatsit olivat minolaisuudessa hallinnon, tuotannon, kaupan ja uskonnon keskuksia. Aiemmassa tutkimuksessa palatsien roolia on pidetty hyvin suurena, ja varsinaisia palatsikeskuksia ajateltiin pitkään olleen vain kolme, Knossos, Faistos ja Mália, joiden kesken Kreeta olisi ollut jaettu. Tämä vastaa myös kreikkalaisen mytologian kuvausta, jossa Knossosta hallitsi kuningas <a href="/wiki/Minos" title="Minos">Minos</a> ja Faistosta ja Máliaa tämän veljet <a href="/wiki/Rhadamanthys" title="Rhadamanthys">Rhadamanthys</a> ja <a href="/wiki/Sarpedon" title="Sarpedon">Sarpedon</a>. Myöhempien löytöjen, joissa on paljastunut lisää palatseja ja palatsien kaltaisia rakennuksia, myötä kuva palatseista on muuttunut jonkin verran.<a href="#cite_note-Galanakis-Min-5">[5]</a> Minolaisilla oli kaupungeissaan viemärijärjestelmät, mikä oli vanhana aikana harvinaista. Kaupunkeja yhdistivät kivetyt, tasoitetut tiet. Palatsien ja asutusten ympärillä ei ollut muureja, mikä kertoo siitä, etteivät yhteisöt kokeneet olevansa uhattuja. Palatsien ja niitä ympäröivien asutuskeskusten lisäksi saarelta on löydetty myös pienempiä kaupunkeja, maatiloja ja huviloita. Merkittävin ja tunnetuin on Faistoksen lähellä sijainnut <a href="/wiki/Ag%C3%ADa_Tri%C3%A1da_(Iraklion)" title="Agía Triáda (Iraklion)">Agía Triáda</a>, joka lienee koostunut kahdesta villasta eli maaseuturakennuksesta. Muita huviloita olivat muun muassa <a href="/wiki/Achl%C3%A1dia" title="Achládia">Achládia</a>, <a href="/wiki/Apodo%C3%BAlou" title="Apodoúlou">Apodoúlou</a>, <a href="/wiki/Cham%C3%A9zi" title="Chamézi">Chamézi</a>, <a href="/wiki/N%C3%ADrou_Ch%C3%A1ni" title="Nírou Cháni">Nírou Cháni</a> ja <a href="/wiki/Sklav%C3%B3kampos" title="Sklavókampos">Sklavókampos</a>. Myös niiden ympärillä oli usein asutukset. On myös löydetty yksittäisiä maaseudulla sijainneita taloja, kuten <a href="/wiki/Vath%C3%BDpetro" title="Vathýpetro">Vathýpetron</a> huvila. Muita kaupunkeja ja kyliä olivat muun muassa <a href="/wiki/Amnisos" title="Amnisos">Amnisos</a>, <a href="/wiki/Tylissos" title="Tylissos">Tylissos</a>, <a href="/wiki/Fo%C3%BArnou_Koryf%C3%AD" title="Foúrnou Koryfí">Foúrnou Koryfí</a>, <a href="/wiki/Karf%C3%AD" title="Karfí">Karfí</a>, <a href="/wiki/Komm%C3%B3s" title="Kommós">Kommós</a>, <a href="/wiki/M%C3%BDrtos_P%C3%BDrgos" title="Mýrtos Pýrgos">Mýrtos Pýrgos</a>, <a href="/wiki/Prini%C3%A1tikos_P%C3%BDrgos" title="Priniátikos Pýrgos">Priniátikos Pýrgos</a>, <a href="/wiki/Rousol%C3%A1kos" title="Rousolákos">Rousolákos</a> (<a href="/wiki/Pala%C3%ADkastro" title="Palaíkastro">Palaíkastro</a>), <a href="/wiki/Vasilik%C3%AD_(Las%C3%ADthi)" title="Vasilikí (Lasíthi)">Vasilikí</a> ja <a href="/wiki/Vr%C3%B3kastro" title="Vrókastro">Vrókastro</a>. Asutuskeskuksia on löydetty ainakin kaksikymmentä. Suurin osa mainituista nimistä on kyseisten paikkojen nykyaikaisia nimiä, mutta ainakin Knossos, Faistos, Amnisos, Kydonia ja Tylissos palautuvat niminä alkuperäisiin, sillä ne tunnetaan lineaari-B-kirjoituksista.<a href="#cite_note-LinearB-18">[18]</a> <a href="/wiki/Ag%C3%ADa_Tri%C3%A1da_(Iraklion)" title="Agía Triáda (Iraklion)">Agía Triádasta</a> on löydetty kaksi minolaista yhteiskuntaa ja uskontoa valaisevaa teosta, kuten mustasta steatiittikivestä valmistettu 27:ää sadonkorjuuvälineet olallaan laulavaa miestä kuvaava reliefi, jota on pidetty <a href="/wiki/Sadonkorjuujuhla" title="Sadonkorjuujuhla">sadonkorjuujuhlaan</a> liittyvänä uskonnollisena kulkueena tai pakolliseen työhön johdettujen vuokraviljelijöiden joukkona. Toinen merkittävä löytö on sarkofagi, johon on maalattu hautajaisrituaaleihin liittyviä menoja kuvaavaa kuvitusta. Eritoten Knossoksen ja Faistoksen palatsit herättivät huomiota kompleksisuudellaan, joka teki vaikutuksen erityisesti mannermaalta tulleisiin, selkeään ja yksinkertaiseen arkkitehtuuriin tottuneisiin kävijöihin. Palatsit lienevätkin antaneet aiheen labyrinttikäsitteen syntymiseen. Nimi puolestaan johtui kultissa ja koristeaiheena laajalti käytetystä kaksoiskirveestä, jonka nimi oli labrys.mu Palatsikompleksien keskellä oli pitkänomaiset aukiot ja kulttitilat laajoine portaikkoineen. Hallinnolliset tilat ja asuintilat sekä varastot ja työpajat reunustivat useassa kerroksessa pihan kaikkia sivuja. Sisätilat saivat valonsa osaksi pihalta, osaksi valokuilujen avulla. Aukioita on ajateltu käytetyn akrobaattisiin härkätansseihin, joita useissa seinämaalauksissa kuvataan. Seinät oli maalausten ja kaksoiskirveiden lisäksi koristeltu pilari- ja puuaihein sekä häränsarvisymbolein ja kulkuekohtauksin.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Knossos">Knossos</h3>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=7" title="Muokkaa osiota Knossos" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=7" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Knossos">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Knossos" title="Knossos">Knossos</a></div></dd></dl> Minolaisen kulttuurin keskuspaikka oli <a href="/wiki/Knossos" title="Knossos">Knossos</a>, jonka suurikokoinen ja monihuoneinen palatsi on tunnettu kaivauksista. Sitä kutsutaan <a href="/wiki/Minos" title="Minos">Minoksen</a> palatsiksi myöhemmän Kreikan tarujen mukaan. On arveltu, että nimitys <a href="/wiki/Labyrintti" title="Labyrintti">labyrintti</a> olisi saanut alkunsa palatsista, kun sen suuri koko ja huoneiden lukumäärä on jäänyt elämään <a href="/wiki/Kreikkalainen_mytologia" title="Kreikkalainen mytologia">kreikkalaisen mytologian</a> kertomuksissa. <figure class="mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Lentr%C3%A9e_des_appartements_royaux_(Cnossos,_Cr%C3%A8te)_(5743863515).jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e4/Lentr%C3%A9e_des_appartements_royaux_%28Cnossos%2C_Cr%C3%A8te%29_%285743863515%29.jpg/220px-Lentr%C3%A9e_des_appartements_royaux_%28Cnossos%2C_Cr%C3%A8te%29_%285743863515%29.jpg" decoding="async" width="220" height="147" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e4/Lentr%C3%A9e_des_appartements_royaux_%28Cnossos%2C_Cr%C3%A8te%29_%285743863515%29.jpg/330px-Lentr%C3%A9e_des_appartements_royaux_%28Cnossos%2C_Cr%C3%A8te%29_%285743863515%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e4/Lentr%C3%A9e_des_appartements_royaux_%28Cnossos%2C_Cr%C3%A8te%29_%285743863515%29.jpg/440px-Lentr%C3%A9e_des_appartements_royaux_%28Cnossos%2C_Cr%C3%A8te%29_%285743863515%29.jpg 2x" data-file-width="716" data-file-height="479" /></a><figcaption><a href="/wiki/Knossos" title="Knossos">Knossoksen</a> palatsin entistettyjä osia.</figcaption></figure> <figure class="mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Agia_Triada_72.JPG" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Agia_Triada_72.JPG/220px-Agia_Triada_72.JPG" decoding="async" width="220" height="165" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Agia_Triada_72.JPG/330px-Agia_Triada_72.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6f/Agia_Triada_72.JPG/440px-Agia_Triada_72.JPG 2x" data-file-width="4362" data-file-height="3270" /></a><figcaption><a href="/wiki/Ag%C3%ADa_Tri%C3%A1da_(Iraklion)" title="Agía Triáda (Iraklion)">Agía Triádan</a> pienen palatsin tai huvilan rauniot lähellä <a href="/wiki/Faistos" title="Faistos">Faistosta</a>.</figcaption></figure> <figure class="mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Zominthos_05.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d6/Zominthos_05.jpg/220px-Zominthos_05.jpg" decoding="async" width="220" height="165" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d6/Zominthos_05.jpg/330px-Zominthos_05.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d6/Zominthos_05.jpg/440px-Zominthos_05.jpg 2x" data-file-width="4608" data-file-height="3456" /></a><figcaption><a href="/wiki/Z%C3%B3minthos" title="Zóminthos">Zóminthoksen</a> suhteellisen hyvin säilyneen asutuksen raunioita.</figcaption></figure> Knossoksen palatsi oli viisikerroksinen ja siinä oli yli 1 300 huonetta. Palatsissa oli valtaistuinsali sekä asuintiloja, varastoja, käsityöpajoja ja uskonnollisia pyhäköitä. Suurista varastoista on löydetty suuria määriä varastoruukkuja. Palatsin sisäseinät oli koristeltu minolaisten elämästä kertovilla värikkäillä <a href="/wiki/Knossoksen_sein%C3%A4maalaukset" title="Knossoksen seinämaalaukset">seinämaalauksilla</a>. Eräissä maalauksissa nähdään naisia ja miehiä keräämässä kukkia, sekä suorittamassa rituaalista <a href="/w/index.php?title=H%C3%A4rk%C3%A4hyppy&action=edit&redlink=1" class="new" title="Härkähyppy (sivua ei ole)">härkähyppyä</a> tai osallistumassa muihin kilpailuihin. Palatsissa oli juokseva vesi. Palatsin talousalueella asui noin 50 000–80 000 ihmistä. Päivittäin itse palatsissa oli noin 1 000 ihmistä, joista noin 400 asui siellä vakinaisesti. On keskusteltu siitä, oliko Knossos uskonnollisen vai poliittisen vallan keskus vai molempien yhdistelmä eli <a href="/wiki/Teokratia" title="Teokratia">teokratia</a>. On myös kiistelty siitä, oliko Knossos koko saaren pääkaupunki vai ainoastaan sen suurin keskus. Koko saaren keskuksena se vaikuttaa olleen ainakin loppuaikoina ja erityisesti mykeneläisellä ajalla. Englantilainen muinaistutkija <a href="/wiki/Arthur_Evans" title="Arthur Evans">Arthur Evans</a> suoritti palatsin <a href="/wiki/Kaivaus" title="Kaivaus">arkeologiset kaivaukset</a> vuosina 1900–1930. Hän entisöi palatsia ehkä liiankin radikaalisti. Toisaalta monia Evansin tulkintoja on arveltu oikeaan osuneiksi. Koko minolainen kulttuuri tuli tunnetuksi Evansin löytöjen myötä. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Löytöpaikat">Löytöpaikat</h3>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=8" title="Muokkaa osiota Löytöpaikat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=8" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Löytöpaikat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Merkittävimpiä minolaisia arkeologisia kohteita on lueteltu alla. Kohteet ovat Kreetalla, ellei paikkaa ole erikseen mainittu. Kohteiden nimet ovat klassisessa nimimuodossa, mikäli nimi palautuu varmuudella minolaiselle tai antiikin ajalle, ja muussa tapauksessa paikan nykyisen nimen mukaisia ja nykykreikkalaisessa muodossa. <table> <tbody><tr> <td style="vertical-align: top; width: 33%;"> <ul><li><a href="/wiki/Achl%C3%A1dia" title="Achládia">Achládia</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/Ag%C3%ADa_Eir%C3%ADni_(K%C3%A9a)" title="Agía Eiríni (Kéa)">Agía Eiríni</a>, Kéa, asutus</li> <li><a href="/wiki/Ag%C3%ADa_Foti%C3%A1" title="Agía Fotiá">Agía Fotiá</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/Ag%C3%ADa_Tri%C3%A1da_(Iraklion)" title="Agía Triáda (Iraklion)">Agía Triáda</a>, pieni palatsi tai huvila</li> <li><a href="/wiki/%C3%81gios_Ge%C3%B3rgios_(Site%C3%ADa)" title="Ágios Geórgios (Siteía)">Ágios Geórgios</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/Akrot%C3%ADrin_minolainen_kaupunki" title="Akrotírin minolainen kaupunki">Akrotíri</a>, <a href="/wiki/Th%C3%ADra" title="Thíra">Thíra</a>, kaupunki (siirtokunta)</li> <li><a href="/wiki/Amnisos" title="Amnisos">Amnisos</a>, kaupunki ja satama</li> <li><a href="/wiki/Anem%C3%B3spilia" title="Anemóspilia">Anemóspilia</a>, pyhäkkö</li> <li><a href="/wiki/Z%C3%A1kros" title="Zákros">Áno Zákros</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/Apodo%C3%BAlou" title="Apodoúlou">Apodoúlou</a>, huvila ja asutus</li> <li><a href="/wiki/Aptera" title="Aptera">Aptera</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Arch%C3%A1nes_(palatsi)" title="Archánes (palatsi)">Archánes</a>, palatsikeskus ja asutus</li> <li><a href="/wiki/Arkaloch%C3%B3rin_luola" title="Arkalochórin luola">Arkalochórin luola</a>, luolapyhäkkö</li> <li><a href="/wiki/Arm%C3%A9noin_minolainen_hautausmaa" title="Arménoin minolainen hautausmaa">Arménoi</a>, hautausmaa</li> <li><a href="/wiki/Atsip%C3%A1des" title="Atsipádes">Atsipádes</a>, vuorenhuippupyhäkkö</li> <li><a href="/wiki/Cham%C3%A9zi" title="Chamézi">Chamézi</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/Chalasm%C3%A9nos" title="Chalasménos">Chalasménos</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/D%C3%ADktin_luola" title="Díktin luola">Díktin luola</a>, luolapyhäkkö</li> <li><a href="/wiki/Eileithyian_luola" title="Eileithyian luola">Eileithyian luola</a>, luolapyhäkkö</li> <li><a href="/wiki/Faistos" title="Faistos">Faistos</a>, palatsikeskus ja kaupunki</li> <li><a href="/wiki/Fourn%C3%AD_(Iraklion)" title="Fourní (Iraklion)">Fourní</a>, hautausmaa</li> <li><a href="/wiki/Fo%C3%BArnou_Koryf%C3%AD" title="Foúrnou Koryfí">Foúrnou Koryfí</a>, asutus</li></ul> </td> <td style="vertical-align: top; width: 33%;"> <ul><li><a href="/wiki/Galat%C3%A1s_(palatsi)" title="Galatás (palatsi)">Galatás</a>, palatsikeskus ja kaupunki</li> <li><a href="/wiki/Gio%C3%BAchtas" title="Gioúchtas">Gioúchtas</a> (Juktas), vuorenhuippupyhäkkö</li> <li><a href="/wiki/Gortyn" title="Gortyn">Gortyn</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Gourni%C3%A1" title="Gourniá">Gourniá</a>, palatsikeskus ja kaupunki</li> <li><a href="/wiki/%C3%8Ddan_luola" title="Ídan luola">Ídan luola</a>, luolapyhäkkö</li> <li><a href="/wiki/Itanos" title="Itanos">Itanos</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Kam%C3%A1resin_luola" title="Kamáresin luola">Kamáresin luola</a>, luolapyhäkkö</li> <li><a href="/wiki/Karf%C3%AD" title="Karfí">Karfí</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Hermeen_ja_Afroditen_pyh%C3%A4kk%C3%B6" title="Hermeen ja Afroditen pyhäkkö">(Káto) Sými</a>, pyhäkkö</li> <li><a href="/wiki/K%C3%A1to_Z%C3%A1kros" title="Káto Zákros">Káto Zákros</a>, palatsikeskus ja kaupunki</li> <li><a href="/wiki/Kavo%C3%BAsi_K%C3%A1stro" title="Kavoúsi Kástro">Kavoúsi Kástro</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Kavo%C3%BAsi_Vront%C3%A1s" title="Kavoúsi Vrontás">Kavoúsi Vrontás</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Klimatari%C3%A1" title="Klimatariá">Klimatariá</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/Knossos" title="Knossos">Knossos</a>, palatsikeskus ja kaupunki</li> <li><a href="/wiki/Komm%C3%B3s" title="Kommós">Kommós</a>, kaupunki ja satama</li> <li><a href="/wiki/Z%C3%A1kroksen_rotko" title="Zákroksen rotko">Kuolleiden rotko</a>, hautausmaa</li> <li><a href="/wiki/Kydonia" title="Kydonia">Kydonia</a>, palatsikeskus ja kaupunki</li> <li><a href="/wiki/Makrygial%C3%B3s_(huvila)" title="Makrygialós (huvila)">Makrygialós</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/M%C3%A1lia_(palatsi)" title="Mália (palatsi)">Mália</a> (Mállia), palatsikeskus ja kaupunki</li> <li><a href="/wiki/M%C3%B3chlos_(saari)" title="Móchlos (saari)">Móchlos</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Monastir%C3%A1ki_(R%C3%A9thymno)" title="Monastiráki (Réthymno)">Monastiráki</a>, palatsikeskus(?) ja asutus</li></ul> </td> <td style="vertical-align: top; width: 33%;"> <ul><li><a href="/wiki/M%C3%BDrtos_P%C3%BDrgos" title="Mýrtos Pýrgos">Mýrtos Pýrgos</a>, huvila ja asutus</li> <li><a href="/wiki/Neroko%C3%BAros" title="Nerokoúros">Nerokoúros</a>, huvila ja asutus</li> <li><a href="/wiki/N%C3%ADrou_Ch%C3%A1ni" title="Nírou Cháni">Nírou Cháni</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/Petr%C3%A1s" title="Petrás">Petrás</a>, palatsikeskus(?) ja asutus</li> <li><a href="/wiki/Petsof%C3%A1s" title="Petsofás">Petsofás</a>, vuorenhuippupyhäkkö</li> <li><a href="/wiki/Piskok%C3%A9falo" title="Piskokéfalo">Piskokéfalo</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/Pits%C3%ADdia" title="Pitsídia">Pitsídia</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/Prass%C3%A1s" title="Prassás">Prassás</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Prini%C3%A1tikos_P%C3%BDrgos" title="Priniátikos Pýrgos">Priniátikos Pýrgos</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Pse%C3%ADra" title="Pseíra">Pseíra</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Rousol%C3%A1kos" title="Rousolákos">Rousolákos</a>, kaupunki</li> <li><a href="/wiki/Sklav%C3%B3kampos" title="Sklavókampos">Sklavókampos</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/St%C3%BDlos" title="Stýlos">Stýlos</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Tra%C3%B3stalos" title="Traóstalos">Traóstalos</a>, vuorenhuippupyhäkkö</li> <li><a href="/wiki/Trypit%C3%AD_(Iraklion)" title="Trypití (Iraklion)">Trypití</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Tylissos" title="Tylissos">Tylissos</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Vasilik%C3%AD_(Las%C3%ADthi)" title="Vasilikí (Lasíthi)">Vasilikí</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Vath%C3%BDpetro" title="Vathýpetro">Vathýpetro</a>, huvila</li> <li><a href="/wiki/Vr%C3%B3kastro" title="Vrókastro">Vrókastro</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Z%C3%B3minthos" title="Zóminthos">Zóminthos</a>, asutus</li> <li><a href="/wiki/Zou" title="Zou">Zou</a>, huvila</li></ul> </td></tr></tbody></table> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Taide">Taide</h2>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=9" title="Muokkaa osiota Taide" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=9" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Taide">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Bee_pendant,_gold_ornament,_Chrysolakos_necropolis_near_Malia,_1800-1700_BC,_AMH,_144879.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a9/Bee_pendant%2C_gold_ornament%2C_Chrysolakos_necropolis_near_Malia%2C_1800-1700_BC%2C_AMH%2C_144879.jpg/220px-Bee_pendant%2C_gold_ornament%2C_Chrysolakos_necropolis_near_Malia%2C_1800-1700_BC%2C_AMH%2C_144879.jpg" decoding="async" width="220" height="165" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a9/Bee_pendant%2C_gold_ornament%2C_Chrysolakos_necropolis_near_Malia%2C_1800-1700_BC%2C_AMH%2C_144879.jpg/330px-Bee_pendant%2C_gold_ornament%2C_Chrysolakos_necropolis_near_Malia%2C_1800-1700_BC%2C_AMH%2C_144879.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a9/Bee_pendant%2C_gold_ornament%2C_Chrysolakos_necropolis_near_Malia%2C_1800-1700_BC%2C_AMH%2C_144879.jpg/440px-Bee_pendant%2C_gold_ornament%2C_Chrysolakos_necropolis_near_Malia%2C_1800-1700_BC%2C_AMH%2C_144879.jpg 2x" data-file-width="2759" data-file-height="2069" /></a><figcaption><a href="/wiki/M%C3%A1lia_(palatsi)" title="Mália (palatsi)">Málian</a> Chrysólakkoksesta löydetty kultainen mehiläisriipus. Iraklionin arkeologinen museo.</figcaption></figure> Minolaisen taiteen merkittävimpiä löytöjä ovat palatseja ja muita rakennuksia koristaneet seinämaalaukset (mm. <a href="/wiki/Knossoksen_sein%C3%A4maalaukset" title="Knossoksen seinämaalaukset">Knossoksen seinämaalaukset</a>, <a href="/wiki/Akrot%C3%ADrin_sein%C3%A4maalaukset" title="Akrotírin seinämaalaukset">Akrotírin seinämaalaukset</a>), loisteliaat maljakot ja muu keramiikka, kulttiesineet, kuten <a href="/wiki/Rhyton" title="Rhyton">rhytonit</a> ja pienet <a href="/wiki/K%C3%A4%C3%A4rmejumalatar" title="Käärmejumalatar">käärmejumalatarpatsaat</a>, sekä muut käsityöesineet, kuten korut (mm. <a href="/wiki/A%C3%ADginan_aarre" title="Aíginan aarre">Aíginan aarre</a>, <a href="/wiki/M%C3%A1lia_(palatsi)" title="Mália (palatsi)">Málian</a> Chrysólakkoksen mehiläisriipus). Faistoksesta on löydetty niin kutsuttu <a href="/wiki/Faistoksen_kiekko" title="Faistoksen kiekko">Faistoksen kiekko</a>, jonka käyttötarkoitusta ei tunneta, ja jossa on molemmilla puolilla spiraalimaisesti tuntematonta kirjoitusta. <a href="/wiki/Ag%C3%ADa_Tri%C3%A1dan_sarkofagi" title="Agía Triádan sarkofagi">Agía Triádan sarkofagi</a> minolais-mykeneläiseltä ajalta yhdistelee kummankin kulttuurin vaikutteita. Minolainen <a href="/wiki/Keramiikka" title="Keramiikka">keramiikka</a> oli hyvin korkeatasoista. Savenvalajan pöydällä <a href="/wiki/Dreija" title="Dreija">dreijalla</a> valmistettiin suuria säilytysruukkuja eli <a href="/wiki/Pithos" title="Pithos">pithoksia</a> sekä maljakoita, jotka koristeltiin kauniisti. Minolaiset muinaisjäännökset osoittavat sekä suurta varallisuutta että hienostunutta elämää ainakin ylempien kansankerrosten parissa. Minolaisista kaupungeista ei ole löydetty sotilasaiheista taidetta tai muita merkkejä sotaisuudesta. Toisaalta <a href="/wiki/Arkaloch%C3%B3rin_luola" title="Arkalochórin luola">Arkalochórin luolasta</a> on löydetty mahdollisesti sodanjumalalle annettuja <a href="/wiki/Votiivi" class="mw-redirect" title="Votiivi">votiivilahjoja</a>, kuten <a href="/wiki/Arkaloch%C3%B3rin_kirves" title="Arkalochórin kirves">Arkalochórin kirves</a>. Merkittävin minolaista kulttuuria esittelevä museo on <a href="/wiki/Iraklionin_arkeologinen_museo" title="Iraklionin arkeologinen museo">Iraklionin arkeologinen museo</a>, jossa ovat nähtävillä kulttuurin tunnetuimmat löydöt. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Yhteiskunta">Yhteiskunta</h2>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=10" title="Muokkaa osiota Yhteiskunta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=10" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Yhteiskunta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Kreta-Knossos02.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/13/Kreta-Knossos02.jpg/160px-Kreta-Knossos02.jpg" decoding="async" width="160" height="200" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/13/Kreta-Knossos02.jpg/240px-Kreta-Knossos02.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/13/Kreta-Knossos02.jpg/320px-Kreta-Knossos02.jpg 2x" data-file-width="2661" data-file-height="3334" /></a><figcaption>Minolaisia miehiä esittävä Astiankantajat-fresko, yksi <a href="/wiki/Knossoksen_sein%C3%A4maalaukset" title="Knossoksen seinämaalaukset">Knossoksen seinämaalauksista</a>. Laajasti entisöity. Iraklionin arkeologinen museo.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kansa">Kansa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=11" title="Muokkaa osiota Kansa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=11" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kansa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Ei osata sanoa, mitä kansaa minolaiset olivat. He eivät kuitenkaan varmuudella olleet <a href="/wiki/Indoeurooppalaiset" class="mw-redirect" title="Indoeurooppalaiset">indoeurooppalaisia</a> eivätkä <a href="/wiki/Kreikkalaiset" title="Kreikkalaiset">kreikkalaisia</a>, eivät myöskään <a href="/wiki/Afrikka" title="Afrikka">afrikkalaisia</a> tai <a href="/wiki/Seemil%C3%A4iset" title="Seemiläiset">seemiläisiä</a>. Minolaisten perintötekijöitä muistuttavia geenejä on nykyään Lähi-idässä, Välimeren alueella ja Länsi-Euroopassa. Monesti ajatellaan minolaisten tulleen meritse Balkanilta, Anatoliasta tai Lähi-idästä.<a href="#cite_note-19">[19]</a> Muinaisten minolaisten äitilinjan <a href="/wiki/Mitokondrio" title="Mitokondrio">mitokondrion</a> <a href="/wiki/Ihmisen_haploryhm%C3%A4n_tyyppi" class="mw-redirect" title="Ihmisen haploryhmän tyyppi">haploryhmät</a> olivat pääosin tyyppiä H, T, K, HV ja I.<a href="#cite_note-20">[20]</a> Minolaisten yleisin Y-kromosomin isälinja lienee ollut tyyppiä J2.<a href="#cite_note-21">[21]</a> Nykyisen Kreetan <a href="/wiki/Las%C3%ADthin_yl%C3%A4tasanko" title="Lasíthin ylätasanko">Lasíthin ylätasangon</a> asukkaat ovat geenien mukaan ainakin osin minolaisten jälkeläisiä.<a href="#cite_note-22">[22]</a> Minolaisten yhteiskunta ei muistuttanut myöhempää kreikkalaista soturiaateliin perustuvaa yhteiskuntaa. Silti se oli jakautunut eriarvoisiin yhteiskuntaluokkiin. Toisistaan selvästi eroavat hautalöydöt kertovat vainajien erilaisista yhteiskunnallisista asemista. Edelleen ne kertovat ammatillisesta eriytymisestä: oli kalastajia, kirjureita, sotilaita, savenvalajia, muusikoita jne. Ei kuitenkaan tiedetä, missä määrin sosiaalinen asema oli perinnöllistä ja tehtiinkö ero vapaiden ja orjien välillä. Naisten näkyvä asema minolaisessa taiteessa on tarjonnut aineistoa erilaisille <a href="/wiki/Matriarkaatti" title="Matriarkaatti">matriarkaatti</a>-oletuksille. Epäilemättä naiset saattoivat toimia esimerkiksi papittarina merkittävässä asemassa. Vaikka myöhäisempi kreikkalainen kirjallisuus esittää minolaisnaisten olleen erityisen vaikutusvaltaisessa asemassa, on kysymystä sukupuolten välisestä suhteesta mahdoton ratkaista. Seinämaalauksissa ja pienoisveistoksissa esiintyneiden henkilöiden vaatetus herätti niiden löytöaikana suurta huomiota. Miehet esiintyvät usein vain pelkkään lannevaatteeseen verhoutuneina kun taas varsinkin papittaret ja hovinaiset esiintyvät koristeellisissa asuissa, rinnat paljaina mutta alaruumis runsaan hameen verhoamana.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Wall_painting_of_two_ladies_and_papyrus_plants_from_Akrotiri_(house_of_the_ladies)_-_Thera_MPT_-_02.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Wall_painting_of_two_ladies_and_papyrus_plants_from_Akrotiri_%28house_of_the_ladies%29_-_Thera_MPT_-_02.jpg/220px-Wall_painting_of_two_ladies_and_papyrus_plants_from_Akrotiri_%28house_of_the_ladies%29_-_Thera_MPT_-_02.jpg" decoding="async" width="220" height="330" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Wall_painting_of_two_ladies_and_papyrus_plants_from_Akrotiri_%28house_of_the_ladies%29_-_Thera_MPT_-_02.jpg/330px-Wall_painting_of_two_ladies_and_papyrus_plants_from_Akrotiri_%28house_of_the_ladies%29_-_Thera_MPT_-_02.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/Wall_painting_of_two_ladies_and_papyrus_plants_from_Akrotiri_%28house_of_the_ladies%29_-_Thera_MPT_-_02.jpg/440px-Wall_painting_of_two_ladies_and_papyrus_plants_from_Akrotiri_%28house_of_the_ladies%29_-_Thera_MPT_-_02.jpg 2x" data-file-width="3605" data-file-height="5408" /></a><figcaption>Theran (Santorinin) Akrotirin seinämaalaus naisesta.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kieli_ja_kirjoitus">Kieli ja kirjoitus</h3>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=12" title="Muokkaa osiota Kieli ja kirjoitus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=12" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kieli ja kirjoitus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Cretan_hieroglyphs2.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/75/Cretan_hieroglyphs2.png/220px-Cretan_hieroglyphs2.png" decoding="async" width="220" height="59" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/75/Cretan_hieroglyphs2.png/330px-Cretan_hieroglyphs2.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/75/Cretan_hieroglyphs2.png/440px-Cretan_hieroglyphs2.png 2x" data-file-width="758" data-file-height="203" /></a><figcaption><a href="/wiki/Kreetalaiset_hieroglyfit" title="Kreetalaiset hieroglyfit">Kreetalaisia hieroglyfejä</a> Knossoksesta tai Máliasta löydetyssä savitangossa, n. 1900–1600 eaa. Iraklionin arkeologinen museo.</figcaption></figure> <figure class="mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:0726_La_Can%C3%A9e_mus%C3%A9e_lin%C3%A9aire_A.JPG" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/0726_La_Can%C3%A9e_mus%C3%A9e_lin%C3%A9aire_A.JPG/220px-0726_La_Can%C3%A9e_mus%C3%A9e_lin%C3%A9aire_A.JPG" decoding="async" width="220" height="193" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/0726_La_Can%C3%A9e_mus%C3%A9e_lin%C3%A9aire_A.JPG/330px-0726_La_Can%C3%A9e_mus%C3%A9e_lin%C3%A9aire_A.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/0726_La_Can%C3%A9e_mus%C3%A9e_lin%C3%A9aire_A.JPG/440px-0726_La_Can%C3%A9e_mus%C3%A9e_lin%C3%A9aire_A.JPG 2x" data-file-width="2368" data-file-height="2080" /></a><figcaption><a href="/wiki/Lineaari-A-kirjoitus" title="Lineaari-A-kirjoitus">Lineaari-A-kirjoitusta</a> savitaulussa. <a href="/wiki/Chani%C3%A1n_arkeologinen_museo" title="Chanián arkeologinen museo">Chanián arkeologinen museo</a>.</figcaption></figure> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkelit: <a href="/wiki/Minolainen_kieli" title="Minolainen kieli">Minolainen kieli</a>, <a href="/wiki/Kreetalaiset_hieroglyfit" title="Kreetalaiset hieroglyfit">kreetalaiset hieroglyfit</a> ja <a href="/wiki/Lineaari-A-kirjoitus" title="Lineaari-A-kirjoitus">lineaari-A-kirjoitus</a></div></dd></dl> <a href="/wiki/Minolainen_kieli" title="Minolainen kieli">Minolaisten kieli</a> ja sen mahdolliset sukulaisuussuhteet muihin kieliin ovat tuntemattomia. Minolaisilla oli kielensä kirjoittamiseen kaksi omaa kirjoitusjärjestelmää. Niistä vanhempi oli noin vuosina 2000–1700 eaa. käytetty niin kutsuttu <a href="/wiki/Kreetalaiset_hieroglyfit" title="Kreetalaiset hieroglyfit">kreetalainen hieroglyfikirjoitus</a>. Tätä seurasi niin kutsuttu <a href="/wiki/Lineaari-A-kirjoitus" title="Lineaari-A-kirjoitus">lineaari-A-kirjoitus</a>, jota käytettiin noin vuosina 1850–1400 eaa. Kumpaakaan kirjoitusta ei ole kyetty luotettavasti tulkitsemaan. Kirjoitettuja tekstejä tunnetaan useita erityisesti savitauluista, mutta myös erilaisista muista esineistä.<a href="#cite_note-Packard-3">[3]</a> Minolaisten kieli ei ollut lainkaan sukua <a href="/wiki/Muinaiskreikka" title="Muinaiskreikka">kreikan kielelle</a>. (Sitä vastoin Kreetalla myöhemmin mykeneläisenä aikana käytetty, <a href="/wiki/Lineaari-B-kirjoitus" title="Lineaari-B-kirjoitus">lineaari-B-kirjoituksella</a> kirjoitettu kieli on varhaista kreikkaa.) Tutkijat ovat esittäneet useita teorioita kielestä ja sen sukulaisuudesta tunnettuihin kieliin.<a href="#cite_note-Younger-23">[23]</a> Kielen on ehdotettu olevan muun muassa joku muu vanha <a href="/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet" title="Indoeurooppalaiset kielet">indoeurooppalainen kieli</a>, kuten <a href="/wiki/Anatolialaiset_kielet" title="Anatolialaiset kielet">anatolialainen</a> (mm. <a href="/wiki/Heetin_kieli" title="Heetin kieli">heetin</a> tai <a href="/wiki/Luuvin_kieli" title="Luuvin kieli">luuvin</a> sukuinen kieli) tai <a href="/wiki/Indoiranilaiset_kielet" title="Indoiranilaiset kielet">indoiranilainen kieli</a> (mm. <a href="/wiki/Sanskrit" title="Sanskrit">sanskritin</a> sukuinen kieli); <a href="/wiki/Seemil%C3%A4iset_kielet" title="Seemiläiset kielet">seemiläinen kieli</a> (mm. <a href="/wiki/Foinikian_kieli" title="Foinikian kieli">foinikian</a> sukuinen kieli); tai <a href="/w/index.php?title=Tyrheniset_kielet&action=edit&redlink=1" class="new" title="Tyrheniset kielet (sivua ei ole)">tyrheninen kieli</a> (mm. <a href="/wiki/Etruskin_kieli" title="Etruskin kieli">etruskin</a> sukuinen kieli).<a href="#cite_note-AS-24">[24]</a><a href="#cite_note-Younger-23">[23]</a><a href="#cite_note-Santoscoy-25">[25]</a> Hieroglyfi- ja lineaari-A-tekstien lisäksi tunnetaan niin kutsuttu <a href="/wiki/Faistoksen_kiekko" title="Faistoksen kiekko">Faistoksen kiekko</a>, jossa on täysin tuntematonta kirjoitusta, jonka yhteys muihin minolaisiin kirjoitusjärjestelmiin on epäselvä. Myös <a href="/wiki/Arkaloch%C3%B3rin_kirves" title="Arkalochórin kirves">Arkalochórin kirveessä</a> on tuntematonta kirjoitusta, joka muistuttaa lineaari-A:ta ja Faistoksen kiekon kirjoitusta. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Uskonto">Uskonto</h3>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=13" title="Muokkaa osiota Uskonto" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=13" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Uskonto">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Minolainen_uskonto" title="Minolainen uskonto">Minolainen uskonto</a></div></dd></dl> <figure class="mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Snake_Goddess_Crete_1600BC.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Snake_Goddess_Crete_1600BC.jpg/160px-Snake_Goddess_Crete_1600BC.jpg" decoding="async" width="160" height="243" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Snake_Goddess_Crete_1600BC.jpg/240px-Snake_Goddess_Crete_1600BC.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Snake_Goddess_Crete_1600BC.jpg/320px-Snake_Goddess_Crete_1600BC.jpg 2x" data-file-width="802" data-file-height="1216" /></a><figcaption>Knossoksen palatsista löydetty <a href="/wiki/K%C3%A4%C3%A4rmejumalatar" title="Käärmejumalatar">käärmejumalatarpatsas</a> noin vuodelta 1600 eaa. Iraklionin arkeologinen museo.</figcaption></figure> Uskonnolla oli erittäin tärkeä merkitys minolaisten elämässä. Erilaisia kulttitiloja oli lähes kaikkialla, ja erinäiset seinämaalaukset, sinetit ja huonetilojen yksityiskohdat ovat merkkejä minolaisten uskonnonharjoituksesta. Uskonto näyttää perustuneen äitijumalattaren kultiin, jonka seremoniallinen ilmestyminen oli tärkein uskonnollisista tapahtumista.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> Minolaiset vaikuttavat palvoneen enimmäkseen naispuolisia jumalia, kuten juuri <a href="/wiki/%C3%84itijumalatar" title="Äitijumalatar">Äitijumalatarta</a> nimeltään ehkä Britomartis,<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> joka takasi hedelmällisyyden, sekä Eläinten valtiatarta (<a href="/wiki/Potnia_Theron" title="Potnia Theron">Potnia Theron</a>), joka suojeli kaupunkeja, kotia, metsää ja <a href="/wiki/Manala" class="mw-redirect" title="Manala">manalaa</a>, ja joka kuvataan monesti eläinten kuten leijonien ja käärmeiden parissa<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a>. Käärmeet saattoivat osoittaa, että hänen valtansa ulottui myös maan alle, ja edustaa jatkuvuutta.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> Kyseessä saattaa olla myös sama jumalatar eri tavalla esitettynä. Joskus jumalattaren seurassa esiintyy nuori miespuolinen jumala, joka saattoi olla jumalattaren puoliso tai lapsi. Tämä jumala oli jonkinlainen kasvillisuuden jumaluus, joka syntyi ja kuoli uudelleen joka vuosi vuodenaikojen kierron mukaan.<a href="#cite_note-Burkert-26">[26]</a><a href="#cite_note-Marinatos-27">[27]</a><a href="#cite_note-Rutter-15-28">[28]</a> Äitijumalatarta palvottiin sekä palatseissa että vuoripyhäköissä. Kultin tärkeänä osana olivat jumalattaren ilmestykset, joita varten palatsialueilla oli erityisiä tiloja. Todennäköisesti papittaret personoivat jumalatarta näissä tilanteissa.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> Jokaisen palatsikeskuksen lähettyvillä oli vuoripyhäkkö, johon keskusaukiolta oli suora näköyhteys. Seinämaalaukset ja sinetit, joiden käyttö ja aihepiiri olivat laajenneet entisestä, antavat jonkinlaisen käsityksen minolaisesta kultista ja siihen liittyvistä rakennuksista. Muutamissa sineteissä on kuvattu vuoren laella käskevässä asennossa seisovaa naishahmoa, todennäköisesti jumalatarta, ja häränsarvien koristamaa rakennusta, joka ehkä symboloi palatsia. Tällä on ehkä haluttu ilmentää vuoripyhäkön ja palatsin välistä rituaalista yhteyttä.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> Tunnetuin minolainen uskonnollinen symboli oli härkä (ja sen sarvet), joka oli yleinen palvonnan kohde Lähi-idässä. Se oli hedelmällisyyden ja voiman vertauskuva.<a href="#cite_note-grimberg2-29">[29]</a> Ei kuitenkaan ole tietoa, oliko härkä varsinainen jumaluus. Vaarallinen <a href="/w/index.php?title=H%C3%A4rk%C3%A4hyppy&action=edit&redlink=1" class="new" title="Härkähyppy (sivua ei ole)">härkähyppy</a> on saattanut olla jonkinlainen uskonnollinen rituaali. Minolaisten arvellaan uskoneen eläinpäisiin demoneihin, mutta häränpäinen <a href="/wiki/Minotauros" title="Minotauros">Minotauros</a> lienee myöhempi, puhtaasti <a href="/wiki/Kreikkalainen_mytologia" title="Kreikkalainen mytologia">kreikkalaisen mytologian</a> hahmo. Muita tunnettuja minolaisia uskonnollisia symboleita ovat muun muassa kaksipuolinen kirves <a href="/w/index.php?title=Labrys&action=edit&redlink=1" class="new" title="Labrys (sivua ei ole)">labrys</a>, puu, pylväs ja <a href="/wiki/Labyrintti" title="Labyrintti">labyrintti</a>. Labrys saattoi olla pyhä uhrikirves tai salamaa kuvannut ukkosenjumalan ase ja eräänlainen voiman tunnuskuva. Minolaisia pyhiä paikkoja olivat edellä mainitut <a href="/w/index.php?title=Vuorenhuippupyh%C3%A4kk%C3%B6&action=edit&redlink=1" class="new" title="Vuorenhuippupyhäkkö (sivua ei ole)">vuorenhuippupyhäköt</a>, kuten <a href="/wiki/Gio%C3%BAchtas" title="Gioúchtas">Gioúchtas</a>- eli Juktasvuoren pyhäkkö ja <a href="/wiki/Petsof%C3%A1s" title="Petsofás">Petsofás</a> sekä pyhät luolat, kuten <a href="/wiki/Arkaloch%C3%B3rin_luola" title="Arkalochórin luola">Arkalochórin luola</a>, <a href="/wiki/D%C3%ADktin_luola" title="Díktin luola">Díktin luola</a> ja <a href="/wiki/%C3%8Ddan_luola" title="Ídan luola">Ídan luola</a>. Minolaisilla vaikuttaa olleen myös temppeleitä, kotipyhäkköjä ja pyhiä puita. Palatseissa oli erityisiä kultille varattuja huoneita.<a href="#cite_note-Burkert-26">[26]</a><a href="#cite_note-Rutter-15-28">[28]</a> Varhaisella pronssikaudella kuolleet haudattiin yhteishautoihin. Myöhemmin yleistyivät yksilöhaudat. Haudat olivat joko hautataloja, pyöröhautoja (<a href="/wiki/Tholos" title="Tholos">tholos</a>) tai kallioon hakattuja kuiluhautoja. Eräiden löytöjen perusteella näyttäisi siltä, että minolaiseen uskontoon olisi kuulunut myös ihmisuhreja.<a href="#cite_note-Burkert-26">[26]</a><a href="#cite_note-Rutter-15-28">[28]</a> Minolainen uskonto sulautui myöhemmin yhteen <a href="/wiki/Mykenel%C3%A4inen_uskonto" title="Mykeneläinen uskonto">mykeneläisen uskonnon</a> kanssa ja vaikutti tätä kautta edelleen <a href="/wiki/Antiikin_Kreikan_uskonto" title="Antiikin Kreikan uskonto">antiikin kreikkalaiseen uskontoon</a> sekä mytologiaan, jossa minolaiset teemat vaikuttavat säilyneen jonkinlaisina epäselvinä muistumina. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kaupankäynti">Kaupankäynti</h3>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=14" title="Muokkaa osiota Kaupankäynti" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=14" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kaupankäynti">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-halign-right" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:%D0%9A%D0%BD%D0%BE%D1%81%D1%8125.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/%D0%9A%D0%BD%D0%BE%D1%81%D1%8125.jpg/240px-%D0%9A%D0%BD%D0%BE%D1%81%D1%8125.jpg" decoding="async" width="240" height="180" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/%D0%9A%D0%BD%D0%BE%D1%81%D1%8125.jpg/360px-%D0%9A%D0%BD%D0%BE%D1%81%D1%8125.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/%D0%9A%D0%BD%D0%BE%D1%81%D1%8125.jpg/480px-%D0%9A%D0%BD%D0%BE%D1%81%D1%8125.jpg 2x" data-file-width="1230" data-file-height="923" /></a><figcaption>Suuria <a href="/wiki/Pithos" title="Pithos">pithos</a>-ruukkuja Knossoksessa.</figcaption></figure> Minolainen kulttuuri perustui kaupankäyntiin, eikä siinä ole merkkejä myöhemmille Kreikan kulttuureille ominaisesta sotilasaristokratiasta. Kreeta sijaitsee merikaupankäynnille edullisella paikalla keskellä itäistä Välimerta.<a href="#cite_note-Combi_maailmanhistoria_1974_119-30">[30]</a> Minolaisten käymä kauppa ulottui Manner-Kreikkaan, <a href="/wiki/Egeanmeren_saaret" title="Egeanmeren saaret">Egeanmeren saarille</a>, <a href="/wiki/Anatolia" title="Anatolia">Anatoliaan</a>, <a href="/wiki/Kypros" title="Kypros">Kyprokselle</a>, <a href="/wiki/Syyria" title="Syyria">Syyrian</a> ja <a href="/wiki/Muinainen_Egypti" title="Muinainen Egypti">Egyptiin</a> sekä <a href="/wiki/Pyreneiden_niemimaa" title="Pyreneiden niemimaa">Iberian niemimaalle</a>.<a href="#cite_note-Barnes_Hudson_1998_18_19-31">[31]</a> Ehkä noin 2000 eaa. alkaen minolaiset rakensivat kauppasiirtokunnat mieleen tuovia keskuksia Kreikan saarille. Näistä tunnetuimpia on <a href="/wiki/Th%C3%ADra" title="Thíra">Thíran</a> saaren <a href="/wiki/Akrot%C3%ADrin_minolainen_kaupunki" title="Akrotírin minolainen kaupunki">Akrotíri</a>. Kaupan ansiosta minolaiset olivat merkittävä mahti itäisellä Välimerellä ja heidän siirtokuntiaan oli Manner-Kreikassa asti. Kauppa- sekä kulttuuriyhteydet Lähi-idän, Egyptin ja Kyproksen kanssa vilkastuivat merkittävästi ja minolainen kauppa sekä asutus levittäytyivät Egeanmeren saarille kuten esimerkiksi Thíralle ja Mēlokselle, ja Kreetan saavutuksia jäljiteltiin Manner-Kreikassakin. Tälle ajalle sijoittuvat Mykenen kuningashaudat viittaavat läheisistä suhteista Kreetaan. Saarelle tuotiin metalleja ja muita raaka-aineita muualta, ja saarelta vietiin laajalle siellä valmistettuja erinäisiä kultakoruja, kankaita, sinettejä ja muita valmiita tuotteita.<a href="#cite_note-:0-9">[9]</a> Kreeta vei muun muassa puuta, villatekstiilejä, ylellisyyskeramiikkaa sekä metalleja ja metalliesineitä. Minolaisten merkittävin metallituote oli tina, kuparia saatiin <a href="/wiki/Kypros" title="Kypros">Kyprokselta</a>. Tinan ja kuparin seos on tunnetusti pronssi, tuon ajan merkittävin metalli. Minolaiset veivät myös muun muassa viiniä sekä mausteita, kuten <a href="/wiki/Sahrami" title="Sahrami">sahramia</a>. Minolaiset veivät tai välittivät <a href="/wiki/L%C3%A4hi-it%C3%A4" title="Lähi-itä">Lähi-itään</a> myös kultaa ja hopeaa sekä ruukkuja. Itämereltä tuotiin <a href="/wiki/Meripihka" title="Meripihka">meripihkaa</a> jo noin 2000–1450 eaa.<a href="#cite_note-Parker_2006_31-32">[32]</a><a href="#cite_note-Delouche_1998_38-33">[33]</a><a href="#cite_note-Camp_Fisher_2004_34-34">[34]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Lähteet">Lähteet</h2>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=15" title="Muokkaa osiota Lähteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=15" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lähteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li>Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-12387-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-12387-4">ISBN 951-1-12387-4</a> </li> <li>Castrén, Paavo: Uusi antiikin historia. Helsingissä: Otava, 2011. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-1-21594-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-1-21594-3">ISBN 978-951-1-21594-3</a> </li> <li>Galanakis, Yannis (toim.): The Aegean World. (A Guide to the Cycladic, Minoan and Mycenaean Antiquities in the Ashmolean Museum) Ashmolean, University of Oxford, 2013. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-960-6878-59-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-960-6878-59-6">ISBN 978-960-6878-59-6</a> </li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Viitteet">Viitteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=16" title="Muokkaa osiota Viitteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=16" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Viitteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div id="viitteet-malline" class="viitteet-malline" style="-moz-column-count:; -webkit-column-count:; column-count:; -moz-column-width: 35em; -webkit-column-width: 35em; column-width: 35em; list-style-type:decimal;"><ol class="references"> <li id="cite_note-Castrén-Min-1">↑ <a href="#cite_ref-Castrén-Min_1-0">a</a> <a href="#cite_ref-Castrén-Min_1-1">b</a> <a href="#cite_ref-Castrén-Min_1-2">c</a> <a href="#cite_ref-Castrén-Min_1-3">d</a> <a href="#cite_ref-Castrén-Min_1-4">e</a> <a href="#cite_ref-Castrén-Min_1-5">f</a> <a href="#cite_ref-Castrén-Min_1-6">g</a> <a href="#cite_ref-Castrén-Min_1-7">h</a> <a href="#cite_ref-Castrén-Min_1-8">i</a> <a href="#cite_ref-Castrén-Min_1-9">j</a> Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Minolainen kulttuuri”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 344–345. </li> <li id="cite_note-Castrén-Aig-2"><a href="#cite_ref-Castrén-Aig_2-0">↑</a> Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Aigeialainen kulttuuri”. Teoksessa Castrén & Pietilä-Castrén 2000, s. 15. </li> <li id="cite_note-Packard-3">↑ <a href="#cite_ref-Packard_3-0">a</a> <a href="#cite_ref-Packard_3-1">b</a> <a href="#cite_ref-Packard_3-2">c</a> Packard, David W.: Minoan Linear A, s. 19–25. University of California Press, 1974. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0520025806" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0520025806">ISBN 0520025806</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://books.google.fi/books?id=vax3kwoscWQC&pg=PA19">Teoksen verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-4"><a href="#cite_ref-4">↑</a> Zetterberg, Seppo: Maailmanhistorian pikkujättiläinen. WSOY, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-30602-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-30602-4">ISBN 978-951-0-30602-4</a> </li> <li id="cite_note-Galanakis-Min-5">↑ <a href="#cite_ref-Galanakis-Min_5-0">a</a> <a href="#cite_ref-Galanakis-Min_5-1">b</a> <a href="#cite_ref-Galanakis-Min_5-2">c</a> Galanakis 2013, s. 103–117. </li> <li id="cite_note-Neolithique-6">↑ <a href="#cite_ref-Neolithique_6-0">a</a> <a href="#cite_ref-Neolithique_6-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://pagesperso-orange.fr/atil/atil/xxx.htm">Cartes du Proche-Orient Neolithique</a> Néolithique. </li> <li id="cite_note-mima0-7">↑ <a href="#cite_ref-mima0_7-0">a</a> <a href="#cite_ref-mima0_7-1">b</a> <a href="#cite_ref-mima0_7-2">c</a> Baird, W. Sheppard: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.minoanatlantis.com/Minoan_Spain.php">The Early Minoan Colonization of Spain</a> minoanatlantis.com. 2007. </li> <li id="cite_note-8"><a href="#cite_ref-8">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.hist-europe.fr/Prehistoire/asianique.html">Les Peuples Asianiques</a> Histoire des civilisations européennes. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20120422064741/http://www.hist-europe.fr/Prehistoire/asianique.html">Arkistoitu</a> 22.4.2012. Viitattu 20.9.2009. </li> <li id="cite_note-:0-9">↑ <a href="#cite_ref-:0_9-0">a</a> <a href="#cite_ref-:0_9-1">b</a> <a href="#cite_ref-:0_9-2">c</a> <a href="#cite_ref-:0_9-3">d</a> <a href="#cite_ref-:0_9-4">e</a> <a href="#cite_ref-:0_9-5">f</a> <a href="#cite_ref-:0_9-6">g</a> <a href="#cite_ref-:0_9-7">h</a> <a href="#cite_ref-:0_9-8">i</a> <a href="#cite_ref-:0_9-9">j</a> <a href="#cite_ref-:0_9-10">k</a> <a href="#cite_ref-:0_9-11">l</a> <a href="#cite_ref-:0_9-12">m</a> <a href="#cite_ref-:0_9-13">n</a> <a href="#cite_ref-:0_9-14">o</a> <a href="#cite_ref-:0_9-15">p</a> Castrén 2011, s. 22–29. </li> <li id="cite_note-anku1-10">↑ <a href="#cite_ref-anku1_10-0">a</a> <a href="#cite_ref-anku1_10-1">b</a> <a href="#cite_ref-anku1_10-2">c</a> Antiikin kulttuurihistoria, s. 51, 344. WSOY, 1980, 1981. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-08638-X" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-08638-X">ISBN 951-0-08638-X</a> </li> <li id="cite_note-Castrén-2011-11"><a href="#cite_ref-Castrén-2011_11-0">↑</a> Castrén 2011, s. 22–29. </li> <li id="cite_note-cam1-12">↑ <a href="#cite_ref-cam1_12-0">a</a> <a href="#cite_ref-cam1_12-1">b</a> <a href="#cite_ref-cam1_12-2">c</a> Cambridge Encyclopeadia of Archaeology, s. 140. Cambridge University Press, 1980. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-521-22989-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-521-22989-8">ISBN 0-521-22989-8</a> </li> <li id="cite_note-Galanakis-Chronology-13">↑ <a href="#cite_ref-Galanakis-Chronology_13-0">a</a> <a href="#cite_ref-Galanakis-Chronology_13-1">b</a> Galanakis 2013, s. 173. </li> <li id="cite_note-ankre1-14"><a href="#cite_ref-ankre1_14-0">↑</a> Harris, Nathaniel: Antiikin Kreikka, s. 13. Gummerus, 2001. </li> <li id="cite_note-MC-Chronology-15"><a href="#cite_ref-MC-Chronology_15-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.minoancrete.com/chron.htm">Chronology of Minoan Crete</a> (Andonis Vasilakis: Minoan Crete, Adam Editions, 2000) Minoan Crete. Viitattu 16.1.2017. </li> <li id="cite_note-16"><a href="#cite_ref-16">↑</a> Manning, Sturt W.: Dating the Thera (Santorini) eruption: archaeological and scientific evidence supporting a high chronology. Antiquity, 2014, 88. vsk, s. 1164–1179. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://dendro.cornell.edu/articles/Manningetal_Antiquity_2014.pdf">Artikkelin verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-MC-17"><a href="#cite_ref-MC_17-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.minoancrete.com/">Minoan Crete. Bronze Age cilisation</a> minoancrete.com. Viitattu 16.1.2017. </li> <li id="cite_note-LinearB-18"><a href="#cite_ref-LinearB_18-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.explorecrete.com/archaeology/linearB.pdf">Mycenean (Linear B) - English Glossary</a> Explore Crete. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20151106152223/http://www.explorecrete.com/archaeology/linearB.pdf">Arkistoitu</a> 6.11.2015. Viitattu 19.10.2015. </li> <li id="cite_note-19"><a href="#cite_ref-19">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.judithstarkston.com/articles/when-the-minoans-looked-east/">When the Minoans Looked East</a> Judith Starkston. 29.9.2014. Viitattu 6.7.2017. (englanti) </li> <li id="cite_note-20"><a href="#cite_ref-20">↑</a> Hay, Maciamo: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.eupedia.com/forum/threads/28615-37-mtDNA-sequences-from-Minoan-Crete">37 mtDNA sequences from Minoan Crete</a> Eupedia Forum. Viitattu 6.7.2017. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-21"><a href="#cite_ref-21">↑</a> Hay, Maciamo: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.eupedia.com/europe/Haplogroup_J2_Y-DNA.shtml">Haplogroup J2 (Y-DNA )</a> Eupedia. Viitattu 7.7.2017. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-22"><a href="#cite_ref-22">↑</a> Hughey, Jeffery R. & Paschou, Peristera & Drineas, Petros & Mastropaolo, Donald & Lotakis, Dimitra M. & Navas, Patrick A.: A European population in Minoan Bronze Age Crete. Nature Communications, 14.5.2013, nro 4, s. ncomms2871. <a href="/wiki/PubMed" title="PubMed">PubMed</a>:<a rel="nofollow" class="external text" href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/23673646">23673646</a> <a href="/wiki/Digital_object_identifier" class="mw-redirect" title="Digital object identifier">doi</a>:<a rel="nofollow" class="external text" href="https://dx.doi.org/10.1038%2Fncomms2871">10.1038/ncomms2871</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.nature.com/articles/ncomms2871">Artikkelin verkkoversio</a>. (englanti) </li> <li id="cite_note-Younger-23">↑ <a href="#cite_ref-Younger_23-0">a</a> <a href="#cite_ref-Younger_23-1">b</a> Younger, John G.: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.people.ku.edu/~jyounger/LinearA/">Linear A Texts in phonetic transcription</a> The University of Kansas. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20210415092941/http://www.people.ku.edu/~jyounger/LinearA/">Arkistoitu</a> 15.4.2021. Viitattu 12.1.2016. </li> <li id="cite_note-AS-24"><a href="#cite_ref-AS_24-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.ancientscripts.com/lineara.html">Linear A</a> Ancient Scripts. Viitattu 12.1.2016. </li> <li id="cite_note-Santoscoy-25"><a href="#cite_ref-Santoscoy_25-0">↑</a> Santoscoy, Nathan: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://anthropology.msu.edu/anp264-ss13/2013/04/25/the-mysterious-linear-a/">The Mysterious Linear A</a> 2013. Department of Anthropology, Michigan State University. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20151127174411/http://anthropology.msu.edu/anp264-ss13/2013/04/25/the-mysterious-linear-a/">Arkistoitu</a> 27.11.2015. Viitattu 12.1.2016. </li> <li id="cite_note-Burkert-26">↑ <a href="#cite_ref-Burkert_26-0">a</a> <a href="#cite_ref-Burkert_26-1">b</a> <a href="#cite_ref-Burkert_26-2">c</a> Burkert, Walter: Greek Religion, s. 19–43. (Käännös J. Raffan) Cambridge: Harvard University Press, 1985. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-674-36281-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-674-36281-0">ISBN 0-674-36281-0</a> </li> <li id="cite_note-Marinatos-27"><a href="#cite_ref-Marinatos_27-0">↑</a> Marinatos, Nanno: ”Minoan and Mycenean Civilizations”. Teoksessa Johnston, Sarah Iles (toim.): Religions of the Ancient World: A Guide, s. 206–208. (Volume 18 of Harvard University Press reference library) Harvard University Press, 2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0674015177" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0674015177">ISBN 0674015177</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://books.google.co.uk/books?id=uvtebmqZZDYC&pg=PA206">Teoksen verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-Rutter-15-28">↑ <a href="#cite_ref-Rutter-15_28-0">a</a> <a href="#cite_ref-Rutter-15_28-1">b</a> <a href="#cite_ref-Rutter-15_28-2">c</a> Rutter, Jeremy B. (toim.): <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.dartmouth.edu/~prehistory/aegean/?page_id=720">Minoan Religion (Lesson 15)</a> Aegean Prehistoric Archaeology. Dartmouth College. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20150923230854/http://www.dartmouth.edu/~prehistory/aegean/?page_id=720">Arkistoitu</a> 23.9.2015. Viitattu 23.9.2015. </li> <li id="cite_note-grimberg2-29"><a href="#cite_ref-grimberg2_29-0">↑</a> Grimberg, Barl: Kansojen historia, s. 220. (Kolmas uudistettu laitos, Etu-Aasia Kreikka) WSOY, 1980. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-09730-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-09730-6">ISBN 951-0-09730-6</a> </li> <li id="cite_note-Combi_maailmanhistoria_1974_119-30"><a href="#cite_ref-Combi_maailmanhistoria_1974_119_30-0">↑</a> Brinton, Crane & Christopher, John B. & Wolff, Robert Lee: ”Kreeta”, Combi maailmanhistoria, s. 119. (Täydentänyt Nils Syvan, suom. Marja Itkonen-Kaila ym., asiantuntija Matti Klinge ym. Alkuteos A History Of Civilization) Otava, 1974. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste </li> <li id="cite_note-Barnes_Hudson_1998_18_19-31"><a href="#cite_ref-Barnes_Hudson_1998_18_19_31-0">↑</a> Barnes, Ian & Hudson, Robert: ”Minoan Crete”, Historical Atlas of Europe, s. 18–19. (Arcadia Editions Limited) New York, USA: A Simon and Schuster MacMillan Company, 1998. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/1-902305-00-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/1-902305-00-0">ISBN 1-902305-00-0</a> </li> <li id="cite_note-Parker_2006_31-32"><a href="#cite_ref-Parker_2006_31_32-0">↑</a> Parker, Geoffrey: Elävä maailmanhistoria, s. 31. (Alkuteos The Times compact history of the world. Times Books 1995 1007 2001 2005) Otava, 2006. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste </li> <li id="cite_note-Delouche_1998_38-33"><a href="#cite_ref-Delouche_1998_38_33-0">↑</a> Delouche, Frédéric (toim.): ”3, The age of Metal and Mediterranean Trade”, Illustrated History Of Europe A Unique Portrait of Europe's Common History, s. 38. (Paperback Edition 1998, Original Histoire de l'Europe, France Hachette 1992) Great Britain: Geoure Weidenfeld & Nicholson Ltd, 1993. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0753801329" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0753801329">ISBN 0753801329</a> </li> <li id="cite_note-Camp_Fisher_2004_34-34"><a href="#cite_ref-Camp_Fisher_2004_34_34-0">↑</a> Camp, John & Fisher, Elizabeth: Antiikin Kreikan maailma, s. 49. (Alkuteos Exploring The World of the Ancient Greeks, Thames and Hudson Ltd London 2002) Otava, 2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-19249-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-19249-3">ISBN 951-1-19249-3</a> </li> </ol> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Aiheesta_muualla">Aiheesta muualla</h2>[<a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit&section=17" title="Muokkaa osiota Aiheesta muualla" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit&section=17" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aiheesta muualla">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/10px-Commons-logo.svg.png" decoding="async" width="10" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/15px-Commons-logo.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/20px-Commons-logo.svg.png 2x" data-file-width="1024" data-file-height="1376" /> Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Minoan_culture" class="extiw" title="commons:Category:Minoan culture">minolainen kulttuuri</a> <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Etusivu" class="extiw" title="commons:Etusivu">Wikimedia Commonsissa</a></li></ul> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.minoancrete.com/">Minoan Crete. Bronze Age civilisation</a>. (englanniksi)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.minoancivilization.net/">Minoan Civilization</a>. (englanniksi)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.greek-thesaurus.gr/Minoan-civilization.html">The Minoan Civilization (2600-1200 BC)</a>. Greek Thesaurus. (englanniksi)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.ancient-greece.org/history/minoan.html">History of Minoan Crete</a>. Ancient-Greece.org. (englanniksi)</li></ul></div><noscript><img src="https://login.wikimedia.org/wiki/Special:CentralAutoLogin/start?type=1x1&useformat=desktop" alt="" width="1" height="1" style="border: none; position: absolute;"></noscript> <div class="printfooter" data-nosnippet="">Noudettu kohteesta ”<a dir="ltr" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&oldid=22796892">https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&oldid=22796892</a>”</div></div> <div id="catlinks" class="catlinks" data-mw="interface"><div id="mw-normal-catlinks" class="mw-normal-catlinks"><a href="/wiki/Toiminnot:Luokat" title="Toiminnot:Luokat">Luokka</a>: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Minolainen_kulttuuri" title="Luokka:Minolainen kulttuuri">Minolainen kulttuuri</a></li></ul></div><div id="mw-hidden-catlinks" class="mw-hidden-catlinks mw-hidden-cats-hidden">Piilotetut luokat: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Sivut,_joissa_on_virheellinen_ISBN-tunniste" title="Luokka:Sivut, joissa on virheellinen ISBN-tunniste">Sivut, joissa on virheellinen ISBN-tunniste</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Seulonnan_keskeiset_artikkelit" title="Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit">Seulonnan keskeiset artikkelit</a></li></ul></div></div> </div> </div> <div id="mw-navigation"> <h2>Navigointivalikko</h2> <div id="mw-head"> <nav id="p-personal" class="mw-portlet mw-portlet-personal vector-user-menu-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-personal-label" > <h3 id="p-personal-label" class="vector-menu-heading " > Henkilökohtaiset työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="pt-anonuserpage" class="mw-list-item">Et ole kirjautunut</li><li id="pt-anontalk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Oma_keskustelu" title="Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista [n]" accesskey="n">Keskustelu</a></li><li id="pt-anoncontribs" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Omat_muokkaukset" title="Luettelo tästä IP-osoitteesta tehdyistä muokkauksista [y]" accesskey="y">Muokkaukset</a></li><li id="pt-createaccount" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Luo_tunnus&returnto=Minolainen+kulttuuri" title="On suositeltavaa luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista.">Luo tunnus</a></li><li id="pt-login" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sis%C3%A4%C3%A4n&returnto=Minolainen+kulttuuri" title="On suositeltavaa kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista. [o]" accesskey="o">Kirjaudu sisään</a></li> </ul> </div> </nav> <div id="left-navigation"> <nav id="p-namespaces" class="mw-portlet mw-portlet-namespaces vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-namespaces-label" > <h3 id="p-namespaces-label" class="vector-menu-heading " > Nimiavaruudet </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-nstab-main" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Minolainen_kulttuuri" title="Näytä sisältösivu [c]" accesskey="c">Artikkeli</a></li><li id="ca-talk" class="new mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Keskustelu:Minolainen_kulttuuri&action=edit&redlink=1" rel="discussion" class="new" title="Keskustele sisällöstä (sivua ei ole) [t]" accesskey="t">Keskustelu</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-variants" class="mw-portlet mw-portlet-variants emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-variants-label" > <input type="checkbox" id="p-variants-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-variants" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-variants-label" > <label id="p-variants-label" class="vector-menu-heading " > suomi </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> </div> <div id="right-navigation"> <nav id="p-views" class="mw-portlet mw-portlet-views vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-views-label" > <h3 id="p-views-label" class="vector-menu-heading " > Näkymät </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-view" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Minolainen_kulttuuri">Lue</a></li><li id="ca-ve-edit" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&veaction=edit" title="Muokkaa tätä sivua [v]" accesskey="v">Muokkaa</a></li><li id="ca-edit" class="collapsible mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=edit" title="Muokkaa tämän sivun lähdekoodia [e]" accesskey="e">Muokkaa wikitekstiä</a></li><li id="ca-history" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=history" title="Sivun aikaisemmat versiot [h]" accesskey="h">Näytä historia</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-cactions" class="mw-portlet mw-portlet-cactions emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-cactions-label" title="Lisää valintoja" > <input type="checkbox" id="p-cactions-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-cactions" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-cactions-label" > <label id="p-cactions-label" class="vector-menu-heading " > Muut </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> <div id="p-search" role="search" class="vector-search-box-vue vector-search-box-show-thumbnail vector-search-box-auto-expand-width vector-search-box"> <h3 >Haku</h3> <form action="/w/index.php" id="searchform" class="vector-search-box-form"> <div id="simpleSearch" class="vector-search-box-inner" data-search-loc="header-navigation"> <input class="vector-search-box-input" type="search" name="search" placeholder="Hae Wikipediasta" aria-label="Hae Wikipediasta" autocapitalize="sentences" title="Hae Wikipediasta [f]" accesskey="f" id="searchInput" > <input type="hidden" name="title" value="Toiminnot:Haku"> <input id="mw-searchButton" class="searchButton mw-fallbackSearchButton" type="submit" name="fulltext" title="Hae sivuilta tätä tekstiä" value="Hae"> <input id="searchButton" class="searchButton" type="submit" name="go" title="Siirry sivulle, joka on tarkalleen tällä nimellä" value="Siirry"> </div> </form> </div> </div> </div> <div id="mw-panel" class="vector-legacy-sidebar"> <div id="p-logo" role="banner"> <a class="mw-wiki-logo" href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Etusivu"></a> </div> <nav id="p-navigation" class="mw-portlet mw-portlet-navigation vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-navigation-label" > <h3 id="p-navigation-label" class="vector-menu-heading " > Valikko </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-mainpage-description" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Siirry etusivulle [z]" accesskey="z">Etusivu</a></li><li id="n-aboutsite" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li><li id="n-allarticles" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Selaa_luokittain">Kaikki sivut</a></li><li id="n-randompage" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Satunnainen_sivu" title="Avaa satunnainen sivu [x]" accesskey="x">Satunnainen artikkeli</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-interaction" class="mw-portlet mw-portlet-interaction vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-interaction-label" > <h3 id="p-interaction-label" class="vector-menu-heading " > Osallistuminen </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-help" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys" title="Ohjeita">Ohje</a></li><li id="n-Kahvihuone" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Kahvihuone">Kahvihuone</a></li><li id="n-currentevents" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Ajankohtaista" title="Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista">Ajankohtaista</a></li><li id="n-Tuoreet-odottavat-muutokset" class="mw-list-item"><a href="//fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset?damaging=&goodfaith=&hideliu=0&hideanons=0&userExpLevel=&hidemyself=0&hidebyothers=0&hidebots=1&hidehumans=0&hidepatrolled=1&hideunpatrolled=0&hideminor=0&hidemajor=0&hidepageedits=0&hidenewpages=0&hidecategorization=1&hideWikibase=1&hidelog=0&highlight=1&goodfaith__verylikelybad_color=c5&goodfaith__likelybad_color=c4&goodfaith__maybebad_color=c3&damaging__verylikelybad_color=c5&damaging__likelybad_color=c4&damaging__maybebad_color=c3">Tuoreet odottavat muutokset</a></li><li id="n-recentchanges" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset" title="Luettelo tuoreista muutoksista [r]" accesskey="r">Tuoreet muutokset</a></li><li id="n-sitesupport" class="mw-list-item"><a href="//donate.wikimedia.org/wiki/Special:FundraiserRedirector?utm_source=donate&utm_medium=sidebar&utm_campaign=C13_fi.wikipedia.org&uselang=fi" title="Tue meitä">Lahjoitukset</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-tb" class="mw-portlet mw-portlet-tb vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-tb-label" > <h3 id="p-tb-label" class="vector-menu-heading " > Työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-whatlinkshere" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:T%C3%A4nne_viittaavat_sivut/Minolainen_kulttuuri" title="Lista sivuista, jotka viittaavat tänne [j]" accesskey="j">Tänne viittaavat sivut</a></li><li id="t-recentchangeslinked" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Linkitetyt_muutokset/Minolainen_kulttuuri" rel="nofollow" title="Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta [k]" accesskey="k">Linkitettyjen sivujen muutokset</a></li><li id="t-specialpages" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Toimintosivut" title="Näytä toimintosivut [q]" accesskey="q">Toimintosivut</a></li><li id="t-permalink" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&oldid=22796892" title="Ikilinkki tämän sivun tähän versioon">Ikilinkki</a></li><li id="t-info" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&action=info" title="Enemmän tietoa tästä sivusta">Sivun tiedot</a></li><li id="t-cite" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Viittaus&page=Minolainen_kulttuuri&id=22796892&wpFormIdentifier=titleform" title="Tietoa tämän sivun lainaamisesta">Viitetiedot</a></li><li id="t-urlshortener" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:UrlShortener&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FMinolainen_kulttuuri">Lyhennä URL-osoite</a></li><li id="t-urlshortener-qrcode" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:QrCode&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FMinolainen_kulttuuri">Lataa QR-koodi</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-coll-print_export" class="mw-portlet mw-portlet-coll-print_export vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-coll-print_export-label" > <h3 id="p-coll-print_export-label" class="vector-menu-heading " > Tulosta/vie </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="coll-download-as-rl" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:DownloadAsPdf&page=Minolainen_kulttuuri&action=show-download-screen">Lataa PDF-tiedostona</a></li><li id="t-print" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&printable=yes" title="Tulostettava versio [p]" accesskey="p">Tulostettava versio</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-wikibase-otherprojects" class="mw-portlet mw-portlet-wikibase-otherprojects vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-wikibase-otherprojects-label" > <h3 id="p-wikibase-otherprojects-label" class="vector-menu-heading " > Muissa hankkeissa </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-commons mw-list-item"><a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Minoan_civilization" hreflang="en">Wikimedia Commons</a></li><li id="t-wikibase" class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikibase-dataitem mw-list-item"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q134178" title="Linkki yhdistettyyn keskustietovaraston kohteeseen [g]" accesskey="g">Wikidata-kohde</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-lang" class="mw-portlet mw-portlet-lang vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-lang-label" > <h3 id="p-lang-label" class="vector-menu-heading " > Muilla kielillä </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="interlanguage-link interwiki-af mw-list-item"><a href="https://af.wikipedia.org/wiki/Mino%C3%AFese_beskawing" title="Minoïese beskawing — afrikaans" lang="af" hreflang="af" data-title="Minoïese beskawing" data-language-autonym="Afrikaans" data-language-local-name="afrikaans" class="interlanguage-link-target">Afrikaans</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ar mw-list-item"><a href="https://ar.wikipedia.org/wiki/%D8%AD%D8%B6%D8%A7%D8%B1%D8%A9_%D9%85%D9%8A%D9%86%D9%88%D8%B3%D9%8A%D8%A9" title="حضارة مينوسية — arabia" lang="ar" hreflang="ar" data-title="حضارة مينوسية" data-language-autonym="العربية" data-language-local-name="arabia" class="interlanguage-link-target">العربية</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-an mw-list-item"><a href="https://an.wikipedia.org/wiki/Civilizaci%C3%B3n_minoica" title="Civilización minoica — aragonia" lang="an" hreflang="an" data-title="Civilización minoica" data-language-autonym="Aragonés" data-language-local-name="aragonia" class="interlanguage-link-target">Aragonés</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hyw mw-list-item"><a href="https://hyw.wikipedia.org/wiki/%D5%84%D5%AB%D5%B6%D5%B8%D5%A1%D5%BD%D5%A5%D5%A1%D5%B6_%D6%84%D5%A1%D5%B2%D5%A1%D6%84%D5%A1%D5%AF%D6%80%D5%A9%D5%B8%D6%82%D5%A9%D5%AB%D6%82%D5%B6" title="Մինոասեան քաղաքակրթութիւն — Western Armenian" lang="hyw" hreflang="hyw" data-title="Մինոասեան քաղաքակրթութիւն" data-language-autonym="Արեւմտահայերէն" data-language-local-name="Western Armenian" class="interlanguage-link-target">Արեւմտահայերէն</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ast mw-list-item"><a href="https://ast.wikipedia.org/wiki/Civilizaci%C3%B3n_minoica" title="Civilización minoica — asturia" lang="ast" hreflang="ast" data-title="Civilización minoica" data-language-autonym="Asturianu" data-language-local-name="asturia" class="interlanguage-link-target">Asturianu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-az mw-list-item"><a href="https://az.wikipedia.org/wiki/Minoy_sivilizasiyas%C4%B1" title="Minoy sivilizasiyası — azeri" lang="az" hreflang="az" data-title="Minoy sivilizasiyası" data-language-autonym="Azərbaycanca" data-language-local-name="azeri" class="interlanguage-link-target">Azərbaycanca</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-id mw-list-item"><a href="https://id.wikipedia.org/wiki/Peradaban_Minoa" title="Peradaban Minoa — indonesia" lang="id" hreflang="id" data-title="Peradaban Minoa" data-language-autonym="Bahasa Indonesia" data-language-local-name="indonesia" class="interlanguage-link-target">Bahasa Indonesia</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ms mw-list-item"><a href="https://ms.wikipedia.org/wiki/Tamadun_Minos" title="Tamadun Minos — malaiji" lang="ms" hreflang="ms" data-title="Tamadun Minos" data-language-autonym="Bahasa Melayu" data-language-local-name="malaiji" class="interlanguage-link-target">Bahasa Melayu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bn mw-list-item"><a href="https://bn.wikipedia.org/wiki/%E0%A6%AE%E0%A6%BF%E0%A6%A8%E0%A7%8B%E0%A6%AF%E0%A6%BC%E0%A6%BE%E0%A6%A8_%E0%A6%B8%E0%A6%AD%E0%A7%8D%E0%A6%AF%E0%A6%A4%E0%A6%BE" title="মিনোয়ান সভ্যতা — bengali" lang="bn" hreflang="bn" data-title="মিনোয়ান সভ্যতা" data-language-autonym="বাংলা" data-language-local-name="bengali" class="interlanguage-link-target">বাংলা</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-min-nan mw-list-item"><a href="https://zh-min-nan.wikipedia.org/wiki/Minos_b%C3%BBn-b%C3%AAng" title="Minos bûn-bêng — min nan -kiina" lang="nan" hreflang="nan" data-title="Minos bûn-bêng" data-language-autonym="閩南語 / Bân-lâm-gú" data-language-local-name="min nan -kiina" class="interlanguage-link-target">閩南語 / Bân-lâm-gú</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-be mw-list-item"><a href="https://be.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D1%96%D0%BD%D0%BE%D0%B9%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D1%86%D1%8B%D0%B2%D1%96%D0%BB%D1%96%D0%B7%D0%B0%D1%86%D1%8B%D1%8F" title="Мінойская цывілізацыя — valkovenäjä" lang="be" hreflang="be" data-title="Мінойская цывілізацыя" data-language-autonym="Беларуская" data-language-local-name="valkovenäjä" class="interlanguage-link-target">Беларуская</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-be-x-old mw-list-item"><a href="https://be-tarask.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D1%96%D0%BD%D0%BE%D0%B9%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D1%86%D1%8B%D0%B2%D1%96%D0%BB%D1%96%D0%B7%D0%B0%D1%86%D1%8B%D1%8F" title="Мінойская цывілізацыя — Belarusian (Taraškievica orthography)" lang="be-tarask" hreflang="be-tarask" data-title="Мінойская цывілізацыя" data-language-autonym="Беларуская (тарашкевіца)" data-language-local-name="Belarusian (Taraškievica orthography)" class="interlanguage-link-target">Беларуская (тарашкевіца)</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bs mw-list-item"><a href="https://bs.wikipedia.org/wiki/Minojska_civilizacija" title="Minojska civilizacija — bosnia" lang="bs" hreflang="bs" data-title="Minojska civilizacija" data-language-autonym="Bosanski" data-language-local-name="bosnia" class="interlanguage-link-target">Bosanski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bg mw-list-item"><a href="https://bg.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B8%D0%BD%D0%BE%D0%B9%D1%81%D0%BA%D0%B0_%D1%86%D0%B8%D0%B2%D0%B8%D0%BB%D0%B8%D0%B7%D0%B0%D1%86%D0%B8%D1%8F" title="Минойска цивилизация — bulgaria" lang="bg" hreflang="bg" data-title="Минойска цивилизация" data-language-autonym="Български" data-language-local-name="bulgaria" class="interlanguage-link-target">Български</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ca mw-list-item"><a href="https://ca.wikipedia.org/wiki/Civilitzaci%C3%B3_minoica" title="Civilització minoica — katalaani" lang="ca" hreflang="ca" data-title="Civilització minoica" data-language-autonym="Català" data-language-local-name="katalaani" class="interlanguage-link-target">Català</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cs mw-list-item"><a href="https://cs.wikipedia.org/wiki/M%C3%ADnojsk%C3%A1_civilizace" title="Mínojská civilizace — tšekki" lang="cs" hreflang="cs" data-title="Mínojská civilizace" data-language-autonym="Čeština" data-language-local-name="tšekki" class="interlanguage-link-target">Čeština</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cy mw-list-item"><a href="https://cy.wikipedia.org/wiki/Gwareiddiad_Minoaidd" title="Gwareiddiad Minoaidd — kymri" lang="cy" hreflang="cy" data-title="Gwareiddiad Minoaidd" data-language-autonym="Cymraeg" data-language-local-name="kymri" class="interlanguage-link-target">Cymraeg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-da mw-list-item"><a href="https://da.wikipedia.org/wiki/Minoisk_kultur" title="Minoisk kultur — tanska" lang="da" hreflang="da" data-title="Minoisk kultur" data-language-autonym="Dansk" data-language-local-name="tanska" class="interlanguage-link-target">Dansk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-de badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://de.wikipedia.org/wiki/Minoische_Kultur" title="Minoische Kultur — saksa" lang="de" hreflang="de" data-title="Minoische Kultur" data-language-autonym="Deutsch" data-language-local-name="saksa" class="interlanguage-link-target">Deutsch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-et badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://et.wikipedia.org/wiki/Minose_kultuur" title="Minose kultuur — viro" lang="et" hreflang="et" data-title="Minose kultuur" data-language-autonym="Eesti" data-language-local-name="viro" class="interlanguage-link-target">Eesti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-el mw-list-item"><a href="https://el.wikipedia.org/wiki/%CE%9C%CE%B9%CE%BD%CF%89%CE%B9%CE%BA%CF%8C%CF%82_%CF%80%CE%BF%CE%BB%CE%B9%CF%84%CE%B9%CF%83%CE%BC%CF%8C%CF%82" title="Μινωικός πολιτισμός — kreikka" lang="el" hreflang="el" data-title="Μινωικός πολιτισμός" data-language-autonym="Ελληνικά" data-language-local-name="kreikka" class="interlanguage-link-target">Ελληνικά</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-en mw-list-item"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Minoan_civilization" title="Minoan civilization — englanti" lang="en" hreflang="en" data-title="Minoan civilization" data-language-autonym="English" data-language-local-name="englanti" class="interlanguage-link-target">English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-es mw-list-item"><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Civilizaci%C3%B3n_minoica" title="Civilización minoica — espanja" lang="es" hreflang="es" data-title="Civilización minoica" data-language-autonym="Español" data-language-local-name="espanja" class="interlanguage-link-target">Español</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eo mw-list-item"><a href="https://eo.wikipedia.org/wiki/Minoa_civilizo" title="Minoa civilizo — esperanto" lang="eo" hreflang="eo" data-title="Minoa civilizo" data-language-autonym="Esperanto" data-language-local-name="esperanto" class="interlanguage-link-target">Esperanto</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eu mw-list-item"><a href="https://eu.wikipedia.org/wiki/Zibilizazio_minoiko" title="Zibilizazio minoiko — baski" lang="eu" hreflang="eu" data-title="Zibilizazio minoiko" data-language-autonym="Euskara" data-language-local-name="baski" class="interlanguage-link-target">Euskara</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fa mw-list-item"><a href="https://fa.wikipedia.org/wiki/%D9%85%DB%8C%D9%86%D9%88%D8%B3%DB%8C%E2%80%8C%D9%87%D8%A7" title="مینوسی‌ها — persia" lang="fa" hreflang="fa" data-title="مینوسی‌ها" data-language-autonym="فارسی" data-language-local-name="persia" class="interlanguage-link-target">فارسی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fr mw-list-item"><a href="https://fr.wikipedia.org/wiki/Civilisation_minoenne" title="Civilisation minoenne — ranska" lang="fr" hreflang="fr" data-title="Civilisation minoenne" data-language-autonym="Français" data-language-local-name="ranska" class="interlanguage-link-target">Français</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fy mw-list-item"><a href="https://fy.wikipedia.org/wiki/Minoyske_beskaving" title="Minoyske beskaving — länsifriisi" lang="fy" hreflang="fy" data-title="Minoyske beskaving" data-language-autonym="Frysk" data-language-local-name="länsifriisi" class="interlanguage-link-target">Frysk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ga mw-list-item"><a href="https://ga.wikipedia.org/wiki/Na_Mion%C3%B3igh" title="Na Mionóigh — iiri" lang="ga" hreflang="ga" data-title="Na Mionóigh" data-language-autonym="Gaeilge" data-language-local-name="iiri" class="interlanguage-link-target">Gaeilge</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gl mw-list-item"><a href="https://gl.wikipedia.org/wiki/Civilizaci%C3%B3n_minoica" title="Civilización minoica — galicia" lang="gl" hreflang="gl" data-title="Civilización minoica" data-language-autonym="Galego" data-language-local-name="galicia" class="interlanguage-link-target">Galego</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ko mw-list-item"><a href="https://ko.wikipedia.org/wiki/%EB%AF%B8%EB%85%B8%EC%8A%A4_%EB%AC%B8%EB%AA%85" title="미노스 문명 — korea" lang="ko" hreflang="ko" data-title="미노스 문명" data-language-autonym="한국어" data-language-local-name="korea" class="interlanguage-link-target">한국어</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hy mw-list-item"><a href="https://hy.wikipedia.org/wiki/%D5%84%D5%AB%D5%B6%D5%B8%D5%B5%D5%A1%D5%B6_%D6%84%D5%A1%D5%B2%D5%A1%D6%84%D5%A1%D5%AF%D6%80%D5%A9%D5%B8%D6%82%D5%A9%D5%B5%D5%B8%D6%82%D5%B6" title="Մինոյան քաղաքակրթություն — armenia" lang="hy" hreflang="hy" data-title="Մինոյան քաղաքակրթություն" data-language-autonym="Հայերեն" data-language-local-name="armenia" class="interlanguage-link-target">Հայերեն</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hi mw-list-item"><a href="https://hi.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%AE%E0%A4%BF%E0%A4%A8%E0%A5%8B%E0%A4%86%E0%A4%88_%E0%A4%B8%E0%A4%AD%E0%A5%8D%E0%A4%AF%E0%A4%A4%E0%A4%BE" title="मिनोआई सभ्यता — hindi" lang="hi" hreflang="hi" data-title="मिनोआई सभ्यता" data-language-autonym="हिन्दी" data-language-local-name="hindi" class="interlanguage-link-target">हिन्दी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hr mw-list-item"><a href="https://hr.wikipedia.org/wiki/Minojska_kultura" title="Minojska kultura — kroatia" lang="hr" hreflang="hr" data-title="Minojska kultura" data-language-autonym="Hrvatski" data-language-local-name="kroatia" class="interlanguage-link-target">Hrvatski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-io mw-list-item"><a href="https://io.wikipedia.org/wiki/Minos-kulturo" title="Minos-kulturo — ido" lang="io" hreflang="io" data-title="Minos-kulturo" data-language-autonym="Ido" data-language-local-name="ido" class="interlanguage-link-target">Ido</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ia mw-list-item"><a href="https://ia.wikipedia.org/wiki/Civilisation_minoan" title="Civilisation minoan — interlingua" lang="ia" hreflang="ia" data-title="Civilisation minoan" data-language-autonym="Interlingua" data-language-local-name="interlingua" class="interlanguage-link-target">Interlingua</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-is mw-list-item"><a href="https://is.wikipedia.org/wiki/M%C3%ADn%C3%B3%C3%ADsk_menning" title="Mínóísk menning — islanti" lang="is" hreflang="is" data-title="Mínóísk menning" data-language-autonym="Íslenska" data-language-local-name="islanti" class="interlanguage-link-target">Íslenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-it mw-list-item"><a href="https://it.wikipedia.org/wiki/Civilt%C3%A0_minoica" title="Civiltà minoica — italia" lang="it" hreflang="it" data-title="Civiltà minoica" data-language-autonym="Italiano" data-language-local-name="italia" class="interlanguage-link-target">Italiano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-he mw-list-item"><a href="https://he.wikipedia.org/wiki/%D7%94%D7%AA%D7%A8%D7%91%D7%95%D7%AA_%D7%94%D7%9E%D7%99%D7%A0%D7%95%D7%90%D7%99%D7%AA" title="התרבות המינואית — heprea" lang="he" hreflang="he" data-title="התרבות המינואית" data-language-autonym="עברית" data-language-local-name="heprea" class="interlanguage-link-target">עברית</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ka mw-list-item"><a href="https://ka.wikipedia.org/wiki/%E1%83%9B%E1%83%98%E1%83%9C%E1%83%9D%E1%83%A1%E1%83%98%E1%83%A1_%E1%83%99%E1%83%A3%E1%83%9A%E1%83%A2%E1%83%A3%E1%83%A0%E1%83%90" title="მინოსის კულტურა — georgia" lang="ka" hreflang="ka" data-title="მინოსის კულტურა" data-language-autonym="ქართული" data-language-local-name="georgia" class="interlanguage-link-target">ქართული</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kk mw-list-item"><a href="https://kk.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B8%D0%BD%D0%BE%D0%B9_%D3%A9%D1%80%D0%BA%D0%B5%D0%BD%D0%B8%D0%B5%D1%82%D1%96" title="Миной өркениеті — kazakki" lang="kk" hreflang="kk" data-title="Миной өркениеті" data-language-autonym="Қазақша" data-language-local-name="kazakki" class="interlanguage-link-target">Қазақша</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-la mw-list-item"><a href="https://la.wikipedia.org/wiki/Cultura_Minoa" title="Cultura Minoa — latina" lang="la" hreflang="la" data-title="Cultura Minoa" data-language-autonym="Latina" data-language-local-name="latina" class="interlanguage-link-target">Latina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lv mw-list-item"><a href="https://lv.wikipedia.org/wiki/M%C4%ABnojie%C5%A1u_civiliz%C4%81cija" title="Mīnojiešu civilizācija — latvia" lang="lv" hreflang="lv" data-title="Mīnojiešu civilizācija" data-language-autonym="Latviešu" data-language-local-name="latvia" class="interlanguage-link-target">Latviešu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lb mw-list-item"><a href="https://lb.wikipedia.org/wiki/Minoesch_Kultur" title="Minoesch Kultur — luxemburg" lang="lb" hreflang="lb" data-title="Minoesch Kultur" data-language-autonym="Lëtzebuergesch" data-language-local-name="luxemburg" class="interlanguage-link-target">Lëtzebuergesch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lt mw-list-item"><a href="https://lt.wikipedia.org/wiki/Mino_civilizacija" title="Mino civilizacija — liettua" lang="lt" hreflang="lt" data-title="Mino civilizacija" data-language-autonym="Lietuvių" data-language-local-name="liettua" class="interlanguage-link-target">Lietuvių</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lfn mw-list-item"><a href="https://lfn.wikipedia.org/wiki/Sivilia_Minoan" title="Sivilia Minoan — lingua franca nova" lang="lfn" hreflang="lfn" data-title="Sivilia Minoan" data-language-autonym="Lingua Franca Nova" data-language-local-name="lingua franca nova" class="interlanguage-link-target">Lingua Franca Nova</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hu mw-list-item"><a href="https://hu.wikipedia.org/wiki/Min%C3%B3szi_civiliz%C3%A1ci%C3%B3" title="Minószi civilizáció — unkari" lang="hu" hreflang="hu" data-title="Minószi civilizáció" data-language-autonym="Magyar" data-language-local-name="unkari" class="interlanguage-link-target">Magyar</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mk mw-list-item"><a href="https://mk.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B8%D0%BD%D0%BE%D1%98%D1%81%D0%BA%D0%B0_%D1%86%D0%B8%D0%B2%D0%B8%D0%BB%D0%B8%D0%B7%D0%B0%D1%86%D0%B8%D1%98%D0%B0" title="Минојска цивилизација — makedonia" lang="mk" hreflang="mk" data-title="Минојска цивилизација" data-language-autonym="Македонски" data-language-local-name="makedonia" class="interlanguage-link-target">Македонски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mg mw-list-item"><a href="https://mg.wikipedia.org/wiki/Sivilizasiona_min%C3%B4ana" title="Sivilizasiona minôana — malagassi" lang="mg" hreflang="mg" data-title="Sivilizasiona minôana" data-language-autonym="Malagasy" data-language-local-name="malagassi" class="interlanguage-link-target">Malagasy</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-arz mw-list-item"><a href="https://arz.wikipedia.org/wiki/%D8%AD%D8%B6%D8%A7%D8%B1%D9%87_%D9%85%D9%8A%D9%86%D9%88%D9%86%D9%8A%D9%87" title="حضاره مينونيه — egyptinarabia" lang="arz" hreflang="arz" data-title="حضاره مينونيه" data-language-autonym="مصرى" data-language-local-name="egyptinarabia" class="interlanguage-link-target">مصرى</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-my mw-list-item"><a href="https://my.wikipedia.org/wiki/%E1%80%99%E1%80%85%E1%80%BA%E1%80%94%E1%80%AD%E1%80%AF%E1%80%B8%E1%80%9A%E1%80%94%E1%80%BA_%E1%80%9A%E1%80%89%E1%80%BA%E1%80%80%E1%80%BB%E1%80%B1%E1%80%B8%E1%80%99%E1%80%BE%E1%80%AF" title="မစ်နိုးယန် ယဉ်ကျေးမှု — burma" lang="my" hreflang="my" data-title="မစ်နိုးယန် ယဉ်ကျေးမှု" data-language-autonym="မြန်မာဘာသာ" data-language-local-name="burma" class="interlanguage-link-target">မြန်မာဘာသာ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nl mw-list-item"><a href="https://nl.wikipedia.org/wiki/Mino%C3%AFsche_beschaving" title="Minoïsche beschaving — hollanti" lang="nl" hreflang="nl" data-title="Minoïsche beschaving" data-language-autonym="Nederlands" data-language-local-name="hollanti" class="interlanguage-link-target">Nederlands</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ja mw-list-item"><a href="https://ja.wikipedia.org/wiki/%E3%83%9F%E3%83%8E%E3%82%A2%E6%96%87%E6%98%8E" title="ミノア文明 — japani" lang="ja" hreflang="ja" data-title="ミノア文明" data-language-autonym="日本語" data-language-local-name="japani" class="interlanguage-link-target">日本語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-no mw-list-item"><a href="https://no.wikipedia.org/wiki/Minoisk_kultur" title="Minoisk kultur — norjan bokmål" lang="nb" hreflang="nb" data-title="Minoisk kultur" data-language-autonym="Norsk bokmål" data-language-local-name="norjan bokmål" class="interlanguage-link-target">Norsk bokmål</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nn mw-list-item"><a href="https://nn.wikipedia.org/wiki/Den_minoiske_sivilisasjonen" title="Den minoiske sivilisasjonen — norjan nynorsk" lang="nn" hreflang="nn" data-title="Den minoiske sivilisasjonen" data-language-autonym="Norsk nynorsk" data-language-local-name="norjan nynorsk" class="interlanguage-link-target">Norsk nynorsk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-oc mw-list-item"><a href="https://oc.wikipedia.org/wiki/Civilizacion_mino%C3%AFca" title="Civilizacion minoïca — oksitaani" lang="oc" hreflang="oc" data-title="Civilizacion minoïca" data-language-autonym="Occitan" data-language-local-name="oksitaani" class="interlanguage-link-target">Occitan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uz mw-list-item"><a href="https://uz.wikipedia.org/wiki/Minoy_sivilizatsiyasi" title="Minoy sivilizatsiyasi — uzbekki" lang="uz" hreflang="uz" data-title="Minoy sivilizatsiyasi" data-language-autonym="Oʻzbekcha / ўзбекча" data-language-local-name="uzbekki" class="interlanguage-link-target">Oʻzbekcha / ўзбекча</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pl mw-list-item"><a href="https://pl.wikipedia.org/wiki/Kultura_minojska" title="Kultura minojska — puola" lang="pl" hreflang="pl" data-title="Kultura minojska" data-language-autonym="Polski" data-language-local-name="puola" class="interlanguage-link-target">Polski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pt badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://pt.wikipedia.org/wiki/Civiliza%C3%A7%C3%A3o_Minoica" title="Civilização Minoica — portugali" lang="pt" hreflang="pt" data-title="Civilização Minoica" data-language-autonym="Português" data-language-local-name="portugali" class="interlanguage-link-target">Português</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ro mw-list-item"><a href="https://ro.wikipedia.org/wiki/Civiliza%C8%9Bia_minoic%C4%83" title="Civilizația minoică — romania" lang="ro" hreflang="ro" data-title="Civilizația minoică" data-language-autonym="Română" data-language-local-name="romania" class="interlanguage-link-target">Română</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ru mw-list-item"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B8%D0%BD%D0%BE%D0%B9%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D1%86%D0%B8%D0%B2%D0%B8%D0%BB%D0%B8%D0%B7%D0%B0%D1%86%D0%B8%D1%8F" title="Минойская цивилизация — venäjä" lang="ru" hreflang="ru" data-title="Минойская цивилизация" data-language-autonym="Русский" data-language-local-name="venäjä" class="interlanguage-link-target">Русский</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sq mw-list-item"><a href="https://sq.wikipedia.org/wiki/Qytet%C3%ABrimi_minoan" title="Qytetërimi minoan — albania" lang="sq" hreflang="sq" data-title="Qytetërimi minoan" data-language-autonym="Shqip" data-language-local-name="albania" class="interlanguage-link-target">Shqip</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-simple mw-list-item"><a href="https://simple.wikipedia.org/wiki/Minoan_civilization" title="Minoan civilization — Simple English" lang="en-simple" hreflang="en-simple" data-title="Minoan civilization" data-language-autonym="Simple English" data-language-local-name="Simple English" class="interlanguage-link-target">Simple English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sk mw-list-item"><a href="https://sk.wikipedia.org/wiki/Minojsk%C3%A1_kult%C3%BAra" title="Minojská kultúra — slovakki" lang="sk" hreflang="sk" data-title="Minojská kultúra" data-language-autonym="Slovenčina" data-language-local-name="slovakki" class="interlanguage-link-target">Slovenčina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sl mw-list-item"><a href="https://sl.wikipedia.org/wiki/Minojska_doba" title="Minojska doba — sloveeni" lang="sl" hreflang="sl" data-title="Minojska doba" data-language-autonym="Slovenščina" data-language-local-name="sloveeni" class="interlanguage-link-target">Slovenščina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sr mw-list-item"><a href="https://sr.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B8%D0%BD%D0%BE%D1%98%D1%81%D0%BA%D0%B0_%D1%86%D0%B8%D0%B2%D0%B8%D0%BB%D0%B8%D0%B7%D0%B0%D1%86%D0%B8%D1%98%D0%B0" title="Минојска цивилизација — serbia" lang="sr" hreflang="sr" data-title="Минојска цивилизација" data-language-autonym="Српски / srpski" data-language-local-name="serbia" class="interlanguage-link-target">Српски / srpski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sh mw-list-item"><a href="https://sh.wikipedia.org/wiki/Minojska_civilizacija" title="Minojska civilizacija — serbokroaatti" lang="sh" hreflang="sh" data-title="Minojska civilizacija" data-language-autonym="Srpskohrvatski / српскохрватски" data-language-local-name="serbokroaatti" class="interlanguage-link-target">Srpskohrvatski / српскохрватски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sv mw-list-item"><a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Minoiska_kulturen" title="Minoiska kulturen — ruotsi" lang="sv" hreflang="sv" data-title="Minoiska kulturen" data-language-autonym="Svenska" data-language-local-name="ruotsi" class="interlanguage-link-target">Svenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tl mw-list-item"><a href="https://tl.wikipedia.org/wiki/Kabihasnang_Minoan" title="Kabihasnang Minoan — tagalog" lang="tl" hreflang="tl" data-title="Kabihasnang Minoan" data-language-autonym="Tagalog" data-language-local-name="tagalog" class="interlanguage-link-target">Tagalog</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ta mw-list-item"><a href="https://ta.wikipedia.org/wiki/%E0%AE%AE%E0%AE%BF%E0%AE%A9%E0%AF%8B%E0%AE%B5%E0%AE%A9%E0%AF%8D_%E0%AE%A8%E0%AE%BE%E0%AE%95%E0%AE%B0%E0%AE%BF%E0%AE%95%E0%AE%AE%E0%AF%8D" title="மினோவன் நாகரிகம் — tamili" lang="ta" hreflang="ta" data-title="மினோவன் நாகரிகம்" data-language-autonym="தமிழ்" data-language-local-name="tamili" class="interlanguage-link-target">தமிழ்</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-th mw-list-item"><a href="https://th.wikipedia.org/wiki/%E0%B8%AD%E0%B8%B2%E0%B8%A3%E0%B8%A2%E0%B8%98%E0%B8%A3%E0%B8%A3%E0%B8%A1%E0%B9%84%E0%B8%A1%E0%B8%99%E0%B8%AD%E0%B8%AA" title="อารยธรรมไมนอส — thai" lang="th" hreflang="th" data-title="อารยธรรมไมนอส" data-language-autonym="ไทย" data-language-local-name="thai" class="interlanguage-link-target">ไทย</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vi mw-list-item"><a href="https://vi.wikipedia.org/wiki/V%C4%83n_minh_Minos" title="Văn minh Minos — vietnam" lang="vi" hreflang="vi" data-title="Văn minh Minos" data-language-autonym="Tiếng Việt" data-language-local-name="vietnam" class="interlanguage-link-target">Tiếng Việt</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tr mw-list-item"><a href="https://tr.wikipedia.org/wiki/Minos_medeniyeti" title="Minos medeniyeti — turkki" lang="tr" hreflang="tr" data-title="Minos medeniyeti" data-language-autonym="Türkçe" data-language-local-name="turkki" class="interlanguage-link-target">Türkçe</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uk mw-list-item"><a href="https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D1%96%D0%BD%D0%BE%D0%B9%D1%81%D1%8C%D0%BA%D0%B0_%D1%86%D0%B8%D0%B2%D1%96%D0%BB%D1%96%D0%B7%D0%B0%D1%86%D1%96%D1%8F" title="Мінойська цивілізація — ukraina" lang="uk" hreflang="uk" data-title="Мінойська цивілізація" data-language-autonym="Українська" data-language-local-name="ukraina" class="interlanguage-link-target">Українська</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ur mw-list-item"><a href="https://ur.wikipedia.org/wiki/%D9%85%DB%8C%D9%86%D9%88%D8%B3%DB%8C_%D8%AA%DB%81%D8%B0%DB%8C%D8%A8" title="مینوسی تہذیب — urdu" lang="ur" hreflang="ur" data-title="مینوسی تہذیب" data-language-autonym="اردو" data-language-local-name="urdu" class="interlanguage-link-target">اردو</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-war mw-list-item"><a href="https://war.wikipedia.org/wiki/Sibilisasyon_Minos" title="Sibilisasyon Minos — waray" lang="war" hreflang="war" data-title="Sibilisasyon Minos" data-language-autonym="Winaray" data-language-local-name="waray" class="interlanguage-link-target">Winaray</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-wuu mw-list-item"><a href="https://wuu.wikipedia.org/wiki/%E7%B1%B3%E8%AF%BA%E6%96%AF%E6%96%87%E6%98%8E" title="米诺斯文明 — wu-kiina" lang="wuu" hreflang="wuu" data-title="米诺斯文明" data-language-autonym="吴语" data-language-local-name="wu-kiina" class="interlanguage-link-target">吴语</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-yue mw-list-item"><a href="https://zh-yue.wikipedia.org/wiki/%E7%B1%B3%E8%AB%BE%E6%96%AF%E6%96%87%E6%98%8E" title="米諾斯文明 — kantoninkiina" lang="yue" hreflang="yue" data-title="米諾斯文明" data-language-autonym="粵語" data-language-local-name="kantoninkiina" class="interlanguage-link-target">粵語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh mw-list-item"><a href="https://zh.wikipedia.org/wiki/%E7%B1%B3%E8%AF%BA%E6%96%AF%E6%96%87%E6%98%8E" title="米诺斯文明 — kiina" lang="zh" hreflang="zh" data-title="米诺斯文明" data-language-autonym="中文" data-language-local-name="kiina" class="interlanguage-link-target">中文</a></li> </ul> <div class="after-portlet after-portlet-lang"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q134178#sitelinks-wikipedia" title="Muokkaa kieltenvälisiä linkkejä" class="wbc-editpage">Muokkaa linkkejä</a></div> </div> </nav> </div> </div> <footer id="footer" class="mw-footer" > <ul id="footer-info"> <li id="footer-info-lastmod"> Sivua on viimeksi muutettu 13. marraskuuta 2024 kello 01.25.</li> <li id="footer-info-copyright">Teksti on saatavilla <a rel="nofollow" class="external text" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">Creative Commons Attribution/Share-Alike</a> -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso <a class="external text" href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Terms_of_Use/fi">käyttöehdot</a>. Wikipedia® on <a rel="nofollow" class="external text" href="https://wikimediafoundation.org/">Wikimedia Foundationin</a> rekisteröimä tavaramerkki. <a href="/wiki/Wikipedia:Artikkelien_ongelmat" title="Wikipedia:Artikkelien ongelmat">Ongelma artikkelissa?</a></li> </ul> <ul id="footer-places"> <li id="footer-places-privacy"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Privacy_policy">Tietosuojakäytäntö</a></li> <li id="footer-places-about"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li> <li id="footer-places-disclaimers"><a href="/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus">Vastuuvapaus</a></li> <li id="footer-places-wm-codeofconduct"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct">Käytössäännöstö</a></li> <li id="footer-places-developers"><a href="https://developer.wikimedia.org">Kehittäjät</a></li> <li id="footer-places-statslink"><a href="https://stats.wikimedia.org/#/fi.wikipedia.org">Tilastot</a></li> <li id="footer-places-cookiestatement"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Cookie_statement">Evästekäytäntö</a></li> <li id="footer-places-mobileview"><a href="//fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Minolainen_kulttuuri&mobileaction=toggle_view_mobile" class="noprint stopMobileRedirectToggle">Mobiilinäkymä</a></li> </ul> <ul id="footer-icons" class="noprint"> <li id="footer-copyrightico"><a href="https://wikimediafoundation.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/static/images/footer/wikimedia-button.svg" width="84" height="29" alt="Wikimedia Foundation" loading="lazy"></a></li> <li id="footer-poweredbyico"><a href="https://www.mediawiki.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/w/resources/assets/poweredby_mediawiki.svg" alt="Powered by MediaWiki" width="88" height="31" loading="lazy"></a></li> </ul> </footer> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.log.warn("This page is using the deprecated ResourceLoader module \"codex-search-styles\".\n[1.43] Use a CodexModule with codexComponents to set your specific components used: https://www.mediawiki.org/wiki/Codex#Using_a_limited_subset_of_components");mw.config.set({"wgHostname":"mw-web.codfw.main-5c59558b9d-96xsn","wgBackendResponseTime":173,"wgPageParseReport":{"limitreport":{"cputime":"0.586","walltime":"0.683","ppvisitednodes":{"value":2149,"limit":1000000},"postexpandincludesize":{"value":50388,"limit":2097152},"templateargumentsize":{"value":491,"limit":2097152},"expansiondepth":{"value":13,"limit":100},"expensivefunctioncount":{"value":0,"limit":500},"unstrip-depth":{"value":0,"limit":20},"unstrip-size":{"value":38475,"limit":5000000},"entityaccesscount":{"value":0,"limit":400},"timingprofile":["100.00% 444.142 1 -total"," 46.27% 205.490 1 Malline:Kreikan_historia"," 45.16% 200.577 1 Malline:Sidebar_with_collapsible_lists"," 33.38% 148.265 1 Malline:Viitteet"," 17.32% 76.936 13 Malline:Verkkoviite"," 8.50% 37.736 16 Malline:Kirjaviite"," 4.04% 17.923 5 Malline:Tasattu_taulukko"," 2.62% 11.657 1 Malline:Commonscat-rivi"," 2.49% 11.072 2 Malline:Lehtiviite"," 1.89% 8.377 1 Malline:Commons-rivi"]},"scribunto":{"limitreport-timeusage":{"value":"0.240","limit":"10.000"},"limitreport-memusage":{"value":3029518,"limit":52428800}},"cachereport":{"origin":"mw-web.eqiad.main-745f94f9f8-f8znq","timestamp":"20241120042341","ttl":2592000,"transientcontent":false}}});});</script> <script type="application/ld+json">{"@context":"https:\/\/schema.org","@type":"Article","name":"Minolainen kulttuuri","url":"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Minolainen_kulttuuri","sameAs":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q134178","mainEntity":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q134178","author":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia-hankkeiden muokkaajat"},"publisher":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia Foundation, Inc.","logo":{"@type":"ImageObject","url":"https:\/\/www.wikimedia.org\/static\/images\/wmf-hor-googpub.png"}},"datePublished":"2005-02-09T19:27:31Z","image":"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/1\/19\/William_Faden._Composite_Mediterranean._1785.I.jpg","headline":"Kreetalla vaikuttanut korkeakulttuuri noin 3100\u20131100 eaa."}</script> </body> </html>