CINXE.COM

<!DOCTYPE html> <html class="client-nojs" lang="fi" dir="ltr"> <head> <meta charset="UTF-8"> <title>Venäjä – Wikipedia</title> <script>(function(){var className="client-js";var cookie=document.cookie.match(/(?:^|; )fiwikimwclientpreferences=([^;]+)/);if(cookie){cookie[1].split('%2C').forEach(function(pref){className=className.replace(new RegExp('(^| )'+pref.replace(/-clientpref-\w+$|[^\w-]+/g,'')+'-clientpref-\\w+( |$)'),'$1'+pref+'$2');});}document.documentElement.className=className;}());RLCONF={"wgBreakFrames":false,"wgSeparatorTransformTable":[",\t."," \t,"],"wgDigitTransformTable":["",""],"wgDefaultDateFormat":"fi normal","wgMonthNames":["","tammikuu","helmikuu","maaliskuu","huhtikuu","toukokuu","kesäkuu","heinäkuu","elokuu","syyskuu","lokakuu","marraskuu","joulukuu"],"wgRequestId":"023802dc-3042-4887-9b75-4d6947ca871c","wgCanonicalNamespace":"","wgCanonicalSpecialPageName":false,"wgNamespaceNumber":0,"wgPageName":"Venäjä","wgTitle":"Venäjä","wgCurRevisionId":22819606,"wgRevisionId":22819606,"wgArticleId":1298,"wgIsArticle":true,"wgIsRedirect":false,"wgAction":"view","wgUserName":null,"wgUserGroups":["*"], "wgCategories":["Sivut, joiden viitemallineissa on virheitä","Julkaisija-parametri puuttuu","Artikkelit, joissa on vanhentuneita linkkejä","Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä","Small-elementtiä käyttävät tietolaatikot","Small-elementtiä käyttämättömät tarkenteelliset tietolaatikot","Maantieteeseen liittyvät artikkelit","Puutteelliset lähdemerkinnät","Tapahtumalle ei ole merkitty tapahtuma-aikaa","Jaettavat artikkelit","Artikkelit, joissa on laajennusta kaipaavia osia","Artikkelit, joiden kuva tulee Wikidatasta","Yhteiskuntaan liittyvät artikkelit","Viitteiden korjausta kaipaavat sivut","Päivitystä kaipaavat sivut","Suomentaja-parametria käyttävät viitteet","Wikipedia-artikkelit FAST-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit ISNI-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit VIAF-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit WorldCat Entities -tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit BNF-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit BNFdata-tunnisteilla", "Wikipedia-artikkelit CANTICN-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit GND-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit J9U-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit LCCN-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit NDL-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit NKC-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit NLA-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit PLWABN-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit MusicBrainz area -tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit CINII-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit KULTURNAV-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit UKPARL-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit Yle-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit HDS-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit NARA-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit SUDOC-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit TDVİA-tunnisteilla","Wikipedia-artikkelit Hufvudstadsbladet-tunnisteilla","Seulonnan keskeiset artikkelit","Venäjä","BRICS"],"wgPageViewLanguage":"fi","wgPageContentLanguage":"fi","wgPageContentModel":"wikitext","wgRelevantPageName":"Venäjä","wgRelevantArticleId":1298,"wgIsProbablyEditable":true, "wgRelevantPageIsProbablyEditable":true,"wgRestrictionEdit":[],"wgRestrictionMove":[],"wgNoticeProject":"wikipedia","wgCiteReferencePreviewsActive":true,"wgFlaggedRevsParams":{"tags":{"accuracy":{"levels":3}}},"wgStableRevisionId":22819606,"wgMediaViewerOnClick":true,"wgMediaViewerEnabledByDefault":true,"wgPopupsFlags":0,"wgVisualEditor":{"pageLanguageCode":"fi","pageLanguageDir":"ltr","pageVariantFallbacks":"fi"},"wgMFDisplayWikibaseDescriptions":{"search":true,"watchlist":true,"tagline":true,"nearby":true},"wgWMESchemaEditAttemptStepOversample":false,"wgWMEPageLength":200000,"wgRelatedArticlesCompat":[],"wgCentralAuthMobileDomain":false,"wgEditSubmitButtonLabelPublish":true,"wgULSPosition":"interlanguage","wgULSisCompactLinksEnabled":true,"wgVector2022LanguageInHeader":false,"wgULSisLanguageSelectorEmpty":false,"wgWikibaseItemId":"Q159","wgCheckUserClientHintsHeadersJsApi":["brands","architecture","bitness","fullVersionList","mobile","model","platform","platformVersion"], "GEHomepageSuggestedEditsEnableTopics":true,"wgGETopicsMatchModeEnabled":false,"wgGEStructuredTaskRejectionReasonTextInputEnabled":false,"wgGELevelingUpEnabledForUser":false};RLSTATE={"ext.gadget.hidePersonalSandboxEdits":"ready","ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix":"ready","ext.globalCssJs.user.styles":"ready","site.styles":"ready","user.styles":"ready","ext.globalCssJs.user":"ready","user":"ready","user.options":"loading","ext.cite.styles":"ready","ext.tmh.player.styles":"ready","skins.vector.styles.legacy":"ready","jquery.makeCollapsible.styles":"ready","ext.flaggedRevs.basic":"ready","mediawiki.codex.messagebox.styles":"ready","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript":"ready","codex-search-styles":"ready","ext.uls.interlanguage":"ready","wikibase.client.init":"ready","ext.wikimediaBadges":"ready"};RLPAGEMODULES=["ext.cite.ux-enhancements","ext.tmh.player","mediawiki.page.media","site","mediawiki.page.ready","jquery.makeCollapsible","mediawiki.toc", "skins.vector.legacy.js","ext.centralNotice.geoIP","ext.centralNotice.startUp","ext.flaggedRevs.advanced","ext.gadget.publicarttablesort","ext.gadget.ViikonKilpailu","ext.gadget.WikiLovesMonunmets","ext.gadget.ProtectionIndicator","ext.gadget.frwiki_infobox_v3","ext.gadget.linkeddata","ext.gadget.perustiedotwikidatassa","ext.urlShortener.toolbar","ext.centralauth.centralautologin","mmv.bootstrap","ext.popups","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.init","ext.visualEditor.targetLoader","ext.echo.centralauth","ext.eventLogging","ext.wikimediaEvents","ext.navigationTiming","ext.uls.compactlinks","ext.uls.interface","ext.cx.eventlogging.campaigns","ext.checkUser.clientHints","ext.growthExperiments.SuggestedEditSession","oojs-ui.styles.icons-media","oojs-ui-core.icons","wikibase.sidebar.tracking"];</script> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.loader.impl(function(){return["user.options@12s5i",function($,jQuery,require,module){mw.user.tokens.set({"patrolToken":"+\\","watchToken":"+\\","csrfToken":"+\\"}); }];});});</script> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=codex-search-styles%7Cext.cite.styles%7Cext.flaggedRevs.basic%7Cext.tmh.player.styles%7Cext.uls.interlanguage%7Cext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript%7Cext.wikimediaBadges%7Cjquery.makeCollapsible.styles%7Cmediawiki.codex.messagebox.styles%7Cskins.vector.styles.legacy%7Cwikibase.client.init&only=styles&skin=vector"> <script async="" src="/w/load.php?lang=fi&modules=startup&only=scripts&raw=1&skin=vector"></script> <meta name="ResourceLoaderDynamicStyles" content=""> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix%2ChidePersonalSandboxEdits&only=styles&skin=vector"> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=site.styles&only=styles&skin=vector"> <meta name="generator" content="MediaWiki 1.44.0-wmf.4"> <meta name="referrer" content="origin"> <meta name="referrer" content="origin-when-cross-origin"> <meta name="robots" content="max-image-preview:standard"> <meta name="format-detection" content="telephone=no"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Russia.svg/1200px-Flag_of_Russia.svg.png"> <meta property="og:image:width" content="1200"> <meta property="og:image:height" content="800"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Russia.svg/800px-Flag_of_Russia.svg.png"> <meta property="og:image:width" content="800"> <meta property="og:image:height" content="533"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Russia.svg/640px-Flag_of_Russia.svg.png"> <meta property="og:image:width" content="640"> <meta property="og:image:height" content="427"> <meta name="viewport" content="width=1120"> <meta property="og:title" content="Venäjä – Wikipedia"> <meta property="og:type" content="website"> <link rel="preconnect" href="//upload.wikimedia.org"> <link rel="alternate" media="only screen and (max-width: 640px)" href="//fi.m.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4"> <link rel="alternate" type="application/x-wiki" title="Muokkaa" href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit"> <link rel="apple-touch-icon" href="/static/apple-touch/wikipedia.png"> <link rel="icon" href="/static/favicon/wikipedia.ico"> <link rel="search" type="application/opensearchdescription+xml" href="/w/rest.php/v1/search" title="Wikipedia (fi)"> <link rel="EditURI" type="application/rsd+xml" href="//fi.wikipedia.org/w/api.php?action=rsd"> <link rel="canonical" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4"> <link rel="license" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi"> <link rel="alternate" type="application/atom+xml" title="Wikipedia-Atom-syöte" href="/w/index.php?title=Toiminnot:Tuoreet_muutokset&feed=atom"> <link rel="dns-prefetch" href="//meta.wikimedia.org" /> <link rel="dns-prefetch" href="//login.wikimedia.org"> </head> <body class="skin-vector-legacy mediawiki ltr sitedir-ltr mw-hide-empty-elt ns-0 ns-subject mw-editable page-Venäjä rootpage-Venäjä skin-vector action-view"><div id="mw-page-base" class="noprint"></div> <div id="mw-head-base" class="noprint"></div> <div id="content" class="mw-body" role="main"> <a id="top"></a> <div id="siteNotice"></div> <div class="mw-indicators"> </div> <h1 id="firstHeading" class="firstHeading mw-first-heading">Venäjä</h1> <div id="bodyContent" class="vector-body"> <div id="siteSub" class="noprint">Wikipediasta</div> <div id="contentSub"><div id="mw-content-subtitle"><div id="mw-fr-revision-messages"><div class="cdx-message mw-fr-message-box cdx-message--block cdx-message--notice mw-fr-basic mw-fr-stable-synced plainlinks noprint"><div class="cdx-message__content">Tämä on <a href="/wiki/Ohje:Sivujen_arviointi" title="Ohje:Sivujen arviointi">vakaa versio</a>, joka on <a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toiminnot:Loki&type=review&page=Ven%C3%A4j%C3%A4">katsottu</a> 13. marraskuuta 2024.</div></div></div></div></div> <div id="contentSub2"></div> <div id="jump-to-nav"></div> <a class="mw-jump-link" href="#mw-head">Siirry navigaatioon</a> <a class="mw-jump-link" href="#searchInput">Siirry hakuun</a> <div id="mw-content-text" class="mw-body-content"><div class="mw-content-ltr mw-parser-output" lang="fi" dir="ltr"><table class="infobox" border="0" cellspacing="0" cellpadding="2" style="font-size:92%;border-collapse: collapse; border-collapse: collapse; width: 22em;"> <tbody><tr><th class="" colspan="2" style="text-align:center; font-size:15px; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; background-color: #DDDDFF; color: #000000; padding-top: 3px; padding-bottom: 3px; line-height: 120%;"><big>Venäjän federaatio</big> Российская Федерация (Rossijskaja Federatsija)</th> </tr> <tr><td class="" colspan="2" style="border-top: 1px solid #AAAAAA;"> <div class="center"><table style="background: transparent; margin-left: auto; margin-right: auto;"> <tbody><tr> <td style="width: 120px; vertical-align: middle; text-align: center"><a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Russia.svg" class="mw-file-description" title="Venäjän lippu"><img alt="Venäjän lippu" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Russia.svg/125px-Flag_of_Russia.svg.png" decoding="async" width="125" height="83" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Russia.svg/188px-Flag_of_Russia.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f3/Flag_of_Russia.svg/250px-Flag_of_Russia.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /></a></td> <td style="width: 120px; text-align: center; vertical-align: middle"><a href="/wiki/Tiedosto:Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg" class="mw-file-description" title="Venäjän vaakuna"><img alt="Venäjän vaakuna" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg/90px-Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg.png" decoding="async" width="90" height="106" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg/135px-Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg/180px-Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg.png 2x" data-file-width="437" data-file-height="517" /></a></td> </tr> </tbody></table></div> </td> </tr> <tr><td class="" colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> <div class="center"><table style="background: transparent; margin-left: auto; margin-right: auto;"> <tbody><tr> <td style="width: 120px; text-align: center; vertical-align: middle"><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_lippu" title="Venäjän lippu">lippu</a></td> <td style="width: 120px; text-align: center; vertical-align: middle"><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_vaakuna" title="Venäjän vaakuna">vaakuna</a></td> </tr> </tbody></table></div> </td> </tr> <tr><td class="" colspan="2" style="text-align: center;border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> <a href="/wiki/Tiedosto:Russian_Federation_(orthographic_projection)_-_2014,_2022_Annexed_Territories_disputed.svg" class="mw-file-description" title="Venäjän sijainti."><img alt="Venäjän sijainti." src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/96/Russian_Federation_%28orthographic_projection%29_-_2014%2C_2022_Annexed_Territories_disputed.svg/250px-Russian_Federation_%28orthographic_projection%29_-_2014%2C_2022_Annexed_Territories_disputed.svg.png" decoding="async" width="250" height="250" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/96/Russian_Federation_%28orthographic_projection%29_-_2014%2C_2022_Annexed_Territories_disputed.svg/375px-Russian_Federation_%28orthographic_projection%29_-_2014%2C_2022_Annexed_Territories_disputed.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/96/Russian_Federation_%28orthographic_projection%29_-_2014%2C_2022_Annexed_Territories_disputed.svg/500px-Russian_Federation_%28orthographic_projection%29_-_2014%2C_2022_Annexed_Territories_disputed.svg.png 2x" data-file-width="536" data-file-height="537" /></a> Venäjän sijainti. </td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;">Valtiomuoto</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> <a href="/wiki/Semipresidentialismi" title="Semipresidentialismi">semipresidentialistinen</a> <a href="/wiki/Liittovaltio" title="Liittovaltio">liittotasavalta</a><a href="#cite_note-cia-1">[1]</a></td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_presidentti" title="Venäjän presidentti">Presidentti</a> <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_p%C3%A4%C3%A4ministeri" title="Venäjän pääministeri">Pääministeri</a></td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> <a href="/wiki/Vladimir_Putin" title="Vladimir Putin">Vladimir Putin</a><a href="#cite_note-formin_venäjä_pj-2">[2]</a> <a href="/wiki/Mihail_Mi%C5%A1ustin" title="Mihail Mišustin">Mihail Mišustin</a><a href="#cite_note-3">[3]</a></td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;">Pääkaupunki</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> <a href="/wiki/Moskova" title="Moskova">Moskova</a> (Moskva) (10 409 200 as.) <a class="external text" href="https://geohack.toolforge.org/geohack.php?language=fi&pagename=Ven%C3%A4j%C3%A4&params=55_45_N_37_37_E_">55°45′N, 37°37′E</a></td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;">Muita kaupunkeja</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> <a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Pietari</a> (5 381 222 as.), <a href="/wiki/Novosibirsk" title="Novosibirsk">Novosibirsk</a> (1 425 600 as.), <a href="/wiki/Jekaterinburg" title="Jekaterinburg">Jekaterinburg</a>, <a href="/wiki/Ni%C5%BEni_Novgorod" title="Nižni Novgorod">Nižni Novgorod</a> (1 334 249 as.), <a href="/wiki/Samara" title="Samara">Samara</a>, <a href="/wiki/Omsk" title="Omsk">Omsk</a>, <a href="/wiki/Kazan" title="Kazan">Kazan</a>, <a href="/wiki/Rostov-na-Donu" class="mw-redirect" title="Rostov-na-Donu">Rostov-na-Donu</a>, <a href="/wiki/T%C5%A1eljabinsk" title="Tšeljabinsk">Tšeljabinsk</a> <a href="/wiki/Luettelo_Ven%C3%A4j%C3%A4n_kaupungeista" class="mw-redirect" title="Luettelo Venäjän kaupungeista">lisää kaupunkeja</a></td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;">Pinta-ala</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA;"> </td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– yhteensä</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 17 075 400 km² (<a href="/wiki/Luettelo_valtioista_pinta-alan_mukaan" title="Luettelo valtioista pinta-alan mukaan">sijalla 1</a>)</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– josta sisävesiä</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 1,1 %</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;">Väkiluku (2020)</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA;"> 145 953 240 (<a href="/wiki/Luettelo_valtioista_v%C3%A4kiluvun_mukaan" title="Luettelo valtioista väkiluvun mukaan">sijalla 9</a>)</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– <a href="/wiki/V%C3%A4est%C3%B6tiheys" title="Väestötiheys">väestötiheys</a></td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 8,5 as. / km²</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– väestönkasvu</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 0,04 % (2020)</td> </tr> <tr><td class="" colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> </td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Virallinen_kieli" title="Virallinen kieli">Viralliset kielet</a></td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli" title="Venäjän kieli">venäjä</a> koko federaatiossa, alueellisesti yli 100 muuta kieltä</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;">Valuutta</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_rupla" title="Venäjän rupla">rupla</a> (<a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli" title="Venäjän kieli">ven.</a> ру́бль, rubl) = 100 kopeekkaa <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli" title="Venäjän kieli">ven.</a> копе́йка, kopeika (<a href="/wiki/ISO_4217" title="ISO 4217">RUB</a>)</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Bruttokansantuote" title="Bruttokansantuote">BKT</a> (2018)</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA;"> </td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– yhteensä</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 1 576 mrd. <a href="/wiki/Yhdysvaltain_dollari" title="Yhdysvaltain dollari">USD</a>  (<a href="/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_mukaan" title="Luettelo valtioista bruttokansantuotteen mukaan">sijalla 12</a>)</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– per asukas</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 17 000 USD</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Inhimillisen_kehityksen_indeksi" title="Inhimillisen kehityksen indeksi">HDI</a> (2019)</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> 0,824 <a href="#cite_note-4">[4]</a> (<a href="/wiki/Luettelo_valtioista_inhimillisen_kehityksen_indeksin_mukaan" title="Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan">sijalla 52</a>)</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;">Elinkeinorakenne (BKT:sta)</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA;"> </td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– <a href="/wiki/Maatalous" title="Maatalous">maatalous</a></td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 4,9 %</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– <a href="/wiki/Teollisuus" title="Teollisuus">teollisuus</a></td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 33,9 %</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– <a href="/wiki/Palvelusektori" title="Palvelusektori">palvelut</a></td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 61,2 %</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Aikavy%C3%B6hyke" title="Aikavyöhyke">Aikavyöhyke</a></td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA;"> UTC+2 / UTC+12</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– kesäaika</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> ei käytössä</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;">Itsenäisyys <a href="/wiki/Neuvostoliitto" title="Neuvostoliitto">Neuvostoliitosta</a>:</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA;"> 12. kesäkuuta 1990 (suvereenisuusjulistus)</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;"><a href="/wiki/ISO_3166" title="ISO 3166">Lyhenne</a></td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> RU</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– <a href="/wiki/Ajoneuvon_kansallisuustunnus" title="Ajoneuvon kansallisuustunnus">ajoneuvot</a>:</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> RUS</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;">– <a href="/wiki/Luettelo_lentokoneiden_maatunnuksista" class="mw-redirect" title="Luettelo lentokoneiden maatunnuksista">lentokoneet</a>:</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> RA</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Kansainv%C3%A4linen_suuntanumero" title="Kansainvälinen suuntanumero">Kansainvälinen suuntanumero</a></td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> +7</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Luettelo_valtioiden_tunnuslauseista" title="Luettelo valtioiden tunnuslauseista">Tunnuslause</a></td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> ei virallista mottoa</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Kansallislaulu" title="Kansallislaulu">Kansallislaulu</a></td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA;"> ”<a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_hymni" title="Venäjän federaation hymni">Venäjän federaation valtiohymni</a>”</td> </tr> <tr><td class="" colspan="2" style="border-bottom: 1px solid #AAAAAA; text-align:center;"> <audio id="mwe_player_0" controls="" preload="none" data-mw-tmh="" class="mw-file-element" width="200" style="width:200px;" data-durationhint="216" data-mwtitle="National_Anthem_of_Russia_(2000),_three_verses.ogg" data-mwprovider="wikimediacommons"><source src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/transcoded/0/02/National_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg/National_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg.mp3" type="audio/mpeg" data-transcodekey="mp3" data-width="0" data-height="0" /><source src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/0/02/National_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg" type="audio/ogg; codecs="vorbis"" data-width="0" data-height="0" /><track src="https://commons.wikimedia.org/w/api.php?action=timedtext&title=File%3ANational_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg&lang=ar&trackformat=vtt&origin=%2A" kind="subtitles" type="text/vtt" srclang="ar" label="العربية ‪(ar)‬" data-dir="rtl" /><track src="https://commons.wikimedia.org/w/api.php?action=timedtext&title=File%3ANational_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg&lang=en&trackformat=vtt&origin=%2A" kind="subtitles" type="text/vtt" srclang="en" label="English ‪(en)‬" data-dir="ltr" /><track src="https://commons.wikimedia.org/w/api.php?action=timedtext&title=File%3ANational_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg&lang=es&trackformat=vtt&origin=%2A" kind="subtitles" type="text/vtt" srclang="es" label="español ‪(es)‬" data-dir="ltr" /><track src="https://commons.wikimedia.org/w/api.php?action=timedtext&title=File%3ANational_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg&lang=id&trackformat=vtt&origin=%2A" kind="subtitles" type="text/vtt" srclang="id" label="Bahasa Indonesia ‪(id)‬" data-dir="ltr" /><track src="https://commons.wikimedia.org/w/api.php?action=timedtext&title=File%3ANational_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg&lang=ko&trackformat=vtt&origin=%2A" kind="subtitles" type="text/vtt" srclang="ko" label="한국어 ‪(ko)‬" data-dir="ltr" /><track src="https://commons.wikimedia.org/w/api.php?action=timedtext&title=File%3ANational_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg&lang=ru&trackformat=vtt&origin=%2A" kind="subtitles" type="text/vtt" srclang="ru" label="русский ‪(ru)‬" data-dir="ltr" /><track src="https://commons.wikimedia.org/w/api.php?action=timedtext&title=File%3ANational_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg&lang=th&trackformat=vtt&origin=%2A" kind="subtitles" type="text/vtt" srclang="th" label="ไทย ‪(th)‬" data-dir="ltr" /><track src="https://commons.wikimedia.org/w/api.php?action=timedtext&title=File%3ANational_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg&lang=tl&trackformat=vtt&origin=%2A" kind="subtitles" type="text/vtt" srclang="tl" label="Tagalog ‪(tl)‬" data-dir="ltr" /><track src="https://commons.wikimedia.org/w/api.php?action=timedtext&title=File%3ANational_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg&lang=uk&trackformat=vtt&origin=%2A" kind="subtitles" type="text/vtt" srclang="uk" label="українська ‪(uk)‬" data-dir="ltr" /><track src="https://commons.wikimedia.org/w/api.php?action=timedtext&title=File%3ANational_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg&lang=zh-hant&trackformat=vtt&origin=%2A" kind="subtitles" type="text/vtt" srclang="zh-Hant" label="中文（繁體） ‪(zh-hant)‬" data-dir="ltr" /><track src="https://commons.wikimedia.org/w/api.php?action=timedtext&title=File%3ANational_Anthem_of_Russia_%282000%29%2C_three_verses.ogg&lang=zh&trackformat=vtt&origin=%2A" kind="subtitles" type="text/vtt" srclang="zh" label="中文 ‪(zh)‬" data-dir="ltr" /></audio> </td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; font-weight:bold;">Edeltäjä(t)</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align:top; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"> <img alt="" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a9/Flag_of_the_Soviet_Union.svg/23px-Flag_of_the_Soviet_Union.svg.png" decoding="async" width="23" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a9/Flag_of_the_Soviet_Union.svg/35px-Flag_of_the_Soviet_Union.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a9/Flag_of_the_Soviet_Union.svg/46px-Flag_of_the_Soviet_Union.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /> <a href="/wiki/Neuvostoliitto" title="Neuvostoliitto">Neuvostoliitto</a> (1922–1991) ja <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_the_Russian_Soviet_Federative_Socialist_Republic_(1954%E2%80%931991).svg" class="mw-file-description" title="Venäjän SFNT:n lippu (1954–1991)"><img alt="Venäjän SFNT:n lippu (1954–1991)" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/27/Flag_of_the_Russian_Soviet_Federative_Socialist_Republic_%281954%E2%80%931991%29.svg/20px-Flag_of_the_Russian_Soviet_Federative_Socialist_Republic_%281954%E2%80%931991%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="10" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/27/Flag_of_the_Russian_Soviet_Federative_Socialist_Republic_%281954%E2%80%931991%29.svg/30px-Flag_of_the_Russian_Soviet_Federative_Socialist_Republic_%281954%E2%80%931991%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/27/Flag_of_the_Russian_Soviet_Federative_Socialist_Republic_%281954%E2%80%931991%29.svg/40px-Flag_of_the_Russian_Soviet_Federative_Socialist_Republic_%281954%E2%80%931991%29.svg.png 2x" data-file-width="1200" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_sosialistinen_federatiivinen_neuvostotasavalta" title="Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta">Venäjän SFNT</a> (1917–1991)</td> </tr><tr class="infobox_tests" style="display:none"><td><a class="external text" href="https://tools.wmflabs.org/fiwiki-tools/testit/INFOBOX/OK">Infobox OK</a><a class="external text" href="https://tools.wmflabs.org/fiwiki-tools/testit/TEST_1/OK/NIMI">Nimi-testi OK</a></td></tr> </tbody></table> Venäjä (<a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli" title="Venäjän kieli">ven.</a> Росси́я, Rossija), viralliselta nimeltään Venäjän federaatio (<a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli" title="Venäjän kieli">ven.</a> Росси́йская Федера́ция, Rossijskaja Federatsija <a href="/wiki/Tiedosto:Ru-Rossiyskaya_Federatsiya_Rossiya.ogg" title="Ru-Rossiyskaya_Federatsiya_Rossiya.ogg"><img alt="Ru-Rossiyskaya_Federatsiya_Rossiya.ogg" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8a/Loudspeaker.svg/11px-Loudspeaker.svg.png" decoding="async" width="11" height="11" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8a/Loudspeaker.svg/17px-Loudspeaker.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8a/Loudspeaker.svg/22px-Loudspeaker.svg.png 2x" data-file-width="20" data-file-height="20" /></a> <a href="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4b/Ru-Rossiyskaya_Federatsiya_Rossiya.ogg" class="internal" title="Ru-Rossiyskaya Federatsiya Rossiya.ogg">kuuntele</a><a href="/wiki/Wikipedia:%C3%84%C3%A4ni_ja_video" title="Wikipedia:Ääni ja video"> (ohje)</a>), on <a href="/wiki/Liittovaltio" title="Liittovaltio">liittovaltio</a>, joka sijaitsee <a href="/wiki/It%C3%A4-Eurooppa" title="Itä-Eurooppa">Itä-Euroopassa</a> ja <a href="/wiki/Pohjois-Aasia" title="Pohjois-Aasia">Pohjois-Aasiassa</a>. Maan pääkaupunki ja suurin kaupunki on Euroopan puolella sijaitseva <a href="/wiki/Moskova" title="Moskova">Moskova</a>. Nykyinen Venäjän federaatio perustettiin vuonna 1991 <a href="/wiki/Neuvostoliitto" title="Neuvostoliitto">Neuvostoliiton</a> hajottua. Venäjän federaatio on vuoden 1993 <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_perustuslaki" title="Venäjän federaation perustuslaki">perustuslain</a> mukaan <a href="/wiki/Semipresidentialismi" title="Semipresidentialismi">puolipresidentiaalinen</a> <a href="/wiki/Tasavalta" title="Tasavalta">tasavalta</a>. Se on <a href="/wiki/Liittovaltio" title="Liittovaltio">liittovaltio</a>, joka koostuu <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_aluejako" title="Venäjän aluejako">83 liittovaltiosubjektista</a>. Venäjän rajanaapureita ovat <a href="/wiki/Norja" title="Norja">Norja</a>, <a href="/wiki/Suomi" title="Suomi">Suomi</a>, <a href="/wiki/Viro" title="Viro">Viro</a>, <a href="/wiki/Latvia" title="Latvia">Latvia</a>, <a href="/wiki/Liettua" title="Liettua">Liettua</a>, <a href="/wiki/Puola" title="Puola">Puola</a>, <a href="/wiki/Valko-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Valko-Venäjä">Valko-Venäjä</a>, <a href="/wiki/Ukraina" title="Ukraina">Ukraina</a>, <a href="/wiki/Georgia" title="Georgia">Georgia</a>, <a href="/wiki/Azerbaid%C5%BEan" title="Azerbaidžan">Azerbaidžan</a>, <a href="/wiki/Kazakstan" title="Kazakstan">Kazakstan</a>, <a href="/wiki/Kiina" title="Kiina">Kiina</a>, <a href="/wiki/Mongolia" title="Mongolia">Mongolia</a> ja <a href="/wiki/Korean_demokraattinen_kansantasavalta" title="Korean demokraattinen kansantasavalta">Pohjois-Korea</a>. Lisäksi muun muassa <a href="/wiki/Ruotsi" title="Ruotsi">Ruotsiin</a>, <a href="/wiki/Saksa" title="Saksa">Saksaan</a>, <a href="/wiki/Turkki" title="Turkki">Turkkiin</a>, <a href="/wiki/Japani" title="Japani">Japaniin</a>, <a href="/wiki/Korean_tasavalta" title="Korean tasavalta">Etelä-Koreaan</a> ja <a href="/wiki/Yhdysvallat" title="Yhdysvallat">Yhdysvaltojen</a> <a href="/wiki/Alaska" title="Alaska">Alaskaan</a> on vain vähän merimatkaa. Venäjä on noin 17 miljoonan neliökilometrin pinta-alallaan maailman suurin valtio, ja se peittää enemmän kuin kahdeksasosan maapallon maa-alueista. Vuonna 2011 se oli maailman yhdeksänneksi väkirikkain maa noin 139 miljoonalla asukkaallaan.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Venäjä käsittää suurimman osan <a href="/wiki/Pohjois-Aasia" title="Pohjois-Aasia">Pohjois-Aasiaa</a> ja noin 40 prosenttia <a href="/wiki/Eurooppa" title="Eurooppa">Euroopasta</a> ja sen alue jakautuu yhdeksälle <a href="/wiki/Aikavy%C3%B6hyke" title="Aikavyöhyke">aikavyöhykkeelle</a><a href="#cite_note-Yle-5">[5]</a>. Maassa on lukuisia eri kasvillisuus- ja maatyyppejä. Venäjällä on maailman suurimmat mineraali- ja energiavarat: kaasuvarat ovat maailman suurimmat, kivihiilivarat toiseksi ja öljyvarat kahdeksanneksi suurimmat.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Maalla on maailman suurimmat metsävarat ja sen järvissä on noin neljäsosa maailman sulasta makeasta vedestä.<a href="#cite_note-US23-6">[6]</a> <a href="/wiki/Slaavit" title="Slaavit">Itäslaavit</a> alkoivat levittäytyä Venäjän alueelle 500- ja 600-lukujen tienoilla. <a href="/wiki/Kiovan_Rus" title="Kiovan Rus">Kiovan Rusiksi</a> kutsuttu valtio ilmaantui 800-luvulla ja omaksui <a href="/wiki/Kristinusko" title="Kristinusko">kristinuskon</a> vuonna 988.<a href="#cite_note-Curtis-7">[7]</a> Kiovan Rusia seurasi <a href="/wiki/Moskovan_ruhtinaskunta" class="mw-redirect" title="Moskovan ruhtinaskunta">Moskovan ruhtinaskunta</a>. 1700-luvulla perustettiin huomattavasti laajempi <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keisarikunta" title="Venäjän keisarikunta">Venäjän keisarikunta</a>, joka ulottui <a href="/wiki/Puola" title="Puola">Puolasta</a> <a href="/wiki/Tyynimeri" title="Tyynimeri">Tyynellemerelle</a> ja sen yli <a href="/wiki/Alaska" title="Alaska">Alaskaan</a>. Venäjästä tuli keisarikunnan aikoihin maailmanlaajuinen valtatekijä. Maassa tapahtui ensimmäisen maailmansodan aikana vallankumous, jonka jälkeen perustettiin <a href="/wiki/Neuvostoliitto" title="Neuvostoliitto">Neuvostoliitto</a>: maailman suurin <a href="/wiki/Sosialismi" title="Sosialismi">sosialistinen</a> valtio.<a href="#cite_note-britannica-8">[8]</a> Nykyinen Venäjän federaatio itsenäistyi Neuvostoliitosta, kun se hajosi vuonna 1991. Venäjä on Neuvostoliiton <a href="/wiki/Valtioseuraanto" title="Valtioseuraanto">seuraajavaltio</a>.<a href="#cite_note-9">[9]</a> Venäjä on <a href="/wiki/Yhdistyneiden_kansakuntien_turvallisuusneuvosto" title="Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto">Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston</a> pysyvä jäsen ja on <a href="/wiki/Itsen%C3%A4isten_valtioiden_yhteis%C3%B6" title="Itsenäisten valtioiden yhteisö">Itsenäisten valtioiden yhteisön</a> johtojäsen. Se on yksi viidestä virallisesti <a href="/wiki/Ydinaseohjelmat_eri_maissa" title="Ydinaseohjelmat eri maissa">ydinasevaltioksi</a> tunnustetusta maasta ja sillä on yhdessä Yhdysvaltain kanssa maailman suurimmat ydinasevarastot. <div id="toc" class="toc" role="navigation" aria-labelledby="mw-toc-heading"><input type="checkbox" role="button" id="toctogglecheckbox" class="toctogglecheckbox" style="display:none" /><div class="toctitle" lang="fi" dir="ltr"><h2 id="mw-toc-heading">Sisällys</h2><label class="toctogglelabel" for="toctogglecheckbox"></label></div> <ul> <li class="toclevel-1 tocsection-1"><a href="#Maantiede">1 Maantiede</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-2"><a href="#Topografia">1.1 Topografia</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-3"><a href="#Vesistöt_ja_ympäristön_tila">1.2 Vesistöt ja ympäristön tila</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-4"><a href="#Ilmasto">1.3 Ilmasto</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-5"><a href="#Luonto">1.4 Luonto</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-6"><a href="#Historia">2 Historia</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-7"><a href="#Varhaiset_ajat">2.1 Varhaiset ajat</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-8"><a href="#Kiovan_Rus">2.2 Kiovan Rus</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-9"><a href="#Moskovan_Venäjä">2.3 Moskovan Venäjä</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-10"><a href="#Venäjän_keisarikunta">2.4 Venäjän keisarikunta</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-11"><a href="#Neuvosto-Venäjä">2.5 Neuvosto-Venäjä</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-12"><a href="#Neuvostoliitto_toisessa_maailmansodassa">2.6 Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-13"><a href="#Sodan_jälkeinen_Neuvostoliitto">2.7 Sodan jälkeinen Neuvostoliitto</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-14"><a href="#Venäjän_federaation_aika">2.8 Venäjän federaation aika</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-15"><a href="#Putin_vallassa">2.9 Putin vallassa</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-16"><a href="#Politiikka_ja_hallinto">3 Politiikka ja hallinto</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-17"><a href="#Venäjä_valtiona">3.1 Venäjä valtiona</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-18"><a href="#Puolueet">3.2 Puolueet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-19"><a href="#Poliittinen_vapaus_ja_korruptio">3.3 Poliittinen vapaus ja korruptio</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-20"><a href="#Vapauksien_kehitys">3.3.1 Vapauksien kehitys</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-21"><a href="#Ulkopoliittiset_suhteet">3.4 Ulkopoliittiset suhteet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-22"><a href="#Suurtapahtumat">3.5 Suurtapahtumat</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-23"><a href="#Konflikteja_ja_sotia">3.6 Konflikteja ja sotia</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-24"><a href="#Asevoimat">3.7 Asevoimat</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-25"><a href="#Aluejako">3.8 Aluejako</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-26"><a href="#Federaatiosubjektit">3.8.1 Federaatiosubjektit</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-27"><a href="#Federaatiopiirit_ja_talousalueet">3.8.2 Federaatiopiirit ja talousalueet</a></li> </ul> </li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-28"><a href="#Talous">4 Talous</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-29"><a href="#Yleistä">4.1 Yleistä</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-30"><a href="#Energia">4.2 Energia</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-31"><a href="#Liikenne">4.3 Liikenne</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-32"><a href="#Tiede_ja_tekniikka">4.4 Tiede ja tekniikka</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-33"><a href="#Väestö">5 Väestö</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-34"><a href="#Koulutus">5.1 Koulutus</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-35"><a href="#Terveys">5.2 Terveys</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-36"><a href="#Kielet">5.3 Kielet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-37"><a href="#Uskonnot">5.4 Uskonnot</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-38"><a href="#Kulttuuri">6 Kulttuuri</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-39"><a href="#Musiikki_ja_baletti">6.1 Musiikki ja baletti</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-40"><a href="#Kirjallisuus">6.2 Kirjallisuus</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-41"><a href="#Elokuvat">6.3 Elokuvat</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-42"><a href="#Kuvataiteet">6.4 Kuvataiteet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-43"><a href="#Media">6.5 Media</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-44"><a href="#Televisio">6.5.1 Televisio</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-45"><a href="#Radio">6.5.2 Radio</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-46"><a href="#Lehdistö">6.5.3 Lehdistö</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-47"><a href="#Internet">6.5.4 Internet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-48"><a href="#Urheilu">6.6 Urheilu</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-49"><a href="#Ruokakulttuuri">6.7 Ruokakulttuuri</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-50"><a href="#Juhlapäivät">6.8 Juhlapäivät</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-51"><a href="#Katso_myös">7 Katso myös</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-52"><a href="#Lähteet">8 Lähteet</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-53"><a href="#Viitteet">8.1 Viitteet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-54"><a href="#Kirjallisuutta">9 Kirjallisuutta</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-55"><a href="#Aiheesta_muualla">10 Aiheesta muualla</a></li> </ul> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Maantiede">Maantiede</h2>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=1" title="Muokkaa osiota Maantiede" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=1" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Maantiede">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_maantiede" title="Venäjän maantiede">Venäjän maantiede</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Topografia">Topografia</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=2" title="Muokkaa osiota Topografia" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=2" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Topografia">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Vasyugan.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Vasyugan.jpg/250px-Vasyugan.jpg" decoding="async" width="250" height="150" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Vasyugan.jpg/375px-Vasyugan.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Vasyugan.jpg/500px-Vasyugan.jpg 2x" data-file-width="1452" data-file-height="870" /></a><figcaption>Vasjugan virtaa <a href="/wiki/Tomskin_alue" title="Tomskin alue">Tomskin alueella</a>.</figcaption></figure> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Olchon_North_Point.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8a/Olchon_North_Point.jpg/250px-Olchon_North_Point.jpg" decoding="async" width="250" height="167" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8a/Olchon_North_Point.jpg/375px-Olchon_North_Point.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8a/Olchon_North_Point.jpg/500px-Olchon_North_Point.jpg 2x" data-file-width="1800" data-file-height="1200" /></a><figcaption><a href="/wiki/Baikalj%C3%A4rvi" title="Baikaljärvi">Baikaljärven</a> rantaa.</figcaption></figure> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Map_of_Russia-fi.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Map_of_Russia-fi.svg/250px-Map_of_Russia-fi.svg.png" decoding="async" width="250" height="128" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Map_of_Russia-fi.svg/375px-Map_of_Russia-fi.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ab/Map_of_Russia-fi.svg/500px-Map_of_Russia-fi.svg.png 2x" data-file-width="977" data-file-height="500" /></a><figcaption>Venäjän kartta. Suomennos CIA:n The World Factbook -julkaisun kartasta.</figcaption></figure> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Jack_London_Lake_by_bartosh.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/96/Jack_London_Lake_by_bartosh.jpg/250px-Jack_London_Lake_by_bartosh.jpg" decoding="async" width="250" height="123" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/96/Jack_London_Lake_by_bartosh.jpg/375px-Jack_London_Lake_by_bartosh.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/96/Jack_London_Lake_by_bartosh.jpg/500px-Jack_London_Lake_by_bartosh.jpg 2x" data-file-width="2000" data-file-height="986" /></a><figcaption>Koillis-<a href="/wiki/Siperia" title="Siperia">Siperiaa</a></figcaption></figure> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Kamchatka_Volcano_Koryaksky_(24231533812).jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/84/Kamchatka_Volcano_Koryaksky_%2824231533812%29.jpg/250px-Kamchatka_Volcano_Koryaksky_%2824231533812%29.jpg" decoding="async" width="250" height="156" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/84/Kamchatka_Volcano_Koryaksky_%2824231533812%29.jpg/375px-Kamchatka_Volcano_Koryaksky_%2824231533812%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/84/Kamchatka_Volcano_Koryaksky_%2824231533812%29.jpg/500px-Kamchatka_Volcano_Koryaksky_%2824231533812%29.jpg 2x" data-file-width="5874" data-file-height="3671" /></a><figcaption><a href="/wiki/Kamt%C5%A1atkan_niemimaa" title="Kamtšatkan niemimaa">Kamtšatkan niemimaa</a></figcaption></figure> <a href="/wiki/Geodeettinen_viiva" class="mw-redirect" title="Geodeettinen viiva">Geodeettista viivaa</a> pitkin Venäjän kaksi kauimpana toisistaan olevaa pistettä ovat noin 8 000 kilometrin matkan päässä toisistaan. Näistä läntisin piste sijaitsee Puolan rajalla olevalla niemellä, joka erottaa <a href="/wiki/Gda%C5%84skinlahti" title="Gdańskinlahti">Gdanskinlahden</a> <a href="/wiki/Veikselinhaffi" title="Veikselinhaffi">Veikselinhaffista</a>; itäisin piste sijaitsee <a href="/wiki/Kuriilit" title="Kuriilit">Kuriilien saarilla</a>, muutaman kilometrin päässä <a href="/wiki/Japani" title="Japani">Japanin</a> <a href="/wiki/Hokkaid%C5%8D" title="Hokkaidō">Hokkaidōsta</a>. Samalla <a href="/wiki/Leveyspiiri" title="Leveyspiiri">leveyspiirillä</a> pysyen Venäjän suurin leveys on 6 600 kilometriä. Tällöin läntisin piste on sama niemi Puolan rajalla ja itäisin Diomeden saarilla <a href="/wiki/Alaska" title="Alaska">Alaskan</a> lähellä. Venäjän federaatio levittäytyy yhdeksälle aikavyöhykkeelle.<a href="#cite_note-Yle-5">[5]</a> Venäjällä on maailman suurimmat metsävarat,<a href="#cite_note-US23-6">[6]</a> joiden takia se tunnetaan ”Euroopan keuhkoina”.<a href="#cite_note-guardianforest-10">[10]</a> Vain <a href="/wiki/Amazonin_sademets%C3%A4" title="Amazonin sademetsä">Amazonin sademetsät</a> sitovat niitä enemmän <a href="/wiki/Hiilidioksidi" title="Hiilidioksidi">hiilidioksidia</a>, joten <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_mets%C3%A4t" title="Venäjän metsät">Venäjän metsistä</a> tulee paljon happea Euroopan lisäksi koko maailmalle. Koska Venäjällä on yhteys kolmelle valtamerelle – Atlantille, Pohjoiselle jäämerelle sekä Tyynellemerelle – Venäjän kalastusalukset tuovat suuren osan maailman kalasaaliista.<a href="#cite_note-11">[11]</a> Venäjän alueella on 10 prosenttia maailman viljelykelpoisesta maasta.<a href="#cite_note-12">[12]</a> Suurin osa Venäjästä koostuu valtavista tasangoista, jotka ovat yleensä etelämpänä aroja ja pohjoisempana metsäisiä. Pohjoisrannikko on tundraa. Maan etelärajoilla on vuoristoalueita, kuten <a href="/wiki/Kaukasus" title="Kaukasus">Kaukasus</a> (johon kuuluu Euroopan korkein paikka, <a href="/wiki/Elbrus" title="Elbrus">Elbrus</a>, 5 642 m) ja <a href="/wiki/Altai_(vuoristo)" title="Altai (vuoristo)">Altai</a>. Samoin itäosissa sijaitsevat <a href="/wiki/Verhojanskinvuoret" class="mw-redirect" title="Verhojanskinvuoret">Verhojanskinvuoret</a> ja <a href="/wiki/Kamt%C5%A1atkan_niemimaa" title="Kamtšatkan niemimaa">Kamtšatkan</a> tulivuoret. <a href="/wiki/Ural_(vuoristo)" title="Ural (vuoristo)">Uralvuoret</a> muodostavat pohjoisesta etelään kulkevan mineraalivaroiltaan rikkaan vuorijonon, joka erottaa Euroopan Aasiasta.<a href="#cite_note-US23-6">[6]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Vesistöt_ja_ympäristön_tila">Vesistöt ja ympäristön tila</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=3" title="Muokkaa osiota Vesistöt ja ympäristön tila" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=3" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Vesistöt ja ympäristön tila">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Venäjällä on 37 000 kilometriä rantaviivaa etupäässä Pohjoisen jäämeren ja Tyynen valtameren rannikoilla sekä myös <a href="/wiki/It%C3%A4meri" title="Itämeri">Itämerellä</a>, <a href="/wiki/Mustameri" title="Mustameri">Mustallamerellä</a> ja Kaspianmerellä.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Muista meristä <a href="/wiki/Barentsinmeri" title="Barentsinmeri">Barentsinmeri</a>, <a href="/wiki/Vienanmeri" title="Vienanmeri">Vienanmeri</a>, <a href="/wiki/Karanmeri" title="Karanmeri">Karanmeri</a>, <a href="/wiki/Laptevinmeri" title="Laptevinmeri">Laptevinmeri</a>, <a href="/wiki/It%C3%A4-Siperian_meri" title="Itä-Siperian meri">Itä-Siperian meri</a>, <a href="/wiki/Beringinmeri" title="Beringinmeri">Beringinmeri</a>, <a href="/wiki/Ohotanmeri" title="Ohotanmeri">Ohotanmeri</a> ja <a href="/wiki/Japaninmeri" title="Japaninmeri">Japaninmeri</a> ovat yhteydessä Venäjään. Suurimpiin saariin ja rannikkoalueisiin kuuluvat esimerkiksi <a href="/wiki/Novaja_Zemlja" title="Novaja Zemlja">Novaja Zemlja</a>, <a href="/wiki/Frans_Joosefin_maa" title="Frans Joosefin maa">Frans Joosefin maa</a>, <a href="/wiki/Uuden-Siperian_saaret" title="Uuden-Siperian saaret">Uuden-Siperian saaret</a>, <a href="/wiki/Wrangelinsaari" title="Wrangelinsaari">Wrangelinsaari</a>, <a href="/wiki/Kuriilit" title="Kuriilit">Kuriilit</a> sekä <a href="/wiki/Sahalin" title="Sahalin">Sahalin</a>. <a href="/wiki/Diomedesaaret" title="Diomedesaaret">Diomedesaarista</a> yksi on Venäjän puolella ja siitä on vain kolme kilometriä saariryhmän Yhdysvaltojen omistamille saarille, ja <a href="/wiki/Kuna%C5%A1ir" title="Kunašir">Kunaširin</a> saari on noin 20 kilometrin päässä Hokkaidōsta. Venäjällä on tuhansia jokia ja sisäalueiden vesistöjä, joiden ansiosta maalla on yhdet maailman suurimmista pintavesivarannoista. Tärkein <a href="/wiki/Makea_vesi" title="Makea vesi">makean veden</a> lähde on <a href="/wiki/Baikalj%C3%A4rvi" title="Baikaljärvi">Baikaljärvi</a>, joka on maailman suurin, puhtain ja tilavin makean veden järvi,<a href="#cite_note-baikal-13">[13]</a> sisältäen viidesosan maailman makeista pintavesistä.<a href="#cite_note-14">[14]</a> Maan sadastatuhannesta joesta<a href="#cite_note-15">[15]</a> kuuluisin on <a href="/wiki/Volga" title="Volga">Volga</a>, joka on Euroopan pisin joki ja lisäksi keskeinen Venäjän historian kannalta.<a href="#cite_note-16">[16]</a> Muita merkittäviä jokia ovat muun muassa <a href="/wiki/Lena" title="Lena">Lena</a>, <a href="/wiki/Ural_(joki)" title="Ural (joki)">Ural</a> ja <a href="/wiki/Amur" title="Amur">Amur</a>. Suurimmat järvet ovat <a href="/wiki/Baikalj%C3%A4rvi" title="Baikaljärvi">Baikaljärvi</a>, <a href="/wiki/Laatokka" title="Laatokka">Laatokka</a> ja <a href="/wiki/%C3%84%C3%A4ninen" title="Ääninen">Ääninen</a>. Monien vesistöjen laatua heikentää se, että teollisuuslaitokset ja kaupungit päästävät jätevesiään vajavaisesti puhdistettuina vesistöihin. Suomessa kuuluisaksi on tullut <a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Pietarin kaupunki</a>, joka päästää edelleen osan jätevesistään käsittelemättöminä Suomenlahteen, vaikka vedenpuhdistamoja onkin rakennettu kansainvälisenä yhteistyönä 1990-luvulta lähtien.<a href="#cite_note-17">[17]</a><a href="#cite_note-18">[18]</a> Muita ympäristöongelmia ovat muun muassa <a href="/wiki/Kuolan_niemimaa" title="Kuolan niemimaa">Kuolan</a> ja <a href="/wiki/Uralin_vuoristo" class="mw-redirect" title="Uralin vuoristo">Uralin alueen</a> ydinjätteet sekä metallisulattojen päästöt. Paikallisesti ongelmat voivat olla erittäin pahoja, ja monet maailman saastuneimpina pidetyistä paikoista sijaitsevat Venäjällä.<a href="#cite_note-19">[19]</a> Vaikka ympäristönsuojelusäädökset ovat jo 1960-luvulta olleet erittäin tiukkoja, ei niitä noudateta eikä valvota. Ympäristön suojelusta vastaa maan luonnonvarainministeriö, jonka toisena tehtävänä on Venäjän luonnonvarojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen.<a href="#cite_note-20">[20]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Ilmasto">Ilmasto</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=4" title="Muokkaa osiota Ilmasto" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=4" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ilmasto">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_ilmasto" title="Venäjän ilmasto">Venäjän ilmasto</a></div></dd></dl> Venäjän ilmaston muotoutumisen taustalla on useampia tekijöitä. Maan valtava koko sekä monien alueiden etäisyys merestä tarkoittavat, että dominoivana ilmastotyyppinä on <a href="/wiki/Mannerilmasto" title="Mannerilmasto">mannerilmasto</a>, joka vallitsee sekä Euroopan että Aasian puoleisella Venäjällä lukuun ottamatta <a href="/wiki/Tundra" title="Tundra">tundra</a>-alueita ja maan kaakkoisnurkkaa.<a href="#cite_note-britannica-8">[8]</a> Etelän vuoret estävät lämpimien ilmamassojen tulon <a href="/wiki/Intian_valtameri" title="Intian valtameri">Intian valtamereltä</a> ja lännen sekä pohjoisen arot tekevät maan avoimeksi <a href="/wiki/Arktinen_alue" class="mw-redirect" title="Arktinen alue">arktisen alueen</a> ja <a href="/wiki/Atlantin_valtameri" title="Atlantin valtameri">Atlantin</a> vaikutuksille.<a href="#cite_note-congress-21">[21]</a> Lähes koko Venäjän alueella on erotettavissa vain kaksi vuodenaikaa: <a href="/wiki/Talvi" title="Talvi">talvi</a> ja <a href="/wiki/Kes%C3%A4" title="Kesä">kesä</a>. <a href="/wiki/Kev%C3%A4t" title="Kevät">Kevät</a> ja <a href="/wiki/Syksy" title="Syksy">syksy</a> ovat yleensä lyhyitä välikausia hyvin matalan ja hyvin korkean lämpötilan kausien välissä.<a href="#cite_note-congress-21">[21]</a> Kylmin kuu on tammikuu (meren rannoilla helmikuu), lämpimin on yleensä heinäkuu. Tyypillistä maalle on lämpötilojen suuri vaihteluväli. Talvella lämpötilat viilenevät sekä etelästä pohjoiseen että lännestä itään.<a href="#cite_note-britannica-8">[8]</a> Kesät voivat olla varsin kuumia ja kosteita jopa Siperiassa. <a href="/wiki/Sot%C5%A1i" title="Sotši">Sotšia</a> ympäröivä Mustanmeren rannikkoalue on ilmastoltaan <a href="/wiki/Subtrooppinen_ilmasto" class="mw-redirect" title="Subtrooppinen ilmasto">subtrooppinen</a>.<a href="#cite_note-22">[22]</a> Kuivimpia alueita ovat mannermaan sisimmät alueet. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Luonto">Luonto</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=5" title="Muokkaa osiota Luonto" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=5" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Luonto">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Pohjoisesta etelään katsottuna Itä-Euroopan tasanko on ensin <a href="/wiki/Tundra" title="Tundra">tundraa</a>, sitten havumetsää (<a href="/wiki/Taiga" class="mw-redirect" title="Taiga">taiga</a>), sen jälkeen seka- ja lehtimetsää, ja lopuksi nurmimaata ja <a href="/wiki/Aro" title="Aro">aroa</a>, joka muuttuu <a href="/wiki/Kaspianmeri" title="Kaspianmeri">Kaspianmeren</a> tuntumassa jo lähes aavikoksi kasvillisuuden vaihtuessa ilmaston mukana. Vuoristot muodostavat viidennen ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeen.<a href="#cite_note-US23-6">[6]</a> <a href="/wiki/Siperia" title="Siperia">Siperiassa</a> taiga on maan länsiosia hallitsevampi, mutta sielläkin luonto muuttuu vastaavalla tavalla pohjoisesta etelään mentäessä. Venäjällä on 23 <a href="/wiki/UNESCO" class="mw-redirect" title="UNESCO">Unescon</a> <a href="/wiki/Maailmanperint%C3%B6luettelo" title="Maailmanperintöluettelo">maailmanperintöluettelon</a> kohdetta<a href="#cite_note-23">[23]</a> ja 40 <a href="/wiki/UNESCO" class="mw-redirect" title="UNESCO">Unescon</a> <a href="/wiki/Biosf%C3%A4%C3%A4rialue" title="Biosfäärialue">biosfäärialuetta</a>.<a href="#cite_note-24">[24]</a> Venäjän monimuotoista luontoa kuvaavat sen suuret nisäkkäät, karhua pidetään koko kansakunnan symbolina. <a href="/wiki/Suurpeto" title="Suurpeto">Suurpetoja</a> uhkaa niiden saaliseläinten ylimetsästys, elinympäristöjen menetys ja salametsästys turkisten tai kiinalaisen lääketieteen takia. Nykyisin erityisen suojelun tarpeessa ovat <a href="/wiki/Siperiantiikeri" title="Siperiantiikeri">siperiantiikeri</a>, <a href="/wiki/Amurinleopardi" title="Amurinleopardi">amurinleopardi</a>, <a href="/wiki/Lumileopardi" title="Lumileopardi">lumileopardi</a>, <a href="/wiki/Vihersampi" title="Vihersampi">vihersampi</a>, <a href="/wiki/Goraali" title="Goraali">goraali</a>, <a href="/wiki/Kuningasmerikotka" title="Kuningasmerikotka">kuningasmerikotka</a>, <a href="/wiki/Amurinkoskelo" title="Amurinkoskelo">amurinkoskelo</a> ja <a href="/wiki/%C3%84yri%C3%A4ishuuhkaja" title="Äyriäishuuhkaja">äyriäishuuhkaja</a>.<a href="#cite_note-25">[25]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Historia">Historia</h2>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=6" title="Muokkaa osiota Historia" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=6" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Historia">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_historia" title="Venäjän historia">Venäjän historia</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Varhaiset_ajat">Varhaiset ajat</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=7" title="Muokkaa osiota Varhaiset ajat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=7" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Varhaiset ajat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:IE_expansion.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5a/IE_expansion.png/250px-IE_expansion.png" decoding="async" width="250" height="153" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5a/IE_expansion.png/375px-IE_expansion.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/5a/IE_expansion.png 2x" data-file-width="450" data-file-height="275" /></a><figcaption><a href="/wiki/Kurgaanikulttuuri" title="Kurgaanikulttuuri">Kurgaanihypoteesi</a>: Eteläinen Venäjä <a href="/wiki/Protoindoeurooppalaiset" title="Protoindoeurooppalaiset">Indoeurooppalaisten kansojen</a> kantakotina</figcaption></figure> Esihistoriallisina aikoina Etelä-Venäjän suurilla aroilla asui hajanaisia vaeltavien paimentolaisten heimoja. Antiikin aikaan Kaspian aroilla asuivat <a href="/wiki/Skyytit" title="Skyytit">skyytit</a>.<a href="#cite_note-26">[26]</a> 700-luvun eaa. jälkipuolella <a href="/wiki/Antiikin_Kreikka" title="Antiikin Kreikka">antiikin Kreikan</a> kauppiaat välittivät Venäjän alueelle vaikutteita omasta yhteiskunnastaan <a href="/wiki/Don" title="Don">Donin</a> ja <a href="/wiki/Tamanin_niemimaa" title="Tamanin niemimaa">Tamanin niemimaan</a> kauppapaikkojen kautta.<a href="#cite_note-27">[27]</a> 200- ja 500-luvuilla eaa. <a href="/wiki/Krim" title="Krim">Krimin</a> itäosissa sijainnut <a href="/wiki/Bosporoksen_valtakunta" title="Bosporoksen valtakunta">Bosporoksen valtakunta</a>, hellenistinen Kreikan siirtokuntia seurannut <a href="/wiki/Politeia" title="Politeia">politeia</a>,<a href="#cite_note-28">[28]</a> jäi <a href="/wiki/Hunnit" title="Hunnit">hunnien</a> ja muiden sotaisten paimentolaisheimojen toistuvien hyökkäysten alle.<a href="#cite_note-29">[29]</a> Turkkilainen kansa, <a href="/wiki/Kasaarit" title="Kasaarit">kasaarit</a>, hallitsi <a href="/wiki/Volga" title="Volga">Volgan</a> eteläosien jokialueen aroja <a href="/wiki/Kaspianmeri" title="Kaspianmeri">Kaspianmeren</a> ja <a href="/wiki/Mustameri" title="Mustameri">Mustanmeren</a> välissä 700-luvulle saakka.<a href="#cite_note-Christian-30">[30]</a> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Permil%C3%A4iset.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6c/Permil%C3%A4iset.png/250px-Permil%C3%A4iset.png" decoding="async" width="250" height="255" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6c/Permil%C3%A4iset.png/375px-Permil%C3%A4iset.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/6c/Permil%C3%A4iset.png/500px-Permil%C3%A4iset.png 2x" data-file-width="610" data-file-height="622" /></a><figcaption>Euroopan puoleisen Venäjän kulttuurit <a href="/wiki/Varjagit" title="Varjagit">Varjagien</a> tuloon asti.</figcaption></figure> Nykyvenäläisten kielelliset esi-isät olivat <a href="/wiki/Slaavit" title="Slaavit">slaaviheimoja</a>, joiden alkuperäisen kotialueen jotkut tutkijat ovat sijoittaneet <a href="/wiki/Pripetin_suot" title="Pripetin suot">Pripetin soiden</a> metsäalueille.<a href="#cite_note-31">[31]</a> Itäslaavit asettuivat näin vähitellen Venäjän länsiosiin kahtena aaltona, joista toinen liikkui <a href="/wiki/Kiova" title="Kiova">Kiovasta</a> kohti nykyisiä <a href="/wiki/Suzdal" title="Suzdal">Suzdalin</a> ja <a href="/wiki/Murom" title="Murom">Muromin</a> alueita ja toinen <a href="/wiki/Polatsk" title="Polatsk">Polatskista</a> kohti <a href="/wiki/Novgorod" title="Novgorod">Novgorodia</a> ja <a href="/wiki/Rostov" title="Rostov">Rostovia</a>.<a href="#cite_note-Christian2-32">[32]</a> 600-luvulta alkaen itäslaavit edustivat suurinta osaa läntisen Venäjän asukkaista,<a href="#cite_note-Christian2-32">[32]</a> ja heihin sulautui hitaasti mutta rauhanomaisesti <a href="/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kansat" title="Suomalais-ugrilaiset kansat">suomalais-ugrilaisia</a> heimoja. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kiovan_Rus">Kiovan Rus</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=8" title="Muokkaa osiota Kiovan Rus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=8" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kiovan Rus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Kiovan_Rus" title="Kiovan Rus">Kiovan Rus</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Kievan_Rus_en.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Kievan_Rus_en.jpg/190px-Kievan_Rus_en.jpg" decoding="async" width="190" height="188" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Kievan_Rus_en.jpg/285px-Kievan_Rus_en.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Kievan_Rus_en.jpg/380px-Kievan_Rus_en.jpg 2x" data-file-width="1384" data-file-height="1368" /></a><figcaption><a href="/wiki/Kiovan_Rus" title="Kiovan Rus">Kiovan Rus</a> 1000-luvulla</figcaption></figure> Länsi-Euroopassa <a href="/wiki/Skandinavia" title="Skandinavia">Skandinavian</a> <a href="/wiki/Viikingit" title="Viikingit">viikingit</a> liikkuivat mantereensa pohjoisosissa harjoittaen sekä kauppaa että <a href="/wiki/Merirosvous" title="Merirosvous">merirosvousta</a>. <a href="/wiki/Varjagit" title="Varjagit">Varjageilla</a> eli viikingeillä oli merkittävä rooli itäslaavilaisen valtakunnan synnyssä. Arkeologiset löydöt todistavat, että skandinaaveja liikkui Laatokan ympäristössä 700-luvun lopulta lähtien. Varjagit perustivat Aldeigjuborgin eli <a href="/wiki/Staraja_Ladoga" class="mw-redirect" title="Staraja Ladoga">Staraja Ladogan</a> 753. Sen synty on ajoitettu vuoteen 753 <a href="/wiki/Dendrokronologia" class="mw-redirect" title="Dendrokronologia">dendrokronologian</a> avulla. Kaupungissa asui alkuvaiheessa ainakin skandinaaveja ja itämerensuomalaisia, viimeistään 900-luvulla myös slaaveja. Kaupunki sijaitsi Laatokkaan laskevan Olhavanjoen varrella, jota pitkin kauppa-alukset ja soturijoukkiot matkasivat Itämereltä kohti Konstantinopolia tai Volgalle.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> <a href="/wiki/Nestorin_kronikka" title="Nestorin kronikka">Nestorin kronikan</a> mukaan alueen slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot lopettivat veron maksun varjageille ja alkoivat hallita itse itseään. Ajauduttuaan keskinäisiin sotiin he kuitenkin kutsuivat kolme varjagiveljestä hallitsijoikseen: Rurik (skand. Hrörek), Sineus ja Truvor vuonna 862. <a href="/wiki/Rurik" title="Rurik">Rurik</a> ryhtyi hallitsemaan <a href="/wiki/Staraja_Ladoga" class="mw-redirect" title="Staraja Ladoga">Laatokanlinnaa</a> (Aldeigjuborg), <a href="/wiki/Truvor" class="mw-redirect" title="Truvor">Truvor</a> <a href="/wiki/Izborsk" class="mw-redirect" title="Izborsk">Izborskia</a> ja <a href="/wiki/Sineus" class="mw-redirect" title="Sineus">Sineus</a> <a href="/wiki/Belozersk" title="Belozersk">Belozerskia</a> (Valkeajärvi (Vologdan alue)). Varsin pian veljeksistä kuoli ja jäljelle jäi Rurik. Rurik nousi koko valtakunnan hallitsijaksi. Koko valtakunta ja kansa saivat ruseilta nimensä (Rus, rusit). Nestorin kronikka mainitsee <a href="/wiki/Novgorod" title="Novgorod">Novgorodin</a> ensimmäisen kerran vuoden 859 yhteydessä, joskin todellisuudessa kaupunki on satakunta vuotta nuorempi. Tämän vuoksi onkin todennäköisempää, että nimenomaan <a href="/wiki/Rurikinlinna" title="Rurikinlinna">Rurikinlinna</a> oli ensin ja sitten Novgorod (Uusikaupunki/Uusilinna). Rurik rakennutti Rurikinlinnan ilmeisesti Laatokanlinnan palon jälkeen 860-luvulla.<a href="#cite_note-33">[33]</a> 800-luvun puolivälissä heidän käyttämänsä vesitiet ulottuivat Itä-Baltiasta Mustallemerelle ja Kaspianmerelle.<a href="#cite_note-34">[34]</a> Rurikin kuoltua hänen sukulaisensa Oleg (skand. Helgi) liitti Novgorodin <a href="/wiki/Kiova" title="Kiova">Kiovan</a> Rusin valtakuntaan ja siirsi pääkaupungin sinne.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> 900- ja 1000-luvuilla Kiovan Rusista tuli suurvalta.<a href="#cite_note-35">[35]</a> 1000- ja 1100-luvuilla turkkilaisten paimentolaisheimojen jatkuvat hyökkäykset saivat aikaan slaavien massiivisen muuton turvallisemmille pohjoisen metsäalueille.<a href="#cite_note-Klyuch1-36">[36]</a> Monien muiden Euraasian alueiden tavoin nämä alueet joutuivat <a href="/wiki/Mongolit" title="Mongolit">mongolien</a> valtaamiksi 1230-luvun loppupuolelta alkaen. Myöhemmin nämä myös <a href="/wiki/Tataarit" title="Tataarit">tataareina</a> tunnetut valloittajat muodostivat <a href="/wiki/Kultainen_orda" title="Kultainen orda">Kultaisena ordana</a> tunnetun valtion, joka ryösteli Venäjän alueen ruhtinaskuntia ja hallitsi alueen etelä- ja keskiosia yli kolmen vuosisadan ajan. Mongolien valta hidasti alueen taloudellista ja sosiaalista kehitystä.<a href="#cite_note-37">[37]</a> <a href="/wiki/Novgorodin_tasavalta" title="Novgorodin tasavalta">Novgorodin tasavalta</a> sekä <a href="/wiki/Pihkova" title="Pihkova">Pihkova</a> säilyttivät kuitenkin osan autonomiastaan mongolien aikana ja osin säästyivät muilta alueita vaivanneilta levottomuuksilta. <a href="/wiki/Aleksanteri_Nevalainen" class="mw-redirect" title="Aleksanteri Nevalainen">Aleksanteri Nevalaisen</a> johtamat novgorodilaiset olivat karkottaneet <a href="/wiki/Kalparitaristo" title="Kalparitaristo">saksalaiset ristiretkijoukot</a>, jotka pyrkivät muuttamaan alueen siirtomaakseen. Kiovan Rusin valtio hajaantui lopulta sitä kollektiivisesti hallinneen ruhtinassuvun sisäisten kamppailujen tuloksena. Mongolit olivat hävittäneet Kiovan pahoin vuonna 1240, sen valta-asema hiipui ja sitä ympäröivät alueet suhteessa vahvistuivat.<a href="#cite_note-Hamm-38">[38]</a> Niistä <a href="/wiki/Galitsian_ja_Volynian_ruhtinaskunta" title="Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta">Galitsia–Volynia</a> sulautui lopulta <a href="/wiki/Puola-Liettua" title="Puola-Liettua">Puola-Liettuaan</a>, kun taas mongolien vallan alle jäänyt <a href="/wiki/Vladimir-Suzdal" class="mw-redirect" title="Vladimir-Suzdal">Vladimir-Suzdal</a> ja itsenäinen Novgorodin tasavalta muodostuivat modernin Venäjän perustaksi.<a href="#cite_note-Curtis-7">[7]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Moskovan_Venäjä">Moskovan Venäjä</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=9" title="Muokkaa osiota Moskovan Venäjä" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=9" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Moskovan Venäjä">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkelit: <a href="/wiki/Moskovan_ruhtinaskunta" class="mw-redirect" title="Moskovan ruhtinaskunta">Moskovan ruhtinaskunta</a> ja <a href="/wiki/Moskovan_Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Moskovan Venäjä">Moskovan Venäjä</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Lissner_TroiceSergievaLavr.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2e/Lissner_TroiceSergievaLavr.jpg/250px-Lissner_TroiceSergievaLavr.jpg" decoding="async" width="250" height="174" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2e/Lissner_TroiceSergievaLavr.jpg/375px-Lissner_TroiceSergievaLavr.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2e/Lissner_TroiceSergievaLavr.jpg/500px-Lissner_TroiceSergievaLavr.jpg 2x" data-file-width="2016" data-file-height="1400" /></a><figcaption><a href="/w/index.php?title=Ernst_Lissner&action=edit&redlink=1" class="new" title="Ernst Lissner (sivua ei ole)">Ernst Lissner</a> (1907): <a href="/wiki/Sergei_Radone%C5%BEilainen" title="Sergei Radonežilainen">Sergei Radonežilainen</a> siunaa <a href="/wiki/Dmitri_Donskoi" title="Dmitri Donskoi">Dmitri Donskoin</a> ennen <a href="/wiki/Kulikovon_taistelu" title="Kulikovon taistelu">Kulikovon taistelua</a>.</figcaption></figure> Kiovan Rusin voimakkain seuraajavaltio oli <a href="/wiki/Moskovan_ruhtinaskunta" class="mw-redirect" title="Moskovan ruhtinaskunta">Moskovan ruhtinaskunta</a>, johon <a href="/wiki/Tverin_ruhtinaskunta" class="mw-redirect" title="Tverin ruhtinaskunta">Tver</a> ja <a href="/wiki/Novgorodin_tasavalta" title="Novgorodin tasavalta">Novgorod</a> yhdistyivät. <a href="/wiki/Moskovan_ja_koko_Ven%C3%A4j%C3%A4n_patriarkaatti" class="mw-redirect" title="Moskovan ja koko Venäjän patriarkaatti">Venäjän ortodoksisen kirkon</a> aloittaman hengellisen elämän elvyttämisen tukemana Venäjä kukisti mongoli-tataarit 1380. <a href="/wiki/Iivana_III" class="mw-redirect" title="Iivana III">Iivana III</a> (”Iivana Suuri”) lopulta onnistui irrottamaan Venäjän valloittajien otteesta ja yhdisti ympäröivät alueet Moskovan alaisuuteen. Hän nimitti itsensä ”Koko Venäjänmaan suuriruhtinaaksi”.<a href="#cite_note-39">[39]</a> <a href="/wiki/Iivana_IV" class="mw-redirect" title="Iivana IV">Iivana IV</a>, joka tunnetaan Iivana Julmana, kruunattiin virallisesti Venäjän ensimmäiseksi <a href="/wiki/Tsaari" title="Tsaari">tsaariksi</a>. Hän hallitsi 37 vuotta (1547–1584) ja laajensi Venäjän monikansalliseksi valtioksi, jossa oli nyt myös merkittävä määrä islaminuskoisia. Iivana IV sääti uuden lakikokoelman, perusti ensimmäisen Venäjän feodaalihallinnon edustuselimen ja myönsi maaseudun alueille paikallisen itsehallinnon.<a href="#cite_note-solovyov-40">[40]</a><a href="#cite_note-41">[41]</a> Iivana IV:n kävi <a href="/wiki/Liivinmaan_sota" title="Liivinmaan sota">Liivinmaan sotaa</a> <a href="/wiki/Puola-Liettua" title="Puola-Liettua">Puolaa</a>, <a href="/wiki/Liettuan_suuriruhtinaskunta" title="Liettuan suuriruhtinaskunta">Liettuaa</a> ja <a href="/wiki/Ruotsi" title="Ruotsi">Ruotsia</a> vastaan päästäkseen Itämeren rannikoille ja sen myötä paremmin käsiksi kaupankäyntiin meriteitse.<a href="#cite_note-42">[42]</a> Sotatappiot, epidemiat ja katokaudet<a href="#cite_note-43">[43]</a> heikensivät valtiota ja <a href="/wiki/Krimin_kaanikunta" title="Krimin kaanikunta">Krimin tataarit</a> onnistuivat polttamaan Moskovan vuonna 1571.<a href="#cite_note-44">[44]</a> Iivana Julman poikien kuolema sekä <a href="/wiki/N%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4" title="Nälänhätä">nälänhätä</a> vuosina 1601–1603<a href="#cite_note-45">[45]</a> johtivat maan sisällissotaan ja ulkovaltojen sekaantumiseen 1600-luvun alkupuolen ”<a href="/wiki/Sekasorron_aika" title="Sekasorron aika">sekasorron aikana</a>”.<a href="#cite_note-46">[46]</a> 1600-luvun puoliväliin mennessä Venäjän siirtokuntia oli perustettu jo itäiseen <a href="/wiki/Siperia" title="Siperia">Siperiaan</a>, <a href="/wiki/T%C5%A1ukt%C5%A1ien_niemimaa" title="Tšuktšien niemimaa">Tšuktšien niemimaalle</a> sekä <a href="/wiki/Amur" title="Amur">Amurjoen</a> ja Tyynen valtameren rannoille aina <a href="/wiki/Beringinsalmi" title="Beringinsalmi">Beringinsalmelle</a> asti.<a href="#cite_note-47">[47]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Venäjän_keisarikunta">Venäjän keisarikunta</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=10" title="Muokkaa osiota Venäjän keisarikunta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=10" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Venäjän keisarikunta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keisarikunta" title="Venäjän keisarikunta">Venäjän keisarikunta</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Peter_der-Grosse_1838.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/72/Peter_der-Grosse_1838.jpg/190px-Peter_der-Grosse_1838.jpg" decoding="async" width="190" height="255" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/72/Peter_der-Grosse_1838.jpg/285px-Peter_der-Grosse_1838.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/72/Peter_der-Grosse_1838.jpg/380px-Peter_der-Grosse_1838.jpg 2x" data-file-width="894" data-file-height="1200" /></a><figcaption>Paul Delaroche, <a href="/wiki/Pietari_Suuri" title="Pietari Suuri">Pietari Suuri</a>, 1838. Pietari Suuri perusti virallisesti Venäjän Keisarikunnan vuonna 1721.</figcaption></figure> Venäjän keisarikunta perustettiin virallisesti Romanovin dynastian ja Pietari I:n (Pietari Suuri) aikana. Vuosina 1682–1725 hallinnut Pietari löi Ruotsin <a href="/wiki/Suuri_Pohjan_sota" title="Suuri Pohjan sota">Suuressa Pohjan sodassa</a>, ja sai siltä <a href="/wiki/Karjala" title="Karjala">Länsi-Karjalan</a> sekä <a href="/wiki/Inkeri" title="Inkeri">Inkerin</a> (jonka Venäjä oli menettänyt ”sekasorron aikana”),<a href="#cite_note-48">[48]</a> Viron ja <a href="/wiki/Liivinmaa" title="Liivinmaa">Liivinmaan</a>. Nyt Venäjälle avautui pääsy Itämerelle ja kaupankäyntiin meriteitse.<a href="#cite_note-49">[49]</a> Pietari perusti Inkeriin uuden pääkaupungin, <a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Pietarin</a>. Hänen muut uudistuksensa toivat Venäjälle runsaasti kulttuurisia vaikutteita Länsi-Euroopasta. <a href="/wiki/Katariina_II" class="mw-redirect" title="Katariina II">Katariina II</a> (Katariina Suuri), joka oli vallassa vuosina 1762–1796, jatkoi pyrkimyksiä nostaa Venäjä yhdeksi Euroopan suurvalloista.<a href="#cite_note-50">[50]</a> Liittolaisinaan <a href="/wiki/Preussi" title="Preussi">Preussi</a> ja <a href="/wiki/It%C3%A4valta" title="Itävalta">Itävalta</a>, Venäjä kohtasi <a href="/wiki/Napoleon" class="mw-redirect" title="Napoleon">Napoleonin</a> <a href="/wiki/Ranska" title="Ranska">Ranskan</a> ja jakoi kilpailijansa <a href="/wiki/Puola-Liettua" title="Puola-Liettua">Puola-Liettuan</a> pienemmiksi alueiksi saaden suuria alueita lännestä. Voitoillaan <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n%E2%80%93Turkin_sota" class="mw-disambig" title="Venäjän–Turkin sota">sodassa Turkkia vastaan</a> Venäjä oli saanut 1800-luvun alkuun tultaessa suuria uusia alueita <a href="/wiki/Etel%C3%A4-Kaukasia" title="Etelä-Kaukasia">Etelä-Kaukasiasta</a>.<a href="#cite_note-51">[51]</a> Napoleonin valloitusretki Venäjälle epäonnistui osin Venäjän kylmän talven johdosta, ja hän menetti yli 95 prosenttia käyttämistään joukoista.<a href="#cite_note-52">[52]</a> <a href="/wiki/Napoleonin_sodat" title="Napoleonin sodat">Napoleonin sodissa</a> taistelleet upseerit toivat Venäjälle <a href="/wiki/Liberalismi" title="Liberalismi">liberalistisia</a> aatteita, ja he yrittivät jopa rajoittaa tsaarin valtaa vuoden 1825 <a href="/wiki/Dekabristikapina" title="Dekabristikapina">Dekabristikapinassa</a>, jonka jälkeen poliittista liikehdintää pyrittiin tukahduttamaan.<a href="#cite_note-53">[53]</a> Maaorjuuden säilyminen ja Nikolai I:n konservatiivinen politiikka haittasivat Venäjän kehitystä 1800-luvun puolivälissä. Nikolaita seurannut Aleksanteri II (1855–1881) sen sijaan aloitti merkittäviä uudistuksia alkaen maaorjuuden lakkauttamisesta vuonna 1861. Nämä suuret uudistukset vauhdittivat maan teollistumista. Aleksanteri III:n ja hänen poikansa Nikolai II:n aikakaudella yhteiskunnalliset ja taloudelliset konfliktit kuitenkin pahenivat.<a href="#cite_note-54">[54]</a> Tehdastyöläisten kurjat olot toivat runsaasti kannatusta vallankumouksellisille sosialistiliikkeille. Vuoden 1905 tammikuussa lakkoilevat työntekijät osoittivat mieltään rauhanomaisesti uudistusten puolesta Pietarissa. Sotilaat ampuivat heitä tappaen ja haavoittaen satoja. Tsaarin epäonnistuminen alun perin suositussa sodassa Japania vastaan sekä verisenä sunnuntaina tunnetut tapahtumat käynnistivät vuoden 1905 vallankumouksen. Armeija kukisti kansannousun varsin nopeasti ja Nikolai II säilytti suurimman osan vallastaan, mutta joutui kuitenkin myöntymään moniin reformeihin, kuten sananvapauteen, kokoontumisvapauteen, poliittisten puolueiden laillistamiseen sekä lakiasäätävän elimen, eli <a href="/wiki/Duuma" class="mw-redirect" title="Duuma">duuman</a> luomiseen. Työläisten olosuhteet eivät kuitenkaan parantuneet.<a href="#cite_note-55">[55]</a> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Russian_Imperial_Family_1913.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7a/Russian_Imperial_Family_1913.jpg/250px-Russian_Imperial_Family_1913.jpg" decoding="async" width="250" height="221" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7a/Russian_Imperial_Family_1913.jpg/375px-Russian_Imperial_Family_1913.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7a/Russian_Imperial_Family_1913.jpg/500px-Russian_Imperial_Family_1913.jpg 2x" data-file-width="3711" data-file-height="3281" /></a><figcaption>Keisari <a href="/wiki/Nikolai_II" title="Nikolai II">Nikolai II</a> perheineen.</figcaption></figure> Venäjä lähti ensimmäiseen maailmansotaan Serbia liittolaisenaan ja soti kolmella rintamalla ilman liittolaismaidensa apua. Venäjän johdon pelkona oli Saksan valta-aseman voimistuminen Euroopassa. Vaikka armeija ei ollut vielä lähellä kukistumistaan, olivat ihmiset kyllästyneet sodan nouseviin kustannuksiin ja kuolonuhreihin, korruptioon sekä syytteisiin korkea-arvoisten henkilöiden maanpetoksesta. Näiden asioiden ja muutenkin hallintoa kohtaan tunnetun epäluulon seurauksena olivat vuoden 1917 vallankumoukset.<a href="#cite_note-56">[56]</a> Työläiset ja talonpojat lähtivät useisiin kansannousuihin ympäri maata tukenaan etupäässä maaseudulta kotoisin olleita sotilaita. Demokraattisesti valitut neuvostot olivat monien kapinoiden alullepanijoita. <a href="/wiki/Helmikuun_vallankumous" title="Helmikuun vallankumous">Helmikuun vallankumouksessa</a> monarkia korvattiin poliittisten puolueiden muodostaman koalition hauraalla väliaikaishallituksella. Tämä oli keisarivallan loppu Venäjällä ja Nikolai II perheineen vangittiin ja myöhemmin teloitettiin sisällissodan aikana. Vaikka väliaikaishallitus sai alun perin neuvostojen tuen taakseen, se epäonnistui monien kiistakysymysten ratkaisemisessa, mikä johti <a href="/wiki/Lokakuun_vallankumous" title="Lokakuun vallankumous">Lokakuun vallankumoukseen</a>, jossa Leninin johtamat <a href="/wiki/Bol%C5%A1evikit" title="Bolševikit">bolševikit</a> lakkauttivat väliaikaishallituksen ja perustivat kommunistisen valtion.<a href="#cite_note-57">[57]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Neuvosto-Venäjä">Neuvosto-Venäjä</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=11" title="Muokkaa osiota Neuvosto-Venäjä" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=11" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Neuvosto-Venäjä">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Neuvosto-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Neuvosto-Venäjä">Neuvosto-Venäjä</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Lenin_1920.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Lenin_1920.jpg/190px-Lenin_1920.jpg" decoding="async" width="190" height="288" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Lenin_1920.jpg/285px-Lenin_1920.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/83/Lenin_1920.jpg/380px-Lenin_1920.jpg 2x" data-file-width="2112" data-file-height="3200" /></a><figcaption><a href="/wiki/Vladimir_Lenin" title="Vladimir Lenin">Vladimir Lenin</a></figcaption></figure> Lokakuun vallankumouksen jälkeen puhkesi <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_sis%C3%A4llissota" title="Venäjän sisällissota">sisällissota</a> uuden bolševikkihallinnon, <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_valkoinen_armeija" title="Venäjän valkoinen armeija">valkoisten</a>, <a href="/wiki/Sosialistivallankumouksellinen_puolue" title="Sosialistivallankumouksellinen puolue">sosialistivallankumouksellisten</a>, ja <a href="/wiki/Men%C5%A1evikki" class="mw-redirect" title="Menševikki">menševikkien</a> välillä. Bolševikit solmivat <a href="/wiki/Brest-Litovskin_rauha" title="Brest-Litovskin rauha">Brest-Litovskin rauhan</a>, joka lopetti sotatoimet <a href="/wiki/Keskusvallat" title="Keskusvallat">keskusvaltoja</a> vastaan ja Venäjä pääsi näin ulos ensimmäisestä maailmansodasta. Venäjä menetti sopimuksessa alueita <a href="/wiki/Ukraina" title="Ukraina">Ukrainasta</a> ja <a href="/wiki/Puola" title="Puola">Puolasta</a>. Saksalaisten miehittämät Baltian maat ja Suomi irtautuivat Venäjästä. <a href="/wiki/Ymp%C3%A4rysvallat" title="Ympärysvallat">Ympärysvallat</a> aloittivat rauhansopimuksen seurauksena <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_interventio" class="mw-redirect" title="Venäjän interventio">intervention Venäjälle</a> bolševikkien vastaisia voimia tukeakseen. Kilpailevat sosialistiryhmät tuhottiin sodan kuluessa ja neuvostojen paikallinen päätäntävalta poistettiin. Sisällissodan päättyessä maan talous ja infrastruktuuri olivat raunioina. Sodan jälkeen alettiin toteuttaa osittaista markkinataloutta <a href="/wiki/NEP" title="NEP">NEP</a>-politiikalla. Sisällissodasta voittajina selvittyään <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_sosialistinen_federatiivinen_neuvostotasavalta" title="Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta">Venäjän neuvostotasavalta</a> sekä kolme muuta neuvostotasavaltaa muodostivat <a href="/wiki/Neuvostoliitto" title="Neuvostoliitto">Neuvostoliiton</a> 22. joulukuuta 1922. Venäjän neuvostotasavalta johti Neuvostoliittoa läpi sen 74-vuotisen historian. Sen väestö oli noin puolet Neuvostoliiton väestöstä. Vladimir Iljitš Lenin kuoli vuonna 1924. Valtataistelun jälkeen Neuvostoliiton johtoon nousi georgialaissyntyinen <a href="/wiki/Josif_Stalin" title="Josif Stalin">Josif Stalin</a>. Hän luopui Leninin aloittamasta maltillisemmasta talouspolitiikasta ja kehitti <a href="/wiki/Suunnitelmatalous" title="Suunnitelmatalous">suunnitelmataloutta</a> lujaotteisesti onnistuen <a href="/wiki/Teollistuminen" title="Teollistuminen">teollistamaan</a> maan verrattain lyhyessä ajassa. Osana talousreformeja oli myös maatalouden kollektivisointi. Neuvostoliiton bruttokansantuote nousi huimasti Stalinin aikana ja tuotannon painopiste siirtyi selkeästi raskaaseen teollisuuteen. Neuvostoliitosta tuli teollinen suurvalta. Stalin myös käynnisti laajamittaiset poliittiset vainot, joiden uhreiksi joutui miljoonia kansalaisia.<a href="#cite_note-58">[58]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Neuvostoliitto_toisessa_maailmansodassa">Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=12" title="Muokkaa osiota Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=12" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Neuvostoliiton_historia#Neuvostoliitto_toisessa_maailmansodassa" title="Neuvostoliiton historia">Neuvostoliitto toisessa maailmansodassa</a></div></dd></dl> Neuvostoliiton ja <a href="/wiki/Japani" title="Japani">Japanin</a> välillä käytiin 1937–1939 useita aseellisia taisteluita Japanin miehittämän <a href="/wiki/Mant%C5%A1uria" title="Mantšuria">Mantšurian</a> rajalla. Huhtikuussa 1941 neuvoteltiin puolueettomuussopimus, joka piti aina <a href="/wiki/Toinen_maailmansota" title="Toinen maailmansota">toisen maailmansodan</a> loppuvaiheisiin saakka. Toisen maailmansodan alkumetreillä Neuvostoliitto teki <a href="/wiki/Molotov%E2%80%93Ribbentrop-sopimus" title="Molotov–Ribbentrop-sopimus">hyökkäämättömyyssopimuksen Saksan kanssa</a> sopien Itä-<a href="/wiki/It%C3%A4-Eurooppa" title="Itä-Eurooppa">Euroopan</a> jaosta. Sen seurauksena Neuvostoliitto sai omat etupiirinsä, joihin kuuluivat <a href="/wiki/Baltian_maat" title="Baltian maat">Baltian maat</a>, <a href="/wiki/Suomi" title="Suomi">Suomi</a>, <a href="/wiki/Bessarabia" title="Bessarabia">Bessarabia</a> ja osa <a href="/wiki/Puola" title="Puola">Puolaa</a>. <a href="/wiki/Neuvostoliiton_hy%C3%B6kk%C3%A4ys_Puolaan" title="Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan">Neuvostoliitto hyökkäsi Puolaan</a> pari viikkoa <a href="/wiki/Puolan_offensiivi" title="Puolan offensiivi">Saksan jälkeen</a>. <a href="/wiki/Kansainliitto" title="Kansainliitto">Kansainliitosta</a> Neuvostoliitto erotettiin sen <a href="/wiki/Talvisota" title="Talvisota">hyökättyä Suomeen</a> vuonna 1939. Stalinin ei kuitenkaan onnistunut vallata Suomea, vaan Suomi sai <a href="/wiki/Torjuntavoitto" title="Torjuntavoitto">torjuntavoiton</a> talvisodassa 1939–1940. Neuvostoliitto suunnitteli heti uutta hyökkäystä Suomeen, mutta <a href="/wiki/Natsi-Saksa" title="Natsi-Saksa">Saksa</a> oli muuttanut kantansa ja kielsi sen. Toisin kävi Baltian maille, jotka jäivät sodan jalkoihin. <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:World_War_II_Casualties.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d1/World_War_II_Casualties.svg/250px-World_War_II_Casualties.svg.png" decoding="async" width="250" height="163" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d1/World_War_II_Casualties.svg/375px-World_War_II_Casualties.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d1/World_War_II_Casualties.svg/500px-World_War_II_Casualties.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="333" /></a><figcaption><a href="/wiki/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_kuolleiden_m%C3%A4%C3%A4rist%C3%A4" title="Luettelo toisessa maailmansodassa kuolleiden määristä">Luettelo toisessa maailmansodassa kuolleiden määristä</a></figcaption></figure> Kesällä 1941 Saksa liittolaisineen <a href="/wiki/Operaatio_Barbarossa" title="Operaatio Barbarossa">hyökkäsi Neuvostoliittoon</a> maailmanhistorian suurimmilla hyökkäysjoukoilla.<a href="#cite_note-59">[59]</a> <a href="/wiki/Wehrmacht" title="Wehrmacht">Saksan armeija</a> oli aluksi menestyksekäs ja eteni syvälle Venäjälle lähelle Moskovaa vallaten <a href="/wiki/Valko-Ven%C3%A4j%C3%A4n_sosialistinen_neuvostotasavalta" title="Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta">Valko-Venäjän</a> ja <a href="/wiki/Ukrainan_sosialistinen_neuvostotasavalta" title="Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta">Ukrainan</a> sekä <a href="/wiki/Leningradin_piiritys" title="Leningradin piiritys">piirittäen Leningradin</a>. Saksa alkoi kuitenkin talven saapuessa kohdata tappioita <a href="/wiki/Moskovan_taistelu" title="Moskovan taistelu">Moskovan liepeillä</a>, ja sota kääntyi viimein sen tappioksi <a href="/wiki/Stalingradin_taistelu" title="Stalingradin taistelu">Stalingradin taistelussa</a> talvella 1942–1943.<a href="#cite_note-60">[60]</a> Neuvostoliiton kestettyä Saksan ensimmäisen hyökkäyksen <a href="/wiki/Yhdysvallat" title="Yhdysvallat">Yhdysvallat</a> alkoi tukea sitä runsaalla materiaaliavulla, mutta se joutui taistelemaan yksin Saksaa vastaan Euroopassa aina vuoteen 1944. Neuvostojoukot marssivat Itä-Euroopan läpi <a href="/wiki/Berliini" title="Berliini">Berliiniin</a> vuosina 1944–1945 ja <a href="/wiki/Berliinin_taistelu" title="Berliinin taistelu">valloittivat kaupungin</a> toukokuussa 1945. Neuvostoliiton miestappiot sodassa olivat valtavat: erään arvion mukaan 10,6 miljoonaa sotilasta ja 15,9 miljoonaa siviiliä,<a href="#cite_note-vadim-61">[61]</a> eli puolet koko toisen maailmansodan uhreista. Samoin maan talous ja infrastruktuuri tuhoutui taas pahan kerran.<a href="#cite_note-62">[62]</a> Neuvostoliitosta tuli kuitenkin sodan jälkeen <a href="/wiki/Suurvalta" title="Suurvalta">suurvalta</a>. <a href="/wiki/Puna-armeija" title="Puna-armeija">Puna-armeija</a> oli valloittanut Itä-Euroopan (mukaan lukien <a href="/wiki/Saksan_demokraattinen_tasavalta" title="Saksan demokraattinen tasavalta">Itä-Saksa</a>), joista tuli Stalinin vaikutuksesta Neuvostoliittoon myönteisesti suhtautuvia kansandemokratioita. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sodan_jälkeinen_Neuvostoliitto">Sodan jälkeinen Neuvostoliitto</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=13" title="Muokkaa osiota Sodan jälkeinen Neuvostoliitto" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=13" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodan jälkeinen Neuvostoliitto">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Neuvostoliitosta tuli vuonna 1949 maailman toinen ydinasevaltio. Se pyrki liittymään Natoon Euroopan vakauttamiseksi, mutta tämän epäonnistuttua perusti Itä-Eurooppaan oman <a href="/wiki/Varsovan_liitto" title="Varsovan liitto">Varsovan liittonsa</a>. Toista maailmansotaa seuranneen <a href="/wiki/Kylm%C3%A4_sota" title="Kylmä sota">kylmänä sotana</a> tunnetun kauden aikana Neuvostoliitto yritti levittää vaikutusvaltaansa maailmalle etenkin Yhdysvaltojen pyrkiessä patoamaan sitä. Tänä aikana Neuvostoliitto nousi maailman toiseksi supervallaksi.<a href="#cite_note-63">[63]</a> <a href="/wiki/Nikita_Hru%C5%A1t%C5%A1ov" title="Nikita Hruštšov">Nikita Hruštšov</a> nousi Neuvostoliiton johtoon Stalinin kuolemaa 1953 seuranneen valtakamppailun jälkeen. Hruštšov sanoutui jyrkästi irti stalinismista ja purki Stalinin henkilökultin. Ulkopolitiikassa alettiin puhua ”suojasäästä” ja ”rauhanomaisesta rinnakkaiselosta”. Neuvostoliitto pyrki saamaan entistä enemmän vaikutusvaltaa kolmannen maailman maissa.<a href="#cite_note-64">[64]</a> Kiinan kanssa ajauduttiin välirikkoon. <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Gagarin_in_Sweden.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/c/cc/Gagarin_in_Sweden.jpg" decoding="async" width="176" height="256" class="mw-file-element" data-file-width="176" data-file-height="256" /></a><figcaption><a href="/wiki/Juri_Gagarin" title="Juri Gagarin">Juri Gagarin</a>, ensimmäinen ihminen avaruudessa.</figcaption></figure> Hruštšovin aikana Neuvostoliitto laukaisi ensimmäisenä maana maata kiertävän <a href="/wiki/Satelliitti" title="Satelliitti">satelliitin</a>, joka tunnettiin nimellä <a href="/wiki/Sputnik_1" title="Sputnik 1">Sputnik 1</a>, ja venäläinen <a href="/wiki/Kosmonautti" title="Kosmonautti">kosmonautti</a> <a href="/wiki/Juri_Gagarin" title="Juri Gagarin">Juri Gagarin</a> lensi ensimmäisenä ihmisenä avaruuteen kiertäen maapallon <a href="/wiki/Vostok_1" title="Vostok 1">Vostok 1</a> -aluksessa vuonna 1961. Jännite Yhdysvaltain kanssa kasvoi uudelleen, kun maat kiistelivät ydinohjusten sijoittamisesta <a href="/wiki/Turkki" title="Turkki">Turkkiin</a> ja <a href="/wiki/Kuuba" title="Kuuba">Kuubaan</a>. <a href="/wiki/Kuuban_ohjuskriisi" title="Kuuban ohjuskriisi">Kuuban ohjuskriisi</a> 1962 oli laukaista ydinsodan. Hruštšovin syrjäyttämistä seurasi jälkeen kollektiivisen johdon aika, kunnes <a href="/wiki/Leonid_Bre%C5%BEnev" title="Leonid Brežnev">Leonid Brežnevistä</a> tuli 1970-luvun alussa maan johtohahmo. Hänen aikanaan talouskehitys pysähteli ja maa juuttui <a href="/wiki/Afganistanin_sota" title="Afganistanin sota">Afganistanin sotaan</a>. Tyytymättömyys sotaa kohti kasvoi, kunnes neuvostojoukot vetäytyivät vuonna 1989.<a href="#cite_note-65">[65]</a> Vuodesta 1985 eteenpäin <a href="/wiki/Mihail_Gorbat%C5%A1ov" title="Mihail Gorbatšov">Mihail Gorbatšov</a> aloitti poliittisen avoimuuden kampanjan <a href="/wiki/Glasnost" title="Glasnost">glasnostin</a> ja talouden uudelleenrakentamisen <a href="/wiki/Perestroika" title="Perestroika">perestroikan</a> valtion <a href="/wiki/Modernisaatio" title="Modernisaatio">modernisoimiseksi</a>.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Neuvostoliiton kansantalous oli arvioitu 1970-luvulla maailman toiseksi suurimmaksi, ja 1980-luvulla se jatkoi kasvuaan.<a href="#cite_note-66">[66]</a> Viimeisinä vuosinaan neuvostotalous kärsi tavaroiden puutteesta kaupoissa, suurista budjettivajeista ja rahantarjonnan myötä nousseesta inflaatiosta.<a href="#cite_note-67">[67]</a> Avoimuus merkitsi etnisten jännitteiden kiristymistä eri puolilla Neuvostoliittoa. Varsinkin Baltian maat, jotka oli pakolla liitetty Neuvostoliittoon, olivat avoimesti valmiita jättämään liiton.<a href="#cite_note-68">[68]</a> Sen pelastamiseksi laadittiin <a href="/wiki/Uusi_liittosopimus" title="Uusi liittosopimus">Uusi liittosopimus</a>, joka toteutuessaan olisi hajauttanut Neuvostoliiton ”suvereenien valtioiden liitoksi”. Vuoden 1991 elokuussa syntyi <a href="/wiki/Neuvostoliiton_vallankaappausyritys_1991" title="Neuvostoliiton vallankaappausyritys 1991">vallankaappausyritys</a> Gorbatšovia vastaan. Sen tarkoituksena oli säilyttää Neuvostoliitto, mutta se johtikin lopulta liittouman purkautumiseen useiden tasavaltojen julistauduttua itsenäisiksi keskusvallasta. Venäjän neuvostotasavaltaa johtanut <a href="/wiki/Boris_Jeltsin" title="Boris Jeltsin">Boris Jeltsin</a> julisti kommunistien vallan päättyneeksi<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">milloin?</a>. Neuvostoliitto hajosi 15 itsenäiseksi valtioksi joulukuussa 1991. Jeltsin oli äänestetty presidentiksi kesäkuussa 1991 Venäjän neuvostotasavallan ensimmäisissä presidentinvaaleissa.<a href="#cite_note-69">[69]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Venäjän_federaation_aika">Venäjän federaation aika</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=14" title="Muokkaa osiota Venäjän federaation aika" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=14" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Venäjän federaation aika">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Neuvostoliiton hajoamisen aikana ja sen jälkeen tehtiin pitkälle meneviä talousreformeja, kuten laajoja yksityistämisohjelmia sekä markkinoiden ja kaupan vapauttamista. Tänä aikana Venäjän talous ajautui suureen kriisin. Tätä aikakautta kuvastivat tuotannon raju supistuminen (teollisuustuotanto puolittui) sekä bruttokansantuotteen pieneneminen noin 50 prosentilla vuosien 1990 ja 1995 välillä.<a href="#cite_note-70">[70]</a><a href="#cite_note-OECD-71">[71]</a> Lokakuussa 1991 Jeltsin ilmoitti, että Venäjä ottaa käyttöönsä rajun <a href="/wiki/%C5%A0okkiterapia" title="Šokkiterapia">šokkiterapiaksi</a> kutsutun talousuudistusohjelman, jota Yhdysvallat ja <a href="/wiki/Kansainv%C3%A4linen_valuuttarahasto" title="Kansainvälinen valuuttarahasto">Kansainvälinen valuuttarahasto</a> suosittelivat.<a href="#cite_note-72">[72]</a><a href="#cite_note-73">[73]</a> Hintojen säätely lakkautettiin ja yksityistäminen aloitettiin. Miljoonat ihmiset putosivat köyhyyteen. Maailmanpankin mukaan Neuvostoliiton ajan lopussa 1,5 prosenttia ihmisistä eli köyhyydessä kun taas vuoden 1993 puolivälissä peräti 39–49 prosenttia väestöstä oli köyhiä.<a href="#cite_note-worldbank-74">[74]</a> Palkkojen maksujen viivästymisestä tuli pysyvä ongelma, kun miljoonien ihmisten palkat maksettiin kuukausia tai jopa vuosia myöhässä. Venäjä sai vastuulleen Neuvostoliiton ulkoisen velan maksamisen, vaikka sen väestö oli vain puolet Neuvostoliiton väestöstä.<a href="#cite_note-75">[75]</a> Yksityistäminen siirsi yritysten johtamisen pois valtion toimielimiltä yksityishenkilöiden ryhmille, joilla oli yhteyksiä sekä hallitukseen että <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_mafia" title="Venäjän mafia">Venäjän mafiaan</a>. Väkivaltaiset rikollisryhmät saivat usein haltuunsa valtionyritykset käyttäen salamurhia ja kiristystä. Hallituksen virkamiesten korruptiosta tuli osa päivittäistä elämää. Monet vastarikastuneet gangsterit ja liikemiehet siirsivät miljardiomaisuuksiaan rahassa ja muussa muodossa ulos maasta, joka tarkoitti valtavaa pääomapakoa.<a href="#cite_note-76">[76]</a> Äkillinen ja pitkä lama lamautti laajemmin koko yhteiskuntaa. Sosiaalipalvelut romahtivat, syntyvyysaste putosi ja kuolleisuusaste ampaisi rajuun nousuun. 1990-luvun alku ja keskivaiheet olivat laittomuuksien aikaa. Rikollisjengit ja järjestäytynyt rikollisuus sekä murhat ja muut väkivaltarikokset riistäytyivät hallinnasta.<a href="#cite_note-sokolov-77">[77]</a> Vuonna 1993 maa ajautui <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_perustuslaillinen_kriisi_1993" title="Venäjän perustuslaillinen kriisi 1993">perustuslailliseen kriisiin</a>, joka oli Moskovan rajuin sisäinen taistelu Lokakuun vallankumouksen jälkeen.<a href="#cite_note-78">[78]</a> Presidentti Jeltsin hajotti parlamentin laittomasti<a href="#cite_note-79">[79]</a> sen vastustaessa hänen aikeitaan keskittää valtaa ja kiihdyttää epäsuosittuja <a href="/wiki/Uusliberalismi" title="Uusliberalismi">uusliberalistisia</a> uudistuksia; vastauksena lainsäädäntövallan edustajat sulkivat itsensä valkoisen talon sisään, erottivat Jeltsinin ja valitsivat uuden presidentin. Seurasi suuria protesteja Jeltsiniä vastaan ja satoja kuoli väkivaltaisuuksissa. Asevoimat tukenaan Jeltsin lähetti armeijan ottamaan haltuunsa Venäjän parlamentin Valkoinen talo ja häätämään sen puolustajat. Armeija hoiti tehtävän panssarivaunujen ja tykistön avulla ja ajoi kansanedustajat ulos. Kriisin jälkeen maalle säädettiin uusi presidenttivaltainen perustuslaki, joka hyväksyttiin kansanäänestyksessä 12. joulukuuta 1993.<a href="#cite_note-ProjektiPutin-80">[80]</a> Perustuslaki loi myös nykyisen kaksikamarisen parlamentin.<a href="#cite_note-81">[81]</a> 1990-lukua leimasivat aseistetut etniset konfliktit Pohjois-Kaukasuksella. Konflikteissa oli kyse islamistien kapinasta federaation valtaa vastaan (etenkin <a href="/wiki/T%C5%A1et%C5%A1enia" title="Tšetšenia">Tšetšeniassa</a>) tai paikallisten ryhmien välisistä etnisistä tai klaanien kahinoista (kuten <a href="/wiki/Pohjois-Ossetia-Alania" title="Pohjois-Ossetia-Alania">Pohjois-Ossetia-Alaniassa</a> <a href="/wiki/Osseetit" title="Osseetit">osseettien</a> ja <a href="/wiki/Inguu%C5%A1it" title="Inguušit">inguušien</a> välillä tai eri klaanien välillä Tšetšeniassa). 1990-luvun alussa tšetšeeniseparatistit julistivat maan itsenäiseksi, jonka jälkeen alueella on käyty katkottaista <a href="/wiki/Sissisota" title="Sissisota">sissisotaa</a> (<a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_T%C5%A1et%C5%A1enian_sota" title="Ensimmäinen Tšetšenian sota">Ensimmäinen Tšetšenian sota</a>, <a href="/wiki/Toinen_T%C5%A1et%C5%A1enian_sota" title="Toinen Tšetšenian sota">Toinen Tšetšenian sota</a>) tšetšeenien kapinallisryhmien sekä Venäjän armeijan välillä.<a href="#cite_note-nuff-82">[82]</a> Separatistien terroristihyökkäykset siviileitä vastaan, kuten <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kerrostalopommit" title="Venäjän kerrostalopommit">Venäjän kerrostalopommit</a>, <a href="/wiki/Moskovan_teatterikaappaus" title="Moskovan teatterikaappaus">Moskovan teatterikaappaus</a> ja <a href="/wiki/Beslanin_koulukaappaus" title="Beslanin koulukaappaus">Beslanin koulukaappaus</a> tappoivat satoja ihmisiä ja aiheuttivat huomiota maailmalla. Tšetšenian sodissa kuoli joidenkin arvioiden mukaan pari sataatuhatta ihmistä ja niihin liittyi paljon siviileitä vastaan kohdistettuja julmuuksia ja muita sotarikoksia. Presidentin ympärille syntyi ”perheeksi” kutsuttu sisäpiiri. Käyttöön otettiin <a href="/wiki/Uudissana" title="Uudissana">uudissana</a> ”<a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_oligarkit" title="Venäjän oligarkit">oligarkki</a>”, joka tarkoittaa poliittista valtaa käyttäneitä suurliikemiehiä, jotka näin pyrkivät edelleen edistämään rikastumistaan. Suuret budjettivajeet sekä <a href="/wiki/Aasian_talouskriisi" title="Aasian talouskriisi">Aasian talouskriisi</a> saivat aikaan vuonna 1998 Venäjän talouskriisin,<a href="#cite_note-83">[83]</a> joka supisti maan BKT:ta entisestään.<a href="#cite_note-OECD-71">[71]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Putin_vallassa">Putin vallassa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=15" title="Muokkaa osiota Putin vallassa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=15" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Putin vallassa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Vladimir_Putin_23_April_2008-3.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Vladimir_Putin_23_April_2008-3.jpg/250px-Vladimir_Putin_23_April_2008-3.jpg" decoding="async" width="250" height="167" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Vladimir_Putin_23_April_2008-3.jpg/375px-Vladimir_Putin_23_April_2008-3.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2a/Vladimir_Putin_23_April_2008-3.jpg 2x" data-file-width="500" data-file-height="334" /></a><figcaption>Medvedev (vasemmalla) ja Putin 2008.</figcaption></figure> Vuosituhannen viimeisenä päivänä (1999) presidentti Jeltsin erosi presidentin tehtävistään ja jätti paikan äskettäin nimitetylle pääministerille, <a href="/wiki/Vladimir_Putin" title="Vladimir Putin">Vladimir Putinille</a>, joka voitti vuoden 2000 presidentinvaalit. Putin lisäsi suosiotaan <a href="/wiki/Toinen_T%C5%A1et%C5%A1enian_sota" title="Toinen Tšetšenian sota">toisen Tšetšenian sodan</a> voitolla, vaikka ajoittainen väkivalta jatkuu alueella edelleen. Korkeat öljyn hinnat ja heikko valuutta yhdistettynä kasvavaan kotimaiseen kysyntään, kulutukseen ja investointeihin asettivat Venäjän talouden tähän päivään jatkuneelle kasvu-uralle, nostaen ihmisten materiaalista elintasoa ja lisäten Venäjän painoarvoa kansainvälisessä politiikassa. Putinin kaudella merkittävimpiä luonnonvaroja, kuten öljyn ja maakaasuntuotanto palautettiin valtion hallintaan ja muutama vaikutusvaltaisimmista oligarkeista menetti omaisuutensa. Putin keskitti myös valtaa takaisin Moskovaan mm. poistamalla alueiden kuvernöörien suorat vaalit.<a href="#cite_note-84">[84]</a> Putin on saanut länsimaista paljon kritiikkiä uudistustensa epädemokraattisiksi katsotuista piirteistä.<a href="#cite_note-85">[85]</a> Putinin Venäjää on arvosteltu erityisesti median vapauden polkemisesta. Esimerkiksi <a href="/wiki/Freedom_House" title="Freedom House">Freedom House</a> -järjestön mukaan hallitus on rajoittanut uutisointia säätämillään laeilla ja toimittajat ovat joutuneet väkivallan ja uhkailun kohteeksi.<a href="#cite_note-86">[86]</a> <a href="/wiki/Toimittajat_ilman_rajoja" title="Toimittajat ilman rajoja">Toimittajat ilman rajoja</a> -järjestön 169 maata kattavassa lehdistönvapausindeksissä Venäjä oli vuonna 2010 sijalla 140.<a href="#cite_note-freedom-87">[87]</a> Putinin kaudella kasvanut vakaus, järjestyksen paluu ja talouden edistys tekivät hänestä kuitenkin kotimaassaan suositun<a href="#cite_note-88">[88]</a> sekä toivat tunnustusta myös ulkomailta.<a href="#cite_note-89">[89]</a> Vuonna 2008 käyty <a href="/wiki/Georgian_sota" title="Georgian sota">Georgian sota</a> päättyi ranskalaisten välittämään rauhansopimukseen ja Venäjän sotilaallisen läsnäoloon Abhasiassa ja <a href="/wiki/Etel%C3%A4-Ossetia" title="Etelä-Ossetia">Etelä-Ossetiassa</a>.<a href="#cite_note-90">[90]</a> Georgia viivästytti Venäjän liittymistä WTO:n vuoteen 2011 asti.<a href="#cite_note-BBCTL-91">[91]</a> Entinen miljonääri <a href="/wiki/Mihail_Hodorkovski" title="Mihail Hodorkovski">Mihail Hodorkovski</a> tuomittiin vankilaan talousrikoksista 2005 ja 2010, mutta armahdettiin vuoden 2013 lopulla.<a href="#cite_note-BBCTL-2-92">[92]</a> <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_presidentinvaali_2008" title="Venäjän presidentinvaali 2008">Vuoden 2008 presidentinvaaleissa</a> presidentiksi nousi <a href="/wiki/Dmitri_Medvedev" title="Dmitri Medvedev">Dmitri Medvedev</a> ja Putin siirtyi pääministerin paikalle. Medvedevin kaudella suhteet Yhdysvaltoihin lämpenivät.<a href="#cite_note-BBCTL-91">[91]</a> Medvedevin julkisia esiintymisiä seurattiin ulkomailla tarkkaan etsien mahdollista omaa linjanvetoa eroon Putinin varjosta. Tällaista ei juurikaan havaittu, eikä monillekaan tullut yllätyksenä, kun Putin ilmoitti asettuvansa ehdolle vuoden 2012 vaaleihin.<a href="#cite_note-BBCCP-93">[93]</a> Putinin valintaa seurasivat opposition mielenosoitukset.<a href="#cite_note-BBCTL-91">[91]</a> Venäjän politiikka kehittyi 2010-luvulla yhä itsevaltaisempaan, vanhoillisempaan suuntaan, jossa ortodoksinen maa asettui yhä näkyvämmin länsimaita vastaan.<a href="#cite_note-94">[94]</a> Venäjän hallintoa ajoi länttä ja demokratiaa vastaan pelko mahdollisesta lännen ajamasta opposition vallankumouksesta tai muusta <a href="/wiki/Moskovan_Kreml" title="Moskovan Kreml">Kremlin</a> kaatavasta vallanvaihdoksesta.<a href="#cite_note-95">[95]</a> <a href="#cite_note-96">[96]</a><a href="#cite_note-97">[97]</a> Mahdollisen vallankumouksen vastatoimet itsessään uhkasivat laukaista niitä vastaan suuntautuvan protestivallankumouksen.<a href="#cite_note-Nimetön-pNlc-1-98">[98]</a> Kun Putin palasi presidentiksi toukokuussa 2012, Venäjän hallinto siirtyi yhä autoritaarisemmalle linjalle. Protestien aikaansaama poliittinen liberalisointi valjastettiin nopeasti osaksi Kremlin manipulatiivisia hallintamenetelmiä, joita kutsutaan Venäjällä »poliittiseksi teknologiaksi.»Uusien puolueiden rekisteröintiä helpotettiin, minkä ansiosta presidentinhallinto on voinut hyödyntää pseudopuolueita opposition äänten hajottamiseen. Ehdokkaiden rekisteröinnissä hallinto on sen sijaan säilyttänyt monopolin, jonka avulla liian vaaralliset ehdokkaat voidaan sulkea pois vaaleista. Toimenpiteet ovat osaltaan marginalisoineet poliittisen kilpailun minimiin valtapuolue Yhtenäisen Venäjän hyväksi. Kremlin vaikeudet kuitenkin jatkuivat ja presidentin kannatus laski loppuvuoteen 2013 saakka. Vasta <a href="/wiki/Krimin_miehitys_2014" title="Krimin miehitys 2014">Krimin valtaus</a> helmi-maaliskuussa 2014 muutti asetelmat tyystin.<a href="#cite_note-:2-99">[99]</a> Vuonna 2013 Kreml laati lain, jonka pohjalta monia järjestöjä voitiin julistaa ulkomaisiksi agenteiksi. <a href="#cite_note-Nimetön-pNlc-1-98">[98]</a> Tätä täydennettiin myöhemmin lailla "ei-toivotuista" järjestöistä.<a href="#cite_note-100">[100]</a> <a href="/wiki/Ukrainan_vallankumous_2014" title="Ukrainan vallankumous 2014">Vuonna 2014 Ukrainan vallankumousta</a> seuranneina päivinä Venäjä teki sotilaallisen intervention <a href="/wiki/Ven%C3%A4l%C3%A4iset" title="Venäläiset">venäläisenemmistöiselle</a> <a href="/wiki/Krimin_niemimaa" class="mw-redirect" title="Krimin niemimaa">Krimin niemimaalle</a><a href="#cite_note-101">[101]</a> ja liitti sen itseensä. Sotilasmiehityksen aikana tehdyn alueliitoksen perusteluja ja liitoksen juridista oikeutusta ei juurikaan ole hyväksytty kansainvälisessä yhteisössä. Esimerkiksi <a href="/wiki/YK" class="mw-redirect" title="YK">Yhdistyneiden kansakuntien</a> yleiskokous piti Venäjän alueella järjestämää kansanäänestystä oikeudellisesti mitättömänä selkein numeroin ja monet maat asettivat talouspakotteet Venäjälle joka asetti puolestaan vastapakotteita.<a href="#cite_note-yk-tuomitsee-102">[102]</a> Helmikuussa 2015 oppositiopoliitikko <a href="/wiki/Boris_Nemtsov" title="Boris Nemtsov">Boris Nemtsov</a> ammuttiin kuoliaaksi ohiajaneesta autosta Moskovassa. Nemtsov oli presidentti Vladimir Putinin vaikutusvaltainen ja äänekäs arvostelija. Hän kritisoi muun muassa Venäjän roolia Ukrainan kriisissä, maan talouden heikkoa tilaa ja Sotšin olympialaisten korruptiota. Nemtsovilla oli keskeinen rooli kahden muun oppositiopoliitikon, <a href="/wiki/Aleksei_Navalnyi" title="Aleksei Navalnyi">Aleksei Navalnyin</a> ja <a href="/wiki/Garri_Kasparov" title="Garri Kasparov">Garri Kasparovin</a> kanssa, kun Moskovassa järjestettiin jättimielenosoituksia vuonna 2011 ennen Putinin paluuta presidentiksi.<a href="#cite_note-103">[103]</a> Tapahtuma muistutti monien mielestä hallintoa voimakkaasti kritisoineen tunnetun journalistin <a href="/wiki/Anna_Politkovskaja" title="Anna Politkovskaja">Anna Politkovskajan</a> murhaa vuonna 2006.<a href="#cite_note-104">[104]</a> Venäjä on ollut keskeinen sotilaallinen toimija Syyriassa syyskuusta 2015, jolloin se lähetti <a href="/wiki/Syyrian_sis%C3%A4llissota_ja_Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Syyrian sisällissota ja Venäjä">joukkojaan</a> Syyrian presidentin <a href="/wiki/Ba%C5%A1ar_al-Assad" title="Bašar al-Assad">Bashar al-Assadin</a> tueksi <a href="/wiki/Syyrian_sis%C3%A4llissota" title="Syyrian sisällissota">Syyrian sisällissodassa</a>. Se oli tukenut Assadia jo aiemmin, mutta Venäjän pommitukset käänsivät sodan suunnan al-Assadin eduksi.<a href="#cite_note-:3-105">[105]</a> Vladimir Putin valittiin jälleen presidentiksi <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_presidentinvaali_2018" title="Venäjän presidentinvaali 2018">vuoden 2018 vaaleissa</a> 76,69 prosentin kannatuksella<a href="#cite_note-106">[106]</a> Kesällä 2018 hallitus esitti eläkeiän nostamista asteittain useilla vuosilla. Taktiikka oli perinteinen: uutinen kerrottiin jalkapallon MM-kisojen avauspäivänä, Putin pysyi erossa epäsuositusta uudistuksesta, vastuu oli hallituksella ja tämän jälkeen presidentti selitti televisioidussa puheessa uudistuksen välttämättömyyttä.<a href="#cite_note-:2-99">[99]</a> Tammikuussa 2020 Venäjän uudeksi pääministeriksi tul<a href="/wiki/Mihail_Mi%C5%A1ustin" title="Mihail Mišustin">i Mihail Vladimirovitš Mišustin</a>, joka seurasi pääministerinä vuodesta 2012 toiminutta Dmitri Medvedeviä.<a href="#cite_note-107">[107]</a> Tarkkailijoiden mielestä Putin pyrki vuoden 2020 perustuslain uudistuksella takertumaan valtaan.<a href="#cite_note-108">[108]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Politiikka_ja_hallinto">Politiikka ja hallinto</h2>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=16" title="Muokkaa osiota Politiikka ja hallinto" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=16" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Politiikka ja hallinto">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <table style="" class="metadata plainlinks ambox ambox-merge"> <tbody><tr> <td class="ambox-image"><div style="width:52px;text-align:center"> <a href="/wiki/Tiedosto:Splitsection.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Splitsection.svg/50px-Splitsection.svg.png" decoding="async" width="50" height="25" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Splitsection.svg/75px-Splitsection.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/ea/Splitsection.svg/100px-Splitsection.svg.png 2x" data-file-width="40" data-file-height="20" /></a></div> </td> <td class="ambox-text">Tämä osio pitäisi jakaa uudeksi artikkeliksi nimeltä <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4n_politiikka&action=edit&redlink=1" class="new" title="Venäjän politiikka (sivua ei ole)">Venäjän politiikka</a>. Lisätietoja saattaa olla artikkelin <a href="/wiki/Keskustelu:Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Keskustelu:Venäjä">keskustelusivulla</a>. </td></tr></tbody></table> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Putin-portraits-1614.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/53/Putin-portraits-1614.jpg/250px-Putin-portraits-1614.jpg" decoding="async" width="250" height="188" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/53/Putin-portraits-1614.jpg/375px-Putin-portraits-1614.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/53/Putin-portraits-1614.jpg/500px-Putin-portraits-1614.jpg 2x" data-file-width="2048" data-file-height="1536" /></a><figcaption>Toimistoihin tarkoitettuja <a href="/wiki/Putin" class="mw-redirect" title="Putin">Putinin</a> kuvia vuonna 2006 venäläisessä kaupassa.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Venäjä_valtiona">Venäjä valtiona</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=17" title="Muokkaa osiota Venäjä valtiona" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=17" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Venäjä valtiona">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Venäjän <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_perustuslaillinen_kriisi_1993" title="Venäjän perustuslaillinen kriisi 1993">perustuslaillisen kriisin</a> jälkeen 12. joulukuuta 1993 suoritetussa kansanäänestyksessä hyväksytyn nykyisen perustuslain mukaan Venäjä on <a href="/wiki/Semipresidentialismi" title="Semipresidentialismi">semipresidentiaalinen</a> <a href="/wiki/Liittovaltio" title="Liittovaltio">liittovaltio</a>, jossa <a href="/wiki/Presidentti" title="Presidentti">presidentti</a> on <a href="/wiki/Valtionp%C3%A4%C3%A4mies" title="Valtionpäämies">valtionpäämies</a><a href="#cite_note-109">[109]</a> ja <a href="/wiki/P%C3%A4%C3%A4ministeri" title="Pääministeri">pääministeri</a> on hallituksen johtaja. Liittovaltio on rakennettu edustuksellisen demokratian periaatteiden mukaan. Hallintoa säädellään <a href="/wiki/Vallanjako-oppi" title="Vallanjako-oppi">vallan kolmijako -opin</a> mukaan perustuslain määrittelemällä tavalla. Perustuslaki toimii maan ylimpänä laillisena dokumenttina sekä <a href="/wiki/Yhteiskuntasopimus" title="Yhteiskuntasopimus">yhteiskuntasopimuksena</a> maan kansalaisille. Liittovaltion valtiovalta jaetaan kolmeen haaraan: <ul><li>Lainsäädäntövalta: kaksikamariseen <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_liittokokous" title="Venäjän liittokokous">liittokokoukseen</a> (parlamenttiin), joka koostuu 450-jäsenisestä valtionduumasta (alempi kamari) sekä liittoneuvostosta (ylempi kamari), säätää liittovaltion lain, julistaa sodan, hyväksyy valtiosopimukset, omaa budjettivallan, sekä omaa vallan asettaa hallituksen jäseniä virkasyytteeseen ja erottaa heidät virastaan. Duuman edustajat valitaan maanlaajuisilta listoilta <a href="/wiki/Suhteellinen_vaalitapa" title="Suhteellinen vaalitapa">suhteellisella vaalilla</a>. Parlamenttiedustajien kaudet ovat neljän vuoden mittaisia. Liittoneuvoston 176 jäsentä käsittävät kaksi jäsentä kultakin Venäjän 89 alueelta.</li> <li>Toimeenpanovalta: Presidentti on puolustusvoimain ylipäällikkö, voi veto-oikeudellaan kumota lakialoitteita, sekä nimittää ministeriön ja muut virkamiehet, jotka hallinnoivat ja saattavat voimaan liittovaltion lakeja ja politiikkaa.</li> <li>Tuomiovalta: Perustuslaillinen tuomioistuin, korkein oikeus, ja ylin välimiesoikeus sekä alemmat liittovaltion tuomioistuimet, joiden tuomarit ovat presidentin suosituksesta liittoneuvoston nimittämiä, tulkitsevat lakeja ja voivat kumota lakeja, joita ne pitävät perustuslain vastaisina.</li></ul> Perustuslaillinen oikeus perustuu perustuslain mukaan kaikkien kansalaisten tasavertaisuuteen,<a href="#cite_note-110">[110]</a> tuomarit ovat itsenäisiä ja vain lain itsensä alaisia,<a href="#cite_note-111">[111]</a> oikeudenkäynnit ovat avoimia ja syytetylle taataan puolustus.<a href="#cite_note-112">[112]</a> Vuodesta 1996 lähtien Venäjä on jättänyt kuolemanrangaistuksen pois käytöstä, joskaan sitä ei ole lailla kumottu. Kansa äänestää presidentin kuuden vuoden kaudeksi<a href="#cite_note-113">[113]</a> (sama presidentti ei saa olla virassa kolmea peräkkäistä kautta);<a href="#cite_note-114">[114]</a> Hallituksen ministeriöt koostuvat pääministeristä ja hänen avustajistaan, ministereistä ja muista valituista henkilöistä. Presidentti nimittää korkeimmat virkamiehet sekä <a href="/wiki/P%C3%A4%C3%A4ministeri" title="Pääministeri">pääministerin</a>. Myös valtionduuman on hyväksyttävä pääministerin nimitys. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Puolueet">Puolueet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=18" title="Muokkaa osiota Puolueet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=18" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Puolueet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Katso myös: <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_rekister%C3%B6idyt_puolueet" title="Venäjän federaation rekisteröidyt puolueet">Venäjän federaation rekisteröidyt puolueet</a></div></dd></dl> <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_duuman_vaalit_2016" title="Venäjän duuman vaalit 2016">Vuoden 2016 duuman vaaleissa</a> Putinin puolue <a href="/wiki/Yhten%C3%A4inen_Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Yhtenäinen Venäjä">Yhtenäinen Venäjä</a> sai 54,2 prosenttia äänistä ja 343 paikkaa. <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_kommunistinen_puolue" title="Venäjän federaation kommunistinen puolue">Venäjän federaation kommunistinen puolue</a> sai 13,4 prosenttia ja 42 paikkaa, <a href="/wiki/Vladimir_%C5%BDirinovski" title="Vladimir Žirinovski">Vladimir Žirinovskin</a> johtama <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_liberaalidemokraattinen_puolue" title="Venäjän liberaalidemokraattinen puolue">Venäjän liberaalidemokraattinen puolue</a> 13,4 prosenttia ja 39 paikkaa ja <a href="/wiki/Oikeudenmukainen_Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Oikeudenmukainen Venäjä">Oikeudenmukainen Venäjä</a> 6,22 prosenttia ja 23 paikkaa. Muut puolueet saivat yhteensä kolme edustajaa. <a href="/wiki/%C3%84%C3%A4nestysprosentti" title="Äänestysprosentti">Äänestysprosentti</a> oli 47,9.<a href="#cite_note-115">[115]</a> <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_duuman_vaalit_1999" title="Venäjän duuman vaalit 1999">Vuoden 1999 duuman vaaleissa</a> suurin puolue oli <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_kommunistinen_puolue" title="Venäjän federaation kommunistinen puolue">Venäjän federaation kommunistinen puolue</a>. <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_duuman_vaalit_2003" title="Venäjän duuman vaalit 2003">Vuoden 2003,</a> ja <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_duuman_vaalit_2007" title="Venäjän duuman vaalit 2007">vuoden 2007</a> ja <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_duuman_vaalit_2011" title="Venäjän duuman vaalit 2011">vuoden 2011 duuman vaaleissa</a> suurin puolue oli <a href="/wiki/Yhten%C3%A4inen_Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Yhtenäinen Venäjä">Yhtenäinen Venäjä</a>. Vaalijärjestelmää uudistettiin ennen 2007 vaaleja poistamalla listojen ulkopuoliset yhden edustajan <a href="/wiki/Enemmist%C3%B6vaali" title="Enemmistövaali">enemmistövaalipiirit</a> ja mahdollisuus äänestää kaikkia ehdokkaita vastaan. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Poliittinen_vapaus_ja_korruptio">Poliittinen vapaus ja korruptio</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=19" title="Muokkaa osiota Poliittinen vapaus ja korruptio" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=19" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Poliittinen vapaus ja korruptio">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Katso myös: <a href="/wiki/Ihmisoikeudet_Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4" title="Ihmisoikeudet Venäjällä">Ihmisoikeudet Venäjällä</a></div></dd></dl> Läntisten arvioiden mukaan Venäjän ihmisoikeustilanne on heikentynyt 2000-luvun aikana, ja valtion johdon asenne kansalaistoimintaa kohtaan on muuttunut epäluuloiseksi. Viranomaisten näkemyksen mukaan kansalaistoiminnan tehtävänä on tukea hallituksen politiikkaa. Riippumattomien järjestöjen toimintaa haittaa tiukka valvonta, joka jättää tilaa viranomaisten mielivallalle. Järjestöt jakautuvatkin viranomaisten silmissä ”rakentaviin” ja oppositiohenkisiin järjestöihin. Yhteistä kaikille itsenäisesti muodostuneille järjestöille on voimakas paikallisuuden korostaminen, jota on pidetty vastareaktiona aiemmalle neuvostoliittolaiselle keskittämiselle.<a href="#cite_note-116">[116]</a> Yhdysvaltain hallituksen rahoittaman <a href="/wiki/Freedom_House" title="Freedom House">Freedom Housen</a> mukaan vuonna 2018 Venäjä on ”ei vapaa” maa<a href="#cite_note-117">[117]</a>. Maailmanpankin ja World Justice Projectin arvion mukaan Venäjä kuuluu taloudelliseen tilanteeseensa nähden maailman heikoimpiin maihin lain noudattamisen ja poliittisen osallistumisen suhteen.<a href="#cite_note-118">[118]</a><a href="#cite_note-119">[119]</a> <a href="/wiki/Transparency_International" title="Transparency International">Transparency Internationalin</a> korruptioindeksillä vuonna 2017 Venäjä sijoittuu 135. sijalle kaikkiaan 180:stä arvioidusta maasta<a href="#cite_note-120">[120]</a>. Maailman rauhanindeksillä vuonna 2017 Venäjä sijoittuu 151. sijaille 163:sta arvioidusta maasta<a href="#cite_note-121">[121]</a>. <a href="/wiki/Toimittajat_ilman_rajoja" title="Toimittajat ilman rajoja">Toimittajat ilman rajoja -järjestön</a> vuoden 2017 lehdistönvapausindeksissä Venäjä sijoittuu sijalle 148 / 180<a href="#cite_note-122">[122]</a>. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Vapauksien_kehitys">Vapauksien kehitys</h4>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=20" title="Muokkaa osiota Vapauksien kehitys" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=20" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Vapauksien kehitys">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Freedom_House" title="Freedom House">Freedom Housen</a> vuoden 2022 raportin mukaan Venäjä ei ole vapaa maa.<a href="#cite_note-:17-123">[123]</a> Valta Venäjän <a href="/wiki/Autoritarismi" title="Autoritarismi">autoritaarisessa</a> poliittisessa järjestelmässä on keskittynyt presidentti <a href="/wiki/Vladimir_Putin" title="Vladimir Putin">Vladimir Putinin</a> käsiin. Uskollisten turvallisuusjoukkojen, alistuvan oikeuslaitoksen, hallitun mediaympäristön ja hallitsevasta puolueesta ja taipuvista oppositioryhmistä koostuvan lainsäädännön ansiosta <a href="/wiki/Kreml" title="Kreml">Kreml</a> pystyy manipuloimaan vaaleja ja tukahduttamaan aidon erimielisyyden. Rehottava <a href="/wiki/Korruptio_Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4" title="Korruptio Venäjällä">korruptio</a> helpottaa yhteyksien välittymistä valtion virkamiesten ja järjestäytyneiden rikollisryhmien välillä.<a href="#cite_note-:17-123">[123]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Ulkopoliittiset_suhteet">Ulkopoliittiset suhteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=21" title="Muokkaa osiota Ulkopoliittiset suhteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=21" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ulkopoliittiset suhteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Katso myös: <a href="/wiki/Suomen_ja_Ven%C3%A4j%C3%A4n_suhteet" title="Suomen ja Venäjän suhteet">Suomen ja Venäjän suhteet</a></div></dd></dl> Kansainvälisessä oikeudessa Venäjän federaation katsotaan perineen Neuvostoliiton oikeussubjektin aseman.<a href="#cite_note-uk-124">[124]</a> Venäjä jatkaa NL:n kansainvälisten sitoumusten täyttämistä ja sai myös NL:n pysyvän paikan <a href="/wiki/Yhdistyneiden_kansakuntien_turvallisuusneuvosto" title="Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto">YK:n turvallisuusneuvostossa</a>, jäsenyydet muissa kansainvälisissä järjestöissä, NL:n oikeudet ja velvollisuudet kansainvälisissä sopimuksissa sekä sen omistukset ja velat.<a href="#cite_note-125">[125]</a> YK:n turvallisuusneuvoston pysyvänä jäsenmaana Venäjällä on keskeinen rooli kansainvälisessä turvallisuuspolitiikassa. Se on osallistunut kansainvälisten konfliktien selvittelyyn osallistumalla esimerkiksi Lähi-idän kvartettiin, kuuden osapuolen neuvotteluihin <a href="/wiki/Korean_demokraattinen_kansantasavalta" title="Korean demokraattinen kansantasavalta">Pohjois-Korean</a> kanssa, <a href="/wiki/Kosovon_sota" title="Kosovon sota">Kosovon sodan</a> selvittelyyn ja ydinaseiden leviämistä koskevaan politiikkaan. Venäjä on <a href="/wiki/Euroopan_turvallisuus-_ja_yhteisty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6" title="Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö">Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön</a> ja <a href="/wiki/APEC" class="mw-redirect" title="APEC">APECin</a> jäsen. Venäjällä on johtava asema alueellisissa järjestöissä, kuten <a href="/wiki/Itsen%C3%A4isten_valtioiden_yhteis%C3%B6" title="Itsenäisten valtioiden yhteisö">Itsenäisten valtioiden yhteisössä</a>, <a href="/wiki/Euraasian_talousyhteis%C3%B6" title="Euraasian talousyhteisö">Euraasian talousyhteisössä</a>, <a href="/wiki/Kollektiivinen_turvallisuusj%C3%A4rjest%C3%B6" title="Kollektiivinen turvallisuusjärjestö">Kollektiivisessa turvallisuusjärjestössä</a>, sekä <a href="/wiki/Shanghain_yhteisty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6" title="Shanghain yhteistyöjärjestö">Shanghain yhteistyöjärjestössä</a>. Presidentti <a href="/wiki/Dmitri_Medvedev" title="Dmitri Medvedev">Dmitri Medvedev</a> on suosinut eri tavoin strategista kumppanuutta ja läheistä integraatiota, mikä näkyy esimerkiksi EU:n ja Venäjän ”yhteisten tilojen” yhteistyöhankkeessa.<a href="#cite_note-126">[126]</a> Venäjä on kehittänyt neuvostoliittoaikaista ystävällisemmät, joskin edelleen varsin epävakaat suhteet <a href="/wiki/Nato" title="Nato">Natoon</a>. Venäjän ja Naton välille perustettiin komissio vuonna 2002 mahdollistamaan 26 sotilasliiton valtion ja Venäjän tasaväkisen kumppanuuden yhteisten päämäärien tavoittelua varten.<a href="#cite_note-127">[127]</a> Venäjällä on diplomaattisuhteet 178 maahan<a href="#cite_note-128">[128]</a>. Sen suhteellisen suureen <a href="/wiki/Luettelo_Ven%C3%A4j%C3%A4n_diplomaattisista_edustustoista" title="Luettelo Venäjän diplomaattisista edustustoista">diplomaattiseen verkostoon</a> kuuluu 143 suurlähetystöä, 87 konsulaattia ja 12 muuta diplomaattista asemapaikkaa 145:ssä maassa<a href="#cite_note-129">[129]</a>. Lähetystöjensä kautta Venäjä lähettää <a href="/wiki/Vakoilu" title="Vakoilu">tiedustelu-upseereita</a> peitetehtäviin: esimerkiksi Britanniaan noin 30<a href="#cite_note-130">[130]</a> – <a href="/wiki/MI5" class="mw-redirect" title="MI5">MI5</a>:n johtajan mukaan saman verran kuin kylmän sodan vuosina.<a href="#cite_note-131">[131]</a> <a href="/wiki/Ruotsi" title="Ruotsi">Ruotsissa</a> <a href="/wiki/Ruotsin_turvallisuuspoliisi" title="Ruotsin turvallisuuspoliisi">Säpo</a> arvioi vuonna 2024, että Venäjän vakoilu on suurin uhka Ruotsin turvallisuudelle<a href="#cite_note-132">[132]</a>. Venäjä värvää Ruotsissa agentteja ja harjoittaa salakuuntelua.<a href="#cite_note-133">[133]</a> Säpo arvioi vuosina 2015 ja 2021, että noin kolmannes Venäjän diplomaateista Ruotsissa työskentelee peitetehtävissä<a href="#cite_note-134">[134]</a><a href="#cite_note-135">[135]</a>. Suomessa Venäjän tiedusteluorganisatio on <a href="/wiki/Suojelupoliisi" title="Suojelupoliisi">Suojelupoliisin</a> mukaan "aktiivinen"<a href="#cite_note-136">[136]</a>. Supon arvion mukaan kolmasosa <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_Helsingin-suurl%C3%A4hetyst%C3%B6" title="Venäjän Helsingin-suurlähetystö">Venäjän lähetystön</a> diplomaateista on todellisuudessa tiedustelu-upseereita.<a href="#cite_note-137">[137]</a> <a href="/wiki/Maanpuolustuskorkeakoulu" title="Maanpuolustuskorkeakoulu">Maanpuolustuskorkeakoulun</a> erikoistutkija arvioi, että Venäjällä on Suomessa parikymmentä tiedustelu-upseeria Suomen suurlähetystössä ja konsulaateissa; useita matkustavia tiedustelu-upseereja; sekä Venäjän hyväksi toimivia Suomen kansalaisia<a href="#cite_note-138">[138]</a>. Venäjän ulkopolitiikasta päättää presidentti ja sitä toteuttaa <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_ulkoministeri%C3%B6" class="mw-redirect" title="Venäjän ulkoministeriö">maan ulkoministeriö</a>.<a href="#cite_note-139">[139]</a> Putinin ulkopolitiikan keskeinen toteuttaja on ollut maan erittäin pitkäaikainen ulkoministeri, maaliskuusta 2004 yhtäjaksoisesti Venäjän ulkoministerinä toiminut <a href="/wiki/Sergei_Lavrov" title="Sergei Lavrov">Sergei Lavrov.</a><a href="#cite_note-140">[140]</a> Huhtikuussa 2018 hän sanoi haastattelussa, että Venäjän ja lännen suhteet ovat nyt huonommat kuin kylmän sodan aikana. Erityisen jyrkästi hän kritisoi lännen Venäjälle asettamia talouspakotteita.<a href="#cite_note-141">[141]</a> <a href="/wiki/Winston_Churchill" title="Winston Churchill">Winston Churchill</a> luonnehti Venäjää usein siteeratulla lauseella: "Venäjä on arvoituksen sisällä oleva salaisuuteen kääritty pulma". Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs <a href="/wiki/Ren%C3%A9_Nyberg" title="René Nyberg">René Nyberg</a> torjuu Venäjän moisen mystifioinnin, joka hänestä on turhaa ja epähistoriallista.<a href="#cite_note-142">[142]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Suurtapahtumat">Suurtapahtumat</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=22" title="Muokkaa osiota Suurtapahtumat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=22" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suurtapahtumat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> 2000-luvulla Venäjällä on järjestetty enemmän kansainvälisiä tapahtumia kuin koskaan aiemmin historiansa aikana.<a href="#cite_note-:4-143">[143]</a> Keisariajalla ei Venäjällä määritelmän mukaisia tapahtumia nähty ja Neuvostoliittokin järjesti niitä vain kaksi: <a href="/wiki/Moskovan_olympialaiset" class="mw-redirect" title="Moskovan olympialaiset">Moskovan kesäolympialaiset</a> kesällä 1980 ja opiskelijoiden kansainväliset urheilukilpailut eli universiadit vuonna 1973. Venäjän federaatio on puolestaan 2000-luvulla isännöinyt <a href="/wiki/Eurovision_laulukilpailu" title="Eurovision laulukilpailu">euroviisut</a> (2009), <a href="/wiki/Universiadit" title="Universiadit">universiadit</a> (2013), <a href="/wiki/Sot%C5%A1in_olympialaiset" class="mw-redirect" title="Sotšin olympialaiset">Sotšin talviolympialaiset</a> ja <a href="/wiki/Talviparalympialaiset_2014" title="Talviparalympialaiset 2014">paralympialaiset</a> (2014) <a href="/wiki/Jalkapallon_MM-kisat_2018" class="mw-redirect" title="Jalkapallon MM-kisat 2018">jalkapallon MM-kisat</a> (2018) sekä <a href="/wiki/Talviuniversiadit" class="mw-redirect" title="Talviuniversiadit">talviuniversiadit</a> <a href="/wiki/Krasnojarsk" title="Krasnojarsk">Krasnoyarskissa</a> vuonna 2019.<a href="#cite_note-:4-143">[143]</a><a href="#cite_note-144">[144]</a> Useat tutkijat ovat todenneet, että megatapahtumien isännöinti on ollut Venäjälle tapa todistaa paluutaan suurvallaksi. Venäjä on investoinut tapahtumiin mittavia summia valtion ja valtionyhtiöiden budjeteista ja on onnistuneilla järjestelyillä pyrkinyt viestittämään taloudellista ja poliittista vahvuuttaan ulkomaille. Buumiin on myös sisäpoliittisia syitä. Yksi tavoite on ollut maan alueellinen kehittäminen. Moskovan ohella <a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Pietari</a>, <a href="/wiki/Sot%C5%A1i" title="Sotši">Sotši</a>, <a href="/wiki/Kazan" title="Kazan">Kazan</a> ja Jekaterinburg ovat isännöineet useita kansainvälisiä tapahtumia. Toisaalta megatapahtumien sijoittaminen eri puolille Venäjää on ollut tapa sitouttaa kaupunkeja keskusvallan tavoitteisiin ja se on toiminut myös perusteluna resurssien alueelliselle jakamiselle. Maakuvan näkökulmasta megatapahtumien hajauttaminen voidaan nähdä pyrkimykseksi tehdä Moskovan ja Pietarin ulkopuolista Venäjää tunnetuksi ulkomaalaisille ja näin luoda puitteita turismin laajenemiselle. Megatapahtumien järjestämistä on perusteltu myös kansallisen yhtenäisyyden lujittamisella, työpaikkojen luomisella sekä kansanterveyden ja nuorisotyön kehittämisellä. Vuonna 2012 antamassaan haastattelussa Putin perusteli jalkapallon MM-kisojen tuomista Venäjälle kansallisen liikuntakulttuurin vahvistamisella ja nuorten innostamisella urheilun pariin.<a href="#cite_note-:4-143">[143]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Konflikteja_ja_sotia">Konflikteja ja sotia</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=23" title="Muokkaa osiota Konflikteja ja sotia" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=23" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Konflikteja ja sotia">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Venäjä miehittää <a href="/wiki/Krim" title="Krim">Krimin niemimaata</a> ja on osallinen <a href="/wiki/It%C3%A4-Ukrainan_sota" title="Itä-Ukrainan sota">Itä-Ukrainan sodassa</a><a href="#cite_note-:1-145">[145]</a>, joka helmikuussa 2022 eskaloitui vahvasti, kun <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_hy%C3%B6kk%C3%A4ys_Ukrainaan_2022%E2%80%93" title="Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–">Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vahvemmin voimin</a>. Naapurimaa Georgiassa sijaitsevat <a href="/wiki/Abhasia" title="Abhasia">Abhasia</a> ja <a href="/wiki/Etel%C3%A4-Ossetia" title="Etelä-Ossetia">Etelä-Ossetia</a> ovat olleet 1990-luvun alusta lähtien Venäjän kontrollissa<a href="#cite_note-:19-146">[146]</a>. Näiden alueiden hallinnasta käytiin <a href="/wiki/Georgian_sota" title="Georgian sota">Georgian sota</a> elokuussa 2008<a href="#cite_note-:19-146">[146]</a>. Venäjä miehittää viidesosaa Georgiasta<a href="#cite_note-147">[147]</a> 10 000 sotilaan voimilla<a href="#cite_note-148">[148]</a>. Venäjän hallinto on salamurhannut vihollisiaan ulkomailla. Esimerkiksi entinen FSB-agentti <a href="/wiki/Aleksandr_Litvinenko" title="Aleksandr Litvinenko">Aleksandr Litvinenko</a> myrkytettiin radioaktiivisella aineella Lontoossa vuonna 2006, tutkimuksen mukaan Vladimir Putinin hyväksynnällä<a href="#cite_note-149">[149]</a>. Vuonna 2018 venäläinen tiedustelu-upseeri <a href="/wiki/Sergei_Skripal" title="Sergei Skripal">Sergei Skripal</a> tyttärineen myrkytettiin Britanniassa venäläisellä hermomyrkyllä, ja syylliseksi nimettiin Venäjä<a href="#cite_note-:0-150">[150]</a>. FSB ampui tšetšenialaisen aktivistin Zelimhan Khangošvilin Berliinissä vuonna 2019<a href="#cite_note-151">[151]</a><a href="#cite_note-152">[152]</a>. Venäjän mukaan sille "<a href="/wiki/Ep%C3%A4yst%C3%A4v%C3%A4llisten_maiden_luettelo" title="Epäystävällisten maiden luettelo">epäystävällisiä maita</a>" ovat Suomi ja muut Euroopan unionin jäsenmaat, Yhdysvallat, Kanada, Iso-Britannia, Ukraina, Montenegro, Sveitsi, Albania, Andorra, Islanti, Liechtenstein, Monaco, Norja, San Marino, Pohjois-Makedonia, Japani, Etelä-Korea, Australia, Mikronesia, Uusi-Seelanti, Singapore ja Taiwan.<a href="#cite_note-153">[153]</a><a href="#cite_note-154">[154]</a><a href="#cite_note-155">[155]</a> <figure typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:2016-05-09._%D0%94%D0%B5%D0%BD%D1%8C_%D0%9F%D0%BE%D0%B1%D0%B5%D0%B4%D1%8B_%D0%B2_%D0%94%D0%BE%D0%BD%D0%B5%D1%86%D0%BA%D0%B5_093.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8c/2016-05-09._%D0%94%D0%B5%D0%BD%D1%8C_%D0%9F%D0%BE%D0%B1%D0%B5%D0%B4%D1%8B_%D0%B2_%D0%94%D0%BE%D0%BD%D0%B5%D1%86%D0%BA%D0%B5_093.jpg/220px-2016-05-09._%D0%94%D0%B5%D0%BD%D1%8C_%D0%9F%D0%BE%D0%B1%D0%B5%D0%B4%D1%8B_%D0%B2_%D0%94%D0%BE%D0%BD%D0%B5%D1%86%D0%BA%D0%B5_093.jpg" decoding="async" width="220" height="146" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8c/2016-05-09._%D0%94%D0%B5%D0%BD%D1%8C_%D0%9F%D0%BE%D0%B1%D0%B5%D0%B4%D1%8B_%D0%B2_%D0%94%D0%BE%D0%BD%D0%B5%D1%86%D0%BA%D0%B5_093.jpg/330px-2016-05-09._%D0%94%D0%B5%D0%BD%D1%8C_%D0%9F%D0%BE%D0%B1%D0%B5%D0%B4%D1%8B_%D0%B2_%D0%94%D0%BE%D0%BD%D0%B5%D1%86%D0%BA%D0%B5_093.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8c/2016-05-09._%D0%94%D0%B5%D0%BD%D1%8C_%D0%9F%D0%BE%D0%B1%D0%B5%D0%B4%D1%8B_%D0%B2_%D0%94%D0%BE%D0%BD%D0%B5%D1%86%D0%BA%D0%B5_093.jpg/440px-2016-05-09._%D0%94%D0%B5%D0%BD%D1%8C_%D0%9F%D0%BE%D0%B1%D0%B5%D0%B4%D1%8B_%D0%B2_%D0%94%D0%BE%D0%BD%D0%B5%D1%86%D0%BA%D0%B5_093.jpg 2x" data-file-width="4928" data-file-height="3264" /></a><figcaption><a href="/wiki/Donetskin_kansantasavalta" title="Donetskin kansantasavalta">Donetskin kansantasavalta</a>: <a href="/wiki/Voitonp%C3%A4iv%C3%A4" title="Voitonpäivä">Voitonpäivä</a> 9. toukokuuta 2016</figcaption></figure> <a href="/wiki/Kuriilien_kiista" title="Kuriilien kiista">Kiista Kuriilien saarten omistuksesta</a> jäytää Venäjän ja <a href="/wiki/Japani" title="Japani">Japanin</a> välejä ja on estänyt <a href="/wiki/Toinen_maailmansota" title="Toinen maailmansota">toisen maailmansodan</a> aikaisten vihollisasetelmien virallisen päättämisen aina näihin päiviin saakka. Venäjän tuki <a href="/wiki/Abhasia" title="Abhasia">Abhasian</a> ja <a href="/wiki/Etel%C3%A4-Ossetia" title="Etelä-Ossetia">Etelä-Ossetian</a> itsenäistymiselle <a href="/wiki/Georgia" title="Georgia">Georgiasta</a> on katkeroittanut Venäjän suhteet Georgiaan. Iran kiistelee <a href="/wiki/Kaspianmeri" title="Kaspianmeri">Kaspianmeren</a> omistuksesta. Suomessa eräät järjestöt kannattavat <a href="/wiki/Karjala-kysymys" title="Karjala-kysymys">Karjalan palautusta</a>, mutta Suomen valtio ei sitä ole virallisesti vaatinut. Venäjän ja <a href="/wiki/Viro" title="Viro">Viron</a> välistä rajasopimusta ei ole allekirjoitettu. <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_liittokokous" title="Venäjän liittokokous">Duuma</a> ei ole <a href="/wiki/Ratifiointi" title="Ratifiointi">ratifioinut</a> <a href="/wiki/Beringinmeri" title="Beringinmeri">Beringinmeren</a> rajasopimusta Yhdysvaltain kanssa.<a href="#cite_note-:1-145">[145]</a> Syyria oli Venäjän vanha liittolainen. Venäjällä oli siellä tukikohta Neuvostoliiton peruna jo ennen sisällissotaa. Syyskuusta 2015 Venäjän ilmavoimien apu käänsi <a href="/wiki/Syyrian_sis%C3%A4llissota" title="Syyrian sisällissota">Syyrian sisällissodan</a> suunnan presidentti al-Assadin eduksi. Yhdysvaltain vetäydyttyä syksyllä 2019 Syyrian kurdialueelta al-Assadin joukot pääsivät etenemään myös sinne. Samalla Venäjän merkitys vain kasvoi.<a href="#cite_note-:3-105">[105]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Asevoimat">Asevoimat</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=24" title="Muokkaa osiota Asevoimat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=24" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Asevoimat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Russian_paratroopers_106th_VDD.JPG" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/01/Russian_paratroopers_106th_VDD.JPG/250px-Russian_paratroopers_106th_VDD.JPG" decoding="async" width="250" height="171" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/01/Russian_paratroopers_106th_VDD.JPG/375px-Russian_paratroopers_106th_VDD.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/01/Russian_paratroopers_106th_VDD.JPG/500px-Russian_paratroopers_106th_VDD.JPG 2x" data-file-width="1000" data-file-height="682" /></a><figcaption>Venäläisiä VDV-laskuvarjojoukkoja <a href="/wiki/Kazakstan" title="Kazakstan">Kazakstanissa</a></figcaption></figure> Venäjä peri Neuvostoliitolta sen rajojen ulkopuoliset aseteollisuuden tuotantolaitokset ja suurin osa Neuvostoliiton aseteollisuudesta jäi Venäjän rajojen sisäpuolelle.<a href="#cite_note-156">[156]</a> <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_asevoimat" class="mw-redirect" title="Venäjän federaation asevoimat">Venäjän asevoimat</a> on jaettu maajoukkoihin, <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_laivasto" title="Venäjän laivasto">laivastoon</a> sekä ilmavoimiin ja ilmapuolustukseen. Yleisesikunnan alaisuudessa on lisäksi kolme aselajia: strategiset ohjusjoukot, avaruusjoukot ja maahanlaskujoukot. Vuonna 2006 Venäjän asevoimien palveluksessa oli 1,037 miljoonaa aktiivista työntekijää.<a href="#cite_note-iiss-157">[157]</a> Venäjällä on valtioista eniten varastoituja ydinaseita ja täydellinen <a href="/wiki/Ydintriadi" title="Ydintriadi">triadi</a> niiden kuljettamiseen. Sillä on kotimaahan sijoitettujen <a href="/wiki/Mannertenv%C3%A4linen_ballistinen_ohjus" title="Mannertenvälinen ballistinen ohjus">mannertenvälisten ballististen ohjusten</a> lisäksi toiseksi suurin ballistisilla ydinohjuksilla varustettujen sukellusveneiden laivasto ja se on Yhdysvaltojen lisäksi ainoa maa, jolla on strategisten pommikoneiden osasto.<a href="#cite_note-fas-158">[158]</a> Maalla on suuri ja täysin kotimainen <a href="/wiki/Aseteollisuus" title="Aseteollisuus">aseteollisuus</a>, joka tuottaa maan kaikki sotavälineet.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Venäjä on maailman toiseksi suurin aseiden viejä. 2010-luvulla ero suurimpaan viejään eli Yhdysvaltoihin on kasvanut, samaan aikaan kun Intia ja Venezuela ovat vähentäneet ostojaan Venäjältä.<a href="#cite_note-159">[159]</a> Varusmiespalvelus on yksivuotinen. 18–27-vuotiaat ovat asevelvollisia. 60 prosenttia ikäluokasta saa kutsunnoissa vapautuksen, yleensä lääketieteellisistä syistä.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Venäjän puolustusmenot olivat <a href="/wiki/Tukholman_kansainv%C3%A4linen_rauhantutkimusinstituutti" title="Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti">Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin</a> (SIPRI) mukaan vuonna 2018 maailman kuudenneksi suurimmat, 61,4 miljardia dollaria, ja pienentyneet edellisestä vuodesta 3,5 prosentilla.<a href="#cite_note-160">[160]</a> Tämä vertailu perustuu kuitenkin viralliseen ruplan ja dollarin vaihtokurssiin. Aseostot tehdään kuitenkin ruplina, ja jos vertailu tehdään ostovoimakorjatuilla dollareilla, puolustusmenot ovat noin 150–180 miljardia dollaria.<a href="#cite_note-161">[161]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Aluejako">Aluejako</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=25" title="Muokkaa osiota Aluejako" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=25" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aluejako">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Russian-regions.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/37/Russian-regions.png/500px-Russian-regions.png" decoding="async" width="500" height="352" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/37/Russian-regions.png 1.5x" data-file-width="644" data-file-height="453" /></a><figcaption>Kartta Venäjän federaation subjekteista</figcaption></figure> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_aluejako" title="Venäjän aluejako">Venäjän aluejako</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Federaatiosubjektit">Federaatiosubjektit</h4>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=26" title="Muokkaa osiota Federaatiosubjektit" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=26" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Federaatiosubjektit">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Venäjän federaatio eli liittovaltio koostuu 83 jäsenestä, <a href="/wiki/Federaatiosubjekti" class="mw-redirect" title="Federaatiosubjekti">federaatiosubjektista</a>.<a href="#cite_note-Constitution-162">[162]</a> Subjektit ovat itsehallinnollisia yksiköitä, joilla on tasavertainen edustus Venäjän liittovaltioneuvostossa (kaksi edustajaa kustakin).<a href="#cite_note-163">[163]</a> Subjektit kuitenkin eroavat toisistaan siinä suhteessa, kuinka paljon autonomiaa niillä on. Federaatiosubjektit käsittävät: <ul><li>46 <a href="/wiki/Alue_(hallintoyksikk%C3%B6)" title="Alue (hallintoyksikkö)">aluetta</a> eli oblastia: yleisin federaatiosubjektityyppi. Alueella on liittovaltiotasolla nimitetty kuvernööri ja paikallisesti valitut lainsäätäjät.</li> <li>21 <a href="/wiki/Tasavalta" title="Tasavalta">tasavaltaa</a>: nimellisesti autonomisilla tasavalloilla on oma perustuslakinsa, presidenttinsä ja parlamenttinsa. Tasavalloilla on oikeus käyttää omaa virallista kieltään Venäjän kielen rinnalla, mutta kansainvälisissä asioissa niitä edustaa federaatio. Tasavallat on tarkoitettu etnisten vähemmistöjen kotialueiksi.</li> <li>Yhdeksän aluepiiriä (krai): nämä ovat hyvin samantyyppisiä kuin alueet. Aluepiirit on rajattu historian perusteella. Alun perin ne olivat rajamaita ja myöhemmin myös hallinnollisia lohkoja, jotka sisälsivät alueita tai autonomisia piirejä.</li> <li>Neljä <a href="/wiki/Autonominen_piirikunta" title="Autonominen piirikunta">autonomista piirikuntaa</a> (avtonomnyi okrug): alun perin alueiden ja aluepiirien sisäisiä kokonaisuuksia, jotka luotiin etnisiä vähemmistöjä varten. Näistä tehtiin federaatiosubjekteja 1990-luvulla. Ne ovat <a href="/wiki/T%C5%A1ukotka" title="Tšukotka">Tšukotkaa</a> lukuun ottamatta hallinnollisesti alueiden tai aluepiirien alaisia.</li> <li>Yhden autonomisen alueen, joka on <a href="/wiki/Juutalaisten_autonominen_alue" title="Juutalaisten autonominen alue">Juutalaisten autonominen alue</a>: autonomiset alueet olivat alun perin aluepiirien alaisia hallinnollisia yksiköitä. Vuonna 1990 niistä tuli tasavaltoja, yhtä lukuun ottamatta.</li> <li>Kaksi liittokaupunkia (<a href="/wiki/Moskova" title="Moskova">Moskova</a> ja <a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Pietari</a>): maan kaksi suurinta kaupunkia muodostavat omat federaatiosubjektinsa, erillään niitä ympäröivistä alueista (<a href="/wiki/Moskovan_alue" title="Moskovan alue">Moskovan alue</a> ja <a href="/wiki/Leningradin_alue" title="Leningradin alue">Leningradin alue</a>).</li></ul> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Federaatiopiirit_ja_talousalueet">Federaatiopiirit ja talousalueet</h4>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=27" title="Muokkaa osiota Federaatiopiirit ja talousalueet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=27" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Federaatiopiirit ja talousalueet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Liittovaltiosubjektit on jaoteltu kahdeksaan <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaatiopiirit" title="Venäjän federaatiopiirit">federaatiopiiriin</a> (federalnyi okgrug), joista jokaista johtaa Venäjän presidentin nimittämä täysivaltainen edustaja.<a href="#cite_note-OkerFD-164">[164]</a> Toisin kuin federaatiosubjektit, federaatiopiirit eivät ole hallinnoltaan valtiollista tasoa alempana olevia vaan ne kuuluvat suoraan federaation hallinnon alaisuuteen. Federaation edustajat federaatiopiireissä ovat yhteyshenkilöitä federaatiosubjektien ja itse federaation välillä. He ovat vastuussa siitä, että subjektit toimivat federaation lakien mukaisesti. Taloudellisia ja tilastointitoimintoja varten subjektit on myös ryhmitelty 12 <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_talousalueet" title="Venäjän talousalueet">talousalueeseen</a>. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Talous">Talous</h2>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=28" title="Muokkaa osiota Talous" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=28" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Talous">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:GDP_of_Russia_since_1989.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/GDP_of_Russia_since_1989.svg/250px-GDP_of_Russia_since_1989.svg.png" decoding="async" width="250" height="117" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/GDP_of_Russia_since_1989.svg/375px-GDP_of_Russia_since_1989.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/04/GDP_of_Russia_since_1989.svg/500px-GDP_of_Russia_since_1989.svg.png 2x" data-file-width="1130" data-file-height="530" /></a><figcaption>Venäjän BKT:n kehitys Neuvostoliiton lakkautuksen jälkeen. Värit kuvaavat Jeltisin, Putinin ja Medvedevin kausia.</figcaption></figure> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_talous" title="Venäjän talous">Venäjän talous</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Yleistä">Yleistä</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=29" title="Muokkaa osiota Yleistä" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=29" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Yleistä">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Venäjä on yksi maailman kymmenestä suurimmasta taloudesta. Vuonna 2011 sen <a href="/wiki/Bruttokansantuote" title="Bruttokansantuote">bruttokansantuote</a> oli 1 850 miljardia ja <a href="/wiki/Ostovoimapariteetti" title="Ostovoimapariteetti">ostovoimapariteetilla</a> korjattuna 2 414 miljardia dollaria. BKT henkeä kohden oli 17 000 dollaria. Suurin osa BKT:sta muodostui palveluista (58,6 %), toiseksi suurin teollisuudesta (36,9 %) ja loput maataloudesta (4,5 %). Maassa on 75,41 miljoonaa työikäistä eli sen työvoimakapasiteetti on maailman kahdeksanneksi suurin.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Maan talouskehitys on ollut maantieteellisesti epätasaista Moskovan alueen tuottaessa suhteellisesti hyvin suuren osan maan BKT:stä.<a href="#cite_note-nuff-82">[82]</a> Suurin osa Venäjän alueista, erityisesti alkuperäiskansojen alueet ja maaseutuyhteisöt Siperiassa, ovat jääneet pahasti jälkeen. Kuitenkin keskiluokka on kasvanut vuoden 2000 kahdeksasta miljoonasta 55 miljoonaan (vuoden 2006 luku).<a href="#cite_note-165">[165]</a> Venäjän valtion budjetin menot olivat vuonna 2014 410 miljardia ja tulot 420 miljardia dollaria, jonka seurauksena sen budjetin alijäämä oli 0,5 prosenttia BKT:sta<a href="#cite_note-166">[166]</a>. Valtion julkinen velka oli 13,41 prosenttia BKT:sta.<a href="#cite_note-167">[167]</a> Venäjän valuutta on <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_rupla" title="Venäjän rupla">rupla</a> ja valuutan liikkeelle laskua ja vakautta säätelee <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keskuspankki" title="Venäjän keskuspankki">Venäjän keskuspankki</a>. Lisäksi maassa toimii useita muita pankkeja, joiden lukumäärä vuonna 2011 oli 980. Kaksi Venäjän suurinta pörssiä ovat <a href="/wiki/Russian_Trading_System" title="Russian Trading System">Russian Trading System</a> (RST) ja <a href="/wiki/Moscow_Interbank_Currency_Exchange" title="Moscow Interbank Currency Exchange">Moscow Interbank Currency Exchange</a> (MICEX). Ne yhdistyivät nimellisesti vuoden 2011 lopussa ja yhdistyminen on tarkoitus saattaa loppuun vuosien 2012 ja 2013 aikana. Venäjällä ollaan myös perustamassa omaa arvopaperikeskusta, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa vuonna 2013.<a href="#cite_note-bofit_rahoitus_2012-168">[168]</a> Dosentti Markku Salomaan mukaan öljyn korkea hinta nosti 2000-luvulla Venäjän talouden ja asevoimat vahvoiksi.<a href="#cite_note-169">[169]</a> Apulaisvaltiovarainministerin (2015) mukaan Venäjän vararahastot tyhjenevät parissa vuodessa, ellei öljyn hinta jälleen nouse.<a href="#cite_note-vararahastot-170">[170]</a> Vaihtoehtona ovat säästöt, ja jo nyt kuudennes väestöstä elää toimeentulorajan alapuolella (alle 135 euroa kuussa).<a href="#cite_note-vararahastot-170">[170]</a> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:RUS_gasmap.gif" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/48/RUS_gasmap.gif/250px-RUS_gasmap.gif" decoding="async" width="250" height="184" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/48/RUS_gasmap.gif/375px-RUS_gasmap.gif 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/48/RUS_gasmap.gif/500px-RUS_gasmap.gif 2x" data-file-width="866" data-file-height="639" /></a><figcaption>Venäjän kaasuntuotantoalueet vuonna 2000. Venäjällä on maailman laajimmat <a href="/wiki/Maakaasu" title="Maakaasu">maakaasuesiintymät</a>.</figcaption></figure> Venäjän alueella on maailman viidenneksi runsaimmat luonnonvarat <a href="#cite_note-naturalresources-171">[171]</a> , joihin kuuluvat maailman laajimmat <a href="/wiki/Maakaasu" title="Maakaasu">maakaasuesiintymät</a>, toiseksi suurimmat <a href="/wiki/Hiili" title="Hiili">hiilivarat</a> ja kahdeksanneksi suurimmat <a href="/wiki/%C3%96ljy" title="Öljy">öljyvarannot</a>. Se on maailman johtava maakaasun viejä ja toiseksi suurin öljynviejä. Öljy, maakaasu, metallit ja puu käsittävät 80 prosenttia Venäjän ulkomaanviennistä.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Arviot öljy- ja kaasusektorin osuudesta Venäjän BKT:sta vaihtelevat tilastoja tekevästä tahosta riippuen alle 10 prosentista noin 20 prosenttiin.<a href="#cite_note-bofit_4_2012-172">[172]</a> Vuonna 2011 Venäjän viennin arvo oli 498,6 miljardia yhdysvaltojen dollaria. Sen huomattavimmat vientituotteet olivat öljy, maakaasu, metallit, puu ja puutarvikkeet, kemikaalit sekä useat siviili- ja sotilastuotteet. Merkittävimmät vientimaat olivat <a href="/wiki/Alankomaat" title="Alankomaat">Alankomaat</a> (12,3 %), <a href="/wiki/Kiina" title="Kiina">Kiina</a> (6,5 %), <a href="/wiki/Italia" title="Italia">Italia</a> (5,6 %), <a href="/wiki/Saksa" title="Saksa">Saksa</a> (4,6 %) ja <a href="/wiki/Puola" title="Puola">Puola</a> (4,3 %). Samana vuonna Venäjän tuonnin arvo oli 310,1 miljardia yhdysvaltojen dollaria ja sen merkittävimmät tuontimaat olivat <a href="/wiki/Kiina" title="Kiina">Kiina</a> (15,6 %), <a href="/wiki/Saksa" title="Saksa">Saksa</a> (10 %), <a href="/wiki/Ukraina" title="Ukraina">Ukraina</a> (6,6 %) ja <a href="/wiki/Italia" title="Italia">Italia</a> (4,3 %). Huomattavimpia tuontihyödykkeitä olivat koneet, ajoneuvot, lääketarvikkeet ja muovit.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Venäjästä tuli <a href="/wiki/Maailman_kauppaj%C3%A4rjest%C3%B6" title="Maailman kauppajärjestö">Maailman kauppajärjestön</a> jäsen elokuussa 2012.<a href="#cite_note-wto_jäsenyys-173">[173]</a> Vuonna 2008 maatalous työllisti 10 prosenttia työvoimasta ja toi noin neljä prosenttia bruttokansantuotteesta. Tärkeimpiä tuotteita ovat <a href="/wiki/Vilja" title="Vilja">viljat</a>, <a href="/wiki/Sokerijuurikas" title="Sokerijuurikas">sokerijuurikas</a>, <a href="/wiki/Auringonkukka" title="Auringonkukka">auringonkukansiemenet</a>, <a href="/wiki/Hedelm%C3%A4_(ruoka)" title="Hedelmä (ruoka)">hedelmät</a> ja <a href="/wiki/Vihannes" title="Vihannes">vihannekset</a>, naudanliha ja maitotuotteet.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Teollisuus muodostaa 36,8 prosenttia Venäjän bruttokansantuotteesta ja työllistää 31,9 prosenttia maan työvoimasta. Venäjän teollisuus kattaa hiilen, öljyn, kaasun, kemikaalien ja metallien tuotannon kaivostoiminnasta jalostukseen. Lisäksi Venäjä tuottaa laajan skaalan erilaisia koneita, sotilaskalustoa, tie- ja rautatiekalustoa sekä viestintävälineitä. Tuotanto kattaa myös maatalouskoneet, sähkön tuotanto- ja siirtotarvikkeet, lääketieteelliset ja tieteelliset välineet sekä kestokulutushyödykkeet. Maassa toimii myös huomattavaa vaate-, elintarvike- ja käsityöteollisuutta. Vuonna 2010 teollisuus kasvoi 8,2  prosenttia.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Venäjän palvelutalous syntyi käytännössä vasta Neuvostoliiton romahduksen jälkeen, josta eteenpäin sen merkitys valtiontaloudelle kasvoi aina vuoteen 2008 asti. 2000-vuosikymmenellä palveluiden osuus Venäjän BKT:sta on ollut 55–60 prosentin paikkeilla, kun kehittyneissä teollisuusmaissa se on noin 65–70 prosenttia. Merkittävimmät palvelualat ovat kaupan ala ja korjauspalvelut, kiinteistönvälitys- ja vuokrauspalvelut sekä liikenne- ja viestintäpalvelut.<a href="#cite_note-cemat_palvelut-174">[174]</a> Venäjän talouden kasvu oli globaaliin finanssikriisiin eli vuoteen 2008 saakka paljon nopeampaa kuin se on ollut sen jälkeen. Vuosina 2000–2008 BKT:n vuosikasvu oli keskimäärin seitsemän prosenttia, vuosina 2009–2018 vain prosentti. Vuosina 2010–2013 Venäjän talous kasvoi keskimäärin 3,5 prosenttia, 2014–2018 enää noin 0,5 prosenttia vuodessa. Talouden kasvun hiipumisen taustalla on ollut maailmantalouden kasvuvauhdin hiipuminen, öljyn hinnannousun loppuminen sekä Venäjän 90-luvun reformeista saadun hyödyn loppuminen ja talousreformien loppuminen 2000-luvun alusta lukien. Krimin miehityksen ja Itä-Ukrainan sodan eli vuoden 2014 jälkeen Venäjän talouspolitiikassa on korostunut tuonninkorvaus, eristäytyminen ja valtiojohtoisuus. Lisäksi samaan aikaan länsimaiden pakotteet ovat nostaneet ulkomaisen rahoituksen hintaa ja pakottaneet erityisesti venäläiset pankit vähentämään ulkomaista velkaansa tuntuvasti.<a href="#cite_note-175">[175]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Energia">Energia</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=30" title="Muokkaa osiota Energia" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=30" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Energia">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Russia_electricity_production_by_source_pie.PNG" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3e/Russia_electricity_production_by_source_pie.PNG/250px-Russia_electricity_production_by_source_pie.PNG" decoding="async" width="250" height="191" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3e/Russia_electricity_production_by_source_pie.PNG/375px-Russia_electricity_production_by_source_pie.PNG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3e/Russia_electricity_production_by_source_pie.PNG/500px-Russia_electricity_production_by_source_pie.PNG 2x" data-file-width="708" data-file-height="540" /></a><figcaption>Venäjän energiatuotannon jakautuminen: <div class="legend">  Fossiiliset polttoaineet</div> <div class="legend">  Ydinvoima</div> <div class="legend">  Vesivoima</div></figcaption></figure> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Energia_Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4" title="Energia Venäjällä">Energia Venäjällä</a></div></dd></dl> Venäjä kuuluu maailman kymmenen eniten energiaa kuluttavan maan joukkoon ja vuonna 2018 se oli listalla neljäs (Kiinan, Yhdysvaltojen ja Intian jälkeen) kokonaiskulutuksella 800 Mtoe.<a href="#cite_note-176">[176]</a> Vanhentuneesta tuotanto- ja siirtokapasiteetista johtuen Venäjän energiankulutus suhteutettuna sen bruttokansantuotteeseen on korkeampi kuin millään muulla eniten energiaa kuluttavalla maalla.<a href="#cite_note-energiatehottomuus-177">[177]</a> Sähkön tuotanto, siirto ja jakelu oli 2000-luvun alkuun asti Venäjän valtio-omisteisen <a href="/wiki/Monopoli" title="Monopoli">monopoliyhtiö</a> <a href="/wiki/RAO_JeES_Rossii" title="RAO JeES Rossii">RAO JeES Rossiin</a> hallinnassa. Sen toiminta lakkasi vuonna 2008, jonka jälkeen Venäjän sähköala alkoi avautua kilpailulle. Vesi- ja ydinvoimayhtiöt säilyivät kuitenkin valtio-omisteisina. Sähköntuotannon yksityistäminen on osa Venäjällä meneillään olevaan sähkösektorin uudistussuunnitelmaa.<a href="#cite_note-bofit_energiauudistus-178">[178]</a> Uudistusten osana Venäjän sähkön tukkumarkkinat vapautettiin vuonna 2011.<a href="#cite_note-cemat_1/2012-179">[179]</a> Venäjä on panostanut ydinvoimaan yli 50 vuoden ajan ja sen ydinvoimaloita operoi energiayhtiö <a href="/wiki/Rosenergoatom" title="Rosenergoatom">Rosenergoatom</a>.<a href="#cite_note-WNU-180">[180]</a> Vuonna 2018 maassa oli 38 ydinreaktoria, joista kahdeksan oli otettu käyttöön 2000-luvulla.<a href="#cite_note-181">[181]</a> Uusiutuvan energian potentiaalia olisi paljon, mutta sitä käytetään hyvin vähän.<a href="#cite_note-uusiutuva_energia-182">[182]</a> Tuuli- ja aurinkoenergian osuuden maan energiabudjetissa ei odoteta kasvavan yli yhden prosentin edes vuoteen 2040 mennessä.<a href="#cite_note-183">[183]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Liikenne">Liikenne</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=31" title="Muokkaa osiota Liikenne" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=31" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Liikenne">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Venäjällä on 1 213 lentopaikkaa – vain Yhdysvalloilla, Brasilialla, Kanadalla ja Meksikolla on enemmän. Kolmella on yli kolmen kilometrin kiitotie. Päällystettyä maantietä on 776 000 kilometriä, mihin sisältyy 30 000 kilometriä moottoritietä. Rautateitä on 87 157 kilometriä.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> <a href="/wiki/Siperian_rata" title="Siperian rata">Siperian rata</a> on maailman pisin rautatieosuus.<a href="#cite_note-184">[184]</a> Yli 60 vuotta rakennettu 3 500 kilometriä pitkä <a href="/wiki/Baikalin%E2%80%93Amurin_rautatie" class="mw-redirect" title="Baikalin–Amurin rautatie">Baikalin–Amurin rautatie</a> kulkee sen pohjoispuolella.<a href="#cite_note-185">[185]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Tiede_ja_tekniikka">Tiede ja tekniikka</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=32" title="Muokkaa osiota Tiede ja tekniikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=32" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tiede ja tekniikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Koulutuksessa on panostettu perinteisesti vahvasti tieteeseen ja teknologiaan, jonka tuloksena Venäjän lääketieteen, matematiikan, luonnontieteen sekä avaruuden ja ilmailun tutkimus on edelleen yleensä korkeatasoista.<a href="#cite_note-Nimetön-pNlc-2-186">[186]</a><a href="#cite_note-BGN-187">[187]</a> Useampi venäläinen ja neuvostoliittolainen tieteilijä on palkittu <a href="/wiki/Nobel-palkinto" title="Nobel-palkinto">Nobel-palkinnolla</a>. <a href="/wiki/Nobelin_fysiikanpalkinto" title="Nobelin fysiikanpalkinto">Nobelin fysiikanpalkinto</a> on myönnetty <a href="/wiki/Andre_Geim" title="Andre Geim">Andre Geimille</a> ja <a href="/wiki/Konstantin_Novoselov" title="Konstantin Novoselov">Konstantin Novoseloville</a> vuonna 2010 heidän <a href="/wiki/Grafeeni" title="Grafeeni">grafeenia</a> koskevan tutkimuksensa vuoksi. Vuonna 2003 <a href="/wiki/Vitali_Ginzburg" title="Vitali Ginzburg">Vitali Ginzburg</a> ja <a href="/wiki/Aleksei_Abrikosov" title="Aleksei Abrikosov">Aleksei Abrikosov</a> palkittiin heidän <a href="/wiki/Suprajohde" title="Suprajohde">suprajohteiden</a> ja <a href="/wiki/Supraneste" title="Supraneste">supranesteiden</a> tutkimuksestaan ja vuonna 2000 <a href="/wiki/%C5%BDores_Alfjorov" title="Žores Alfjorov">Žores Alfjorov</a> oli yksi informaatio- ja kommunikaatiotekniikan tutkimuksen vuoksi palkituista. Vuonna 1978 <a href="/wiki/Pjotr_Kapitsa" title="Pjotr Kapitsa">Pjotr Kapitsa</a> palkittiin hänen tutkimuksistaan aineen käyttäytymisestä matalissa lämpötiloissa. Vuonna 1964 <a href="/wiki/Nikolai_Basov" title="Nikolai Basov">Nikolai Basov</a> ja <a href="/wiki/Aleksandr_Prohorov" title="Aleksandr Prohorov">Aleksandr Prohorov</a> palkittiin heidän työstään <a href="/w/index.php?title=Kvanttielektroniikka&action=edit&redlink=1" class="new" title="Kvanttielektroniikka (sivua ei ole)">kvanttielektroniikan</a> alalla, joka johti <a href="/wiki/Laser" title="Laser">laserin</a> ja <a href="/wiki/Maser" title="Maser">maserin</a> kehittämiseen. Kaksi vuotta aikaisemmin <a href="/wiki/Lev_Landau" title="Lev Landau">Lev Landau</a> oli palkittu hänen kondensoitua ainetta, etunenässä nestemäistä heliumia koskevasta teoriastaan ja vuonna 1958 <a href="/wiki/Pavel_T%C5%A1erenkov" title="Pavel Tšerenkov">Pavel Tšerenkov</a>, <a href="/wiki/Ilja_Frank" title="Ilja Frank">Ilja Frank</a> ja <a href="/wiki/Igor_Tamm" title="Igor Tamm">Igor Tamm</a> palkittiin <a href="/wiki/T%C5%A1erenkovin_s%C3%A4teily" title="Tšerenkovin säteily">Tšerenkovin säteilyn</a> selittämisestä. <a href="/wiki/Nikolai_Semjonov" title="Nikolai Semjonov">Nikolai Semjonov</a> jakoi vuonna 1956 jaetun <a href="/wiki/Nobelin_kemianpalkinto" title="Nobelin kemianpalkinto">Nobelin kemianpalkinnon</a> kemiallisten reaktioiden mekanismien tutkimuksensa vuoksi. <a href="/wiki/Ivan_Pavlov" title="Ivan Pavlov">Ivan Pavloville</a> myönnettiin vuonna 1904 <a href="/wiki/Nobelin_fysiologian_tai_l%C3%A4%C3%A4ketieteen_palkinto" title="Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto">Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinto</a> hänen ruoansulatuksen fysiologian tutkimuksensa vuoksi.<a href="#cite_note-nobel-188">[188]</a> <a href="/wiki/Neuvostoliiton_avaruusohjelma" title="Neuvostoliiton avaruusohjelma">Neuvostoliiton avaruusohjelma</a> oli asevoimien alaisuudessa, ja <a href="/wiki/Kylm%C3%A4_sota" title="Kylmä sota">kylmä sota</a> vaikutti sen salaamiseen.<a href="#cite_note-189">[189]</a> <table style="" class="metadata plainlinks ambox ambox-content"> <tbody><tr> <td class="ambox-image"><div style="width:52px;text-align:center"> <a href="/wiki/Tiedosto:Noto_Emoji_Oreo_1f3d7.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Noto_Emoji_Oreo_1f3d7.svg/40px-Noto_Emoji_Oreo_1f3d7.svg.png" decoding="async" width="40" height="40" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Noto_Emoji_Oreo_1f3d7.svg/60px-Noto_Emoji_Oreo_1f3d7.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Noto_Emoji_Oreo_1f3d7.svg/80px-Noto_Emoji_Oreo_1f3d7.svg.png 2x" data-file-width="128" data-file-height="128" /></a></div> </td> <td class="ambox-text">Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa <a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit">laajentamalla sivua</a>. Lisää tietoa saattaa olla <a href="/wiki/Keskustelu:Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Keskustelu:Venäjä">keskustelusivulla</a>. </td></tr></tbody></table> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Väestö">Väestö</h2>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=33" title="Muokkaa osiota Väestö" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=33" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Väestö">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_v%C3%A4est%C3%B6" title="Venäjän väestö">Venäjän väestö</a></div></dd></dl> <table class="infobox" border="0" cellspacing="0" cellpadding="2" style="font-size:92%;font-size: 0.9em; border-collapse: collapse; width: 22em; border-collapse: collapse; width: 22em;"> <tbody><tr><th class="" colspan="2" style="text-align:center; font-size:15px; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; background-color: #C3C3C3; color: #000000;">Väestötiedot vuonna 2011</th> </tr> <tr><td class="" colspan="2" style="text-align: center; line-height:1.4; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA;"><a href="/wiki/Tiedosto:Kremlin_Moscow.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/18/Kremlin_Moscow.jpg/250px-Kremlin_Moscow.jpg" decoding="async" width="250" height="179" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/18/Kremlin_Moscow.jpg/375px-Kremlin_Moscow.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/18/Kremlin_Moscow.jpg/500px-Kremlin_Moscow.jpg 2x" data-file-width="1985" data-file-height="1418" /></a></td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Väestönkasvu</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> −0,47 %</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Syntyvyys</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 11,05 / 1 000 henkilöä</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Kuolleisuus</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 16,03 / 1 000 henkilöä</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Elinajanodote</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 66,29</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Lapsikuolleisuus</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 10,09 / 1 000 syntymää</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Nettomaahanmuutto</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 0,29 / 1 000 henkilöä</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;"><a href="/wiki/HIV" title="HIV">HIV:n</a> levinneisyys aikuisväestössä</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 1,0 %</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Lukutaitoisia</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 99,4<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> % väestöstä</td> </tr> <tr><th class="" colspan="2" style="text-align:center; border-top: 1px solid #AAAAAA; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; background-color: #C3C3C3; color: #000000; ;">Ikärakenne</th> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Mediaani" title="Mediaani">Mediaani</a>-ikä</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 38,7 vuotta</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">0–14-vuotiaat</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 15,2</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">15–64-vuotiaat</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 71,8</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">65 vuotta täyttäneet</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 13,0</td> </tr><tr class="infobox_tests" style="display:none"><td><a class="external text" href="https://tools.wmflabs.org/fiwiki-tools/testit/INFOBOX/OK">Infobox OK</a></td></tr> </tbody></table> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Population_of_Russia.PNG" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Population_of_Russia.PNG/250px-Population_of_Russia.PNG" decoding="async" width="250" height="153" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Population_of_Russia.PNG/375px-Population_of_Russia.PNG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/Population_of_Russia.PNG/500px-Population_of_Russia.PNG 2x" data-file-width="1302" data-file-height="797" /></a><figcaption>Väestö vuosina 1950–2015. Asukkaiden lukumäärä miljoonina<a href="#cite_note-190">[190]</a></figcaption></figure> Alustavien arvioiden mukaan vuoden 2008 ensimmäisenä päivänä Venäjällä oli 142 miljoonaa ihmistä. Vuonna 2007 väestö kutistui 237 800 ihmisellä eli 0,17 prosentilla (edellisenä vuonna 532 600 ihmisellä ja 0,37 prosentilla). Maahanmuutto kasvoi 50,2 prosentilla vuonna 2007<a href="#cite_note-demo-191">[191]</a> ja saavutti 274 000 hengen lukeman.<a href="#cite_note-ri-192">[192]</a> Suuri enemmistö maahanmuuttajista tuli IVY-maista ja oli etnisesti venäläistä tai ainakin venäjänkielistä.<a href="#cite_note-demo-191">[191]</a> Laittomien maahanmuuttajien lukumääräksi IVY-maista arvioidaan noin kymmentä miljoonaa.<a href="#cite_note-193">[193]</a> Venäjän federaatio on monikansallinen yhteiskunta, koti yli 160 etniselle ryhmälle, johon sisältyy alkuperäiskansoja.<a href="#cite_note-unisef_1.7.2007-194">[194]</a> Vuonna 2002 toimitetun väestölaskennan mukaan venäjän väestöstä 79,8 prosenttia on <a href="/wiki/Ven%C3%A4l%C3%A4iset" title="Venäläiset">venäläisiä</a>. Muita kansallisuusryhmiä ovat <a href="/wiki/Tataarit" title="Tataarit">tataarit</a> (3,8 %), <a href="/wiki/Ukrainalaiset" title="Ukrainalaiset">ukrainalaiset</a> (2 %), <a href="/wiki/Ba%C5%A1kiirit" title="Baškiirit">baškiirit</a> (1,2 %), <a href="/wiki/T%C5%A1uvassit" title="Tšuvassit">tšuvassit</a> (1,1 %), <a href="/wiki/Mordvalaiset" title="Mordvalaiset">mordvalaiset</a> ja <a href="/wiki/Valkoven%C3%A4l%C3%A4iset" title="Valkovenäläiset">valkovenäläiset</a>. Alle puoli prosenttia väestönosuuden muodostavia kansallisuuksia ovat muun muassa <a href="/wiki/Armenialaiset" title="Armenialaiset">armenialaiset</a>, <a href="/wiki/Avaarit_(Kaukasia)" title="Avaarit (Kaukasia)">avaarit</a>, <a href="/wiki/T%C5%A1et%C5%A1eenit" title="Tšetšeenit">tšetšeenit</a>, <a href="/wiki/Saksalaiset" title="Saksalaiset">saksalaiset</a>, <a href="/wiki/Juutalaiset" title="Juutalaiset">juutalaiset</a>, <a href="/wiki/Kazakit" title="Kazakit">kazakit</a>, <a href="/wiki/Marit" title="Marit">marit</a> ja <a href="/wiki/Udmurtit" title="Udmurtit">udmurtit</a>. <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Chistye_prudy.jpeg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Chistye_prudy.jpeg/190px-Chistye_prudy.jpeg" decoding="async" width="190" height="143" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Chistye_prudy.jpeg/285px-Chistye_prudy.jpeg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/93/Chistye_prudy.jpeg/380px-Chistye_prudy.jpeg 2x" data-file-width="1600" data-file-height="1200" /></a><figcaption><a href="/wiki/Moskova" title="Moskova">Moskova</a></figcaption></figure> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Sankt_Petersburg_Lomonossov-Br%C3%BCcke_2005.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/48/Sankt_Petersburg_Lomonossov-Br%C3%BCcke_2005.jpg/190px-Sankt_Petersburg_Lomonossov-Br%C3%BCcke_2005.jpg" decoding="async" width="190" height="114" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/48/Sankt_Petersburg_Lomonossov-Br%C3%BCcke_2005.jpg/285px-Sankt_Petersburg_Lomonossov-Br%C3%BCcke_2005.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/48/Sankt_Petersburg_Lomonossov-Br%C3%BCcke_2005.jpg/380px-Sankt_Petersburg_Lomonossov-Br%C3%BCcke_2005.jpg 2x" data-file-width="2929" data-file-height="1757" /></a><figcaption><a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Pietari</a></figcaption></figure> Vaikka Venäjän väestö on suhteellisen suuri, on väestötiheys matala valtion valtaisan pinta-alan vuoksi. Väestötiheys on suurimmillaan Euroopan puolella, lähellä <a href="/wiki/Uralvuoret" class="mw-redirect" title="Uralvuoret">Uralvuoria</a> sekä Lounais-Siperiassa. 73 prosenttia väestöstä elää kaupunkialueilla.<a href="#cite_note-195">[195]</a> Yleisesti ottaen 60. leveyspiirin pohjoispuolelle jäävä osa <a href="/wiki/Siperia" title="Siperia">Siperiasta</a> on erittäin harvaan asuttua. Vuoden 2002 laskennan mukaan kaksi suurinta kaupunkia ovat <a href="/wiki/Moskova" title="Moskova">Moskova</a> (10 126 424 asukasta) ja <a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Pietari</a> (4 661 219). Yksitoista muuta kaupunkia ovat kooltaan yhden ja kahden miljoonan väliltä: <a href="/wiki/T%C5%A1eljabinsk" title="Tšeljabinsk">Tšeljabinsk</a>, <a href="/wiki/Kazan" title="Kazan">Kazan</a>, <a href="/wiki/Novosibirsk" title="Novosibirsk">Novosibirsk</a>, <a href="/wiki/Ni%C5%BEni_Novgorod" title="Nižni Novgorod">Nižni Novgorod</a>, <a href="/wiki/Omsk" title="Omsk">Omsk</a>, <a href="/wiki/Perm" title="Perm">Perm</a>, <a href="/wiki/Rostov-na-Donu" class="mw-redirect" title="Rostov-na-Donu">Rostov-na-Donu</a>, <a href="/wiki/Samara" title="Samara">Samara</a>, <a href="/wiki/Ufa" title="Ufa">Ufa</a>, <a href="/wiki/Volgograd" title="Volgograd">Volgograd</a> ja <a href="/wiki/Jekaterinburg" title="Jekaterinburg">Jekaterinburg</a>. Venäjän väestö oli suurimmillaan vuonna 1991, jolloin väkeä oli 148 689 000.<a href="#cite_note-196">[196]</a> Vuonna 2007 kuolleisuus ylitti syntyvyyden 477 700 hengellä. Edellisenä vuonna lukema oli suurempi: 687 100.<a href="#cite_note-demo-191">[191]</a> Venäjän Tilastopalvelun mukaan kuolleisuusaste laski neljä prosenttia vuonna 2007 verrattuna edellisvuoteen, ollen noin kahden miljoonan paikkeilla kun taas syntyvyysaste kasvoi 8,3 prosenttia vuosittain ollen nyt 1,6 miljoonan syntyneen paikkeilla.<a href="#cite_note-ri-192">[192]</a> Väestö siis kutistuu korkean kuolleisuuden ja matalan syntyvyyden vuoksi. Syntyvyysaste on kyllä verrattavissa Euroopan maiden lukemiin (keskimäärin 11,3 syntynyttä tuhatta ihmistä kohden vuonna 2007<a href="#cite_note-demo-191">[191]</a>; EU:n keskiarvo on 10,00 per 1 000),<a href="#cite_note-197">[197]</a> mutta maan väestö pienenee suuren kuolleisuuden takia (vuonna 2007 kuolleisuusaste oli 14,7 per 1 000 henkeä<a href="#cite_note-demo-191">[191]</a> siinä missä EU:n keskiarvo oli 10,00 per 1 000).<a href="#cite_note-198">[198]</a> Venäjän terveysministeriö kuitenkin ennusti vuonna 2008, että vuoteen 2011 mennessä kuolleisuusaste ja syntyvyysaste kohtaavat kuolleisuuden pienetessä ja syntyvyyden noustessa.<a href="#cite_note-199">[199]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Koulutus">Koulutus</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=34" title="Muokkaa osiota Koulutus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=34" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Koulutus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Venäjällä on perustuslain takaama ilmainen koulutus kaikille kansalaisille,<a href="#cite_note-200">[200]</a> ja 99,4 prosenttia väestöstä on lukutaitoisia.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Vuonna 2006 tehdyssä neljäsluokkalaisten luetunymmärtämistaitoa mittaavassa <a href="/wiki/Bostonin_yliopisto" title="Bostonin yliopisto">Bostonin yliopiston</a> PIRLS-tutkimuksessa (Progress in International Reading Literacy Study) Venäjä sijoittui ensimmäiseksi.<a href="#cite_note-luetunymmärtäminen-201">[201]</a> Korkeamman asteen koulutuspaikoista on Venäjällä kova kilpailu.<a href="#cite_note-202">[202]</a> Koulutuksessa on panostettu perinteisesti vahvasti tieteeseen ja teknologiaan, jonka tuloksena Venäjän lääketieteen, matematiikan, luonnontieteen sekä avaruuden ja ilmailun tutkimus on edelleen yleensä korkeatasoista.<a href="#cite_note-Nimetön-pNlc-2-186">[186]</a><a href="#cite_note-BGN-187">[187]</a> Hallitus jakaa valtion koulutuslaitoksille rahoitukset joko vakiintuneen kiintiösumman tai oppilasmäärän mukaan. Tämän tarkoituksena on taata, että kaikki pätevät oppilaat saavat koulutuspaikan. Lisäksi opiskelijoille myönnetään pieni stipendi ja ilmainen asuminen. Opetuslaitosten rahoitus tapahtuu kokonaan valtion tai alueellisen tason budjeteista.<a href="#cite_note-education2-203">[203]</a> Rahoituksen turvaamiseksi monet valtion laitokset ovat avanneet ulkopuolisesti rahoitettuja virkoja, joiden määrä on ollut kasvussa.<a href="#cite_note-204">[204]</a> Uusien korkean teknologian ja muiden nousevien teollisuusalojen työvoiman tarvetta tyydyttämään on noussut monia yksityisiä korkean asteen oppilaitoksia.<a href="#cite_note-education2-203">[203]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Terveys">Terveys</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=35" title="Muokkaa osiota Terveys" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=35" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Terveys">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Venäjän perustuslaki lupaa ilmaisen, yleisen terveydenhuollon kaikille kansalaisille.<a href="#cite_note-205">[205]</a> Vaikka Venäjällä on enemmän lääkäreitä, sairaaloita ja terveysalan työntekijöitä kuin lähes millään muulla maalla<a href="#cite_note-206">[206]</a><a href="#cite_note-207">[207]</a> on väestön terveys Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen heikentynyt huomattavasti sosiaalisten, taloudellisten ja elämäntapaan liittyvien muutosten myötä.<a href="#cite_note-208">[208]</a> Vuonna 2007 keskimääräinen eliniänodote oli miehille 61,5 vuotta ja naisille 73,9 vuotta.<a href="#cite_note-209">[209]</a> Keskimääräinen eliniänodote, 67,7 vuotta, on 10,8 vuotta lyhyempi kuin EU-maiden keskiarvo.<a href="#cite_note-210">[210]</a> Miesten matalan eliniän suurimmat taustatekijät ovat työikäisten miesten estettävissä olevat kuolinsyyt, kuten alkoholimyrkytykset, stressi, tupakointi, liikenneonnettomuudet sekä väkivaltarikokset. Miesten kuolleisuus nousi 60 prosenttia vuoden 1991 jälkeen ja on neljä-viisi kertaa korkeampi kuin Euroopassa keskimäärin.<a href="#cite_note-heart-211">[211]</a> Johtuen sukupuolten välisestä eliniänodotteesta, sekä toisen maailmansodan yhä jatkuvasta vaikutuksesta (Venäjällä kuoli sodassa enemmän miehiä kuin missään muussa maassa) sukupuolten välillä vallitsee epätasapaino ja jokaista naista kohden on 0,859 miestä.<a href="#cite_note-cia-1">[1]</a> Sydänsairaudet aiheuttavat 56,7 prosenttia kaikista kuolemista, ja näistä 30 prosenttia koskee työikäisiä ihmisiä. Noin 16 miljoonaa venäläistä kärsii verenkiertoelinten sairauksista, mikä on suhteellisesti toiseksi eniten maailmassa Ukrainan jälkeen.<a href="#cite_note-heart-211">[211]</a> Kuolemat henkirikoksista, itsemurhista ja syövästä ovat myös kansainvälisellä tasolla hyvin korkeat.<a href="#cite_note-cbs-212">[212]</a> Itsemurhia tehdään prosentuaalisesti toiseksi eniten koko maailmassa, vain Liettuan tilastot ovat synkemmät.<a href="#cite_note-213">[213]</a> WHO:n mukaan tilanne on parantunut 2000-luvulla, mutta itsemurhien määrä on silti kaksi kertaa maailman keskiarvon verran.<a href="#cite_note-214">[214]</a> Vuoden 2007 tutkimuksen mukaan 52 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista tupakoi. Tupakka aiheuttaa maassa noin 260 000 kuolemaa vuodessa.<a href="#cite_note-smokingria-215">[215]</a> <a href="/wiki/AIDS" title="AIDS">AIDSia</a> ei juuri tavattu neuvostoaikana, mutta 1990-luvun aikana se lisääntyi huimasti suonensisäisten huumeiden leviämisen myötä.<a href="#cite_note-216">[216]</a> Virallisten tilastojen mukaan HIV-positiivisia ihmisiä on Venäjällä 364 000, mutta jotkut asiantuntijat pitävät todellisia lukuja selvästi korkeampana.<a href="#cite_note-217">[217]</a> Kamppaillakseen tautia vastaan hallitus lisäsi HIVin torjumisen keinoihin kohdistettuja varoja kaksinkymmenkertaiseksi vuonna 2006 ja seuraavana vuonna määrärahat vielä kaksinkertaistettiin edellisvuodesta.<a href="#cite_note-218">[218]</a> Venäjällä arvioidaan olevan Euroopan eniten HIV-positiivisia ihmisiä. <a href="/wiki/HIV/AIDS_Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4" title="HIV/AIDS Venäjällä">Venäjän HIV-epidemian</a> kuvaillaan olevan paheneva ja hallitsematon.<a href="#cite_note-219">[219]</a> Neuvostoliiton jälkeisenä aikana myös <a href="/wiki/Tuberkuloosi" title="Tuberkuloosi">tuberkuloosin</a> aiheuttamat kuolemat ovat lisääntyneet rajusti erityisesti vankien usein sairastuessa tautiin.<a href="#cite_note-220">[220]</a> Kamppaillakseen väestön hupenemista vastaan hallitus on aloittanut useita ohjelmia, joiden tarkoitus on lisätä syntyvyyttä ja houkutella maahan lisää maahanmuuttajia. Hallitus on kaksinkertaistanut kuukausittaiset lapsilisät ja on asettanut vuodesta 2007 alkaen 250 000 ruplan (noin 6800 euroa) kertapalkkion naisille, jotka saavat toisen lapsen.<a href="#cite_note-221">[221]</a> Vuonna 2007 syntyvyys nousi korkeimmalle tasolle Neuvostoliiton jälkeisenä aikana.<a href="#cite_note-222">[222]</a> Varapääministeri <a href="/wiki/Sergei_Ivanov" title="Sergei Ivanov">Sergei Ivanov</a> myös kertoi 20 miljardin ruplan (noin 544 miljoonaa euroa) käyttämisestä neuvoloihin vuosina 2008–2009. Maahanmuutto nähdään välttämättömänä keinona ylläpitää maan väestömäärää.<a href="#cite_note-223">[223]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kielet">Kielet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=36" title="Muokkaa osiota Kielet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=36" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kielet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Russian_language_status_and_proficiency_in_the_World.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Russian_language_status_and_proficiency_in_the_World.svg/250px-Russian_language_status_and_proficiency_in_the_World.svg.png" decoding="async" width="250" height="101" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Russian_language_status_and_proficiency_in_the_World.svg/375px-Russian_language_status_and_proficiency_in_the_World.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Russian_language_status_and_proficiency_in_the_World.svg/500px-Russian_language_status_and_proficiency_in_the_World.svg.png 2x" data-file-width="936" data-file-height="377" /></a><figcaption>Maat, joissa puhutaan venäjää</figcaption></figure> Venäjän 160 etnisen ryhmän edustajat puhuvat yhteensä noin sataa eri kieltä.<a href="#cite_note-britannica-8">[8]</a> Vuoden 2002 lukemien mukaan 142,6 miljoonaa ihmistä puhuu <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kieli" title="Venäjän kieli">venäjää</a>. Toiseksi suurin kieliryhmä ovat <a href="/wiki/Tataarin_kieli" title="Tataarin kieli">tataaria puhuvat</a> (5,3 miljoonaa puhujaa) ja kolmantena <a href="/wiki/Saksan_kieli" title="Saksan kieli">saksankieliset</a> (2,9 miljoonaa).<a href="#cite_note-224">[224]</a> Venäjä on keskushallinnon ainut virallinen kieli, mutta perustuslaki antaa yksittäisille tasavalloille oikeuden ottaa oman alueensa alkuperäiskieli alueen toiseksi viralliseksi kieleksi.<a href="#cite_note-225">[225]</a> Huolimatta laajasta alueellisesta levinneisyydestään venäjän kieli on varsin homogeenistä koko maassa. Venäjä on Euraasian maantieteellisesti laajimmalle levinnyt kieli ja puhujamäärältään suurin <a href="/wiki/Slaavilaiset_kielet" title="Slaavilaiset kielet">slaavilainen kieli</a>.<a href="#cite_note-toronto-226">[226]</a> Venäjän kieli kuuluu <a href="/wiki/Indoeurooppalaiset_kielet" title="Indoeurooppalaiset kielet">indoeurooppalaisten kielten</a> perheeseen ja lukeutuu <a href="/wiki/Valkoven%C3%A4j%C3%A4n_kieli" title="Valkovenäjän kieli">valkovenäjän</a>, <a href="/wiki/Ukrainan_kieli" title="Ukrainan kieli">ukrainan</a> ja <a href="/wiki/Ruteeni" title="Ruteeni">ruteenin</a> tavoin slaavilaisten kielten itäslaavilaiseen haaraan. Vanhaa itäslaavilaista venäjän kieltä on löydetty kirjoitetussa muodossa 900-luvulta lähtien.<a href="#cite_note-227">[227]</a> Nykyään yli neljännes maailman tieteellisistä julkaisuista julkaistaan venäjäksi.<a href="#cite_note-lomonosov-228">[228]</a> Venäjän kieli on yksi <a href="/wiki/Yhdistyneet_kansakunnat" title="Yhdistyneet kansakunnat">Yhdistyneiden kansakuntien</a> kuudesta virallisesta kielestä. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Uskonnot">Uskonnot</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=37" title="Muokkaa osiota Uskonnot" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=37" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Uskonnot">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Uskonto_Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4" title="Uskonto Venäjällä">Uskonto Venäjällä</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Kristus_Vapahtajan_katedraali.JPG" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ad/Kristus_Vapahtajan_katedraali.JPG/250px-Kristus_Vapahtajan_katedraali.JPG" decoding="async" width="250" height="333" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ad/Kristus_Vapahtajan_katedraali.JPG/375px-Kristus_Vapahtajan_katedraali.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/ad/Kristus_Vapahtajan_katedraali.JPG/500px-Kristus_Vapahtajan_katedraali.JPG 2x" data-file-width="1728" data-file-height="2304" /></a><figcaption><a href="/wiki/Kristus_Vapahtajan_katedraali_(Moskova)" title="Kristus Vapahtajan katedraali (Moskova)">Kristus Vapahtajan katedraali</a> Moskovassa (1882) 1996. Kirkko tuhottiin vuonna 1931.</figcaption></figure> Venäjän perinteiset uskonnot ovat <a href="/wiki/Kristinusko" title="Kristinusko">kristinusko</a>, <a href="/wiki/Islam" title="Islam">islam</a>, <a href="/wiki/Buddhalaisuus" title="Buddhalaisuus">buddhalaisuus</a> sekä <a href="/wiki/Juutalaisuus" title="Juutalaisuus">juutalaisuus</a>, jotka määritellään Venäjän vuonna 1997 säädetyssä ”historiallisen perinnön laissa”.<a href="#cite_note-229">[229]</a> Kristinuskon <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_ortodoksinen_kirkko" title="Venäjän ortodoksinen kirkko">ortodoksinen</a> suunta on Venäjän selvästi suurin uskonto. Venäjällä mielipidekyselyitä tekevän tutkimuskeskuksen mukaan 63 prosenttia vastaajista piti itseään Venäjän ortodokseina, 6 prosenttia muslimeina ja alle yksi prosentti piti itseään buddhalaisena, katolisena, protestanttina tai juutalaisena. 12 prosenttia ihmisistä sanoi uskovansa Jumalaan olematta minkään uskonnon harjoittaja, ja 16 prosenttia piti itseään ei-uskovana.<a href="#cite_note-religionsurvey-230">[230]</a> Eri lähteiden ilmoittamat arviot ei-uskonnollisten ihmisten määrästä Venäjällä vaihtelevat suuresti. Lähteestä riippuen niitä on 16–48 prosenttia väestöstä.<a href="#cite_note-231">[231]</a> Ei-uskonnollisten ihmisten määrän arviointi on hankalaa, sillä etniset venäläiset identifioivat itsensä ortodokseiksi silloinkin, kun he eivät varsinaisesti harjoita uskontoaan tai edes usko sen oppeihin. Sama koskee myös muita uskontoja, jotka ovat leimautuneet osaksi eri kansanryhmien identiteettiä.<a href="#cite_note-britannica-8">[8]</a><a href="#cite_note-ReferenceA-232">[232]</a> Uskontokuntiin kuuluminen jakautuu pääasiassa etnisten jakolinjojen mukaan. <a href="/wiki/Slaavit" title="Slaavit">Slaavit</a> ovat yleensä ortodokseja ja turkkilaiskielten puhujat muslimeita, joskin maassa on myös turkkilaisia väestöryhmiä, jotka eivät edusta islamia (esimerkiksi <a href="/wiki/Jakuutit" title="Jakuutit">jakuutit</a>).<a href="#cite_note-britannica-8">[8]</a> <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_ortodoksinen_kirkko" title="Venäjän ortodoksinen kirkko">Venäjän ortodoksinen kirkko</a> on luonteeltaan puolivaltiollinen.<a href="#cite_note-state.gov-233">[233]</a> Ortodoksikristillisyys omaksuttiin Venäjällä alun perin 900-luvulla.<a href="#cite_note-britannica-8">[8]</a> Ortodoksisen kirkon sisällä toimineista liikkeistä historiallisesti merkittävin on ollut <a href="/wiki/Vanhauskoisuus" title="Vanhauskoisuus">vanhauskoisuus</a>, jota vielä 1900-luvun alussa kannatti jopa 10 prosenttia väestöstä. Nykyään vanhauskoisten kannatus on laskenut tuntuvasti matalammaksi. Neuvostoliiton romahduksen jälkeen vapaat suunnat, kuten <a href="/wiki/Evankelikalismi" title="Evankelikalismi">herätyskristillinen liikehdintä</a>, ovat lisänneet kannatustaan.<a href="#cite_note-state.gov-233">[233]</a> 95 prosenttia rekisteröidyistä seurakunnista kuuluu varsinaisen Venäjän ortodoksisen kirkon alaisuuteen, mutta sen lisäksi on myös pienempiä ortodoksisia kirkkoja.<a href="#cite_note-234">[234]</a> Suurin osa ortodoksiuskoa tunnustavista ei käy säännöllisesti kirkossa. Kuitenkin kirkko on kunnioitettu sekä uskonnollisten että ei-uskonnollisten keskuudessa, sillä se nähdään Venäjän kulttuuriperinnön symbolina.<a href="#cite_note-encarta-235">[235]</a> Yhdysvaltain sisäministeriön vuoden 2007 uskonnon vapautta käsittelevän raportin mukaan 100 miljoonaa venäläistä pitää itseään ortodoksikristittyinä.<a href="#cite_note-236">[236]</a> Pienempiin kristillisiin suuntauksiin Venäjällä kuuluvat katoliset, <a href="/wiki/Armenian_apostolinen_kirkko" title="Armenian apostolinen kirkko">Armenian apostolinen kirkko</a> sekä muutamat protestanttiset suuntaukset. Siinä missä ortodoksisuus on Venäjän slaavilaisia kansanosia etnisesti määrittelevä uskonto, <a href="/wiki/Sunnilaisuus" class="mw-redirect" title="Sunnilaisuus">sunnilainen islam</a> on vastaavalla tavalla useimpien <a href="/wiki/Turkkilaiset_kielet" title="Turkkilaiset kielet">turkkilaisia kieliä</a> puhuvien kansojen perinteinen uskonto. Muslimiväestö keskittyy pääosin tietyille Venäjän eteläisille alueille, kuten Kaukasukselle ja <a href="/wiki/Tatarstan" title="Tatarstan">Tatarstaniin</a>. Venäjällä on arvioitu asuvan 15–20 miljoonaa muslimia, mikäli kaikkien muslimikansojen jäsenet lasketaan muslimeiksi.<a href="#cite_note-237">[237]</a><a href="#cite_note-timesmuslim-238">[238]</a> Buddhalaisuutta on perinteisesti esiintynyt <a href="/wiki/Burjatia" title="Burjatia">Burjatiassa</a>, <a href="/wiki/Tuva" title="Tuva">Tuvassa</a> ja <a href="/wiki/Kalmukia" title="Kalmukia">Kalmukiassa</a>.<a href="#cite_note-239">[239]</a> Jotkut Siperian ja kaukoidän alkuperäisasukkaat harjoittavat luonnonuskontoja valtauskontojen lisäksi.<a href="#cite_note-britannica-8">[8]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Kulttuuri">Kulttuuri</h2>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=38" title="Muokkaa osiota Kulttuuri" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=38" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kulttuuri">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4l%C3%A4inen_kulttuuri" title="Venäläinen kulttuuri">Venäläinen kulttuuri</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Musiikki_ja_baletti">Musiikki ja baletti</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=39" title="Muokkaa osiota Musiikki ja baletti" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=39" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Musiikki ja baletti">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Peter_Tschaikowski.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Peter_Tschaikowski.jpg/190px-Peter_Tschaikowski.jpg" decoding="async" width="190" height="252" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Peter_Tschaikowski.jpg/285px-Peter_Tschaikowski.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Peter_Tschaikowski.jpg/380px-Peter_Tschaikowski.jpg 2x" data-file-width="463" data-file-height="615" /></a><figcaption><a href="/w/index.php?title=Nikolai_Dmitrijevit%C5%A1_Kuznetsov_(taiteilija)&action=edit&redlink=1" class="new" title="Nikolai Dmitrijevitš Kuznetsov (taiteilija) (sivua ei ole)">Nikolai Kuznetsov</a>, <a href="/wiki/Pjotr_T%C5%A1aikovski" title="Pjotr Tšaikovski">Pjotr Tšaikovski</a>, 1893.</figcaption></figure> Taidemusiikki alkoi toden teolla nostaa päätään Venäjällä 1800-luvulla, jolloin musiikkielämää määritteli kiista kahden ryhmittymän välillä. <a href="/wiki/Mihail_Glinka" title="Mihail Glinka">Mihail Glinka</a> ja hänen seuraajiensa muodostama <a href="/wiki/Viiden_ryhm%C3%A4" title="Viiden ryhmä">viiden ryhmä</a> korostivat venäläistä kansallistunnetta ja lisäsivät tyyliinsä kansanmusiikin ja uskonnollisen musiikin piirteitä. Toista suuntausta edustivat kansainvälisemmin, mutta silti konservatiivisemmin suuntautunut <a href="/wiki/Anton_Rubinstein" class="mw-redirect" title="Anton Rubinstein">Anton Rubinstein</a> ja hänen veljensä <a href="/wiki/Nikolai_Rubinstein" class="mw-redirect" title="Nikolai Rubinstein">Nikolai</a>. Myöhempää romantiikkaa Venäjällä edustivat esimerkiksi <a href="/wiki/Modest_Musorgski" title="Modest Musorgski">Modest Musorgski</a>, <a href="/wiki/Nikolai_Rimski-Korsakov" title="Nikolai Rimski-Korsakov">Nikolai Rimski-Korsakov</a> ja tunnetuimpana <a href="/wiki/Pjotr_T%C5%A1aikovski" title="Pjotr Tšaikovski">Pjotr Tšaikovski</a>, josta tuli musiikkinsa selkeän venäläisistä piirteistä huolimatta yksi kaikkien aikojen suosituimmista säveltäjistä myös ulkomailla. Romantiikan lippua piti yllä 1900-luvun alussa vielä etenkin pianokonsertoistaan tunnettu <a href="/wiki/Sergei_Rahmaninov" title="Sergei Rahmaninov">Sergei Rahmaninov</a>. Muita 1900-luvun maailmankuuluja ja yhä suosittuja venäläissäveltäjiä ovat <a href="/wiki/Aleksandr_Skrjabin" title="Aleksandr Skrjabin">Aleksandr Skrjabin</a>, <a href="/wiki/Igor_Stravinsky" title="Igor Stravinsky">Igor Stravinsky</a>, <a href="/wiki/Sergei_Prokofjev" title="Sergei Prokofjev">Sergei Prokofjev</a>, <a href="/wiki/Dmitri_%C5%A0ostakovit%C5%A1" title="Dmitri Šostakovitš">Dmitri Šostakovitš</a> ja <a href="/wiki/Irving_Berlin" title="Irving Berlin">Irving Berlin</a>, joskin viimeksi mainittu vaikutti <a href="/wiki/Yhdysvallat" title="Yhdysvallat">Yhdysvalloissa</a>. Näistä etenkin ulkomaille muuttanut Stravinsky oli uudistuksellinen hahmo, joka vei taidemusiikin kehitystä eteenpäin.<a href="#cite_note-240">[240]</a><a href="#cite_note-241">[241]</a><a href="#cite_note-242">[242]</a> Neuvostoaikana säveltäjiä valvottiin tarkkaan ja musiikin tuli olla optimistista, isänmaallista ja helposti ymmärrettävää.<a href="#cite_note-243">[243]</a> Venäjän musiikkikonservatoriot ovat tuottaneet suuret määrät maailmankuuluja solisteja. Näistä tunnetuimpiin kuuluvat viulistit <a href="/wiki/David_Oistrah" title="David Oistrah">David Oistrah</a> ja <a href="/wiki/Gidon_Kremer" title="Gidon Kremer">Gidon Kremer</a>, sellisti <a href="/wiki/Mstislav_Rostropovit%C5%A1" title="Mstislav Rostropovitš">Mstislav Rostropovitš</a>, pianistit <a href="/wiki/Vladimir_Horowitz" title="Vladimir Horowitz">Vladimir Horowitz</a>, <a href="/wiki/Svjatoslav_Richter" title="Svjatoslav Richter">Svjatoslav Richter</a> ja <a href="/wiki/Emil_Gilels" title="Emil Gilels">Emil Gilels</a> sekä laulaja <a href="/wiki/Galina_Vi%C5%A1nevskaja" title="Galina Višnevskaja">Galina Višnevskaja</a>. <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Moscow-Bolshoi-Theare-1.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Moscow-Bolshoi-Theare-1.jpg/250px-Moscow-Bolshoi-Theare-1.jpg" decoding="async" width="250" height="208" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Moscow-Bolshoi-Theare-1.jpg/375px-Moscow-Bolshoi-Theare-1.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8b/Moscow-Bolshoi-Theare-1.jpg/500px-Moscow-Bolshoi-Theare-1.jpg 2x" data-file-width="6728" data-file-height="5598" /></a><figcaption><a href="/wiki/Joseph_Bov%C3%A9" title="Joseph Bové">Joseph Bové</a>, <a href="/wiki/Bol%C5%A1oi-teatteri" title="Bolšoi-teatteri">Bolšoi-teatteri</a>, 1825.</figcaption></figure> Tšaikovski on muiden töidensä ohella suosituin balettisäveltäjä, jonka tunnetuimpiin töihin kuuluvat <a href="/wiki/Joutsenlampi" title="Joutsenlampi">Joutsenlampi</a>, <a href="/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4ns%C3%A4rkij%C3%A4" title="Pähkinänsärkijä">Pähkinänsärkijä</a> sekä <a href="/wiki/Prinsessa_Ruusunen_(baletti)" title="Prinsessa Ruusunen (baletti)">Prinsessa Ruusunen</a>. 1900-luvun alkupuolella venäläiset tanssijat <a href="/wiki/Anna_Pavlova_(balettitanssija)" title="Anna Pavlova (balettitanssija)">Anna Pavlova</a> ja <a href="/wiki/Vatslav_Ni%C5%BEinski" title="Vatslav Nižinski">Vatslav Nižinski</a> kohosivat maailmanmaineeseen, kun impressaario <a href="/wiki/Sergei_Djagilev" title="Sergei Djagilev">Sergei Djagilev</a> ja hänen <a href="/wiki/Ballets_russes" title="Ballets russes">Ballets russes</a> -ryhmänsä kiersivät ulkomailla.<a href="#cite_note-244">[244]</a> Neuvostoajan baletti täydensi 1800-luvun traditiota,<a href="#cite_note-245">[245]</a> ja Neuvostoliiton balettikoulut tuottivat lukuisia kansainvälisen tason tähtiä, joihin kuuluvat esimerkiksi <a href="/wiki/Maija_Plisetskaja" title="Maija Plisetskaja">Maija Plisetskaja</a>, <a href="/wiki/Rudolf_Nurejev" title="Rudolf Nurejev">Rudolf Nurejev</a>, ja <a href="/wiki/Mihail_Bary%C5%A1nikov" title="Mihail Baryšnikov">Mihail Baryšnikov</a>. Balettiesityksiä järjestävät Moskovan <a href="/wiki/Bol%C5%A1oi-teatteri" title="Bolšoi-teatteri">Bolšoi-teatteri</a> ja Pietarin <a href="/wiki/Mariinski-teatteri" title="Mariinski-teatteri">Mariinski-teatteri</a> ovat säilyttäneet maineensa tähän päivään asti.<a href="#cite_note-246">[246]</a> <a href="/wiki/Rock_and_roll" title="Rock and roll">Rock and roll</a> saapui Venäjälle 1960-luvulla, ja <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4l%C3%A4inen_rock&action=edit&redlink=1" class="new" title="Venäläinen rock (sivua ei ole)">venäläisen rockin</a> kultakausi ajoitetaan yleensä 1980-luvulle. Tunnettuja maan rajojen ulkopuolellakin suosiota saaneita artisteja ovat esimerkiksi laulaja <a href="/wiki/Alla_Pugat%C5%A1ova" title="Alla Pugatšova">Alla Pugatšova</a> sekä tyttöduo <a href="/wiki/T.A.T.u." title="T.A.T.u.">t.A.T.u.</a> Taide- ja populaarimusiikin lisäksi Venäjän lukuisilla etnisillä ryhmillä on omat <a href="/wiki/Kansanmusiikki" title="Kansanmusiikki">kansanmusiikin</a> perinteensä. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kirjallisuus">Kirjallisuus</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=40" title="Muokkaa osiota Kirjallisuus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=40" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kirjallisuus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4l%C3%A4inen_kirjallisuus" title="Venäläinen kirjallisuus">Venäläinen kirjallisuus</a></div></dd></dl> <a href="/wiki/Ven%C3%A4l%C3%A4inen_kirjallisuus" title="Venäläinen kirjallisuus">Venäjän kirjallisuutta</a> on pidetty hyvin vaikutusvaltaisena ja monet sen teoksista kuuluvat maailmankirjallisuuden parhaiten tunnettuihin töihin.<a href="#cite_note-247">[247]</a> Venäjän kirjallisuuden historian on ajoitettu alkavan jo 900-luvun tienoilla. Varsinainen kansallinen kirjallisuuden traditio syntyi 1800-luvun alussa. Tämän aikakauden aloitti <a href="/wiki/Aleksandr_Pu%C5%A1kin" title="Aleksandr Puškin">Aleksandr Puškin</a>, jota pidetään modernin venäläisen kirjallisuuden perustajana. Häntä on usein sanottu ”Venäjän Shakespeareksi”.<a href="#cite_note-248">[248]</a> Venäjän tunnetuimpiin kirjailijoihin ja runoilijoihin 1800-luvulla kuuluivat <a href="/wiki/Anton_T%C5%A1ehov" title="Anton Tšehov">Anton Tšehov</a>, <a href="/wiki/Mihail_Lermontov" title="Mihail Lermontov">Mihail Lermontov</a>, <a href="/wiki/Leo_Tolstoi" title="Leo Tolstoi">Leo Tolstoi</a>, <a href="/wiki/Nikolai_Gogol" title="Nikolai Gogol">Nikolai Gogol</a>, <a href="/wiki/Ivan_Turgenev" title="Ivan Turgenev">Ivan Turgenev</a> ja <a href="/wiki/Fjodor_Dostojevski" title="Fjodor Dostojevski">Fjodor Dostojevski</a>. Samoin <a href="/wiki/Ivan_Gont%C5%A1arov" title="Ivan Gontšarov">Ivan Gontšarov</a>, <a href="/wiki/Mihail_Saltykov-%C5%A0t%C5%A1edrin" title="Mihail Saltykov-Štšedrin">Mihail Saltykov-Štšedrin</a>, <a href="/wiki/Aleksei_Pisemski" title="Aleksei Pisemski">Aleksei Pisemski</a> ja <a href="/wiki/Nikolai_Leskov" title="Nikolai Leskov">Nikolai Leskov</a> jättivät kestävän jälkensä venäläiseen proosaan ja Puškinin ohella <a href="/wiki/Pjotr_Jer%C5%A1ov" title="Pjotr Jeršov">Pjotr Jeršov</a> runouteen. Erityisesti Tolstoi ja Dostojevski ovat olleet vaikutukseltaan mammuttimaisia hahmoja, joita monet kriitikot ovat pitäneet kaikkien aikojen suurimpina romaanikirjailijoina.<a href="#cite_note-249">[249]</a><a href="#cite_note-250">[250]</a> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Dostoevsky_1872.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3c/Dostoevsky_1872.jpg/190px-Dostoevsky_1872.jpg" decoding="async" width="190" height="237" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3c/Dostoevsky_1872.jpg/285px-Dostoevsky_1872.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3c/Dostoevsky_1872.jpg/380px-Dostoevsky_1872.jpg 2x" data-file-width="1400" data-file-height="1746" /></a><figcaption><a href="/wiki/Vasili_Perov" title="Vasili Perov">Vasili Perov</a>, <a href="/wiki/Fjodor_Dostojevski" title="Fjodor Dostojevski">Fjodor Dostojevski</a> 1872.</figcaption></figure> 1880-luvun tienoilla Venäjän kirjallisuus alkoi muuttua. Suurien romaanikirjailijoiden aika oli ohi ja lyhyempi proosa (novellit) sekä runous tulivat hallitseviksi tyylilajeiksi seuraavien vuosikymmenien ajaksi. Tätä aikaa kutsutaan usein kirjallisuuden hopeakaudeksi. Vuosiksi 1893–1914 <a href="/wiki/Symbolismi" title="Symbolismi">symbolismi</a> syrjäytti aiemmin hallinneen <a href="/wiki/Realismi_(kirjallisuus)" title="Realismi (kirjallisuus)">realismin</a>. Aikakauden johtavia kirjoittajia olivat <a href="/wiki/Valeri_Brjusov" title="Valeri Brjusov">Valeri Brjusov</a>, <a href="/wiki/Andrei_Belyi" title="Andrei Belyi">Andrei Belyi</a>, <a href="/wiki/Vjat%C5%A1eslav_Ivanov_(runoilija)" title="Vjatšeslav Ivanov (runoilija)">Vjatšeslav Ivanov</a>, <a href="/wiki/Aleksandr_Blok" title="Aleksandr Blok">Aleksandr Blok</a>, <a href="/wiki/Dmitri_Mere%C5%BEkovski" title="Dmitri Merežkovski">Dmitri Merežkovski</a>, <a href="/wiki/Fjodor_Sologub" title="Fjodor Sologub">Fjodor Sologub</a>, <a href="/wiki/Anna_Ahmatova" title="Anna Ahmatova">Anna Ahmatova</a>, <a href="/wiki/Osip_Mandelstam" class="mw-redirect" title="Osip Mandelstam">Osip Mandelstam</a>, <a href="/wiki/Leonid_Andrejev" title="Leonid Andrejev">Leonid Andrejev</a>, <a href="/wiki/Ivan_Bunin" title="Ivan Bunin">Ivan Bunin</a> ja <a href="/wiki/Maksim_Gorki" title="Maksim Gorki">Maksim Gorki</a>. Vuoden 1917 vallankumouksen ja sitä seuranneen sisällissodan jäljiltä Venäjän kulttuurielämä oli kaaoksessa. Jotkut vanhemmat kirjailijat jättivät maan samalla, kun kirjailijoiden nuori sukupolvi, joka yleensä ainakin hieman tuki vallankumouksen ideaaleja, alkoi ilmaantua. Jotkut näistä perustivat kirjailijoiden järjestöjä tarkoituksenaan luoda uutta työväenluokan kulttuuria, joka sopisi vallankumouksen myötä syntyneen uuden valtion aikakaudelle. 1920-luvulla kirjailijat saivat tehdä työtään rauhassa, mutta 1930-luvulla Stalinin aikana kirjallisuuden viralliseksi ohjenuoraksi tuli <a href="/wiki/Sosialistinen_realismi" title="Sosialistinen realismi">sosialistinen realismi</a>. Stalinin kuoleman jälkeen rajoituksia vähennettiin. 1970- ja 1980-luvuille tultaessa kirjailijat yhä enemmän jättivät huomiotta sosialistisen realismin ohjenuorat. Neuvostoajan johtaviin kirjailijoihin kuuluivat <a href="/wiki/Jevgeni_Zamjatin" title="Jevgeni Zamjatin">Jevgeni Zamjatin</a>, <a href="/wiki/Isaak_Babel" title="Isaak Babel">Isaak Babel</a>, <a href="/wiki/Ilf_ja_Petrov" class="mw-redirect" title="Ilf ja Petrov">Ilf ja Petrov</a>, <a href="/wiki/Juri_Ole%C5%A1a" title="Juri Oleša">Juri Oleša</a>, <a href="/wiki/Vladimir_Nabokov" title="Vladimir Nabokov">Vladimir Nabokov</a>, <a href="/wiki/Mihail_Bulgakov" title="Mihail Bulgakov">Mihail Bulgakov</a>, <a href="/wiki/Boris_Pasternak" title="Boris Pasternak">Boris Pasternak</a>, <a href="/wiki/Aleksandr_Sol%C5%BEenitsyn" title="Aleksandr Solženitsyn">Aleksandr Solženitsyn</a>, <a href="/wiki/Vladimir_Majakovski" title="Vladimir Majakovski">Vladimir Majakovski</a>, <a href="/wiki/Mihail_%C5%A0olohov" title="Mihail Šolohov">Mihail Šolohov</a>, <a href="/wiki/Jevgeni_Jevtu%C5%A1enko" title="Jevgeni Jevtušenko">Jevgeni Jevtušenko</a> ja <a href="/wiki/Andrei_Voznesenski" title="Andrei Voznesenski">Andrei Voznesenski</a>. Viisi venäjänkielistä kirjailijaa on saanut<a href="/wiki/Nobelin_kirjallisuuspalkinto" title="Nobelin kirjallisuuspalkinto"> kirjallisuuden Nobel-palkinnon</a>: Ivan Bunin 1933, Boris Pasternak (kieltäytyi palkinnosta 1958), Mihail Šolohov 1965, Aleksandr Solženitsyn 1970 ja <a href="/wiki/Joseph_Brodsky" title="Joseph Brodsky">Joseph Brodsky</a> 1987. Heistä Bunin asui Ranskassa ja Brodsky Yhdysvalloissa.<a href="#cite_note-251">[251]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Elokuvat">Elokuvat</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=41" title="Muokkaa osiota Elokuvat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=41" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Elokuvat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Vintage_Potemkin.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Vintage_Potemkin.jpg/190px-Vintage_Potemkin.jpg" decoding="async" width="190" height="268" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Vintage_Potemkin.jpg/285px-Vintage_Potemkin.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Vintage_Potemkin.jpg/380px-Vintage_Potemkin.jpg 2x" data-file-width="3541" data-file-height="5000" /></a><figcaption><a href="/wiki/Panssarilaiva_Potemkin_(elokuva)" title="Panssarilaiva Potemkin (elokuva)">Panssarilaiva Potemkin</a> (1925).</figcaption></figure> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Neuvostoliiton_elokuva" title="Neuvostoliiton elokuva">Neuvostoliiton elokuva</a></div></dd></dl> Siinä missä lännen teollisuusmaissa elokuvat nähtiin vuoden 1917 vallankumouksen aikoihin vielä halpana viihteenä työväenluokalle, Venäjällä alettiin tutkia filmien editoinnin mahdollisuuksia elokuvailmaisun kehittämiseksi.<a href="#cite_note-252">[252]</a> Venäjän ja myöhemmin Neuvostoliiton elokuvateollisuudesta tuli kasvualusta innovatiivisille elokuville välittömästi vallankumousta seuranneina vuosina. Tämän seurauksena syntyi maailmankuuluja elokuvia, kuten <a href="/wiki/Sergei_Eisenstein" title="Sergei Eisenstein">Sergei Eisensteinin</a> <a href="/wiki/Panssarilaiva_Potemkin" class="mw-redirect mw-disambig" title="Panssarilaiva Potemkin">Panssarilaiva Potemkin</a>.<a href="#cite_note-britannica-8">[8]</a> Eisenstein oli saanut oppinsa ohjaaja <a href="/wiki/Lev_Kule%C5%A1ov" title="Lev Kulešov">Lev Kulešovilta</a>, joka oli uraauurtavien editointioppien kehittäjä ja opetti maailman ensimmäisessä elokuva-alan oppilaitoksessa, Moskovassa sijaitsevassa <a href="/w/index.php?title=VGIK&action=edit&redlink=1" class="new" title="VGIK (sivua ei ole)">Valtion elokuvainstituutissa</a>. <a href="/wiki/Dziga_Vertov" title="Dziga Vertov">Dziga Vertov</a> taas kehitti kameran ja todellisen elämän suhdetta käsittelevän kino-glaz-teorian, jolla oli valtava vaikutus <a href="/wiki/Dokumenttielokuva" title="Dokumenttielokuva">dokumenttielokuvien</a> kehittymiselle. Sosialistisen realismin politiikka tukahdutti filmintekijöiden luovuutta, mutta myös rajoitusten alla tehtiin onnistuneina pidettyjä neuvostofilmejä, <a href="/wiki/Kurjet_lent%C3%A4v%C3%A4t" title="Kurjet lentävät">Kurjet lentävät</a> ja <a href="/wiki/Vain_nelj%C3%A4_p%C3%A4iv%C3%A4%C3%A4" class="mw-redirect" title="Vain neljä päivää">Vain neljä päivää</a>.<a href="#cite_note-britannica-8">[8]</a> <a href="/wiki/Leonid_Gaidai" title="Leonid Gaidai">Leonid Gaidain</a> 1960- ja 1970-luvuilla tekemät komediat ovat edelleen hyvin suosittuja.<a href="#cite_note-253">[253]</a> Vuonna 1970 valmistui <a href="/wiki/Vladimir_Motyl" title="Vladimir Motyl">Vladimir Motylin</a> elokuva <a href="/wiki/Aavikon_laki_(vuoden_1970_elokuva)" title="Aavikon laki (vuoden 1970 elokuva)">Aavikon laki</a>, joka aloitti ”<a href="/w/index.php?title=Ostern&action=edit&redlink=1" class="new" title="Ostern (sivua ei ole)">osternina</a>” tunnetun elokuvan lajin.<a href="#cite_note-254">[254]</a> Kosmonauteilla on tapana katsoa kyseinen elokuva ennen avaruuslentoja.<a href="#cite_note-255">[255]</a> 1980- ja 1990-luvuilla venäläinen elokuva oli kriisissä. Vaikka ilmaisunvapaus saavutettiin, valtiontuki elokuville romahti, minkä seurauksena elokuvia tehtiin selvästi vähemmän.<a href="#cite_note-britannica-8">[8]</a> 2000-luvun alkuvuodet ovat tuoneet talouskehityksen myötä taas lisää katsojia ja menestystä elokuvateollisuudelle, ja elokuvia tehdään Venäjällä jo enemmän kuin esimerkiksi Britanniassa ja Saksassa.<a href="#cite_note-kino-256">[256]</a> Lipputulot Venäjän elokuvista olivat 1996 yhteensä vain 6 miljoonaa dollaria, mutta vuonna 2006 tulot olivat jo 412 miljoonaa dollaria, mikä oli 18 prosenttia kasvua edellisvuoteen verrattuna.<a href="#cite_note-kino-256">[256]</a><a href="#cite_note-257">[257]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kuvataiteet">Kuvataiteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=42" title="Muokkaa osiota Kuvataiteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=42" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kuvataiteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4l%C3%A4inen_kuvataide" title="Venäläinen kuvataide">Venäläinen kuvataide</a></div></dd></dl> Varhainen Venäjän <a href="/wiki/Maalaustaide" title="Maalaustaide">maalaustaide</a> keskittyi <a href="/wiki/Bysantti" class="mw-redirect" title="Bysantti">Bysantista</a> periytyneeseen <a href="/wiki/Ikoni" title="Ikoni">ikonimaalaukseen</a> sekä <a href="/wiki/Fresko" title="Fresko">freskoihin</a>. Moskovan voimistuttua <a href="/w/index.php?title=Theofanes_Kreikkalainen&action=edit&redlink=1" class="new" title="Theofanes Kreikkalainen (sivua ei ole)">Theofanes Kreikkalainen</a> ja <a href="/wiki/Andrei_Rubljov" title="Andrei Rubljov">Andrei Rubljov</a> kohosivat varsinaisen venäläisen taiteen johtonimiksi. Omintakeinen välimuoto ikonin ja renessanssimuotokuvan välillä oli venäläisen <a href="/wiki/Muotokuva" title="Muotokuva">muotokuvamaalauksen</a> laji, <a href="/wiki/Parsuna" title="Parsuna">parsuna</a>. <a href="/wiki/Pietarin_taideakatemia" title="Pietarin taideakatemia">Venäjän taideakatemia</a> perustettiin vuonna 1757 ja sen tarkoituksena oli tuoda venäläisille taiteilijoille kansainvälistä roolia ja asemaa. Akatemian huomattavia muotokuvamaalareita olivat <a href="/wiki/Ivan_Argunov" title="Ivan Argunov">Ivan Argunov</a>, <a href="/wiki/Fjodor_Rokotov" title="Fjodor Rokotov">Fjodor Rokotov</a>, <a href="/wiki/Dmitri_Levitski" title="Dmitri Levitski">Dmitri Levitski</a> ja <a href="/wiki/Vladimir_Borovikovski" title="Vladimir Borovikovski">Vladimir Borovikovski</a>. 1800-luvun <a href="/wiki/Realismi_(taide)" title="Realismi (taide)">realismi</a> pyrki kuvamaan venäläistä identiteettiä. Tämä näkyy <a href="/wiki/Maisemamaalaus" title="Maisemamaalaus">maisemamaalauksessa</a>, sekä arkipäiväisiä tapahtumia kuvaavissa <a href="/wiki/Laatukuva" title="Laatukuva">genre-maalauksissa</a> ja vahvapiirteisissä aikalaisten muotokuvissa. Toiset taiteilijat keskittyivät yhteiskuntakritiikkiin kuvaamalla köyhien oloja ja tekemällä <a href="/wiki/Karikatyyri" title="Karikatyyri">karikatyyrejä</a> auktoriteeteista. Tämä kriittisen realismin suuntaus kukoisti <a href="/wiki/Aleksanteri_II" class="mw-redirect" title="Aleksanteri II">Aleksanteri II</a>:n aikana. <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:NesterovMV_NaRusi206x483GTG.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/NesterovMV_NaRusi206x483GTG.jpg/250px-NesterovMV_NaRusi206x483GTG.jpg" decoding="async" width="250" height="104" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/NesterovMV_NaRusi206x483GTG.jpg/375px-NesterovMV_NaRusi206x483GTG.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/77/NesterovMV_NaRusi206x483GTG.jpg/500px-NesterovMV_NaRusi206x483GTG.jpg 2x" data-file-width="2998" data-file-height="1250" /></a><figcaption><a href="/wiki/Mihail_Nesterov" title="Mihail Nesterov">Mihail Nesterov</a>, Kansan sielu, 1914–1916.</figcaption></figure> <a href="/wiki/Maaorjuus" title="Maaorjuus">Maaorjuuden</a> lakkauttamisen jälkeen (1861) jotkut taiteilijat keskittyivät inhimillisen kärsimyksen kuvaamiseen. Toisinaan tehtiin suuria <a href="/wiki/Historiamaalaus" title="Historiamaalaus">historiamaalauksia</a> Venäjän dramaattisista hetkistä. <a href="/wiki/Vaeltajat" title="Vaeltajat">Peredvižniki</a> (”vaeltajat”) nimellä kulkenut taiteilijaryhmä katkaisi välinsä taideakatemiaan ja perusti akateemisista rajoitteista vapaan koulukunnan. Tämän suuntauksen teoksissa on mukana vahva yhteiskunnallinen ja poliittinen ulottuvuus. Realismin johtonimiin kuuluivat <a href="/wiki/Ivan_%C5%A0i%C5%A1kin" title="Ivan Šiškin">Ivan Šiškin</a>, <a href="/wiki/Arhip_Kuind%C5%BEi" title="Arhip Kuindži">Arhip Kuindži</a>, <a href="/wiki/Ivan_Kramskoi" title="Ivan Kramskoi">Ivan Kramskoi</a>, <a href="/wiki/Vasili_Polenov" title="Vasili Polenov">Vasili Polenov</a>, <a href="/wiki/Isaak_Levitan" title="Isaak Levitan">Isaak Levitan</a>, <a href="/wiki/Vasili_Surikov" title="Vasili Surikov">Vasili Surikov</a>, <a href="/wiki/Viktor_Vasnetsov" title="Viktor Vasnetsov">Viktor Vasnetsov</a> ja <a href="/wiki/Ilja_Repin" title="Ilja Repin">Ilja Repin</a>. 1830-luvulla akatemia alkoi lähettää oppilaitaan ulkomaille taitojaan kartuttamaan. Näistä lahjakkaimpiin kuuluivat <a href="/wiki/Aleksandr_Ivanov" title="Aleksandr Ivanov">Aleksandr Ivanov</a> ja <a href="/wiki/Karl_Brjullov" title="Karl Brjullov">Karl Brjullov</a>, jotka tunnetaan <a href="/wiki/Romantiikka" title="Romantiikka">romanttisista</a> <a href="/wiki/Historiamaalaus" title="Historiamaalaus">historiallisista</a> maalauksistaan. Venäjälle tyypilliset omintakeiset kansanelämän kuvaukseen keskittyneet maalaustyylit syntyivät 1800-luvun lopulla. Vaeltajien lisäksi 1800-luvun lopulta 1920-luvulle vaikutti taiteilijaryhmittymä <a href="/wiki/Mir_iskusstva" title="Mir iskusstva">Mir iskusstva</a>, jonka näyttelyihin osallistui myös useita suomalaisia taiteilijoita.<a href="#cite_note-258">[258]</a> <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_ja_Neuvostoliiton_avantgarde" title="Venäjän ja Neuvostoliiton avantgarde">Venäjän avantgarde</a> on kattokäsite suurelle joukolle erilaisia <a href="/wiki/Modernismi" title="Modernismi">modernin taiteen</a> suuntauksia, jotka kukoistivat Venäjällä noin vuosien 1890 ja 1930 välillä. Näihin suuntauksiin kuuluvat esimerkiksi <a href="/w/index.php?title=Neo-primitivismi&action=edit&redlink=1" class="new" title="Neo-primitivismi (sivua ei ole)">neo-primitivismi</a>, <a href="/wiki/Suprematismi" title="Suprematismi">suprematismi</a>, <a href="/wiki/Konstruktivismi_(taide)" title="Konstruktivismi (taide)">konstruktivismi</a>, <a href="/wiki/Rayonismi" title="Rayonismi">rayonismi</a> ja <a href="/wiki/Futurismi" title="Futurismi">futurismi</a>. <a href="/wiki/Abstrakti_taide" title="Abstrakti taide">Abstrakti taide</a> ja sen eri varhaiset suuntaukset kehitettiin paljolti Venäjällä, josta ne siirtyivät länsimaihin tullen myöhemmin modernismin traditioksi. Avantgarden huomattaviin taiteilijoihin kuuluvat esimerkiksi <a href="/wiki/Vladimir_Majakovski" title="Vladimir Majakovski">Vladimir Majakovski</a>, <a href="/wiki/El_Lisitski" title="El Lisitski">El Lisitski</a>, <a href="/wiki/Kazimir_Malevit%C5%A1" title="Kazimir Malevitš">Kazimir Malevitš</a>, <a href="/wiki/Wassily_Kandinsky" title="Wassily Kandinsky">Wassily Kandinsky</a>, <a href="/wiki/Vladimir_Tatlin" title="Vladimir Tatlin">Vladimir Tatlin</a>, <a href="/wiki/Aleksandr_Rodt%C5%A1enko" title="Aleksandr Rodtšenko">Aleksandr Rodtšenko</a> ja <a href="/wiki/Marc_Chagall" title="Marc Chagall">Marc Chagall</a>. Venäjän avantgarde kukoisti 1900-luvun alusta 1930-luvun alkuun,<a href="#cite_note-259">[259]</a> minkä jälkeen se tukahdutettiin Stalinin määräämän <a href="/wiki/Sosialistinen_realismi" title="Sosialistinen realismi">sosialistisen realismin</a> avulla.<a href="#cite_note-260">[260]</a> 1920-luvun lopulla <a href="/wiki/NKP" class="mw-redirect" title="NKP">NKP</a>:n myötävaikutuksella toteutettu sosialistinen realismi oli jo vähentänyt <a href="/wiki/Avantgarde" title="Avantgarde">avantgarden</a> merkitystä huomattavasti ja se katosi virallisen taiteen piiristä Stalinin valtaannousun myötä. 1940-luvulla neuvostotaiteilijat, kuten <a href="/wiki/Vera_Muhina" title="Vera Muhina">Vera Muhina</a> loivat ”antifasistisia” ja kiihkoisänmaallisia töitä, joissa esiintyi myös <a href="/wiki/Henkil%C3%B6kultti" class="mw-redirect mw-disambig" title="Henkilökultti">henkilökulttia</a>. Suureksi isänmaalliseksi sodaksi kutsutun toisen maailmansodan taistelut ja muut tapahtuvat olivat usein teosten aiheena. Sodan jälkeen kuvanveistäjät loivat juhlallisia <a href="/wiki/Monumentti" title="Monumentti">monumentteja</a> sodassa kuolleiden kunniaksi. 1900-luvulla monet venäläistaiteilijat siirtyivät Länsi-Eurooppaan, koska bolsevikkien hallinto rajoitti taiteen vapautta. Vasili Kandinski (Wassily Kandinsky), <a href="/wiki/Marc_Chagall" title="Marc Chagall">Marc Chagall</a> ja <a href="/wiki/Naum_Gabo" title="Naum Gabo">Naum Gabo</a> esittivät töitään ja ajatuksiaan Venäjän ulkopuolella. Nämä taiteilijat opiskelivat usein Pariisissa ja Münchenissä ja heidän pakolaisuutensa takia venäläinen taide usein onnistui levittämään vaikutustaan maailmanlaajuisesti. Virallisen taiteen ulkopuolella työskennelleet <a href="/wiki/Toisinajattelija" title="Toisinajattelija">Non-konformistiset</a> taiteilijat, kuten <a href="/w/index.php?title=Ernst_Neizvestnyi&action=edit&redlink=1" class="new" title="Ernst Neizvestnyi (sivua ei ole)">Ernst Neizvestnyi</a>, <a href="/w/index.php?title=Ilja_Kabakov&action=edit&redlink=1" class="new" title="Ilja Kabakov (sivua ei ole)">Ilja Kabakov</a>, <a href="/w/index.php?title=Mihail_%C5%A0emjakin&action=edit&redlink=1" class="new" title="Mihail Šemjakin (sivua ei ole)">Mihail Šemjakin</a> ja <a href="/wiki/Erik_Bulatov" title="Erik Bulatov">Erik Bulatov</a> pyrkivät ironisoimaan sosialistista realismia <a href="/wiki/Sots-taide" class="mw-redirect" title="Sots-taide">sots-taiteessa</a> tai kehittämään kiellettyjä suuntauksia, kuten <a href="/wiki/Ekspressionismi" title="Ekspressionismi">ekspressionismia</a>, <a href="/wiki/Abstrakti_taide" title="Abstrakti taide">abstraktia taidetta</a>, <a href="/wiki/Hyperrealismi" class="mw-redirect" title="Hyperrealismi">hyperrealismia</a> tai <a href="/wiki/K%C3%A4sitetaide" title="Käsitetaide">käsitetaidetta</a> ja yhteistä heille on vastustava suhtautuminen sosialistisen realismin <a href="/wiki/Kaanoni" class="mw-redirect mw-disambig" title="Kaanoni">kaanoniin</a>. Nämä riippumattomat taideyhteisöt ilmaantuivat käsi kädessä kansalaisyhteiskunnan syntymisen kanssa, jonka laajuus ja syvyys osaltaan aiheutti Neuvostohallinnon luhistumisen. Non-konformistien taidetta pidetään nykyisin osana ja eräänä vaiheena nykyisen Venäjän taidehistorian synnyssä.<a href="#cite_note-261">[261]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Media">Media</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=43" title="Muokkaa osiota Media" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=43" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Media">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Venäjän media on hallinnon valvonnassa. Muutamien vielä riippumattomien viestimien toimintaa ryhdyttiin hankaloittamaan <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_hy%C3%B6kk%C3%A4ys_Ukrainaan_2022%E2%80%93" title="Venäjän hyökkäys Ukrainaan 2022–">Venäjän Ukrainaan 2022 tekemän hyökkäyksen</a> aikana. Valtakunnansyyttäjä vaati <a href="/wiki/Roskomnadzor" title="Roskomnadzor">Roskomnadzoria</a> rajoittamaan pääsyä <a href="/wiki/Eho_Moskvy" title="Eho Moskvy">Eho Moskvyyn</a> ja riippumattomaan <a href="/wiki/Do%C5%BEd" title="Dožd">Doždiin</a> niiden uutisoinnin vuoksi. Kiristyneessä tilanteessa Eho Moskvy ja Dožd ilmoittivat lopettavansa tai keskeyttävänsä toimintansa<a href="#cite_note-:8-262">[262]</a> <a href="#cite_note-263">[263]</a>. <a href="/wiki/Novaja_gazeta" class="mw-redirect" title="Novaja gazeta">Novaja gazeta</a> oli Venäjän viimeinen valtiosta riippumaton tiedotusväline, mutta sekin joutui keskeyttämään toimintansa<a href="#cite_note-:6-264">[264]</a><a href="#cite_note-:10-265">[265]</a>. Riippumaton<a href="#cite_note-:13-266">[266]</a> <a href="/wiki/Meduza" title="Meduza">Meduza</a> toimii <a href="/wiki/Latvia" title="Latvia">Latviasta</a> käsin ja on Venäjällä määritelty <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_agenttilait" title="Venäjän agenttilait">ulkomaiseksi agentiksi</a>.<a href="#cite_note-:8-262">[262]</a> Pohjoismaissa julkaistavat lehdet <a href="/wiki/Ilta-Sanomat" title="Ilta-Sanomat">Ilta-Sanomat</a><a href="#cite_note-:14-267">[267]</a>, <a href="/wiki/Helsingin_Sanomat" title="Helsingin Sanomat">Helsingin Sanomat</a>, <a href="/wiki/Dagens_Nyheter" title="Dagens Nyheter">Dagens Nyheter</a> ja <a href="/wiki/Politiken" title="Politiken">Politiken</a> ovat ryhtyneet tuottamaan uutisia venäjän kielellä<a href="#cite_note-268">[268]</a>. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Televisio">Televisio</h4>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=44" title="Muokkaa osiota Televisio" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=44" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Televisio">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Televisio_Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4" title="Televisio Venäjällä">Televisio Venäjällä</a></div></dd></dl> Televisio on useimpien venäläisten tärkein uutislähde.<a href="#cite_note-BBCCP-93">[93]</a> Venäjänkielisiä kanavia on yli 250<a href="#cite_note-:5-269">[269]</a>. Venäjän pääkanavat ovat <a href="/wiki/Pervyi_kanal" title="Pervyi kanal">Pervyi kanal</a>, <a href="/wiki/Rossija_1" title="Rossija 1">Rossija-1</a> ja <a href="/wiki/NTV_(Ven%C3%A4j%C3%A4)" title="NTV (Venäjä)">NTV</a><a href="#cite_note-:5-269">[269]</a>. Venäjän televisiota dominoivat kanavat, jotka ovat joko suoraan valtionomistuksessa tai joilla ainakin on läheiset suhteet Kremliin<a href="#cite_note-BBCCP-93">[93]</a>. Televisio on Venäjän valtiolle keskeinen informaatiovaikuttamisen kanava<a href="#cite_note-:5-269">[269]</a>. Valtio rahoittaa omistamiaan tiedotusvälineitä 1,3 miljardilla eurolla vuosittain<a href="#cite_note-:5-269">[269]</a>. Yleisvenäläinen valtion televisio- ja radioyhtiö VGTRK, jonka kanavaperheeseen kuuluu muun muassa Venäjän katsotuin kanava Rossija-1, saa vuosittain 339 miljoonaa euroa valtiontukea<a href="#cite_note-:5-269">[269]</a>. <a href="/wiki/RT" title="RT">Uutiskanava RT:tä</a>, joka tunnetaan ulkomaille suunnattuna monikielisenä <a href="/wiki/Propaganda" title="Propaganda">propagandakanavana</a>, rahoitetaan valtion budjetista 325 miljoonalla eurolla vuosittain<a href="#cite_note-:5-269">[269]</a>. Valtion panostus kanaviinsa on kasvussa<a href="#cite_note-:5-269">[269]</a>. Venäjä levittää kanaviensa kautta esimerkiksi EU-vastaista ja nationalistista viestiä<a href="#cite_note-:5-269">[269]</a>. EU:n ulkosuhdeyksikön raportin mukaan parhaillaan Venäjällä on käynnissä <a href="/wiki/Koronaviruspandemia_2019%E2%80%932020" class="mw-redirect" title="Koronaviruspandemia 2019–2020">koronaviruspandemiaan</a> liittyvä disinformaatiokampanja, jossa virheellistä ja väärää koronavirukseen liittyvää aineistoa levittää esimerkiksi espanjankielinen RT<a href="#cite_note-:5-269">[269]</a>. <a href="/wiki/It%C3%A4-Suomen_yliopisto" title="Itä-Suomen yliopisto">Itä-Suomen yliopiston</a> tutkijaryhmässä olevan tutkijan Teemu Oivon mukaan Venäjän valtion kanavat pyrkivät välittämään <a href="/wiki/Kyynisyys" title="Kyynisyys">kyynistä</a> maailmankuvaa ja aikaansaamaan katsojissaan poliittista passiivisuutta<a href="#cite_note-:5-269">[269]</a>. <ul><li><a href="/wiki/Rossija_1" title="Rossija 1">Rossija 1</a> – kansallinen verkko, jota ylläpitää <a href="/wiki/Yleisven%C3%A4l%C3%A4inen_valtion_televisio-_ja_radioyhti%C3%B6" title="Yleisvenäläinen valtion televisio- ja radioyhtiö">valtion televisio- ja radiolähetysyhtiö VGTRK</a><a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/Pervyi_kanal" title="Pervyi kanal">Pervyi kanal</a> – valtakunnallinen verkko, 51 % valtion omistuksessa, 49 % yksityisten osakkeenomistajien omistuksessa<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/NTV_(Ven%C3%A4j%C3%A4)" title="NTV (Venäjä)">NTV</a> – kansallinen verkko, jonka omistaa valtion Gazprom<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li>Center TV – Moskovan kaupunginhallituksen omistama<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/Ren_TV" title="Ren TV">Ren TV</a> – Moskovassa sijaitseva kaupallinen asema vahvalla alueellisella verkostolla, omistaa NMG<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/RT" title="RT">RT</a> – valtion rahoittama kansainvälinen englanninkielinen uutiskanava <a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/Do%C5%BEd" title="Dožd">Dožd</a> – riippumaton<a href="#cite_note-:13-266">[266]</a>, liberaali kanava, toiminta keskeytetty<a href="#cite_note-271">[271]</a></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Radio">Radio</h4>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=45" title="Muokkaa osiota Radio" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=45" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Radio">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Venäjällä toimii yli 3 000 radiokanavaa<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a>. Valtion radiokanavien rinnalla on musiikkipainotteisia yksityiskanavia.<a href="#cite_note-BBCCP-93">[93]</a> Pääkanavat ovat Radio Rossii, Mayak ja Vesti FM.<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a> <ul><li>Radio Rossii – kansallinen verkko, jota hallinnoi valtion <a href="/wiki/Yleisven%C3%A4l%C3%A4inen_valtion_televisio-_ja_radioyhti%C3%B6" title="Yleisvenäläinen valtion televisio- ja radioyhtiö">VGTRK</a><a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li>Vesti FM – valtion omistama, uutisia ja puheohjelmia<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/Eho_Moskvy" title="Eho Moskvy">Eho Moskvy</a> – toimituksellisesti riippumaton, enemmistön omistaa valtion <a href="/wiki/Gazprom" title="Gazprom">Gazprom</a><a href="#cite_note-:7-270">[270]</a> – lakkautettu<a href="#cite_note-272">[272]</a>.</li> <li>Mayak – valtion hallinnoima kansallinen verkko<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li>Russkoye Radio – suuri yksityisomisteinen verkko, musiikkiohjelmia<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Lehdistö">Lehdistö</h4>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=46" title="Muokkaa osiota Lehdistö" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=46" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lehdistö">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Katso myös: <a href="/wiki/Luokka:Ven%C3%A4l%C3%A4iset_sanomalehdet" title="Luokka:Venäläiset sanomalehdet">Luokka:Venäläiset sanomalehdet</a></div></dd></dl> Venäjänkielisiä sanomalehtiä on 16 000<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a>. Niistä 22 on koko maan laajuisia<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a>. <ul><li><a href="/wiki/Komsomolskaja_Pravda" title="Komsomolskaja Pravda">Komsomolskaja Pravda</a> – laajalevikkinen, Kreml-myönteinen <a href="/wiki/Keltainen_lehdist%C3%B6" title="Keltainen lehdistö">tabloid</a><a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/Kommersant" title="Kommersant">Kommersant</a> – päivittäinen, liike-elämään suuntautunut lehti, <a href="/wiki/Ali%C5%A1er_Usmanov" title="Ališer Usmanov">Ališer Usmanovin</a> hallussa<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li>Moskovsky Komsomolets – suosittu yksityisomisteinen moskovalainen päivälehti<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/Izvestija" title="Izvestija">Izvestija</a> – suosittu Kreml-myönteinen päivälehti, omistaja NMG<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/Rossijskaja_gazeta" title="Rossijskaja gazeta">Rossijskaja gazeta</a> – valtion omistama päivälehti<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/Nezavisimaja_gazeta" title="Nezavisimaja gazeta">Nezavisimaja gazeta</a> – vaikutusvaltainen yksityisomisteinen päivälehti<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/Argumenty_i_fakty" title="Argumenty i fakty">Argumenty i fakty</a> – suosittu viikkolehti, omistaa <a href="/wiki/Promsvjazbank" title="Promsvjazbank">Promsvjazbank</a><a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/Novaja_Gazeta" title="Novaja Gazeta">Novaja Gazeta</a> – <a href="/wiki/Tutkiva_journalismi" title="Tutkiva journalismi">tutkivasta journalismista</a> tunnettu riippumaton lehti<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a><a href="#cite_note-:13-266">[266]</a>, julkaiseminen keskeytetty Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen ajaksi<a href="#cite_note-:10-265">[265]</a>.</li> <li>RBC – päivittäinen talouslehti<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li><a href="/wiki/Vedomosti" title="Vedomosti">Vedomosti</a> – päivittäinen talouslehti<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a></li> <li>Fontanka – riippumaton, pietarilainen paikallismedia<a href="#cite_note-:13-266">[266]</a></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Internet">Internet</h4>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=47" title="Muokkaa osiota Internet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=47" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Internet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Pääsy <a href="/wiki/Facebook" title="Facebook">Facebookiin</a><a href="#cite_note-273">[273]</a>, <a href="/wiki/Twitter" class="mw-redirect" title="Twitter">Twitteriin</a><a href="#cite_note-274">[274]</a> ja <a href="/wiki/Instagram" title="Instagram">Instagramiin</a><a href="#cite_note-275">[275]</a><a href="#cite_note-276">[276]</a> on estetty. Pääsy 504:lle uutissivustolle on estetty<a href="#cite_note-:11-277">[277]</a>. Estettyjä uutissivustoja ovat mm. <a href="/wiki/BBC" title="BBC">BBC</a>, <a href="/wiki/Bild" title="Bild">Bild</a>, <a href="/wiki/National_Public_Radio" title="National Public Radio">NPR</a>, <a href="/wiki/Deutsche_Welle" title="Deutsche Welle">Deutsche Welle</a>, <a href="/wiki/Euronews" title="Euronews">Euronews</a>, <a href="/wiki/Meduza" title="Meduza">Meduza</a>, <a href="/wiki/Voice_of_America" title="Voice of America">Voice of America</a>, <a href="/wiki/Bellingcat" title="Bellingcat">Bellingcat</a>, <a href="/wiki/Postimees" title="Postimees">Postimees</a><a href="#cite_note-:11-277">[277]</a>, <a href="/wiki/Politiken" title="Politiken">Politiken</a><a href="#cite_note-:16-278">[278]</a>, <a href="/wiki/Helsingin_Sanomat" title="Helsingin Sanomat">Helsingin Sanomat</a><a href="#cite_note-:16-278">[278]</a>, <a href="/wiki/Ilta-Sanomat" title="Ilta-Sanomat">Ilta-Sanomat</a><a href="#cite_note-:14-267">[267]</a> ja <a href="/wiki/Yleisradio" title="Yleisradio">Yle</a><a href="#cite_note-279">[279]</a>. Tuntemattomasta syystä <a href="/wiki/Wikipedia" title="Wikipedia">Wikipedia</a> on edelleen kansalaisten saatavilla<a href="#cite_note-280">[280]</a>. Venäjä on kuitenkin julkistanut oman sähköisen tietosanakirjansa vastaiskuksi <a href="/wiki/Wikipedia" title="Wikipedia">Wikipedialle</a><a href="#cite_note-:18-281">[281]</a>. Tämä <a href="/wiki/Ruwiki" title="Ruwiki">Ruwiki</a> on <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4nkielinen_Wikipedia" title="Venäjänkielinen Wikipedia">venäjänkielisen Wikipedian</a> sensuroitu kopio<a href="#cite_note-:18-281">[281]</a>. Ruwikin artikkelit esittävät esimerkiksi presidentti Putinin, Venäjän sisäisen tilanteen ja Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan suotuisammassa valossa kuin Wikipedia<a href="#cite_note-:18-281">[281]</a>. Viranomaisten kommenttien perusteella Ruwikin julkistus saattaa olla alkusoittoa Wikipedian kieltämiselle<a href="#cite_note-:18-281">[281]</a>. Myöskään Youtubea ei ole vielä blokattu, ja moni katsoo sieltä poliittisia lähetyksiä<a href="#cite_note-:6-264">[264]</a>. Kansalaisille tärkeä tietokanava ovat pikaviestipalvelujen kuten <a href="/wiki/Telegram" title="Telegram">Telegramin</a> vaihtelevan tasoiset uutisryhmät<a href="#cite_note-:6-264">[264]</a>. Pääsy Telegramin oli virallisesti kielletty vuodesta 2018, mutta käytännössä valtio ei onnistunut rajoittamaan sovelluksen käyttöä merkittävästi ja vuonna 2020 valtio luopui estoyrityksistään<a href="#cite_note-282">[282]</a><a href="#cite_note-283">[283]</a><a href="#cite_note-284">[284]</a>. Toimittaja Alexey Kovalev huomauttaa, että nykyään valtiokin käyttää Telegramia propagandan levittämiseen<a href="#cite_note-285">[285]</a>. Valtion asettamia nettirajoituksia on mahdollista kiertää <a href="/wiki/VPN" title="VPN">VPN-yhteyden</a> avulla<a href="#cite_note-:6-264">[264]</a>. Erityisesti Facebookin ja Instagramin kieltämisen jälkeen VPN-yhteyksistä on tullut suosittuja<a href="#cite_note-:9-286">[286]</a>. Monien VPN-palveluiden käyttö on kuitenkin kielletty<a href="#cite_note-287">[287]</a>. <a href="/wiki/F-Secure" title="F-Secure">F-Securen</a> edustajan mukaan sallittujen VPN-palveluiden käyttö ei ehkä ole turvallista, vaan Venäjän valtio saattaa salakuunnella yhteyttä<a href="#cite_note-:12-288">[288]</a>. Suosituimpien VPN-palveluiden tarjoajat toimivatkin nykyään Venäjän ulkopuolelta väistellen valtion estoyrityksiä<a href="#cite_note-:12-288">[288]</a>. Vuoden 2022 huhtikuussa 70:stä testatusta VPN-palvelusta Venäjällä toimi vielä 5 kpl<a href="#cite_note-289">[289]</a>. Joitakin palveluita, kuten Twitteriä ja Facebookia, on mahdollista käyttää estoista huolimatta myös <a href="/wiki/Tor_(verkko)" title="Tor (verkko)">Tor-verkon</a> kautta<a href="#cite_note-290">[290]</a>. Maan suosituin hakukone on <a href="/wiki/Yandex" title="Yandex">Yandex</a>.<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a> Mail.ru -yhtiö omistaa suosituimmat somepalvelut <a href="/wiki/VK_(sosiaalinen_verkosto)" title="VK (sosiaalinen verkosto)">VKontakten</a> ja Odnoklassnikin.<a href="#cite_note-:7-270">[270]</a> Venäjä on suunnitellut ottavansa käyttöön maan sisäisen tietoverkon, joka ei olisi lainkaan yhteydessä Venäjän ulkopuolelle<a href="#cite_note-:15-291">[291]</a>. Asiantuntijoiden mukaan järjestelmä on teknisesti valmis, mutta sitä ei ole otettu käyttöön, koska kansainvälisten yhteyksien katkeamista on pidetty vahingollisena Venäjän liike-elämälle.<a href="#cite_note-:15-291">[291]</a> Suunnitellun sisäisen verkon nimi on Runet, tai virallisesti Venäjän kansallinen internetsegmentti<a href="#cite_note-292">[292]</a>. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Urheilu">Urheilu</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=48" title="Muokkaa osiota Urheilu" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=48" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Urheilu">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_urheilu" title="Venäjän urheilu">Venäjän urheilu</a></div></dd></dl> Venäjä on ollut menestyksekäs lukuisissa urheilulajeissa sijoittuen niissä jatkuvasti <a href="/wiki/Olympialaiset" title="Olympialaiset">olympialaisten</a> mitalisijoille. Neuvostoaikana maajoukkue osallistui 18 olympialaisiin ja sai 14 kerralla eniten mitaleja;<a href="#cite_note-293">[293]</a> Neuvostoliitto olikin vuosikymmenestä toiseen dominoiva mahti olympialaisissa.<a href="#cite_note-294">[294]</a> Vuoden 1952 olympialaisista lähtien Neuvostoliiton ja myöhemmin Venäjän yleisurheilijat ovat aina olleet kolmen eniten kultamitaleita saaneen maan joukossa. Vuoden 1980 kesäkisat pidettiin Moskovassa ja vuonna 2014 talviolympialaiset pidettiin <a href="/wiki/Sot%C5%A1i" title="Sotši">Sotšissa</a>.<a href="#cite_note-295">[295]</a> Neuvostoliiton voimistelijat, yleisurheilijat, painonnostajat, painijat, murtomaahiihtäjät ja nyrkkeilijät olivat jatkuvasti maailman huipputasoa, ja näissä lajeissa Venäjä on ollut huippumaa myös Neuvostoliiton jälkeisenä aikana. <a href="/wiki/Jalkapallo" title="Jalkapallo">Jalkapallo</a> on useimpien maailman maiden tapaan hyvin suosittua Venäjällä. Venäjä järjesti <a href="/wiki/Jalkapallon_maailmanmestaruuskilpailut" title="Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut">jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut</a> vuonna 2018 (<a href="/wiki/Jalkapallon_maailmanmestaruuskilpailut_2018" title="Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2018">Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut 2018</a>). <a href="/wiki/J%C3%A4%C3%A4kiekko" title="Jääkiekko">Jääkiekko</a> on niin ikään suosittua ja Neuvostoliitto oli lajissa kansainvälisellä huipulla, sillä se voitti kultaa useimmissa maailmanmestaruus- ja olympiakisoissa.<a href="#cite_note-sport-296">[296]</a> <a href="/wiki/J%C3%A4%C3%A4pallo" title="Jääpallo">Jääpallo</a> on paikoin suosittua. Neuvostoliitto ja sittemmin Venäjä ovat alusta asti hallinneet lajin kansainvälisiä kilpailuja.<a href="#cite_note-297">[297]</a> Koripallossa <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_koripallomaajoukkue" title="Venäjän koripallomaajoukkue">Venäjän maajoukkue</a> on voittanut <a href="/wiki/Koripallon_Euroopan-mestaruuskilpailut" title="Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut">Euroopan-mestaruuden</a> ja lentopallossa <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_miesten_lentopallomaajoukkue" title="Venäjän miesten lentopallomaajoukkue">maajoukkue</a> on saavuttanut parhaimmillaan olympiakultaa.<a href="#cite_note-298">[298]</a><a href="#cite_note-299">[299]</a> <a href="/wiki/Taitoluistelu" title="Taitoluistelu">Taitoluistelu</a> on myös ollut Venäjän vahva laji; Neuvostoliitto hallitsi etenkin <a href="/wiki/Pariluistelu" title="Pariluistelu">pariluistelua</a> ja <a href="/wiki/J%C3%A4%C3%A4tanssi" title="Jäätanssi">jäätanssia</a>. Neuvostoliittolainen tai venäläinen pari on voittanut kultaa jokaisissa talviolympialaisissa vuodesta 1964 nykypäivään asti, mikä on yksi koko urheilumaailman pisimpiä voittoputkia.<a href="#cite_note-300">[300]</a> Neuvostoliiton jälkeisenä aikana <a href="/wiki/Tennis" title="Tennis">tennis</a> on kasvattanut suosiotaan ja Venäjältä onkin jo tullut joukko kuuluisia tennistähtiä. <a href="/wiki/Judo" title="Judo">Judo</a> on suosittua Venäjällä, ja sitä on tuonut esille presidentti Vladimir Putin, joka on judoka.<a href="#cite_note-301">[301]</a> <a href="/wiki/Shakki" title="Shakki">Shakkiin</a> venäläisillä on myös ollut pitkään erityissuhde ja peli on maassa suosittua ajanvietettä; monet kansainväliset mestarit ovat olleet venäläisiä.<a href="#cite_note-302">[302]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Ruokakulttuuri">Ruokakulttuuri</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=49" title="Muokkaa osiota Ruokakulttuuri" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=49" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ruokakulttuuri">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Ven%C3%A4l%C3%A4inen_keitti%C3%B6" title="Venäläinen keittiö">Venäläinen keittiö</a> tunnetaan etenkin keitoista, kalaruoista ja suolaisista leivonnaisista. Sieniä ja kasviksia käytetään paljon. Liharuoista suosituimpia ovat paistit, mutta ortodoksisen kirkon <a href="/wiki/Paasto" title="Paasto">paaston</a> aikana punaista lihaa ei saa syödä. Tunnetuimpia venäläisiä ruokia ovat muun muassa kaalikeitto, <a href="/wiki/Borssi" title="Borssi">borssikeitto</a>, <a href="/wiki/Blini" title="Blini">blinit</a> ja <a href="/wiki/Stroganov_(ruokalaji)" title="Stroganov (ruokalaji)">stroganov</a>.<a href="#cite_note-303">[303]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Juhlapäivät">Juhlapäivät</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=50" title="Muokkaa osiota Juhlapäivät" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=50" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Juhlapäivät">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_juhlap%C3%A4iv%C3%A4t" title="Venäjän juhlapäivät">Venäjän juhlapäivät</a></div></dd></dl> Venäjällä on 8 yleistä virallista juhlaa, yhteensä 12 yleistä vapaapäivää. Lisäksi vietetään erinäisiä kirkollisia juhlia, virallisia muistopäiviä sekä eri ammattialojen juhlapäivä. Kirkollisia juhlapäiviä vietetään sekä gregoriaanisen että juliaanisen kalenterin mukaan. Kirkolliset pyhät eivät ole vapaapäiviä, joulua lukuun ottamatta, koska kirkko on erotettu valtiosta. Joulu on 7. tammikuuta, koska kirkon kalenteri on 13 päivää jäljessä gregoriaanista ajanlaskua. Lisäksi monet viettävät vanhaa uuttavuotta (Старый Новый год). 14. tammikuuta, joka ei ole virallinen juhlapäivä. <table class="wikitable" style="font-size: 95%"> <tbody><tr> <th>Pvm</th> <th>Suomalainen nimi</th> <th>Paikallinen nimi</th> <th>Huomautuksia </th></tr> <tr> <td>1.–5. tammikuuta</td> <td><a href="/wiki/Uusivuosi" title="Uusivuosi">uusivuosi</a></td> <td>Новый год</td> <td>valtiollinen juhlapäivä </td></tr> <tr> <td>7. tammikuuta</td> <td><a href="/wiki/Juliaaninen_kalenteri" title="Juliaaninen kalenteri">juliaanisen kalenterin</a> mukainen <a href="/wiki/Joulu" title="Joulu">joulu</a></td> <td>Рождество</td> <td>valtiollinen juhlapäivä </td></tr> <tr> <td>23. helmikuuta</td> <td><a href="/wiki/Is%C3%A4nmaan_puolustajan_p%C3%A4iv%C3%A4" title="Isänmaan puolustajan päivä">isänmaan puolustajan päivä</a></td> <td>День защитника отечества</td> <td>valtiollinen juhlapäivä </td></tr> <tr> <td>8. maaliskuuta</td> <td><a href="/wiki/Kansainv%C3%A4linen_naistenp%C3%A4iv%C3%A4" title="Kansainvälinen naistenpäivä">kansainvälinen naistenpäivä</a></td> <td>Международный женский день</td> <td>valtiollinen juhlapäivä </td></tr> <tr> <td>1. ja 2. toukokuuta</td> <td>kevään ja työn juhla (<a href="/wiki/Vappu" title="Vappu">vappu</a>)</td> <td>Праздник весны и труда</td> <td>valtiollinen juhlapäivä </td></tr> <tr> <td>9. toukokuuta</td> <td><a href="/wiki/Voitonp%C3%A4iv%C3%A4" title="Voitonpäivä">voitonpäivä</a></td> <td>День Победы</td> <td>valtiollinen juhlapäivä </td></tr> <tr> <td>12. kesäkuuta</td> <td>Venäjän päivä</td> <td>День России</td> <td>valtiollinen juhlapäivä </td></tr> <tr> <td>29. marraskuuta</td> <td>äitienpäivä</td> <td>День матери </td> <td>valtiollinen juhlapäivä </td></tr> <tr> <td>4. marraskuuta</td> <td>kansallisen yhtenäisyyden päivä</td> <td>День народного единства</td> <td>valtiollinen juhlapäivä </td></tr> <tr> <td>12. joulukuuta</td> <td>perustuslain päivä</td> <td>День конституции</td> <td>valtiollinen juhlapäivä </td></tr></tbody></table><a href="#cite_note-304">[304]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Katso_myös">Katso myös</h2>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=51" title="Muokkaa osiota Katso myös" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=51" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Katso myös">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_Afrikan-suhteet" title="Venäjän Afrikan-suhteet">Venäjän Afrikan-suhteet</a></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Lähteet">Lähteet</h2>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=52" title="Muokkaa osiota Lähteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=52" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lähteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li>Kirkinen, Heikki: Venäjän historia. Helsinki: Otava, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-115799-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-115799-1">ISBN 978-951-115799-1</a> </li> <li>Сергей Михайлович Соловьев (Solovjev, Sergei): История России с древнейших времен в 15 кн. (History of Russia from the Earliest Times.). AST, 2001 (1820-1879). <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9785170021420" title="Toiminnot:Kirjalähteet/9785170021420">ISBN 9785170021420</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://militera.lib.ru/common/solovyev1/index.html">Сайт «Военная литература» (verkkoversio)</a> (viitattu 16.10.2011). (venäjäksi)</li> <li>Curtis, Glenn E.: Russia. Washington: GPO for the Library of Congress, 1996. <a rel="nofollow" class="external text" href="http://countrystudies.us/russia/">Country Studies</a>. (englanniksi)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-01.htm">The Constitution of the Russian Federation</a> (Venäjän perustuslaki (englanninkielinen käännös)) 1993. Rossiskaja Gazeta. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi)</li> <li>Martti Turtola: Kenraali Johan Laidoner ja Viron tasavallan tuho 1939, s. 255. Otava, 2008. </li> <li>Mauno Koivisto: Venäjän idea. Määritä julkaisija!</li> <li>Ohto Manninen: Stalinin kiusa Himlerin täi, s. 296. Määritä julkaisija!</li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Viitteet">Viitteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=53" title="Muokkaa osiota Viitteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=53" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Viitteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <table style="" class="metadata plainlinks ambox ambox-style"> <tbody><tr> <td class="ambox-image"><div style="width:52px;text-align:center"> <a href="/wiki/Tiedosto:Broom_icon.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2c/Broom_icon.svg/40px-Broom_icon.svg.png" decoding="async" width="40" height="40" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2c/Broom_icon.svg/60px-Broom_icon.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2c/Broom_icon.svg/80px-Broom_icon.svg.png 2x" data-file-width="400" data-file-height="400" /></a></div> </td> <td class="ambox-text">Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi. Voit auttaa Wikipediaa <a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit">muotoilemalla</a> viitteet <a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet#Lähteiden_merkitseminen_artikkeliin" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">ohjeen mukaisiksi</a>, esimerkiksi siirtämällä linkit <a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet#L.C3.A4hdeviitemallineet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">viitemallineille</a>. Tarkennus: Mallineet suomeksi </td></tr></tbody></table> <div id="viitteet-malline" class="viitteet-malline" style="-moz-column-count:; -webkit-column-count:; column-count:; -moz-column-width: 35em; -webkit-column-width: 35em; column-width: 35em; list-style-type:decimal;"><ol class="references"> <li id="cite_note-cia-1">↑ <a href="#cite_ref-cia_1-0">a</a> <a href="#cite_ref-cia_1-1">b</a> <a href="#cite_ref-cia_1-2">c</a> <a href="#cite_ref-cia_1-3">d</a> <a href="#cite_ref-cia_1-4">e</a> <a href="#cite_ref-cia_1-5">f</a> <a href="#cite_ref-cia_1-6">g</a> <a href="#cite_ref-cia_1-7">h</a> <a href="#cite_ref-cia_1-8">i</a> <a href="#cite_ref-cia_1-9">j</a> <a href="#cite_ref-cia_1-10">k</a> <a href="#cite_ref-cia_1-11">l</a> <a href="#cite_ref-cia_1-12">m</a> <a href="#cite_ref-cia_1-13">n</a> <a href="#cite_ref-cia_1-14">o</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/rs.html">Russia</a> The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-formin_venäjä_pj-2"><a href="#cite_ref-formin_venäjä_pj_2-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://formin.finland.fi/Public/default.aspx?nodeid=17963&contentlan=1&culture=fi-FI">Maatiedosto Venäjä: Poliittinen järjestelmä</a> Formin.finland.fi. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 9.8.2012. </li> <li id="cite_note-3"><a href="#cite_ref-3">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://premier.gov.ru/en/events/">Mikhail Mishustin - The Russian Government</a> premier.gov.ru. Viitattu 16.1.2022. </li> <li id="cite_note-4"><a href="#cite_ref-4">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hdr.undp.org/en/content/human-development-report-2020">Human Development Report 2020.</a> UNDP.org (englanniksi) </li> <li id="cite_note-Yle-5">↑ <a href="#cite_ref-Yle_5-0">a</a> <a href="#cite_ref-Yle_5-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/03/venajalla_kesaaika_vahensi_aikavyohykkeita_1566355.html">Venäjällä kesäaika vähensi aikavyöhykkeitä</a> 28.3.2010. Yle Uutiset, Yleisradio. Viitattu 8.10.2011. </li> <li id="cite_note-US23-6">↑ <a href="#cite_ref-US23_6-0">a</a> <a href="#cite_ref-US23_6-1">b</a> <a href="#cite_ref-US23_6-2">c</a> <a href="#cite_ref-US23_6-3">d</a> Curtis: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://countrystudies.us/russia/23.htm">Topography and Drainage</a> countrystudies.us. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-Curtis-7">↑ <a href="#cite_ref-Curtis_7-0">a</a> <a href="#cite_ref-Curtis_7-1">b</a> Curtis: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://countrystudies.us/russia/2.htm">Early History</a> countrystudies.us. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-britannica-8">↑ <a href="#cite_ref-britannica_8-0">a</a> <a href="#cite_ref-britannica_8-1">b</a> <a href="#cite_ref-britannica_8-2">c</a> <a href="#cite_ref-britannica_8-3">d</a> <a href="#cite_ref-britannica_8-4">e</a> <a href="#cite_ref-britannica_8-5">f</a> <a href="#cite_ref-britannica_8-6">g</a> <a href="#cite_ref-britannica_8-7">h</a> <a href="#cite_ref-britannica_8-8">i</a> <a href="#cite_ref-britannica_8-9">j</a> <a href="#cite_ref-britannica_8-10">k</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.britannica.com/EBchecked/topic/513251/Russia">Russia</a> Encyclopædia Britannica. </li> <li id="cite_note-9"><a href="#cite_ref-9">↑</a> ”Uuden Venäjän ensimmäiset vuodet (1992–1994)”, Venäjän historia, s. 536. (4. painos) Helsinki: Otava, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-15799-X" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-15799-X">ISBN 951-1-15799-X</a> </li> <li id="cite_note-guardianforest-10"><a href="#cite_ref-guardianforest_10-0">↑</a> Nick Paton Walsh: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.guardian.co.uk/conservation/story/0,13369,1045070,00.html">It's Europe's lungs and home to many rare species. But to Russia it's £100bn of wood</a> 19.9.2003. Guardian (UK). Viitattu 9.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-11"><a href="#cite_ref-11">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.eurofish.dk/indexSub.php?id=3308&easysitestatid=255998662">Fish Industry of Russia: Production, Trade, Markets and Investment</a> s. 211. Elokuu 2006. Eurofish, Copenhagen, Denmark. </li> <li id="cite_note-12"><a href="#cite_ref-12">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://en.rian.ru/analysis/20080222/99853566.html">Oil prices drive the cost of food</a> RIA Novosti. Viitattu 9.10.2011. </li> <li id="cite_note-baikal-13"><a href="#cite_ref-baikal_13-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://pubs.usgs.gov/fs/baikal/">Lake Baikal—A Touchstone for Global Change and Rift Studies</a> United States Geological Survey. Viitattu 31.10.2014. </li> <li id="cite_note-14"><a href="#cite_ref-14">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://whc.unesco.org/en/list/754">Lake Baikal</a> UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 9.10.2011. </li> <li id="cite_note-15"><a href="#cite_ref-15">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.britannica.com/EBchecked/topic/24432/Angara-River">Angara River</a> Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.10.2011. </li> <li id="cite_note-16"><a href="#cite_ref-16">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.britannica.com/place/Volga-River">Volga River</a> Encyclopædia Britannica. Viitattu 15.8.2024. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-17"><a href="#cite_ref-17">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://valtioneuvosto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/sv.jsp?toid=2213&c=0&moid=2208&startDate=26.9.2011&oid=343556">Ympäristöministeriöltä 4,6 miljoonaa euroa Pietarin jätevesitunnelin laitetoimituksiin</a> 23.11.2013. Valtioneuvosto. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://archive.is/JTqXp">Arkistoitu</a> 31.10.2014. Viitattu 31.10.2014. </li> <li id="cite_note-18"><a href="#cite_ref-18">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.ym.fi/fi-fi/Kansainvalinen_yhteistyo/Venajayhteistyo/Vesiensuojelun_yhteistyo_Venajan_kanssa">Vesiensuojelun yhteistyö Venäjän kanssa</a> 14.3.2013 (päivitetty 2.4.2013). Ympäristöministeriö. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20141213014411/http://www.ym.fi/fi-fi/Kansainvalinen_yhteistyo/Venajayhteistyo/Vesiensuojelun_yhteistyo_Venajan_kanssa">Arkistoitu</a> 13.12.2014. Viitattu 31.10.2014. </li> <li id="cite_note-19"><a href="#cite_ref-19">↑</a> Choi, Charles Q.: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.livescience.com/4226-world-10-polluted-places.html">World's 10 Most Polluted Places</a> Livescience. 18.10.2006. TechMediaNetwork.com. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-20"><a href="#cite_ref-20">↑</a> Horn, Marketta: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://dissidentti.org/venajanymparistoongelmat.html">Venäjän ympäristöpolitiikka ja ympäristön tila</a> dissidentti.org. 8.10.2014. Viitattu 31.10.2014. </li> <li id="cite_note-congress-21">↑ <a href="#cite_ref-congress_21-0">a</a> <a href="#cite_ref-congress_21-1">b</a> Curtis: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://countrystudies.us/russia/24.htm">Climate</a> countrystudies.us. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-22"><a href="#cite_ref-22">↑</a> Drozdov, V. A. et al: Ecological and Geographical Characteristics of the Coastal Zone of the Black Sea. GeoJournal, 1992, s. 27.2, pp. 169–178. Springer Netherlands. <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.springerlink.com/content/n877766450lk8p66/fulltext.pdf">Artikkelin verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-23"><a href="#cite_ref-23">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://whc.unesco.org/en/statesparties/ru">Russian Federation</a> UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 8.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-24"><a href="#cite_ref-24">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.unesco.org/new/en/natural-sciences/environment/ecological-sciences/biosphere-reserves/europe-north-america/russian-federation/">Russian Federation</a> The World Network of Biosphere Reserves — UNESCO. Viitattu 8.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-25"><a href="#cite_ref-25">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.wcs.org/where-we-work/asia/russia.aspx">Where we work: Russia</a> Wildlife Conservation Society. Viitattu 9.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-26"><a href="#cite_ref-26">↑</a> Belinskij, Andrej & H. Härke: The 'Princess' of Ipatovo. Archeology, March/April 1999, 52. vsk, nro 2. <a rel="nofollow" class="external text" href="http://archive.archaeology.org/9903/newsbriefs/ipatovo.html">Artikkelin verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-27"><a href="#cite_ref-27">↑</a> Jacobson Esther: The Art of the Scythians: The Interpenetration of Cultures at the Edge of the Hellenic World, s. 38. Brill, 1995. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9004098569" title="Toiminnot:Kirjalähteet/9004098569">ISBN 9004098569</a> </li> <li id="cite_note-28"><a href="#cite_ref-28">↑</a> Tsetskhladze, Gocha R.: The Greek Colonisation of the Black Sea Area: Historical Interpretation of Archaeology, s. 48. F. Steiner, 1998. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/3515073027" title="Toiminnot:Kirjalähteet/3515073027">ISBN 3515073027</a> </li> <li id="cite_note-29"><a href="#cite_ref-29">↑</a> Turchin, Peter: Historical Dynamics: Why States Rise and Fall, s. 185–186. Princeton University Press, 2003. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0691116695" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0691116695">ISBN 0691116695</a> </li> <li id="cite_note-Christian-30"><a href="#cite_ref-Christian_30-0">↑</a> Christian David: A History of Russia, Central Asia and Mongolia, s. 286–288. Blackwell Publishing, 1998. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0631208143" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0631208143">ISBN 0631208143</a> </li> <li id="cite_note-31"><a href="#cite_ref-31">↑</a> for a discussion of the origins of Slavs, see Barford, Paul M.: The Early Slavs, Cornell University Press, pp. 15–16, <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0801439779" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 0801439779</a> </li> <li id="cite_note-Christian2-32">↑ <a href="#cite_ref-Christian2_32-0">a</a> <a href="#cite_ref-Christian2_32-1">b</a> Christian, s. 6–7 </li> <li id="cite_note-33"><a href="#cite_ref-33">↑</a> Entsiklopeditšeski slovar F.A. Brokgauza i I.A. Efrona (1890–1907). CD-rom, 2002. </li> <li id="cite_note-34"><a href="#cite_ref-34">↑</a> Obolensky, Dimitri: Byzantium and the Slavs. p. 42: St Vladimir's Seminary Press, 1994. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/088141008X" title="Toiminnot:Kirjalähteet/088141008X">ISBN 088141008X</a> </li> <li id="cite_note-35"><a href="#cite_ref-35">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.state.gov/t/pm/64851.htm">Ukraine: Security Assistance</a> 2008. U.S. Department of State. </li> <li id="cite_note-Klyuch1-36"><a href="#cite_ref-Klyuch1_36-0">↑</a> Klyuchevsky, Vasily: The course of the Russian history. v.1. Määritä julkaisija! <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/5-244-00072-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/5-244-00072-1">ISBN 5-244-00072-1</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.kulichki.com/inkwell/text/special/history/kluch/kluch16.htm">Teoksen verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-37"><a href="#cite_ref-37">↑</a> Рыбаков, Б. А.: Ремесло Древней Руси. с.525–533,780–781. Määritä julkaisija! </li> <li id="cite_note-Hamm-38"><a href="#cite_ref-Hamm_38-0">↑</a> Hamm, Michael Franklin: Kiev: A Portrait, 1800–1917. Princeton University Press. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0691025851" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0691025851">ISBN 0691025851</a> </li> <li id="cite_note-39"><a href="#cite_ref-39">↑</a> Harold Damerow: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://faculty.ucc.edu/egh-damerow/russia.htm">Russia</a> Union County College; Cranford, New Jersey. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-solovyov-40"><a href="#cite_ref-solovyov_40-0">↑</a> Solovjev osa 6 s. 562-604 </li> <li id="cite_note-41"><a href="#cite_ref-41">↑</a> Skrynnikov R.: Ivan the Terrible, s. 58. Academic Intl Pr (March 1981), 1981. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0875690394" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0875690394">ISBN 0875690394</a> </li> <li id="cite_note-42"><a href="#cite_ref-42">↑</a> Solovjev osa6, s.751–908 </li> <li id="cite_note-43"><a href="#cite_ref-43">↑</a> Borisenkov E, Pasetski V. The thousand-year annals of the extreme meteorological phenomena. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/5244002120" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 5-244-00212-0</a>, p.190 </li> <li id="cite_note-44"><a href="#cite_ref-44">↑</a> Solovjev osa.6, s.751–809 </li> <li id="cite_note-45"><a href="#cite_ref-45">↑</a> Nighttime temperatures in all summer months, often below freezing, wrecked crops. Borisenkov E, Pasetski V. The thousand-year annals of the extreme meteorological phenomena. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/5244002120" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 5-244-00212-0</a>, p.190 </li> <li id="cite_note-46"><a href="#cite_ref-46">↑</a> Solovjev osa .7, s.461–568 </li> <li id="cite_note-47"><a href="#cite_ref-47">↑</a> James A. Oliver: The Bering Strait Crossing, s. 40. Information Architects, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9780954699574" title="Toiminnot:Kirjalähteet/9780954699574">ISBN 9780954699574</a> </li> <li id="cite_note-48"><a href="#cite_ref-48">↑</a> Solovkjev osa.9, luku 1 </li> <li id="cite_note-49"><a href="#cite_ref-49">↑</a> Solovjev osa.15, luku1 </li> <li id="cite_note-50"><a href="#cite_ref-50">↑</a> Kirkinen 2006, s. 170 </li> <li id="cite_note-51"><a href="#cite_ref-51">↑</a> Kirkinen 2006, s. 197 </li> <li id="cite_note-52"><a href="#cite_ref-52">↑</a> Curtis: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://countrystudies.us/russia/5.htm">Ruling the Empire</a> countrystudies.us. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-53"><a href="#cite_ref-53">↑</a> Kirkinen 2006, s. 210 </li> <li id="cite_note-54"><a href="#cite_ref-54">↑</a> Kirkinen 2006, s. 214 </li> <li id="cite_note-55"><a href="#cite_ref-55">↑</a> Kirkinen 2006, s. 221 </li> <li id="cite_note-56"><a href="#cite_ref-56">↑</a> Kirkinen 2006, s. 334 </li> <li id="cite_note-57"><a href="#cite_ref-57">↑</a> Kirkinen 2006, s. 366 </li> <li id="cite_note-58"><a href="#cite_ref-58">↑</a> Kirkinen 2006, s. 394 </li> <li id="cite_note-59"><a href="#cite_ref-59">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.britannica.com/eb/article-53552">World War II</a> Encyclopædia Britannica. Viitattu 9.3.2008. </li> <li id="cite_note-60"><a href="#cite_ref-60">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.britannica.com/eb/article-53567/World-War-II">The Allies' first decisive successes > Stalingrad and the German retreat, summer 1942–February 1943</a> Encyclopedia Britannica. Viitattu 12.3.2008. s </li> <li id="cite_note-vadim-61"><a href="#cite_ref-vadim_61-0">↑</a> Erlikman, Vadim: Poteri narodonaseleniia v XX veke : spravochnik. Russkaja panorama, 2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/5-93165-107-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/5-93165-107-1">ISBN 5-93165-107-1</a> </li> <li id="cite_note-62"><a href="#cite_ref-62">↑</a> Curtis: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://countrystudies.us/russia/12.htm">Reconstruction and Cold War</a> countrystudies.us. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-63"><a href="#cite_ref-63">↑</a> Kirkinen 2006, s. 461 </li> <li id="cite_note-64"><a href="#cite_ref-64">↑</a> Kirkinen 2006, s. 477, 478 </li> <li id="cite_note-65"><a href="#cite_ref-65">↑</a> Kirkinen 2006, s. 513 </li> <li id="cite_note-66"><a href="#cite_ref-66">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.country-data.com/cgi-bin/query/r-12707.html">Soviet Union Economic Policy</a> 1989. Federal Research Division of the Library of Congress. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-67"><a href="#cite_ref-67">↑</a> Curtis: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://countrystudies.us/russia/56.htm">Historical Background</a> countrystudies.us. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-68"><a href="#cite_ref-68">↑</a> Ohto Manninen, Stalinin kiusa Himmlerin täi, 2002, sivu 296 </li> <li id="cite_note-69"><a href="#cite_ref-69">↑</a> Kirkinen 2006, s. 523 </li> <li id="cite_note-70"><a href="#cite_ref-70">↑</a> Curtis: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://countrystudies.us/russia/58.htm">Economic Conditions in Mid-1996</a> countrystudies.us. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-OECD-71">↑ <a href="#cite_ref-OECD_71-0">a</a> <a href="#cite_ref-OECD_71-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.oecd.org/dataoecd/7/50/2452793.pdf">Russian Federation</a> Organisation for Economic Co-operation and Development (OECD). Viitattu 24.2.2008. </li> <li id="cite_note-72"><a href="#cite_ref-72">↑</a> Melvin Fagen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.nytimes.com/1992/05/12/opinion/12iht-edme.html">Russia: Shock Therapy Isn't the Way to Promote Democracy</a> 1992. International Herald Tribune. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-73"><a href="#cite_ref-73">↑</a> Elaine Sciolino: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9F0CEED91F39F932A15751C1A965958260">U.S. is abandoning 'shock therapy' for the Russians</a> The New York Times. Viitattu 20.1.2008. </li> <li id="cite_note-worldbank-74"><a href="#cite_ref-worldbank_74-0">↑</a> Branko Milanovic: Income, Inequality, and Poverty During the Transformation from Planned to Market Economy, s. 186–189. The World Bank, 1998. </li> <li id="cite_note-75"><a href="#cite_ref-75">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://english.pravda.ru/russia/economics/22-08-2006/84038-paris-club-0">Russia pays off USSR’s entire debt, sets to become crediting country</a> Pravda.ru. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-76"><a href="#cite_ref-76">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.businessweek.com/1999/99_48/b3657252.htm">Russia: Clawing Its Way Back to Life (int'l edition)</a> BusinessWeek. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-sokolov-77"><a href="#cite_ref-sokolov_77-0">↑</a> Sokolov, Vsevolod: From Guns to Briefcases: The Evolution of Russian Organized Crime. World Policy Journal, Spring 2004, XXI. vsk, nro 1. </li> <li id="cite_note-78"><a href="#cite_ref-78">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://query.nytimes.com/gst/fullpage.html?res=9F0CE1D61031F937A35753C1A965958260">Showdown in Moscow: The Overview; Yeltsin sends troops to oust armed foes from parliament; Fierce battle rages in capital</a> New York Times. Viitattu 25.5.2008. </li> <li id="cite_note-79"><a href="#cite_ref-79">↑</a> Margaret Shapiro: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.washingtonpost.com/wp-srv/inatl/longterm/russiagov/stories/dissolve092293.htm">Yeltsin Dissolves Parliament, Orders New vote</a> Washington Post. Viitattu 25.5.2008. </li> <li id="cite_note-ProjektiPutin-80"><a href="#cite_ref-ProjektiPutin_80-0">↑</a> Luukkanen, Arto: Projekti Putin - uuden Venäjän historiaa, 1996-2008, s. 30-31, 36-37. (Jeltsinin 15.10.1993 määräämästä 12.12.1993 järjestetystä uutta perustuslakia koskevasta kansanäänestyksestä) Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki, 2008. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-33079-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-33079-1">ISBN 978-951-0-33079-1</a> </li> <li id="cite_note-81"><a href="#cite_ref-81">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://russiapedia.rt.com/basic-facts-about-russia/political-system/">Political System</a> Russiapedia. 2005-2011. Autonomous Nonprofit Organization “TV-Novosti". Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-nuff-82">↑ <a href="#cite_ref-nuff_82-0">a</a> <a href="#cite_ref-nuff_82-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.bembtrust.org.uk/Russia%20Report%20no%20app.pdf">Nuffield Poultry Study Group—Visit to Russia</a> pg 7. The BEMB Research and Education Trust. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20071130222528/http://www.bembtrust.org.uk/Russia+Report+no+app.pdf">Arkistoitu</a> 30.11.2007. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-83"><a href="#cite_ref-83">↑</a> Aslund, Anders: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.iie.com/publications/papers/aslund0108.pdf">Russia's Capitalist Revolution</a> iie.com. Viitattu 28.3.2008. </li> <li id="cite_note-84"><a href="#cite_ref-84">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.washingtonpost.com/wp-dyn/articles/A17838-2004Sep13.html">Putin Moves to Centralize Authority</a> Washington Post. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-85"><a href="#cite_ref-85">↑</a> Treisman, Daniel: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www1.international.ucla.edu/article.asp?parentid=16294">Is Russia's Experiment with Democracy Over?</a> 29.10.2004. UCLA International Institute. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20111106181529/http://www.international.ucla.edu/article.asp?parentid=16294">Arkistoitu</a> 6.11.2011. Viitattu 17.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-86"><a href="#cite_ref-86">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://freedomhouse.org/report/freedom-press/2014/russia#.VFMvTvmUfg0">Russia</a> Freedom of the Press 2014. Freedom House. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20141023155447/http://www.freedomhouse.org/report/freedom-press/2014/russia#.VFMvTvmUfg0">Arkistoitu</a> 23.10.2014. Viitattu 31.10.2014. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-freedom-87"><a href="#cite_ref-freedom_87-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://en.rsf.org/press-freedom-index-2010,1034.html">Economic growth does not mean press freedom</a> Press freedom index 2010. Reporters without borders. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-88"><a href="#cite_ref-88">↑</a> Stone, Norman: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.timesonline.co.uk/tol/comment/columnists/guest_contributors/article2994651.ece">No wonder they like Putin</a> The Times. Viitattu 31.12.2007. maksullinen </li> <li id="cite_note-89"><a href="#cite_ref-89">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.time.com/time/specials/2007/personoftheyear/">Time's Person of the Year 2007</a> 2007. Time Inc.. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20181225172025/http://content.time.com/time/specials/2007/personoftheyear/%20">Arkistoitu</a> 25.12.2018. Viitattu 17.10.2011. </li> <li id="cite_note-90"><a href="#cite_ref-90">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1102575.stm">Georgia Timeline</a> BBC. Viitattu 2.3.2014. </li> <li id="cite_note-BBCTL-91">↑ <a href="#cite_ref-BBCTL_91-0">a</a> <a href="#cite_ref-BBCTL_91-1">b</a> <a href="#cite_ref-BBCTL_91-2">c</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1113655.stm">Russia timeline</a> BBC News. Viitattu 8.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-BBCTL-2-92"><a href="#cite_ref-BBCTL-2_92-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.bbc.com/news/world-europe-17840446">Timeline Russia</a> BBC. Viitattu 2.3.2014. </li> <li id="cite_note-BBCCP-93">↑ <a href="#cite_ref-BBCCP_93-0">a</a> <a href="#cite_ref-BBCCP_93-1">b</a> <a href="#cite_ref-BBCCP_93-2">c</a> <a href="#cite_ref-BBCCP_93-3">d</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/europe/country_profiles/1102275.stm">Russia country profile</a> BBC News. Viitattu 8.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-94"><a href="#cite_ref-94">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006591583.html">Kuka on Vladimir Putin ja mitä hän ajattelee? HS listasi seitsemän kohtaa, jotka selittävät, mikä ohjaa Putinin politiikkaa</a> Helsingin Sanomat. 5.8.2020. Viitattu 6.8.2020. </li> <li id="cite_note-95"><a href="#cite_ref-95">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/ulkomaat/eurooppa/putin-toivoi-kauan-etta-venaja-kutsuttaisiin-naton-jaseneksi/">Putin toivoi kauan, että Venäjä kutsuttaisiin Naton jäseneksi</a> Suomenkuvalehti.fi. 30.6.2016. Viitattu 6.8.2020. </li> <li id="cite_note-96"><a href="#cite_ref-96">↑</a> Verkkouutiset: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.verkkouutiset.fi/vuosi-1917-on-vladimir-putinille-vaikea-asia-68560/">Vuosi 1917 on Vladimir Putinille vaikea asia</a> verkkouutiset.fi. 8.6.2017. Viitattu 6.8.2020. </li> <li id="cite_note-97"><a href="#cite_ref-97">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000002803548.html">Putin on ollut vallassa 15 vuotta</a> Helsingin Sanomat. 26.2.2015. Viitattu 6.8.2020. </li> <li id="cite_note-Nimetön-pNlc-1-98">↑ <a href="#cite_ref-Nimetön-pNlc-1_98-0">a</a> <a href="#cite_ref-Nimetön-pNlc-1_98-1">b</a> Heikki Hakala: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.verkkouutiset.fi/vladimir-putin-on-jaamassa-yksin/">”Vladimir Putin on jäämässä yksin”</a> verkkouutiset.fi. 8.4.2019. Viitattu 6.8.2020. </li> <li id="cite_note-:2-99">↑ <a href="#cite_ref-:2_99-0">a</a> <a href="#cite_ref-:2_99-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://ulkopolitiikka.fi/lehti/1-2019/kajoaako-putin-perustuslakiin/">Kajoaako Putin perustuslakiin?</a> Ulkopolitiikka. 7.3.2019. Viitattu 4.3.2020. </li> <li id="cite_note-100"><a href="#cite_ref-100">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001875370.html">Venäjä voi pian kieltää "ei-toivotut" järjestöt</a> Ilta-Sanomat. 19.5.2015. Viitattu 6.8.2020. </li> <li id="cite_note-101"><a href="#cite_ref-101">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288658985258.html">Levottomuudet Ukrainassa jatkuvat: rajuja yhteenottoja nyt Krimillä</a> Ilta-Sanomat. 26.2.2014. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140302172810/http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1288658985258.html">Arkistoitu</a> 2.3.2014. Viitattu 2.3.2014. </li> <li id="cite_note-yk-tuomitsee-102"><a href="#cite_ref-yk-tuomitsee_102-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.hs.fi/ulkomaat/YKn+yleiskokous+tuomitsi+Krimin+%C3%A4%C3%A4nestyksen/a1395895683156">YK:n yleiskokous tuomitsi Krimin äänestyksen</a> Helsingin Sanomat. 27.3.2014. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140328045455/http://www.hs.fi/ulkomaat/YKn+yleiskokous+tuomitsi+Krimin+%C3%A4%C3%A4nestyksen/a1395895683156">Arkistoitu</a> 28.3.2014. Viitattu 30.3.2014. </li> <li id="cite_note-103"><a href="#cite_ref-103">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://yle.fi/uutiset/boris_nemtsov_19592015_jeltsinin_talousuudistajasta_putinin_vihamieheksi/7836956">Boris Nemtsov 1959–2015: Jeltsinin talousuudistajasta Putinin vihamieheksi</a> Yle Uutiset. Viitattu 9.3.2020. </li> <li id="cite_note-104"><a href="#cite_ref-104">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://yle.fi/uutiset/tuomioja_muistuttaa_politkovskajasta/7836631">Tuomioja: Muistuttaa Politkovskajasta</a> Yle Uutiset. Viitattu 9.3.2020. </li> <li id="cite_note-:3-105">↑ <a href="#cite_ref-:3_105-0">a</a> <a href="#cite_ref-:3_105-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006277300.html">Venäjän sotilaat muuttivat Syyrian sodan kulun ja partioivat nyt myös kurdialueella: Mitä Venäjän operaatiosta tiedetään?</a> Helsingin Sanomat. 18.10.2019. Viitattu 4.3.2020. </li> <li id="cite_note-106"><a href="#cite_ref-106">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.interfax.ru/elections2018/604908">ЦИК утвердил итоги выборов президента РФ</a> Interfax.ru. 23.3.2018. Viitattu 1.4.2018. (venäjä) </li> <li id="cite_note-107"><a href="#cite_ref-107">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/uutiset/3-11160571">Venäjän uusi pääministeri Mihail Mišustin on intohimoinen jääkiekkoilija, joka sai venäläiset maksamaan enemmän veroja</a> Yle Uutiset. Viitattu 4.3.2020. </li> <li id="cite_note-108"><a href="#cite_ref-108">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/vladimir-putin-on-johtanut-venajaa-jo-20-vuotta-eika-loppua-nay-raikea-ja-irvokas-naytelma-tama-valtaan-takertuminen/">Vladimir Putin on johtanut Venäjää jo 20 vuotta eikä loppua näy</a> Suomenmaa.fi. 1.5.2020. Viitattu 6.8.2020. </li> <li id="cite_note-109"><a href="#cite_ref-109">↑</a> Perustuslaki, <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-05.htm">Artikla 8, kpl 1</a> </li> <li id="cite_note-110"><a href="#cite_ref-110">↑</a> Perustuslaki <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-03.htm">Artikla 19, kpl 1</a> </li> <li id="cite_note-111"><a href="#cite_ref-111">↑</a> Perustuslaki <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-08.htm">artikla 120, kpl 1.</a> </li> <li id="cite_note-112"><a href="#cite_ref-112">↑</a> Perustuslaki <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-08.htm">Artikla 123, kpl 1.</a> </li> <li id="cite_note-113"><a href="#cite_ref-113">↑</a> Perustuslaki <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-05.htm">Artikla 81, kpl 1.</a> </li> <li id="cite_note-114"><a href="#cite_ref-114">↑</a> Perustuslaki <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-05.htm">Artikla 81, kpl 3.</a> </li> <li id="cite_note-115"><a href="#cite_ref-115">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://ria.ru/infografika/20160918/1476912507.html#/summary">Infografika</a> Ria.ru. Viitattu 13.1.2017. </li> <li id="cite_note-116"><a href="#cite_ref-116">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.valt.helsinki.fi/blogs/spaces/kamppailua_kansalaisuudesta.ppt">Salmenniemi, S. Kamppailua kansalaisuudesta: Kansalaistoiminta ja valtio 2000-luvun Venäjällä</a>. Esitelmän runko. Viitattu 18.8.2008. (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20111116154040/http://www.valt.helsinki.fi/blogs/spaces/kamppailua_kansalaisuudesta.ppt">Arkistoitu</a> – Internet Archive) </li> <li id="cite_note-117"><a href="#cite_ref-117">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2018/russia">Russia</a> freedomhouse.org. Viitattu 1.4.2018. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-118"><a href="#cite_ref-118">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://info.worldbank.org/governance/wgi/index.aspx#home">The Worldwide Governance Indicators (WGI) project</a> World Bank. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-119"><a href="#cite_ref-119">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://data.worldjusticeproject.org/#/index/RUS">Russia</a> FJP Rule of Law Index 2014. World Justice Project. Viitattu 31.10.2014. </li> <li id="cite_note-120"><a href="#cite_ref-120">↑</a> Transparency International e.V.: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.transparency.org/news/feature/corruption_perceptions_index_2017">Corruption Perceptions Index 2017</a> www.transparency.org. Viitattu 1.4.2018. </li> <li id="cite_note-121"><a href="#cite_ref-121">↑</a> Vision of Humanity: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://visionofhumanity.org/indexes/global-peace-index/">Global Peace Index – Vision of Humanity</a> Vision of Humanity. Viitattu 1.4.2018. (englanti) </li> <li id="cite_note-122"><a href="#cite_ref-122">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://rsf.org/en/ranking">2017 World Press Freedom Index | Reporters Without Borders</a> RSF. Viitattu 1.4.2018. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:17-123">↑ <a href="#cite_ref-:17_123-0">a</a> <a href="#cite_ref-:17_123-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://freedomhouse.org/country/russia/freedom-world/2022">Russia: Freedom in the World 2022 Country Report</a> Freedom House. Viitattu 8.11.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-uk-124"><a href="#cite_ref-uk_124-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080311123046/http://www.fco.gov.uk/servlet/Front?pagename=OpenMarket/Xcelerate/ShowPage&c=Page&cid=1007029394365&a=KCountryProfile&aid=1019744935436">Country Profile: Russia</a> (archive.org) Foreign & Commonwealth Office of the United Kingdom. Viitattu 8.3.2014. </li> <li id="cite_note-125"><a href="#cite_ref-125">↑</a> Webber M: The International Politics of Russia and the Successor States. Manchester University Press, 1996. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9780719039614" title="Toiminnot:Kirjalähteet/9780719039614">ISBN 9780719039614</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://books.google.fi/books?id=ng0NAQAAIAAJ&pg=PA135&lpg=PA135">Teoksen verkkoversio</a> (viitattu 8.3.2014). </li> <li id="cite_note-126"><a href="#cite_ref-126">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://rian.ru/politics/20041125/743119.html">Interview of official Ambassador of Russian Foreign Ministry on relations with the EU</a> </li> <li id="cite_note-127"><a href="#cite_ref-127">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.nato.int/issues/nato-russia/topic.html">NATO-Russia relations</a> NATO. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070411124719/http://www.nato.int/issues/nato-russia/topic.html">Arkistoitu</a> 11.4.2007. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-128"><a href="#cite_ref-128">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.rche.net/university/Russia.html">Russia</a> 2004. Chance to Success & RCHE. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140228142031/http://www.rche.net/university/Russia.html">Arkistoitu</a> 28.2.2014. Viitattu 8.3.2014. </li> <li id="cite_note-129"><a href="#cite_ref-129">↑</a> Alex Oliver: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.bbc.com/news/world-43577958">How big is the Kremlin's diplomatic network?</a> BBC News. 30.3.2018. Viitattu 31.3.2018. (englanti) </li> <li id="cite_note-130"><a href="#cite_ref-130">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/7494142.stm">Russia 'backed Litvinenko murder' BBC News 8.7.2008</a> </li> <li id="cite_note-131"><a href="#cite_ref-131">↑</a> <a rel="nofollow" class="external free" href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/7078712.stm">http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/7078712.stm</a> 'Thousands' pose UK terror threat. BBC News, 5.11. 2007 </li> <li id="cite_note-132"><a href="#cite_ref-132">↑</a> STT: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.suomenmaa.fi/uutiset/ruotsin-turvallisuuspoliisi-venaja-ja-kiina-harjoittavat-turvallisuutta-uhkaavaa-toimintaa-ruotsin-pohjoisosissa/">Ruotsin turvallisuuspoliisi: Venäjä ja Kiina harjoittavat "turvallisuutta uhkaavaa toimintaa" Ruotsin pohjoisosissa</a> Suomenmaa.fi. 21.2.2024. Viitattu 23.2.2024. </li> <li id="cite_note-133"><a href="#cite_ref-133">↑</a> <a rel="nofollow" class="external free" href="http://www.hs.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3%A4+v%C3%A4rv%C3%A4%C3%A4+agentteja+ja+salakuuntelee+Ruotsissa++Huolestuttavaa+arvioi+S%C3%A4po/a1396842198418?ref=hs-art-new-6">http://www.hs.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3%A4+v%C3%A4rv%C3%A4%C3%A4+agentteja+ja+salakuuntelee+Ruotsissa++Huolestuttavaa+arvioi+S%C3%A4po/a1396842198418?ref=hs-art-new-6</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140408224912/http://www.hs.fi/ulkomaat/Ven%C3%A4j%C3%A4+v%C3%A4rv%C3%A4%C3%A4+agentteja+ja+salakuuntelee+Ruotsissa++Huolestuttavaa+arvioi+S%C3%A4po/a1396842198418?ref=hs-art-new-6">Arkistoitu</a> – Internet Archive) </li> <li id="cite_note-134"><a href="#cite_ref-134">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.hs.fi/ulkomaat/a1474424208237">Ruotsi varoittaa lisääntyneestä sotilasvakoilusta – SVT: venäläiset uhkailivat sotaharjoituksiin osallistunutta Nato-upseeria</a> hs.fi. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20160922135854/http://www.hs.fi/ulkomaat/a1474424208237">Arkistoitu</a> 22.9.2016. Viitattu 21.9.2016. </li> <li id="cite_note-135"><a href="#cite_ref-135">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008216218.html">Ruotsi | Ruotsin Säpon mukaan joka kolmas venäläisdiplomaatti vakoilee</a> Helsingin Sanomat. 25.8.2021. Viitattu 26.8.2021. </li> <li id="cite_note-136"><a href="#cite_ref-136">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/uutiset/3-10125860">Supo: Venäjän tiedusteluorganisaatiot aktiivisia Suomessa, terrori-iskun uhka edelleen "kohonnut"</a> Yle Uutiset. Viitattu 1.4.2018. </li> <li id="cite_note-137"><a href="#cite_ref-137">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/a/74-20028722">He ovat Putinin silmät ja korvat Pohjoismaissa – toimittajat paljastivat kymmenien tiedustelupalvelulle työskentelevien venäläisdiplomaattien nimet</a> Yle Uutiset. 26.4.2023. Viitattu 7.6.2023. </li> <li id="cite_note-138"><a href="#cite_ref-138">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006759344.html">Tiedustelu | Raportti: Venäjän tiedustelu haluaa koukkuunsa nuoria suomalaisia poliitikkoja, tutkijoita ja sotilaita</a> Helsingin Sanomat. 2.11.2020. Viitattu 3.11.2020. </li> <li id="cite_note-139"><a href="#cite_ref-139">↑</a> Kosachev, Konstantin: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://eng.globalaffairs.ru/numbers/8/578.html">Russian Foreign Policy Vertical</a> Russia In Global Affairs. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080121155148/http://eng.globalaffairs.ru/numbers/8/578.html">Arkistoitu</a> 21.1.2008. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-140"><a href="#cite_ref-140">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006426165.html">Tänään Suomeen saapuvan, Putinia tarvittaessa ärhäkkäästi puolustavan Lavrovin salainen puoli: harrastaa koskenlaskua, ei ole venäläinen juuriltaan</a> Ilta-Sanomat. 3.3.2020. Viitattu 10.3.2020. </li> <li id="cite_note-141"><a href="#cite_ref-141">↑</a> Katja Incoronato: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.uusisuomi.fi/uutiset/lannen-ja-venajan-suhteet-huonommat-kuin-kylman-sodan-aikana-valkoinen-talo-miettii-viela-uusia-pakotteita/4bc69883-878e-37a1-b144-b53f8e4b25a8">”Lännen ja Venäjän suhteet huonommat kuin kylmän sodan aikana”- Valkoinen talo miettii vielä uusia pakotteita</a> Uusi Suomi. Viitattu 23.3.2020. </li> <li id="cite_note-142"><a href="#cite_ref-142">↑</a> René Nyberg, Venäläistä eskapismia. Suomen Kuvalehti, no 17, 30.4.2021 Lainaus kokonaisuudessaan: ”I cannot forecast to you the action of Russia. It is a riddle, wrapped in a mystery, inside an enigma; but perhaps there is a key. That key is Russian national interests.” <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.churchill-society-london.org.uk/RusnEnig.html">The Russian Enigma,</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20210429145855/http://www.churchill-society-london.org.uk/RusnEnig.html">Arkistoitu</a> – Internet Archive) Radiopuhe 1.10.1939. The Churchill Society (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:4-143">↑ <a href="#cite_ref-:4_143-0">a</a> <a href="#cite_ref-:4_143-1">b</a> <a href="#cite_ref-:4_143-2">c</a> politiikasta: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://politiikasta.fi/jalkapallon-mm-kisat-2018-putinin-megatapahtumien-huipennus/">Jalkapallon MM-kisat 2018 – Putinin megatapahtumien huipennus?</a> Politiikasta. 14.6.2018. Viitattu 6.3.2020. </li> <li id="cite_note-144"><a href="#cite_ref-144">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.olympiakomitea.fi/2019/03/02/krasnojarsk-2019-talviuniversiadit-avattiin-venajalla/">Krasnojarsk 2019: Talviuniversiadit avattiin Venäjällä</a> Suomen Olympiakomitea. 2.3.2019. Viitattu 6.3.2020. </li> <li id="cite_note-:1-145">↑ <a href="#cite_ref-:1_145-0">a</a> <a href="#cite_ref-:1_145-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/rs.html">The World Factbook — Central Intelligence Agency</a> www.cia.gov. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20150703195129/https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/rs.html">Arkistoitu</a> 3.7.2015. Viitattu 31.3.2018. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:19-146">↑ <a href="#cite_ref-:19_146-0">a</a> <a href="#cite_ref-:19_146-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/a/74-20032368">Georgiassa muistetaan Venäjän hyökkäystä vuonna 2008 – ”Ikinä ei voi tietää, jos Venäjä hyökkää uudestaan”</a> Yle Uutiset. 19.5.2023. Viitattu 26.10.2024. </li> <li id="cite_note-147"><a href="#cite_ref-147">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/a/74-20119642">Georgian ex-tiedustelupomo: Venäjä yrittää Georgiassa samaa kuin Ukrainassa</a> Yle Uutiset. 26.10.2024. Viitattu 26.10.2024. </li> <li id="cite_note-148"><a href="#cite_ref-148">↑</a> Russia. The World Factbook, 23.10.2024. Central Intelligence Agency. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/russia/#military-and-security">Artikkelin verkkoversio</a>. (englanti) </li> <li id="cite_note-149"><a href="#cite_ref-149">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://yle.fi/uutiset/tappoiko_venajan_valtio_litvinenkon_raportti_kasaa_aihetodisteita_putinin_niskaan/8614205">Tappoiko Venäjän valtio Litvinenkon? Raportti kasaa aihetodisteita Putinin niskaan</a> Yle Uutiset. Viitattu 11.4.2020. </li> <li id="cite_note-:0-150"><a href="#cite_ref-:0_150-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.bbc.com/news/uk-43315636">Russian spy: What we know so far</a> BBC News. 30.3.2018. Viitattu 31.3.2018. (englanti) </li> <li id="cite_note-151"><a href="#cite_ref-151">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006218676.html">Tšetšenialainen turvapaikanhakija ammuttiin Berliinissä, epäilyt Venäjän osallisuudesta heräsivät</a> Helsingin Sanomat. 27.8.2019. Viitattu 11.4.2020. </li> <li id="cite_note-152"><a href="#cite_ref-152">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006410778.html">Bellingcat: Puhelutiedot osoittavat Berliinin puistomurhaajan kytkökset Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:hen</a> Helsingin Sanomat. 17.2.2020. Viitattu 11.4.2020. </li> <li id="cite_note-153"><a href="#cite_ref-153">↑</a> Р. И. А. Новости: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://ria.ru/20220307/perechen-1777030742.html">Правительство утвердило перечень недружественных России стран</a> РИА Новости. 20220307T1347. Viitattu 8.3.2022. (venäjä) </li> <li id="cite_note-154"><a href="#cite_ref-154">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://tass.com/politics/1418197">Russian government approves list of unfriendly countries and territories</a> tass.com. Viitattu 8.3.2022. </li> <li id="cite_note-155"><a href="#cite_ref-155">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/f554fb5e-01b4-4a37-8b6a-981175ee34e9">Venäjä julkisti listan sille ”epäystävällisistä” maista – Suomi mukana</a> www.iltalehti.fi. Viitattu 8.3.2022. </li> <li id="cite_note-156"><a href="#cite_ref-156">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.fas.org/nuke/guide/russia/industry/docs/rus95/rdbd4ch2.htm">Chapter 2—Investing In Russian Defense Conversion: Obstacles and Opportunities</a> Federation of American Scientists. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-iiss-157"><a href="#cite_ref-iiss_157-0">↑</a> Overview of the major Asian Powers International Institute for Strategic Studies. [<a href="/wiki/Wikiprojekti:Linkit" title="Wikiprojekti:Linkit">vanhentunut linkki</a>] </li> <li id="cite_note-fas-158"><a href="#cite_ref-fas_158-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.fas.org/nuke/guide/summary.htm">Status of Nuclear Powers and Their Nuclear Capabilities</a> Federation of American Scientists. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-159"><a href="#cite_ref-159">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.sipri.org/media/press-release/2019/global-arms-trade-usa-increases-dominance-arms-flows-middle-east-surge-says-sipri">Global arms trade: USA increases dominance; arms flows to the Middle East surge, says SIPRI</a> SIPRI. 2019. Viitattu 26.2.2020. </li> <li id="cite_note-160"><a href="#cite_ref-160">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.sipri.org/media/press-release/2019/world-military-expenditure-grows-18-trillion-2018">World military expenditure grows to $1.8 trillion in 2018</a> SIPRI. 2019. Viitattu 26.2.2020. </li> <li id="cite_note-161"><a href="#cite_ref-161">↑</a> Michael Kofman: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.defensenews.com/opinion/commentary/2019/05/03/russian-defense-spending-is-much-larger-and-more-sustainable-than-it-seems/">Russian defense spending is much larger, and more sustainable than it seems</a> Defense News. 2019. Viitattu 26.2.2020. </li> <li id="cite_note-Constitution-162"><a href="#cite_ref-Constitution_162-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-04.htm">The Constitution of the Russian Federation</a> (Article 65, para. 1) In 1993, when the Constitution was adopted, there were 89 subjects listed. Some of them were later merged. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-163"><a href="#cite_ref-163">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-06.htm">The Constitution of the Russian Federation</a> (Article 95, para.2). Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-OkerFD-164"><a href="#cite_ref-OkerFD_164-0">↑</a> "Общероссийский классификатор экономических регионов" (ОК 024–95) введённый 1 января 1997 г., в ред. Изменения № 05/2001. Секция I. Федеральные округа (Russian Classificaton of Economic Regions (OK 024–95) of January 1, 1997 as amended by the Amendments #1/1998 through #5/2001. Section I. Federal Districts) </li> <li id="cite_note-165"><a href="#cite_ref-165">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.businessweek.com/globalbiz/content/dec2006/gb20061207_520461.htm">Russia: How Long Can The Fun Last?</a> BusinessWeek. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-166"><a href="#cite_ref-166">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://sputniknews.com/business/20131202/185222691.html">Putin Signs Federal Budget for 2014-16</a> Sputnik International. </li> <li id="cite_note-167"><a href="#cite_ref-167">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.tradingeconomics.com/russia/government-debt-to-gdp">Russia Government Debt to GDP</a> Trading economics. </li> <li id="cite_note-bofit_rahoitus_2012-168"><a href="#cite_ref-bofit_rahoitus_2012_168-0">↑</a> Seija Lainela, Alexey Ponomarenko: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Pages/bon0312.aspx">Russian financial markets and monetary policy instruments</a> (pdf) (ISSN 1456-811X) BOFIT Online 2012 No. 3. 2012. Helsinki: Suomen Pankki – BOFIT. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140227002523/http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Pages/bon0312.aspx">Arkistoitu</a> 27.2.2014. Viitattu 30.6.2012. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-169"><a href="#cite_ref-169">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20081017191513/http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_paajutut/7955584.shtml">Sotilasvoima - Neljäs valtakunta</a>, dosentti Markku Salomaa, Aamulehti 3.10.2008. </li> <li id="cite_note-vararahastot-170">↑ <a href="#cite_ref-vararahastot_170-0">a</a> <a href="#cite_ref-vararahastot_170-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1445136375417">Venäjän säästöpossu tyhjenee vauhdilla</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20151020014038/http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1445136375417">Arkistoitu</a> – Internet Archive), Helsingin Sanomat, PÄÄKIRJOITUS 19.10.2015. </li> <li id="cite_note-naturalresources-171"><a href="#cite_ref-naturalresources_171-0">↑</a> World Atlas: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.worldatlas.com/articles/countries-with-the-most-natural-resources.html">Countries With the Most Natural Resources</a> 18.8.2018. World Atlas. Viitattu 23.4.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-bofit_4_2012-172"><a href="#cite_ref-bofit_4_2012_172-0">↑</a> Laura Solanko: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Pages/bon0412.aspx">Venäjän talouden uusi aika</a> (pdf) (Venäjän öljy- ja kaasusektorin uudet haasteet, ISSN 1456-811X) BOFIT Online 2012 No. 4. 15.6.2012. Helsinki: Suomen Pankki – BOFIT. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20131029195618/http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Pages/bon0412.aspx">Arkistoitu</a> 29.10.2013. Viitattu 26.6.2012. </li> <li id="cite_note-wto_jäsenyys-173"><a href="#cite_ref-wto_jäsenyys_173-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2012/07/11/venajan-duuma-ratifioi-wto-jasenyyden/201233332/12">Venäjän duuma ratifioi WTO-jäsenyyden</a> Taloussanomat.fi. 11.7.2012. Sanoma News Oy. Viitattu 4.8.2012. </li> <li id="cite_note-cemat_palvelut-174"><a href="#cite_ref-cemat_palvelut_174-0">↑</a> Petri Järvikuona, Aleksander Panfilo, Päivi Karhunen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://cemat.aalto.fi/fi/publications/2010/cemat_papers_palvelut_final.pdf">Palvelusektorin kehitys Venäjällä</a> (pdf) CEMAT papers 1/2010. 2010. Center for Markets in Transition (CEMAT). Viitattu 16.6.2012. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-175"><a href="#cite_ref-175">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/469dbe28-ef86-4d5f-907b-720fcaad3c7a">Putin mahtailee, mutta Venäjän talous kyntää syvällä – ”kasvuvauhti on masentavan alhainen”</a> www.iltalehti.fi. Viitattu 23.3.2020. </li> <li id="cite_note-176"><a href="#cite_ref-176">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yearbook.enerdata.net/total-energy/world-consumption-statistics.html">Total Energy Consumption</a> Enerdata Yearbook. Viitattu 28.2.2020. </li> <li id="cite_note-energiatehottomuus-177"><a href="#cite_ref-energiatehottomuus_177-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.ifc.org/ifcext/rsefp.nsf/AttachmentsByTitle/FINAL_EE_report_Engl.pdf/$FILE/Final_EE_report_engl.pdf">Energy Efficiency in Russia: Untapped Reserves</a> (pdf) (s. 28) IFC. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20111114201938/http://www.ifc.org/ifcext/rsefp.nsf/AttachmentsByTitle/FINAL_EE_report_Engl.pdf/$FILE/Final_EE_report_engl.pdf">Arkistoitu</a> 14.11.2011. Viitattu 26.1.2012. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-bofit_energiauudistus-178"><a href="#cite_ref-bofit_energiauudistus_178-0">↑</a> Mika Erkkilä, Heli Simola ja Laura Solanko: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Documents/bon0109.pdf">Venäjän sähkösektorin uudistus</a> (pdf) (ISSN 1456-811X) BOFIT Online 2009 No. 1. 2009. Helsinki: Suomen Pankki BOFIT – Siirtymätalouksien tutkimuslaitos. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20131029200219/http://www.suomenpankki.fi/bofit/tutkimus/tutkimusjulkaisut/online/Documents/bon0109.pdf">Arkistoitu</a> 29.10.2013. Viitattu 18.6.2012. </li> <li id="cite_note-cemat_1/2012-179"><a href="#cite_ref-cemat_1/2012_179-0">↑</a> Riitta Kosonen, Erja Kettunen, Simo Leppänen, Sinikka Parviainen, Petri Järvikuona ja Mikko Hietikko: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://cemat.aalto.fi/fi/electronic/prospects/russia/chapter_2">2. Teollisuustuotannon kasvu hidastunut</a> CEMAT Venäjän talousnäkymät 1/2012 -raportti. 4/2012. Viitattu 18.6.2012. </li> <li id="cite_note-WNU-180"><a href="#cite_ref-WNU_180-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.world-nuclear.org/info/inf45.html">Nuclear Power in Russia</a> World Nuclear Association. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-181"><a href="#cite_ref-181">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.world-nuclear.org/information-library/country-profiles/countries-o-s/russia-nuclear-power.aspx">Nuclear Power in Russia</a> World Nuclear Organization. 2020. Viitattu 26.2.2020. </li> <li id="cite_note-uusiutuva_energia-182"><a href="#cite_ref-uusiutuva_energia_182-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.renewableenergyworld.com/rea/news/article/2011/03/country-profile-russia">Country Profile: Russia</a> Renewable Energy World. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-183"><a href="#cite_ref-183">↑</a> Tatiana Mitrova & Yuriy Melnikov: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://link.springer.com/article/10.1007/s41825-019-00016-8">Energy transition in Russia</a> Energy Transitions volume. 2019. Viitattu 26.2.2020. </li> <li id="cite_note-184"><a href="#cite_ref-184">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.trans-siberian.su/trans-siberian-his.php">Trans-Siberian railway. History and facts.</a> Vizit. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20120112105219/http://www.trans-siberian.su/trans-siberian-his.php">Arkistoitu</a> 12.1.2012. Viitattu 9.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-185"><a href="#cite_ref-185">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.trans-siberian.su/baikal-amur.php">Baikal-Amur railway tour</a> (karttalinkki) Vizit. Viitattu 9.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-Nimetön-pNlc-2-186">↑ <a href="#cite_ref-Nimetön-pNlc-2_186-0">a</a> <a href="#cite_ref-Nimetön-pNlc-2_186-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.eubusiness.com/Russia/russia-country-guide/">Russia Country Guide</a> EUbusiness.com. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-BGN-187">↑ <a href="#cite_ref-BGN_187-0">a</a> <a href="#cite_ref-BGN_187-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.state.gov/r/pa/ei/bgn/3183.htm">Background Note: Russia</a> U.S. Department of State. </li> <li id="cite_note-nobel-188"><a href="#cite_ref-nobel_188-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/lists/all/index.html">All Nobel Prizes</a> Nobelprize.org. Nobel Foundation. Viitattu 5.8.2012. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-189"><a href="#cite_ref-189">↑</a> <a rel="nofollow" class="external free" href="http://www.thespacereview.com/article/671/1">http://www.thespacereview.com/article/671/1</a> </li> <li id="cite_note-190"><a href="#cite_ref-190">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.gks.ru/bgd/free/b07_00/IssWWW.exe/Stg/d80/8-0.htm">Демография (Demografija)</a> Federal State Statistics Service. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20111021150237/http://www.gks.ru/bgd/free/b07_00/IssWWW.exe/Stg/d80/8-0.htm">Arkistoitu</a> 21.10.2011. Viitattu 16.10.2011. (venäjäksi) </li> <li id="cite_note-demo-191">↑ <a href="#cite_ref-demo_191-0">a</a> <a href="#cite_ref-demo_191-1">b</a> <a href="#cite_ref-demo_191-2">c</a> <a href="#cite_ref-demo_191-3">d</a> <a href="#cite_ref-demo_191-4">e</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.gks.ru/bgd/free/b08_00/IssWWW.exe/Stg/d01/7-0.htm">Демография VII - Demography</a> Federal State Statistics Service. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080225172120/http://www.gks.ru/bgd/free/b08_00/IssWWW.exe/Stg/d01/7-0.htm">Arkistoitu</a> 25.2.2008. Viitattu 16.10.2011. (venäjäksi) </li> <li id="cite_note-ri-192">↑ <a href="#cite_ref-ri_192-0">a</a> <a href="#cite_ref-ri_192-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://en.rian.ru/russia/20080221/99803097.html">Russia's population down 0.17% in 2007 to 142 mln</a> RIA Novosti. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-193"><a href="#cite_ref-193">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.nytimes.com/2007/01/15/world/europe/15iht-migrate.4211072.html">Russia cracking down on illegal migrants</a> January 15, 2007. International Herald Tribune. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-unisef_1.7.2007-194"><a href="#cite_ref-unisef_1.7.2007_194-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.unicef.org/ceecis/media_6785.html">A great number of children in Russia remain highly vulnerable</a> 1.7.2007. Unicef. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20111203175316/http://www.unicef.org/ceecis/media_6785.html">Arkistoitu</a> 3.12.2011. Viitattu 11.8.2012. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-195"><a href="#cite_ref-195">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.gks.ru/free_doc/2007/b07_12/05-01.htm">Resident population</a> Federal State Statistics Service. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-196"><a href="#cite_ref-196">↑</a> Curtis: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://countrystudies.us/russia/29.htm">Demographics</a> countrystudies.us. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-197"><a href="#cite_ref-197">↑</a> The World Factbook: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2054rank.html">Rank Order — Birth rate</a> Central Intelligence Agency. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20130309174328/https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2054rank.html">Arkistoitu</a> 9.3.2013. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-198"><a href="#cite_ref-198">↑</a> The World Factbook: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2066rank.html">Rank Order — Death rate</a> Central Intelligence Agency. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20180705071857/https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/rankorder/2066rank.html">Arkistoitu</a> 5.7.2018. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-199"><a href="#cite_ref-199">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://en.rian.ru/russia/20080123/97616414.html">Russia's birth, mortality rates to equal by 2011 - ministry</a> 2008. RIA Novosti. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-200"><a href="#cite_ref-200">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-03.htm">The Constitution of the Russian Federation</a> (Article 43 para. 1). Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-luetunymmärtäminen-201"><a href="#cite_ref-luetunymmärtäminen_201-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://uk.reuters.com/article/2007/11/28/uk-literacy-countries-idUKN2853395620071128">Russia tops, South Africa last, in literacy study</a> 28.11.2007. Reuters. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20121031104220/http://uk.reuters.com/article/2007/11/28/uk-literacy-countries-idUKN2853395620071128">Arkistoitu</a> 31.10.2012. Viitattu 11.8.2012. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-202"><a href="#cite_ref-202">↑</a> Smolentseva, Anna: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.bc.edu/bc_org/avp/soe/cihe/newsletter/News19/text13.html">Bridging the Gap Between Higher and Secondary Education in Russia</a> bc.edu. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-education2-203">↑ <a href="#cite_ref-education2_203-0">a</a> <a href="#cite_ref-education2_203-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://d1.hse.ru/lingua/en/rus-ed.html">Higher education structure</a> State University Higher School of Economics. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080517170628/http://d1.hse.ru/lingua/en/rus-ed.html">Arkistoitu</a> 17.5.2008. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-204"><a href="#cite_ref-204">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.gks.ru/free_doc/2007/b07_12/08-10.htm">Higher Education Institutions</a> Federal State Statistics Service. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080229005920/http://www.gks.ru/free_doc/2007/b07_12/08-10.htm">Arkistoitu</a> 29.2.2008. Viitattu 1.1.2008. </li> <li id="cite_note-205"><a href="#cite_ref-205">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-03.htm">The Constitution of the Russian Federation</a> (Article 41). Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-206"><a href="#cite_ref-206">↑</a> Field, M. G.: The health and demographic crisis in post-Soviet Russia: a two-phase development in "Russia’s Torn Safety Nets", edited by Field M. G., Twigg J. L. (eds). 2000:11–42: St. Martin’s Press. </li> <li id="cite_note-207"><a href="#cite_ref-207">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.euro.who.int/document/e72504.pdf">Highlights on Health in the Russian Federation</a> November 1999. World Health Organization. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-208"><a href="#cite_ref-208">↑</a> Leonard, William R: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://findarticles.com/p/articles/mi_qa3659/is_200204/ai_n9037764">Declining growth status of indigenous Siberian children in post-Soviet Russia</a> findarticles.com. April 2002. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-209"><a href="#cite_ref-209">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.duma-er.ru/news/29056">Продолжительность жизни россиян возросла с 2005 по 2007 г на 2,4 года, до 67,7 года</a> United Russia. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20100201060742/http://www.duma-er.ru/news/29056">Arkistoitu</a> 1.2.2010. Viitattu 1.5.2008. </li> <li id="cite_note-210"><a href="#cite_ref-210">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ee.html">European Union</a> Central Intelligence Agency. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20200611111527/https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/geos/ee.html">Arkistoitu</a> 11.6.2020. Viitattu 20.1.2008. </li> <li id="cite_note-heart-211">↑ <a href="#cite_ref-heart_211-0">a</a> <a href="#cite_ref-heart_211-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://en.rian.ru/russia/20070214/60721668.html">Heart disease kills 1.3 million annually in Russia — chief cardiologist</a> RIA Novosti. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080121225816/http://en.rian.ru/russia/20070214/60721668.html">Arkistoitu</a> 21.1.2008. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-cbs-212"><a href="#cite_ref-cbs_212-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.cbsnews.com/stories/2007/06/28/world/main2992334.shtml">Corruption Pervades Russia's Health System</a> CBS News. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-213"><a href="#cite_ref-213">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://themoscownews.com/society/20111011/189114308.html">Russia has second worst suicide rate in the world</a> 2011. The Moscow News. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140228211812/http://themoscownews.com/society/20111011/189114308.html">Arkistoitu</a> 28.2.2014. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-214"><a href="#cite_ref-214">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://en.ria.ru/russia/20131211/185460110.html">Russian Suicide Rate, Though High, Is Falling – Expert</a> RIA Novosti. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140226175458/http://en.ria.ru/russia/20131211/185460110.html">Arkistoitu</a> 26.2.2014. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-smokingria-215"><a href="#cite_ref-smokingria_215-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://en.rian.ru/russia/20070221/61054065.html">Third of Russians smoke, but half welcome public smoking ban</a> RIA Novosti. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080121225821/http://en.rian.ru/russia/20070221/61054065.html">Arkistoitu</a> 21.1.2008. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-216"><a href="#cite_ref-216">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://web.worldbank.org/WBSITE/EXTERNAL/COUNTRIES/ECAEXT/EXTECAREGTOPHEANUT/EXTECAREGTOPHIVAIDS/0,,contentMDK:20320143~menuPK:616427~pagePK:34004173~piPK:34003707~theSitePK:571172,00.html">HIV/AIDS in the Russian Federation</a> The World Bank. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-217"><a href="#cite_ref-217">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://en.rian.ru/russia/20070206/60289838.html">Russian regional HIV vaccine center seeks $40–50 mln from budget</a> RIA Novosti. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20071218145639/http://en.rian.ru/russia/20070206/60289838.html">Arkistoitu</a> 18.12.2007. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-218"><a href="#cite_ref-218">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.unaids.org/en/CountryResponses/Countries/russian_federation.asp">Russian Federation AIDS information Russian Federation</a> UNAIDS: The Joint United Nations Programme on HIV/AIDS. Viitattu 11.3.2008. </li> <li id="cite_note-219"><a href="#cite_ref-219">↑</a> Chris Beyrer, Andrea L. Wirtz, George O’Hara, Nolwenn Léon, Michel Kazatchkine: The expanding epidemic of HIV-1 in the Russian Federation. PLOS Medicine, 28.11.2017, 14. vsk, nro 11, s. e1002462. <a href="/wiki/PubMed" title="PubMed">PubMed</a>:<a rel="nofollow" class="external text" href="https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/29182631">29182631</a> <a href="/wiki/Digital_object_identifier" class="mw-redirect" title="Digital object identifier">doi</a>:<a rel="nofollow" class="external text" href="https://dx.doi.org/10.1371%2Fjournal.pmed.1002462">10.1371/journal.pmed.1002462</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.worldcat.org/issn/1549-1676">ISSN 1549-1676</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://journals.plos.org/plosmedicine/article?id=10.1371/journal.pmed.1002462">Artikkelin verkkoversio</a>. (englanti) </li> <li id="cite_note-220"><a href="#cite_ref-220">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://en.rian.ru/russia/20060127/43221133.html">119,000 TB cases in Russia — health official</a> RIA Novosti. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-221"><a href="#cite_ref-221">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/profiles/Russia.pdf">Country Profile: Russia</a> October 2006. Library of Congress—Federal Research Division. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20050226190624/http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/profiles/Russia.pdf">Arkistoitu</a> 26.2.2005. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-222"><a href="#cite_ref-222">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://economictimes.indiatimes.com/News/International_Business/Russian_policies_ignite_unprecedented_birth_rate_in_2007/articleshow/2750305.cms">Russian policies ignite unprecedented birth rate in 2007</a> The Economic Times. Viitattu 11.3.2008. </li> <li id="cite_note-223"><a href="#cite_ref-223">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.un.org/esa/population/meetings/ittmigdev2005/P11_Rybakovsky&Ryazantsev.pdf">United Nations Expert Group Meeting On International Migration and Development</a> 6–8 July 2005. Population Division; Department of Economic and Social Affairs; United Nations Secretariat. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-224"><a href="#cite_ref-224">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.perepis2002.ru/index.html?id=87">Russian Census of 2002</a> 4.3. Population by nationalities and knowledge of Russian; 4.4. Spreading of knowledge of languages (except Russian). Federal State Statistics Service. Viitattu 16.1.2008. </li> <li id="cite_note-225"><a href="#cite_ref-225">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.constitution.ru/en/10003000-04.htm">The Constitution of the Russian Federation</a> (Article 68, para. 2). Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-toronto-226"><a href="#cite_ref-toronto_226-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://learn.utoronto.ca/Page625.aspx">Russian</a> University of Toronto. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070106002617/http://learn.utoronto.ca/Page625.aspx">Arkistoitu</a> 6.1.2007. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-227"><a href="#cite_ref-227">↑</a> Microsoft® Encarta® Online Encyclopedia 2007: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://encarta.msn.com/encyclopedia_761572449/Russian_Language.html">Russian language</a> encarta.msn.com. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20071216235358/http://encarta.msn.com/encyclopedia_761572449/Russian_Language.html">Arkistoitu</a> 16.12.2007. Viitattu 27.12.2007. rikki </li> <li id="cite_note-lomonosov-228"><a href="#cite_ref-lomonosov_228-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.rlcentre.com/russian-language-course.shtml">Russian language course</a> Russian Language Centre — Official Website, Moscow State University. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-229"><a href="#cite_ref-229">↑</a> Bell, Imogen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://books.google.com/books?id=EPP3ti4hysUC&pg=PA47&lpg=PA47&dq=respecting+christianity+islam+buddhism+judaism+and+other&source=web&ots=pppIldMuS1&sig=KikE3NJkzMEdWt4rU9EoeN03-6o">Eastern Europe, Russia and Central Asia</a> books.google.com. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-religionsurvey-230"><a href="#cite_ref-religionsurvey_230-0">↑</a> Regions.ru: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.religare.ru/2_42432.html">Опубликована подробная сравнительная статистика религиозности в России и Польше</a> Religare.ru. Viitattu 16.10.2011. (venäjäksi) </li> <li id="cite_note-231"><a href="#cite_ref-231">↑</a> Zuckerman, Phil: Atheism: Contemporary Rates and Patterns, chapter in The Cambridge Companion to Atheism, ed. by Michael Martin. Cambridge University Press, 2005. </li> <li id="cite_note-ReferenceA-232"><a href="#cite_ref-ReferenceA_232-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2006/71403.htm">Russia: International Religious Freedom Report 2006</a>. US Department of State. Viitattu 8.4.2008 </li> <li id="cite_note-state.gov-233">↑ <a href="#cite_ref-state.gov_233-0">a</a> <a href="#cite_ref-state.gov_233-1">b</a> ;<a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2006/71403.htm">Russia: International Religious Freedom Report 2006</a>. US Department of State. Viitattu 8.4.2008 </li> <li id="cite_note-234"><a href="#cite_ref-234">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.religare.ru/2_36302.html">Сведения о религиозных организациях, зарегистрированных в Российской Федерации</a> Religare.ru. 19.12.2006. Viitattu 16.10.2011. (venäjäksi) </li> <li id="cite_note-encarta-235"><a href="#cite_ref-encarta_235-0">↑</a> Microsoft® Encarta® Online Encyclopedia 2007: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://encarta.msn.com/encyclopedia_761569000_6/Russia.html">Russia</a> encarta.msn.com. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080109010927/https://encarta.msn.com/encyclopedia_761569000_6/Russia.html">Arkistoitu</a> 9.1.2008. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-236"><a href="#cite_ref-236">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.state.gov/g/drl/rls/irf/2007/90196.htm">Russia</a> state.gov. Viitattu 8.4.2008. </li> <li id="cite_note-237"><a href="#cite_ref-237">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.rferl.org/features/features_Article.aspx?m=07&y=2005&id=B7D5E783-749F-4E6A-B77E-8932ECE7AD53">Fact Box: Muslims In Russia</a> Radio Free Europe. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-timesmuslim-238"><a href="#cite_ref-timesmuslim_238-0">↑</a> Page, Jeremy: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.timesonline.co.uk/tol/news/world/article551693.ece">The rise of Russian Muslims worries Orthodox Church</a> timesonline.co.uk. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-239"><a href="#cite_ref-239">↑</a> Nettleton, Steve: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.cnn.com/SPECIALS/2000/russia/story/train/ivolginsky.monastery/">Prayers for Ivolginsky</a> CNN. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20011122131758/http://www.cnn.com/SPECIALS/2000/russia/story/train/ivolginsky.monastery/">Arkistoitu</a> 22.11.2001. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-240"><a href="#cite_ref-240">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.52composers.com/russian-composers.html">Russian Composers</a> 52 composers. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140209173226/http://www.52composers.com/russian-composers.html">Arkistoitu</a> 9.2.2014. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-241"><a href="#cite_ref-241">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.jewishvirtuallibrary.org/jsource/biography/berlin.html">Irving Berlin</a> Jevish Virtual Library. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-242"><a href="#cite_ref-242">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.anb.org/articles/18/18-01366.html">Stravinsky, Igor</a> American National Biography Online. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-243"><a href="#cite_ref-243">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://sinfinimusic.com/uk/features/spotlights/art-of-fear-spotlight/art-of-fear-soviet-music/">Art of Fear Composing under Stalin</a> Sinfini Music. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-244"><a href="#cite_ref-244">↑</a> Garafola, Lynn: Diaghilev's Ballets Russes, s. 576. Oxford University Press. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0195057015" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0195057015">ISBN 0195057015</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.amazon.com/Diaghilevs-Ballets-Russes-Lynn-Garafola/dp/0195057015">Teoksen verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-245"><a href="#cite_ref-245">↑</a> Cashin, Kathryn Karrh: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://etd.lib.fsu.edu/theses/available/etd-04072005-133328/unrestricted/12_kkc_chap5.pdf">Alexander Pushkin's Influence on Russian Ballet — Chapter Five: Pushkin, Soviet Ballet, and Afterward</a> etd.lib.fsu.edu. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-246"><a href="#cite_ref-246">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://petersburgcity.com/news/culture/2005/11/18/theatre/">A Tale of Two Operas</a> Petersburg City. Viitattu 11.1.2008. </li> <li id="cite_note-247"><a href="#cite_ref-247">↑</a> Microsoft® Encarta® Online Encyclopedia 2007: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://encarta.msn.com/encyclopedia_761564269/Russian_Literature.html">Russian Literature</a> encarta.msn.com. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20090820090445/http://encarta.msn.com/encyclopedia_761564269/Russian_Literature.html">Arkistoitu</a> 20.8.2009. Viitattu 7.1.2008. </li> <li id="cite_note-248"><a href="#cite_ref-248">↑</a> Kelly, Catriona: Russian Literature: A Very Short Introduction (Very Short Introductions) (Paperback). Oxford Paperbacks. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0192801449" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0192801449">ISBN 0192801449</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.amazon.co.uk/Russian-Literature-Short-Introduction-Introductions/dp/0192801449">Teoksen verkkoversio</a>. </li> <li id="cite_note-249"><a href="#cite_ref-249">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.britannica.com/eb/article-29157/Russian-literature">Russian literature; Leo Tolstoy</a> Encyclopedia Britannica. Viitattu 11.4.2008. </li> <li id="cite_note-250"><a href="#cite_ref-250">↑</a> Otto Friedrich: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,943893,00.html?promoid=googlep">Freaking-Out with Fyodor</a> Time Magazine. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20121103141539/http://www.time.com/time/magazine/article/0,9171,943893,00.html?promoid=googlep">Arkistoitu</a> 3.11.2012. Viitattu 10.4.2008. </li> <li id="cite_note-251"><a href="#cite_ref-251">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/index.html">All Nobel Prizes in Literature</a> Nobel Prize Org. </li> <li id="cite_note-252"><a href="#cite_ref-252">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.britannica.com/eb/article-52145/history-of-the-motion-picture">History of the motion picture: The Soviet Union</a> Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.1.2008. </li> <li id="cite_note-253"><a href="#cite_ref-253">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.red-red.com/Project/Details/801edc5b-f972-4865-afc5-ebe3412529e5">Leonid Gaidai. The Great Mockingbird</a> Red Square. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140305120942/http://www.red-red.com/Project/Details/801edc5b-f972-4865-afc5-ebe3412529e5">Arkistoitu</a> 5.3.2014. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-254"><a href="#cite_ref-254">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/02/elokuvaohjaaja_vladimir_motyl_on_kuollut_1471634.html">Elokuvaohjaaja Vladimir Motyl on kuollut</a> YLE Uutiset. 22.2.2010. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 16.10.2011. </li> <li id="cite_note-255"><a href="#cite_ref-255">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/6529149.stm">American space 'nerd' blasts off</a> BBC News. 7.4.2007. BBC. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-kino-256">↑ <a href="#cite_ref-kino_256-0">a</a> <a href="#cite_ref-kino_256-1">b</a> Dzieciolowski, Zygmunt: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.opendemocracy.net/globalization-Film/russian_film_3726.jsp">Kinoeye: Russia's reviving film industry</a> oD Russia. 10.7.2006. Lontoo: openDemocracy Ltd. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-257"><a href="#cite_ref-257">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://web.archive.org/web/20070926220504/http://www.pwc.com/extweb/ncpressrelease.nsf/docid/B373F0C74AA25A7480257309003B9833">Russian Entertainment & Media Industry worth $27.9 bn by 2011</a> 28.6.2007. PricewaterhouseCoopers. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20070926220504/http://www.pwc.com/extweb/ncpressrelease.nsf/docid/B373F0C74AA25A7480257309003B9833">Arkistoitu</a> 26.9.2007. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-258"><a href="#cite_ref-258">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.kaapeli.fi/svs/pietari2003/Miriskusstva.htm">Mir iskusstvan paluu -kuvataidenäyttely</a> kaapeli.fi. </li> <li id="cite_note-259"><a href="#cite_ref-259">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.russianavantgarde.nl/Russian_Avantgarde_Art/Russian-Avantgarde.html">Intensity of Russian avant-garde 1850-1930</a> Russian avant-garde nl. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140226232322/http://www.russianavantgarde.nl/Russian_Avantgarde_Art/Russian-Avantgarde.html">Arkistoitu</a> 26.2.2014. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-260"><a href="#cite_ref-260">↑</a> Hilton Kramer: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.newcriterion.com/articles.cfm/Rehabilitating-the-Russian-avant-garde-5705">Rehabilitating the Russian avant-garde</a> 1988. New Criterion. Viitattu 22.2.2014. </li> <li id="cite_note-261"><a href="#cite_ref-261">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.artpapers.org/feature_articles/feature1_2004_0304.htm">Michael Friedländer, Does Berlin Equal Moscow?</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20081208172843/http://www.artpapers.org/feature_articles/feature1_2004_0304.htm">Arkistoitu</a> – Internet Archive) Art Papers march/april 2004. Viitattu 6.12.2008. </li> <li id="cite_note-:8-262">↑ <a href="#cite_ref-:8_262-0">a</a> <a href="#cite_ref-:8_262-1">b</a> Essi Sutinen, Meduza syyttää Venäjän valtiota sensuurista, Helsingin Sanomat 4.3.2022, s. A 11 <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008657725.html">Verkkoversio</a> </li> <li id="cite_note-263"><a href="#cite_ref-263">↑</a> Reuters: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.reuters.com/business/retail-consumer/russian-tv-channel-says-it-is-temporarily-halting-work-2022-03-03/">Russian TV channel says it is temporarily halting work</a> Reuters. 3.3.2022. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:6-264">↑ <a href="#cite_ref-:6_264-0">a</a> <a href="#cite_ref-:6_264-1">b</a> <a href="#cite_ref-:6_264-2">c</a> <a href="#cite_ref-:6_264-3">d</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008670078.html">Venäjän media | Novaja Gazeta jatkaa ainoana riippumattomana mediana Venäjällä – sota on lehdessä nyt ”se, mitä ei saa mainita”</a> Helsingin Sanomat. 11.3.2022. Viitattu 11.3.2022. </li> <li id="cite_note-:10-265">↑ <a href="#cite_ref-:10_265-0">a</a> <a href="#cite_ref-:10_265-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008712770.html">Media | Venäläinen Novaja Gazeta keskeyttää toimintansa</a> Helsingin Sanomat. 28.3.2022. Viitattu 29.3.2022. </li> <li id="cite_note-:13-266">↑ <a href="#cite_ref-:13_266-0">a</a> <a href="#cite_ref-:13_266-1">b</a> <a href="#cite_ref-:13_266-2">c</a> <a href="#cite_ref-:13_266-3">d</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.aamulehti.fi/ulkomaat/art-2000008643909.html">Yliopistokirjeenvaihtaja | Venäjän valtionmedialle löytyy myös vastavoima, muistuttaa asiantuntija – nämä ovat tärkeimmät riippumattomat venäläismediat</a> Aamulehti. 26.2.2022. Viitattu 8.4.2022. </li> <li id="cite_note-:14-267">↑ <a href="#cite_ref-:14_267-0">a</a> <a href="#cite_ref-:14_267-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/uutiset/3-12411528">Venäjä esti pääsyn Ilta-Sanomien verkkosivustolle</a> Yle Uutiset. 20.4.2022. Viitattu 21.4.2022. </li> <li id="cite_note-268"><a href="#cite_ref-268">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/newsinrussian/art-2000008668548.html">News in Russian | Pohjoismaiset sanomalehdet alkavat yhdessä julkaista artikkeleitaan venäjäksi – Päätoimittajat: ”Venäläisillä on oikeus tietää”</a> Helsingin Sanomat. 10.3.2022. Viitattu 29.3.2022. </li> <li id="cite_note-:5-269">↑ <a href="#cite_ref-:5_269-0">a</a> <a href="#cite_ref-:5_269-1">b</a> <a href="#cite_ref-:5_269-2">c</a> <a href="#cite_ref-:5_269-3">d</a> <a href="#cite_ref-:5_269-4">e</a> <a href="#cite_ref-:5_269-5">f</a> <a href="#cite_ref-:5_269-6">g</a> <a href="#cite_ref-:5_269-7">h</a> <a href="#cite_ref-:5_269-8">i</a> <a href="#cite_ref-:5_269-9">j</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000006471596.html">Venäjän televisio haalii katsojia ympäri maailmaa</a> Helsingin Sanomat. 11.4.2020. Viitattu 11.4.2020. </li> <li id="cite_note-:7-270">↑ <a href="#cite_ref-:7_270-0">a</a> <a href="#cite_ref-:7_270-1">b</a> <a href="#cite_ref-:7_270-2">c</a> <a href="#cite_ref-:7_270-3">d</a> <a href="#cite_ref-:7_270-4">e</a> <a href="#cite_ref-:7_270-5">f</a> <a href="#cite_ref-:7_270-6">g</a> <a href="#cite_ref-:7_270-7">h</a> <a href="#cite_ref-:7_270-8">i</a> <a href="#cite_ref-:7_270-9">j</a> <a href="#cite_ref-:7_270-10">k</a> <a href="#cite_ref-:7_270-11">l</a> <a href="#cite_ref-:7_270-12">m</a> <a href="#cite_ref-:7_270-13">n</a> <a href="#cite_ref-:7_270-14">o</a> <a href="#cite_ref-:7_270-15">p</a> <a href="#cite_ref-:7_270-16">q</a> <a href="#cite_ref-:7_270-17">r</a> <a href="#cite_ref-:7_270-18">s</a> <a href="#cite_ref-:7_270-19">t</a> <a href="#cite_ref-:7_270-20">u</a> <a href="#cite_ref-:7_270-21">v</a> <a href="#cite_ref-:7_270-22">w</a> <a href="#cite_ref-:7_270-23">x</a> <a href="#cite_ref-:7_270-24">y</a> <a href="#cite_ref-:7_270-25">z</a> <a href="#cite_ref-:7_270-26">aa</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.bbc.com/news/world-europe-17840134">Russia profile - Media</a> BBC News. 8.6.2021. Viitattu 11.3.2022. (englanti) </li> <li id="cite_note-271"><a href="#cite_ref-271">↑</a> AFP: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.themoscowtimes.com/2022/03/03/liberal-russian-tv-dozhd-suspending-operations-over-ukraine-ban-a76744">Liberal Russian TV Dozhd Suspending Operations Over Ukraine Ban</a> The Moscow Times. 3.3.2022. Viitattu 6.4.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-272"><a href="#cite_ref-272">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008656328.html">Media | Venäjän johtavan liberaalimedian Eho Moskvyn radiokanava ja nettisivut lakkautetaan</a> Helsingin Sanomat. 3.3.2022. Viitattu 6.4.2022. </li> <li id="cite_note-273"><a href="#cite_ref-273">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://rkn.gov.ru/news/rsoc/news74156.htm">Приняты ответные меры на ограничение доступа к российским СМИ</a> rkn.gov.ru. Viitattu 11.3.2022. </li> <li id="cite_note-274"><a href="#cite_ref-274">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://interfax.com/newsroom/top-stories/75547/">Twitter blocked in Russia - Roskomnadzor</a> interfax.com. Viitattu 11.3.2022. </li> <li id="cite_note-275"><a href="#cite_ref-275">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.bbc.com/news/technology-60709208">War in Ukraine: Instagram banned in Russia over 'calls to violence'</a> BBC News. 11.3.2022. Viitattu 14.3.2022. (englanti) </li> <li id="cite_note-276"><a href="#cite_ref-276">↑</a> Richard Lawler: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.theverge.com/2022/3/11/22972869/instagram-ban-russia-ukraine-facebook-whatsapp-meta">Russia will ban Instagram on March 14th</a> The Verge. 11.3.2022. Viitattu 14.3.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:11-277">↑ <a href="#cite_ref-:11_277-0">a</a> <a href="#cite_ref-:11_277-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.top10vpn.com/research/websites-blocked-in-russia/">List of Websites Blocked in Russia Since Ukraine Invasion</a> www.top10vpn.com. Viitattu 7.4.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:16-278">↑ <a href="#cite_ref-:16_278-0">a</a> <a href="#cite_ref-:16_278-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/uutiset/3-12462623">Venäjä esti pääsyn Helsingin Sanomien verkkosivuille</a> Yle Uutiset. 26.5.2022. Viitattu 26.5.2022. </li> <li id="cite_note-279"><a href="#cite_ref-279">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/uutiset/3-12472030">Pääsy Ylen ja Yle Novostin verkkosivustoille estettiin Venäjällä - Vastaava päätoimittaja: "Ei tullut yllätyksenä"</a> Yle Uutiset. 2.6.2022. Viitattu 2.6.2022. </li> <li id="cite_note-280"><a href="#cite_ref-280">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.vice.com/en/article/88gyxz/vladimir-putin-explains-why-state-media-is-better-than-wikipedia">Vladimir Putin Explains Why State Media Is Better Than Wikipedia</a> www.vice.com. Viitattu 13.5.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:18-281">↑ <a href="#cite_ref-:18_281-0">a</a> <a href="#cite_ref-:18_281-1">b</a> <a href="#cite_ref-:18_281-2">c</a> <a href="#cite_ref-:18_281-3">d</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009729067.html">Venäjä | Wikipedia ei taipunut poistamaan tietoa sodasta – Venäjä julkaisi oman ”vaihtoehtoisen Wikipediansa”</a> Helsingin Sanomat. 1.8.2023. Viitattu 1.8.2023. </li> <li id="cite_note-282"><a href="#cite_ref-282">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://meduza.io/en/news/2020/06/18/russia-unblocks-telegram">Russia gives up and unblocks Telegram</a> Meduza. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-283"><a href="#cite_ref-283">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://meduza.io/en/cards/russia-is-trying-to-block-telegram-but-it-s-failing-why">Russia is trying to block Telegram, but it's failing. Why?</a> Meduza. Viitattu 29.3.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-284"><a href="#cite_ref-284">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.atlanticcouncil.org/blogs/new-atlanticist/whats-behind-russias-decision-to-ditch-its-ban-on-telegram/">What’s behind Russia’s decision to ditch its ban on Telegram?</a> Atlantic Council. 26.6.2020. Viitattu 29.3.2022. (englanti) </li> <li id="cite_note-285"><a href="#cite_ref-285">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://reutersinstitute.politics.ox.ac.uk/news/putin-cracks-down-free-press-independent-news-site-meduza-aims-be-russians-only-window-world">As Putin cracks down on the free press, independent news site Meduza aims to be Russians’ “only window to the world”</a> Reuters Institute for the Study of Journalism. Viitattu 6.4.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:9-286"><a href="#cite_ref-:9_286-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external free" href="https://www.reuters.com/technology/russians-demand-vpns-skyrockets-after-meta-block-2022-03-14/">https://www.reuters.com/technology/russians-demand-vpns-skyrockets-after-meta-block-2022-03-14/</a> </li> <li id="cite_note-287"><a href="#cite_ref-287">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000008240269.html">Venäjä | Venäjä esti useiden internetin vapaata selailua helpottavien VPN-palvelujen toiminnan alueellaan</a> Helsingin Sanomat. 3.9.2021. Viitattu 29.3.2022. </li> <li id="cite_note-:12-288">↑ <a href="#cite_ref-:12_288-0">a</a> <a href="#cite_ref-:12_288-1">b</a> Morgan Meaker: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.wired.com/story/russia-vpns-internet-challenge/">Russians Need VPNs. The Kremlin Hates Them</a> Wired. Viitattu 7.4.2022. (englanti) </li> <li id="cite_note-289"><a href="#cite_ref-289">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.top10vpn.com/best-vpn/russia/">Best Free & Paid VPNs for Russia | Beat the Russian VPN Ban</a> www.top10vpn.com. Viitattu 7.4.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-290"><a href="#cite_ref-290">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.vice.com/en/article/v7dqxd/twitter-tor-onion-service-dark-web-version">Twitter Launches Tor Onion Service Making Site Easier to Access in Russia</a> www.vice.com. Viitattu 13.5.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:15-291">↑ <a href="#cite_ref-:15_291-0">a</a> <a href="#cite_ref-:15_291-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/uutiset/3-12347305">Analyysi: Somesodassa alkoi uusi aika – Facebookin ja Twitterin blokkaaminen kertoo, että Venäjä siirtyy yhä selvemmin sotatilaan</a> Yle Uutiset. 8.3.2022. Viitattu 12.3.2022. </li> <li id="cite_note-292"><a href="#cite_ref-292">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/uutiset/3-12353139">Aikooko Venäjä todella irtautua koko internetistä, ja mitä se tarkoittaisi – viisi kysymystä ja vastausta</a> Yle Uutiset. 11.3.2022. Viitattu 14.3.2022. </li> <li id="cite_note-293"><a href="#cite_ref-293">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.infoplease.com/ipsa/A0114335.html">Summer Olympics Through The Years</a> Information Please. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-294"><a href="#cite_ref-294">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.smh.com.au/olympics/articles/2004/09/02/1093939063726.html">The main game in a dragon's lair</a> The Sydney Morning Herald. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20071202090148/http://www.smh.com.au/olympics/articles/2004/09/02/1093939063726.html">Arkistoitu</a> 2.12.2007. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-295"><a href="#cite_ref-295">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.olympic.org/olympic-games">Olympic.org: Olympic Games since 1896</a> Viitattu 1.3.2014 </li> <li id="cite_note-sport-296"><a href="#cite_ref-sport_296-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.britannica.com/eb/article-38650">Russia::Sports and recreation</a> 2007. Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-297"><a href="#cite_ref-297">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.russia-ukraine-travel.com/russian-bandy.html">Russian Bandy</a> Russia Ukraine Travel. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-298"><a href="#cite_ref-298">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.fibaeurope.com/cid_KNce8jInH7Qj1EsyH5rjn2.compID_qMRZdYCZI6EoANOrUf9le2.season_2007.coid_TrSiKFGUHOglJejGUGpRf1.articleMode_on.html">Champions of Europe</a> 16.9.2007. FIBA Europe. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-299"><a href="#cite_ref-299">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.sports-reference.com/olympics/countries/RUS/summer/VOL/mens-volleyball.html">Russia Volleyball Men's Volleyball Results</a> Sports-Reference. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20110324204854/http://www.sports-reference.com/olympics/countries/RUS/summer/VOL/mens-volleyball.html">Arkistoitu</a> 24.3.2011. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-300"><a href="#cite_ref-300">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.infoplease.com/ipsa/A0115110.html">Winter Olympics Through The Years</a> Information Please. Viitattu 27.12.2007. </li> <li id="cite_note-301"><a href="#cite_ref-301">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://indrus.in/articles/2012/08/02/the_russian_judo_revolution_16749.html">The Russian Judo revolution</a> 2.8.2012. Rossiyskaya Gazeta. Viitattu 28.11.2012. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-302"><a href="#cite_ref-302">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.slate.com/articles/news_and_politics/explainer/2009/09/red_squares.html">Why are the Russians so good at chess?</a> 2009. Slate. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-303"><a href="#cite_ref-303">↑</a> Lehmusoksa, Risto & Lehmusoksa, Ritva: Venäjän keittiö. Jyväskylä: Gummerus, 1995. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-20-4705-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-20-4705-5">ISBN 951-20-4705-5</a> </li> <li id="cite_note-304"><a href="#cite_ref-304">↑</a> Paasikivi, Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-41, II, s. 62-63 </li> </ol> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Kirjallisuutta">Kirjallisuutta</h2>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=54" title="Muokkaa osiota Kirjallisuutta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=54" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kirjallisuutta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <table style="" class="metadata plainlinks ambox ambox-style"> <tbody><tr> <td class="ambox-image"><div style="width:52px;text-align:center"> <a href="/wiki/Tiedosto:Blue_calendar_icon_with_dates_crossed_out.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Blue_calendar_icon_with_dates_crossed_out.svg/40px-Blue_calendar_icon_with_dates_crossed_out.svg.png" decoding="async" width="40" height="43" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Blue_calendar_icon_with_dates_crossed_out.svg/60px-Blue_calendar_icon_with_dates_crossed_out.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/9c/Blue_calendar_icon_with_dates_crossed_out.svg/80px-Blue_calendar_icon_with_dates_crossed_out.svg.png 2x" data-file-width="89" data-file-height="96" /></a></div> </td> <td class="ambox-text">Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa <a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit">parantamalla</a> artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla <a href="/wiki/Keskustelu:Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Keskustelu:Venäjä">keskustelusivulla</a>. Tarkennus: ...ja karsittava </td></tr></tbody></table> <ul><li>Aromäki, Juhani (vastaava toim.): Venäjäkirja. Helsinki: Ajatus, 1998. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-9440-62-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-9440-62-3">ISBN 951-9440-62-3</a> </li> <li>Harding, Luke: Mafiavaltio: Miten tavallisesta toimittajasta tuli uusbrutaalin Venäjän vihollinen. (Mafia State: How One Reporter Became an Enemy of the Brutal New Russia, 2011.) Suomentanut Jarkko S. Tuusvuori. Helsinki: Into, 2012. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-264-161-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-264-161-8">ISBN 978-952-264-161-8</a> </li> <li>Helanterä, Antti & Tynkkynen, Veli-Pekka: Maantieteelle Venäjä ei voi mitään. Helsinki: Ajatus, 2002. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-20-6228-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-20-6228-3">ISBN 951-20-6228-3</a> </li> <li>Juntunen, Alpo: Itään vai länteen? Venäjän vaihtoehdot. Helsinki: Ajatus, 2003. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-20-6447-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-20-6447-2">ISBN 951-20-6447-2</a> </li> <li>Karppinen, Antti: Venäjän aatetta jäljittämässä. Helsinki: WSOY, 1999. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-23328-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-23328-5">ISBN 951-0-23328-5</a> </li> <li>Karppinen, Antti: Minne troikka rientää? Helsinki: WSOY, 2003. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-28328-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-28328-2">ISBN 951-0-28328-2</a> </li> <li>Karppinen, Antti: Sirppi, vasara ja tähti: Kansallisesta aatteesta uuden Venäjän ideologia. Helsinki: WSOY, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-32354-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-32354-3">ISBN 951-0-32354-3</a> </li> <li>Kivinen, Markku & Vähäkylä, Leena (toim.): Venäjän palatseissa ja kaduilla. Gaudeamus, 2015. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-495-351-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-495-351-1">ISBN 978-952-495-351-1</a> </li> <li>Kuorsalo, Anne & Susiluoto, Ilmari & Valkonen, Martti: Venäjä ja rosvokapitalismin haaksirikko. Helsinki: Edita, 1999. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-37-2868-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-37-2868-4">ISBN 951-37-2868-4</a> </li> <li>Laurén, Anna-Lena: ”Hulluja nuo venäläiset”: Tuokiokuvia Venäjältä. (”De är inte kloka, de där ryssarna”: Ögonblicksbilder från Ryssland.) Suomentanut Laura Beck. Helsinki: Teos: Söderström, 2009. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-851-200-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-851-200-7">ISBN 978-951-851-200-7</a> </li> <li>Liukkonen, Leena: Venäläiset tulevat. Helsinki: Siltala, 2013. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-234-159-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-234-159-4">ISBN 978-952-234-159-4</a> </li> <li>Luukkanen, Arto: Projekti Putin: Uuden Venäjän historiaa 1996–2008. Helsinki: WSOY, 2008. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-33079-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-33079-1">ISBN 978-951-0-33079-1</a> </li> <li>Nemtsov, Boris & Milov, Vladimir: Putinismi ja Venäjän rappio. (Päivitetty ja toimitettu laitos teoksesta Nezavisimyj èkspertnyj doklad ”Putin. Itogi”. Suomentanut Anu Lönnqvist) Helsinki: Like: Into, 2009. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-01-0367-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-01-0367-5">ISBN 978-952-01-0367-5</a> </li> <li>Parikka, Outi: Äiti-Venäjän aapinen. (5. tarkistettu painos) Jyväskylä: Atena, 2009. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-796-610-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-796-610-8">ISBN 978-951-796-610-8</a> </li> <li>Pesonen, Pekka: Venäjän kulttuurihistoria. (3. painos (1. painos 1998)) Helsinki: Palmenia, 2007. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-570-732-1" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-570-732-1">ISBN 978-951-570-732-1</a> </li> <li>Pyykkö, Riitta: Maa jossa kaikki on mahdollista: Kirjoituksia Venäjästä. Turku: Kirja-Aurora, 2002. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-29-2294-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-29-2294-0">ISBN 951-29-2294-0</a> </li> <li>Sailas, Anne & Susiluoto, Ilmari & Valkonen, Martti: Venäjä – jättiläinen tuuliajolla. (Kleio ja nykypäivä) Helsinki: Edita, 1996. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-37-1863-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-37-1863-8">ISBN 951-37-1863-8</a> </li> <li>Seppänen, Esa: Avaran sielun anarkia: Voiko venäläisyyttä ymmärtää? Helsinki: Tammi, 2002. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-31-2355-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-31-2355-3">ISBN 951-31-2355-3</a> </li> <li>Seppänen, Esa: Venäjä: Vanha tuttu, vaan niin vieras: Suomen naapurikuvan todet, luulot ja harhat. Helsinki: Tammi, 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-31-5736-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-31-5736-4">ISBN 978-951-31-5736-4</a> </li> <li>Vihavainen, Timo (toim.): Opas venäläisyyteen. Helsinki: Otava, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-1-20924-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-1-20924-8">ISBN 951-1-20924-8</a> </li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Aiheesta_muualla">Aiheesta muualla</h2>[<a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit&section=55" title="Muokkaa osiota Aiheesta muualla" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit&section=55" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aiheesta muualla">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dd/Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg/15px-Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg.png" decoding="async" width="15" height="15" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dd/Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg/23px-Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/dd/Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg/30px-Wikivoyage-Logo-v3-icon.svg.png 2x" data-file-width="193" data-file-height="193" /> Matkaopas aiheesta <a href="https://fi.wikivoyage.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4" class="extiw" title="voy:Venäjä">Venäjä</a> Wikimatkoissa</li></ul> <ul><li><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/10px-Commons-logo.svg.png" decoding="async" width="10" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/15px-Commons-logo.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/20px-Commons-logo.svg.png 2x" data-file-width="1024" data-file-height="1376" /> Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Russia" class="extiw" title="commons:Category:Russia">Venäjä</a> <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Etusivu" class="extiw" title="commons:Etusivu">Wikimedia Commonsissa</a></li></ul> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.rusembassy.fi/IndexFinl.htm">Venäjän federaation suurlähetystö Suomessa</a>.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://maps.google.fi/maps?f=q&source=s_q&hl=fi&geocode=&q=Ven%C3%A4j%C3%A4&aq=&sll=62.593341,27.575684&sspn=16.299978,57.084961&ie=UTF8&hq=&hnear=Ven%C3%A4j%C3%A4&z=3">Venäjä Google Maps -karttapalvelussa</a>.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://suomi.fontanka.fi/">Fontanka: Uutisia Venäjältä ja Venäjästä</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140513010754/http://suomi.fontanka.fi/">Arkistoitu</a> – Internet Archive).</li></ul> <div class="navbox-styles"><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22837949">.mw-parser-output .hlist dl,.mw-parser-output .hlist ol,.mw-parser-output .hlist ul{margin:0;padding:0}.mw-parser-output .hlist dd,.mw-parser-output .hlist dt,.mw-parser-output .hlist li{margin:0;display:inline}.mw-parser-output .hlist.inline,.mw-parser-output .hlist.inline dl,.mw-parser-output .hlist.inline ol,.mw-parser-output .hlist.inline ul,.mw-parser-output .hlist dl dl,.mw-parser-output .hlist dl ol,.mw-parser-output .hlist dl ul,.mw-parser-output .hlist ol dl,.mw-parser-output .hlist ol ol,.mw-parser-output .hlist ol ul,.mw-parser-output .hlist ul dl,.mw-parser-output .hlist ul ol,.mw-parser-output .hlist ul ul{display:inline}.mw-parser-output .hlist .mw-empty-li{display:none}.mw-parser-output .hlist dt::after{content:": "}.mw-parser-output .hlist dd::after,.mw-parser-output .hlist li::after{content:" · ";font-weight:bold}.mw-parser-output .hlist dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li:last-child::after{content:none}.mw-parser-output .hlist dd dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li li:first-child::before{content:" (";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist dd dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li li:last-child::after{content:")";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist ol{counter-reset:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li{counter-increment:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li::before{content:" "counter(listitem)"\a0 "}.mw-parser-output .hlist dd ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li ol>li:first-child::before{content:" ("counter(listitem)"\a0 "}</style><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22706081">.mw-parser-output .navbox{box-sizing:border-box;border:1px solid #a2a9b1;width:100%;margin:auto;clear:both;font-size:88%;text-align:center;padding:1px}.mw-parser-output .navbox .navbox{margin-top:0}.mw-parser-output .navbox+.navbox,.mw-parser-output .navbox+.navbox-styles+.navbox{margin-top:-1px}.mw-parser-output .navbox-inner,.mw-parser-output .navbox-subgroup{width:100%}.mw-parser-output .navbox-group,.mw-parser-output .navbox-title,.mw-parser-output .navbox-abovebelow{padding:0.25em 1em;line-height:1.5em;text-align:center}.mw-parser-output .navbox-group{white-space:nowrap;text-align:right}.mw-parser-output .navbox,.mw-parser-output .navbox-subgroup{background-color:#fdfdfd}.mw-parser-output .navbox-list{line-height:1.5em;border-color:#fdfdfd}.mw-parser-output .navbox-list-with-group{text-align:left;border-left-width:2px;border-left-style:solid}.mw-parser-output tr+tr>.navbox-abovebelow,.mw-parser-output tr+tr>.navbox-group,.mw-parser-output tr+tr>.navbox-image,.mw-parser-output tr+tr>.navbox-list{border-top:2px solid #fdfdfd}.mw-parser-output .navbox-title{background-color:#ccf}.mw-parser-output .navbox-abovebelow,.mw-parser-output .navbox-group,.mw-parser-output .navbox-subgroup .navbox-title{background-color:#ddf}.mw-parser-output .navbox-subgroup .navbox-group,.mw-parser-output .navbox-subgroup .navbox-abovebelow{background-color:#e6e6ff}.mw-parser-output .navbox-even{background-color:#f7f7f7}.mw-parser-output .navbox-odd{background-color:transparent}.mw-parser-output .navbox .hlist td dl,.mw-parser-output .navbox .hlist td ol,.mw-parser-output .navbox .hlist td ul,.mw-parser-output .navbox td.hlist dl,.mw-parser-output .navbox td.hlist ol,.mw-parser-output .navbox td.hlist ul{padding:0.125em 0}.mw-parser-output .navbox .navbar{display:block;font-size:100%}.mw-parser-output .navbox-title .navbar{float:left;text-align:left;margin-right:0.5em}body.skin--responsive .mw-parser-output .navbox-image img{max-width:none!important}@media print{body.ns-0 .mw-parser-output .navbox{display:none!important}}</style><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"></div><div role="navigation" class="navbox" aria-labelledby="Venäjän_historia" style="padding:3px"><table class="nowraplinks mw-collapsible mw-collapsed navbox-inner" style="border-spacing:0;background:transparent;color:inherit"><tbody><tr><th scope="col" class="navbox-title" colspan="3" style="background:#DEB887"><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22702658">.mw-parser-output .navbar{display:inline;font-size:88%;font-weight:normal}.mw-parser-output .navbar-collapse{float:left;text-align:left}.mw-parser-output .navbar-boxtext{word-spacing:0}.mw-parser-output .navbar ul{display:inline-block;white-space:nowrap;line-height:inherit}.mw-parser-output .navbar-brackets::before{margin-right:-0.125em;content:"[ "}.mw-parser-output .navbar-brackets::after{margin-left:-0.125em;content:" ]"}.mw-parser-output .navbar li{word-spacing:-0.125em}.mw-parser-output .navbar a>span,.mw-parser-output .navbar a>abbr{text-decoration:inherit}.mw-parser-output .navbar-mini abbr{font-variant:small-caps;border-bottom:none;text-decoration:none;cursor:inherit}.mw-parser-output .navbar-ct-full{font-size:114%;margin:0 7em}.mw-parser-output .navbar-ct-mini{font-size:114%;margin:0 4em}html.skin-theme-clientpref-night .mw-parser-output .navbar li a abbr{color:var(--color-base)!important}@media(prefers-color-scheme:dark){html.skin-theme-clientpref-os .mw-parser-output .navbar li a abbr{color:var(--color-base)!important}}@media print{.mw-parser-output .navbar{display:none!important}}</style><div class="plainlinks hlist navbar mini"><ul><li class="nv-view"><a href="/wiki/Malline:Ven%C3%A4j%C3%A4n_historia" title="Malline:Venäjän historia">n</a></li><li class="nv-talk"><a href="/wiki/Keskustelu_mallineesta:Ven%C3%A4j%C3%A4n_historia" title="Keskustelu mallineesta:Venäjän historia">k</a></li><li class="nv-edit"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:Ven%C3%A4j%C3%A4n_historia&action=edit">m</a></li></ul></div><div id="Venäjän_historia" style="font-size:114%;margin:0 4em"><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_historia" title="Venäjän historia">Venäjän historia</a></div></th></tr><tr><td class="navbox-abovebelow" colspan="3" style="background:#DEB887"><div><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_hallitsijat" title="Venäjän hallitsijat">Venäjän hallitsijat</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_esihistoria" title="Venäjän esihistoria">Esihistoria</a></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Neandertalinihminen" title="Neandertalinihminen">Neandertalinihminen</a></li> <li><a href="/wiki/Kostjonkin_kulttuuri" title="Kostjonkin kulttuuri">Kostjonkin kulttuuri</a></li> <li><a href="/wiki/Protoindoeurooppalaiset" title="Protoindoeurooppalaiset">Protoindoeurooppalaiset</a></li> <li><a href="/wiki/Samojedit" title="Samojedit">Samojedit</a></li> <li><a href="/wiki/Suomalais-ugrilaiset_kansat" title="Suomalais-ugrilaiset kansat">Suomalais-ugrilaiset kansat</a></li> <li><a href="/wiki/Tripoljen_kulttuuri" title="Tripoljen kulttuuri">Tripoljen kulttuuri</a></li> <li><a href="/wiki/Paimentolaiset" title="Paimentolaiset">Paimentolaiset</a> <ul><li><a href="/wiki/Skyytit" title="Skyytit">Skyytit</a></li> <li><a href="/wiki/Sarmaatit" title="Sarmaatit">Sarmaatit</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Bosporoksen_valtakunta" title="Bosporoksen valtakunta">Bosporoksen valtakunta</a></li> <li><a href="/wiki/Gootit" title="Gootit">Gootit</a></li></ul> </div></div></td><td class="noviewer navbox-image" rowspan="10" style="width:1px;padding:0 0 0 2px"><div><a href="/wiki/Tiedosto:Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg/90px-Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg.png" decoding="async" width="90" height="106" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg/135px-Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f2/Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg/180px-Coat_of_Arms_of_the_Russian_Federation.svg.png 2x" data-file-width="437" data-file-height="517" /></a></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Kiovan_Rus" title="Kiovan Rus">Kiovan Rus</a> (880–1100-luku)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Slaavit" title="Slaavit">Slaavit</a> <ul><li><a href="/wiki/It%C3%A4slaavit" title="Itäslaavit">Itäslaavit</a></li> <li><a href="/wiki/L%C3%A4nsislaavit" title="Länsislaavit">Länsislaavit</a></li> <li><a href="/wiki/Etel%C3%A4slaavit" title="Eteläslaavit">Eteläslaavit</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Suur-Bolgaria" title="Suur-Bolgaria">Suur-Bolgaria</a></li> <li><a href="/wiki/Ukrainalaiset" title="Ukrainalaiset">Ukrainalaiset</a></li> <li><a href="/wiki/Nestorin_kronikka" title="Nestorin kronikka">Nestorin kronikka</a></li> <li><a href="/wiki/Novgorodin_ruhtinas" title="Novgorodin ruhtinas">Novgorodin ruhtinas</a></li> <li><a href="/wiki/Rusit" title="Rusit">Rusit</a></li> <li><a href="/wiki/Rusien%E2%80%93Bysantin_sota_(860)" title="Rusien–Bysantin sota (860)">Bysantin sota (860)</a></li> <li><a href="/wiki/Rusien%E2%80%93Bysantin_sota_(941%E2%80%93944)" title="Rusien–Bysantin sota (941–944)">Hyökkäys Bysanttiin</a></li> <li><a href="/wiki/Bysantin_kirkko" title="Bysantin kirkko">Ortodoksisen uskon saapuminen</a></li> <li><a href="/wiki/Russkaja_pravda" title="Russkaja pravda">Russkaja pravda</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Vladimir%E2%80%93Suzdal" title="Vladimir–Suzdal">Vladimir–Suzdal</a> (1157–1318)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Vladimir_Monomah" title="Vladimir Monomah">Vladimir Monomah</a></li> <li><a href="/wiki/Vet%C5%A1e" title="Vetše">Vetše</a></li> <li><a href="/wiki/Suzdal" title="Suzdal">Suzdal</a></li> <li><a href="/wiki/Kiovan_Rusin_seuraajavaltiot" title="Kiovan Rusin seuraajavaltiot">Seurajavaltiot</a> <ul><li><a href="/wiki/Galitsian_ja_Volynian_ruhtinaskunta" title="Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta">Galitsian ja Volynia</a></li> <li><a href="/wiki/Polatskin_ruhtinaskunta" title="Polatskin ruhtinaskunta">Polatsk</a></li> <li><a href="/wiki/Tverin_suuriruhtinaskunta" title="Tverin suuriruhtinaskunta">Tver</a></li> <li><a href="/wiki/Moskovan_ruhtinaskunta" class="mw-redirect" title="Moskovan ruhtinaskunta">Moskova</a></li></ul></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Novgorodin_tasavalta" title="Novgorodin tasavalta">Novgorodin tasavalta</a> (1136–1478)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Vet%C5%A1e" title="Vetše">Vetše</a></li> <li><a href="/wiki/Pihkova" title="Pihkova">Pihkova</a></li> <li><a href="/wiki/Nevan_taistelu" title="Nevan taistelu">Nevan taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Aleksanteri_Nevski" title="Aleksanteri Nevski">Aleksanteri Nevski</a></li> <li><a href="/wiki/Peipsij%C3%A4rven_j%C3%A4%C3%A4taistelu" title="Peipsijärven jäätaistelu">Peipsijärven jäätaistelu</a></li> <li><a href="/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha" title="Pähkinäsaaren rauha">Pähkinäsaaren rauha</a></li> <li><a href="/wiki/Moskovan_Kreml" title="Moskovan Kreml">Kreml</a></li> <li><a href="/wiki/Mongolien_hy%C3%B6kk%C3%A4ykset_Ven%C3%A4j%C3%A4lle" class="mw-redirect" title="Mongolien hyökkäykset Venäjälle">Mongolien hyökkäykset</a> <ul><li><a href="/wiki/Mongolien_hy%C3%B6kk%C3%A4ykset_Volgan_Bulgariaan" title="Mongolien hyökkäykset Volgan Bulgariaan">Hyökkäykset Volgan Bulgariaan</a></li></ul></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Moskovan_ruhtinaskunta" class="mw-redirect" title="Moskovan ruhtinaskunta">Moskovan ruhtinaskunta</a> (1340–1547)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Dimitri_Donskoi" class="mw-redirect" title="Dimitri Donskoi">Dimitri Donskoi</a></li> <li><a href="/wiki/Kulikovon_taistelu" title="Kulikovon taistelu">Kulikovon taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/%C5%A0elonin_taistelu" title="Šelonin taistelu">Šelonin taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Moskova,_kolmas_Rooma" class="mw-redirect" title="Moskova, kolmas Rooma">Kolmas Rooma</a> <ul><li><a href="/wiki/Tsaari" title="Tsaari">Tsaari</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Pajarit" title="Pajarit">Pajarit</a></li> <li><a href="/wiki/Streltsit" title="Streltsit">Streltsit</a></li> <li><a href="/wiki/Kazanin_piiritys" title="Kazanin piiritys">Kazanin piiritys</a> <ul><li><a href="/wiki/Kazanin_kaanikunnan_valloitus_1552" title="Kazanin kaanikunnan valloitus 1552">Kazanin valloitus</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Stroganov" title="Stroganov">Stroganovit</a></li> <li><a href="/wiki/Kasakat" title="Kasakat">Kasakat</a></li> <li><a href="/wiki/Liivinmaan_sota" title="Liivinmaan sota">Liivinmaan sota</a></li> <li><a href="/wiki/Pitk%C3%A4_viha" title="Pitkä viha">Pitkä viha</a></li> <li><a href="/wiki/T%C3%A4yssin%C3%A4n_rauha" title="Täyssinän rauha">Täyssinän rauha</a></li> <li><a href="/wiki/Oprit%C5%A1nina" title="Opritšnina">Opritšnina</a></li> <li><a href="/wiki/Sekasorron_aika" title="Sekasorron aika">Sekasorron aika</a></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_ortodoksinen_kirkko" title="Venäjän ortodoksinen kirkko">Moskova Patriarkaatiksi</a></li> <li><a href="/wiki/Viipurin_sopimus" title="Viipurin sopimus">Viipurin sopimus</a></li> <li><a href="/wiki/De_la_Gardien_sotaretki" title="De la Gardien sotaretki">De la Gardien sotaretki</a></li> <li><a href="/wiki/Inkerin_sota" title="Inkerin sota">Inkerin sota</a></li> <li><a href="/wiki/Zemski_sobor" title="Zemski sobor">Zemski sobor</a></li> <li><a href="/wiki/Romanov_(hallitsijasuku)" title="Romanov (hallitsijasuku)">Romanovit</a></li> <li><a href="/wiki/Stolbovan_rauha" title="Stolbovan rauha">Stolbovan rauha</a></li> <li><a href="/wiki/Ikuinen_rauha" title="Ikuinen rauha">Ikuinen rauha</a></li> <li><a href="/wiki/Suolakapina" title="Suolakapina">Suolakapina</a></li> <li><a href="/wiki/Maaorjuus" title="Maaorjuus">Maaorjuus</a></li> <li><a href="/wiki/Donin_kasakat" title="Donin kasakat">Donin kasakat</a></li> <li><a href="/wiki/Puolan%E2%80%93Ven%C3%A4j%C3%A4n_sota_(1654%E2%80%931667)" title="Puolan–Venäjän sota (1654–1667)">Puolan sota</a> <ul><li><a href="/wiki/Andrusovon_rauha" title="Andrusovon rauha">Andrusovon rauha</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Pohjan_sota" title="Pohjan sota">Pohjan sota</a> <ul><li><a href="/wiki/Kardisin_rauha" title="Kardisin rauha">Kardisin rauha</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Jasakki" title="Jasakki">Jasakki</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keisarikunta" title="Venäjän keisarikunta">Venäjän keisarikunta</a> (1721–1917)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keisari" title="Venäjän keisari">Venäjän keisari</a> <ul><li><a href="/wiki/Pietari_Suuri" title="Pietari Suuri">Pietari Suuri</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keisarillinen_armeija" title="Venäjän keisarillinen armeija">Keisarillinen armeija</a></li> <li><a href="/wiki/Moskovan_valtionyliopisto" title="Moskovan valtionyliopisto">Moskovan yliopisto</a></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_tiedeakatemia" title="Venäjän tiedeakatemia">Pietarin taideakatemia</a></li> <li><a href="/wiki/Pietarin_valtionyliopisto" title="Pietarin valtionyliopisto">Pietarin yliopisto</a></li> <li><a href="/wiki/Seitsenvuotinen_sota" title="Seitsenvuotinen sota">Seitsenvuotinen sota</a></li> <li><a href="/wiki/Katariina_II" class="mw-redirect" title="Katariina II">Katariina II</a></li> <li><a href="/wiki/Krim" title="Krim">Krimin</a> littäminen</li> <li><a href="/wiki/Puolan_jaot" title="Puolan jaot">Puolan jako</a></li> <li><a href="/wiki/Jemeljan_Pugat%C5%A1ov" title="Jemeljan Pugatšov">Jemeljan Pugatšov</a></li> <li><a href="/wiki/Aleksanteri_I" title="Aleksanteri I">Aleksanteri I</a></li> <li><a href="/wiki/Napoleonin_sodat" title="Napoleonin sodat">Sota Napoleonia vastaan</a> <ul><li><a href="/wiki/Austerlitzin_taistelu" title="Austerlitzin taistelu">Austerlitzin taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Tilsitin_sopimus" title="Tilsitin sopimus">Tilsitin sopimus</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_sota" title="Suomen sota">Suomen sota</a></li> <li><a href="/wiki/Mannermaasulkemus" title="Mannermaasulkemus">Mannermaasulkemus</a></li> <li><a href="/wiki/Wienin_kongressi" title="Wienin kongressi">Wienin kongressi</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Kongressi-Puola" title="Kongressi-Puola">Kongressi-Puola</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_suuriruhtinas" title="Suomen suuriruhtinas">Suomen suuriruhtinas</a></li> <li><a href="/wiki/Dekabristikapina" title="Dekabristikapina">Dekabristikapina</a></li> <li><a href="/wiki/Siperiaan_karkottaminen" title="Siperiaan karkottaminen">Karkotukset</a></li> <li><a href="/wiki/Nikolai_I" title="Nikolai I">Nikolai I</a></li> <li><a href="/wiki/Krimin_sota" title="Krimin sota">Krimin sota</a></li> <li><a href="/wiki/Aleksanteri_II" class="mw-redirect" title="Aleksanteri II">Aleksanteri II</a></li> <li><a href="/wiki/Maaorjien_vapauttaminen_Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4_1861" title="Maaorjien vapauttaminen Venäjällä 1861">Maaorjien vapauttaminen</a></li> <li><a href="/wiki/Ohrana" title="Ohrana">Ohrana</a></li> <li><a href="/wiki/Aigunin_sopimus" title="Aigunin sopimus">Aigunin sopimus</a></li> <li><a href="/wiki/Pekingin_rauhansopimus" title="Pekingin rauhansopimus">Pekingin rauhansopimus</a></li> <li><a href="/wiki/Aleksanteri_III" class="mw-redirect" title="Aleksanteri III">Aleksanteri III</a></li> <li><a href="/wiki/Siperian_rata" title="Siperian rata">Siperian rata</a></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_sosiaalidemokraattinen_ty%C3%B6v%C3%A4enpuolue" title="Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue">VSDTP:n perustaminen</a></li> <li><a href="/wiki/Sosialistivallankumouksellinen_puolue" title="Sosialistivallankumouksellinen puolue">SR:n perustaminen</a></li> <li><a href="/wiki/Men%C5%A1evikit" title="Menševikit">Menševikit</a></li> <li><a href="/wiki/Nikolai_II" title="Nikolai II">Nikolai II</a></li> <li><a href="/wiki/Boksarikapina" title="Boksarikapina">Boksarikapina</a></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n%E2%80%93Japanin_sota" title="Venäjän–Japanin sota">Japanin sota</a> <ul><li><a href="/wiki/Mukdenin_taistelu" title="Mukdenin taistelu">Mukdenin taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Doggermatalikon_selkkaus" title="Doggermatalikon selkkaus">Doggermatalikon selkkaus</a></li> <li><a href="/wiki/Tsushiman_meritaistelu" title="Tsushiman meritaistelu">Tsushiman meritaistelu</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_vuoden_1905_vallankumous" title="Venäjän vuoden 1905 vallankumous">Vallankumous 1905</a> <ul><li><a href="/wiki/Verisunnuntai_(1905)" title="Verisunnuntai (1905)">Verisunnuntai</a></li> <li><a href="/wiki/Lokakuun_manifesti" title="Lokakuun manifesti">Lokakuun manifesti</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keisarikunnan_valtakunnanduuma" title="Venäjän keisarikunnan valtakunnanduuma">Duuma</a></li> <li><a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_Balkanin_sota" title="Ensimmäinen Balkanin sota">I Balkanin sota</a></li> <li><a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_maailmansota" title="Ensimmäinen maailmansota">Ensimmäinen maailmansota</a> <ul><li><a href="/wiki/Tannenbergin_taistelu_(1914)" title="Tannenbergin taistelu (1914)">Tannenbergin taistelu</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Edistyksellinen_blokki" title="Edistyksellinen blokki">Edistyksellinen blokki</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_tasavalta" title="Venäjän tasavalta">Venäjän tasavalta</a> (1917)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_vallankumous" title="Venäjän vallankumous">Venäjän vallankumous</a> <ul><li><a href="/wiki/Helmikuun_vallankumous" title="Helmikuun vallankumous">Helmikuun vallankumous</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Pietarin_neuvosto" title="Pietarin neuvosto">Pietarin neuvosto</a>¨</li> <li><a href="/wiki/Valtakunnanduuman_v%C3%A4liaikainen_komitea" title="Valtakunnanduuman väliaikainen komitea">Väliaikainen komitea</a></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_v%C3%A4liaikainen_hallitus" title="Venäjän väliaikainen hallitus">Väliaikainen hallitus</a></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_perustuslakia_s%C3%A4%C3%A4t%C3%A4v%C3%A4_kansalliskokous" title="Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous">Kansalliskokous</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_sosialistinen_federatiivinen_neuvostotasavalta" title="Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta">Venäjän SFNT</a> (1917–1991)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Neuvosto-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Neuvosto-Venäjä">Neuvosto-Venäjä</a></li> <li><a href="/wiki/Lokakuun_vallankumous" title="Lokakuun vallankumous">Lokakuun vallankumous</a> <ul><li><a href="/wiki/Bol%C5%A1evikit" title="Bolševikit">Bolševikit</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_sis%C3%A4llissota" title="Venäjän sisällissota">Venäjän sisällissota</a> <ul><li><a href="/wiki/Anton_Denikin" title="Anton Denikin">Anton Denikin</a></li> <li><a href="/wiki/Nikolai_Judenit%C5%A1" title="Nikolai Judenitš">Nikolai Judenitš</a></li> <li><a href="/wiki/Lev_Trotski" title="Lev Trotski">Lev Trotski</a></li> <li><a href="/wiki/Puna-armeija" title="Puna-armeija">Puna-armeija</a></li> <li><a href="/wiki/T%C5%A1ekkoslovakian_legioona" title="Tšekkoslovakian legioona">Tšekkoslovakian legioona</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Brest-Litovskin_rauha" title="Brest-Litovskin rauha">Brest-Litovskin rauha</a></li> <li><a href="/wiki/Tarton_rauha" title="Tarton rauha">Tarton rauha</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Neuvostoliitto" title="Neuvostoliitto">Neuvostoliitto</a> (1922–1991)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Neuvostoliiton_historia" title="Neuvostoliiton historia">Historia</a></li> <li><a href="/wiki/NEP" title="NEP">NEP</a></li> <li><a href="/wiki/Josif_Stalin" title="Josif Stalin">Josif Stalin</a></li> <li><a href="/wiki/Sosialismi_yhdess%C3%A4_maassa" title="Sosialismi yhdessä maassa">Sosialismi yhdessä maassa</a></li> <li><a href="/wiki/Maatalouden_kollektivisointi" title="Maatalouden kollektivisointi">Maatalouden kollektivisointi</a> <ul><li><a href="/wiki/Sovhoosi" title="Sovhoosi">Sovhoosi</a></li> <li><a href="/wiki/Kolhoosi" title="Kolhoosi">Kolhoosi</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Oikeistopoikkeama" title="Oikeistopoikkeama">Oikeistopoikkeama</a></li> <li><a href="/wiki/Stalinin_vainot" title="Stalinin vainot">Stalinin vainot</a></li> <li><a href="/wiki/Stalinismi" title="Stalinismi">Stalinismi</a> <ul><li><a href="/wiki/Kulakki" title="Kulakki">Kulakki</a></li> <li><a href="/wiki/GULAG" class="mw-redirect" title="GULAG">GULAG</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Japanin_ja_Neuvostoliiton_hy%C3%B6kk%C3%A4%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6myyssopimus" title="Japanin ja Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus">Hyökkäämättömyyssopimus</a></li> <li><a href="/wiki/Molotov%E2%80%93Ribbentrop-sopimus" title="Molotov–Ribbentrop-sopimus">Molotov–Ribbentrop-sopimus</a></li> <li><a href="/wiki/Luettelo_Neuvostoliiton_sodista" title="Luettelo Neuvostoliiton sodista">Sodat</a></li> <li><a href="/wiki/Talvisota" title="Talvisota">Talvisota</a> <ul><li><a href="/wiki/Moskovan_rauhansopimus_(1940)" title="Moskovan rauhansopimus (1940)">Moskovan rauha</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Operaatio_Barbarossa" title="Operaatio Barbarossa">Saksan hyökkäys</a> <ul><li><a href="/wiki/Leningradin_piiritys" title="Leningradin piiritys">Leningradin piiritys</a></li> <li><a href="/wiki/Stalingradin_taistelu" title="Stalingradin taistelu">Stalingradin taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Kurskin_taistelu" title="Kurskin taistelu">Kurskin taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Moskovan_v%C3%A4lirauha" title="Moskovan välirauha">Moskovan välirauha</a></li> <li><a href="/wiki/Liittoutuneiden_miehitysvy%C3%B6hykkeet_Saksassa_ja_It%C3%A4vallassa" class="mw-disambig" title="Liittoutuneiden miehitysvyöhykkeet Saksassa ja Itävallassa">Miehitysvyöhykkeet</a></li> <li><a href="/wiki/Saksan_demokraattinen_tasavalta" title="Saksan demokraattinen tasavalta">Saksan demokraattinen tasavalta</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Kylm%C3%A4_sota" title="Kylmä sota">Kylmä sota</a></li> <li><a href="/wiki/Leonid_Bre%C5%BEnev" title="Leonid Brežnev">Leonid Brežnev</a></li> <li><a href="/wiki/Salainen_puhe" title="Salainen puhe">Salainen puhe</a></li> <li><a href="/wiki/Unkarin_kansannousu" title="Unkarin kansannousu">Unkarin kansannousu</a></li> <li><a href="/wiki/Prahan_kev%C3%A4t" title="Prahan kevät">Prahan kevät</a></li> <li><a href="/wiki/Pys%C3%A4htyneisyyden_aika" title="Pysähtyneisyyden aika">Pysähtyneisyyden aika</a></li> <li><a href="/wiki/Ussurin_rajav%C3%A4likohtaus" title="Ussurin rajavälikohtaus">Ussurin rajavälikohtaus</a></li> <li><a href="/wiki/Neuvostoliitto_Gorbat%C5%A1ovin_aikakaudella" title="Neuvostoliitto Gorbatšovin aikakaudella">Mihail Gorbatšov</a></li> <li><a href="/wiki/Perestroika" title="Perestroika">Perestroika</a></li> <li><a href="/wiki/Glasnost" title="Glasnost">Glasnost</a></li> <li><a href="/wiki/It%C3%A4-Euroopan_vallankumoukset_1989" title="Itä-Euroopan vallankumoukset 1989">Itä-Euroopan vallankumoukset 1989</a></li> <li><a href="/wiki/Neuvostoliiton_hajoaminen" title="Neuvostoliiton hajoaminen">Hajoaminen</a> <ul><li><a href="/wiki/Itsen%C3%A4isten_valtioiden_yhteis%C3%B6" title="Itsenäisten valtioiden yhteisö">Itsenäisten valtioiden yhteisö</a></li></ul></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><a class="mw-selflink selflink">Venäjän federaatio</a> (1991–)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_federaation_historia" title="Venäjän federaation historia">Historia</a></li> <li><a href="/wiki/Boris_Jeltsin" title="Boris Jeltsin">Boris Jeltsin</a></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_perustuslaillinen_kriisi_1993" title="Venäjän perustuslaillinen kriisi 1993">Perustuslaillinen kriisi</a></li> <li><a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_T%C5%A1et%C5%A1enian_sota" title="Ensimmäinen Tšetšenian sota">Ensimmäinen Tšetšenian sota</a></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_mafia" title="Venäjän mafia">Itämafia</a></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_oligarkit" title="Venäjän oligarkit">Oligarkit</a></li> <li><a href="/wiki/Silovikit" title="Silovikit">Silovikit</a></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_vuoden_1998_talouskriisi" title="Venäjän vuoden 1998 talouskriisi">Talouskriisi 1998</a></li> <li><a href="/wiki/Vladimir_Putin" title="Vladimir Putin">Vladimir Putin</a> <ul><li><a href="/wiki/Putinismi" title="Putinismi">Putinismi</a></li></ul></li> <li><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_kerrostalopommit" title="Venäjän kerrostalopommit">Kerrostalopommit</a></li> <li><a href="/wiki/Toinen_T%C5%A1et%C5%A1enian_sota" title="Toinen Tšetšenian sota">Toinen Tšetšenian sota</a></li> <li><a href="/wiki/Viron_patsaskiista_2007" title="Viron patsaskiista 2007">Patsaskiista</a></li> <li><a href="/wiki/Georgian_sota" title="Georgian sota">Georgian sota</a></li> <li><a href="/wiki/Krimin_miehitys_2014" title="Krimin miehitys 2014">Krimin miehitys</a></li> <li><a href="/wiki/Koronaviruspandemia_Ven%C3%A4j%C3%A4ll%C3%A4" title="Koronaviruspandemia Venäjällä">Koronaviruspandemia Venäjällä</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table></div> <div class="navbox-styles"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22706081"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"></div><div role="navigation" class="navbox" aria-labelledby="Euroopan_valtiot" style="padding:3px"><table class="nowraplinks mw-collapsible mw-collapsed navbox-inner" style="border-spacing:0;background:transparent;color:inherit"><tbody><tr><th scope="col" class="navbox-title" colspan="3" style="background:#DDDDFF"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22702658"><div class="plainlinks hlist navbar mini"><ul><li class="nv-view"><a href="/wiki/Malline:Eurooppa" title="Malline:Eurooppa">n</a></li><li class="nv-talk"><a href="/wiki/Keskustelu_mallineesta:Eurooppa" title="Keskustelu mallineesta:Eurooppa">k</a></li><li class="nv-edit"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:Eurooppa&action=edit">m</a></li></ul></div><div id="Euroopan_valtiot" style="font-size:114%;margin:0 4em"><a href="/wiki/Eurooppa" title="Eurooppa">Euroopan</a> <a href="/wiki/Valtio" title="Valtio">valtiot</a></div></th></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DDDDFF;width:1%"><a href="/wiki/Luettelo_itsen%C3%A4isist%C3%A4_valtioista" title="Luettelo itsenäisistä valtioista">Itsenäiset valtiot</a></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Alankomaat" title="Alankomaat">Alankomaat</a></li> <li><a href="/wiki/Albania" title="Albania">Albania</a></li> <li><a href="/wiki/Andorra" title="Andorra">Andorra</a></li> <li><a href="/wiki/Armenia" title="Armenia">Armenia</a>1</li> <li><a href="/wiki/Azerbaid%C5%BEan" title="Azerbaidžan">Azerbaidžan</a>1</li> <li><a href="/wiki/Belgia" title="Belgia">Belgia</a></li> <li><a href="/wiki/Bosnia_ja_Hertsegovina" title="Bosnia ja Hertsegovina">Bosnia ja Hertsegovina</a></li> <li><a href="/wiki/Bulgaria" title="Bulgaria">Bulgaria</a></li> <li><a href="/wiki/Espanja" title="Espanja">Espanja</a></li> <li><a href="/wiki/Georgia" title="Georgia">Georgia</a>1</li> <li><a href="/wiki/Irlanti" title="Irlanti">Irlanti</a></li> <li><a href="/wiki/Islanti" title="Islanti">Islanti</a></li> <li><a href="/wiki/Italia" title="Italia">Italia</a></li> <li><a href="/wiki/It%C3%A4valta" title="Itävalta">Itävalta</a></li> <li><a href="/wiki/Kazakstan" title="Kazakstan">Kazakstan</a>1</li> <li><a href="/wiki/Kreikka" title="Kreikka">Kreikka</a></li> <li><a href="/wiki/Kroatia" title="Kroatia">Kroatia</a></li> <li><a href="/wiki/Kyproksen_tasavalta" title="Kyproksen tasavalta">Kypros</a>1</li> <li><a href="/wiki/Latvia" title="Latvia">Latvia</a></li> <li><a href="/wiki/Liechtenstein" title="Liechtenstein">Liechtenstein</a></li> <li><a href="/wiki/Liettua" title="Liettua">Liettua</a></li> <li><a href="/wiki/Luxemburg" title="Luxemburg">Luxemburg</a></li> <li><a href="/wiki/Malta" title="Malta">Malta</a></li> <li><a href="/wiki/Moldova" title="Moldova">Moldova</a></li> <li><a href="/wiki/Monaco" title="Monaco">Monaco</a></li> <li><a href="/wiki/Montenegro" title="Montenegro">Montenegro</a></li> <li><a href="/wiki/Norja" title="Norja">Norja</a></li> <li><a href="/wiki/Pohjois-Makedonia" title="Pohjois-Makedonia">Pohjois-Makedonia</a></li> <li><a href="/wiki/Portugali" title="Portugali">Portugali</a></li> <li><a href="/wiki/Puola" title="Puola">Puola</a></li> <li><a href="/wiki/Ranska" title="Ranska">Ranska</a></li> <li><a href="/wiki/Romania" title="Romania">Romania</a></li> <li><a href="/wiki/Ruotsi" title="Ruotsi">Ruotsi</a></li> <li><a href="/wiki/Saksa" title="Saksa">Saksa</a></li> <li><a href="/wiki/San_Marino" title="San Marino">San Marino</a></li> <li><a href="/wiki/Serbia" title="Serbia">Serbia</a></li> <li><a href="/wiki/Slovakia" title="Slovakia">Slovakia</a></li> <li><a href="/wiki/Slovenia" title="Slovenia">Slovenia</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi" title="Suomi">Suomi</a></li> <li><a href="/wiki/Sveitsi" title="Sveitsi">Sveitsi</a></li> <li><a href="/wiki/Tanska" title="Tanska">Tanska</a></li> <li><a href="/wiki/T%C5%A1ekki" title="Tšekki">Tšekki</a></li> <li><a href="/wiki/Turkki" title="Turkki">Turkki</a>1</li> <li><a href="/wiki/Ukraina" title="Ukraina">Ukraina</a></li> <li><a href="/wiki/Unkari" title="Unkari">Unkari</a></li> <li><a href="/wiki/Valko-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Valko-Venäjä">Valko-Venäjä</a></li> <li><a href="/wiki/Vatikaani" title="Vatikaani">Vatikaani</a></li> <li><a class="mw-selflink selflink">Venäjä</a>1</li> <li><a href="/wiki/Viro" title="Viro">Viro</a></li> <li><a href="/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta" title="Yhdistynyt kuningaskunta">Yhdistynyt kuningaskunta</a></li></ul> </div></div></td><td class="noviewer navbox-image" rowspan="2" style="width:1px;padding:0 0 0 2px;padding:0 0.5em;"><div><a href="/wiki/Eurooppa" title="Eurooppa"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/44/Europe_orthographic_Caucasus_Urals_boundary_%28with_borders%29.svg/100px-Europe_orthographic_Caucasus_Urals_boundary_%28with_borders%29.svg.png" decoding="async" width="100" height="100" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/44/Europe_orthographic_Caucasus_Urals_boundary_%28with_borders%29.svg/150px-Europe_orthographic_Caucasus_Urals_boundary_%28with_borders%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/44/Europe_orthographic_Caucasus_Urals_boundary_%28with_borders%29.svg/200px-Europe_orthographic_Caucasus_Urals_boundary_%28with_borders%29.svg.png 2x" data-file-width="537" data-file-height="536" /></a></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DDDDFF;width:1%"><a href="/wiki/Luettelo_valtioista,_joita_ei_ole_tunnustettu" title="Luettelo valtioista, joita ei ole tunnustettu">Kiistanalaiset valtiot</a></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Abhasia" title="Abhasia">Abhasia</a>1</li> <li><a href="/wiki/Artsakhin_tasavalta" title="Artsakhin tasavalta">Artsakh</a>1</li> <li><a href="/wiki/Etel%C3%A4-Ossetia" title="Etelä-Ossetia">Etelä-Ossetia</a>1</li> <li><a href="/wiki/Katalonian_tasavalta_(2017)" title="Katalonian tasavalta (2017)">Katalonia</a></li> <li><a href="/wiki/Kosovo" title="Kosovo">Kosovo</a></li> <li><a href="/wiki/Pohjois-Kyproksen_turkkilainen_tasavalta" title="Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta">Pohjois-Kypros</a>1</li> <li><a href="/wiki/Transnistria" title="Transnistria">Transnistria</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><td class="navbox-abovebelow" colspan="3" style="background:#DDDDFF"><div>1Lasketaan kuuluvaksi myös <a href="/wiki/Aasia" title="Aasia">Aasiaan</a>.</div></td></tr></tbody></table></div> <div class="navbox-styles"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22706081"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"></div><div role="navigation" class="navbox" aria-labelledby="Aasian_valtiot" style="padding:3px"><table class="nowraplinks mw-collapsible mw-collapsed navbox-inner" style="border-spacing:0;background:transparent;color:inherit"><tbody><tr><th scope="col" class="navbox-title" colspan="3" style="background:#DDDDFF"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22702658"><div class="plainlinks hlist navbar mini"><ul><li class="nv-view"><a href="/wiki/Malline:Aasia" title="Malline:Aasia">n</a></li><li class="nv-talk"><a href="/w/index.php?title=Keskustelu_mallineesta:Aasia&action=edit&redlink=1" class="new" title="Keskustelu mallineesta:Aasia (sivua ei ole)">k</a></li><li class="nv-edit"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:Aasia&action=edit">m</a></li></ul></div><div id="Aasian_valtiot" style="font-size:114%;margin:0 4em"><a href="/wiki/Aasia" title="Aasia">Aasian</a> <a href="/wiki/Luettelo_valtioista" class="mw-redirect" title="Luettelo valtioista">valtiot</a></div></th></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DDDDFF;width:1%"><a href="/wiki/Luettelo_itsen%C3%A4isist%C3%A4_valtioista" title="Luettelo itsenäisistä valtioista">Itsenäiset valtiot</a></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Afganistan" title="Afganistan">Afganistan</a></li> <li><a href="/wiki/Armenia" title="Armenia">Armenia</a>1</li> <li><a href="/wiki/Azerbaid%C5%BEan" title="Azerbaidžan">Azerbaidžan</a>1</li> <li><a href="/wiki/Bahrain" title="Bahrain">Bahrain</a></li> <li><a href="/wiki/Bangladesh" title="Bangladesh">Bangladesh</a></li> <li><a href="/wiki/Bhutan" title="Bhutan">Bhutan</a></li> <li><a href="/wiki/Brunei" title="Brunei">Brunei</a></li> <li><a href="/wiki/Korean_tasavalta" title="Korean tasavalta">Etelä-Korea</a></li> <li><a href="/wiki/Filippiinit" title="Filippiinit">Filippiinit</a></li> <li><a href="/wiki/Georgia" title="Georgia">Georgia</a>1</li> <li><a href="/wiki/Indonesia" title="Indonesia">Indonesia</a></li> <li><a href="/wiki/Intia" title="Intia">Intia</a></li> <li><a href="/wiki/Irak" title="Irak">Irak</a></li> <li><a href="/wiki/Iran" title="Iran">Iran</a></li> <li><a href="/wiki/Israel" title="Israel">Israel</a></li> <li><a href="/wiki/It%C3%A4-Timor" title="Itä-Timor">Itä-Timor</a></li> <li><a href="/wiki/Japani" title="Japani">Japani</a></li> <li><a href="/wiki/Jemen" title="Jemen">Jemen</a></li> <li><a href="/wiki/Jordania" title="Jordania">Jordania</a></li> <li><a href="/wiki/Kambod%C5%BEa" title="Kambodža">Kambodža</a></li> <li><a href="/wiki/Kazakstan" title="Kazakstan">Kazakstan</a>1</li> <li><a href="/wiki/Kiina" title="Kiina">Kiina</a></li> <li><a href="/wiki/Kirgisia" title="Kirgisia">Kirgisia</a></li> <li><a href="/wiki/Kuwait" title="Kuwait">Kuwait</a></li> <li><a href="/wiki/Kyproksen_tasavalta" title="Kyproksen tasavalta">Kypros</a>1</li> <li><a href="/wiki/Laos" title="Laos">Laos</a></li> <li><a href="/wiki/Libanon" title="Libanon">Libanon</a></li> <li><a href="/wiki/Malediivit" title="Malediivit">Malediivit</a></li> <li><a href="/wiki/Malesia" title="Malesia">Malesia</a></li> <li><a href="/wiki/Mongolia" title="Mongolia">Mongolia</a></li> <li><a href="/wiki/Myanmar" title="Myanmar">Myanmar</a></li> <li><a href="/wiki/Nepal" title="Nepal">Nepal</a></li> <li><a href="/wiki/Oman" title="Oman">Oman</a></li> <li><a href="/wiki/Pakistan" title="Pakistan">Pakistan</a></li> <li><a href="/wiki/Korean_demokraattinen_kansantasavalta" title="Korean demokraattinen kansantasavalta">Pohjois-Korea</a></li> <li><a href="/wiki/Qatar" title="Qatar">Qatar</a></li> <li><a href="/wiki/Saudi-Arabia" title="Saudi-Arabia">Saudi-Arabia</a></li> <li><a href="/wiki/Syyria" title="Syyria">Syyria</a></li> <li><a href="/wiki/Singapore" title="Singapore">Singapore</a></li> <li><a href="/wiki/Sri_Lanka" title="Sri Lanka">Sri Lanka</a></li> <li><a href="/wiki/Tad%C5%BEikistan" title="Tadžikistan">Tadžikistan</a></li> <li><a href="/wiki/Thaimaa" title="Thaimaa">Thaimaa</a></li> <li><a href="/wiki/Turkki" title="Turkki">Turkki</a>1</li> <li><a href="/wiki/Turkmenistan" title="Turkmenistan">Turkmenistan</a></li> <li><a href="/wiki/Uzbekistan" title="Uzbekistan">Uzbekistan</a></li> <li><a class="mw-selflink selflink">Venäjä</a>1</li> <li><a href="/wiki/Vietnam" title="Vietnam">Vietnam</a></li> <li><a href="/wiki/Yhdistyneet_arabiemiirikunnat" class="mw-redirect" title="Yhdistyneet arabiemiirikunnat">Yhdistyneet arabiemiirikunnat</a></li></ul> </div></div></td><td class="noviewer navbox-image" rowspan="3" style="width:1px;padding:0 0 0 2px;padding:0 0.5em;"><div><a href="/wiki/Aasia" title="Aasia"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/80/Asia_%28orthographic_projection%29.svg/100px-Asia_%28orthographic_projection%29.svg.png" decoding="async" width="100" height="100" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/80/Asia_%28orthographic_projection%29.svg/150px-Asia_%28orthographic_projection%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/80/Asia_%28orthographic_projection%29.svg/200px-Asia_%28orthographic_projection%29.svg.png 2x" data-file-width="541" data-file-height="541" /></a></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DDDDFF;width:1%"><a href="/wiki/Luettelo_valtioista,_joita_ei_ole_tunnustettu" title="Luettelo valtioista, joita ei ole tunnustettu">Kiistanalaiset valtiot</a></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Abhasia" title="Abhasia">Abhasia</a>1</li> <li><a href="/wiki/Etel%C3%A4-Ossetia" title="Etelä-Ossetia">Etelä-Ossetia</a>1</li> <li><a href="/wiki/Palestiina_(valtio)" title="Palestiina (valtio)">Palestiina</a></li> <li><a href="/wiki/Pohjois-Kyproksen_turkkilainen_tasavalta" title="Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta">Pohjois-Kypros</a>1</li> <li><a href="/wiki/Artsakhin_tasavalta" title="Artsakhin tasavalta">Vuoristo-Karabah</a>1</li> <li><a href="/wiki/Taiwan" title="Taiwan">Taiwan</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DDDDFF;width:1%">Erityisalueet</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Akrot%C3%ADri_ja_Dek%C3%A9leia" title="Akrotíri ja Dekéleia">Akrotíri ja Dekéleia</a></li> <li><a href="/wiki/Brittil%C3%A4inen_Intian_valtameren_alue" title="Brittiläinen Intian valtameren alue">Brittiläinen Intian valtameren alue</a></li> <li><a href="/wiki/Hongkong" title="Hongkong">Hongkong</a></li> <li><a href="/wiki/Joulusaari" title="Joulusaari">Joulusaari</a></li> <li><a href="/wiki/Kookossaaret" title="Kookossaaret">Kookossaaret</a></li> <li><a href="/wiki/Macao" title="Macao">Macao</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><td class="navbox-abovebelow" colspan="3" style="background:#DDDDFF"><div>1Lasketaan kuuluvaksi myös <a href="/wiki/Eurooppa" title="Eurooppa">Eurooppaan</a>.</div></td></tr></tbody></table></div> <div class="navbox-styles"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22706081"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"></div><div role="navigation" class="navbox" aria-labelledby="G8-maat" style="padding:3px"><table class="nowraplinks mw-collapsible mw-collapsed navbox-inner" style="border-spacing:0;background:transparent;color:inherit"><tbody><tr><th scope="col" class="navbox-title" colspan="2" style="background:#FFDC6B"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22702658"><div class="plainlinks hlist navbar mini"><ul><li class="nv-view"><a href="/wiki/Malline:G8" title="Malline:G8">n</a></li><li class="nv-talk"><a href="/w/index.php?title=Keskustelu_mallineesta:G8&action=edit&redlink=1" class="new" title="Keskustelu mallineesta:G8 (sivua ei ole)">k</a></li><li class="nv-edit"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:G8&action=edit">m</a></li></ul></div><div id="G8-maat" style="font-size:114%;margin:0 4em"><a href="/wiki/G8" title="G8">G8-maat</a></div></th></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#FFDC6B;width:1%">G8-jäsenet</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Italia" title="Italia">Italia</a></li> <li><a href="/wiki/Japani" title="Japani">Japani</a></li> <li><a href="/wiki/Kanada" title="Kanada">Kanada</a></li> <li><a href="/wiki/Ranska" title="Ranska">Ranska</a></li> <li><a href="/wiki/Saksa" title="Saksa">Saksa</a></li> <li><a class="mw-selflink selflink">Venäjä</a> (jäädytetty)</li> <li><a href="/wiki/Yhdysvallat" title="Yhdysvallat">Yhdysvallat</a></li> <li><a href="/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta" title="Yhdistynyt kuningaskunta">Yhdistynyt kuningaskunta</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#FFDC6B;width:1%">Edustettuna</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Euroopan_unioni" title="Euroopan unioni">Euroopan unioni</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#FFDC6B;width:1%">G8+5</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Brasilia" title="Brasilia">Brasilia</a></li> <li><a href="/wiki/Etel%C3%A4-Afrikka" title="Etelä-Afrikka">Etelä-Afrikka</a></li> <li><a href="/wiki/Intia" title="Intia">Intia</a></li> <li><a href="/wiki/Kiina" title="Kiina">Kiina</a></li> <li><a href="/wiki/Meksiko" title="Meksiko">Meksiko</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table></div> <div class="navbox-styles"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22706081"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"></div><div role="navigation" class="navbox" aria-labelledby="Islamilainen_yhteistyöjärjestö" style="padding:3px"><table class="nowraplinks mw-collapsible mw-collapsed navbox-inner" style="border-spacing:0;background:transparent;color:inherit"><tbody><tr><th scope="col" class="navbox-title" colspan="2" style="background:#DDDDFF"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22702658"><div class="plainlinks hlist navbar mini"><ul><li class="nv-view"><a href="/wiki/Malline:IK" title="Malline:IK">n</a></li><li class="nv-talk"><a href="/w/index.php?title=Keskustelu_mallineesta:IK&action=edit&redlink=1" class="new" title="Keskustelu mallineesta:IK (sivua ei ole)">k</a></li><li class="nv-edit"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:IK&action=edit">m</a></li></ul></div><div id="Islamilainen_yhteistyöjärjestö" style="font-size:114%;margin:0 4em"><a href="/wiki/Islamilainen_yhteisty%C3%B6j%C3%A4rjest%C3%B6" title="Islamilainen yhteistyöjärjestö">Islamilainen yhteistyöjärjestö</a></div></th></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DDDDFF;width:1%">Jäsenet</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Afganistan" title="Afganistan">Afganistan</a></li> <li><a href="/wiki/Albania" title="Albania">Albania</a></li> <li><a href="/wiki/Algeria" title="Algeria">Algeria</a></li> <li><a href="/wiki/Azerbaid%C5%BEan" title="Azerbaidžan">Azerbaidžan</a></li> <li><a href="/wiki/Bahrain" title="Bahrain">Bahrain</a></li> <li><a href="/wiki/Bangladesh" title="Bangladesh">Bangladesh</a></li> <li><a href="/wiki/Benin" title="Benin">Benin</a></li> <li><a href="/wiki/Burkina_Faso" title="Burkina Faso">Burkina Faso</a></li> <li><a href="/wiki/Brunei" title="Brunei">Brunei</a></li> <li><a href="/wiki/Djibouti" title="Djibouti">Djibouti</a></li> <li><a href="/wiki/Egypti" title="Egypti">Egypti</a></li> <li><a href="/wiki/Gabon" title="Gabon">Gabon</a></li> <li><a href="/wiki/Gambia" title="Gambia">Gambia</a></li> <li><a href="/wiki/Guinea" title="Guinea">Guinea</a></li> <li><a href="/wiki/Guinea-Bissau" title="Guinea-Bissau">Guinea-Bissau</a></li> <li><a href="/wiki/Guyana" title="Guyana">Guyana</a></li> <li><a href="/wiki/Indonesia" title="Indonesia">Indonesia</a></li> <li><a href="/wiki/Irak" title="Irak">Irak</a></li> <li><a href="/wiki/Iran" title="Iran">Iran</a></li> <li><a href="/wiki/Jemen" title="Jemen">Jemen</a></li> <li><a href="/wiki/Jordania" title="Jordania">Jordania</a></li> <li><a href="/wiki/Kamerun" title="Kamerun">Kamerun</a></li> <li><a href="/wiki/Kazakstan" title="Kazakstan">Kazakstan</a></li> <li><a href="/wiki/Kirgisia" title="Kirgisia">Kirgisia</a></li> <li><a href="/wiki/Komorit" title="Komorit">Komorit</a></li> <li><a href="/wiki/Kuwait" title="Kuwait">Kuwait</a></li> <li><a href="/wiki/Libanon" title="Libanon">Libanon</a></li> <li><a href="/wiki/Libya" title="Libya">Libya</a></li> <li><a href="/wiki/Malediivit" title="Malediivit">Malediivit</a></li> <li><a href="/wiki/Malesia" title="Malesia">Malesia</a></li> <li><a href="/wiki/Mali" title="Mali">Mali</a></li> <li><a href="/wiki/Marokko" title="Marokko">Marokko</a></li> <li><a href="/wiki/Mauritania" title="Mauritania">Mauritania</a></li> <li><a href="/wiki/Mosambik" title="Mosambik">Mosambik</a></li> <li><a href="/wiki/Niger" title="Niger">Niger</a></li> <li><a href="/wiki/Nigeria" title="Nigeria">Nigeria</a></li> <li><a href="/wiki/Norsunluurannikko" title="Norsunluurannikko">Norsunluurannikko</a></li> <li><a href="/wiki/Oman" title="Oman">Oman</a></li> <li><a href="/wiki/Pakistan" title="Pakistan">Pakistan</a></li> <li><a href="/wiki/Palestiina_(valtio)" title="Palestiina (valtio)">Palestiina</a></li> <li><a href="/wiki/Qatar" title="Qatar">Qatar</a></li> <li><a href="/wiki/Saudi-Arabia" title="Saudi-Arabia">Saudi-Arabia</a></li> <li><a href="/wiki/Senegal" title="Senegal">Senegal</a></li> <li><a href="/wiki/Sierra_Leone" title="Sierra Leone">Sierra Leone</a></li> <li><a href="/wiki/Somalia" title="Somalia">Somalia</a></li> <li><a href="/wiki/Sudan" title="Sudan">Sudan</a></li> <li><a href="/wiki/Suriname" title="Suriname">Suriname</a></li> <li><a href="/wiki/Tad%C5%BEikistan" title="Tadžikistan">Tadžikistan</a></li> <li><a href="/wiki/Togo" title="Togo">Togo</a></li> <li><a href="/wiki/Turkki" title="Turkki">Turkki</a></li> <li><a href="/wiki/Turkmenistan" title="Turkmenistan">Turkmenistan</a></li> <li><a href="/wiki/Tunisia" title="Tunisia">Tunisia</a></li> <li><a href="/wiki/T%C5%A1ad" title="Tšad">Tšad</a></li> <li><a href="/wiki/Uganda" title="Uganda">Uganda</a></li> <li><a href="/wiki/Uzbekistan" title="Uzbekistan">Uzbekistan</a></li> <li><a href="/wiki/Yhdistyneet_arabiemiirikunnat" class="mw-redirect" title="Yhdistyneet arabiemiirikunnat">Yhdistyneet arabiemiirikunnat</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DDDDFF;width:1%">Jäädytetty</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Syyria" title="Syyria">Syyria</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DDDDFF;width:1%">Tarkkailijat</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Bosnia_ja_Hertsegovina" title="Bosnia ja Hertsegovina">Bosnia ja Hertsegovina</a></li> <li><a href="/wiki/Keski-Afrikan_tasavalta" title="Keski-Afrikan tasavalta">Keski-Afrikka</a></li> <li><a href="/wiki/Pohjois-Kyproksen_turkkilainen_tasavalta" title="Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta">Pohjois-Kypros</a></li> <li><a class="mw-selflink selflink">Venäjä</a></li> <li><a href="/wiki/Thaimaa" title="Thaimaa">Thaimaa</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table></div> <div class="navbox-styles"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22706081"></div><div role="navigation" class="navbox authority-control" aria-labelledby="Auktoriteettitunnisteet_frameless&#124;text-top&#124;10px&#124;alt=Muokkaa_Wikidatassa&#124;link=https&#58;//www.wikidata.org/wiki/Q159#identifiers&#124;class=noprint&#124;Muokkaa_Wikidatassa" style="padding:3px"><table class="nowraplinks hlist mw-collapsible autocollapse navbox-inner" style="border-spacing:0;background:transparent;color:inherit"><tbody><tr><th scope="col" class="navbox-title" colspan="2"><div id="Auktoriteettitunnisteet_frameless&#124;text-top&#124;10px&#124;alt=Muokkaa_Wikidatassa&#124;link=https&#58;//www.wikidata.org/wiki/Q159#identifiers&#124;class=noprint&#124;Muokkaa_Wikidatassa" style="font-size:114%;margin:0 4em"><a href="/wiki/Malline:Auktoriteettitunnisteet" title="Malline:Auktoriteettitunnisteet">Auktoriteettitunnisteet</a> <a href="https://www.wikidata.org/wiki/Q159#identifiers" title="Muokkaa Wikidatassa"><img alt="Muokkaa Wikidatassa" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8a/OOjs_UI_icon_edit-ltr-progressive.svg/10px-OOjs_UI_icon_edit-ltr-progressive.svg.png" decoding="async" width="10" height="10" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8a/OOjs_UI_icon_edit-ltr-progressive.svg/15px-OOjs_UI_icon_edit-ltr-progressive.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8a/OOjs_UI_icon_edit-ltr-progressive.svg/20px-OOjs_UI_icon_edit-ltr-progressive.svg.png 2x" data-file-width="20" data-file-height="20" /></a></div></th></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%">Kansainväliset</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://id.worldcat.org/fast/1262050/">FAST</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://isni.org/isni/0000000123027140">ISNI</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://viaf.org/viaf/168830626">VIAF</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://id.oclc.org/worldcat/entity/E39PBJhhmCp3jtcMQbx3WgpXVC">WorldCat</a></li></ul> </div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%">Kansalliset</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://catalogue.bnf.fr/ark:/12148/cb122728378">Ranska</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://data.bnf.fr/ark:/12148/cb122728378">BnF data</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://cantic.bnc.cat/registre/981058511963406706">Katalonia</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://d-nb.info/gnd/4076899-5">Saksa</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://olduli.nli.org.il/F/?func=find-b&local_base=NLX10&find_code=UID&request=987007530981505171">Israel</a></li> <li><abbr title="Russia (Federation)"><a rel="nofollow" class="external text" href="https://id.loc.gov/authorities/n92056007">Yhdysvallat</a></abbr></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://id.ndl.go.jp/auth/ndlna/00569699">Japani</a></li> <li><abbr title="Rusko (federace)"><a rel="nofollow" class="external text" href="https://aleph.nkp.cz/F/?func=find-c&local_base=aut&ccl_term=ica=ge130512&CON_LNG=ENG">Tšekki</a></abbr> <ul><li><abbr title="Rusko"><a rel="nofollow" class="external text" href="https://aleph.nkp.cz/F/?func=find-c&local_base=aut&ccl_term=ica=ge128566&CON_LNG=ENG">2</a></abbr></li></ul></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://nla.gov.au/anbd.aut-an36042648">Australia</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://dbn.bn.org.pl/descriptor-details/9810637537605606">Puola</a></li></ul> </div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%">Maantieteelliset</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://musicbrainz.org/area/1f1fc3a4-9500-39b8-9f10-f0a465557eef">MusicBrainz area</a></li></ul> </div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%">Tieteilijät</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://ci.nii.ac.jp/author/DA08132311?l=en">CiNii</a></li></ul> </div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%">Taiteenala</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://kulturnav.org/63134098-188a-4d80-8178-5d123dbb9c2f">KulturNav</a></li></ul> </div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%">Henkilöt</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://id.parliament.uk/v4fj7s0O">UK Parliament</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/t/18-180720">Yle</a></li></ul> </div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%">Muut</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://hls-dhs-dss.ch/fr/articles/003376">Dictionnaire historique de la Suisse</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://catalog.archives.gov/id/10044286">NARA</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.idref.fr/031531156">IdRef</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://islamansiklopedisi.org.tr/rusya">İslâm Ansiklopedisi</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hbl.fi/tagg/Ryssland">Hufvudstadsbladet</a></li></ul> </div></td></tr></tbody></table></div></div><noscript><img src="https://login.wikimedia.org/wiki/Special:CentralAutoLogin/start?type=1x1" alt="" width="1" height="1" style="border: none; position: absolute;"></noscript> <div class="printfooter" data-nosnippet="">Noudettu kohteesta ”<a dir="ltr" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Venäjä&oldid=22819606">https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Venäjä&oldid=22819606</a>”</div></div> <div id="catlinks" class="catlinks" data-mw="interface"><div id="mw-normal-catlinks" class="mw-normal-catlinks"><a href="/wiki/Toiminnot:Luokat" title="Toiminnot:Luokat">Luokat</a>: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Luokka:Venäjä">Venäjä</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:BRICS" title="Luokka:BRICS">BRICS</a></li></ul></div><div id="mw-hidden-catlinks" class="mw-hidden-catlinks mw-hidden-cats-hidden">Piilotetut luokat: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Sivut,_joiden_viitemallineissa_on_virheit%C3%A4" title="Luokka:Sivut, joiden viitemallineissa on virheitä">Sivut, joiden viitemallineissa on virheitä</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Julkaisija-parametri_puuttuu" title="Luokka:Julkaisija-parametri puuttuu">Julkaisija-parametri puuttuu</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Artikkelit,_joissa_on_vanhentuneita_linkkej%C3%A4" title="Luokka:Artikkelit, joissa on vanhentuneita linkkejä">Artikkelit, joissa on vanhentuneita linkkejä</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Sivut,_jotka_k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t_ISBN-taikalinkkej%C3%A4" title="Luokka:Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä">Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Small-elementti%C3%A4_k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t_tietolaatikot" title="Luokka:Small-elementtiä käyttävät tietolaatikot">Small-elementtiä käyttävät tietolaatikot</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Small-elementti%C3%A4_k%C3%A4ytt%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6m%C3%A4t_tarkenteelliset_tietolaatikot" title="Luokka:Small-elementtiä käyttämättömät tarkenteelliset tietolaatikot">Small-elementtiä käyttämättömät tarkenteelliset tietolaatikot</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Maantieteeseen_liittyv%C3%A4t_artikkelit" title="Luokka:Maantieteeseen liittyvät artikkelit">Maantieteeseen liittyvät artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Puutteelliset_l%C3%A4hdemerkinn%C3%A4t" title="Luokka:Puutteelliset lähdemerkinnät">Puutteelliset lähdemerkinnät</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Tapahtumalle_ei_ole_merkitty_tapahtuma-aikaa" title="Luokka:Tapahtumalle ei ole merkitty tapahtuma-aikaa">Tapahtumalle ei ole merkitty tapahtuma-aikaa</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Jaettavat_artikkelit" title="Luokka:Jaettavat artikkelit">Jaettavat artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Artikkelit,_joissa_on_laajennusta_kaipaavia_osia" title="Luokka:Artikkelit, joissa on laajennusta kaipaavia osia">Artikkelit, joissa on laajennusta kaipaavia osia</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Artikkelit,_joiden_kuva_tulee_Wikidatasta" title="Luokka:Artikkelit, joiden kuva tulee Wikidatasta">Artikkelit, joiden kuva tulee Wikidatasta</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Yhteiskuntaan_liittyv%C3%A4t_artikkelit" title="Luokka:Yhteiskuntaan liittyvät artikkelit">Yhteiskuntaan liittyvät artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Viitteiden_korjausta_kaipaavat_sivut" title="Luokka:Viitteiden korjausta kaipaavat sivut">Viitteiden korjausta kaipaavat sivut</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:P%C3%A4ivityst%C3%A4_kaipaavat_sivut" title="Luokka:Päivitystä kaipaavat sivut">Päivitystä kaipaavat sivut</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Suomentaja-parametria_k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t_viitteet" title="Luokka:Suomentaja-parametria käyttävät viitteet">Suomentaja-parametria käyttävät viitteet</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_FAST-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit FAST-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit FAST-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_ISNI-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit ISNI-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit ISNI-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_VIAF-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit VIAF-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit VIAF-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_WorldCat_Entities_-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit WorldCat Entities -tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit WorldCat Entities -tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_BNF-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit BNF-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit BNF-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_BNFdata-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit BNFdata-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit BNFdata-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_CANTICN-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit CANTICN-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit CANTICN-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_GND-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit GND-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit GND-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_J9U-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit J9U-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit J9U-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_LCCN-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit LCCN-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit LCCN-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_NDL-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit NDL-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit NDL-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_NKC-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit NKC-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit NKC-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_NLA-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit NLA-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit NLA-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_PLWABN-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit PLWABN-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit PLWABN-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_MusicBrainz_area_-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit MusicBrainz area -tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit MusicBrainz area -tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_CINII-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit CINII-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit CINII-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_KULTURNAV-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit KULTURNAV-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit KULTURNAV-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_UKPARL-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit UKPARL-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit UKPARL-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_Yle-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit Yle-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit Yle-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_HDS-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit HDS-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit HDS-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_NARA-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit NARA-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit NARA-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_SUDOC-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit SUDOC-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit SUDOC-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_TDV%C4%B0A-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit TDVİA-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit TDVİA-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Wikipedia-artikkelit_Hufvudstadsbladet-tunnisteilla" title="Luokka:Wikipedia-artikkelit Hufvudstadsbladet-tunnisteilla">Wikipedia-artikkelit Hufvudstadsbladet-tunnisteilla</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Seulonnan_keskeiset_artikkelit" title="Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit">Seulonnan keskeiset artikkelit</a></li></ul></div></div> </div> </div> <div id="mw-navigation"> <h2>Navigointivalikko</h2> <div id="mw-head"> <nav id="p-personal" class="mw-portlet mw-portlet-personal vector-user-menu-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-personal-label" > <h3 id="p-personal-label" class="vector-menu-heading " > Henkilökohtaiset työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="pt-anonuserpage" class="mw-list-item">Et ole kirjautunut</li><li id="pt-anontalk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Oma_keskustelu" title="Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista [n]" accesskey="n">Keskustelu</a></li><li id="pt-anoncontribs" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Omat_muokkaukset" title="Luettelo tästä IP-osoitteesta tehdyistä muokkauksista [y]" accesskey="y">Muokkaukset</a></li><li id="pt-createaccount" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Luo_tunnus&returnto=Ven%C3%A4j%C3%A4" title="On suositeltavaa luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista.">Luo tunnus</a></li><li id="pt-login" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sis%C3%A4%C3%A4n&returnto=Ven%C3%A4j%C3%A4" title="On suositeltavaa kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista. [o]" accesskey="o">Kirjaudu sisään</a></li> </ul> </div> </nav> <div id="left-navigation"> <nav id="p-namespaces" class="mw-portlet mw-portlet-namespaces vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-namespaces-label" > <h3 id="p-namespaces-label" class="vector-menu-heading " > Nimiavaruudet </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-nstab-main" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Näytä sisältösivu [c]" accesskey="c">Artikkeli</a></li><li id="ca-talk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Keskustelu:Ven%C3%A4j%C3%A4" rel="discussion" title="Keskustele sisällöstä [t]" accesskey="t">Keskustelu</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-variants" class="mw-portlet mw-portlet-variants emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-variants-label" > <input type="checkbox" id="p-variants-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-variants" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-variants-label" > <label id="p-variants-label" class="vector-menu-heading " > suomi </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> </div> <div id="right-navigation"> <nav id="p-views" class="mw-portlet mw-portlet-views vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-views-label" > <h3 id="p-views-label" class="vector-menu-heading " > Näkymät </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-view" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4">Lue</a></li><li id="ca-ve-edit" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&veaction=edit" title="Muokkaa tätä sivua [v]" accesskey="v">Muokkaa</a></li><li id="ca-edit" class="collapsible mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=edit" title="Muokkaa tämän sivun lähdekoodia [e]" accesskey="e">Muokkaa wikitekstiä</a></li><li id="ca-history" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=history" title="Sivun aikaisemmat versiot [h]" accesskey="h">Näytä historia</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-cactions" class="mw-portlet mw-portlet-cactions emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-cactions-label" title="Lisää valintoja" > <input type="checkbox" id="p-cactions-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-cactions" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-cactions-label" > <label id="p-cactions-label" class="vector-menu-heading " > Muut </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> <div id="p-search" role="search" class="vector-search-box-vue vector-search-box-show-thumbnail vector-search-box-auto-expand-width vector-search-box"> <h3 >Haku</h3> <form action="/w/index.php" id="searchform" class="vector-search-box-form"> <div id="simpleSearch" class="vector-search-box-inner" data-search-loc="header-navigation"> <input class="vector-search-box-input" type="search" name="search" placeholder="Hae Wikipediasta" aria-label="Hae Wikipediasta" autocapitalize="sentences" title="Hae Wikipediasta [f]" accesskey="f" id="searchInput" > <input type="hidden" name="title" value="Toiminnot:Haku"> <input id="mw-searchButton" class="searchButton mw-fallbackSearchButton" type="submit" name="fulltext" title="Hae sivuilta tätä tekstiä" value="Hae"> <input id="searchButton" class="searchButton" type="submit" name="go" title="Siirry sivulle, joka on tarkalleen tällä nimellä" value="Siirry"> </div> </form> </div> </div> </div> <div id="mw-panel" class="vector-legacy-sidebar"> <div id="p-logo" role="banner"> <a class="mw-wiki-logo" href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Etusivu"></a> </div> <nav id="p-navigation" class="mw-portlet mw-portlet-navigation vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-navigation-label" > <h3 id="p-navigation-label" class="vector-menu-heading " > Valikko </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-mainpage-description" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Siirry etusivulle [z]" accesskey="z">Etusivu</a></li><li id="n-aboutsite" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li><li id="n-allarticles" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Selaa_luokittain">Kaikki sivut</a></li><li id="n-randompage" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Satunnainen_sivu" title="Avaa satunnainen sivu [x]" accesskey="x">Satunnainen artikkeli</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-interaction" class="mw-portlet mw-portlet-interaction vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-interaction-label" > <h3 id="p-interaction-label" class="vector-menu-heading " > Osallistuminen </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-help" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys" title="Ohjeita">Ohje</a></li><li id="n-Kahvihuone" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Kahvihuone">Kahvihuone</a></li><li id="n-currentevents" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Ajankohtaista" title="Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista">Ajankohtaista</a></li><li id="n-Tuoreet-odottavat-muutokset" class="mw-list-item"><a href="//fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset?damaging=&goodfaith=&hideliu=0&hideanons=0&userExpLevel=&hidemyself=0&hidebyothers=0&hidebots=1&hidehumans=0&hidepatrolled=1&hideunpatrolled=0&hideminor=0&hidemajor=0&hidepageedits=0&hidenewpages=0&hidecategorization=1&hideWikibase=1&hidelog=0&highlight=1&goodfaith__verylikelybad_color=c5&goodfaith__likelybad_color=c4&goodfaith__maybebad_color=c3&damaging__verylikelybad_color=c5&damaging__likelybad_color=c4&damaging__maybebad_color=c3">Tuoreet odottavat muutokset</a></li><li id="n-recentchanges" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset" title="Luettelo tuoreista muutoksista [r]" accesskey="r">Tuoreet muutokset</a></li><li id="n-sitesupport" class="mw-list-item"><a href="//donate.wikimedia.org/wiki/Special:FundraiserRedirector?utm_source=donate&utm_medium=sidebar&utm_campaign=C13_fi.wikipedia.org&uselang=fi" title="Tue meitä">Lahjoitukset</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-tb" class="mw-portlet mw-portlet-tb vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-tb-label" > <h3 id="p-tb-label" class="vector-menu-heading " > Työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-whatlinkshere" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:T%C3%A4nne_viittaavat_sivut/Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Lista sivuista, jotka viittaavat tänne [j]" accesskey="j">Tänne viittaavat sivut</a></li><li id="t-recentchangeslinked" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Linkitetyt_muutokset/Ven%C3%A4j%C3%A4" rel="nofollow" title="Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta [k]" accesskey="k">Linkitettyjen sivujen muutokset</a></li><li id="t-specialpages" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Toimintosivut" title="Näytä toimintosivut [q]" accesskey="q">Toimintosivut</a></li><li id="t-permalink" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&oldid=22819606" title="Ikilinkki tämän sivun tähän versioon">Ikilinkki</a></li><li id="t-info" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=info" title="Enemmän tietoa tästä sivusta">Sivun tiedot</a></li><li id="t-cite" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Viittaus&page=Ven%C3%A4j%C3%A4&id=22819606&wpFormIdentifier=titleform" title="Tietoa tämän sivun lainaamisesta">Viitetiedot</a></li><li id="t-urlshortener" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:UrlShortener&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FVen%25C3%25A4j%25C3%25A4">Lyhennä URL-osoite</a></li><li id="t-urlshortener-qrcode" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:QrCode&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FVen%25C3%25A4j%25C3%25A4">Lataa QR-koodi</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-coll-print_export" class="mw-portlet mw-portlet-coll-print_export vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-coll-print_export-label" > <h3 id="p-coll-print_export-label" class="vector-menu-heading " > Tulosta/vie </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="coll-download-as-rl" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:DownloadAsPdf&page=Ven%C3%A4j%C3%A4&action=show-download-screen">Lataa PDF-tiedostona</a></li><li id="t-print" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&printable=yes" title="Tulostettava versio [p]" accesskey="p">Tulostettava versio</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-wikibase-otherprojects" class="mw-portlet mw-portlet-wikibase-otherprojects vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-wikibase-otherprojects-label" > <h3 id="p-wikibase-otherprojects-label" class="vector-menu-heading " > Muissa hankkeissa </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-commons mw-list-item"><a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%8F" hreflang="en">Wikimedia Commons</a></li><li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikinews mw-list-item"><a href="https://fi.wikinews.org/wiki/Luokka:Ven%C3%A4j%C3%A4" hreflang="fi">Wikiuutiset</a></li><li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikiquote mw-list-item"><a href="https://fi.wikiquote.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4" hreflang="fi">Wikisitaatit</a></li><li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikivoyage mw-list-item"><a href="https://fi.wikivoyage.org/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4" hreflang="fi">Wikimatkat</a></li><li id="t-wikibase" class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikibase-dataitem mw-list-item"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q159" title="Linkki yhdistettyyn keskustietovaraston kohteeseen [g]" accesskey="g">Wikidata-kohde</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-lang" class="mw-portlet mw-portlet-lang vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-lang-label" > <h3 id="p-lang-label" class="vector-menu-heading " > Muilla kielillä </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="interlanguage-link interwiki-ace mw-list-item"><a href="https://ace.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — atšeh" lang="ace" hreflang="ace" data-title="Rusia" data-language-autonym="Acèh" data-language-local-name="atšeh" class="interlanguage-link-target">Acèh</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ady mw-list-item"><a href="https://ady.wikipedia.org/wiki/%D0%A3%D1%80%D1%8B%D1%81%D1%8B%D0%B5" title="Урысые — adyge" lang="ady" hreflang="ady" data-title="Урысые" data-language-autonym="Адыгабзэ" data-language-local-name="adyge" class="interlanguage-link-target">Адыгабзэ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kbd mw-list-item"><a href="https://kbd.wikipedia.org/wiki/%D0%A3%D1%80%D1%8B%D1%81%D0%B5%D0%B9" title="Урысей — kabardi" lang="kbd" hreflang="kbd" data-title="Урысей" data-language-autonym="Адыгэбзэ" data-language-local-name="kabardi" class="interlanguage-link-target">Адыгэбзэ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-af badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://af.wikipedia.org/wiki/Rusland" title="Rusland — afrikaans" lang="af" hreflang="af" data-title="Rusland" data-language-autonym="Afrikaans" data-language-local-name="afrikaans" class="interlanguage-link-target">Afrikaans</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-als mw-list-item"><a href="https://als.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — sveitsinsaksa" lang="gsw" hreflang="gsw" data-title="Russland" data-language-autonym="Alemannisch" data-language-local-name="sveitsinsaksa" class="interlanguage-link-target">Alemannisch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-alt mw-list-item"><a href="https://alt.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%8F" title="Россия — altai" lang="alt" hreflang="alt" data-title="Россия" data-language-autonym="Алтай тил" data-language-local-name="altai" class="interlanguage-link-target">Алтай тил</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-am mw-list-item"><a href="https://am.wikipedia.org/wiki/%E1%88%A9%E1%88%B2%E1%8B%AB" title="ሩሲያ — amhara" lang="am" hreflang="am" data-title="ሩሲያ" data-language-autonym="አማርኛ" data-language-local-name="amhara" class="interlanguage-link-target">አማርኛ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-smn mw-list-item"><a href="https://smn.wikipedia.org/wiki/Ruo%C5%A1%C5%A1%C3%A2" title="Ruoššâ — inarinsaame" lang="smn" hreflang="smn" data-title="Ruoššâ" data-language-autonym="Anarâškielâ" data-language-local-name="inarinsaame" class="interlanguage-link-target">Anarâškielâ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-anp mw-list-item"><a href="https://anp.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A5%82%E0%A4%B8" title="रूस — angika" lang="anp" hreflang="anp" data-title="रूस" data-language-autonym="अंगिका" data-language-local-name="angika" class="interlanguage-link-target">अंगिका</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ang mw-list-item"><a href="https://ang.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — muinaisenglanti" lang="ang" hreflang="ang" data-title="Russland" data-language-autonym="Ænglisc" data-language-local-name="muinaisenglanti" class="interlanguage-link-target">Ænglisc</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ab mw-list-item"><a href="https://ab.wikipedia.org/wiki/%D0%A3%D1%80%D1%8B%D1%81%D1%82%D3%99%D1%8B%D0%BB%D0%B0" title="Урыстәыла — abhaasi" lang="ab" hreflang="ab" data-title="Урыстәыла" data-language-autonym="Аԥсшәа" data-language-local-name="abhaasi" class="interlanguage-link-target">Аԥсшәа</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ar badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://ar.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3%D9%8A%D8%A7" title="روسيا — arabia" lang="ar" hreflang="ar" data-title="روسيا" data-language-autonym="العربية" data-language-local-name="arabia" class="interlanguage-link-target">العربية</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-an mw-list-item"><a href="https://an.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — aragonia" lang="an" hreflang="an" data-title="Rusia" data-language-autonym="Aragonés" data-language-local-name="aragonia" class="interlanguage-link-target">Aragonés</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-arc mw-list-item"><a href="https://arc.wikipedia.org/wiki/%DC%AA%DC%98%DC%A3%DC%9D%DC%90" title="ܪܘܣܝܐ — valtakunnanaramea" lang="arc" hreflang="arc" data-title="ܪܘܣܝܐ" data-language-autonym="ܐܪܡܝܐ" data-language-local-name="valtakunnanaramea" class="interlanguage-link-target">ܐܪܡܝܐ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hyw mw-list-item"><a href="https://hyw.wikipedia.org/wiki/%D5%8C%D5%B8%D6%82%D5%BD%D5%AB%D5%A1" title="Ռուսիա — Western Armenian" lang="hyw" hreflang="hyw" data-title="Ռուսիա" data-language-autonym="Արեւմտահայերէն" data-language-local-name="Western Armenian" class="interlanguage-link-target">Արեւմտահայերէն</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-roa-rup mw-list-item"><a href="https://roa-rup.wikipedia.org/wiki/Arusia" title="Arusia — aromania" lang="rup" hreflang="rup" data-title="Arusia" data-language-autonym="Armãneashti" data-language-local-name="aromania" class="interlanguage-link-target">Armãneashti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-frp mw-list-item"><a href="https://frp.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — arpitaani" lang="frp" hreflang="frp" data-title="Russia" data-language-autonym="Arpetan" data-language-local-name="arpitaani" class="interlanguage-link-target">Arpetan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-as mw-list-item"><a href="https://as.wikipedia.org/wiki/%E0%A7%B0%E0%A6%BE%E0%A6%9B%E0%A6%BF%E0%A6%AF%E0%A6%BC%E0%A6%BE" title="ৰাছিয়া — assami" lang="as" hreflang="as" data-title="ৰাছিয়া" data-language-autonym="অসমীয়া" data-language-local-name="assami" class="interlanguage-link-target">অসমীয়া</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ast mw-list-item"><a href="https://ast.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — asturia" lang="ast" hreflang="ast" data-title="Rusia" data-language-autonym="Asturianu" data-language-local-name="asturia" class="interlanguage-link-target">Asturianu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-atj mw-list-item"><a href="https://atj.wikipedia.org/wiki/Russie" title="Russie — atikamekw" lang="atj" hreflang="atj" data-title="Russie" data-language-autonym="Atikamekw" data-language-local-name="atikamekw" class="interlanguage-link-target">Atikamekw</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-awa mw-list-item"><a href="https://awa.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A5%82%E0%A4%B8" title="रूस — awadhi" lang="awa" hreflang="awa" data-title="रूस" data-language-autonym="अवधी" data-language-local-name="awadhi" class="interlanguage-link-target">अवधी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gn mw-list-item"><a href="https://gn.wikipedia.org/wiki/Rr%C3%BAsia" title="Rrúsia — guarani" lang="gn" hreflang="gn" data-title="Rrúsia" data-language-autonym="Avañe'ẽ" data-language-local-name="guarani" class="interlanguage-link-target">Avañe'ẽ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-av mw-list-item"><a href="https://av.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%8F" title="Россия — avaari" lang="av" hreflang="av" data-title="Россия" data-language-autonym="Авар" data-language-local-name="avaari" class="interlanguage-link-target">Авар</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ay mw-list-item"><a href="https://ay.wikipedia.org/wiki/Rusiya" title="Rusiya — aimara" lang="ay" hreflang="ay" data-title="Rusiya" data-language-autonym="Aymar aru" data-language-local-name="aimara" class="interlanguage-link-target">Aymar aru</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-az mw-list-item"><a href="https://az.wikipedia.org/wiki/Rusiya" title="Rusiya — azeri" lang="az" hreflang="az" data-title="Rusiya" data-language-autonym="Azərbaycanca" data-language-local-name="azeri" class="interlanguage-link-target">Azərbaycanca</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-azb mw-list-item"><a href="https://azb.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3%DB%8C%D9%87" title="روسیه — South Azerbaijani" lang="azb" hreflang="azb" data-title="روسیه" data-language-autonym="تۆرکجه" data-language-local-name="South Azerbaijani" class="interlanguage-link-target">تۆرکجه</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gor mw-list-item"><a href="https://gor.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — gorontalo" lang="gor" hreflang="gor" data-title="Rusia" data-language-autonym="Bahasa Hulontalo" data-language-local-name="gorontalo" class="interlanguage-link-target">Bahasa Hulontalo</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-id mw-list-item"><a href="https://id.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — indonesia" lang="id" hreflang="id" data-title="Rusia" data-language-autonym="Bahasa Indonesia" data-language-local-name="indonesia" class="interlanguage-link-target">Bahasa Indonesia</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ms mw-list-item"><a href="https://ms.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — malaiji" lang="ms" hreflang="ms" data-title="Rusia" data-language-autonym="Bahasa Melayu" data-language-local-name="malaiji" class="interlanguage-link-target">Bahasa Melayu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ban mw-list-item"><a href="https://ban.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — bali" lang="ban" hreflang="ban" data-title="Rusia" data-language-autonym="Basa Bali" data-language-local-name="bali" class="interlanguage-link-target">Basa Bali</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bm mw-list-item"><a href="https://bm.wikipedia.org/wiki/Risila" title="Risila — bambara" lang="bm" hreflang="bm" data-title="Risila" data-language-autonym="Bamanankan" data-language-local-name="bambara" class="interlanguage-link-target">Bamanankan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bn mw-list-item"><a href="https://bn.wikipedia.org/wiki/%E0%A6%B0%E0%A6%BE%E0%A6%B6%E0%A6%BF%E0%A6%AF%E0%A6%BC%E0%A6%BE" title="রাশিয়া — bengali" lang="bn" hreflang="bn" data-title="রাশিয়া" data-language-autonym="বাংলা" data-language-local-name="bengali" class="interlanguage-link-target">বাংলা</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bjn mw-list-item"><a href="https://bjn.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — banjar" lang="bjn" hreflang="bjn" data-title="Rusia" data-language-autonym="Banjar" data-language-local-name="banjar" class="interlanguage-link-target">Banjar</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-min-nan mw-list-item"><a href="https://zh-min-nan.wikipedia.org/wiki/L%C5%8D%CD%98-se-a" title="Lō͘-se-a — min nan -kiina" lang="nan" hreflang="nan" data-title="Lō͘-se-a" data-language-autonym="閩南語 / Bân-lâm-gú" data-language-local-name="min nan -kiina" class="interlanguage-link-target">閩南語 / Bân-lâm-gú</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-map-bms mw-list-item"><a href="https://map-bms.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — Banyumasan" lang="jv-x-bms" hreflang="jv-x-bms" data-title="Rusia" data-language-autonym="Basa Banyumasan" data-language-local-name="Banyumasan" class="interlanguage-link-target">Basa Banyumasan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ba mw-list-item"><a href="https://ba.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D3%99%D1%81%D3%99%D0%B9_%D0%A4%D0%B5%D0%B4%D0%B5%D1%80%D0%B0%D1%86%D0%B8%D1%8F%D2%BB%D1%8B" title="Рәсәй Федерацияһы — baškiiri" lang="ba" hreflang="ba" data-title="Рәсәй Федерацияһы" data-language-autonym="Башҡортса" data-language-local-name="baškiiri" class="interlanguage-link-target">Башҡортса</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-be mw-list-item"><a href="https://be.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%B0%D1%81%D1%96%D1%8F" title="Расія — valkovenäjä" lang="be" hreflang="be" data-title="Расія" data-language-autonym="Беларуская" data-language-local-name="valkovenäjä" class="interlanguage-link-target">Беларуская</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-be-x-old mw-list-item"><a href="https://be-tarask.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%B0%D1%81%D0%B5%D1%8F" title="Расея — Belarusian (Taraškievica orthography)" lang="be-tarask" hreflang="be-tarask" data-title="Расея" data-language-autonym="Беларуская (тарашкевіца)" data-language-local-name="Belarusian (Taraškievica orthography)" class="interlanguage-link-target">Беларуская (тарашкевіца)</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mad mw-list-item"><a href="https://mad.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — madura" lang="mad" hreflang="mad" data-title="Rusia" data-language-autonym="Madhurâ" data-language-local-name="madura" class="interlanguage-link-target">Madhurâ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bh mw-list-item"><a href="https://bh.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A5%82%E0%A4%B8" title="रूस — Bhojpuri" lang="bh" hreflang="bh" data-title="रूस" data-language-autonym="भोजपुरी" data-language-local-name="Bhojpuri" class="interlanguage-link-target">भोजपुरी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bcl mw-list-item"><a href="https://bcl.wikipedia.org/wiki/Rusya" title="Rusya — Central Bikol" lang="bcl" hreflang="bcl" data-title="Rusya" data-language-autonym="Bikol Central" data-language-local-name="Central Bikol" class="interlanguage-link-target">Bikol Central</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bi mw-list-item"><a href="https://bi.wikipedia.org/wiki/Rasia" title="Rasia — bislama" lang="bi" hreflang="bi" data-title="Rasia" data-language-autonym="Bislama" data-language-local-name="bislama" class="interlanguage-link-target">Bislama</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bar mw-list-item"><a href="https://bar.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — baijeri" lang="bar" hreflang="bar" data-title="Russland" data-language-autonym="Boarisch" data-language-local-name="baijeri" class="interlanguage-link-target">Boarisch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bo mw-list-item"><a href="https://bo.wikipedia.org/wiki/%E0%BD%A8%E0%BD%B4%E0%BC%8B%E0%BD%A2%E0%BD%B4%E0%BC%8B%E0%BD%A6%E0%BD%B4%E0%BC%8D" title="ཨུ་རུ་སུ། — tiibet" lang="bo" hreflang="bo" data-title="ཨུ་རུ་སུ།" data-language-autonym="བོད་ཡིག" data-language-local-name="tiibet" class="interlanguage-link-target">བོད་ཡིག</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bs mw-list-item"><a href="https://bs.wikipedia.org/wiki/Rusija" title="Rusija — bosnia" lang="bs" hreflang="bs" data-title="Rusija" data-language-autonym="Bosanski" data-language-local-name="bosnia" class="interlanguage-link-target">Bosanski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-br mw-list-item"><a href="https://br.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — bretoni" lang="br" hreflang="br" data-title="Rusia" data-language-autonym="Brezhoneg" data-language-local-name="bretoni" class="interlanguage-link-target">Brezhoneg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bug mw-list-item"><a href="https://bug.wikipedia.org/wiki/%E1%A8%91%E1%A8%98%E1%A8%94%E1%A8%97%E1%A8%95" title="ᨑᨘᨔᨗᨕ — bugi" lang="bug" hreflang="bug" data-title="ᨑᨘᨔᨗᨕ" data-language-autonym="Basa Ugi" data-language-local-name="bugi" class="interlanguage-link-target">Basa Ugi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bg mw-list-item"><a href="https://bg.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D1%83%D1%81%D0%B8%D1%8F" title="Русия — bulgaria" lang="bg" hreflang="bg" data-title="Русия" data-language-autonym="Български" data-language-local-name="bulgaria" class="interlanguage-link-target">Български</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bxr mw-list-item"><a href="https://bxr.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D1%80%D0%BE%D1%81%D0%BE%D0%B9_%D1%85%D0%BE%D0%BB%D0%B1%D0%BE%D0%BE%D1%82%D0%BE_%D1%83%D0%BB%D0%B0%D1%81" title="Оросой холбоото улас — Russia Buriat" lang="bxr" hreflang="bxr" data-title="Оросой холбоото улас" data-language-autonym="Буряад" data-language-local-name="Russia Buriat" class="interlanguage-link-target">Буряад</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ca mw-list-item"><a href="https://ca.wikipedia.org/wiki/R%C3%BAssia" title="Rússia — katalaani" lang="ca" hreflang="ca" data-title="Rússia" data-language-autonym="Català" data-language-local-name="katalaani" class="interlanguage-link-target">Català</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ceb mw-list-item"><a href="https://ceb.wikipedia.org/wiki/Rusya" title="Rusya — cebuano" lang="ceb" hreflang="ceb" data-title="Rusya" data-language-autonym="Cebuano" data-language-local-name="cebuano" class="interlanguage-link-target">Cebuano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cv mw-list-item"><a href="https://cv.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%B0%C3%A7%C3%A7%D0%B5%D0%B9_%D0%A4%D0%B5%D0%B4%D0%B5%D1%80%D0%B0%D1%86%D0%B8%D0%B9%C4%95" title="Раççей Федерацийĕ — tšuvassi" lang="cv" hreflang="cv" data-title="Раççей Федерацийĕ" data-language-autonym="Чӑвашла" data-language-local-name="tšuvassi" class="interlanguage-link-target">Чӑвашла</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cs mw-list-item"><a href="https://cs.wikipedia.org/wiki/Rusko" title="Rusko — tšekki" lang="cs" hreflang="cs" data-title="Rusko" data-language-autonym="Čeština" data-language-local-name="tšekki" class="interlanguage-link-target">Čeština</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ch mw-list-item"><a href="https://ch.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — tšamorro" lang="ch" hreflang="ch" data-title="Russia" data-language-autonym="Chamoru" data-language-local-name="tšamorro" class="interlanguage-link-target">Chamoru</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cbk-zam mw-list-item"><a href="https://cbk-zam.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — Chavacano" lang="cbk" hreflang="cbk" data-title="Rusia" data-language-autonym="Chavacano de Zamboanga" data-language-local-name="Chavacano" class="interlanguage-link-target">Chavacano de Zamboanga</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ny mw-list-item"><a href="https://ny.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — njandža" lang="ny" hreflang="ny" data-title="Russia" data-language-autonym="Chi-Chewa" data-language-local-name="njandža" class="interlanguage-link-target">Chi-Chewa</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sn mw-list-item"><a href="https://sn.wikipedia.org/wiki/Rhashiya" title="Rhashiya — šona" lang="sn" hreflang="sn" data-title="Rhashiya" data-language-autonym="ChiShona" data-language-local-name="šona" class="interlanguage-link-target">ChiShona</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tum badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://tum.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — tumbuka" lang="tum" hreflang="tum" data-title="Russia" data-language-autonym="ChiTumbuka" data-language-local-name="tumbuka" class="interlanguage-link-target">ChiTumbuka</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-co mw-list-item"><a href="https://co.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — korsika" lang="co" hreflang="co" data-title="Russia" data-language-autonym="Corsu" data-language-local-name="korsika" class="interlanguage-link-target">Corsu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cy mw-list-item"><a href="https://cy.wikipedia.org/wiki/Rwsia" title="Rwsia — kymri" lang="cy" hreflang="cy" data-title="Rwsia" data-language-autonym="Cymraeg" data-language-local-name="kymri" class="interlanguage-link-target">Cymraeg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-dag mw-list-item"><a href="https://dag.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — Dagbani" lang="dag" hreflang="dag" data-title="Russia" data-language-autonym="Dagbanli" data-language-local-name="Dagbani" class="interlanguage-link-target">Dagbanli</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-da badge-Q17559452 badge-recommendedarticle mw-list-item" title="lupaava artikkeli"><a href="https://da.wikipedia.org/wiki/Rusland" title="Rusland — tanska" lang="da" hreflang="da" data-title="Rusland" data-language-autonym="Dansk" data-language-local-name="tanska" class="interlanguage-link-target">Dansk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ary mw-list-item"><a href="https://ary.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3%D9%8A%D8%A7" title="روسيا — marokonarabia" lang="ary" hreflang="ary" data-title="روسيا" data-language-autonym="الدارجة" data-language-local-name="marokonarabia" class="interlanguage-link-target">الدارجة</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-se mw-list-item"><a href="https://se.wikipedia.org/wiki/Ruo%C5%A1%C5%A1a" title="Ruošša — pohjoissaame" lang="se" hreflang="se" data-title="Ruošša" data-language-autonym="Davvisámegiella" data-language-local-name="pohjoissaame" class="interlanguage-link-target">Davvisámegiella</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pdc mw-list-item"><a href="https://pdc.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — pennsylvaniansaksa" lang="pdc" hreflang="pdc" data-title="Russland" data-language-autonym="Deitsch" data-language-local-name="pennsylvaniansaksa" class="interlanguage-link-target">Deitsch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-de mw-list-item"><a href="https://de.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — saksa" lang="de" hreflang="de" data-title="Russland" data-language-autonym="Deutsch" data-language-local-name="saksa" class="interlanguage-link-target">Deutsch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-dv mw-list-item"><a href="https://dv.wikipedia.org/wiki/%DE%83%DE%AB%DE%90%DE%A9%DE%88%DE%A8%DE%8D%DE%A7%DE%8C%DE%B0" title="ރޫސީވިލާތް — divehi" lang="dv" hreflang="dv" data-title="ރޫސީވިލާތް" data-language-autonym="ދިވެހިބަސް" data-language-local-name="divehi" class="interlanguage-link-target">ދިވެހިބަސް</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nv mw-list-item"><a href="https://nv.wikipedia.org/wiki/Bi%CA%BC%C3%A9%C3%A9%CA%BC_%C5%81ich%C3%AD%C3%AD%CA%BC%C3%AD_Bik%C3%A9yah" title="Biʼééʼ Łichííʼí Bikéyah — navajo" lang="nv" hreflang="nv" data-title="Biʼééʼ Łichííʼí Bikéyah" data-language-autonym="Diné bizaad" data-language-local-name="navajo" class="interlanguage-link-target">Diné bizaad</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-dsb mw-list-item"><a href="https://dsb.wikipedia.org/wiki/Rusojska" title="Rusojska — alasorbi" lang="dsb" hreflang="dsb" data-title="Rusojska" data-language-autonym="Dolnoserbski" data-language-local-name="alasorbi" class="interlanguage-link-target">Dolnoserbski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-dty mw-list-item"><a href="https://dty.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A5%82%E0%A4%B8" title="रूस — Doteli" lang="dty" hreflang="dty" data-title="रूस" data-language-autonym="डोटेली" data-language-local-name="Doteli" class="interlanguage-link-target">डोटेली</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-dz mw-list-item"><a href="https://dz.wikipedia.org/wiki/%E0%BD%A2%E0%BC%8B%E0%BD%A4%E0%BD%B2%E0%BC%8B%E0%BD%A1%E0%BD%B1%E0%BD%93%E0%BC%8B%E0%BD%95%E0%BD%BA%E0%BC%8B%E0%BD%8C%E0%BD%B2%E0%BC%8B%E0%BD%A2%E0%BD%BA%E0%BC%8B%E0%BD%A4%E0%BD%B1%E0%BD%93" title="ར་ཤི་ཡཱན་ཕེ་ཌི་རེ་ཤཱན — dzongkha" lang="dz" hreflang="dz" data-title="ར་ཤི་ཡཱན་ཕེ་ཌི་རེ་ཤཱན" data-language-autonym="ཇོང་ཁ" data-language-local-name="dzongkha" class="interlanguage-link-target">ཇོང་ཁ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-et mw-list-item"><a href="https://et.wikipedia.org/wiki/Venemaa" title="Venemaa — viro" lang="et" hreflang="et" data-title="Venemaa" data-language-autonym="Eesti" data-language-local-name="viro" class="interlanguage-link-target">Eesti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-el mw-list-item"><a href="https://el.wikipedia.org/wiki/%CE%A1%CF%89%CF%83%CE%AF%CE%B1" title="Ρωσία — kreikka" lang="el" hreflang="el" data-title="Ρωσία" data-language-autonym="Ελληνικά" data-language-local-name="kreikka" class="interlanguage-link-target">Ελληνικά</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eml mw-list-item"><a href="https://eml.wikipedia.org/wiki/Rossia" title="Rossia — Emiliano-Romagnolo" lang="egl" hreflang="egl" data-title="Rossia" data-language-autonym="Emiliàn e rumagnòl" data-language-local-name="Emiliano-Romagnolo" class="interlanguage-link-target">Emiliàn e rumagnòl</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-en mw-list-item"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — englanti" lang="en" hreflang="en" data-title="Russia" data-language-autonym="English" data-language-local-name="englanti" class="interlanguage-link-target">English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-myv mw-list-item"><a href="https://myv.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%8F_%D0%9C%D0%B0%D1%81%D1%82%D0%BE%D1%80" title="Россия Мастор — ersä" lang="myv" hreflang="myv" data-title="Россия Мастор" data-language-autonym="Эрзянь" data-language-local-name="ersä" class="interlanguage-link-target">Эрзянь</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-es mw-list-item"><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — espanja" lang="es" hreflang="es" data-title="Rusia" data-language-autonym="Español" data-language-local-name="espanja" class="interlanguage-link-target">Español</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eo mw-list-item"><a href="https://eo.wikipedia.org/wiki/Rusio" title="Rusio — esperanto" lang="eo" hreflang="eo" data-title="Rusio" data-language-autonym="Esperanto" data-language-local-name="esperanto" class="interlanguage-link-target">Esperanto</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ext mw-list-item"><a href="https://ext.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — extremadura" lang="ext" hreflang="ext" data-title="Russia" data-language-autonym="Estremeñu" data-language-local-name="extremadura" class="interlanguage-link-target">Estremeñu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eu mw-list-item"><a href="https://eu.wikipedia.org/wiki/Errusia" title="Errusia — baski" lang="eu" hreflang="eu" data-title="Errusia" data-language-autonym="Euskara" data-language-local-name="baski" class="interlanguage-link-target">Euskara</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ee mw-list-item"><a href="https://ee.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — ewe" lang="ee" hreflang="ee" data-title="Russia" data-language-autonym="Eʋegbe" data-language-local-name="ewe" class="interlanguage-link-target">Eʋegbe</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fa mw-list-item"><a href="https://fa.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3%DB%8C%D9%87" title="روسیه — persia" lang="fa" hreflang="fa" data-title="روسیه" data-language-autonym="فارسی" data-language-local-name="persia" class="interlanguage-link-target">فارسی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hif mw-list-item"><a href="https://hif.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — fidžinhindi" lang="hif" hreflang="hif" data-title="Russia" data-language-autonym="Fiji Hindi" data-language-local-name="fidžinhindi" class="interlanguage-link-target">Fiji Hindi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fo mw-list-item"><a href="https://fo.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — fääri" lang="fo" hreflang="fo" data-title="Russland" data-language-autonym="Føroyskt" data-language-local-name="fääri" class="interlanguage-link-target">Føroyskt</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fr mw-list-item"><a href="https://fr.wikipedia.org/wiki/Russie" title="Russie — ranska" lang="fr" hreflang="fr" data-title="Russie" data-language-autonym="Français" data-language-local-name="ranska" class="interlanguage-link-target">Français</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fy mw-list-item"><a href="https://fy.wikipedia.org/wiki/Rusl%C3%A2n" title="Ruslân — länsifriisi" lang="fy" hreflang="fy" data-title="Ruslân" data-language-autonym="Frysk" data-language-local-name="länsifriisi" class="interlanguage-link-target">Frysk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ff mw-list-item"><a href="https://ff.wikipedia.org/wiki/Roosiya" title="Roosiya — fulani" lang="ff" hreflang="ff" data-title="Roosiya" data-language-autonym="Fulfulde" data-language-local-name="fulani" class="interlanguage-link-target">Fulfulde</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fur mw-list-item"><a href="https://fur.wikipedia.org/wiki/Russie" title="Russie — friuli" lang="fur" hreflang="fur" data-title="Russie" data-language-autonym="Furlan" data-language-local-name="friuli" class="interlanguage-link-target">Furlan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ga mw-list-item"><a href="https://ga.wikipedia.org/wiki/An_R%C3%BAis" title="An Rúis — iiri" lang="ga" hreflang="ga" data-title="An Rúis" data-language-autonym="Gaeilge" data-language-local-name="iiri" class="interlanguage-link-target">Gaeilge</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gv mw-list-item"><a href="https://gv.wikipedia.org/wiki/Yn_Roosh" title="Yn Roosh — manksi" lang="gv" hreflang="gv" data-title="Yn Roosh" data-language-autonym="Gaelg" data-language-local-name="manksi" class="interlanguage-link-target">Gaelg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sm mw-list-item"><a href="https://sm.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — samoa" lang="sm" hreflang="sm" data-title="Rusia" data-language-autonym="Gagana Samoa" data-language-local-name="samoa" class="interlanguage-link-target">Gagana Samoa</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gag mw-list-item"><a href="https://gag.wikipedia.org/wiki/Rusiya" title="Rusiya — gagauzi" lang="gag" hreflang="gag" data-title="Rusiya" data-language-autonym="Gagauz" data-language-local-name="gagauzi" class="interlanguage-link-target">Gagauz</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gd mw-list-item"><a href="https://gd.wikipedia.org/wiki/An_Ruis" title="An Ruis — gaeli" lang="gd" hreflang="gd" data-title="An Ruis" data-language-autonym="Gàidhlig" data-language-local-name="gaeli" class="interlanguage-link-target">Gàidhlig</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gl mw-list-item"><a href="https://gl.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — galicia" lang="gl" hreflang="gl" data-title="Rusia" data-language-autonym="Galego" data-language-local-name="galicia" class="interlanguage-link-target">Galego</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-inh mw-list-item"><a href="https://inh.wikipedia.org/wiki/%D0%AD%D1%80%D1%81%D0%B5%D1%87%D0%B5" title="Эрсече — inguuši" lang="inh" hreflang="inh" data-title="Эрсече" data-language-autonym="ГӀалгӀай" data-language-local-name="inguuši" class="interlanguage-link-target">ГӀалгӀай</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gan mw-list-item"><a href="https://gan.wikipedia.org/wiki/%E4%BF%84%E7%BE%85%E6%96%AF" title="俄羅斯 — gan-kiina" lang="gan" hreflang="gan" data-title="俄羅斯" data-language-autonym="贛語" data-language-local-name="gan-kiina" class="interlanguage-link-target">贛語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ki mw-list-item"><a href="https://ki.wikipedia.org/wiki/Racia" title="Racia — kikuju" lang="ki" hreflang="ki" data-title="Racia" data-language-autonym="Gĩkũyũ" data-language-local-name="kikuju" class="interlanguage-link-target">Gĩkũyũ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-glk mw-list-item"><a href="https://glk.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%DB%8A%D8%B3%D9%8A%D9%87" title="رۊسيه — gilaki" lang="glk" hreflang="glk" data-title="رۊسيه" data-language-autonym="گیلکی" data-language-local-name="gilaki" class="interlanguage-link-target">گیلکی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gu mw-list-item"><a href="https://gu.wikipedia.org/wiki/%E0%AA%B0%E0%AA%B6%E0%AA%BF%E0%AA%AF%E0%AA%BE" title="રશિયા — gudžarati" lang="gu" hreflang="gu" data-title="રશિયા" data-language-autonym="ગુજરાતી" data-language-local-name="gudžarati" class="interlanguage-link-target">ગુજરાતી</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-got mw-list-item"><a href="https://got.wikipedia.org/wiki/%F0%90%8D%82%F0%90%8C%BF%F0%90%8D%83%F0%90%8C%B0%F0%90%8C%BB%F0%90%8C%B0%F0%90%8C%BD%F0%90%8C%B3" title="𐍂𐌿𐍃𐌰𐌻𐌰𐌽𐌳 — gootti" lang="got" hreflang="got" data-title="𐍂𐌿𐍃𐌰𐌻𐌰𐌽𐌳" data-language-autonym="𐌲𐌿𐍄𐌹𐍃𐌺" data-language-local-name="gootti" class="interlanguage-link-target">𐌲𐌿𐍄𐌹𐍃𐌺</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gom mw-list-item"><a href="https://gom.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A5%82%E0%A4%B8" title="रूस — goankonkani" lang="gom" hreflang="gom" data-title="रूस" data-language-autonym="गोंयची कोंकणी / Gõychi Konknni" data-language-local-name="goankonkani" class="interlanguage-link-target">गोंयची कोंकणी / Gõychi Konknni</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-guw mw-list-item"><a href="https://guw.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — Gun" lang="guw" hreflang="guw" data-title="Russia" data-language-autonym="Gungbe" data-language-local-name="Gun" class="interlanguage-link-target">Gungbe</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hak mw-list-item"><a href="https://hak.wikipedia.org/wiki/Ng%C3%B2-l%C3%B2-s%E1%B9%B3%CC%82" title="Ngò-lò-sṳ̂ — hakka-kiina" lang="hak" hreflang="hak" data-title="Ngò-lò-sṳ̂" data-language-autonym="客家語 / Hak-kâ-ngî" data-language-local-name="hakka-kiina" class="interlanguage-link-target">客家語 / Hak-kâ-ngî</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-xal mw-list-item"><a href="https://xal.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D1%80%D1%81%D0%B8%D0%BD_%D0%9D%D0%B8%D0%B8%D1%86%D3%99%D0%BD" title="Орсин Ниицән — kalmukki" lang="xal" hreflang="xal" data-title="Орсин Ниицән" data-language-autonym="Хальмг" data-language-local-name="kalmukki" class="interlanguage-link-target">Хальмг</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ko mw-list-item"><a href="https://ko.wikipedia.org/wiki/%EB%9F%AC%EC%8B%9C%EC%95%84" title="러시아 — korea" lang="ko" hreflang="ko" data-title="러시아" data-language-autonym="한국어" data-language-local-name="korea" class="interlanguage-link-target">한국어</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ha mw-list-item"><a href="https://ha.wikipedia.org/wiki/Rasha" title="Rasha — hausa" lang="ha" hreflang="ha" data-title="Rasha" data-language-autonym="Hausa" data-language-local-name="hausa" class="interlanguage-link-target">Hausa</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-haw mw-list-item"><a href="https://haw.wikipedia.org/wiki/R%C5%ABsia" title="Rūsia — havaiji" lang="haw" hreflang="haw" data-title="Rūsia" data-language-autonym="Hawaiʻi" data-language-local-name="havaiji" class="interlanguage-link-target">Hawaiʻi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hy mw-list-item"><a href="https://hy.wikipedia.org/wiki/%D5%8C%D5%B8%D6%82%D5%BD%D5%A1%D5%BD%D5%BF%D5%A1%D5%B6" title="Ռուսաստան — armenia" lang="hy" hreflang="hy" data-title="Ռուսաստան" data-language-autonym="Հայերեն" data-language-local-name="armenia" class="interlanguage-link-target">Հայերեն</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hi mw-list-item"><a href="https://hi.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A5%82%E0%A4%B8" title="रूस — hindi" lang="hi" hreflang="hi" data-title="रूस" data-language-autonym="हिन्दी" data-language-local-name="hindi" class="interlanguage-link-target">हिन्दी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hsb mw-list-item"><a href="https://hsb.wikipedia.org/wiki/Ruska" title="Ruska — yläsorbi" lang="hsb" hreflang="hsb" data-title="Ruska" data-language-autonym="Hornjoserbsce" data-language-local-name="yläsorbi" class="interlanguage-link-target">Hornjoserbsce</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hr badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://hr.wikipedia.org/wiki/Rusija" title="Rusija — kroatia" lang="hr" hreflang="hr" data-title="Rusija" data-language-autonym="Hrvatski" data-language-local-name="kroatia" class="interlanguage-link-target">Hrvatski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-io mw-list-item"><a href="https://io.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — ido" lang="io" hreflang="io" data-title="Rusia" data-language-autonym="Ido" data-language-local-name="ido" class="interlanguage-link-target">Ido</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ig mw-list-item"><a href="https://ig.wikipedia.org/wiki/Mpaghara_Russia" title="Mpaghara Russia — igbo" lang="ig" hreflang="ig" data-title="Mpaghara Russia" data-language-autonym="Igbo" data-language-local-name="igbo" class="interlanguage-link-target">Igbo</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ilo mw-list-item"><a href="https://ilo.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — iloko" lang="ilo" hreflang="ilo" data-title="Rusia" data-language-autonym="Ilokano" data-language-local-name="iloko" class="interlanguage-link-target">Ilokano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bpy mw-list-item"><a href="https://bpy.wikipedia.org/wiki/%E0%A6%B0%E0%A6%BE%E0%A6%B6%E0%A6%BF%E0%A6%AF%E0%A6%BC%E0%A6%BE" title="রাশিয়া — bišnupria" lang="bpy" hreflang="bpy" data-title="রাশিয়া" data-language-autonym="বিষ্ণুপ্রিয়া মণিপুরী" data-language-local-name="bišnupria" class="interlanguage-link-target">বিষ্ণুপ্রিয়া মণিপুরী</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ia mw-list-item"><a href="https://ia.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — interlingua" lang="ia" hreflang="ia" data-title="Russia" data-language-autonym="Interlingua" data-language-local-name="interlingua" class="interlanguage-link-target">Interlingua</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ie mw-list-item"><a href="https://ie.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — interlingue" lang="ie" hreflang="ie" data-title="Russia" data-language-autonym="Interlingue" data-language-local-name="interlingue" class="interlanguage-link-target">Interlingue</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-iu mw-list-item"><a href="https://iu.wikipedia.org/wiki/%E1%90%85%E1%93%9B%E1%93%B4" title="ᐅᓛᓴ — inuktitut" lang="iu" hreflang="iu" data-title="ᐅᓛᓴ" data-language-autonym="ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ / inuktitut" data-language-local-name="inuktitut" class="interlanguage-link-target">ᐃᓄᒃᑎᑐᑦ / inuktitut</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ik mw-list-item"><a href="https://ik.wikipedia.org/wiki/Uruusiq_(nuna)" title="Uruusiq (nuna) — inupiaq" lang="ik" hreflang="ik" data-title="Uruusiq (nuna)" data-language-autonym="Iñupiatun" data-language-local-name="inupiaq" class="interlanguage-link-target">Iñupiatun</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-os mw-list-item"><a href="https://os.wikipedia.org/wiki/%D0%A3%C3%A6%D1%80%C3%A6%D1%81%D0%B5" title="Уæрæсе — osseetti" lang="os" hreflang="os" data-title="Уæрæсе" data-language-autonym="Ирон" data-language-local-name="osseetti" class="interlanguage-link-target">Ирон</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-xh mw-list-item"><a href="https://xh.wikipedia.org/wiki/IRashiya" title="IRashiya — xhosa" lang="xh" hreflang="xh" data-title="IRashiya" data-language-autonym="IsiXhosa" data-language-local-name="xhosa" class="interlanguage-link-target">IsiXhosa</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zu mw-list-item"><a href="https://zu.wikipedia.org/wiki/IRashiya" title="IRashiya — zulu" lang="zu" hreflang="zu" data-title="IRashiya" data-language-autonym="IsiZulu" data-language-local-name="zulu" class="interlanguage-link-target">IsiZulu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-is mw-list-item"><a href="https://is.wikipedia.org/wiki/R%C3%BAssland" title="Rússland — islanti" lang="is" hreflang="is" data-title="Rússland" data-language-autonym="Íslenska" data-language-local-name="islanti" class="interlanguage-link-target">Íslenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-it mw-list-item"><a href="https://it.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — italia" lang="it" hreflang="it" data-title="Russia" data-language-autonym="Italiano" data-language-local-name="italia" class="interlanguage-link-target">Italiano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-he mw-list-item"><a href="https://he.wikipedia.org/wiki/%D7%A8%D7%95%D7%A1%D7%99%D7%94" title="רוסיה — heprea" lang="he" hreflang="he" data-title="רוסיה" data-language-autonym="עברית" data-language-local-name="heprea" class="interlanguage-link-target">עברית</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-jv mw-list-item"><a href="https://jv.wikipedia.org/wiki/Ruslan" title="Ruslan — jaava" lang="jv" hreflang="jv" data-title="Ruslan" data-language-autonym="Jawa" data-language-local-name="jaava" class="interlanguage-link-target">Jawa</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kbp mw-list-item"><a href="https://kbp.wikipedia.org/wiki/Ruusii" title="Ruusii — Kabiye" lang="kbp" hreflang="kbp" data-title="Ruusii" data-language-autonym="Kabɩyɛ" data-language-local-name="Kabiye" class="interlanguage-link-target">Kabɩyɛ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kn mw-list-item"><a href="https://kn.wikipedia.org/wiki/%E0%B2%B0%E0%B2%B7%E0%B3%8D%E0%B2%AF%E0%B2%BE" title="ರಷ್ಯಾ — kannada" lang="kn" hreflang="kn" data-title="ರಷ್ಯಾ" data-language-autonym="ಕನ್ನಡ" data-language-local-name="kannada" class="interlanguage-link-target">ಕನ್ನಡ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pam mw-list-item"><a href="https://pam.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — pampanga" lang="pam" hreflang="pam" data-title="Rusia" data-language-autonym="Kapampangan" data-language-local-name="pampanga" class="interlanguage-link-target">Kapampangan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-krc mw-list-item"><a href="https://krc.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%8F_%D0%A4%D0%B5%D0%B4%D0%B5%D1%80%D0%B0%D1%86%D0%B8%D1%8F" title="Россия Федерация — karatšai-balkaari" lang="krc" hreflang="krc" data-title="Россия Федерация" data-language-autonym="Къарачай-малкъар" data-language-local-name="karatšai-balkaari" class="interlanguage-link-target">Къарачай-малкъар</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ka mw-list-item"><a href="https://ka.wikipedia.org/wiki/%E1%83%A0%E1%83%A3%E1%83%A1%E1%83%94%E1%83%97%E1%83%98" title="რუსეთი — georgia" lang="ka" hreflang="ka" data-title="რუსეთი" data-language-autonym="ქართული" data-language-local-name="georgia" class="interlanguage-link-target">ქართული</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ks mw-list-item"><a href="https://ks.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D9%97%D8%B3" title="روٗس — kašmiri" lang="ks" hreflang="ks" data-title="روٗس" data-language-autonym="कॉशुर / کٲشُر" data-language-local-name="kašmiri" class="interlanguage-link-target">कॉशुर / کٲشُر</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-csb mw-list-item"><a href="https://csb.wikipedia.org/wiki/Rusk%C3%B4" title="Ruskô — kašubi" lang="csb" hreflang="csb" data-title="Ruskô" data-language-autonym="Kaszëbsczi" data-language-local-name="kašubi" class="interlanguage-link-target">Kaszëbsczi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kk mw-list-item"><a href="https://kk.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%B5%D1%81%D0%B5%D0%B9" title="Ресей — kazakki" lang="kk" hreflang="kk" data-title="Ресей" data-language-autonym="Қазақша" data-language-local-name="kazakki" class="interlanguage-link-target">Қазақша</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kw mw-list-item"><a href="https://kw.wikipedia.org/wiki/Russi" title="Russi — korni" lang="kw" hreflang="kw" data-title="Russi" data-language-autonym="Kernowek" data-language-local-name="korni" class="interlanguage-link-target">Kernowek</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-rw mw-list-item"><a href="https://rw.wikipedia.org/wiki/Uburusiya" title="Uburusiya — ruanda" lang="rw" hreflang="rw" data-title="Uburusiya" data-language-autonym="Ikinyarwanda" data-language-local-name="ruanda" class="interlanguage-link-target">Ikinyarwanda</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ky mw-list-item"><a href="https://ky.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D1%80%D1%83%D1%81%D0%B8%D1%8F" title="Орусия — kirgiisi" lang="ky" hreflang="ky" data-title="Орусия" data-language-autonym="Кыргызча" data-language-local-name="kirgiisi" class="interlanguage-link-target">Кыргызча</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-rn mw-list-item"><a href="https://rn.wikipedia.org/wiki/Uburusiya" title="Uburusiya — rundi" lang="rn" hreflang="rn" data-title="Uburusiya" data-language-autonym="Ikirundi" data-language-local-name="rundi" class="interlanguage-link-target">Ikirundi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mrj mw-list-item"><a href="https://mrj.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B9" title="Россий — vuorimari" lang="mrj" hreflang="mrj" data-title="Россий" data-language-autonym="Кырык мары" data-language-local-name="vuorimari" class="interlanguage-link-target">Кырык мары</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sw mw-list-item"><a href="https://sw.wikipedia.org/wiki/Urusi" title="Urusi — swahili" lang="sw" hreflang="sw" data-title="Urusi" data-language-autonym="Kiswahili" data-language-local-name="swahili" class="interlanguage-link-target">Kiswahili</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kv mw-list-item"><a href="https://kv.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%87%D0%BC%D1%83" title="Рочму — komi" lang="kv" hreflang="kv" data-title="Рочму" data-language-autonym="Коми" data-language-local-name="komi" class="interlanguage-link-target">Коми</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kg mw-list-item"><a href="https://kg.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — kongo" lang="kg" hreflang="kg" data-title="Rusia" data-language-autonym="Kongo" data-language-local-name="kongo" class="interlanguage-link-target">Kongo</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-avk mw-list-item"><a href="https://avk.wikipedia.org/wiki/Rossia" title="Rossia — kotava" lang="avk" hreflang="avk" data-title="Rossia" data-language-autonym="Kotava" data-language-local-name="kotava" class="interlanguage-link-target">Kotava</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ht mw-list-item"><a href="https://ht.wikipedia.org/wiki/Risi" title="Risi — haiti" lang="ht" hreflang="ht" data-title="Risi" data-language-autonym="Kreyòl ayisyen" data-language-local-name="haiti" class="interlanguage-link-target">Kreyòl ayisyen</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gcr mw-list-item"><a href="https://gcr.wikipedia.org/wiki/Risi" title="Risi — Guianan Creole" lang="gcr" hreflang="gcr" data-title="Risi" data-language-autonym="Kriyòl gwiyannen" data-language-local-name="Guianan Creole" class="interlanguage-link-target">Kriyòl gwiyannen</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ku mw-list-item"><a href="https://ku.wikipedia.org/wiki/R%C3%BBsya" title="Rûsya — kurdi" lang="ku" hreflang="ku" data-title="Rûsya" data-language-autonym="Kurdî" data-language-local-name="kurdi" class="interlanguage-link-target">Kurdî</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lld mw-list-item"><a href="https://lld.wikipedia.org/wiki/Ruscia" title="Ruscia — Ladin" lang="lld" hreflang="lld" data-title="Ruscia" data-language-autonym="Ladin" data-language-local-name="Ladin" class="interlanguage-link-target">Ladin</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lad mw-list-item"><a href="https://lad.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — ladino" lang="lad" hreflang="lad" data-title="Rusia" data-language-autonym="Ladino" data-language-local-name="ladino" class="interlanguage-link-target">Ladino</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lbe mw-list-item"><a href="https://lbe.wikipedia.org/wiki/%D0%90%D1%8C%D1%80%D0%B0%D1%81%D0%B0%D1%82" title="Аьрасат — Lak" lang="lbe" hreflang="lbe" data-title="Аьрасат" data-language-autonym="Лакку" data-language-local-name="Lak" class="interlanguage-link-target">Лакку</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lo mw-list-item"><a href="https://lo.wikipedia.org/wiki/%E0%BA%9B%E0%BA%B0%E0%BB%80%E0%BA%97%E0%BA%94%E0%BA%A5%E0%BA%B1%E0%BA%94%E0%BB%80%E0%BA%8A%E0%BA%8D" title="ປະເທດລັດເຊຍ — lao" lang="lo" hreflang="lo" data-title="ປະເທດລັດເຊຍ" data-language-autonym="ລາວ" data-language-local-name="lao" class="interlanguage-link-target">ລາວ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-la mw-list-item"><a href="https://la.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — latina" lang="la" hreflang="la" data-title="Russia" data-language-autonym="Latina" data-language-local-name="latina" class="interlanguage-link-target">Latina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ltg mw-list-item"><a href="https://ltg.wikipedia.org/wiki/Kr%C4%ABveja" title="Krīveja — latgalli" lang="ltg" hreflang="ltg" data-title="Krīveja" data-language-autonym="Latgaļu" data-language-local-name="latgalli" class="interlanguage-link-target">Latgaļu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lv badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://lv.wikipedia.org/wiki/Krievija" title="Krievija — latvia" lang="lv" hreflang="lv" data-title="Krievija" data-language-autonym="Latviešu" data-language-local-name="latvia" class="interlanguage-link-target">Latviešu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-to mw-list-item"><a href="https://to.wikipedia.org/wiki/L%C5%ABsia" title="Lūsia — tonga" lang="to" hreflang="to" data-title="Lūsia" data-language-autonym="Lea faka-Tonga" data-language-local-name="tonga" class="interlanguage-link-target">Lea faka-Tonga</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lb mw-list-item"><a href="https://lb.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — luxemburg" lang="lb" hreflang="lb" data-title="Russland" data-language-autonym="Lëtzebuergesch" data-language-local-name="luxemburg" class="interlanguage-link-target">Lëtzebuergesch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lez mw-list-item"><a href="https://lez.wikipedia.org/wiki/%D0%A3%D1%80%D1%83%D1%81%D0%B0%D1%82" title="Урусат — lezgi" lang="lez" hreflang="lez" data-title="Урусат" data-language-autonym="Лезги" data-language-local-name="lezgi" class="interlanguage-link-target">Лезги</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lt mw-list-item"><a href="https://lt.wikipedia.org/wiki/Rusija" title="Rusija — liettua" lang="lt" hreflang="lt" data-title="Rusija" data-language-autonym="Lietuvių" data-language-local-name="liettua" class="interlanguage-link-target">Lietuvių</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nia mw-list-item"><a href="https://nia.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — nias" lang="nia" hreflang="nia" data-title="Rusia" data-language-autonym="Li Niha" data-language-local-name="nias" class="interlanguage-link-target">Li Niha</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lij mw-list-item"><a href="https://lij.wikipedia.org/wiki/R%C3%B9scia" title="Rùscia — liguuri" lang="lij" hreflang="lij" data-title="Rùscia" data-language-autonym="Ligure" data-language-local-name="liguuri" class="interlanguage-link-target">Ligure</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-li mw-list-item"><a href="https://li.wikipedia.org/wiki/R%C3%B3slandj" title="Róslandj — limburg" lang="li" hreflang="li" data-title="Róslandj" data-language-autonym="Limburgs" data-language-local-name="limburg" class="interlanguage-link-target">Limburgs</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ln mw-list-item"><a href="https://ln.wikipedia.org/wiki/Rus%C3%AD" title="Rusí — lingala" lang="ln" hreflang="ln" data-title="Rusí" data-language-autonym="Lingála" data-language-local-name="lingala" class="interlanguage-link-target">Lingála</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lfn mw-list-item"><a href="https://lfn.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — lingua franca nova" lang="lfn" hreflang="lfn" data-title="Rusia" data-language-autonym="Lingua Franca Nova" data-language-local-name="lingua franca nova" class="interlanguage-link-target">Lingua Franca Nova</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-olo mw-list-item"><a href="https://olo.wikipedia.org/wiki/Ven%27a" title="Ven'a — Livvi-Karelian" lang="olo" hreflang="olo" data-title="Ven'a" data-language-autonym="Livvinkarjala" data-language-local-name="Livvi-Karelian" class="interlanguage-link-target">Livvinkarjala</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-jbo mw-list-item"><a href="https://jbo.wikipedia.org/wiki/rukygu%27e" title="rukygu'e — lojban" lang="jbo" hreflang="jbo" data-title="rukygu'e" data-language-autonym="La .lojban." data-language-local-name="lojban" class="interlanguage-link-target">La .lojban.</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lg mw-list-item"><a href="https://lg.wikipedia.org/wiki/Rwasha" title="Rwasha — ganda" lang="lg" hreflang="lg" data-title="Rwasha" data-language-autonym="Luganda" data-language-local-name="ganda" class="interlanguage-link-target">Luganda</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lmo mw-list-item"><a href="https://lmo.wikipedia.org/wiki/R%C3%BCssia" title="Rüssia — lombardi" lang="lmo" hreflang="lmo" data-title="Rüssia" data-language-autonym="Lombard" data-language-local-name="lombardi" class="interlanguage-link-target">Lombard</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hu mw-list-item"><a href="https://hu.wikipedia.org/wiki/Oroszorsz%C3%A1g" title="Oroszország — unkari" lang="hu" hreflang="hu" data-title="Oroszország" data-language-autonym="Magyar" data-language-local-name="unkari" class="interlanguage-link-target">Magyar</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mai mw-list-item"><a href="https://mai.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A5%82%E0%A4%B8" title="रूस — maithili" lang="mai" hreflang="mai" data-title="रूस" data-language-autonym="मैथिली" data-language-local-name="maithili" class="interlanguage-link-target">मैथिली</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mk mw-list-item"><a href="https://mk.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D1%83%D1%81%D0%B8%D1%98%D0%B0" title="Русија — makedonia" lang="mk" hreflang="mk" data-title="Русија" data-language-autonym="Македонски" data-language-local-name="makedonia" class="interlanguage-link-target">Македонски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mg mw-list-item"><a href="https://mg.wikipedia.org/wiki/Rosia" title="Rosia — malagassi" lang="mg" hreflang="mg" data-title="Rosia" data-language-autonym="Malagasy" data-language-local-name="malagassi" class="interlanguage-link-target">Malagasy</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ml mw-list-item"><a href="https://ml.wikipedia.org/wiki/%E0%B4%B1%E0%B4%B7%E0%B5%8D%E0%B4%AF" title="റഷ്യ — malajalam" lang="ml" hreflang="ml" data-title="റഷ്യ" data-language-autonym="മലയാളം" data-language-local-name="malajalam" class="interlanguage-link-target">മലയാളം</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mt mw-list-item"><a href="https://mt.wikipedia.org/wiki/Russja" title="Russja — malta" lang="mt" hreflang="mt" data-title="Russja" data-language-autonym="Malti" data-language-local-name="malta" class="interlanguage-link-target">Malti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mi mw-list-item"><a href="https://mi.wikipedia.org/wiki/R%C5%ABhia" title="Rūhia — maori" lang="mi" hreflang="mi" data-title="Rūhia" data-language-autonym="Māori" data-language-local-name="maori" class="interlanguage-link-target">Māori</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mr mw-list-item"><a href="https://mr.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A4%B6%E0%A4%BF%E0%A4%AF%E0%A4%BE" title="रशिया — marathi" lang="mr" hreflang="mr" data-title="रशिया" data-language-autonym="मराठी" data-language-local-name="marathi" class="interlanguage-link-target">मराठी</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-xmf mw-list-item"><a href="https://xmf.wikipedia.org/wiki/%E1%83%A0%E1%83%A3%E1%83%A1%E1%83%94%E1%83%97%E1%83%98" title="რუსეთი — mingreli" lang="xmf" hreflang="xmf" data-title="რუსეთი" data-language-autonym="მარგალური" data-language-local-name="mingreli" class="interlanguage-link-target">მარგალური</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-arz mw-list-item"><a href="https://arz.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3%D9%8A%D8%A7" title="روسيا — egyptinarabia" lang="arz" hreflang="arz" data-title="روسيا" data-language-autonym="مصرى" data-language-local-name="egyptinarabia" class="interlanguage-link-target">مصرى</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mzn mw-list-item"><a href="https://mzn.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3%DB%8C%D9%87" title="روسیه — mazandarani" lang="mzn" hreflang="mzn" data-title="روسیه" data-language-autonym="مازِرونی" data-language-local-name="mazandarani" class="interlanguage-link-target">مازِرونی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mni mw-list-item"><a href="https://mni.wikipedia.org/wiki/%EA%AF%94%EA%AF%81%EA%AF%A4%EA%AF%8C%EA%AF%A5" title="ꯔꯁꯤꯌꯥ — manipuri" lang="mni" hreflang="mni" data-title="ꯔꯁꯤꯌꯥ" data-language-autonym="ꯃꯤꯇꯩ ꯂꯣꯟ" data-language-local-name="manipuri" class="interlanguage-link-target">ꯃꯤꯇꯩ ꯂꯣꯟ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-min mw-list-item"><a href="https://min.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — minangkabau" lang="min" hreflang="min" data-title="Rusia" data-language-autonym="Minangkabau" data-language-local-name="minangkabau" class="interlanguage-link-target">Minangkabau</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cdo mw-list-item"><a href="https://cdo.wikipedia.org/wiki/Ng%C3%B2%CC%A4-l%C3%B2%CC%A4-s%E1%B9%B3%CC%86" title="Ngò̤-lò̤-sṳ̆ — Mindong" lang="cdo" hreflang="cdo" data-title="Ngò̤-lò̤-sṳ̆" data-language-autonym="閩東語 / Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄" data-language-local-name="Mindong" class="interlanguage-link-target">閩東語 / Mìng-dĕ̤ng-ngṳ̄</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mwl mw-list-item"><a href="https://mwl.wikipedia.org/wiki/R%C3%BAssia" title="Rússia — mirandeesi" lang="mwl" hreflang="mwl" data-title="Rússia" data-language-autonym="Mirandés" data-language-local-name="mirandeesi" class="interlanguage-link-target">Mirandés</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mdf mw-list-item"><a href="https://mdf.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%8F_%D0%BC%D0%B0%D1%81%D1%82%D0%BE%D1%80" title="Россия мастор — mokša" lang="mdf" hreflang="mdf" data-title="Россия мастор" data-language-autonym="Мокшень" data-language-local-name="mokša" class="interlanguage-link-target">Мокшень</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mn badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://mn.wikipedia.org/wiki/%D0%9E%D1%80%D0%BE%D1%81" title="Орос — mongoli" lang="mn" hreflang="mn" data-title="Орос" data-language-autonym="Монгол" data-language-local-name="mongoli" class="interlanguage-link-target">Монгол</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-my mw-list-item"><a href="https://my.wikipedia.org/wiki/%E1%80%9B%E1%80%AF%E1%80%9B%E1%80%BE%E1%80%AC%E1%80%B8%E1%80%94%E1%80%AD%E1%80%AF%E1%80%84%E1%80%BA%E1%80%84%E1%80%B6" title="ရုရှားနိုင်ငံ — burma" lang="my" hreflang="my" data-title="ရုရှားနိုင်ငံ" data-language-autonym="မြန်မာဘာသာ" data-language-local-name="burma" class="interlanguage-link-target">မြန်မာဘာသာ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pcm mw-list-item"><a href="https://pcm.wikipedia.org/wiki/Rossia" title="Rossia — nigerianpidgin" lang="pcm" hreflang="pcm" data-title="Rossia" data-language-autonym="Naijá" data-language-local-name="nigerianpidgin" class="interlanguage-link-target">Naijá</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fj mw-list-item"><a href="https://fj.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — fidži" lang="fj" hreflang="fj" data-title="Rusia" data-language-autonym="Na Vosa Vakaviti" data-language-local-name="fidži" class="interlanguage-link-target">Na Vosa Vakaviti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nl mw-list-item"><a href="https://nl.wikipedia.org/wiki/Rusland" title="Rusland — hollanti" lang="nl" hreflang="nl" data-title="Rusland" data-language-autonym="Nederlands" data-language-local-name="hollanti" class="interlanguage-link-target">Nederlands</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nds-nl mw-list-item"><a href="https://nds-nl.wikipedia.org/wiki/Ruslaand" title="Ruslaand — alankomaidenalasaksa" lang="nds-NL" hreflang="nds-NL" data-title="Ruslaand" data-language-autonym="Nedersaksies" data-language-local-name="alankomaidenalasaksa" class="interlanguage-link-target">Nedersaksies</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ne mw-list-item"><a href="https://ne.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A5%81%E0%A4%B8" title="रुस — nepali" lang="ne" hreflang="ne" data-title="रुस" data-language-autonym="नेपाली" data-language-local-name="nepali" class="interlanguage-link-target">नेपाली</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-new mw-list-item"><a href="https://new.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A5%81%E0%A4%B8" title="रुस — newari" lang="new" hreflang="new" data-title="रुस" data-language-autonym="नेपाल भाषा" data-language-local-name="newari" class="interlanguage-link-target">नेपाल भाषा</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ja mw-list-item"><a href="https://ja.wikipedia.org/wiki/%E3%83%AD%E3%82%B7%E3%82%A2" title="ロシア — japani" lang="ja" hreflang="ja" data-title="ロシア" data-language-autonym="日本語" data-language-local-name="japani" class="interlanguage-link-target">日本語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nap mw-list-item"><a href="https://nap.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — napoli" lang="nap" hreflang="nap" data-title="Russia" data-language-autonym="Napulitano" data-language-local-name="napoli" class="interlanguage-link-target">Napulitano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nqo mw-list-item"><a href="https://nqo.wikipedia.org/wiki/%DF%8C%DF%AC%DF%99%DF%8C%DF%AC%DF%9B%DF%8C%DF%AB" title="ߌ߬ߙߌ߬ߛߌ߫ — n’ko" lang="nqo" hreflang="nqo" data-title="ߌ߬ߙߌ߬ߛߌ߫" data-language-autonym="ߒߞߏ" data-language-local-name="n’ko" class="interlanguage-link-target">ߒߞߏ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ce mw-list-item"><a href="https://ce.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8" title="Росси — tšetšeeni" lang="ce" hreflang="ce" data-title="Росси" data-language-autonym="Нохчийн" data-language-local-name="tšetšeeni" class="interlanguage-link-target">Нохчийн</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-frr mw-list-item"><a href="https://frr.wikipedia.org/wiki/Ruslun" title="Ruslun — pohjoisfriisi" lang="frr" hreflang="frr" data-title="Ruslun" data-language-autonym="Nordfriisk" data-language-local-name="pohjoisfriisi" class="interlanguage-link-target">Nordfriisk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pih mw-list-item"><a href="https://pih.wikipedia.org/wiki/Rusha" title="Rusha — Norfuk / Pitkern" lang="pih" hreflang="pih" data-title="Rusha" data-language-autonym="Norfuk / Pitkern" data-language-local-name="Norfuk / Pitkern" class="interlanguage-link-target">Norfuk / Pitkern</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-no badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://no.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — norjan bokmål" lang="nb" hreflang="nb" data-title="Russland" data-language-autonym="Norsk bokmål" data-language-local-name="norjan bokmål" class="interlanguage-link-target">Norsk bokmål</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nn mw-list-item"><a href="https://nn.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — norjan nynorsk" lang="nn" hreflang="nn" data-title="Russland" data-language-autonym="Norsk nynorsk" data-language-local-name="norjan nynorsk" class="interlanguage-link-target">Norsk nynorsk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nrm mw-list-item"><a href="https://nrm.wikipedia.org/wiki/Russie" title="Russie — Norman" lang="nrf" hreflang="nrf" data-title="Russie" data-language-autonym="Nouormand" data-language-local-name="Norman" class="interlanguage-link-target">Nouormand</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nov mw-list-item"><a href="https://nov.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — novial" lang="nov" hreflang="nov" data-title="Rusia" data-language-autonym="Novial" data-language-local-name="novial" class="interlanguage-link-target">Novial</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-oc mw-list-item"><a href="https://oc.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — oksitaani" lang="oc" hreflang="oc" data-title="Russia" data-language-autonym="Occitan" data-language-local-name="oksitaani" class="interlanguage-link-target">Occitan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mhr mw-list-item"><a href="https://mhr.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D0%B9" title="Россий — Eastern Mari" lang="mhr" hreflang="mhr" data-title="Россий" data-language-autonym="Олык марий" data-language-local-name="Eastern Mari" class="interlanguage-link-target">Олык марий</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-or mw-list-item"><a href="https://or.wikipedia.org/wiki/%E0%AC%8B%E0%AC%B7%E0%AC%BF%E0%AC%86" title="ଋଷିଆ — orija" lang="or" hreflang="or" data-title="ଋଷିଆ" data-language-autonym="ଓଡ଼ିଆ" data-language-local-name="orija" class="interlanguage-link-target">ଓଡ଼ିଆ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-om mw-list-item"><a href="https://om.wikipedia.org/wiki/Raashiyaa" title="Raashiyaa — oromo" lang="om" hreflang="om" data-title="Raashiyaa" data-language-autonym="Oromoo" data-language-local-name="oromo" class="interlanguage-link-target">Oromoo</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uz mw-list-item"><a href="https://uz.wikipedia.org/wiki/Rossiya" title="Rossiya — uzbekki" lang="uz" hreflang="uz" data-title="Rossiya" data-language-autonym="Oʻzbekcha / ўзбекча" data-language-local-name="uzbekki" class="interlanguage-link-target">Oʻzbekcha / ўзбекча</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pa mw-list-item"><a href="https://pa.wikipedia.org/wiki/%E0%A8%B0%E0%A9%82%E0%A8%B8" title="ਰੂਸ — pandžabi" lang="pa" hreflang="pa" data-title="ਰੂਸ" data-language-autonym="ਪੰਜਾਬੀ" data-language-local-name="pandžabi" class="interlanguage-link-target">ਪੰਜਾਬੀ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pi mw-list-item"><a href="https://pi.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A5%82%E0%A4%B8" title="रूस — paali" lang="pi" hreflang="pi" data-title="रूस" data-language-autonym="पालि" data-language-local-name="paali" class="interlanguage-link-target">पालि</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pfl mw-list-item"><a href="https://pfl.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — pfaltsi" lang="pfl" hreflang="pfl" data-title="Russland" data-language-autonym="Pälzisch" data-language-local-name="pfaltsi" class="interlanguage-link-target">Pälzisch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pag mw-list-item"><a href="https://pag.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — pangasinan" lang="pag" hreflang="pag" data-title="Rusia" data-language-autonym="Pangasinan" data-language-local-name="pangasinan" class="interlanguage-link-target">Pangasinan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ami mw-list-item"><a href="https://ami.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — Amis" lang="ami" hreflang="ami" data-title="Russia" data-language-autonym="Pangcah" data-language-local-name="Amis" class="interlanguage-link-target">Pangcah</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pnb mw-list-item"><a href="https://pnb.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3" title="روس — Western Punjabi" lang="pnb" hreflang="pnb" data-title="روس" data-language-autonym="پنجابی" data-language-local-name="Western Punjabi" class="interlanguage-link-target">پنجابی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-blk mw-list-item"><a href="https://blk.wikipedia.org/wiki/%E1%80%9B%E1%80%9E%E1%80%BB%E1%80%AC%E1%80%B8%E1%80%81%E1%80%99%E1%80%BA%E1%80%B8%E1%80%91%E1%80%AE" title="ရသျားခမ်းထီ — Pa'O" lang="blk" hreflang="blk" data-title="ရသျားခမ်းထီ" data-language-autonym="ပအိုဝ်ႏဘာႏသာႏ" data-language-local-name="Pa'O" class="interlanguage-link-target">ပအိုဝ်ႏဘာႏသာႏ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pap mw-list-item"><a href="https://pap.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — papiamentu" lang="pap" hreflang="pap" data-title="Rusia" data-language-autonym="Papiamentu" data-language-local-name="papiamentu" class="interlanguage-link-target">Papiamentu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ps mw-list-item"><a href="https://ps.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3%DB%8C%D9%87" title="روسیه — paštu" lang="ps" hreflang="ps" data-title="روسیه" data-language-autonym="پښتو" data-language-local-name="paštu" class="interlanguage-link-target">پښتو</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-jam mw-list-item"><a href="https://jam.wikipedia.org/wiki/Rosha" title="Rosha — jamaikankreolienglanti" lang="jam" hreflang="jam" data-title="Rosha" data-language-autonym="Patois" data-language-local-name="jamaikankreolienglanti" class="interlanguage-link-target">Patois</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-koi mw-list-item"><a href="https://koi.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%87%D0%BC%D1%83" title="Рочму — komipermjakki" lang="koi" hreflang="koi" data-title="Рочму" data-language-autonym="Перем коми" data-language-local-name="komipermjakki" class="interlanguage-link-target">Перем коми</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-km mw-list-item"><a href="https://km.wikipedia.org/wiki/%E1%9E%9A%E1%9E%BB%E1%9E%9F%E1%9F%92%E1%9E%9F%E1%9F%8A%E1%9E%B8" title="រុស្ស៊ី — khmer" lang="km" hreflang="km" data-title="រុស្ស៊ី" data-language-autonym="ភាសាខ្មែរ" data-language-local-name="khmer" class="interlanguage-link-target">ភាសាខ្មែរ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-shn mw-list-item"><a href="https://shn.wikipedia.org/wiki/%E1%80%99%E1%80%AD%E1%80%B0%E1%80%84%E1%80%BA%E1%80%B8%E1%80%9B%E1%80%90%E1%80%BA%E1%82%88%E1%80%9E%E1%80%BB%E1%82%83%E1%80%B8" title="မိူင်းရတ်ႈသျႃး — shan" lang="shn" hreflang="shn" data-title="မိူင်းရတ်ႈသျႃး" data-language-autonym="ၽႃႇသႃႇတႆး " data-language-local-name="shan" class="interlanguage-link-target">ၽႃႇသႃႇတႆး </a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mnw mw-list-item"><a href="https://mnw.wikipedia.org/wiki/%E1%80%9B%E1%80%AF%E1%80%9B%E1%80%BE%E1%80%AC" title="ရုရှာ — Mon" lang="mnw" hreflang="mnw" data-title="ရုရှာ" data-language-autonym="ဘာသာမန်" data-language-local-name="Mon" class="interlanguage-link-target">ဘာသာမန်</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pcd mw-list-item"><a href="https://pcd.wikipedia.org/wiki/Russie" title="Russie — picardi" lang="pcd" hreflang="pcd" data-title="Russie" data-language-autonym="Picard" data-language-local-name="picardi" class="interlanguage-link-target">Picard</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pms mw-list-item"><a href="https://pms.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — piemonte" lang="pms" hreflang="pms" data-title="Russia" data-language-autonym="Piemontèis" data-language-local-name="piemonte" class="interlanguage-link-target">Piemontèis</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nds mw-list-item"><a href="https://nds.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — alasaksa" lang="nds" hreflang="nds" data-title="Russland" data-language-autonym="Plattdüütsch" data-language-local-name="alasaksa" class="interlanguage-link-target">Plattdüütsch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pl mw-list-item"><a href="https://pl.wikipedia.org/wiki/Rosja" title="Rosja — puola" lang="pl" hreflang="pl" data-title="Rosja" data-language-autonym="Polski" data-language-local-name="puola" class="interlanguage-link-target">Polski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pnt mw-list-item"><a href="https://pnt.wikipedia.org/wiki/%CE%A1%CE%BF%CF%85%CF%83%CE%AF%CE%B1" title="Ρουσία — pontoksenkreikka" lang="pnt" hreflang="pnt" data-title="Ρουσία" data-language-autonym="Ποντιακά" data-language-local-name="pontoksenkreikka" class="interlanguage-link-target">Ποντιακά</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pt badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://pt.wikipedia.org/wiki/R%C3%BAssia" title="Rússia — portugali" lang="pt" hreflang="pt" data-title="Rússia" data-language-autonym="Português" data-language-local-name="portugali" class="interlanguage-link-target">Português</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kaa mw-list-item"><a href="https://kaa.wikipedia.org/wiki/Rossiya" title="Rossiya — karakalpakki" lang="kaa" hreflang="kaa" data-title="Rossiya" data-language-autonym="Qaraqalpaqsha" data-language-local-name="karakalpakki" class="interlanguage-link-target">Qaraqalpaqsha</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-crh mw-list-item"><a href="https://crh.wikipedia.org/wiki/Rusiye" title="Rusiye — krimintataari" lang="crh" hreflang="crh" data-title="Rusiye" data-language-autonym="Qırımtatarca" data-language-local-name="krimintataari" class="interlanguage-link-target">Qırımtatarca</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ty mw-list-item"><a href="https://ty.wikipedia.org/wiki/R%C5%ABtia" title="Rūtia — tahiti" lang="ty" hreflang="ty" data-title="Rūtia" data-language-autonym="Reo tahiti" data-language-local-name="tahiti" class="interlanguage-link-target">Reo tahiti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ksh mw-list-item"><a href="https://ksh.wikipedia.org/wiki/Russland" title="Russland — kölsch" lang="ksh" hreflang="ksh" data-title="Russland" data-language-autonym="Ripoarisch" data-language-local-name="kölsch" class="interlanguage-link-target">Ripoarisch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ro mw-list-item"><a href="https://ro.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — romania" lang="ro" hreflang="ro" data-title="Rusia" data-language-autonym="Română" data-language-local-name="romania" class="interlanguage-link-target">Română</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-rmy mw-list-item"><a href="https://rmy.wikipedia.org/wiki/Rusiya" title="Rusiya — Vlax Romani" lang="rmy" hreflang="rmy" data-title="Rusiya" data-language-autonym="Romani čhib" data-language-local-name="Vlax Romani" class="interlanguage-link-target">Romani čhib</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-rm mw-list-item"><a href="https://rm.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — retoromaani" lang="rm" hreflang="rm" data-title="Russia" data-language-autonym="Rumantsch" data-language-local-name="retoromaani" class="interlanguage-link-target">Rumantsch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-qu mw-list-item"><a href="https://qu.wikipedia.org/wiki/Rusya" title="Rusya — ketšua" lang="qu" hreflang="qu" data-title="Rusya" data-language-autonym="Runa Simi" data-language-local-name="ketšua" class="interlanguage-link-target">Runa Simi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-rue mw-list-item"><a href="https://rue.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%96%D1%8F" title="Росія — ruteeni" lang="rue" hreflang="rue" data-title="Росія" data-language-autonym="Русиньскый" data-language-local-name="ruteeni" class="interlanguage-link-target">Русиньскый</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ru mw-list-item"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%8F" title="Россия — venäjä" lang="ru" hreflang="ru" data-title="Россия" data-language-autonym="Русский" data-language-local-name="venäjä" class="interlanguage-link-target">Русский</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sah mw-list-item"><a href="https://sah.wikipedia.org/wiki/%D0%90%D1%80%D0%B0%D1%81%D1%81%D1%8B%D1%8B%D0%B9%D0%B0" title="Арассыыйа — jakuutti" lang="sah" hreflang="sah" data-title="Арассыыйа" data-language-autonym="Саха тыла" data-language-local-name="jakuutti" class="interlanguage-link-target">Саха тыла</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-szy mw-list-item"><a href="https://szy.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — Sakizaya" lang="szy" hreflang="szy" data-title="Russia" data-language-autonym="Sakizaya" data-language-local-name="Sakizaya" class="interlanguage-link-target">Sakizaya</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sa mw-list-item"><a href="https://sa.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B0%E0%A4%BE%E0%A4%B8%E0%A5%8D%E0%A4%AF%E0%A4%BE" title="रास्या — sanskrit" lang="sa" hreflang="sa" data-title="रास्या" data-language-autonym="संस्कृतम्" data-language-local-name="sanskrit" class="interlanguage-link-target">संस्कृतम्</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sg mw-list-item"><a href="https://sg.wikipedia.org/wiki/Rus%C3%AFi" title="Rusïi — sango" lang="sg" hreflang="sg" data-title="Rusïi" data-language-autonym="Sängö" data-language-local-name="sango" class="interlanguage-link-target">Sängö</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sat mw-list-item"><a href="https://sat.wikipedia.org/wiki/%E1%B1%A8%E1%B1%9F%E1%B1%A5%E1%B1%A4%E1%B1%AD%E1%B1%9F" title="ᱨᱟᱥᱤᱭᱟ — santali" lang="sat" hreflang="sat" data-title="ᱨᱟᱥᱤᱭᱟ" data-language-autonym="ᱥᱟᱱᱛᱟᱲᱤ" data-language-local-name="santali" class="interlanguage-link-target">ᱥᱟᱱᱛᱟᱲᱤ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-skr mw-list-item"><a href="https://skr.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3" title="روس — saraiki" lang="skr" hreflang="skr" data-title="روس" data-language-autonym="سرائیکی" data-language-local-name="saraiki" class="interlanguage-link-target">سرائیکی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sc mw-list-item"><a href="https://sc.wikipedia.org/wiki/R%C3%B9ssia" title="Rùssia — sardi" lang="sc" hreflang="sc" data-title="Rùssia" data-language-autonym="Sardu" data-language-local-name="sardi" class="interlanguage-link-target">Sardu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sco mw-list-item"><a href="https://sco.wikipedia.org/wiki/Roushie" title="Roushie — skotti" lang="sco" hreflang="sco" data-title="Roushie" data-language-autonym="Scots" data-language-local-name="skotti" class="interlanguage-link-target">Scots</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-trv mw-list-item"><a href="https://trv.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — taroko" lang="trv" hreflang="trv" data-title="Russia" data-language-autonym="Seediq" data-language-local-name="taroko" class="interlanguage-link-target">Seediq</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-stq mw-list-item"><a href="https://stq.wikipedia.org/wiki/Ruslound" title="Ruslound — saterlandinfriisi" lang="stq" hreflang="stq" data-title="Ruslound" data-language-autonym="Seeltersk" data-language-local-name="saterlandinfriisi" class="interlanguage-link-target">Seeltersk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-st mw-list-item"><a href="https://st.wikipedia.org/wiki/Rashea" title="Rashea — eteläsotho" lang="st" hreflang="st" data-title="Rashea" data-language-autonym="Sesotho" data-language-local-name="eteläsotho" class="interlanguage-link-target">Sesotho</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nso mw-list-item"><a href="https://nso.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — pohjoissotho" lang="nso" hreflang="nso" data-title="Russia" data-language-autonym="Sesotho sa Leboa" data-language-local-name="pohjoissotho" class="interlanguage-link-target">Sesotho sa Leboa</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tn mw-list-item"><a href="https://tn.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — tswana" lang="tn" hreflang="tn" data-title="Russia" data-language-autonym="Setswana" data-language-local-name="tswana" class="interlanguage-link-target">Setswana</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sq mw-list-item"><a href="https://sq.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — albania" lang="sq" hreflang="sq" data-title="Rusia" data-language-autonym="Shqip" data-language-local-name="albania" class="interlanguage-link-target">Shqip</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-scn badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://scn.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — sisilia" lang="scn" hreflang="scn" data-title="Russia" data-language-autonym="Sicilianu" data-language-local-name="sisilia" class="interlanguage-link-target">Sicilianu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-si mw-list-item"><a href="https://si.wikipedia.org/wiki/%E0%B6%BB%E0%B7%94%E0%B7%83%E0%B7%92%E0%B6%BA%E0%B7%8F%E0%B7%80" title="රුසියාව — sinhala" lang="si" hreflang="si" data-title="රුසියාව" data-language-autonym="සිංහල" data-language-local-name="sinhala" class="interlanguage-link-target">සිංහල</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-simple mw-list-item"><a href="https://simple.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — Simple English" lang="en-simple" hreflang="en-simple" data-title="Russia" data-language-autonym="Simple English" data-language-local-name="Simple English" class="interlanguage-link-target">Simple English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sd mw-list-item"><a href="https://sd.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3" title="روس — sindhi" lang="sd" hreflang="sd" data-title="روس" data-language-autonym="سنڌي" data-language-local-name="sindhi" class="interlanguage-link-target">سنڌي</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ss mw-list-item"><a href="https://ss.wikipedia.org/wiki/IRashiya" title="IRashiya — swazi" lang="ss" hreflang="ss" data-title="IRashiya" data-language-autonym="SiSwati" data-language-local-name="swazi" class="interlanguage-link-target">SiSwati</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sk mw-list-item"><a href="https://sk.wikipedia.org/wiki/Rusko" title="Rusko — slovakki" lang="sk" hreflang="sk" data-title="Rusko" data-language-autonym="Slovenčina" data-language-local-name="slovakki" class="interlanguage-link-target">Slovenčina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sl mw-list-item"><a href="https://sl.wikipedia.org/wiki/Rusija" title="Rusija — sloveeni" lang="sl" hreflang="sl" data-title="Rusija" data-language-autonym="Slovenščina" data-language-local-name="sloveeni" class="interlanguage-link-target">Slovenščina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cu mw-list-item"><a href="https://cu.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D1%A1%D1%81%D1%97%EA%99%97" title="Рѡсїꙗ — kirkkoslaavi" lang="cu" hreflang="cu" data-title="Рѡсїꙗ" data-language-autonym="Словѣньскъ / ⰔⰎⰑⰂⰡⰐⰠⰔⰍⰟ" data-language-local-name="kirkkoslaavi" class="interlanguage-link-target">Словѣньскъ / ⰔⰎⰑⰂⰡⰐⰠⰔⰍⰟ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-szl mw-list-item"><a href="https://szl.wikipedia.org/wiki/Rusyjo" title="Rusyjo — sleesia" lang="szl" hreflang="szl" data-title="Rusyjo" data-language-autonym="Ślůnski" data-language-local-name="sleesia" class="interlanguage-link-target">Ślůnski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-so mw-list-item"><a href="https://so.wikipedia.org/wiki/Ruushka" title="Ruushka — somali" lang="so" hreflang="so" data-title="Ruushka" data-language-autonym="Soomaaliga" data-language-local-name="somali" class="interlanguage-link-target">Soomaaliga</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ckb mw-list-item"><a href="https://ckb.wikipedia.org/wiki/%DA%95%D9%88%D9%88%D8%B3%DB%8C%D8%A7" title="ڕووسیا — soranî" lang="ckb" hreflang="ckb" data-title="ڕووسیا" data-language-autonym="کوردی" data-language-local-name="soranî" class="interlanguage-link-target">کوردی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-srn mw-list-item"><a href="https://srn.wikipedia.org/wiki/Rusland" title="Rusland — sranan" lang="srn" hreflang="srn" data-title="Rusland" data-language-autonym="Sranantongo" data-language-local-name="sranan" class="interlanguage-link-target">Sranantongo</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sr mw-list-item"><a href="https://sr.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D1%83%D1%81%D0%B8%D1%98%D0%B0" title="Русија — serbia" lang="sr" hreflang="sr" data-title="Русија" data-language-autonym="Српски / srpski" data-language-local-name="serbia" class="interlanguage-link-target">Српски / srpski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sh mw-list-item"><a href="https://sh.wikipedia.org/wiki/Rusija" title="Rusija — serbokroaatti" lang="sh" hreflang="sh" data-title="Rusija" data-language-autonym="Srpskohrvatski / српскохрватски" data-language-local-name="serbokroaatti" class="interlanguage-link-target">Srpskohrvatski / српскохрватски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-su mw-list-item"><a href="https://su.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — sunda" lang="su" hreflang="su" data-title="Rusia" data-language-autonym="Sunda" data-language-local-name="sunda" class="interlanguage-link-target">Sunda</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sv mw-list-item"><a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Ryssland" title="Ryssland — ruotsi" lang="sv" hreflang="sv" data-title="Ryssland" data-language-autonym="Svenska" data-language-local-name="ruotsi" class="interlanguage-link-target">Svenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-shi mw-list-item"><a href="https://shi.wikipedia.org/wiki/Rusya" title="Rusya — tašelhit" lang="shi" hreflang="shi" data-title="Rusya" data-language-autonym="Taclḥit" data-language-local-name="tašelhit" class="interlanguage-link-target">Taclḥit</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tl mw-list-item"><a href="https://tl.wikipedia.org/wiki/Rusya" title="Rusya — tagalog" lang="tl" hreflang="tl" data-title="Rusya" data-language-autonym="Tagalog" data-language-local-name="tagalog" class="interlanguage-link-target">Tagalog</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ta mw-list-item"><a href="https://ta.wikipedia.org/wiki/%E0%AE%89%E0%AE%B0%E0%AF%81%E0%AE%9A%E0%AE%BF%E0%AE%AF%E0%AE%BE" title="உருசியா — tamili" lang="ta" hreflang="ta" data-title="உருசியா" data-language-autonym="தமிழ்" data-language-local-name="tamili" class="interlanguage-link-target">தமிழ்</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kab mw-list-item"><a href="https://kab.wikipedia.org/wiki/Rusya" title="Rusya — kabyyli" lang="kab" hreflang="kab" data-title="Rusya" data-language-autonym="Taqbaylit" data-language-local-name="kabyyli" class="interlanguage-link-target">Taqbaylit</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-roa-tara mw-list-item"><a href="https://roa-tara.wikipedia.org/wiki/Russie" title="Russie — Tarantino" lang="nap-x-tara" hreflang="nap-x-tara" data-title="Russie" data-language-autonym="Tarandíne" data-language-local-name="Tarantino" class="interlanguage-link-target">Tarandíne</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tt badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://tt.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%8F" title="Россия — tataari" lang="tt" hreflang="tt" data-title="Россия" data-language-autonym="Татарча / tatarça" data-language-local-name="tataari" class="interlanguage-link-target">Татарча / tatarça</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tay mw-list-item"><a href="https://tay.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — Tayal" lang="tay" hreflang="tay" data-title="Russia" data-language-autonym="Tayal" data-language-local-name="Tayal" class="interlanguage-link-target">Tayal</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-te mw-list-item"><a href="https://te.wikipedia.org/wiki/%E0%B0%B0%E0%B0%B7%E0%B1%8D%E0%B0%AF%E0%B0%BE" title="రష్యా — telugu" lang="te" hreflang="te" data-title="రష్యా" data-language-autonym="తెలుగు" data-language-local-name="telugu" class="interlanguage-link-target">తెలుగు</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tet mw-list-item"><a href="https://tet.wikipedia.org/wiki/R%C3%BAsia" title="Rúsia — tetum" lang="tet" hreflang="tet" data-title="Rúsia" data-language-autonym="Tetun" data-language-local-name="tetum" class="interlanguage-link-target">Tetun</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-din mw-list-item"><a href="https://din.wikipedia.org/wiki/Ruccia" title="Ruccia — dinka" lang="din" hreflang="din" data-title="Ruccia" data-language-autonym="Thuɔŋjäŋ" data-language-local-name="dinka" class="interlanguage-link-target">Thuɔŋjäŋ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-th mw-list-item"><a href="https://th.wikipedia.org/wiki/%E0%B8%9B%E0%B8%A3%E0%B8%B0%E0%B9%80%E0%B8%97%E0%B8%A8%E0%B8%A3%E0%B8%B1%E0%B8%AA%E0%B9%80%E0%B8%8B%E0%B8%B5%E0%B8%A2" title="ประเทศรัสเซีย — thai" lang="th" hreflang="th" data-title="ประเทศรัสเซีย" data-language-autonym="ไทย" data-language-local-name="thai" class="interlanguage-link-target">ไทย</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vi mw-list-item"><a href="https://vi.wikipedia.org/wiki/Nga" title="Nga — vietnam" lang="vi" hreflang="vi" data-title="Nga" data-language-autonym="Tiếng Việt" data-language-local-name="vietnam" class="interlanguage-link-target">Tiếng Việt</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ti mw-list-item"><a href="https://ti.wikipedia.org/wiki/%E1%88%A9%E1%88%B5%E1%8B%AB" title="ሩስያ — tigrinja" lang="ti" hreflang="ti" data-title="ሩስያ" data-language-autonym="ትግርኛ" data-language-local-name="tigrinja" class="interlanguage-link-target">ትግርኛ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tg mw-list-item"><a href="https://tg.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D1%83%D1%81%D0%B8%D1%8F" title="Русия — tadžikki" lang="tg" hreflang="tg" data-title="Русия" data-language-autonym="Тоҷикӣ" data-language-local-name="tadžikki" class="interlanguage-link-target">Тоҷикӣ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tpi mw-list-item"><a href="https://tpi.wikipedia.org/wiki/Rasia" title="Rasia — tok-pisin" lang="tpi" hreflang="tpi" data-title="Rasia" data-language-autonym="Tok Pisin" data-language-local-name="tok-pisin" class="interlanguage-link-target">Tok Pisin</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-chr mw-list-item"><a href="https://chr.wikipedia.org/wiki/%E1%8F%B2%E1%8F%82%E1%8E%A2" title="ᏲᏂᎢ — cherokee" lang="chr" hreflang="chr" data-title="ᏲᏂᎢ" data-language-autonym="ᏣᎳᎩ" data-language-local-name="cherokee" class="interlanguage-link-target">ᏣᎳᎩ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-chy mw-list-item"><a href="https://chy.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — cheyenne" lang="chy" hreflang="chy" data-title="Russia" data-language-autonym="Tsetsêhestâhese" data-language-local-name="cheyenne" class="interlanguage-link-target">Tsetsêhestâhese</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ve mw-list-item"><a href="https://ve.wikipedia.org/wiki/Rashia" title="Rashia — venda" lang="ve" hreflang="ve" data-title="Rashia" data-language-autonym="Tshivenda" data-language-local-name="venda" class="interlanguage-link-target">Tshivenda</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tcy mw-list-item"><a href="https://tcy.wikipedia.org/wiki/%E0%B2%B0%E0%B2%B7%E0%B3%8D%E0%B2%AF%E0%B2%BE" title="ರಷ್ಯಾ — tulu" lang="tcy" hreflang="tcy" data-title="ರಷ್ಯಾ" data-language-autonym="ತುಳು" data-language-local-name="tulu" class="interlanguage-link-target">ತುಳು</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tr mw-list-item"><a href="https://tr.wikipedia.org/wiki/Rusya" title="Rusya — turkki" lang="tr" hreflang="tr" data-title="Rusya" data-language-autonym="Türkçe" data-language-local-name="turkki" class="interlanguage-link-target">Türkçe</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tk mw-list-item"><a href="https://tk.wikipedia.org/wiki/Russi%C3%BDa" title="Russiýa — turkmeeni" lang="tk" hreflang="tk" data-title="Russiýa" data-language-autonym="Türkmençe" data-language-local-name="turkmeeni" class="interlanguage-link-target">Türkmençe</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tw mw-list-item"><a href="https://tw.wikipedia.org/wiki/Russia" title="Russia — twi" lang="tw" hreflang="tw" data-title="Russia" data-language-autonym="Twi" data-language-local-name="twi" class="interlanguage-link-target">Twi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kcg mw-list-item"><a href="https://kcg.wikipedia.org/wiki/Roshya" title="Roshya — tyap" lang="kcg" hreflang="kcg" data-title="Roshya" data-language-autonym="Tyap" data-language-local-name="tyap" class="interlanguage-link-target">Tyap</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tyv mw-list-item"><a href="https://tyv.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%8F" title="Россия — tuva" lang="tyv" hreflang="tyv" data-title="Россия" data-language-autonym="Тыва дыл" data-language-local-name="tuva" class="interlanguage-link-target">Тыва дыл</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-udm mw-list-item"><a href="https://udm.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%81%D0%B8%D1%8F" title="Россия — udmurtti" lang="udm" hreflang="udm" data-title="Россия" data-language-autonym="Удмурт" data-language-local-name="udmurtti" class="interlanguage-link-target">Удмурт</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uk mw-list-item"><a href="https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%A0%D0%BE%D1%81%D1%96%D1%8F" title="Росія — ukraina" lang="uk" hreflang="uk" data-title="Росія" data-language-autonym="Українська" data-language-local-name="ukraina" class="interlanguage-link-target">Українська</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ur mw-list-item"><a href="https://ur.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3" title="روس — urdu" lang="ur" hreflang="ur" data-title="روس" data-language-autonym="اردو" data-language-local-name="urdu" class="interlanguage-link-target">اردو</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ug mw-list-item"><a href="https://ug.wikipedia.org/wiki/%D8%B1%D9%88%D8%B3%D9%89%D9%8A%DB%95" title="روسىيە — uiguuri" lang="ug" hreflang="ug" data-title="روسىيە" data-language-autonym="ئۇيغۇرچە / Uyghurche" data-language-local-name="uiguuri" class="interlanguage-link-target">ئۇيغۇرچە / Uyghurche</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-za mw-list-item"><a href="https://za.wikipedia.org/wiki/Ngozlozswh" title="Ngozlozswh — zhuang" lang="za" hreflang="za" data-title="Ngozlozswh" data-language-autonym="Vahcuengh" data-language-local-name="zhuang" class="interlanguage-link-target">Vahcuengh</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vec mw-list-item"><a href="https://vec.wikipedia.org/wiki/R%C3%B9sia" title="Rùsia — venetsia" lang="vec" hreflang="vec" data-title="Rùsia" data-language-autonym="Vèneto" data-language-local-name="venetsia" class="interlanguage-link-target">Vèneto</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vep mw-list-item"><a href="https://vep.wikipedia.org/wiki/Ven%C3%A4ma" title="Venäma — vepsä" lang="vep" hreflang="vep" data-title="Venäma" data-language-autonym="Vepsän kel’" data-language-local-name="vepsä" class="interlanguage-link-target">Vepsän kel’</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vo mw-list-item"><a href="https://vo.wikipedia.org/wiki/Rus%C3%A4n" title="Rusän — volapük" lang="vo" hreflang="vo" data-title="Rusän" data-language-autonym="Volapük" data-language-local-name="volapük" class="interlanguage-link-target">Volapük</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fiu-vro mw-list-item"><a href="https://fiu-vro.wikipedia.org/wiki/Vinnemaa" title="Vinnemaa — võro" lang="vro" hreflang="vro" data-title="Vinnemaa" data-language-autonym="Võro" data-language-local-name="võro" class="interlanguage-link-target">Võro</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-wa mw-list-item"><a href="https://wa.wikipedia.org/wiki/R%C3%BBsseye" title="Rûsseye — valloni" lang="wa" hreflang="wa" data-title="Rûsseye" data-language-autonym="Walon" data-language-local-name="valloni" class="interlanguage-link-target">Walon</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-classical mw-list-item"><a href="https://zh-classical.wikipedia.org/wiki/%E4%BF%84%E7%BE%85%E6%96%AF" title="俄羅斯 — klassinen kiina" lang="lzh" hreflang="lzh" data-title="俄羅斯" data-language-autonym="文言" data-language-local-name="klassinen kiina" class="interlanguage-link-target">文言</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vls mw-list-item"><a href="https://vls.wikipedia.org/wiki/Rusland" title="Rusland — länsiflaami" lang="vls" hreflang="vls" data-title="Rusland" data-language-autonym="West-Vlams" data-language-local-name="länsiflaami" class="interlanguage-link-target">West-Vlams</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-war mw-list-item"><a href="https://war.wikipedia.org/wiki/Rusya" title="Rusya — waray" lang="war" hreflang="war" data-title="Rusya" data-language-autonym="Winaray" data-language-local-name="waray" class="interlanguage-link-target">Winaray</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-wo mw-list-item"><a href="https://wo.wikipedia.org/wiki/Riisi" title="Riisi — wolof" lang="wo" hreflang="wo" data-title="Riisi" data-language-autonym="Wolof" data-language-local-name="wolof" class="interlanguage-link-target">Wolof</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-wuu mw-list-item"><a href="https://wuu.wikipedia.org/wiki/%E4%BF%84%E7%BD%97%E6%96%AF" title="俄罗斯 — wu-kiina" lang="wuu" hreflang="wuu" data-title="俄罗斯" data-language-autonym="吴语" data-language-local-name="wu-kiina" class="interlanguage-link-target">吴语</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ts mw-list-item"><a href="https://ts.wikipedia.org/wiki/Rhaxiya" title="Rhaxiya — tsonga" lang="ts" hreflang="ts" data-title="Rhaxiya" data-language-autonym="Xitsonga" data-language-local-name="tsonga" class="interlanguage-link-target">Xitsonga</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-yi mw-list-item"><a href="https://yi.wikipedia.org/wiki/%D7%A8%D7%95%D7%A1%D7%9C%D7%90%D7%A0%D7%93" title="רוסלאנד — jiddiš" lang="yi" hreflang="yi" data-title="רוסלאנד" data-language-autonym="ייִדיש" data-language-local-name="jiddiš" class="interlanguage-link-target">ייִדיש</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-yo mw-list-item"><a href="https://yo.wikipedia.org/wiki/R%E1%BB%8D%CC%81s%C3%AD%C3%A0" title="Rọ́síà — joruba" lang="yo" hreflang="yo" data-title="Rọ́síà" data-language-autonym="Yorùbá" data-language-local-name="joruba" class="interlanguage-link-target">Yorùbá</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-yue mw-list-item"><a href="https://zh-yue.wikipedia.org/wiki/%E4%BF%84%E7%BE%85%E6%96%AF" title="俄羅斯 — kantoninkiina" lang="yue" hreflang="yue" data-title="俄羅斯" data-language-autonym="粵語" data-language-local-name="kantoninkiina" class="interlanguage-link-target">粵語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-diq mw-list-item"><a href="https://diq.wikipedia.org/wiki/Rusya" title="Rusya — Zazaki" lang="diq" hreflang="diq" data-title="Rusya" data-language-autonym="Zazaki" data-language-local-name="Zazaki" class="interlanguage-link-target">Zazaki</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zea mw-list-item"><a href="https://zea.wikipedia.org/wiki/Rusland" title="Rusland — seelanti" lang="zea" hreflang="zea" data-title="Rusland" data-language-autonym="Zeêuws" data-language-local-name="seelanti" class="interlanguage-link-target">Zeêuws</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bat-smg mw-list-item"><a href="https://bat-smg.wikipedia.org/wiki/Ros%C4%97j%C4%97" title="Rosėjė — samogiitti" lang="sgs" hreflang="sgs" data-title="Rosėjė" data-language-autonym="Žemaitėška" data-language-local-name="samogiitti" class="interlanguage-link-target">Žemaitėška</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh mw-list-item"><a href="https://zh.wikipedia.org/wiki/%E4%BF%84%E7%BD%97%E6%96%AF" title="俄罗斯 — kiina" lang="zh" hreflang="zh" data-title="俄罗斯" data-language-autonym="中文" data-language-local-name="kiina" class="interlanguage-link-target">中文</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ann mw-list-item"><a href="https://ann.wikipedia.org/wiki/R%E1%BB%8D%E1%B9%A3ia" title="Rọṣia — obolo" lang="ann" hreflang="ann" data-title="Rọṣia" data-language-autonym="Obolo" data-language-local-name="obolo" class="interlanguage-link-target">Obolo</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bew mw-list-item"><a href="https://bew.wikipedia.org/wiki/Ruslan" title="Ruslan — betawi" lang="bew" hreflang="bew" data-title="Ruslan" data-language-autonym="Betawi" data-language-local-name="betawi" class="interlanguage-link-target">Betawi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-btm mw-list-item"><a href="https://btm.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — Batak Mandailing" lang="btm" hreflang="btm" data-title="Rusia" data-language-autonym="Batak Mandailing" data-language-local-name="Batak Mandailing" class="interlanguage-link-target">Batak Mandailing</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-dtp mw-list-item"><a href="https://dtp.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — dusun" lang="dtp" hreflang="dtp" data-title="Rusia" data-language-autonym="Kadazandusun" data-language-local-name="dusun" class="interlanguage-link-target">Kadazandusun</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-iba mw-list-item"><a href="https://iba.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — iban" lang="iba" hreflang="iba" data-title="Rusia" data-language-autonym="Jaku Iban" data-language-local-name="iban" class="interlanguage-link-target">Jaku Iban</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-kge mw-list-item"><a href="https://kge.wikipedia.org/wiki/Rusia" title="Rusia — Komering" lang="kge" hreflang="kge" data-title="Rusia" data-language-autonym="Kumoring" data-language-local-name="Komering" class="interlanguage-link-target">Kumoring</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tly mw-list-item"><a href="https://tly.wikipedia.org/wiki/Urusij%C9%99t" title="Urusijət — tališi" lang="tly" hreflang="tly" data-title="Urusijət" data-language-autonym="Tolışi" data-language-local-name="tališi" class="interlanguage-link-target">Tolışi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zgh mw-list-item"><a href="https://zgh.wikipedia.org/wiki/%E2%B5%94%E2%B5%93%E2%B5%99%E2%B5%A2%E2%B4%B0" title="ⵔⵓⵙⵢⴰ — vakioitu tamazight" lang="zgh" hreflang="zgh" data-title="ⵔⵓⵙⵢⴰ" data-language-autonym="ⵜⴰⵎⴰⵣⵉⵖⵜ ⵜⴰⵏⴰⵡⴰⵢⵜ" data-language-local-name="vakioitu tamazight" class="interlanguage-link-target">ⵜⴰⵎⴰⵣⵉⵖⵜ ⵜⴰⵏⴰⵡⴰⵢⵜ</a></li> </ul> <div class="after-portlet after-portlet-lang"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q159#sitelinks-wikipedia" title="Muokkaa kieltenvälisiä linkkejä" class="wbc-editpage">Muokkaa linkkejä</a></div> </div> </nav> </div> </div> <footer id="footer" class="mw-footer" > <ul id="footer-info"> <li id="footer-info-lastmod"> Sivua on viimeksi muutettu 13. marraskuuta 2024 kello 11.55.</li> <li id="footer-info-copyright">Teksti on saatavilla <a rel="nofollow" class="external text" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">Creative Commons Attribution/Share-Alike</a> -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso <a class="external text" href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Terms_of_Use/fi">käyttöehdot</a>. Wikipedia® on <a rel="nofollow" class="external text" href="https://wikimediafoundation.org/">Wikimedia Foundationin</a> rekisteröimä tavaramerkki. <a href="/wiki/Wikipedia:Artikkelien_ongelmat" title="Wikipedia:Artikkelien ongelmat">Ongelma artikkelissa?</a></li> </ul> <ul id="footer-places"> <li id="footer-places-privacy"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Privacy_policy">Tietosuojakäytäntö</a></li> <li id="footer-places-about"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li> <li id="footer-places-disclaimers"><a href="/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus">Vastuuvapaus</a></li> <li id="footer-places-wm-codeofconduct"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct">Käytössäännöstö</a></li> <li id="footer-places-developers"><a href="https://developer.wikimedia.org">Kehittäjät</a></li> <li id="footer-places-statslink"><a href="https://stats.wikimedia.org/#/fi.wikipedia.org">Tilastot</a></li> <li id="footer-places-cookiestatement"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Cookie_statement">Evästekäytäntö</a></li> <li id="footer-places-mobileview"><a href="//fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4&mobileaction=toggle_view_mobile" class="noprint stopMobileRedirectToggle">Mobiilinäkymä</a></li> </ul> <ul id="footer-icons" class="noprint"> <li id="footer-copyrightico"><a href="https://wikimediafoundation.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/static/images/footer/wikimedia-button.svg" width="84" height="29" alt="Wikimedia Foundation" loading="lazy"></a></li> <li id="footer-poweredbyico"><a href="https://www.mediawiki.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/w/resources/assets/poweredby_mediawiki.svg" alt="Powered by MediaWiki" width="88" height="31" loading="lazy"></a></li> </ul> </footer> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.log.warn("This page is using the deprecated ResourceLoader module \"codex-search-styles\".\n[1.43] Use a CodexModule with codexComponents to set your specific components used: https://www.mediawiki.org/wiki/Codex#Using_a_limited_subset_of_components");mw.config.set({"wgHostname":"mw-web.codfw.main-f69cdc8f6-ddwrv","wgBackendResponseTime":268,"wgPageParseReport":{"limitreport":{"cputime":"1.744","walltime":"2.147","ppvisitednodes":{"value":17727,"limit":1000000},"postexpandincludesize":{"value":367216,"limit":2097152},"templateargumentsize":{"value":59376,"limit":2097152},"expansiondepth":{"value":19,"limit":100},"expensivefunctioncount":{"value":26,"limit":500},"unstrip-depth":{"value":0,"limit":20},"unstrip-size":{"value":298760,"limit":5000000},"entityaccesscount":{"value":1,"limit":400},"timingprofile":["100.00% 1578.276 1 -total"," 34.36% 542.270 1 Malline:Valtion_tiedot"," 31.05% 490.042 2 Malline:Tietolaatikko"," 24.55% 387.463 1 Malline:Viitteet"," 10.29% 162.376 171 Malline:Verkkoviite"," 8.40% 132.529 1 Malline:Tietolaatikko/testit/nimi"," 8.26% 130.394 1 Malline:Venäjän_historia"," 7.13% 112.472 5 Malline:Navbox"," 7.02% 110.730 1 Malline:Auktoriteettitunnisteet"," 6.82% 107.604 42 Malline:Tietolaatikko/tietorivi"]},"scribunto":{"limitreport-timeusage":{"value":"0.542","limit":"10.000"},"limitreport-memusage":{"value":18206079,"limit":52428800}},"cachereport":{"origin":"mw-web.eqiad.main-5dc468848-994pc","timestamp":"20241123091424","ttl":2592000,"transientcontent":false}}});});</script> <script type="application/ld+json">{"@context":"https:\/\/schema.org","@type":"Article","name":"Ven\u00e4j\u00e4","url":"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Ven%C3%A4j%C3%A4","sameAs":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q159","mainEntity":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q159","author":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia-hankkeiden muokkaajat"},"publisher":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia Foundation, Inc.","logo":{"@type":"ImageObject","url":"https:\/\/www.wikimedia.org\/static\/images\/wmf-hor-googpub.png"}},"datePublished":"2003-07-18T17:34:50Z","image":"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/f\/f3\/Flag_of_Russia.svg","headline":"liittovaltio Euraasiassa"}</script> </body> </html>