CINXE.COM

<!DOCTYPE html> <html class="client-nojs" lang="fi" dir="ltr"> <head> <meta charset="UTF-8"> <title>Suomen sisällissota – Wikipedia</title> <script>(function(){var className="client-js";var cookie=document.cookie.match(/(?:^|; )fiwikimwclientpreferences=([^;]+)/);if(cookie){cookie[1].split('%2C').forEach(function(pref){className=className.replace(new RegExp('(^| )'+pref.replace(/-clientpref-\w+$|[^\w-]+/g,'')+'-clientpref-\\w+( |$)'),'$1'+pref+'$2');});}document.documentElement.className=className;}());RLCONF={"wgBreakFrames":false,"wgSeparatorTransformTable":[",\t."," \t,"],"wgDigitTransformTable":["",""],"wgDefaultDateFormat":"fi normal","wgMonthNames":["","tammikuu","helmikuu","maaliskuu","huhtikuu","toukokuu","kesäkuu","heinäkuu","elokuu","syyskuu","lokakuu","marraskuu","joulukuu"],"wgRequestId":"a9f95fa1-dceb-4a38-b7be-7cbe8546aebb","wgCanonicalNamespace":"","wgCanonicalSpecialPageName":false,"wgNamespaceNumber":0,"wgPageName":"Suomen_sisällissota","wgTitle":"Suomen sisällissota","wgCurRevisionId":22844062,"wgRevisionId":22844062,"wgArticleId":1150,"wgIsArticle":true,"wgIsRedirect":false,"wgAction":"view","wgUserName": null,"wgUserGroups":["*"],"wgCategories":["Merkitse lähde tarkemmin","Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä","Puutteelliset lähdemerkinnät","Epäselvät artikkelit","Suomentaja-parametria käyttävät viitteet","Sivut, joissa on virheellinen ISBN-tunniste","Seulonnan keskeiset artikkelit","Suomen sisällissota"],"wgPageViewLanguage":"fi","wgPageContentLanguage":"fi","wgPageContentModel":"wikitext","wgRelevantPageName":"Suomen_sisällissota","wgRelevantArticleId":1150,"wgIsProbablyEditable":true,"wgRelevantPageIsProbablyEditable":true,"wgRestrictionEdit":[],"wgRestrictionMove":[],"wgNoticeProject":"wikipedia","wgCiteReferencePreviewsActive":true,"wgFlaggedRevsParams":{"tags":{"accuracy":{"levels":3}}},"wgStableRevisionId":22844062,"wgMediaViewerOnClick":true,"wgMediaViewerEnabledByDefault":true,"wgPopupsFlags":0,"wgVisualEditor":{"pageLanguageCode":"fi","pageLanguageDir":"ltr","pageVariantFallbacks":"fi"},"wgMFDisplayWikibaseDescriptions":{"search":true,"watchlist":true, "tagline":true,"nearby":true},"wgWMESchemaEditAttemptStepOversample":false,"wgWMEPageLength":200000,"wgRelatedArticlesCompat":[],"wgCentralAuthMobileDomain":false,"wgEditSubmitButtonLabelPublish":true,"wgULSPosition":"interlanguage","wgULSisCompactLinksEnabled":true,"wgVector2022LanguageInHeader":false,"wgULSisLanguageSelectorEmpty":false,"wgWikibaseItemId":"Q211855","wgCheckUserClientHintsHeadersJsApi":["brands","architecture","bitness","fullVersionList","mobile","model","platform","platformVersion"],"GEHomepageSuggestedEditsEnableTopics":true,"wgGETopicsMatchModeEnabled":false,"wgGEStructuredTaskRejectionReasonTextInputEnabled":false,"wgGELevelingUpEnabledForUser":false};RLSTATE={"ext.gadget.hidePersonalSandboxEdits":"ready","ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix":"ready","ext.globalCssJs.user.styles":"ready","site.styles":"ready","user.styles":"ready","ext.globalCssJs.user":"ready","user":"ready","user.options":"loading","ext.cite.styles":"ready","skins.vector.styles.legacy": "ready","jquery.makeCollapsible.styles":"ready","ext.flaggedRevs.basic":"ready","mediawiki.codex.messagebox.styles":"ready","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript":"ready","codex-search-styles":"ready","ext.uls.interlanguage":"ready","wikibase.client.init":"ready","ext.wikimediaBadges":"ready"};RLPAGEMODULES=["ext.cite.ux-enhancements","mediawiki.page.media","site","mediawiki.page.ready","jquery.makeCollapsible","mediawiki.toc","skins.vector.legacy.js","ext.centralNotice.geoIP","ext.centralNotice.startUp","ext.flaggedRevs.advanced","ext.gadget.publicarttablesort","ext.gadget.ViikonKilpailu","ext.gadget.WikiLovesMonunmets","ext.gadget.ProtectionIndicator","ext.gadget.frwiki_infobox_v3","ext.gadget.linkeddata","ext.gadget.perustiedotwikidatassa","ext.urlShortener.toolbar","ext.centralauth.centralautologin","mmv.bootstrap","ext.popups","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.init","ext.visualEditor.targetLoader","ext.echo.centralauth","ext.eventLogging","ext.wikimediaEvents", "ext.navigationTiming","ext.uls.compactlinks","ext.uls.interface","ext.cx.eventlogging.campaigns","ext.checkUser.clientHints","ext.growthExperiments.SuggestedEditSession","oojs-ui.styles.icons-media","oojs-ui-core.icons","wikibase.sidebar.tracking"];</script> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.loader.impl(function(){return["user.options@12s5i",function($,jQuery,require,module){mw.user.tokens.set({"patrolToken":"+\\","watchToken":"+\\","csrfToken":"+\\"}); }];});});</script> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=codex-search-styles%7Cext.cite.styles%7Cext.flaggedRevs.basic%7Cext.uls.interlanguage%7Cext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript%7Cext.wikimediaBadges%7Cjquery.makeCollapsible.styles%7Cmediawiki.codex.messagebox.styles%7Cskins.vector.styles.legacy%7Cwikibase.client.init&only=styles&skin=vector"> <script async="" src="/w/load.php?lang=fi&modules=startup&only=scripts&raw=1&skin=vector"></script> <meta name="ResourceLoaderDynamicStyles" content=""> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix%2ChidePersonalSandboxEdits&only=styles&skin=vector"> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=site.styles&only=styles&skin=vector"> <meta name="generator" content="MediaWiki 1.44.0-wmf.4"> <meta name="referrer" content="origin"> <meta name="referrer" content="origin-when-cross-origin"> <meta name="robots" content="max-image-preview:standard"> <meta name="format-detection" content="telephone=no"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Jaakarit_vaasan_torilla.jpg/1200px-Jaakarit_vaasan_torilla.jpg"> <meta property="og:image:width" content="1200"> <meta property="og:image:height" content="801"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Jaakarit_vaasan_torilla.jpg/800px-Jaakarit_vaasan_torilla.jpg"> <meta property="og:image:width" content="800"> <meta property="og:image:height" content="534"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Jaakarit_vaasan_torilla.jpg/640px-Jaakarit_vaasan_torilla.jpg"> <meta property="og:image:width" content="640"> <meta property="og:image:height" content="427"> <meta name="viewport" content="width=1120"> <meta property="og:title" content="Suomen sisällissota – Wikipedia"> <meta property="og:type" content="website"> <link rel="preconnect" href="//upload.wikimedia.org"> <link rel="alternate" media="only screen and (max-width: 640px)" href="//fi.m.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota"> <link rel="alternate" type="application/x-wiki" title="Muokkaa" href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit"> <link rel="apple-touch-icon" href="/static/apple-touch/wikipedia.png"> <link rel="icon" href="/static/favicon/wikipedia.ico"> <link rel="search" type="application/opensearchdescription+xml" href="/w/rest.php/v1/search" title="Wikipedia (fi)"> <link rel="EditURI" type="application/rsd+xml" href="//fi.wikipedia.org/w/api.php?action=rsd"> <link rel="canonical" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota"> <link rel="license" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi"> <link rel="alternate" type="application/atom+xml" title="Wikipedia-Atom-syöte" href="/w/index.php?title=Toiminnot:Tuoreet_muutokset&feed=atom"> <link rel="dns-prefetch" href="//meta.wikimedia.org" /> <link rel="dns-prefetch" href="//login.wikimedia.org"> </head> <body class="skin-vector-legacy mediawiki ltr sitedir-ltr mw-hide-empty-elt ns-0 ns-subject mw-editable page-Suomen_sisällissota rootpage-Suomen_sisällissota skin-vector action-view"><div id="mw-page-base" class="noprint"></div> <div id="mw-head-base" class="noprint"></div> <div id="content" class="mw-body" role="main"> <a id="top"></a> <div id="siteNotice"></div> <div class="mw-indicators"> </div> <h1 id="firstHeading" class="firstHeading mw-first-heading">Suomen sisällissota</h1> <div id="bodyContent" class="vector-body"> <div id="siteSub" class="noprint">Wikipediasta</div> <div id="contentSub"><div id="mw-content-subtitle"></div></div> <div id="contentSub2"></div> <div id="jump-to-nav"></div> <a class="mw-jump-link" href="#mw-head">Siirry navigaatioon</a> <a class="mw-jump-link" href="#searchInput">Siirry hakuun</a> <div id="mw-content-text" class="mw-body-content"><div class="mw-content-ltr mw-parser-output" lang="fi" dir="ltr"><div class="noprint article-about-box" style="background-color: var( --background-color-neutral-subtle, #f9f9f9 ); color: var( --color-emphasized, #000000 ); font-size: 95%; padding: 0.2em 0.2em 0.2em 2em; margin-bottom: 1em; border: 1px solid var( --border-color-subtle, #c8ccd1 );">Hakusana ”Kansalaissota” ohjaa tänne. Kansalaissotia yleisesti käsitellään <a href="/wiki/Kansalaissota_(yleistermi)" title="Kansalaissota (yleistermi)">toisessa artikkelissa</a>.</div> <div class="noprint article-about-box" style="background-color: var( --background-color-neutral-subtle, #f9f9f9 ); color: var( --color-emphasized, #000000 ); font-size: 95%; padding: 0.2em 0.2em 0.2em 2em; margin-bottom: 1em; border: 1px solid #b6b6b6;">Tämä artikkeli käsittelee Suomen sisällissotaa laajasti. Pääkohdat on lueteltu sivulla <a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissodan_aikajana" title="Suomen sisällissodan aikajana">Suomen sisällissodan aikajana</a>.</div> <table class="infobox" style="width: 315px; margin: 0 0 1em 1em; width: 25em; float: right; border-spacing: 2px; font-size: 95%"> <tbody><tr> <th colspan="2" style="background:#BDB76B; text-align: center; font-size:120%;">Suomen sisällissota </th></tr> <tr> <td colspan="2" style="text-align: center; background:#BDB76B;">Osa <a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_maailmansota" title="Ensimmäinen maailmansota">ensimmäistä maailmansotaa</a> (epäsuorasti) </td></tr> <tr> <td colspan="2" style="line-height: 1.2; border-bottom: 1px solid #CEDEFF; align=center;"><div><div class="center"><a href="/wiki/Tiedosto:Jaakarit_vaasan_torilla.jpg" class="mw-file-description" title="Valkoisten paraati Vaasassa 1918."><img alt="Valkoisten paraati Vaasassa 1918." src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Jaakarit_vaasan_torilla.jpg/300px-Jaakarit_vaasan_torilla.jpg" decoding="async" width="300" height="200" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Jaakarit_vaasan_torilla.jpg/450px-Jaakarit_vaasan_torilla.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Jaakarit_vaasan_torilla.jpg/600px-Jaakarit_vaasan_torilla.jpg 2x" data-file-width="1920" data-file-height="1282" /></a></div></div> <div class="center">Valkoisten paraati Vaasassa 1918.</div> </td></tr> <tr> <td colspan="2"> <table class="wikitable" width="100%" style="margin: 0; cellpadding: 0; padding: 0; border:0"> <tbody><tr> <th style="text-align: left; font-size:90%;">Päivämäärä: </th> <td> 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918 </td></tr> <tr> <th style="text-align: left; font-size:90%;">Paikka: </th> <td> <a href="/wiki/Suomi" title="Suomi">Suomi</a> </td></tr> <tr> <th style="text-align: left; font-size:90%;">Lopputulos: </th> <td> Suomen hallituksen eli valkoisten joukkojen voitto. </td></tr> <tr> <th style="text-align: left; font-size:90%;">Vaikutukset: </th> <td> <ul><li>Suomalaisen yhteiskunnan kahtiajaon syventyminen</li> <li>Venäjän vaikutus Suomessa lakkasi</li> <li>Suomi päätyi Saksan etupiiriin marraskuuhun 1918 asti</li></ul> </td></tr></tbody></table> </td></tr> <tr> <th colspan="2" style="background:#DEDBB5;">Osapuolet </th></tr> <tr> <td width="50%" style="border-right: 1px dotted #aaa" valign="top"> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Finland_1918_(state).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/20px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/30px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/40px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 2x" data-file-width="2000" data-file-height="1300" /></a> <a href="/wiki/Valkoiset" title="Valkoiset">Valkoiset</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Germany_(1867%E2%80%931918).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/20px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/30px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/40px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Saksan_keisarikunta" title="Saksan keisarikunta">Saksan keisarikunta</a> <hr />Ulkomaiset vapaaehtoiset: <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_the_Swedish_Brigade_(Ruotsalainen_prikaati).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f0/Flag_of_the_Swedish_Brigade_%28Ruotsalainen_prikaati%29.svg/20px-Flag_of_the_Swedish_Brigade_%28Ruotsalainen_prikaati%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f0/Flag_of_the_Swedish_Brigade_%28Ruotsalainen_prikaati%29.svg/30px-Flag_of_the_Swedish_Brigade_%28Ruotsalainen_prikaati%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f0/Flag_of_the_Swedish_Brigade_%28Ruotsalainen_prikaati%29.svg/40px-Flag_of_the_Swedish_Brigade_%28Ruotsalainen_prikaati%29.svg.png 2x" data-file-width="2730" data-file-height="1719" /></a> <a href="/wiki/Ruotsalainen_prikaati" title="Ruotsalainen prikaati">Ruotsalainen prikaati</a> </td> <td width="50%" valign="top"> <a href="/wiki/Tiedosto:Red_flag.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/20px-Red_flag.svg.png" decoding="async" width="20" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/30px-Red_flag.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/40px-Red_flag.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Suomen_sosialistinen_ty%C3%B6v%C3%A4entasavalta" title="Suomen sosialistinen työväentasavalta">Punaiset</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Russia_(1918).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Flag_of_Russia_%281918%29.svg/20px-Flag_of_Russia_%281918%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Flag_of_Russia_%281918%29.svg/30px-Flag_of_Russia_%281918%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Flag_of_Russia_%281918%29.svg/40px-Flag_of_Russia_%281918%29.svg.png 2x" data-file-width="1594" data-file-height="1063" /></a> <a href="/wiki/Neuvosto-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Neuvosto-Venäjä">Neuvosto-Venäjä</a> </td></tr> <tr> <th colspan="2" style="background:#DEDBB5;">Komentajat </th></tr> <tr> <td width="50%" style="border-right: 1px dotted #aaa;"> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Finland_1918_(state).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/20px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/30px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/40px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 2x" data-file-width="2000" data-file-height="1300" /></a> <a href="/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim" title="Carl Gustaf Emil Mannerheim">C. G. E. Mannerheim</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Finland_1918_(state).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/20px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/30px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/40px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 2x" data-file-width="2000" data-file-height="1300" /></a> <a href="/wiki/Hannes_Ignatius" title="Hannes Ignatius">Hannes Ignatius</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Finland_1918_(state).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/20px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/30px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/40px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 2x" data-file-width="2000" data-file-height="1300" /></a> <a href="/wiki/Ernst_Linder" title="Ernst Linder">Ernst Linder</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Finland_1918_(state).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/20px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/30px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/40px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 2x" data-file-width="2000" data-file-height="1300" /></a> <a href="/wiki/Ernst_L%C3%B6fstr%C3%B6m" title="Ernst Löfström">Ernst Löfström</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Finland_1918_(state).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/20px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/30px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/40px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 2x" data-file-width="2000" data-file-height="1300" /></a> <a href="/wiki/Martin_Wetzer" title="Martin Wetzer">Martin Wetzer</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Finland_1918_(state).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/20px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/30px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2d/Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg/40px-Flag_of_Finland_1918_%28state%29.svg.png 2x" data-file-width="2000" data-file-height="1300" /></a> <a href="/wiki/Karl_Fredrik_Wilkman" class="mw-redirect" title="Karl Fredrik Wilkman">Karl Wilkman</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Germany_(1867%E2%80%931918).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/20px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/30px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/40px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/R%C3%BCdiger_von_der_Goltz" title="Rüdiger von der Goltz">Rüdiger von der Goltz</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Germany_(1867%E2%80%931918).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/20px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/30px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/40px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Otto_von_Brandenstein" title="Otto von Brandenstein">Otto von Brandenstein</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Germany_(1867%E2%80%931918).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/20px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/30px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg/40px-Flag_of_Germany_%281867%E2%80%931918%29.svg.png 2x" data-file-width="900" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Hugo_Meurer" title="Hugo Meurer">Hugo Meurer</a> </td> <td width="50%"> <a href="/wiki/Tiedosto:Red_flag.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/20px-Red_flag.svg.png" decoding="async" width="20" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/30px-Red_flag.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/40px-Red_flag.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Ali_Aaltonen" title="Ali Aaltonen">Ali Aaltonen</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Red_flag.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/20px-Red_flag.svg.png" decoding="async" width="20" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/30px-Red_flag.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/40px-Red_flag.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Eero_Haapalainen" title="Eero Haapalainen">Eero Haapalainen</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Red_flag.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/20px-Red_flag.svg.png" decoding="async" width="20" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/30px-Red_flag.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/40px-Red_flag.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Eino_Rahja" title="Eino Rahja">Eino Rahja</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Red_flag.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/20px-Red_flag.svg.png" decoding="async" width="20" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/30px-Red_flag.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/40px-Red_flag.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Adolf_Taimi" title="Adolf Taimi">Adolf Taimi</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Red_flag.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/20px-Red_flag.svg.png" decoding="async" width="20" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/30px-Red_flag.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/40px-Red_flag.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Evert_Eloranta" title="Evert Eloranta">Evert Eloranta</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Red_flag.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/20px-Red_flag.svg.png" decoding="async" width="20" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/30px-Red_flag.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/40px-Red_flag.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Kullervo_Manner" title="Kullervo Manner">Kullervo Manner</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Red_flag.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/20px-Red_flag.svg.png" decoding="async" width="20" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/30px-Red_flag.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/40px-Red_flag.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/August_Wesley" title="August Wesley">August Wesley</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Red_flag.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/20px-Red_flag.svg.png" decoding="async" width="20" height="12" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/30px-Red_flag.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/43/Red_flag.svg/40px-Red_flag.svg.png 2x" data-file-width="1000" data-file-height="600" /></a> <a href="/wiki/Hugo_Salmela" title="Hugo Salmela">Hugo Salmela</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Russia_(1918).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Flag_of_Russia_%281918%29.svg/20px-Flag_of_Russia_%281918%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Flag_of_Russia_%281918%29.svg/30px-Flag_of_Russia_%281918%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Flag_of_Russia_%281918%29.svg/40px-Flag_of_Russia_%281918%29.svg.png 2x" data-file-width="1594" data-file-height="1063" /></a> <a href="/wiki/Mihail_Svet%C5%A1nikov" title="Mihail Svetšnikov">Mihail Svetšnikov</a> <a href="/wiki/Tiedosto:Flag_of_Russia_(1918).svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Flag_of_Russia_%281918%29.svg/20px-Flag_of_Russia_%281918%29.svg.png" decoding="async" width="20" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Flag_of_Russia_%281918%29.svg/30px-Flag_of_Russia_%281918%29.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e5/Flag_of_Russia_%281918%29.svg/40px-Flag_of_Russia_%281918%29.svg.png 2x" data-file-width="1594" data-file-height="1063" /></a> <a href="/wiki/Georgi_Bulatsel" title="Georgi Bulatsel">Georgi Bulatsel</a> </td></tr> <tr> <th width="50%" colspan="2" style="background:#DEDBB5;">Vahvuudet </th></tr> <tr> <td width="50%" style="border-right: 1px dotted #aaa;"> 80 000–90 000 suomalaista, 14 000–15 000 saksalaista, 500–1 000 ruotsalaista </td> <td width="50%"> 80 000–90 000 suomalaista, 7 000–10 000 venäläistä (ei samanaikaisesti) </td></tr> <tr> <th colspan="2" style="background:#DEDBB5;">Tappiot </th></tr> <tr> <td width="50%" style="border-right: 1px dotted #aaa;"> Valkoiset<a href="#cite_note-Tappiot-1">[1]</a> 3 414 kaatui 1 424 teloitettiin 46 katosi 4 kuoli vankileireillä 7 000–8 000 haavoittui Saksalaiset 450–500 kaatui </td> <td width="50%"> Punaiset<a href="#cite_note-Tappiot-1">[1]</a> 5 199 kaatui 7 370 teloitettiin 1 767 katosi 11 652 kuoli vankileireillä 10 000–12 000 haavoittui Venäläiset 700–900 kaatui 1 500 teloitettiin </td></tr> </tbody></table> Suomen sisällissota käytiin <a href="/wiki/Suomi" title="Suomi">Suomen</a> <a href="/wiki/Svinhufvudin_I_hallitus" title="Svinhufvudin I hallitus">senaatin</a> ja <a href="/wiki/Suomen_kansanvaltuuskunta" title="Suomen kansanvaltuuskunta">Suomen kansanvaltuuskunnan</a> johtamien joukkojen välillä 27. tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin <a href="/wiki/Asevoimat" class="mw-redirect" title="Asevoimat">asevoimina</a> olivat <a href="/wiki/Valkoiset" title="Valkoiset">valkoiset</a> joukot ja kansanvaltuuskunnan joukkoina <a href="/wiki/Suomen_Punainen_Kaarti" title="Suomen Punainen Kaarti">Suomen Punainen Kaarti</a> eli <a href="/wiki/Punakaarti" title="Punakaarti">punaiset</a>. <a href="/wiki/Saksan_keisarikunta" title="Saksan keisarikunta">Saksan keisarikunnan</a> armeija tuki valkoisia valtaamalla <a href="/wiki/Helsinki" title="Helsinki">Helsingin</a>, <a href="/wiki/Lahti" title="Lahti">Lahden</a> ja muita eteläsuomalaisia kaupunkeja. <a href="/wiki/Neuvosto-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Neuvosto-Venäjä">Neuvosto-Venäjä</a> tuki punaisia lahjoittamalla näille aseita. Sisällissota oli osa <a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_maailmansota" title="Ensimmäinen maailmansota">ensimmäisen maailmansodan</a> aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta Euroopassa. Vuonna 1917 maailmansota johti <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keisarikunta" title="Venäjän keisarikunta">Venäjän keisarikunnan</a> hajoamiseen ja poliittiseen taisteluun vallasta sekä lopulta <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_sis%C3%A4llissota" title="Venäjän sisällissota">Venäjän sisällissotaan</a>. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, <a href="/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta" title="Suomen suuriruhtinaskunta">Suomen suuriruhtinaskunta</a>, <a href="/wiki/Suomen_itsen%C3%A4istyminen" title="Suomen itsenäistyminen">julistautui itsenäiseksi</a> Suomeksi 6. joulukuuta 1917. Suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen johti kuitenkin valtiovallan hajoamisen kautta vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin, jonka seurauksena maahan muodostui kaksi aseistetuilla joukoilla varustautunutta valtakeskusta.<a href="#cite_note-2">[2]</a> Sisällissota johtui taloudellisista syistä ja siitä, että tsaarinvallan aikana oli muodostunut käsitys huonosta asioiden etenemisestä.<a href="#cite_note-3">[3]</a> Kriisi kärjistyi tammikuun lopussa vuonna 1918 sisällissodaksi punaisten ja valkoisten välille. Punaiset hallitsivat Etelä-Suomea, valkoiset Keski- ja Pohjois-Suomea. Molempien osapuolten sotilaallinen vahvuus oli noin 80 000 sotilasta. Valkoisia saapui tukemaan lisäksi <a href="/wiki/Keisarillisen_Saksan_armeija" title="Keisarillisen Saksan armeija">Saksan armeijan</a> 13 000 sotilaan vahvuiset joukot. Venäjä tuki punaisia pääosin luovuttamalla punakaarteille aseita. Sodan ratkaisutaistelut käytiin maalis–huhtikuussa 1918. <a href="/wiki/Tampereen_taistelu" title="Tampereen taistelu">Tampereen taistelu</a> alkoi 16. maaliskuuta ja päättyi 6. huhtikuuta <a href="/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim" title="Carl Gustaf Emil Mannerheim">C. G. E. Mannerheimin</a> johtamien valkoisten joukkojen voittoon. Kenraalimajuri <a href="/wiki/R%C3%BCdiger_von_der_Goltz" title="Rüdiger von der Goltz">Rüdiger von der Goltzin</a> johtama Saksan armeijan Itämeren divisioona oli noussut 3. huhtikuuta maihin Etelä-Suomeen noin 13 000 sotilaan vahvuisin joukoin, jotka valtasivat saman kuun aikana Helsingin, Lahden ja muita eteläsuomalaisia kaupunkeja. Valkoiset valtasivat huhtikuun lopussa vielä <a href="/wiki/Viipurin_taistelu_(Suomen_sis%C3%A4llissota)" title="Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)">Viipurin</a>. Helmikuussa 1918 alkanut punaisten hyökkäysvaihe päättyi lähes täydelliseen epäonnistumiseen.<a href="#cite_note-4">[4]</a> Saksan liittyminen Suomen sisällissotaan lyhensi sotaa ja pelasti muun muassa Helsingin tuhoisilta taisteluilta.<a href="#cite_note-5">[5]</a> Sisällissota päättyi 15. toukokuuta 1918 virallisen, siis valkoisen, Suomen voittoon. Suomen itsenäisyys, jonka olivat jo 4. tammikuuta 1918 tunnustaneet Venäjä, Ranska, Ruotsi ja Saksa ja heti perään useat muut valtiot, sai vahvistuksensa. Suomessa oli kuitenkin vielä saksalaisia joukkoja, mutta Saksan hävittyä suursodan sen vaikutus myös Suomessa päättyi. Tällöin luovuttiin myös hankkeista muuttaa Suomi <a href="/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke" title="Suomen kuningaskuntahanke">kuningaskunnaksi</a> muiden <a href="/wiki/Pohjoismaat" title="Pohjoismaat">Pohjoismaiden</a> tapaan ja maan valtiomuodoksi tuli <a href="/wiki/Tasavalta" title="Tasavalta">tasavaltainen</a> <a href="/wiki/Demokratia" title="Demokratia">demokratia</a> Euroopan läntisten suurvaltojen myötävaikutuksella.<a href="#cite_note-6">[6]</a> Sisällissota on Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Kuten usein käy kansojen sisäisissä valtataisteluissa, sodan aikana ja sen jälkeen esiintyi laajamittaista terroria. Sotatoimien ollessa käynnissä molemmat osapuolet <a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissodan_terrori" title="Suomen sisällissodan terrori">syyllistyivät poliittiseen terroriin</a> ja raakuuksiin. Sodan kuluessa punaisten käsissä kuoli 1 424 valkoista teloitettuna, 4 kuoli vankileirillä. Valkoisten käsissä kuoli 7 370 punaista teloitettuna, 11 652 kuoli vankileirillä, suurin osa sotatoimien jo päätyttyä, sillä punaisten tai punaisiksi epäiltyjen vangitseminen ja teloittaminen jatkui laajamittaisesti vielä viimeisten taistelijoiden antauduttua.<a href="#cite_note-Tappiot-1">[1]</a> Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria.<a href="#cite_note-7">[7]</a> Näistä noin 75 prosenttia oli punaisia, joita kuoli eniten teloituksissa sodan aikana ja sodan päätyttyä vankileireillä nälkään ja tauteihin. Varsinaisissa taistelutoimissa kuoli lähes yhtä paljon sekä punaisia että valkoisia. Terrorin uhreista vähemmistö oli valkoisia, ja myös Venäjän kansalaisia teloitettiin. Sodan muut uhrit olivat lähinnä taisteluissa kaatuneita saksalaisia ja venäläisiä sotilaita.<a href="#cite_note-8">[8]</a> Sisällissota syvensi Suomen kansan kahtiajakoa. Voittanut osapuoli katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten hävinneisiin suhtauduttiin pitkälti rikollisina, jotka menettivät kansalaisluottamuksensa. Sisällissotaa seurasivat valkoiset vuosikymmenet. Punaisen osapuolen toimintaedellytykset palasivat vasta <a href="/wiki/Toinen_maailmansota" title="Toinen maailmansota">toisen maailmansodan</a> päättyessä <a href="/wiki/Neuvostoliitto" title="Neuvostoliitto">Neuvostoliiton</a> vaatimuksesta vuonna 1944.<a href="#cite_note-9">[9]</a> <div id="toc" class="toc" role="navigation" aria-labelledby="mw-toc-heading"><input type="checkbox" role="button" id="toctogglecheckbox" class="toctogglecheckbox" style="display:none" /><div class="toctitle" lang="fi" dir="ltr"><h2 id="mw-toc-heading">Sisällys</h2><label class="toctogglelabel" for="toctogglecheckbox"></label></div> <ul> <li class="toclevel-1 tocsection-1"><a href="#Sodan_nimitykset">1 Sodan nimitykset</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-2"><a href="#Sodan_juuret">2 Sodan juuret</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-3"><a href="#Perustekijät">2.1 Perustekijät</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-4"><a href="#Jakautunut_kansa">2.2 Jakautunut kansa</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-5"><a href="#Sotaa_edeltäneet_tapahtumat">3 Sotaa edeltäneet tapahtumat</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-6"><a href="#Maaliskuun_vallankumous">3.1 Maaliskuun vallankumous</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-7"><a href="#Vapauden_huuma">3.1.1 Vapauden huuma</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-8"><a href="#Pelkojen_ja_toiveiden_vuosi">3.1.2 Pelkojen ja toiveiden vuosi</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-9"><a href="#Tokoin_senaatti">3.2 Tokoin senaatti</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-10"><a href="#Kriisin_aihiot">3.2.1 Kriisin aihiot</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-11"><a href="#Valtalaki">3.3 Valtalaki</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-12"><a href="#Taistelu_vallasta">3.3.1 Taistelu vallasta</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-13"><a href="#Hajaannus">3.3.2 Hajaannus</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-14"><a href="#Lokakuun_vallankumous_ja_marraskuun_suurlakko">3.4 Lokakuun vallankumous ja marraskuun suurlakko</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-15"><a href="#14_tunnin_vallankumous">3.4.1 14 tunnin vallankumous</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-16"><a href="#Särkynyt_peili">3.4.2 Särkynyt peili</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-17"><a href="#Itsenäisyys">3.5 Itsenäisyys</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-18"><a href="#Joulukuun_kuudes">3.5.1 Joulukuun kuudes</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-19"><a href="#Leninin_”kädenpuristus”">3.5.2 Leninin ”kädenpuristus”</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-20"><a href="#Aselepo_itärintamalla">3.5.3 Aselepo itärintamalla</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-21"><a href="#Järjestysvaltakysymys">3.6 Järjestysvaltakysymys</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-22"><a href="#Suojeluskunnat">3.6.1 Suojeluskunnat</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-23"><a href="#Työväenkaartit">3.6.2 Työväenkaartit</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-24"><a href="#Aseiden_valta">3.7 Aseiden valta</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-25"><a href="#Tilanteen_kärjistyminen">3.7.1 Tilanteen kärjistyminen</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-26"><a href="#SDP:n_vähemmistö_otti_vallan">3.7.2 SDP:n vähemmistö otti vallan</a></li> </ul> </li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-27"><a href="#Sodan_osapuolten_tavoitteita">4 Sodan osapuolten tavoitteita</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-28"><a href="#Punainen_ja_valkoinen_Suomi">4.1 Punainen ja valkoinen Suomi</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-29"><a href="#Punaisten_tavoitteet">4.1.1 Punaisten tavoitteet</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-30"><a href="#Valkoisten_tavoitteet">4.1.2 Valkoisten tavoitteet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-31"><a href="#Venäjä_ja_Saksa">4.2 Venäjä ja Saksa</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-32"><a href="#Sodan_kulku">5 Sodan kulku</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-33"><a href="#Kahakointi_Karjalassa">5.1 Kahakointi Karjalassa</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-34"><a href="#Sodan_alku">5.2 Sodan alku</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-35"><a href="#Sodan_rintamat">5.3 Sodan rintamat</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-36"><a href="#Punainen_kaarti_sodassa">5.4 Punainen kaarti sodassa</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-37"><a href="#Venäläiset_joukot_Suomessa">5.5 Venäläiset joukot Suomessa</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-38"><a href="#Valkoinen_armeija_sodassa">5.6 Valkoinen armeija sodassa</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-39"><a href="#Aloite_valkoisille">5.6.1 Aloite valkoisille</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-40"><a href="#Ratkaisu_Tampereella">5.6.2 Ratkaisu Tampereella</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-41"><a href="#Saksalaiset_joukot_Suomessa">5.7 Saksalaiset joukot Suomessa</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-42"><a href="#Ruotsin_kaksijakoinen_rooli">5.8 Ruotsin kaksijakoinen rooli</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-43"><a href="#Lentotoiminta">5.9 Lentotoiminta</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-44"><a href="#Poliittinen_terrori">5.10 Poliittinen terrori</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-45"><a href="#Punainen_terrori">5.10.1 Punainen terrori</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-46"><a href="#Valkoinen_terrori">5.10.2 Valkoinen terrori</a> <ul> <li class="toclevel-4 tocsection-47"><a href="#Teloitetut_punaiset_naiset">5.10.2.1 Teloitetut punaiset naiset</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-3 tocsection-48"><a href="#Terrorin_arvet">5.10.3 Terrorin arvet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-49"><a href="#Sodan_päätös">5.11 Sodan päätös</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-50"><a href="#Puuttuva_rauhansopimus">5.11.1 Puuttuva rauhansopimus</a></li> </ul> </li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-51"><a href="#Sodanjälkeiset_tapahtumat">6 Sodanjälkeiset tapahtumat</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-52"><a href="#Sodan_seuraukset">6.1 Sodan seuraukset</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-53"><a href="#Suomen_paikka">6.2 Suomen paikka</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-54"><a href="#Ratkaisu_Saksassa">6.3 Ratkaisu Saksassa</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-55"><a href="#Hävinneen_kohtalo">6.4 Hävinneen kohtalo</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-56"><a href="#Vankileirit">6.4.1 Vankileirit</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-57"><a href="#Tuhon_aalto">6.4.2 Tuhon aalto</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-58"><a href="#Tuomiot">6.4.3 Tuomiot</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-59"><a href="#Sodan_jälkeisten_vuosien_väkivalta">6.5 Sodan jälkeisten vuosien väkivalta</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-60"><a href="#Spekulaatio_sodan_toteutumattomista_vaihtoehtoisista_lopputuloksista">7 Spekulaatio sodan toteutumattomista vaihtoehtoisista lopputuloksista</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-61"><a href="#Sodan_uhrit">8 Sodan uhrit</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-62"><a href="#Sisällissodan_veteraanit">9 Sisällissodan veteraanit</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-63"><a href="#Kunniamerkit">10 Kunniamerkit</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-64"><a href="#Sisällissota_fiktiossa">11 Sisällissota fiktiossa</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-65"><a href="#Kirjallisuus">11.1 Kirjallisuus</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-66"><a href="#Elokuva">11.2 Elokuva</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-67"><a href="#Sarjakuva">11.3 Sarjakuva</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-68"><a href="#Katso_myös">12 Katso myös</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-69"><a href="#Lähteet">13 Lähteet</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-70"><a href="#Viitteet">13.1 Viitteet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-71"><a href="#Kirjallisuutta">14 Kirjallisuutta</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-72"><a href="#Aiheesta_muualla">15 Aiheesta muualla</a></li> </ul> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Sodan_nimitykset">Sodan nimitykset</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=1" title="Muokkaa osiota Sodan nimitykset" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=1" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodan nimitykset">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissodan_nimet" title="Suomen sisällissodan nimet">Suomen sisällissodan nimet</a></div></dd></dl> Sodalle on annettu erilaisia nimiä, jotka heijastelevat eri historiallisten ajankohtien valtapoliittisia ja yhteiskunnallisia suuntauksia sekä ideologisia painotuksia. Tässä suhteessa värittyneimpiä nimiä ovat vapaussota, luokkasota, punakapina ja torpparikapina. Tasapainoisempia nimiä ovat kansalaissota, vallankumous, kapina ja veljessota. Neutraaleimmat ilmaisut ovat vuoden 1918 sota (Suomessa), Suomen sota 1918, vuoden 1918 tapahtumat sekä kevään 1918 tapahtumat.<a href="#cite_note-10">[10]</a> Vallankumous oli vuoden 1918 sodan ensimmäisiä nimityksiä kansanvaltuuskunnan puolella. Punainen osapuoli kutsui sotaa myös luokkasodaksi ja kapinaksi. Lisäksi <a href="/wiki/Vapaustaistelu" class="mw-redirect" title="Vapaustaistelu">vapaustaistelu</a>-nimeä käytettiin esimerkiksi punakaartilaisten kuolinilmoituksissa ja hautajaisissa. Kansalaissota-nimeä käytettiin sodan aikana yleisesti molemmin puolin rintamaa. Valkoiset käyttivät lisäksi nimiä punakapina ja kapina. Sodan loppuvaiheessa ja sen jälkeen voittajien puolella alettiin korostaa sodan kansallista luonnetta vapaussotana Venäjää ja sen tukemia punaisia vastaan.<a href="#cite_note-11">[11]</a> Osassa historiantutkimusta sotaa kutsutaan nykyisin pääasiassa sisällissodaksi, joka sopii paremmin myös kansainväliseen käytäntöön. Tosin se on keinotekoinen ja kehitetty tämän hetkisen historiankirjoituksen tarpeisiin sopivaksi. Sisällissota-termi kuvaa sodan luonnetta neutraalisti (vrt. vapaussota, luokkasota) ja sisällyttää ulkovaltojen osallistumisen sotaan. Toisaalta <a href="/wiki/Neuvostoliitto" title="Neuvostoliitto">Neuvostoliiton</a> hajoamisen jälkeen vapaussota-termin käyttö on kokenut Suomessa hienoisen renessanssin.<a href="#cite_note-12">[12]</a><a href="#cite_note-13">[13]</a><a href="#cite_note-Haapala_1995-14">[14]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Sodan_juuret">Sodan juuret</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=2" title="Muokkaa osiota Sodan juuret" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=2" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodan juuret">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Peasants_in_finland.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bb/Peasants_in_finland.jpg/250px-Peasants_in_finland.jpg" decoding="async" width="250" height="115" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bb/Peasants_in_finland.jpg/375px-Peasants_in_finland.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/bb/Peasants_in_finland.jpg 2x" data-file-width="421" data-file-height="194" /></a><figcaption>Torppareita maatöissä. Torpparit ja maatyöläiset olivat niitä huomattavia yhteiskuntaluokkia, joilla ei säätyjen ulkopuolisena väestönosana ollut vaikutusmahdollisuutta sääty-yhteiskunnassa.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Perustekijät">Perustekijät</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=3" title="Muokkaa osiota Perustekijät" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=3" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Perustekijät">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> 1800-luvulla <a href="/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta" title="Suomen suuriruhtinaskunta">Suomen suuriruhtinaskunta</a> <a href="/wiki/Teollistuminen" title="Teollistuminen">teollistui</a>, taloudellinen ja poliittinen toiminta vapautui sekä väestö kasvoi. Tämä muutti vallinneen <a href="/wiki/S%C3%A4%C3%A4ty-yhteiskunta" class="mw-redirect" title="Sääty-yhteiskunta">sääty-yhteiskunnan</a> rakennetta ja synnytti ristiriitoja. Säätyjen sisäinen valta-asetelma muuttui, kun <a href="/wiki/Talonpoika" title="Talonpoika">talonpojat</a> ja <a href="/wiki/Porvaristo" title="Porvaristo">porvaristo</a> vahvistuivat. Merkittävin muutos oli kuitenkin säätyjen ulkopuolisten väestöryhmien, maa- ja teollisuus<a href="/wiki/Ty%C3%B6v%C3%A4ki" class="mw-redirect" title="Työväki">työväestön</a> määrän kasvu ja omanarvontunnon nousu, aatteellisina työkaluinaan <a href="/wiki/Sosialismi" title="Sosialismi">sosialismi</a>, <a href="/wiki/Nationalismi" title="Nationalismi">nationalismi</a> ja myös <a href="/wiki/Liberalismi" title="Liberalismi">liberalismi</a>. Suomalainen <a href="/wiki/Ty%C3%B6v%C3%A4enliike" title="Työväenliike">työväenliike</a> syntyi 1800-luvun lopussa kansan- ja herätysliikkeiden perustalta, henkisten ja aineellisten olojen hitaan mutta vakaan edistymisen myötä. Työväenliike sai <a href="/wiki/Fennomania" title="Fennomania">fennomanian</a> vaikutuksesta kansallisen luonteen, ja sen läpimurtoa edisti merkittävästi Venäjällä ja Suomessa vuonna 1905 puhjennut <a href="/wiki/Vuoden_1905_suurlakko" title="Vuoden 1905 suurlakko">suurlakko</a>. Sen jälkeen vuonna 1906 Suomessa tehty radikaali <a href="/wiki/Vuoden_1906_valtiop%C3%A4iv%C3%A4j%C3%A4rjestys" title="Vuoden 1906 valtiopäiväjärjestys">eduskuntauudistus</a> ei vähentänyt yhteiskunnallisia jännitteitä, koska <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_keisari" title="Venäjän keisari">Venäjän keisari</a> ja suomalaisten keskinäiset ristiriidat estivät <a href="/wiki/Eduskunta" title="Eduskunta">eduskunnan</a> täysipainoisen toiminnan vuosina 1907–1916. Säätyjärjestelmän vaikutus jatkui siten vuoteen 1917 asti, ja Suomen poliittinen järjestelmä oli vakiintumattomassa muutoksen tilassa. Tämä hidasti yhteiskunnallisten uudistusten toteutumista ja jyrkensi työväestön asenteita. Venäläistämiskausien 1899–1916 (<a href="/wiki/Sortovuodet" title="Sortovuodet">sortovuosien</a>) ja suomalaisen kansakunta-ajattelun voimistumisen myötä pyrkimykset Suomen irrottamiseksi Venäjästä sekä myös valtiollisen itsenäisyyden saavuttamiseksi lisääntyivät. Rauhanomaisen vastarinnan ja toiminnan lisäksi maahan syntyi aseellista vastarintaa kannattanut <a href="/wiki/Sortokausien_aktivismi" title="Sortokausien aktivismi">aktivismi</a> ja <a href="/wiki/J%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riliike" title="Jääkäriliike">jääkäriliike</a> sen myötä.<a href="#cite_note-15">[15]</a> Ratkaiseva tekijä vuoden 1918 sodan taustalla oli Venäjän keisarikunnassa 1900-luvun alusta lähtien lisääntynyt sisäinen epävakaus, johon vaikutti voimakkaimmin <a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_maailmansota" title="Ensimmäinen maailmansota">ensimmäinen maailmansota</a>. Suursota oli johtanut Venäjän sisäiseen kriisiin ja koko valtakunnan pirstoutumiseen sekä laajan valtatyhjiön syntymiseen ja taisteluun vallasta.<a href="#cite_note-16">[16]</a> Maailmansota oli johtanut Suomessa vuosien 1915–1917 aikana elintarvikepulaan, koska sotaa käyvä Venäjän keisarikunta ei enää ollut kyennyt entiseen tapaan toimittamaan Suomen suuriruhtinaskuntaan ruokaa. Elintarvikepula oli yksi tärkeimmistä sisällissotaan johtaneista tekijöistä.<a href="#cite_note-17">[17]</a> Venäjän hajotessa maaliskuun ja marraskuun 1917 vallankumouksissa Suomessa pirstoutui ensin valtiovalta. Yhdessä nämä aiheuttivat maassa poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen kriisin sekä johtivat lopulta koko suomalaisen yhteiskunnan hajoamiseen.<a href="#cite_note-18">[18]</a> <a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Pietarissa</a> valtaa tavoitelleet <a href="/wiki/Vladimir_Lenin" title="Vladimir Lenin">Leninin</a> johtamat <a href="/wiki/Bol%C5%A1evikit" title="Bolševikit">bolševikit</a> painostivat tuellaan ja vaatimuksillaan suomalaista työväenliikettä vallankumouksen toteuttamiseen.<a href="#cite_note-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._314-19">[19]</a> Suomen bolševikit olivat läheisessä yhteydessä Venäjän bolševikkien kanssa, ja suomalaiset auttoivat Venäjän bolševikkeja pitämään salaisia kokouksiaan Suomessa, jossa Venäjän tiedustelupalvelun <a href="/wiki/Ohrana" title="Ohrana">ohranan</a> toiminta ei ollut niin tehokasta kuin Venäjällä.<a href="#cite_note-20">[20]</a><a href="#cite_note-21">[21]</a> Venäjän vuoden 1917 vallankumoukset eivät kuitenkaan levinneet eikä niitä erikseen levitetty Suomeen, vaan maa oli Venäjän osana välittömästi niiden vaikutuspiirissä. Siten yhteiskunnan hajoamisprosessi ja taistelu vallasta olivat emämaassa ja Suomessa samanaikaiset ja samankaltaiset. Ne johtuivat pääosin samoista olosuhteista.<a href="#cite_note-22">[22]</a> <a href="/wiki/Saksan_keisarikunta" title="Saksan keisarikunta">Saksan keisarikunta</a> oli Venäjän lisäksi toinen suurvalta, jonka Itä-Eurooppaan kohdistuneet valtaussuunnitelmat ja talouspoliittiset intressit vaikuttivat tapahtumiin Suomessa vuosina 1917–1918. Suomalainen jääkäriliike oli osa Saksan suunnitelmia. Suomessa aktivistit suunnittelivat maan irrottamista Venäjästä saksalaisten pistinten ja jääkäreiden avulla. Ensimmäisen maailmansodan vuoden 1917 tilanteessa Saksan johto päätti tukea bolševikkeja taloudellisesti sekä edistää Leninin ja eräiden muiden bolševikkien siirtymistä maanpaosta Sveitsistä Pietariin huhtikuussa. Toiveena oli, että Lenin kaappaisi vallan Venäjällä ja luopuisi sodasta, mikä puolestaan vapauttaisi Saksan raskaasta kahden rintaman sodasta. Siten Saksa vaikutti sisällissodan syntyyn kahta tietä.<a href="#cite_note-23">[23]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Jakautunut_kansa">Jakautunut kansa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=4" title="Muokkaa osiota Jakautunut kansa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=4" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Jakautunut kansa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Maassa pitkään vallinneen sääty-yhteiskuntajärjestelmän seurauksena Suomen kansa oli jakautunut kahtia taloudellisesti, sosiaalisesti ja poliittisesti. Jakoa kuvaavat vastinparit: <a href="/wiki/S%C3%A4%C3%A4tyl%C3%A4iset" class="mw-redirect" title="Säätyläiset">säätyläiset</a>–<a href="/wiki/Rahvas" title="Rahvas">rahvas</a>, itsenäinen–epäitsenäinen ja omistava–ei-omistava väestö, työnantajat–työntekijät, <a href="/wiki/Sivistyneist%C3%B6" title="Sivistyneistö">sivistyneistö</a>–”kansa”, yläluokka–alaluokka. Teollinen <a href="/wiki/Kapitalismi" title="Kapitalismi">kapitalismi</a> kohotti työväestön elintasoa tasaisesti 1800-luvun lopulta lähtien, mutta toisaalta yläluokan elintaso kasvoi enemmän. Keisarinvallan murtuessa vuoden 1917 Suomessa ei syntynyt kansallista yhtenäisyyttä maan kehittämiseksi sekä uuden sisäisen järjestyksen luomiseksi. Sen sijaan yhteiskunnallinen jakautuminen johti kiivaaseen sisäpoliittiseen valtataisteluun ja sisällissotaa edeltävän niin sanotun kaksoisvallan syntyyn. Kiistassa käytettiin hyväksi Suomen riippuvuutta Venäjästä, ja valtataistelu kytkeytyi Venäjän sisäiseen kriisiin sekä Saksan ja Venäjän väliseen sotaan kysymyksenä Suomen hallinnasta. Pyrkimys Suomen valtiolliseen itsenäisyyteen oli yksi niistä harvoista tavoitteista, joista oltiin suomalaisten kesken lopulta yksimielisiä. Tavoite hukkui kuitenkin sisäisten valtakiistojen alle.<a href="#cite_note-24">[24]</a> Sisäistä taistelua vallasta ja yhteiskunnan hajoamista vuoden 1917 aikana heijastelivat monet ilmiöt. Näitä olivat muun muassa haluttomuus ja kyvyttömyys poliittisiin kompromisseihin sekä elintarvike- ja <a href="/wiki/Ty%C3%B6tt%C3%B6myys" title="Työttömyys">työttömyys</a>kriisi ja niistä johtuneet levottomuudet. Työolojen ja paikallisdemokratian ongelmat, muun muassa <a href="/wiki/Ty%C3%B6aika" title="Työaika">työaika</a>lainsäädäntö sekä yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden puuttuminen <a href="/wiki/Kunnallisvaalit" class="mw-redirect" title="Kunnallisvaalit">kunnallisvaaleissa</a>, aiheuttivat teollisuudessa ja maataloudessa runsaasti <a href="/wiki/Lakko" title="Lakko">lakkoja</a>, jotka liittyivät lopulta taisteluun valtiovallasta. Kun eri valtaryhmien yhteisesti hyväksymää järjestyksenpitovoimaa ei Suomessa maaliskuusta lähtien ollut, yhteiskunnan ylempi kerros alkoi perustaa omia järjestyskuntia (myöh. <a href="/wiki/Suojeluskunta" title="Suojeluskunta">suojeluskuntia</a>) ja työväestö järjestyskaarteja (myöh. <a href="/wiki/Punakaarti" title="Punakaarti">punakaarteja</a>). Niiden aseistautuminen ja radikalisoituminen, erityisesti <a href="/wiki/Marraskuun_lakko" class="mw-redirect" title="Marraskuun lakko">marraskuun 1917 suurlakon</a> aikana, ruokki maassa pelkoa, uhkakuva-ajattelua ja <a href="/wiki/Poliittinen_v%C3%A4kivalta" title="Poliittinen väkivalta">poliittista väkivaltaa</a> sekä muutti myös valtaryhmien sisäisiä valtasuhteita. Talven 1917–1918 aikana sekä työväenliikkeen että konservatiivien ja porvariston piirissä päätösvaltaa siirtyi maltillisilta piireiltä sotilaille ja aseistetuille joukoille (Etelä-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan niin sanotut aseistetut linnoitukset), mikä johti lopulta sotilaalliseen konfliktiin.<a href="#cite_note-25">[25]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Sotaa_edeltäneet_tapahtumat">Sotaa edeltäneet tapahtumat</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=5" title="Muokkaa osiota Sotaa edeltäneet tapahtumat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=5" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sotaa edeltäneet tapahtumat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:General_Strike_Helsinki_1917.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/26/General_Strike_Helsinki_1917.jpg/250px-General_Strike_Helsinki_1917.jpg" decoding="async" width="250" height="160" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/26/General_Strike_Helsinki_1917.jpg 1.5x" data-file-width="320" data-file-height="205" /></a><figcaption>Lakkolaisia Helsingissä 1917. Työväki vaati yleislakolla elintarvikkeita ja lainsäädäntövallan siirtämistä kokonaisuudessaan Suomen eduskunnalle.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Maaliskuun_vallankumous">Maaliskuun vallankumous</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=6" title="Muokkaa osiota Maaliskuun vallankumous" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=6" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Maaliskuun vallankumous">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Vapauden_huuma">Vapauden huuma</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=7" title="Muokkaa osiota Vapauden huuma" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=7" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Vapauden huuma">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Keisari <a href="/wiki/Nikolai_II" title="Nikolai II">Nikolai II</a> luopui vallasta 15. maaliskuuta 1917. Venäjällä vallan otti <a href="/wiki/Duuman_v%C3%A4liaikainen_komitea" class="mw-redirect" title="Duuman väliaikainen komitea">duuman väliaikainen komitea</a> ja sen asettama <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_v%C3%A4liaikainen_hallitus_1917" class="mw-redirect" title="Venäjän väliaikainen hallitus 1917">väliaikainen hallitus</a>. Suomen suuriruhtinaskunnassa toinen ja samalla viimeinen venäläistämiskausi päättyi 20. maaliskuuta väliaikaisen hallituksen niin sanotun <a href="/wiki/Maaliskuun_manifesti" title="Maaliskuun manifesti">maaliskuun manifestiin</a>, joka palautti Suomen ja emämaan välisen tilanteen aikaan ennen <a href="/wiki/Nikolai_Bobrikov" title="Nikolai Bobrikov">Nikolai Bobrikovin</a> valtakautta. Suomen eduskunta sai ensimmäistä kertaa valta-aseman, joka sille vuonna 1906 oli asetettu. <a href="/wiki/Suomen_Sosialidemokraattinen_Puolue" title="Suomen Sosialidemokraattinen Puolue">SDP:n</a> <a href="/wiki/Eduskuntavaalit_1916" title="Eduskuntavaalit 1916">vuoden 1916 eduskuntavaaleissa</a> saavuttaman vaalivoiton pohjalta maahan nimitettiin 26. maaliskuuta <a href="/wiki/Tokoin_senaatti" title="Tokoin senaatti">Tokoin senaatti</a>, jonka jäseninä oli kuusi sosialistia ja kuusi ei-sosialistia. Senaatin ohjelma sisälsi pyrkimykset demokratian laajentamiseen ja väliaikaisen hallituksen <a href="/wiki/Veto-oikeus" title="Veto-oikeus">veto-oikeuden</a> poistamiseen. Lisäksi tavoitteena oli kunnallisdemokratian ja työolojen kehittäminen, muun muassa työaikalait ja <a href="/wiki/Sosiaalivakuutus" title="Sosiaalivakuutus">sosiaalivakuutus</a> sekä <a href="/wiki/Oppivelvollisuus" title="Oppivelvollisuus">oppivelvollisuus</a>- ja <a href="/wiki/Uskonnonvapauslaki" title="Uskonnonvapauslaki">uskonnonvapauslain</a> säätäminen. Konservatiivien (<a href="/wiki/Suomen_ruotsalainen_kansanpuolue" title="Suomen ruotsalainen kansanpuolue">RKP</a>, <a href="/wiki/Suomalainen_puolue" title="Suomalainen puolue">Vanhasuomalaiset</a> ja <a href="/wiki/Nuorsuomalainen_Puolue" title="Nuorsuomalainen Puolue">Nuorsuomalaiset</a> ”pääskyt”) sekä muiden porvarillisten, ei-sosialistien, (liberaalit Nuorsuomalaiset ”varpuset” ja <a href="/wiki/Maalaisliitto" class="mw-redirect" title="Maalaisliitto">Maalaisliitto</a>) piirissä oltiin tyytyväisiä väliaikaisen hallituksen porvarillisuuteen sekä lähes diktatorisen keisarinvallan kaatumiseen ja sortokauden päättymiseen. Tulevaisuus näytti lisäävän mahdollisuuksia yrittäjyyden sekä taloudellisen toiminnan monipuolistamiseen ja kehittämiseen. Väliaikaisen hallituksen porvarillisuudesta huolimatta työväenliikkeen näkökulmasta kehitys oli vielä mullistavampi; sosialistienemmistöisen eduskunnan valta kasvoi ja työväen toimintaa rajoittaneet säädökset, muun muassa lakkokielto, <a href="/wiki/Sananvapaus" title="Sananvapaus">sanan-</a> ja <a href="/wiki/Painovapaus" title="Painovapaus">painovapauden</a> esteet, kaatuivat. Työväestöllä näytti olevan vihdoin mahdollisuus saavuttaa sille jo väestömääränsäkin puolesta kuuluva asema yhteiskunnassa.<a href="#cite_note-26">[26]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Pelkojen_ja_toiveiden_vuosi">Pelkojen ja toiveiden vuosi</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=8" title="Muokkaa osiota Pelkojen ja toiveiden vuosi" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=8" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Pelkojen ja toiveiden vuosi">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Vapautuksen huuma ja myönteiset näkymät jäivät kuitenkin lyhytaikaisiksi. Suomen sisäpoliittinen tilanne heikkeni, ja maaliskuussa alkanut yhteiskunnan hajoaminen eteni kiihtyvällä vauhdilla. Laajassa kokonaiskuvassa vuoden 1917 suomalaiset olivat ”rajapinnassa”, jossa sääty-yhteiskunta oli muuttumassa demokraattisemmaksi <a href="/wiki/Kansalaisyhteiskunta" title="Kansalaisyhteiskunta">kansalaisyhteiskunnaksi</a>. Toisaalta vanhan järjestelmän perinteet ja asenteet olivat vielä vallalla, mutta toisaalta, kansanvaltaisen ajattelun leviämisen myötä, aiemmin luonnollisena pidettyä säätyjärjestelmän eriarvoisuutta ei enää hyväksytty. Vuonna 1917 uusi järjestelmä etsi vielä tietään, ja kehityksen suunnasta tuli merkittävä kiistelyn ja taistelun aihe. Muutos ja sen vauhti alkoivat pelottaa konservatiiveja ja ei-sosialisteja. Työväenliikkeen kannalta kehitys näytti liian hitaalta. <a href="/wiki/Vuoden_1905_suurlakko" title="Vuoden 1905 suurlakko">Vuoden 1905 suurlakon</a> aiheuttama mullistava siirtyminen säätyvallasta <a href="/wiki/Parlamentarismi" title="Parlamentarismi">parlamentarismiin</a> ja yleiseen äänioikeuteen vaikutti sekä työväestön että porvariston toimiin vuonna 1917. Työläisten piirissä ei haluttu vuosien 1908–1916 ”tsaristisen takaiskun” toistuvan, ja toisaalta vuonna 1905 oli myös opittu, että vallankumous saattoi olla nopein tie ”edistykseen”. Konservatiivien ja porvarien vuonna 1906 kohtaama valtiollisen (sääty)vallan menetys konkretisoitui vasta maaliskuun 1917 vallankumouksessa ja silloin tilanne uhkasi johtaa myös taloudellisen vallan vähenemiseen.<a href="#cite_note-27">[27]</a> Talouden osalta sekä teollisuustyöväestön että teollisuuden työnantajien tilanne huononi merkittävästi vuoden 1917 aikana. Ensimmäinen maailmansota aiheutti vuosina 1914–1916 Suomen talouselämässä positiivisen ”sotabuumin”, joka vahvisti työnantajien lisäksi myös työntekijöiden taloutta selvästi. Maaliskuun vallankumous romahdutti tämän kehityksen aiheuttaen työttömyyttä ja voimakkaan <a href="/wiki/Inflaatio" title="Inflaatio">inflaation</a>. Työväestön talouden äkillinen heikentyminen yhdessä huononevan elintarviketilanteen kanssa synnytti työläisissä epävarmuutta ja pelkoa luoden pohjaa lakkoliikehdinnälle ja muille levottomuuksille.<a href="#cite_note-28">[28]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Tokoin_senaatti">Tokoin senaatti</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=9" title="Muokkaa osiota Tokoin senaatti" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=9" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tokoin senaatti">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Tokoin_senaatti" title="Tokoin senaatti">Tokoin senaatista</a> muodostui heikko hallitus. Perusongelma oli, etteivät sen paremmin sosiaalidemokraatit kuin porvaritkaan osallistuneet hallitukseen täysipainoisesti. Valtaryhmien välisen valtakiistan takia ja poliittisen uran tärveltymisen pelossa SDP:n ja ei-sosialistien parhaita voimia ei saatu mukaan. Sosialistien pitkään odottamaa poliittisesti edullista tilannetta ei, eduskuntaenemmistöstä huolimatta, kyettykään hyödyntämään, koska työväestöltä puuttui taloudellinen valta. Porvareilla taloudellista valtaa oli, mutta he tavoittelivat sen jatkeeksi porvarienemmistöistä eduskuntaa ja senaattia.<a href="#cite_note-29">[29]</a> Tokoin senaatin ja myöhemmin <a href="/wiki/Svinhufvudin_I_hallitus" title="Svinhufvudin I hallitus">Svinhufvudin senaatin</a> heikko poliittinen asema oli luonteenomaista valtiovallan hajoamiselle vuosina 1917–1918. Venäjän keisarin maaliskuussa 1917 menettämä mahti hajaantui moneen suuntaan: väliaikaisen hallituksen, Suomen senaatin, eduskunnan ja muun hallinnon lisäksi valtaa siirtyi merkittävässä määrin kadulle työläis- ja sotilasneuvostoille, lakko-organisaatioille ja joukkokokouksille, sekä työnantajien aktiivisille eturyhmille.<a href="#cite_note-30">[30]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Kriisin_aihiot">Kriisin aihiot</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=10" title="Muokkaa osiota Kriisin aihiot" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=10" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kriisin aihiot">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Lyhyen elinkaarensa aikana <a href="/wiki/Tokoin_senaatti" title="Tokoin senaatti">Tokoin senaatti</a> joutui kamppailemaan ainakin neljän ongelmavyyhden kanssa: kevään 1917 lakkoliikkeet, elintarvikepula ja Suomen asema suhteessa Venäjään sekä kysymys järjestysvallasta. Senaatti selvisi melko vähällä huhti–toukokuussa 1917 teollisuudessa ja maataloudessa alkaneesta lakkoliikehdinnästä. Työväestön tärkein vaatimus lakoissa oli kahdeksantuntinen työpäivä. Lisäksi haluttiin voimistuvaa inflaatiota kompensoivia palkankorotuksia. Lakot ratkesivat lähinnä työnantajien ja työntekijöiden välisissä neuvotteluissa, ja pääasiassa työntekijöiden eduksi. Kiistan lopputulos kohotti työväestön itsetuntoa ja uskoa joukkovoimaan, mutta katkeroitti työnantajia taloudellisten menetysten ja lakkoihin liittyneiden levottomuuksien takia. Lisäksi työläiset olivat käyttäneet vaatimustensa tukena paikoin venäläisiä sotilaita. Maaliskuun vallankumouksen aiheuttama mullistus kasvatti työväestön joukkovoimaa merkittävästi myös työntekijöiden lisääntyneen järjestäytymisen kautta; vuoden 1916 lopusta vuoden 1917 loppuun <a href="/wiki/Suomen_Ammattij%C3%A4rjest%C3%B6_(I)" class="mw-redirect" title="Suomen Ammattijärjestö (I)">Suomen Ammattijärjestön</a> jäsenmäärä yli nelinkertaistui noin 160 000:een. Myös työnantajapuolella järjestäydyttiin, syksyllä 1917 perustettiin <a href="/wiki/Suomen_ty%C3%B6nantajien_keskusliitto" class="mw-redirect" title="Suomen työnantajien keskusliitto">Suomen työnantajien keskusliitto</a> ja <a href="/wiki/Maa-_ja_mets%C3%A4taloustuottajain_Keskusliitto" title="Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto">Maataloustuottajain Keskusliitto</a>.<a href="#cite_note-31">[31]</a> Elintarvikkeille oli säädetty rajahinnat jo vuonna 1914 ja vuonna 1917 elintarvikepula paheni edelleen, kun leipäviljan tuonti Venäjältä romahti. Lähinnä sen vuoksi Suomeen säädettiin elintarvikelaki (2. kesäkuuta 1917), jonka mukaan valtiolla oli oikeus <a href="/wiki/Takavarikko" title="Takavarikko">takavarikoida</a> ylimääräiset elintarvikevarastot ja jakaa ne yleiseen käyttöön. Lain valvonta ja toteuttaminen jäivät kuitenkin täysin puolitiehen, minkä seurauksena elintarvikkeiden hinnat kohosivat ja osa tarjonnasta katosi salakauppaan lain edellyttämien elintarvikevarastojen tarkastusten, takavarikointien ja rajahintojen takia.<a href="#cite_note-ReferenceA-32">[32]</a> Elintarvikepula oli kuitenkin lähinnä viljapulaa ja nimenomaan hintakriisi työttömyyden koettelemalle köyhimmälle kansanosalle. Osa leivästä voitiin korvata muilla tuotteilla, koska leipäviljan osuus oli 10–20 prosenttia keskivertoperheen ravinnonkulutuksesta. Elintarvikkeet olivat <a href="/wiki/Ostokortti" title="Ostokortti">kortilla</a>, niitä jonotettiin ja niistä oli ajoittain puutetta, mutta laajamittaista <a href="/wiki/N%C3%A4l%C3%A4nh%C3%A4t%C3%A4" title="Nälänhätä">nälkää</a> ei Etelä-Suomessa nähty ennen vuoden 1918 sotaa.<a href="#cite_note-ReferenceA-32">[32]</a><a href="#cite_note-33">[33]</a> Asiasta kehkeytyi kuitenkin työväestön ja tuottajien välille kiivas, tunteita herättänyt poliittinen kysymys, jossa ”nälänhädän pelko oli punikki”. Monet maataloustuottajat pitivät elintarvikkeiden takavarikointeja ja varastojen tarkastuksia yksityistä omistusoikeutta loukkaavana sosialistisena luokkapolitiikkana, ja erityisesti kaupunkien työväestöä katkeroitti kallis salakauppa, elintarvikkeiden vientikauppa muun muassa Pietariin ja käsitys, että pulassa oli jotain tahallista. Myös sanomalehdistön provosoivalla uutisoinnilla oli suuri merkitys mielialojen kiihtymisessä vuoden 1917 kuluessa.<a href="#cite_note-34">[34]</a><a href="#cite_note-35">[35]</a><a href="#cite_note-36">[36]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Valtalaki">Valtalaki</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=11" title="Muokkaa osiota Valtalaki" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=11" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Valtalaki">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Valtalaki" title="Valtalaki">Valtalaki</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Taistelu_vallasta">Taistelu vallasta</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=12" title="Muokkaa osiota Taistelu vallasta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=12" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Taistelu vallasta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Suomen_suuriruhtinas" title="Suomen suuriruhtinas">Suomen suuriruhtinaalle</a> <a href="/wiki/Nikolai_II" title="Nikolai II">Nikolai II:lle</a>, kuuluneen hallitsijan vallan on katsottu siirtyneen maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_v%C3%A4liaikainen_hallitus" title="Venäjän väliaikainen hallitus">Venäjän väliaikaiselle hallitukselle</a>. Sen asema kuitenkin oli koko lyhyen elinkaarensa ajan epävarma, ja Suomen suhteen lopulta epäselvä. Vallankumouksellisessa tilanteessa, Venäjän sisäisen hajoamisen edetessä sodan ja valtataistelun takia hallituksen kokoonpano muuttui useasti ja toisaalta paikallisten alueneuvostojen ja komiteoiden valta kasvoi.<a href="#cite_note-Tampere_1918,_s._37-37">[37]</a> Venäjän väliaikaisen hallituksen oli tarkoitus toimia siihen saakka, kunnes <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4n_perustuslakia_s%C3%A4%C3%A4t%C3%A4v%C3%A4_kansalliskokous" title="Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous">Venäjän perustuslakia säätävä kansalliskokous</a> päättäisi maan tulevasta valtiomuodosta.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Suomessa juuri ennen venäläistämiskausia vallinneen autonomian palautus ja itsehallinnon laajentaminen sekä lopulta täysimääräisen itsenäisyydenkin toteutuminen olivat lähtökohtaisesti kaikkien puolueiden tavoitteina vuonna 1917. Valtataistelun ja yhteiskunnallisten levottomuuksien vuoksi konservatiivit alkoivat epäröidä sosialistienemmistöisen eduskunnan vallan lisäämistä. Sosiaalidemokraatit puolestaan pyrkivät laajentamaan maan itsenäisyyttä ja kasvattamaan sen avulla, kevään ja alkukesän poliittisten voittojen jatkoksi, sisäpoliittista valtaansa. SDP pyrki asiassa aluksi yhteistyöhön väliaikaisen hallituksen kanssa ja etsi venäläisiltä puolueilta tukea suunnitelmilleen, mutta sai lopulta positiivista vastakaikua ainoastaan <a href="/wiki/Vladimir_Lenin" title="Vladimir Lenin">Leninin</a> johtamilta bolševikeilta. Lenin suunnitteli vallankaappausta jo kesällä 1917 ja kannatti sosialistien aikeita, koska ne heikensivät osaltaan väliaikaisen hallituksen asemaa.<a href="#cite_note-38">[38]</a> Tokoin senaatissa syntyi kaksi linjaa <a href="/wiki/Ylin_valtiovalta" title="Ylin valtiovalta">korkeimman vallan</a> kysymyksen ratkaisemiseksi Suomessa: oikeusasioista vastanneen senaattori <a href="/wiki/Antti_Tulenheimo" title="Antti Tulenheimo">Antti Tulenheimon</a> mukaan nimetty <a href="/wiki/Lex_Tulenheimo" title="Lex Tulenheimo">Lex Tulenheimo</a> sekä SDP:n piirissä kypsynyt ajatus vallan siirtämisestä eduskunnalle. Lex Tulenheimon mukaan väliaikaisen hallituksen Suomea koskevaa valtaa olisi siirretty lähinnä senaatille. Emämaassa olisi päätetty valtiopäivien koolle kutsumisesta, avaamisesta ja hajottamisesta sekä sotilasasioista ja ulkopolitiikasta. Valtalain avulla sen sijaan pyrittiin keskittämään pääosa vallasta Suomen eduskunnalle, ja Venäjällä olisi ollut sanottavaa enää ulkopolitiikassa ja sotilasasioissa. Valtalakiesityksen eräänä kulmakivenä oli toive muutoksista väliaikaisen hallituksen koostumuksessa tai sen kukistumisesta. Lex Tulenheimon eduskuntakäsittelyssä lakiesityksen sisältö muutettiinkin täysin eduskuntavaltaiseksi, jolloin siitä tuli valtalaki. Se hyväksyttiin eduskunnassa tunteita herättäneessä äänestyksessä sosialistien, osin <a href="/wiki/Maalaisliitto" class="mw-redirect" title="Maalaisliitto">maalaisliiton</a> ja porvarillisten itsenäisyysmiesten (muun muassa aktivistit) äänillä 18. heinäkuuta 1917. Konservatiiviset kansanedustajat vastustivat eduskuntavaltaista lakia jyrkästi, ja eräät jättivät eronpyynnön eduskunnasta.<a href="#cite_note-39">[39]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Hajaannus">Hajaannus</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=13" title="Muokkaa osiota Hajaannus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=13" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Hajaannus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Väliaikaisen hallituksen johtoon Venäjällä noussut <a href="/wiki/Aleksandr_Kerenski" title="Aleksandr Kerenski">Aleksandr Kerenski</a> ei kuitenkaan hyväksynyt valtalakia. Hän vahvisti sotajoukkoja Suomessa sekä hajotti eduskunnan 31. heinäkuuta. <a href="/wiki/Eduskuntavaalit_1917" title="Eduskuntavaalit 1917">Ennenaikaiset eduskuntavaalit</a> määrättiin järjestettäväksi lokakuussa 1917. Kesällä 1917 Suomi sai Venäjän kannalta uuden merkityksen. Sen lisäksi ja sijasta, että maa oli elintarvikkeiden ja tavarantoimittaja, siitä tuli Pietarin kaupungin sotilaallinen etuvartio, josta ei voitu luopua.<a href="#cite_note-40">[40]</a> Tokoin laajapohjaisen senaatin lyhyt tarina Suomessa päättyi 13.–17. elokuuta keskeisten sosialistisenaattoreiden erotessa siitä, ja 1.–2. lokakuuta pidetyissä ennenaikaisissa eduskuntavaaleissa SDP kärsi vaalitappion ja jäi <a href="/wiki/Oppositio" title="Oppositio">oppositioon</a>. Vallan kasvun sijaan työväestö menetti keväällä 1917 saavuttamaansa poliittista voimaa. Kun SDP jäi senaatin ulkopuolelle, työläisten asenteet jyrkentyivät voimakkaasti ja usko keskeisten arkipäivän ongelmien kuten elintarvikepulan ratkaisumahdollisuuksiin väheni. Toisaalta työväenliikkeen poliittinen rooli muuttui.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Valtalakia vastustaneet suomalaiset konservatiivit käyttivät väliaikaisen hallituksen päätöstä sisäpoliittisesti hyväkseen ja tekivät venäläisten kanssa yhteistyötä eduskunnan hajotusmanifestin laadinnassa ja hyväksymisessä. Porvarillinen <a href="/wiki/Ministerivaltiosihteeri" title="Ministerivaltiosihteeri">ministerivaltiosihteeri</a> <a href="/wiki/Carl_Enckell" title="Carl Enckell">Carl Enckell</a> toimi aktiivisesti <a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Pietarissa</a>, oman poliittisen taustaryhmänsä valta-aseman edistämiseksi. Lopulta valtapolitiikan heiluri liikahti voimakkaasti vasemmalta oikealle. Kiista korkeimmasta vallasta kytki Suomen ja emämaan sisäiset valtakriisit entistä kiinteämmin toisiinsa, Suomen sosialistien ja porvareiden käytettyä hyväkseen niin sanottua ”Pietarin korttia”.<a href="#cite_note-41">[41]</a> Lopulta molemmat poliittiset valtaryhmät, sekä konservatiivit että sosialistit, hävisivät ”valtalakiselkkauksessa”, koska sen seurauksena Suomeen syntyi sisäpoliittisesti hyvin kriittisenä aikana parlamentaarinen valtatyhjiö, joka jatkui elokuun alusta marraskuun alkuun 1917 asti. Maassa ei ollut eduskunnan hajotuksen vuoksi poliittisesti vahvaa hallitusta eikä eduskuntaa, jotka olisivat voineet puuttua tehokkaasti yhä huononevaan sisäpoliittiseen kehitykseen. Oireellista oli<a href="/wiki/Malline:Selvenn%C3%A4" title="Malline:Selvennä">selvennä</a>, että vuosien 1917–1918 kriisin ensimmäinen uhri, lakkovahtina ollut työläinen, kuoli heti elokuussa poliisin ampumaan luotiin <a href="/wiki/Maatalouslakot_1917" title="Maatalouslakot 1917">Ypäjän maatalouslevottomuuksissa</a>.<a href="#cite_note-42">[42]</a><a href="#cite_note-43">[43]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Lokakuun_vallankumous_ja_marraskuun_suurlakko">Lokakuun vallankumous ja marraskuun suurlakko</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=14" title="Muokkaa osiota Lokakuun vallankumous ja marraskuun suurlakko" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=14" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lokakuun vallankumous ja marraskuun suurlakko">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Bolševikit kaatoivat Leninin johdolla väliaikaisen hallituksen <a href="/wiki/Lokakuun_vallankumous" title="Lokakuun vallankumous">lokakuun vallankumouksessa</a> 7. marraskuuta 1917. Samaan aikaan Suomen eduskunta ja parlamentaarinen valta olivat pääsemässä uudelleen jaloilleen. Maa oli kuitenkin siinä vaiheessa sisäisesti pahemmin jakautunut kuin maaliskuussa 1917. SDP:n piirissä pohdittiin keinoja valtiovallan palauttamiseksi työväestölle ja konservatiivit pitivät tiukasti kiinni takaisin saamastaan valta-asemasta, jota Venäjän uusi kumous näytti myös uhkaavan. Ei-sosialistienemmistöinen eduskunta kokoontui ensimmäisen kerran vaalien jälkeen 1. marraskuuta ja hyväksyi 9. marraskuuta valtiohoitajakunnan asettamisen maahan, mutta kolmen <a href="/wiki/Valtionhoitaja" title="Valtionhoitaja">valtionhoitajan</a> (<a href="/wiki/Santeri_Alkio" title="Santeri Alkio">Alkio</a>, <a href="/wiki/Pehr_Evind_Svinhufvud" class="mw-redirect" title="Pehr Evind Svinhufvud">Svinhufvud</a>, <a href="/wiki/Oskari_Tokoi" title="Oskari Tokoi">Tokoi</a>) johtamismallia ei kyetty toteuttamaan. Työväenliikkeelle ja sosiaalidemokraattiselle puolueelle oli marraskuun alkuun mennessä muodostunut kaksi eri toimintavaihtoehtoa: eduskuntatyö tai vallankumouksen aloittaminen. Oppositioon jäänyt SDP esitti valtiohoitajakunnan sijaan oman <a href="/wiki/Me_vaadimme" title="Me vaadimme">Me vaadimme</a> -ohjelmansa, jossa se vaati yhteiskunnallisia uudistuksia, suojeluskuntien lakkauttamista, aiemman valtalain läpiajamista ja lokakuun eduskuntavaalien tuloksen mitätöintiä. Ei-sosialistit eivät ohjelmaa hyväksyneet, ja 12. marraskuuta päätettiin, ettei sitä edes otettu käsittelyyn eduskunnassa, koska esitys ei puhemiehen mielestä täyttänyt ”muodollisia vaatimuksia”.<a href="#cite_note-44">[44]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="14_tunnin_vallankumous">14 tunnin vallankumous</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=15" title="Muokkaa osiota 14 tunnin vallankumous" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=15" title="Muokkaa osion lähdekoodia: 14 tunnin vallankumous">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Viimeistään marraskuusta 1917 lähtien sekä Helsingissä että Pietarissa toimineiden <a href="/wiki/Pietarinsuomalaiset" title="Pietarinsuomalaiset">pietarinsuomalaisten</a> bolševikkien <a href="/wiki/Jukka_Rahja" title="Jukka Rahja">Jukka Rahja</a>, <a href="/wiki/Eino_Rahja" title="Eino Rahja">Eino Rahja</a> ja <a href="/wiki/Adolf_Taimi" title="Adolf Taimi">Adolf Taimi</a> merkitys työväen järjestyskaarteissa alkoi kasvaa. Bolševikeille, kuten väliaikaiselle hallituksellekin, Suomi oli Venäjän tärkeä osa, jonka hallinta vaikutti kaksisuuntaisesti. Maasta ja siellä olleesta sotaväestä oli ”heinäkuun päivien” jälkeen tullut Leninille tukijalka Pietarin suuntaan, ja toisaalta Suomi toimi puskurialueena Saksaa vastaan. Sosiaalidemokraatit sen sijaan harkitsivat Suomen valtiollisen itsenäisyyden toteuttavan manifestin anomista neuvosto-Venäjältä 10. marraskuuta, mutta epäselvä tilanne Pietarissa esti aikeen.<a href="#cite_note-45">[45]</a> Lenin kannusti Suomen sosiaalidemokraatteja vallankumouksen tekemiseen: ”Nouskaa, nouskaa viipymättä ja ottakaa valta järjestäytyneen työväestön käsiin.”<a href="#cite_note-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._314-19">[19]</a><a href="#cite_note-46">[46]</a> Suomen ”vastahakoiset vallankumoukselliset” eivät bolševikkien kumouskehotuksia noudattaneet vaan tasapainoilivat eri vaihtoehtojen välissä.<a href="#cite_note-Tampere_1918,_s._257-47">[47]</a><a href="#cite_note-48">[48]</a> Syksyllä 1917 Lenin oli Helsingissä piileskellessään selvittänyt suunnitelmiaan SDP:lle, joten marraskuun kumouksen tulo oli osittain suomalaisten tiedossa, mutta yhteistyösuunnitelmia bolševikkien kanssa ei ollut laadittu ennakkoon. Vallanvaihto Pietarissa tarjosi syksyn pettymysten jälkeen sosialisteille uusia toimintamahdollisuuksia, mutta SDP:n johto ja eduskuntaryhmän jäsenet olivat pääosin maltillisia. Vallankumous sai kannatusta lähinnä osassa ammattijärjestöä, uusissa työväen järjestyskaarteissa ja <a href="/wiki/Helsingin_ty%C3%B6v%C3%A4enj%C3%A4rjest%C3%B6jen_eduskunta" title="Helsingin työväenjärjestöjen eduskunta">Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnassa</a>. Bolševikkien vaateilta puuttui lisäksi todellinen pohja, koska heidän asemansa Pietarissa oli hyvin epävarma. Lenin joutui pyytämään ja siirtämään Suomessa olleita uskollisia joukkoja apuun pääkaupunkiin.<a href="#cite_note-Tampere_1918,_s._37-37">[37]</a><a href="#cite_note-49">[49]</a><a href="#cite_note-50">[50]</a> Bolševikkien Helsingin neuvoston päämajassa, nykyisessä presidentinlinnassa pidettiin marraskuun 8. päivänä 1917 vallankumousta valmisteleva kokous, jossa oli läsnä kolme venäläistä kommunistia: <a href="/wiki/Pavlo_Dybenko" class="mw-redirect" title="Pavlo Dybenko">Pavlo Dybenko</a>, A. L. Seinman ja <a href="/wiki/Ivar_Smilga" title="Ivar Smilga">Ivar Smilga</a> sekä pietarinsuomalainen bolševikki <a href="/wiki/Jukka_Rahja" title="Jukka Rahja">Jukka Rahja</a> ja heidän lisäkseen seitsemän suomalaista sosialidemokraattia; <a href="/wiki/Kullervo_Manner" title="Kullervo Manner">Kullervo Manner</a>, <a href="/wiki/K._H._Wiik" title="K. H. Wiik">K. H. Wiik</a>, <a href="/wiki/Edvard_Gylling" title="Edvard Gylling">Edvard Gylling</a>, <a href="/wiki/Matti_Turkia" title="Matti Turkia">Matti Turkia</a>, Pietikäinen, Torniainen ja <a href="/wiki/Otto_Wille_Kuusinen" title="Otto Wille Kuusinen">Otto Wille Kuusinen</a>. Pitkän neuvottelun jälkeen ja venäläisten bolševikkien painostettua suomalaisia, suomalaiset sosialistit lupasivat seurata venäläisten bolševikkien esimerkkiä ja ryhtyä aseelliseen vallankumoukseen. Venäläiset bolševikit lupasivat toimittaa tarvittavat aseet. Vallankumouksen johtoelimeksi sosiaalidemokraattien ja Suomen Ammattijärjestön (SAJ) johtajat perustivat 9. marraskuuta 1917 Työväen vallankumouksellinen keskusneuvoston. Keskusneuvostoon tuli jäseniä punakaartista, Helsingin työväenjärjestöjen eduskunnasta, puoluejohdosta ja Ammattijärjestöstä ja sosiaalidemokraattisesta eduskuntaryhmästä. Puheenjohtajaksi valittiin Kullervo Manner ja sihteeriksi Yrjö Sirola.<a href="#cite_note-51">[51]</a><a href="#cite_note-52">[52]</a><a href="#cite_note-53">[53]</a> Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto lähetti Evert Huttusen ja Yrjö Sirolan Pietariin viemään toverillisen tervehdyksen uudelle neuvostohallitukselle. Pietarissa Lenin kysyi heiltä, milloin suomalaiset ryhtyvät vallankumoukseen. Huttunen ja Sirola eivät voineet antaa tähän selvää vastausta. He tapasivat myös muita neuvostojohtajia, kuten <a href="/wiki/Josif_Stalin" title="Josif Stalin">Stalinin</a>, <a href="/wiki/Lev_Trotski" title="Lev Trotski">Trotskin</a> ja <a href="/wiki/Grigori_Zinovjev" title="Grigori Zinovjev">Zinovjevin</a>.<a href="#cite_note-54">[54]</a> Lenin lupasi täyden tukensa Suomen vallankumoukselle ja lupasi Venäjän Itämeren-laivaston olevan tarvittaessa vapaasti käytettävissä. Lenin kehotti suomalaisia sosialisteja aloittamaan yleislakon katkaistakseen yhteydet Pietariin, jotta Kerenskille uskollisia joukko-osastoja ei voitaisi siirtää Pietariin.<a href="#cite_note-55">[55]</a><a href="#cite_note-56">[56]</a> Työväen vallankumouksellinen keskusneuvosto äänesti 12. marraskuuta, Me vaadimme -ohjelman kaaduttuakin, äänin 18–8 vallanottoa vastaan. Keskusneuvosto ja Suomen Ammattijärjestö julistivat 14. marraskuuta Suomeen <a href="/wiki/Vuoden_1917_yleislakko" title="Vuoden 1917 yleislakko">yleislakon</a>. Parissa päivässä 85 000 työläistä oli lakossa ja Etelä-Suomen keskeiset paikkakunnat olivat paikallisten lakkokomiteoiden hallinnassa. SDP oli omaksunut tiukan luokkataistelulinjan.<a href="#cite_note-57">[57]</a><a href="#cite_note-58">[58]</a> Yleislakon menestys lisäsi voimakkaasti vaatimuksia lopullisesta vallanotosta ja 16. marraskuuta 1917 vallankumouksellinen keskusneuvosto päätti sittenkin äänin 14–11 aloittaa vallankumouksen. Toimeenpanevaan komiteaan valitut johtajat, komissaarit, kuitenkin kieltäytyivät. Samana päivänä järjestettiin vielä uusi äänestys, jossa päädyttiin äänin 13–12 olla aloittamatta vallankumousta. Yleislakko päätettiin lopettaa 19. marraskuuta klo 24.<a href="#cite_note-59">[59]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Särkynyt_peili">Särkynyt peili</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=16" title="Muokkaa osiota Särkynyt peili" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=16" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Särkynyt peili">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Siltatsaari.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Siltatsaari.jpg/250px-Siltatsaari.jpg" decoding="async" width="250" height="177" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Siltatsaari.jpg/375px-Siltatsaari.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Siltatsaari.jpg/500px-Siltatsaari.jpg 2x" data-file-width="2799" data-file-height="1981" /></a><figcaption>Yleislakon jälkeen porvarien näkemys työväenliikkeestä synkkeni. <a href="/wiki/Kerberos_(pilalehti)" title="Kerberos (pilalehti)">Kerberos</a>-pilalehden joulunumerossa 1917 ilmestyneessä <a href="/wiki/Topi_Vikstedt" title="Topi Vikstedt">Topi Vikstedtin</a> pilapiirroksessa Siltasaaresta eli SDP:n johdosta on tullut uusi sortaja tsaarin tilalle.</figcaption></figure> Marraskuun lakko oli monessa suhteessa merkittävä taitekohta. Lakon aikana tehdyt päätökset syvensivät suomalaisen työväenliikkeen kahtiajakoa vallankumoukselliseen vähemmistöön ja maltilliseen, parlamentaarista linjaa kannattavaan enemmistöön. Lakon jälkeen rajanveto ei kuitenkaan ollut eräiden keskeisten SDP:n puoluejohtajien kohdalla ehdoton, joten voimasuhteet saattoivat vielä muuttua tapauskohtaisesti. Lisäksi suurlakon kujanjuoksussa puoluejohto osin menetti arvovaltaansa ja kykyään hallita työväenliikettä ja sen eri virtauksia. Maltilliset saivat muulta eduskunnalta taustatukea, kun <a href="/w/index.php?title=Kahdeksan_tunnin_ty%C3%B6p%C3%A4iv%C3%A4&action=edit&redlink=1" class="new" title="Kahdeksan tunnin työpäivä (sivua ei ole)">kahdeksan tunnin työpäivä</a> ja <a href="/wiki/Kunnallislaki" class="mw-redirect" title="Kunnallislaki">kunnallislait</a> hyväksyttiin 16. marraskuuta 1917. Osa työväestöstä katsoi sen tapahtuneen pelkästään suurlakon paineen takia. Lait oli säädetty jo 14. heinäkuuta 1917, mutta kysymys korkeimmasta vallasta Suomessa oli lykännyt niiden lopullista hyväksymistä.<a href="#cite_note-60">[60]</a><a href="#cite_note-61">[61]</a> Suomalaisten vallankumouksen peruuntuminen oli Leninille ja bolševikeille pettymys. Lenin menetti marras–joulukuussa uskonsa SDP:n haluun ja kykyyn toteuttaa lokakuun vallankumousta tukeva kaappaus Suomessa.<a href="#cite_note-62">[62]</a><a href="#cite_note-63">[63]</a> Suurlakko oli lopullisesti paljastanut linjaerot venäläis-bolševistisen ja suomalais-sosiaalidemokraattisen politiikan välillä. Pettymyksen jälkeen Lenin yritti tukeutua suunnitelmissaan Suomen työväenliikkeen äärivasemmistoon ja Pietarin suomalaisiin bolševikkeihin, jotka pyrkivät vaikuttamaan työväenjärjestöihin suoraan, ohittaen SDP:n johdon.<a href="#cite_note-64">[64]</a> Lenin myös lähetti Stalinin Suomeen puhumaan SDP:n puoluekokoukseen<a href="#cite_note-hs512-65">[65]</a> ja vaatimaan SDP:tä kaappaamaan vallan.<a href="#cite_note-Rasila-66">[66]</a> Stalin kehotti puheessaan 27.11.1917 Helsingissä jyrkin sanoin Suomen työväkeä vallankumoukseen ja lupasi bolševikkien tarvittaessa auttavan suomalaisia.<a href="#cite_note-:0-67">[67]</a> Sosiaalidemokraatti <a href="/wiki/K._H._Wiik" title="K. H. Wiik">K. H. Wiik</a> kirjoitti: ”Bolshevikit pakottavat meidät vallankumoukseen, tahdommepa tai ei.”<a href="#cite_note-ej-68">[68]</a> Yleislakko rikkoi Suomessa loputkin siitä yhtenäisyydestä, mitä sosialistien ja porvareiden välillä oli vielä ollut jäljellä. Lakon aggressio purkautui poliittiseen väkivaltaan; työväenkaartilaiset surmasivat yhteensä 16 ei-sosialisteihin lukeutunutta henkilöä. Lisäksi lakon kahakoissa kuoli 14 suojeluskuntalaista ja 4 työväen järjestyskaartilaista. Loppukesän 1917 valtatyhjiö oli täyttynyt ja Suomi oli päätynyt polulle, jonka päässä häämötti sisäinen taistelu.<a href="#cite_note-69">[69]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Itsenäisyys">Itsenäisyys</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=17" title="Muokkaa osiota Itsenäisyys" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=17" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Itsenäisyys">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Suomen_itsen%C3%A4istyminen" title="Suomen itsenäistyminen">Suomen itsenäistyminen</a></div></dd></dl> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Joulukuun_kuudes">Joulukuun kuudes</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=18" title="Muokkaa osiota Joulukuun kuudes" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=18" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Joulukuun kuudes">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Senate1917.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5b/Senate1917.jpg/250px-Senate1917.jpg" decoding="async" width="250" height="182" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5b/Senate1917.jpg/375px-Senate1917.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5b/Senate1917.jpg/500px-Senate1917.jpg 2x" data-file-width="4859" data-file-height="3543" /></a><figcaption>P. E. Svinhufvudin johtama senaatti.</figcaption></figure> Ei-sosialistiset puolueet toivoivat kykenevänsä vähentämään <a href="/wiki/Bol%C5%A1evikit" title="Bolševikit">bolševikkien</a> vaikutusta maassa ja kontrolloimaan vasemmistoa eduskuntaenemmistönsä turvin. Niinpä 15. marraskuuta 1917 Suomen eduskunta julistautui maassa korkeimman vallan haltijaksi. Maahan muodostettiin 27. marraskuuta <a href="/wiki/Pehr_Evind_Svinhufvud" class="mw-redirect" title="Pehr Evind Svinhufvud">P. E. Svinhufvudin</a> johtama porvarillinen <a href="/wiki/Svinhufvudin_I_hallitus" title="Svinhufvudin I hallitus">Svinhufvudin senaatti</a>, jota on kutsuttu myös <a href="/wiki/Itsen%C3%A4isyyssenaatti" class="mw-redirect" title="Itsenäisyyssenaatti">itsenäisyyssenaatiksi</a>, ja 6. joulukuuta 1917 eduskunta hyväksyi senaatin esityksen <a href="/wiki/Suomen_itsen%C3%A4istyminen" title="Suomen itsenäistyminen">Suomen itsenäisyysjulistukseksi</a>.<a href="#cite_note-70">[70]</a> Peilikuvana heinäkuun 1917 valtalakiäänestykseen sosialistit äänestivät joulukuussa porvarillisen senaatin esitystä vastaan ja laativat oman esityksensä itsenäisyysjulistukseksi.<a href="#cite_note-71">[71]</a> Sitä, että itsenäisyysjulistuksesta jouduttiin äänestämään, voidaan pitää luonnollisena seurauksena aiemmista tapahtumista ja valtataistelusta, jossa itsenäisyyskysymyksestä oli tullut osa suomalaisten sisäistä kiistelyä. Joulukuun 1917 Suomessa itsenäisyysjulistus ei herättänytkään kovin suurta huomiota. Itse asiassa täydellisen valtiollisen itsenäisyyden ajatus ja vaatimus nousi Suomessa esiin osittain vasta edellä kuvatun valtataistelun takia vuonna 1917. Suomalaiset olivat suunnitelleet joko vain vuotta 1899 edeltäneen tilanteen palautusta ja autonomian laajentamista tai maan liittämistä <a href="/wiki/Ruhtinaskunta" title="Ruhtinaskunta">ruhtinaskuntana</a> Saksaan tai Ruotsiin.<a href="#cite_note-72">[72]</a> Itsenäisen Suomen synty ei siten ollut pitkän, ”suunnitelmallisen” historiallisen kehityksen huipentuma. Se oli tulos 1800-luvun puolivälistä alkaneista taloudellisista, yhteiskunnallisista ja valtapoliittisista muutoksista sekä ennen kaikkea ensimmäisen maailmansodan aiheuttamasta mullistuksesta Euroopassa ja Suomessa.<a href="#cite_note-73">[73]</a> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Ven%C3%A4j%C3%A4_tunnustaa_Suomen_itsen%C3%A4isyyden.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Ven%C3%A4j%C3%A4_tunnustaa_Suomen_itsen%C3%A4isyyden.png/190px-Ven%C3%A4j%C3%A4_tunnustaa_Suomen_itsen%C3%A4isyyden.png" decoding="async" width="190" height="239" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Ven%C3%A4j%C3%A4_tunnustaa_Suomen_itsen%C3%A4isyyden.png/285px-Ven%C3%A4j%C3%A4_tunnustaa_Suomen_itsen%C3%A4isyyden.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/9/90/Ven%C3%A4j%C3%A4_tunnustaa_Suomen_itsen%C3%A4isyyden.png/380px-Ven%C3%A4j%C3%A4_tunnustaa_Suomen_itsen%C3%A4isyyden.png 2x" data-file-width="500" data-file-height="628" /></a><figcaption>Leninin johtaman bolševikkihallituksen Suomen itsenäisyydelle antama tunnustus.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Leninin_”kädenpuristus”">Leninin ”kädenpuristus”</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=19" title="Muokkaa osiota Leninin ”kädenpuristus”" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=19" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Leninin ”kädenpuristus”">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Sosialistit tai konservatiivit eivät kumpikaan kyenneet hoitamaan Suomen itsenäistymistä loppuun ilman toisen tukea. Itsenäisyydelle ei ollut ulkovaltojen hyväksyntää eivätkä muut maat halunneet antaa tunnustusta. <a href="/wiki/Saksan_keisarikunta" title="Saksan keisarikunta">Saksan keisarikunnalla</a> oli <a href="/wiki/Neuvosto-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Neuvosto-Venäjä">Neuvosto-Venäjän</a> kanssa <a href="/wiki/Brest-Litovskin_rauha" title="Brest-Litovskin rauha">Brest-Litovskin rauhanneuvottelut</a> eivätkä <a href="/wiki/Ymp%C3%A4rysvallat" title="Ympärysvallat">ympärysvallat</a> tunnustaneet <a href="/wiki/Kansankomissaarien_neuvosto" title="Kansankomissaarien neuvosto">kansankomissaarien neuvostoa</a> Venäjän väliaikaista hallitusta seuraavaksi Venäjän lailliseksi hallitukseksi.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Tähän senaatti tarvitsi sosiaalidemokraattien ja bolševikkien välisiä hyviä suhteita. Suomen sosialistit olivat muiden suomalaisten tapaan juuriltaan fennomaaneja, joten he pyysivät Leniniä tunnustamaan Suomen riippumattomuuden. SDP:ssä myös pelättiin lokakuun vaalitappion jälkeen suosion alenevan puolueen kansallismielisessä kannattajajoukossa ellei itsenäisyyttä saavutettaisi. Lenin olisi todennäköisesti hyväksynyt suomalaisten itsenäisyyden ilman SDP:täkin<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a>, koska bolševikkien asema ei ollut vielä vakiintunut. Svinhufvudin torjuva suhtautuminen bolševikkeihin kuitenkin jarrutti asian etenemistä.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Lopulta senaatti pyysi Kansankomisaarien neuvostolta Suomen itsenäisyyden tunnustamista ja 31. joulukuuta 1917 se antoi tunnustuksensa.<a href="#cite_note-74">[74]</a> Sisällissodan alkuun mennessä Suomen itsenäisyyden olivat tunnustaneet neuvosto-Venäjä, Saksa, <a href="/wiki/It%C3%A4valta-Unkari" title="Itävalta-Unkari">Itävalta-Unkari</a>, <a href="/wiki/Ranska" title="Ranska">Ranska</a>, <a href="/wiki/Ruotsi" title="Ruotsi">Ruotsi</a>, <a href="/wiki/Tanska" title="Tanska">Tanska</a>, <a href="/wiki/Norja" title="Norja">Norja</a>, <a href="/wiki/Sveitsi" title="Sveitsi">Sveitsi</a> ja <a href="/wiki/Kreikka" title="Kreikka">Kreikka</a>. <a href="/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta" title="Yhdistynyt kuningaskunta">Britannia</a> ja <a href="/wiki/Yhdysvallat" title="Yhdysvallat">Yhdysvallat</a> eivät suomalaisten itsenäisyyttä vielä hyväksyneet vaan ne jäivät seuraamaan vihollismaa Saksan ja Suomen välisen yhteistyön kehitystä sekä Venäjän tilannetta, lähinnä Venäjän perustuslakia säätävän kansalliskokouksen tuloksia. Tärkein kysymys länsivaltojen kannalta oli, voitaisiinko bolševikit syrjäyttää vallasta ja kykenisikö Venäjä vielä jatkamaan sotaa Saksaa vastaan.<a href="#cite_note-75">[75]</a><a href="#cite_note-76">[76]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Aselepo_itärintamalla">Aselepo itärintamalla</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=20" title="Muokkaa osiota Aselepo itärintamalla" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=20" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aselepo itärintamalla">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Trotzki_Deutsche_Brest-Litowsk1917.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Trotzki_Deutsche_Brest-Litowsk1917.jpg/250px-Trotzki_Deutsche_Brest-Litowsk1917.jpg" decoding="async" width="250" height="254" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Trotzki_Deutsche_Brest-Litowsk1917.jpg/375px-Trotzki_Deutsche_Brest-Litowsk1917.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4c/Trotzki_Deutsche_Brest-Litowsk1917.jpg/500px-Trotzki_Deutsche_Brest-Litowsk1917.jpg 2x" data-file-width="612" data-file-height="621" /></a><figcaption>Saksalaiset upseerit tervehtivät Lev Trotskin johtamaa valtuuskuntaa Brest-Litovskissa 1917.</figcaption></figure> 1. joulukuuta Venäjän bolševikkijohto ja Saksa aloittivat rauhantunnustelut ja tulitauko alkoi 6. joulukuuta. Maiden välinen aseleposopimus solmittiin 15. joulukuuta ja rauhanneuvottelut alkoivat <a href="/wiki/Brest-Litovskin_rauha" title="Brest-Litovskin rauha">Brest-Litovskissa</a> 22. joulukuuta. Neuvotteluissa Saksa tavoitteli miehittämiensä Puolan ja Liettuan lisäksi hallintaansa myös Baltiaa ja Ukrainaa sekä Suomea, jonka senaattia painostettiin hankkimaan tunnustus itsenäisyydelle ensin neuvosto-Venäjältä.<a href="#cite_note-77">[77]</a><a href="#cite_note-78">[78]</a><a href="#cite_note-79">[79]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Järjestysvaltakysymys">Järjestysvaltakysymys</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=21" title="Muokkaa osiota Järjestysvaltakysymys" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=21" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Järjestysvaltakysymys">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Sisäisen järjestysvoiman puute Venäjän tsaarin perinteisten <a href="/wiki/Poliisi" title="Poliisi">poliisi</a>- ja <a href="/wiki/Santarmi" title="Santarmi">santarmi</a>organisaatioiden hajottua maaliskuun vallankumouksen 1917 yhteydessä johti ensin aseettomien turvajoukkojen perustamiseen. Maalis–huhtikuussa syntyivät Lounais-Suomessa ensimmäiset suojeluskuntia edeltäneiden järjestyskuntien idut, ja samaan aikaan ryhdyttiin muodostamaan työväen järjestyskaarteja edeltäneitä järjestysmiehistöjä Etelä-Suomeen. Aluksi molemmat luotiin pääasiassa valvomaan yleistä järjestystä paikallistasolla, mutta jo keväällä 1917 alkanut lakkoliikehdintä teollisuudessa ja maataloudessa, sekä myöhemmin vuonna 1917 kunnallispolitiikkaan ja elintarvikeongelmiin liittyvät levottomuudet alkoivat korostaa niiden eturyhmäluonnetta. Tuolloin järjestyksen valvonnallinen ja taistelujärjestöllinen rooli oli usein sisäkkäinen sekä työväenkaarteissa että suojeluskunnissa. Taistelu valtiovallasta nosti lopulta molemmat joukot merkittäviksi tekijöiksi myös valtakunnan tasolla.<a href="#cite_note-80">[80]</a> Järjestysvallan ja oman armeijan puuttumisen Suomesta on katsottu olleen yksi ratkaiseva tekijä vuoden 1918 katastrofin synnyssä. Näkemys on osin perusteltu, mutta laajempi, yhteiskunnan hajoamiseen perustuva näkökulma valaisee tapahtumien kehitystä paremmin. Keväällä 1917 Suomessa oli Tokoin senaatti muttei riittävää järjestysvaltaa. Syksyyn mennessä, valtalakiselkkauksen vuoksi, tilanne oli muuttunut päinvastaiseksi: maassa oli, tosin kaksijakoinen, järjestysvalta mutta ei hallitusta, joka olisi voinut sitä käyttää. Vuoden 1917 lopussa hallitusvalta muodostui uudelleen ja Svinhufvudin senaatti pyrki järjestyksen luomiseen. Tämä tapahtui liian myöhään, koska vallan elementit, suojeluskunnat ja punakaartit olivat siinä vaiheessa itsenäisiä valtatekijöitä maassa, ja kun toinen niistä valittiin Suomen viralliseksi armeijaksi syttyi sota.<a href="#cite_note-81">[81]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Suojeluskunnat">Suojeluskunnat</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=22" title="Muokkaa osiota Suojeluskunnat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=22" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suojeluskunnat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Suojeluskunta.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Suojeluskunta.jpg/250px-Suojeluskunta.jpg" decoding="async" width="250" height="161" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Suojeluskunta.jpg/375px-Suojeluskunta.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Suojeluskunta.jpg/500px-Suojeluskunta.jpg 2x" data-file-width="698" data-file-height="449" /></a><figcaption><a href="/wiki/Nummen_suojeluskunta" title="Nummen suojeluskunta">Nummen suojeluskunta</a>. Suojeluskunnista tuli valkoisten armeija senaatin määräyksestä 25. tammikuuta 1918. Punaisten johto määräsi punakaartit liikekannalle 27. tammikuuta 1918.</figcaption></figure> Kesän 1917 aikana aktiivisten konservatiivien ja porvareiden perustamia suojeluskuntia syntyi runsaasti eri puolilla maata. Niitä oli syys–lokakuuhun mennessä 250–300. Perustamisen motiivina oli edelleen myös yleisen järjestyksen turvaaminen, mutta <a href="/wiki/Pohjanmaa" class="mw-disambig" title="Pohjanmaa">Pohjanmaalla</a> toiminnassa alkoi korostua elintarvikelainsäädännön aiheuttama katkeruus ja epävarmuus sekä aktivismi. Lounais-Suomessa ja <a href="/wiki/Satakunnan_historiallinen_maakunta" title="Satakunnan historiallinen maakunta">Satakunnassa</a> liikkeelle panevana tekijänä olivat talollisten ja maatyöväestön väliset voimakkaat ristiriidat. <a href="/wiki/Karjalan_historiallinen_maakunta" title="Karjalan historiallinen maakunta">Karjalassa</a> puolestaan etusijalla oli aktivistien salaiset toimet Suomen erottamiseksi Venäjästä. Joukkojen kokonaisvahvuus oli joulukuussa 1917 noin 20 000 sekä tammikuussa 1918 noin 40 000 miestä, ja suojeluskuntien lukumäärä noin 400. Niiden aseistus kohentui hitaasti lokakuun 1917 lopusta lähtien. Aseita saatiin Saksasta sekä asekauppiailta Pietarista ja <a href="/wiki/Viipuri" title="Viipuri">Viipurista</a>. Marraskuun 1917 suurlakon jälkeen maan eri osissa eri syistä muodostetut suojeluskunnat alkoivat yhdistyä samojen tavoitteiden taakse: venäläisen sotaväen poistaminen Suomesta, punakaartien kontrollointi ja järjestyksen palauttaminen sekä muu omien ryhmäetujen puolustaminen ja valvonta. Yhteistyö saatiin toimimaan kuitenkin vasta sisällissodan alettua. Suojeluskuntien hajanainen omatoimisuus tammikuussa 1918 oli eräs sodan syttymiseen johtanut tekijä.<a href="#cite_note-82">[82]</a><a href="#cite_note-UTASUOJA-83">[83]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Työväenkaartit">Työväenkaartit</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=23" title="Muokkaa osiota Työväenkaartit" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=23" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Työväenkaartit">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Suomen_Sosialidemokraattinen_Puolue" title="Suomen Sosialidemokraattinen Puolue">Suomen Sosialidemokraattinen Puolue</a> suhtautui työväen järjestyskaartien perustamiseen aluksi pidättyvästi tai kielteisesti, koska vuoden 1905 suurlakon yhteydessä perustetut punakaartit olivat lopulta irtautuneet puolueen hallinnasta. Kielteisyys näkyi esimerkiksi suhtautumisessa 12. toukokuuta 1917 Helsingissä pidettyyn niin sanottu Kaisaniemen kokoukseen. Siinä entiset, vuosien 1905–1906 <a href="/wiki/Viaporin_kapina" title="Viaporin kapina">Viaporin kapinaan</a> osallistuneet punakaartilaiset herättelivät kaarteja uudelleen henkiin ja vastaavaa toimintaa oli muun muassa Tampereella. Vuonna 1917 työväestön kaartien kehitys ei ollut pelkästään jatkumo järjestysmiehistöistä punakaarteiksi, vaan työväen järjestyskaartit ja punakaartit syntyivät myös rinnakkain, mutta aluksi punakaartien toiminta oli heikompaa. Lopulta valtalakikiistan, eduskunnan hajottamisen ja vaalitappion aiheuttama jyrkkä käänne heinä-lokakuussa muutti myös SDP:n suhtautumisen kaarteihin myönteiseksi. Lisäksi tiedot bolševikkien kumoussuunnitelmista Pietarissa lokakuussa 1917 edistivät kaartihankkeita. Suomen Ammattijärjestö ja puolue antoivat virallisen kehotuksen työväen järjestyskaartien perustamiseksi 20. lokakuuta 1917. Tosin niitä oli perustettu jo syyskuussa muun muassa Helsinkiin. Niihin haluttiin lähinnä luotettuja työväenliikkeen aktiiveja työväenyhdistyksistä ja ammattiliitoista. Työväenkaarteilla oli yleisen järjestyksen ylläpitoon tähtäävä rooli, mutta ne olivat myös uusi vaihtoehto vasemmiston valta-aseman turvaamiseksi ja palauttamiseksi. Ennen 20. lokakuuta erityyppisiä työväenosastoja oli perustettu vähemmän (noin 100) kuin suojeluskuntia, ja niiden perustamisen motiivit vaihtelivat suojeluskuntien tapaan paikkakunnittain. Lokakuun lopusta lähtien ja marraskuun 1917 suurlakon aikana kaarteja perustettiin runsaasti, niiden lukumäärä oli lakon jälkeen noin 350. Työväenkaartien kokonaisvahvuus oli vuoden 1917 lopussa noin 30 000–35 000 miestä, ja tuolloin, sisäpoliittisen ilmapiirin jyrkennyttyä punakaartien merkitys oli vahvistumassa. Aseita kaartit saivat lähinnä venäläisiltä.<a href="#cite_note-84">[84]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Aseiden_valta">Aseiden valta</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=24" title="Muokkaa osiota Aseiden valta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=24" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aseiden valta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Marraskuun 1917 suurlakon aikana toteutui se, mitä SDP:n johto oli vielä keväällä 1917 pelännyt: osa työväenkaarteista radikalisoitui. Niiden piirissä alkoi esiintyä poliittista väkivaltaa, ja ne pyrkivät vuoden 1905 tapaan irrottautumaan puolueen kontrollista. Siten puoluejohto oli vastapuolen suojeluskuntien perustajien kanssa toimillaan myötävaikuttanut uuden, aseellisen valtatekijän syntyyn maassa. Suurlakko ja siihen liittynyt poliittinen <a href="/wiki/Terrorismi" title="Terrorismi">terrori</a> sekä bolševikkien valtaan pääsy Pietarissa jyrkensi suojeluskunta-aktiivien ja aktivistien asenteita voimakkaasti sekä herätti konservatiivisimmat porvarit huomaamaan, että vallankumouksellinen osa työväestöä saattoi todella kyetä uhkaamaan heidän valtaetujaan. Seurauksena oli entisestään voimistunut sotilaallisen tuen etsintä Saksasta ja konservatiivien valtavirran asettuminen lopullisesti radikaalin aktivistiliikkeen tavoitteiden taakse.<a href="#cite_note-Tampere_1918,_s._257-47">[47]</a><a href="#cite_note-85">[85]</a> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Mielenosoitus_yleist%C3%A4_asevelvollisuutta_vastaan_tammikuussa_1918.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a7/Mielenosoitus_yleist%C3%A4_asevelvollisuutta_vastaan_tammikuussa_1918.jpg/250px-Mielenosoitus_yleist%C3%A4_asevelvollisuutta_vastaan_tammikuussa_1918.jpg" decoding="async" width="250" height="183" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a7/Mielenosoitus_yleist%C3%A4_asevelvollisuutta_vastaan_tammikuussa_1918.jpg/375px-Mielenosoitus_yleist%C3%A4_asevelvollisuutta_vastaan_tammikuussa_1918.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a7/Mielenosoitus_yleist%C3%A4_asevelvollisuutta_vastaan_tammikuussa_1918.jpg/500px-Mielenosoitus_yleist%C3%A4_asevelvollisuutta_vastaan_tammikuussa_1918.jpg 2x" data-file-width="605" data-file-height="443" /></a><figcaption>Helsingissä tammikuussa 1918 järjestetty mielenosoitus yleistä asevelvollisuutta vastaan.</figcaption></figure> Joulukuussa 1917 SDP sai vielä aikaan virallisen päätöksen työväenkaartien säilymisestä puolueen valvonnassa. Kuitenkin tammikuun alussa 1918 Etelä-Suomen vahvimmat punakaartit, muun muassa <a href="/wiki/Helsinki" title="Helsinki">Helsingin</a>, <a href="/wiki/Kotka_(kaupunki)" title="Kotka (kaupunki)">Kotkan</a> ja <a href="/wiki/Turku" title="Turku">Turun</a>, sanoutuivat irti näistä sopimuksista ja haastoivat puolueen sisäiseen valtataisteluun, jonka lopputuloksena oli radikaalin vähemmistölinjan voitto ja sisällissodan syttyminen. Samaan aikaan suojeluskunnista alkoi muotoutua perusta Suomen valkoiselle armeijalle.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> On ilmeistä, että SDP:n kentällä erityisesti maaseudulla maltillisilla vallankumouksen vastustajilla oli puolueessa enemmistö, mutta asian ratkaisivat ne puoluejohdon jäsenet, jotka olivat tasapainoilleet edellä mainitun parlamentaarisen ja vallankumouslinjan välissä syksystä 1917 lähtien. Joidenkin maltillisten mielestä sosialistien sisäinen kriisi olisi pitänyt ratkaista puolueen hajoamisella, toisin sanoen radikaalin aineksen poistamisella riveistä, mutta suojeluskuntien muodostaman vastavoiman takia ajatus ei saanut laajempaa kannatusta. Samoin ei-sosialistien ja porvarien piirissä tapahtumien kehitys, lopulta punakaartien ja venäläisten sotilaiden uhka, siirsi päätösvallan maltilliselta enemmistöltä suoraa, aseellista toimintaa kannattaville ja siihen koulutetuille miehille.<a href="#cite_note-86">[86]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Tilanteen_kärjistyminen">Tilanteen kärjistyminen</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=25" title="Muokkaa osiota Tilanteen kärjistyminen" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=25" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tilanteen kärjistyminen">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Vuoden 1917 aikana kumpikaan valtaryhmä ei onnistunut estämään yhteiskunnan hajoamista ja ongelmien kasautumista eikä rakentamaan uutta järjestystä.<a href="#cite_note-Haapala_1995-14">[14]</a> Tammikuussa 1918 tilanne kärjistyi nopeasti sodaksi, kun sekä valkoisten että punaisten jokainen näkyvä sotilaallinen tai poliittinen toimi johti rintaman toisella puolella vastaliikkeeseen ja mahdollisuus kompromissiin oli jo menetetty. Sotilaalliset valmistelut, erityisesti aseiden hankinta, kiihtyivät molemmin puolin, ja samaan aikaan jyrkät punakaartit haastoivat oikeiston edustajat. Eduskunta antoi 12. tammikuuta oikeistolaiselle senaatille valtuudet luoda maahan ”luja järjestysvalta” suojeluskuntien avulla. Tämä kiihdytti voimakkaasti työväenkaartien toimia. Osapuolet perustelivat valmistelujaan, erityisesti omille kannattajilleen, puolustautumisella.<a href="#cite_note-87">[87]</a> Suojeluskuntien johtoon kutsuttiin aiemmin Venäjän armeijassa 30 vuotta palvellut kenraaliluutnantti <a href="/wiki/Carl_Gustaf_Emil_Mannerheim" title="Carl Gustaf Emil Mannerheim">Carl Gustaf Emil Mannerheim</a>,<a href="#cite_note-88">[88]</a> joka sai tehtäväkseen koota niistä maahan järjestysvallan. Suojeluskunnat julistettiin <a href="/wiki/Suomen_senaatti" title="Suomen senaatti">Suomen senaatin</a> armeijaksi 25. tammikuuta 1918. Tähän punakaartit eivät alistuneet, ja ne olivat vahvistumassa Leninin Pietarista lupaaman aselastin myötä 26.–27. tammikuuta. Molemmat osapuolet aloittivat sodan luonteisen toiminnan Viipurissa ja muualla Karjalassa 17.–20. tammikuuta. 26. tammikuuta punakaartit ja työväen järjestyskaartit yhdistyivät Suomen Punaiseksi kaartiksi, ja sen joukot määrättiin liikekannalle 27. tammikuuta 1918 klo 23 lähtien. <a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota_Etel%C3%A4-Pohjanmaalla" title="Suomen sisällissota Etelä-Pohjanmaalla">Etelä-Pohjanmaalla</a> suojeluskunnat alkoivat kenraali Mannerheimin 25. tammikuuta antamalla käskyllä riisua venäläisiä varuskuntia aseista 28. tammikuuta 1918 yöstä alkaen. Suomen sisällissota oli syttynyt.<a href="#cite_note-89">[89]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="SDP:n_vähemmistö_otti_vallan">SDP:n vähemmistö otti vallan</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=26" title="Muokkaa osiota SDP:n vähemmistö otti vallan" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=26" title="Muokkaa osion lähdekoodia: SDP:n vähemmistö otti vallan">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Vaikka yleislakon jälkeen SDP:n enemmistö kannatti demokraattisia keinoja, tammikuussa puoluehallituksen vähemmistö otti vallan puolueessa punakaartin toimien jälkeen. Tämän jälkeen puolue teki päätöksen kaapata vallan Suomessa. Punahallitukseksi asetettiin ”<a href="/wiki/Kansanvaltuuskunta" class="mw-redirect" title="Kansanvaltuuskunta">Kansanvaltuuskunta</a>”, jota johti Kullervo Manner.<a href="#cite_note-sh-90">[90]</a> Maltillisiin sosiaalidemokraatteihin kuulunut <a href="/wiki/Hannes_Ry%C3%B6m%C3%A4" title="Hannes Ryömä">Hannes Ryömä</a> kirjoitti: <blockquote style="width: auto; margin-bottom: .5em; font-size: 100%; text-align:left;">»Sosiaalidemokraattinen puolue ei siis ole valtiokaappauksesta vastuussa, vaan yksinomaan sellaiset puolueen johtoon joutuneet seikkailijat kuin Manner, Haapalainen, Taimi, Elo, Tokoi, Sirola, Turkia y.m.» </blockquote> Enemmistönä olleilta maltillisilta kuitenkin puuttui voimakas johtaja, ja he asettivat puolueen yhtenäisyyden laillisuuden edelle.<a href="#cite_note-Rasila-66">[66]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Sodan_osapuolten_tavoitteita">Sodan osapuolten tavoitteita</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=27" title="Muokkaa osiota Sodan osapuolten tavoitteita" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=27" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodan osapuolten tavoitteita">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Jaakarit_vaasan_torilla.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Jaakarit_vaasan_torilla.jpg/250px-Jaakarit_vaasan_torilla.jpg" decoding="async" width="250" height="167" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Jaakarit_vaasan_torilla.jpg/375px-Jaakarit_vaasan_torilla.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/af/Jaakarit_vaasan_torilla.jpg/500px-Jaakarit_vaasan_torilla.jpg 2x" data-file-width="1920" data-file-height="1282" /></a><figcaption>Jääkärit Vaasassa. Joukko saapui Saksasta sisällissodan ollessa jo täydessä käynnissä.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Punainen_ja_valkoinen_Suomi">Punainen ja valkoinen Suomi</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=28" title="Muokkaa osiota Punainen ja valkoinen Suomi" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=28" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Punainen ja valkoinen Suomi">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Suomalaisten keskinäisen kriisin kehityttyä sodaksi sekä punaisten että valkoisten päätavoitteeksi tuli vastustajan murskaaminen, oman valtaryhmän voitto ja sen etujen takaaminen. Pääosa osapuolten kannattajista halusi toimia täysin itsenäisessä Suomessa, mutta heidän näkemyksensä erosivat siinä kenelle (valtio)valta maassa kuului ja millaisen Suomen sisäpoliittisen rakenteen olisi pitänyt olla. Toisaalta rintaman molemmin puolin oli myös niitä, jotka katsoivat pienen maan itsenäisyyden tarvitsevan taustatukea voimakkaalta ”suojelusvaltiolta”, Saksalta tai Venäjältä.<a href="#cite_note-91">[91]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Punaisten_tavoitteet">Punaisten tavoitteet</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=29" title="Muokkaa osiota Punaisten tavoitteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=29" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Punaisten tavoitteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Kansanvaltuuskunta" class="mw-redirect" title="Kansanvaltuuskunta">Kansanvaltuuskunta</a>, puheenjohtajanaan <a href="/wiki/Kullervo_Manner" title="Kullervo Manner">Kullervo Manner</a>, antoi 23. helmikuuta 1918 <a href="/wiki/Ty%C3%B6v%C3%A4en_p%C3%A4%C3%A4neuvosto" title="Työväen pääneuvosto">työväen pääneuvostolle</a> ehdotuksen Suomen valtiosäännöksi.<a href="#cite_note-92">[92]</a> <a href="/wiki/Otto_Wille_Kuusinen" title="Otto Wille Kuusinen">Otto Wille Kuusisen</a> ja hänen lankonsa <a href="/wiki/Einari_Laaksovirta" title="Einari Laaksovirta">Einari Laaksovirran</a> laatima<a href="#cite_note-93">[93]</a> suomalais-sosiaalidemokraattiseen ajatteluun perustunut sosialistinen valtiosääntö- eli <a href="/wiki/Perustuslaki" title="Perustuslaki">perustuslaki</a>ehdotus sisälsi merkittäviä vaikutteita <a href="/wiki/Yhdysvallat" title="Yhdysvallat">Yhdysvaltojen</a> ja <a href="/wiki/Sveitsi" title="Sveitsi">Sveitsin</a> perustuslaeista sekä <a href="/wiki/Ranskan_suuri_vallankumous" title="Ranskan suuri vallankumous">Ranskan suuren vallankumouksen</a> ihanteista, ja se oli tarkoitus viedä <a href="/wiki/Kansan%C3%A4%C3%A4nestys" title="Kansanäänestys">kansanäänestykseen</a>.<a href="#cite_note-94">[94]</a> Kansanvaltuuskunta solmi myös Neuvosto-Venäjän kanssa valtiosopimuksen 1. maaliskuuta 1918.<a href="#cite_note-95">[95]</a> Suomen liittyminen Venäjän federaatioon tuli esille Pietarin neuvostossa 23. tammikuuta 1918 <a href="/wiki/Grigori_Zinovjev" title="Grigori Zinovjev">Grigori Zinovjevin</a> puheessa, <a href="/wiki/Oskari_Tokoi" title="Oskari Tokoi">Oskari Tokoin</a> tilaisuudessa pitämän puheen johdosta. Tästä Suomen ja Venäjän välisestä federaation mahdollisuudesta Tokoi kertoi myös <a href="/wiki/The_Guardian" title="The Guardian">Manchester Guardian</a> -lehden Pietarin-kirjeenvaihtajalle Morgan Philips Price 7. helmikuuta 1918. Suomen pitämistä Venäjän yhteydessä pidettiin välttämättömänä edellytyksenä sosialismin toteuttamiseksi Suomessa, koska kapitalistiset maat katkaisivat saarrollaan tuonnin lännestä. Stalinin näkemyksen mukaan federaatio tulisi olemaan tilapäinen siirtymisvaihe, joka joutuisi väistymään aikanaan lopullisen päämäärän, sosialistisen yhtenäisyyden tieltä.<a href="#cite_note-96">[96]</a> Poliittisesti hyvin vaikutusvaltaisten punakaartien jyrkimmässä siivessä (esimerkiksi suomalaisbolševikit) oli vallalla myönteisempi suhtautuminen neuvosto-Venäjään liittymisen suhteen. Näiden vasemmistoryhmien välinen valtataistelu jäi toteutumatta punaisen Suomen tappion vuoksi.<a href="#cite_note-97">[97]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Valkoisten_tavoitteet">Valkoisten tavoitteet</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=30" title="Muokkaa osiota Valkoisten tavoitteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=30" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Valkoisten tavoitteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Vaasan_senaatti" title="Vaasan senaatti">Vaasaan siirtyneen senaatin</a> tavoitteena oli vallan palauttaminen Etelä-Suomessa porvarienemmistöiselle hallitukselle. Voiton jälkeen vahva hallitusvalta ja riippumattomuus Venäjästä aiottiin turvata voimakkaan oman tai Saksan armeijan sekä demokratiaa kaventavan monarkistisen yhteiskuntajärjestelmän avulla. Maltilliset ei-sosialistit kuitenkin vastustivat monarkismia ja Saksan interventiota, etenkin sodan alussa. Sotilasjohdossa oli samansuuntainen ristiriita kenraali Mannerheimin ja johtavien jääkäreiden välillä. Venäjän armeijan ja suomalaispunakaartien huonon sotakunnon ilmeisen hyvin tietäneenä Mannerheim arvioi valkoisten tarvitsevan tuekseen saksalaisia aseita, mutta Saksan armeijan tulo Suomeen oli tarpeetonta. Jääkärit puolestaan halusivat aktivistien tavoin Suomeen vahvaa saksalaissuuntausta. <a href="/wiki/Ratsuv%C3%A4enkenraali" title="Ratsuväenkenraali">Ratsuväenkenraali</a> <a href="/wiki/C._G._E._Mannerheim" class="mw-redirect" title="C. G. E. Mannerheim">C. G. E. Mannerheim</a> uskoi <a href="/wiki/Ymp%C3%A4rysvallat" title="Ympärysvallat">ympärysvaltojen</a> voittoon <a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_maailmansota" title="Ensimmäinen maailmansota">maailmansodassa</a>, ja ennen kaikkea hänen henkilökohtaiset kokonaistavoitteensa olivat laajemmat kuin vain Suomen tilanteen ratkaisu. Hän pyrki yhteistyössä länsivaltojen ja Venäjän niin sanottu valkoisten kenraalien, muun muassa <a href="/wiki/Nikolai_Judenit%C5%A1" title="Nikolai Judenitš">Nikolai Judenitšin</a>, kanssa edesauttamaan bolševikkien suistamista vallasta <a href="/wiki/Pietari_(kaupunki)" title="Pietari (kaupunki)">Pietarissa</a>. Yksimielisiä valkoiset sotilaat olivat tarpeesta hankkia Suomelle jalansijaa Venäjän puolella <a href="/wiki/It%C3%A4-Karjala" title="Itä-Karjala">Itä-Karjalassa</a>.<a href="#cite_note-98">[98]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Venäjä_ja_Saksa">Venäjä ja Saksa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=31" title="Muokkaa osiota Venäjä ja Saksa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=31" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Venäjä ja Saksa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Neuvosto-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Neuvosto-Venäjä">Neuvosto-Venäjän</a> tavoitteet ja toimet Suomen suhteen vaikuttavat pinnalta katsoen ristiriitaisilta. Bolševikit myönsivät maalle itsenäisyyden joulukuussa 1917, mutta valtasivat menettämiään alueita myöhemmin takaisin kansallisuuspolitiikastaan huolimatta, saksalaisten ”avunpyyntötaktiikkaa” käyttäen. V. I. Lenin olisikin halunnut Suomen säilyvän entisen emämaan yhteydessä sotilas-, suurvalta- ja myös sisäpoliittisista syistä, mutta maasta oli luovuttava Saksan uhan, neuvosto-Venäjän sisäisen sekasorron ja ympärysvaltojen intervention takia. Päätavoitteena oli Venäjän ydinalueiden pelastaminen. Lisäksi joulukuun 1917 alussa maan kolmestakymmenestä hallintoalueesta vain yksi oli täysin bolševikkien hallussa. Näiden sotilas- ja <a href="/wiki/Geopolitiikka" title="Geopolitiikka">geopoliittisten</a> tosiasioiden vuoksi Leninillä oli varaa ja mahdollisuuskin esiintyä Suomen suunnalla aatteellisena kansojen itsemääräämisoikeutta kunnioittavana bolševikkina. Se ei estänyt neuvosto-Venäjää tukemasta Suomen punaista kaartia vuoden 1918 sodan aikana. Punaisten voitto olisi helpottanut bolševikkien epävarmaa asemaa, ja siksi suomalaisten kansallista epäyhtenäisyyttä yritettiin käyttää hyväksi. Venäjän sisäisen kriisin vuoksi tuki oli kuitenkin riittämätöntä.<a href="#cite_note-99">[99]</a> Neuvosto-Venäjä tuki punaista Suomea asetoimituksin ja Neuvostohallitukselle uskollisilla joukko-osastoilla. Entisiä tsaarin armeijan demoralisoituneita joukkoja poistui Suomesta tasaiseen tahtiin, ja <a href="/wiki/Lev_Trotski" title="Lev Trotski">Lev Trotski</a> myös kehotti niitä poistumaan maasta 31. tammikuuta. Hänen tavoitteenaan oli uuden, luotettavan puna-armeijan luominen Pietarissa. V.I. Lenin totesi: ”Me lähetämme suomalaisille aseita, mutta emme kelvottomaksi osoittautuneita joukko-osastoja”, mutta Neuvostohallitus lähetti sotilasosastoja Pietarista Suomeen. Jälkeenpäin on esitetty, että Venäjän sota-asiain kansankomissaari <a href="/wiki/Nikolai_Podvoiski" title="Nikolai Podvoiski">Nikolai Podvoiski</a> määräsi tammikuun 23. päivänä Suomeen sijoitetun 42. armeijakunnan riisumaan suojeluskunnat aseista”. Ainut Podvoiskin määräystä koskeva virallinen dokumentti on senaatin tammikuun 24. päivän pöytäkirjassa, jossa todetaan, että Podvoiski oli senaatin saamien tietojen mukaan antanut Viipuriin sijoitetulle sotaväelle määräyksen riisua aseet kaupunkiin järjestystä pitämään saapuneelta suojeluskunnalta. Senaatin mukaan Podvoiskin määräys ei siis koskenut koko 42. armeijakuntaa eikä kaikkia suojeluskuntia vaan vain Viipurin varuskuntaa ja vain kaupunkiin saapuneita suojeluskuntalaisia. Teon taustalla oli sekä Suomen valkoisen armeijan toiminta venäläisiä vastaan <a href="/wiki/Etel%C3%A4-Pohjanmaa" class="mw-redirect" title="Etelä-Pohjanmaa">Etelä-Pohjanmaalla</a> 28. tammikuuta että oletus sosialistisen vallankumouksen leviämisestä Keski-Eurooppaan. Suomen suunnalla julistuksella oli Venäjän heikkouden vuoksi lähinnä poliittisen painostuksen arvo.<a href="#cite_note-100">[100]</a> Saksan keisarikunnan intervention tavoitteet keväällä 1918 Suomen ja <a href="/wiki/Fennoskandia" title="Fennoskandia">Fennoskandian</a> suunnalla olivat suurvalta-, talous- ja sotilaspoliittiset. Saksalaiset halusivat käyttöönsä sekä Suomen että <a href="/wiki/Kuolan_niemimaa" title="Kuolan niemimaa">Kuolan niemimaan</a> raaka-ainevaroja. Karjalankannakselta puolestaan kyettiin uhkaamaan Venäjän pääkaupunkia Pietaria. Lisäksi Saksaa huoletti <a href="/wiki/Royal_Navy" class="mw-redirect" title="Royal Navy">Britannian laivaston</a> toiminta <a href="/wiki/Pohjoinen_j%C3%A4%C3%A4meri" title="Pohjoinen jäämeri">Jäämerellä</a> ja <a href="/wiki/Murmansk" title="Murmansk">Murmanskissa</a> Kuolan niemimaalla. Suomalaiset aktivistit olivat pyytäneet saksalaisia joukkoja Suomeen jo kesällä 1917, mutta Berliinissä päätavoite oli rauha Neuvosto-Venäjän kanssa, länsirintaman takia. Joulukuussa 1917 käynnistyneiden <a href="/wiki/Brest-Litovskin_rauha" title="Brest-Litovskin rauha">Brest-Litovskin</a> rauhanneuvottelujen aikana Saksa edisti etujaan Suomessa lupaamalla kotiuttaa Jääkäripataljoona 27:n ja myymällä 70 000 kivääriä suojeluskunnille. <a href="/wiki/Lev_Trotski" title="Lev Trotski">Lev Trotski</a> kuitenkin katkaisi rauhanneuvottelut 10. helmikuuta 1918, vaikka Lenin kannatti rauhansopimusta. Trotskikaan ei kannattanut sodan jatkamista, vaan tilannetta, jossa lopullista rauhaa ei tehdä, mutta tulitauko jatkuu ennallaan, vaikka ei neuvotella. Saksan sodanjohto päätti lopulta pyrkiä ratkaisuun ja aloittaa sotatoimet uudelleen Venäjää vastaan 18. helmikuuta ja kulissinomaisena toimena sen lähinaapureilta vaadittiin ”avunpyyntöjä” hyökkäyksen perustelemiseksi. Suomen valkoisen hallituksen lähettiläänä Saksassa toiminut <a href="/wiki/Edvard_Hjelt" title="Edvard Hjelt">Edvard Hjelt</a> esitti Saksan kehotuksesta pyyntönsä 14. helmikuuta. Saksan armeijan uusi hyökkäys Baltian suunnalla luhisti nopeasti venäläisten puolustuksen, mikä johti maiden välisen <a href="/wiki/Brest-Litovskin_rauha" title="Brest-Litovskin rauha">Brest-Litovskin rauhansopimuksen</a> solmimiseen 3. maaliskuuta 1918. Sen mukaan Neuvosto-Venäjä luovutti Suomen, <a href="/wiki/Baltia" class="mw-redirect" title="Baltia">Baltian</a>, <a href="/wiki/Puola" title="Puola">Puolan</a> ja <a href="/wiki/Ukraina" title="Ukraina">Ukrainan</a> Saksan vaikutuspiiriin tunnustamalla itsenäisyyksiä.<a href="#cite_note-101">[101]</a> Saksan sodanjohdon V. I. Leniniin kohdistamat toiveet olivat siten lopulta toteutuneet.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Lenin kommentoi Suomea ja Brest-Litovskin rauhansopimusta: ”Väite, että me muka olemme pettäneet Suomen, on mitä lapsellisin fraasi. Me olemme nimenomaan auttaneet väistymällä ajoissa tieltä...”<a href="#cite_note-102">[102]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Sodan_kulku">Sodan kulku</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=32" title="Muokkaa osiota Sodan kulku" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=32" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodan kulku">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:PunaistenJuna.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/PunaistenJuna.jpg/250px-PunaistenJuna.jpg" decoding="async" width="250" height="335" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/PunaistenJuna.jpg/375px-PunaistenJuna.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/02/PunaistenJuna.jpg/500px-PunaistenJuna.jpg 2x" data-file-width="580" data-file-height="777" /></a><figcaption>Valkoisten valloittama punaisten <a href="/wiki/Panssarijuna" title="Panssarijuna">panssarijuna</a>.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kahakointi_Karjalassa">Kahakointi Karjalassa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=33" title="Muokkaa osiota Kahakointi Karjalassa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=33" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kahakointi Karjalassa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Sodan on katsottu alkaneen punaisten osalta 27. tammikuuta 1918 kello 23 ja valkoisten puolella 28. tammikuuta 1918 kello 3. Tarkemmassa tarkastelussa asia ei ole näin yksinkertainen, vaan sisällissotaa muistuttanut toiminta alkoi jo aiemmin tammikuussa, erityisesti Karjalassa.<a href="#cite_note-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._312-103">[103]</a> Syynä lienee ollut se, etteivät kummallakaan sodanjohdolla olleet omat joukot hallinnassa. Toisaalta Viipurin kaupunki oli sodan kannalta strategisesti keskeisimpiä paikkakuntia Suomessa, ja on myös arvioitu, että molemmilla puolilla johtoporras lopulta vaikutti aktiivisesti tapahtumien taustalla. Punaisten ja valkoisten välisessä taistelussa kyse oli sekä Viipurin hallinnasta että aseiden hankinnasta. Kamppailu alkoi 17.–20. tammikuuta työväenkaartin tunkeuduttua paikallisen suojeluskunnan asevarastoon <a href="/wiki/Pietisen_tehtaan_kahakka" title="Pietisen tehtaan kahakka">Pietisen tehtaalla</a> ja valkoisten kaapattua punaisten Mikkeliin suunnatun kiväärilähetyksen <a href="/wiki/Taavetti_(Luum%C3%A4ki)" title="Taavetti (Luumäki)">Taavetissa</a>, jonka jälkeen syntynyt <a href="/wiki/Taavetin_kahakka" title="Taavetin kahakka">kahakka</a> vaati kaksi kuolonuhria. Karjalan maalaispitäjistä komennettiin 21. tammikuuta noin 600 suojeluskuntamiehen vahvuinen pataljoona Viipuriin, jossa se miehitti 22. tammikuuta kaupungin <a href="/wiki/Viipurin_rautatieasema" title="Viipurin rautatieasema">rautatieaseman</a>, mutta joutui lopulta perääntymään <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4nsaari" title="Venäjänsaari">Venäjänsaareen</a>. Pataljoona jatkoi taisteluaan 27. tammikuuta Viipurin eteläpuolella <a href="/wiki/K%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4" title="Kämärä">Kämärällä</a>, jossa se pysäytti joksikin aikaa Pietarista tulleet niin sanotut <a href="/wiki/Suuri_asejuna" title="Suuri asejuna">asejunat</a> ja yritti kaapata niistä sotatarvikkeet. Junat olivat tuomassa <a href="/wiki/Eino_Rahja" title="Eino Rahja">Eino</a> ja <a href="/wiki/Jukka_Rahja" title="Jukka Rahja">Jukka Rahjan</a> johdolla Leninin Suomen työväenkaarteille tammikuun alussa 1918 lupaamaa suurta aselastia. Suojeluskuntalaisten kaappaushanke epäonnistui, ja junat pääsivät lasteineen lopulta Viipuriin, joka jäi punaisten hallintaan. <a href="/wiki/K%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4n_taistelu" title="Kämärän taistelu">Kämärän taistelua</a> pidetään sisällissodan ensimmäisenä sotatoimena.<a href="#cite_note-104">[104]</a><a href="#cite_note-105">[105]</a> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Kapinan_aikana_painettu_Suomen_asetuskokoelma.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5d/Kapinan_aikana_painettu_Suomen_asetuskokoelma.jpg/250px-Kapinan_aikana_painettu_Suomen_asetuskokoelma.jpg" decoding="async" width="250" height="287" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5d/Kapinan_aikana_painettu_Suomen_asetuskokoelma.jpg/375px-Kapinan_aikana_painettu_Suomen_asetuskokoelma.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/5d/Kapinan_aikana_painettu_Suomen_asetuskokoelma.jpg/500px-Kapinan_aikana_painettu_Suomen_asetuskokoelma.jpg 2x" data-file-width="891" data-file-height="1022" /></a><figcaption>Vuonna 1918 painettu Suomen asetuskokoelma.</figcaption></figure> Venäläisten toiminta Karjalan kahakoissa oli heikosti johdettua ja ristiriitaista. Venäläissotilaita osallistui Viipurissa punaisten mukana toimiin valkoisia vastaan 19. tammikuuta ja 22. tammikuuta, mutta pääosa kaupungin vajaakuntoisesta varuskunnasta (vahvuus 1 000–1 500 miestä) pysyi passiivisena sekä koki asemansa heikoksi ja uhatuksi. Punaisten ja valkoisten toiminnan kiihdyttyä, ja suojeluskuntajoukkojen siirryttyä Viipuriin sekä riisuttua venäläisiä varuskuntia ja joukkoja aseista <a href="/wiki/Sortavala" title="Sortavala">Sortavalassa</a>, <a href="/wiki/Antrea" title="Antrea">Antreassa</a> ja <a href="/wiki/Joensuu" title="Joensuu">Joensuussa</a> 22.–25. tammikuuta, Neuvosto-Venäjän sota-asiainkomissaari <a href="/wiki/Nikolai_Podvoiski" title="Nikolai Podvoiski">Nikolai Podvoiski</a> antoi 23. tammikuuta Viipurin venäläisjoukoille käskyn riisua valkokaartit yksipuolisesti aseista. Määräys oli ristiriidassa <a href="/wiki/Suomen_aluekomitea" title="Suomen aluekomitea">Suomen venäläisen aluekomitean</a> puolueettomuutta korostaneen päätöksen kanssa. Podvoiski joutui lopulta perumaan käskynsä 26. tammikuuta 1918 Suomen senaatin edustajien painostuksen ja omien sotilaiden passiivisuuden takia.<a href="#cite_note-106">[106]</a> Punaisella puolella suojeluskuntien aktiivisuuden koettiin uhkaavan em. asejunien pääsyä Suomeen, joten työväenkaartien johto määräsi 23. tammikuuta Pietarin ja Helsingin välisen rautatien läheisyydessä olleita kaarteja liikekannalle junia suojaamaan. Toisaalta toimenpiteellä edistettiin myös vallankumouksen alkamista. Siten esimerkiksi Suomen vahvimpiin punaosastoihin kuulunut Kotkan punainen kaarti aloitti liikekannallepanonsa 23.–24. tammikuuta. Viipurin seudun valkoisten komentaja jääkäriluutnantti <a href="/wiki/Woldemar_H%C3%A4gglund" title="Woldemar Hägglund">Woldemar Hägglund</a> lähetti Viipurin tapahtumien aikana 22. tammikuuta 1918 Mannerheimille viestin: ”<a href="/wiki/Karjala" title="Karjala">Karjala</a> nousee kaikin miehinensä vapauttamaan maata anarkian häpeästä. Luotamme urheitten Pohjanmaan miesten täyttävän velvollisuutensa”.<a href="#cite_note-107">[107]</a><a href="#cite_note-UTASUOJA-83">[83]</a> Suojeluskuntalaisten toiminta Viipurin alueella ennen sodan varsinaista alkua tunnettiinkin nimellä Karjalan nousu.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sodan_alku">Sodan alku</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=34" title="Muokkaa osiota Sodan alku" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=34" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodan alku">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:FinnishCivilWarMapBegin.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7e/FinnishCivilWarMapBegin.svg/250px-FinnishCivilWarMapBegin.svg.png" decoding="async" width="250" height="374" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7e/FinnishCivilWarMapBegin.svg/375px-FinnishCivilWarMapBegin.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7e/FinnishCivilWarMapBegin.svg/500px-FinnishCivilWarMapBegin.svg.png 2x" data-file-width="611" data-file-height="914" /></a><figcaption>Rintamalinja ja ensimmäiset hyökkäykset helmikuussa.</figcaption></figure> Punaisten puolella nostettiin punainen lyhty <a href="/wiki/Helsingin_ty%C3%B6v%C3%A4entalo" class="mw-redirect" title="Helsingin työväentalo">Helsingin työväentalon</a> torniin vallankumouksen alkamisen merkiksi 26. tammikuuta 1918 illalla kello 23. Siltasaarelle keskitetyt punakaartilaiset marssivat Pitkänsillan kautta keskustaan ja miehittivät puhelinkeskuksen, rautatieaseman ja lennättimen.<a href="#cite_note-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._312-103">[103]</a> <a href="/wiki/Punakaarti" title="Punakaarti">Punakaarti</a> otti Helsingin haltuunsa aamulla 28. tammikuuta. Kaikkiaan kuusi <a href="/wiki/Suomen_senaatti" title="Suomen senaatti">senaatin</a> jäsentä siirtyi pääkaupungista <a href="/wiki/Vaasa" title="Vaasa">Vaasaan</a>, missä he jatkoivat hallituksen työskentelyä <a href="/wiki/Vaasan_senaatti" title="Vaasan senaatti">Vaasan senaattina</a>. <a href="/wiki/Senaatin_puheenjohtaja" class="mw-redirect" title="Senaatin puheenjohtaja">Senaatin puheenjohtaja</a> eli pääministeri <a href="/wiki/Pehr_Evind_Svinhufvud" class="mw-redirect" title="Pehr Evind Svinhufvud">Pehr Evind Svinhufvud</a> yritti matkustaa Helsingistä Vaasaan Venäjän laivaston lentokoneella, mutta suomalainen lentäjä ei saanut konetta toimimaan. Svinhufvud pääsi lopulta <a href="/wiki/J%C3%A4%C3%A4nmurtaja_Tarmo_(1907)" title="Jäänmurtaja Tarmo (1907)">jäänmurtaja Tarmolla</a> <a href="/wiki/Tallinna" title="Tallinna">Tallinnaan</a> ja sieltä Saksan ja <a href="/wiki/Ruotsi" title="Ruotsi">Ruotsin</a> kautta Pohjois-Suomeen. Osa senaattoreista ja porvarillisista poliitikoista, muun muassa <a href="/wiki/K._J._St%C3%A5hlberg" title="K. J. Ståhlberg">K. J. Ståhlberg</a>, <a href="/wiki/Lauri_Ingman" title="Lauri Ingman">Lauri Ingman</a> ja <a href="/wiki/Ky%C3%B6sti_Kallio" title="Kyösti Kallio">Kyösti Kallio</a> jäivät piileskelemään punaiseen Helsinkiin ”maan alle” aina saksalaisten saapumiseen saakka.<a href="#cite_note-108">[108]</a> Punaisen puolen hallitukseksi perustettiin Helsingissä 28. tammikuuta <a href="/wiki/Suomen_kansanvaltuuskunta" title="Suomen kansanvaltuuskunta">Suomen kansanvaltuuskunta</a>. Se julkaisi nimilistansa yhteydessä samalle päivälle päivätyn julistuksen ”Suomen työmiehet, kansalaiset!”, jossa tiedotettiin vallankumouksen alkamisesta.<a href="#cite_note-109">[109]</a> Punaisen ja valkoisen Suomen välinen epäyhtenäinen rintama asettui sodan hajanaisessa alkuvaiheessa karkeasti ottaen linjalle <a href="/wiki/Pori" title="Pori">Pori</a>–<a href="/wiki/Ikaalinen" title="Ikaalinen">Ikaalinen</a>–<a href="/wiki/Kuru" title="Kuru">Kuru</a>–<a href="/wiki/Vilppula" title="Vilppula">Vilppula</a>–<a href="/wiki/L%C3%A4nkipohja" title="Länkipohja">Länkipohja</a>–<a href="/wiki/Padasjoki" title="Padasjoki">Padasjoki</a>–<a href="/wiki/Heinola" title="Heinola">Heinola</a>–<a href="/wiki/M%C3%A4ntyharju" title="Mäntyharju">Mäntyharju</a>–<a href="/wiki/Savitaipale" title="Savitaipale">Savitaipale</a>–<a href="/wiki/Lappeenranta" title="Lappeenranta">Lappeenranta</a>–<a href="/wiki/Antrea" title="Antrea">Antrea</a>–<a href="/wiki/Rautu_(Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ni)" title="Rautu (Viipurin lääni)">Rautu</a>. Molemmilla puolilla rintaman taakse jäi vastustajan haltuun paikkakuntia, jotka puhdistettiin vihollisista helmikuun 1918 kuluessa. Valkoisessa Suomessa punaisia tukikohtia olivat <a href="/wiki/Oulu" title="Oulu">Oulu</a>, <a href="/wiki/Tornio" title="Tornio">Tornio</a>, <a href="/wiki/Kemi" title="Kemi">Kemi</a>, <a href="/wiki/Raahe" title="Raahe">Raahe</a>, <a href="/wiki/Kuopio" title="Kuopio">Kuopio</a> ja <a href="/wiki/Varkaus_(kaupunki)" title="Varkaus (kaupunki)">Varkaus</a>. Punaisessa Suomessa valkoisten hallintaan jäivät <a href="/wiki/Uusikaupunki" title="Uusikaupunki">Uusikaupunki</a>, <a href="/wiki/Siuntio" title="Siuntio">Siuntio</a>-<a href="/wiki/Kirkkonummi" title="Kirkkonummi">Kirkkonummi</a> ja <a href="/wiki/Porvoo" title="Porvoo">Porvoon</a> seutu.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Sodan alkuvaiheessa punaisten sodanjohto oli jakaantunut kolmeen eri puolilla Suomea toimineeseen esikuntaan. Punakaartin yleisesikunta toimi Helsingissä, venäläisen eversti <a href="/wiki/Mihail_Svet%C5%A1nikov" title="Mihail Svetšnikov">Svetšnikovin</a> esikunta Tampereella ja Karjalassa toimineiden punakaartien ja venäläisten joukkojen esikunta Viipurissa. Svetšnikov toimi Tampereella <a href="/wiki/Neuvosto-Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Neuvosto-Venäjä">Neuvosto-Venäjän</a> <a href="/wiki/Puna-armeija" title="Puna-armeija">puna-armeijan</a> 42. armeijakuntaan kuuluneen 106. jalkaväkidivisioonan komentajana. Puna-armeija perustettiin virallisesti 28. tammikuuta tehdyllä päätöksellä. 42. armeijakunnan komitea julisti suojeluskunnille eli ylipäällikkö Mannerheimin johtamille hallituksen joukoille sodan, koska ne olivat riisuneet aseista venäläisiä joukko-osastoja. Pohjanmaalla oli menettänyt henkensä noin 60 venäläistä sotilasta. Viipurin esikunta sai ohjeensa Pietarin sotilaspiirin esikunnasta ja venäläisillä yleisesikuntaupseereilla oli siinä johtoasema.<a href="#cite_note-:0-67">[67]</a><a href="#cite_note-110">[110]</a> Vuoden 1918 sota oli ”rautatiesotaa”, koska <a href="/wiki/Suomen_rautatiet" class="mw-redirect" title="Suomen rautatiet">rautatiet</a> olivat tärkein suurten joukkojen siirtoreitti. Siksi osapuolet taistelivat tärkeiden asutuskeskusten hallussapidon lisäksi keskeisten rautateiden solmukohtien hallinnasta (muun muassa <a href="/wiki/Haapam%C3%A4ki" title="Haapamäki">Haapamäki</a>, Tampere, <a href="/wiki/Kouvola" title="Kouvola">Kouvola</a> ja Viipuri). Sekä puna- että valkokaartien vahvuus oli sodan aikana 50 000–90 000 sotilasta. Punakaartit koostuivat pääosin vapaaehtoisista joukoista, mutta Venäjän bolševikit komensivat heidän avukseen myös <a href="/wiki/Pietarin_suomalainen_punakaarti" title="Pietarin suomalainen punakaarti">Pietarin suomalaisia punakaartilaisia</a>.<a href="#cite_note-111">[111]</a> Valkoisten puolella taisteli 11 000–15 000 vapaaehtoista. Loput olivat 18. helmikuuta 1918 valkoisessa Suomessa voimaan tulleen yleisen <a href="/wiki/Asevelvollisuus_Suomessa" title="Asevelvollisuus Suomessa">asevelvollisuuden</a> kautta koottuja joukkoja. Molemmissa kaarteissa vapaaehtoisten tärkeimmät motiivit liittymiseen olivat taloudelliset tekijät, kuten muonitus ja palkka, sekä aatteellisuus ja lisäksi ympäristön paine mutta myös painostus.<a href="#cite_note-112">[112]</a> Punaisten puolella kaartien erikoisuutena olivat lähinnä teollisuuspaikkakunnilla perustetut nais(tyttö)komppaniat, joissa taistelivat Suomen historian ensimmäiset naissotilaat (noin 2 000 naista). Toinen erikoispiirre joukoissa molemmin puolin rintamaa oli alaikäiset, pääosin 15–17-vuotiaat <a href="/wiki/Lapsisotilas" title="Lapsisotilas">lapsisotilaat</a>, joihin punaisella puolella kuului myös tyttöjä. Suomen valkoisen armeijan selkärangan muodostivat talonpojat ja sivistyneistö. Suomen punaisessa kaartissa taisteli lähinnä taajamien työväestöä ja maaseudun vähävaraisia.<a href="#cite_note-113">[113]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sodan_rintamat">Sodan rintamat</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=35" title="Muokkaa osiota Sodan rintamat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=35" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodan rintamat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Sodassa muodostui jo alusta lähtien selkeästi kolme rintamaa, joita punaiset kutsuivat nimillä läntinen, keskinen ja itäinen rintama. Läntinen rintamalinja kulki suunnilleen Merikarvialta Kullaan ja Suodenniemen pohjoispuolelta Virtain eteläpuolelle. Keskinen rintama kulki Väärinmajan ja Länkipohjan kautta Lusiin. Itäinen rintama kulki siitä Mouhun ja Joutsenon kautta Viipurin pohjoispuolelta Laatokalle.<a href="#cite_note-114">[114]</a> Valkoisten sotatoimet oli jaettu neljään rintamalohkoon; länsirintamaan, joka käsitti <a href="/wiki/Satakunnan_rintama" title="Satakunnan rintama">Satakunnan</a> ja <a href="/wiki/H%C3%A4meen_rintama" title="Hämeen rintama">Hämeen rintamat</a>, keskiseen rintamaan eli <a href="/wiki/Savon_rintama" title="Savon rintama">Savon rintamaan</a>, sekä itäiseen rintamaan eli <a href="/wiki/Karjalan_rintama_(Suomen_sis%C3%A4llissota)" title="Karjalan rintama (Suomen sisällissota)">Karjalan rintamaan</a>. Lisäksi saksalaisten maihinnousun jälkeen taisteluja käytiin Uudellamaalla, Etelä-Hämeessä ja Päijät-Hämeessä. Yksittäisiä taisteluja käytiin myös rintamalinjan pohjoispuolella.<a href="#cite_note-115">[115]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Punainen_kaarti_sodassa">Punainen kaarti sodassa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=36" title="Muokkaa osiota Punainen kaarti sodassa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=36" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Punainen kaarti sodassa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Red_officers.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4b/Red_officers.jpg/250px-Red_officers.jpg" decoding="async" width="250" height="168" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4b/Red_officers.jpg/375px-Red_officers.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/4/4b/Red_officers.jpg 2x" data-file-width="407" data-file-height="273" /></a><figcaption>Punaupseereita ratsailla.</figcaption></figure> Sisällissodan ensimmäisessä vaiheessa 27. tammikuuta – 14. maaliskuuta 1918 välisenä aikana aloite ja suurin hyökkäysaktiviteetti oli Suomen punaisella kaartilla. Kaartin ylipäällikköinä toimivat aikajärjestyksessä: <a href="/wiki/Ali_Aaltonen" title="Ali Aaltonen">Ali Aaltonen</a>, <a href="/wiki/Eero_Haapalainen" title="Eero Haapalainen">Eero Haapalainen</a> ja triumviraatti <a href="/wiki/Eino_Rahja" title="Eino Rahja">Eino Rahja</a>, <a href="/wiki/Adolf_Taimi" title="Adolf Taimi">Adolf Taimi</a>, <a href="/wiki/Evert_Eloranta" title="Evert Eloranta">Evert Eloranta</a> sekä viimeisenä <a href="/wiki/Kullervo_Manner" title="Kullervo Manner">Kullervo Manner</a>. Heti taistelujen alettua paljastuivat punakaartin sotilaalliset heikkoudet: sotilasammattitaidon ja ammatti<a href="/wiki/Upseeri" title="Upseeri">upseerien</a> puute ja heikosti koulutettu, kuriton miehistö. Punaiset kärsivät ensimmäisiä tappioita muun muassa omien aseiden kautta, vahingonlaukauksista. Punakaartin organisaatiossa toimivin taso oli komppania tai joukkue eli plutoona. Niiden päälliköt valittiin demokraattisesti yksikön jäsenten kesken ja keskuudesta, joten lopputulos johdon laadun suhteen oli hyvin sattumanvarainen. Kaartilaisten paineensietokyky taistelussa oli heikko, mikä yhdessä ammattitaidottoman johdon kanssa johti helposti hyökkäyksen pysähtymiseen ja puolustuksen pettämiseen. Tappioiden seurauksena kokonaisia joukko-osastoja saattoi poistua rintamalta takaisin kotiseudulle, sodanjohdon kykenemättä sitä estämään. Kenttäkelpoisuudeltaan parhaita joukkoja olivat maaseudulta kootut osastot. Taisteluhengeltään parhaita olivat kaupunkilaisosastot, erityisesti Helsingin punakaartin joukot, sekä pietarinsuomalaiset.<a href="#cite_note-116">[116]</a> Toisaalta paikalliset tilanteet nostivat esiin uusia vastuuntuntoisia ja lahjakkaita johtajia (esimerkiksi <a href="/wiki/Hugo_Salmela" title="Hugo Salmela">Hugo Salmela</a>, <a href="/wiki/Mikko_Kokko" title="Mikko Kokko">Mikko Kokko</a>, <a href="/wiki/Oskari_Rantala" class="mw-redirect" title="Oskari Rantala">Oskari Rantala</a>, <a href="/wiki/Jalmari_Parikka" title="Jalmari Parikka">Jalmari Parikka</a>), mutta se ei riittänyt korjaamaan koko punakaartia koskenutta johtamisongelmaa. Punaiset yrittivät korjata heikkouksiaan muun muassa perustamalla Helsingin <a href="/w/index.php?title=Kallion_sotakoulu&action=edit&redlink=1" class="new" title="Kallion sotakoulu (sivua ei ole)">Kallion sotakoulun</a>, jonka tarkoituksena oli kouluttaa upseereita punakaartin palvelukseen. Koulu ei ennättänyt saada kurssiaan loppuun ennen sodan päättymistä. Lopputuloksena oli punaisten hyökkäysvaiheen epäonnistuminen taktisten virheiden, ja etulinjan tasolla taistelutahdon puutteen vuoksi. Punakaartia voidaankin kutsua aseistettujen siviilien palkka-armeijaksi.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Redguard.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/b/bf/Redguard.jpg/250px-Redguard.jpg" decoding="async" width="250" height="385" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/bf/Redguard.jpg 1.5x" data-file-width="260" data-file-height="400" /></a><figcaption>Punakaartilaisia kuvattuna vuonna 1918.</figcaption></figure> Osa punaisesta terroristakin lienee selitettävissä kaartin heikon taistelukyvyn synnyttämällä turhautumisella. Suomen punaisen kaartin menestyksekkäimmät taistelut liittyivät huhtikuun perääntymisvaiheeseen Suomesta Venäjälle, muun muassa saksalaisjoukkoja vastaan käydyt kiivaat <a href="/wiki/Hauho" title="Hauho">Hauhon</a> ja <a href="/wiki/Tuulos" title="Tuulos">Tuuloksen</a> <a href="/wiki/Syrj%C3%A4ntaan_taistelu" title="Syrjäntaan taistelu">Syrjäntaan taistelut</a> 27.–29. huhtikuuta 1918. Niissä punakaartin taistelutahto perustui lähinnä omien siviilipakolaisten suojaamiseen, ja voitoilla oli enää paikallista merkitystä.<a href="#cite_note-117">[117]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Venäläiset_joukot_Suomessa">Venäläiset joukot Suomessa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=37" title="Muokkaa osiota Venäläiset joukot Suomessa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=37" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Venäläiset joukot Suomessa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Venäjän armeijan rappiotilan ja sotaväsymyksen takia venäläisten sotilaiden osuus sisällissodan rintamataisteluissa jäi <a href="/wiki/Karjalankannas" title="Karjalankannas">Karjalankannasta</a> lukuun ottamatta lopulta vähäiseksi. Vanhan tsaarin armeijan joukkojen vahvuus Suomessa oli ollut elokuussa 1917 noin 100 000<a href="#cite_note-118">[118]</a> – 125 000 sotilasta.<a href="#cite_note-119">[119]</a> Marras–joulukuusta 1917 lähtien joukkojen määrä alkoi supistua sekä suunnitelmallisten sotilaallisten siirtojen ja kotiuttamisen että jatkuvasti lisääntyneen kurittomuuden ja karkuruuden vuoksi.<a href="#cite_note-120">[120]</a> Sisällissodan alettua 27. tammikuuta 1918 venäläissotilaita oli Suomessa enintään 40 000 miestä.<a href="#cite_note-121">[121]</a><a href="#cite_note-122">[122]</a> He kuuluivat 42. armeijakuntaan ja <a href="/wiki/It%C3%A4meren_laivasto" title="Itämeren laivasto">Itämeren laivastoon</a>.<a href="#cite_note-:0-67">[67]</a> Neuvosto-Venäjän ja Saksan välisen <a href="/wiki/Brest-Litovskin_rauha" title="Brest-Litovskin rauha">Brest-Litovskin rauhan</a> tultua voimaan 3. maaliskuuta Suomessa oleskelevat noin 6 000 sotilasta käskettiin vetäytymään maasta 2 kuukauden kuluessa. Maaliskuun loppuun 1918 mennessä vanhan armeijan osastot olivat valtaosin poistuneet Suomesta.<a href="#cite_note-123">[123]</a><a href="#cite_note-124">[124]</a> Lopulta vain 7 000–10 000 venäläissotilasta, osa Suomessa jo olleita ja osa maahan sodan aikana Pietarista tulleita, oli eri tavoin aktiivisia vuoden 1918 sodassa. Merkittäviä venäläisosastoja ei sotatoimiin saatu suostuteltua, sillä vain 1 000–4 000 sotilasta taisteli 100–1 000 miehen osastoina ajoittain eri puolilla rintamia. Toisaalta helmikuun 1918 loppupuoliskolle asti joitakin venäläisiä upseereita toimi punakaartien sotatoimien johdossa: eversti <a href="/wiki/Mihail_Svet%C5%A1nikov" title="Mihail Svetšnikov">Mihail Svetšnikov</a> Länsi-Suomessa ja <a href="/w/index.php?title=I._Jeremejev&action=edit&redlink=1" class="new" title="I. Jeremejev (sivua ei ole)">I. Jeremejev</a> Itä-Suomessa. Venäläisten ja suomalaisten välinen yhteistyö sujui kuitenkin huonosti muun muassa kieliongelmien ja keskinäisen epäluottamuksen takia. Punaisten hyökkäysvaiheen aikana helmikuun alusta maaliskuun puoleenväliin asti rintamalinja ei siirtynyt juuri lainkaan pohjoisemmaksi, vaikka valkoisten taistelukyky oli tuolloin heikoimmillaan.<a href="#cite_note-125">[125]</a><a href="#cite_note-126">[126]</a><a href="#cite_note-127">[127]</a> Sisällissotaan osallistuneiden venäläissotilaiden määrä ja merkitys väheni pääosassa punaista Suomea 18. helmikuuta alkaen Saksan ja Venäjän välisten sotatoimien alettua uudelleen. Joukot joko hajosivat tai niitä siirrettiin suojaamaan Pietaria, ja sen jälkeen neuvosto-Venäjän tuki punaisille oli valtaosin aseapua. Venäläisten sodan loppuun asti jatkunut sotilaallinen toiminta Karjalankannaksella toisaalta tuki punaista kaartia, mutta sen päätarkoitus oli Pietarin puolustaminen. Muualta Suomesta merkittävä osa sisällissodassa sekä aktiivisia että passiivisia venäläissotilaita oli vetäytynyt jo ennen Suomen valkoisen armeijan hyökkäysvaihetta.<a href="#cite_note-128">[128]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Valkoinen_armeija_sodassa">Valkoinen armeija sodassa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=38" title="Muokkaa osiota Valkoinen armeija sodassa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=38" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Valkoinen armeija sodassa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:LimingaSoldier13years.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/LimingaSoldier13years.jpg/250px-LimingaSoldier13years.jpg" decoding="async" width="250" height="543" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/LimingaSoldier13years.jpg/375px-LimingaSoldier13years.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/8d/LimingaSoldier13years.jpg/500px-LimingaSoldier13years.jpg 2x" data-file-width="1882" data-file-height="4084" /></a><figcaption><a href="/wiki/Onni_Kokko" title="Onni Kokko">Onni Kokko</a>, liminkalainen lapsisotilas, joka taisteli 13–14-vuotiaana valkoisten puolella aseistuksenaan <a href="/wiki/Japanin_keisarikunta" title="Japanin keisarikunta">japanilainen</a> <a href="/wiki/Arisaka" title="Arisaka">Arisaka</a>-karbiini. Kokko kaatui myöhemmin Tampereella.</figcaption></figure> Venäläisten joukkojen aseistariisunta Etelä-Pohjanmaalla 28.–31. tammikuuta sujui <a href="/wiki/Valkoiset" title="Valkoiset">valkoisilta</a> pääosin helposti ja rauhallisesti. Venäjää Suomessa edustanut aluekomitea oli ilmoittanut 24. tammikuuta Vaasan senaatille venäläisten joukkojen ”suunnitelmallisen kotiuttamisen” jatkuvan entiseen tapaan. Vaasan senaatin ja Mannerheimin esikunnan kaksijakoisen propagandan pohjalta 30. tammikuuta annettiin vain venäläisille suunnattu julistus, jonka mukaan Suomen talonpoikaisarmeija ei sotinut venäläisiä sotilaita vastaan. Toisaalta omille rivimiehille korostettiin taisteltavan juuri venäläisiä vastaan. Monet Suomessa olleet venäläisupseerit tukivat valkoisia. Neuvostohallitus käski vuoden 1918 alussa Suomessa olleita <a href="/wiki/Varuskunta" title="Varuskunta">varuskuntia</a> noudattamaan puolueettomuutta, ja jotkut varuskuntakomiteat antoivat paikallisesti vastaavia vakuutuksia. Niistä huolimatta Pohjanmaan venäläinen päällystö toimi usein tiiviissä yhteistyössä suojeluskuntien kanssa. <a href="/wiki/Pohjanlahti" title="Pohjanlahti">Pohjanlahden</a> meripuolustuksen johtaja, kontra-amiraali <a href="/wiki/Nikolai_Podgurski" title="Nikolai Podgurski">Nikolai Podgurski</a> auttoi kenraali Mannerheimia <a href="/wiki/Vaasan_valtaus" title="Vaasan valtaus">Vaasan varuskunnan aseistariisunnassa</a>.<a href="#cite_note-129">[129]</a> Vastapalvelukseksi tuesta aseistariisunnalle Mannerheim järjesteli venäläisupseerien palkanmaksun, asunto-olot ja muonituksen kuntoon, sekä antoi heille vapaan liikkumisoikeuden Vaasassa. <a href="/wiki/Sein%C3%A4joki" title="Seinäjoki">Seinäjoella</a> venäläisjoukot asettuivat entisiin majapaikkoihinsa. Mannerheim lupasi venäläisille hoitavansa joukot maasta <a href="/wiki/Sortavala" title="Sortavala">Sortavalan</a> tai <a href="/wiki/Rovaniemi" title="Rovaniemi">Rovaniemen</a> kautta ja palauttavansa aseet rajalla. Joukot suljettiin lopulta vankileireille ja aseet otettiin omaan käyttöön, koska kuljetus ei onnistunut ja suhtautuminen venäläissotilaisiin muuttui hyvin kielteiseksi jääkäripataljoonan saavuttua Saksasta Vaasaan.<a href="#cite_note-130">[130]</a> Sisällissodan alkuvaiheessa valkoinen armeija ja venäläiset sotilaat taistelivat rintamalla merkittävässä määrin toisiaan vastaan lähinnä <a href="/wiki/Ruovesi" title="Ruovesi">Ruovedellä</a>, <a href="/wiki/Vilppula" title="Vilppula">Vilppulassa</a>, <a href="/wiki/M%C3%A4ntyharju" title="Mäntyharju">Mäntyharjun</a> rintamalla ja <a href="/wiki/Karjalankannas" title="Karjalankannas">Karjalankannaksella</a>.<a href="#cite_note-131">[131]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Aloite_valkoisille">Aloite valkoisille</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=39" title="Muokkaa osiota Aloite valkoisille" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=39" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aloite valkoisille">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Sodan toisessa vaiheessa, 15. maaliskuuta 1918 alkaen sodan loppuun saakka (15. toukokuuta), aloite siirtyi Suomen valkoiselle armeijalle. Sen menestys ja voitto perustui pääasiassa punakaartia selvästi ammattitaitoisempaan päällystöön. Valkoisen armeijan upseeristo koostui entisessä keisarillisessa Venäjän armeijassa palvelleista suomalaisupseereista, ulkomaalaisista vapaaehtoisista upseereista ja Saksassa koulutetuista jääkäreistä (1 300 miestä mukana sodassa). Tämä heijastui sotatoimien parempana strategisena ja taktisena suunnitteluna sekä operaatioiden toteuttamisena. Toisaalta, erityisesti työväestöön kuuluneiden rivimiesjääkäreiden suhteen oli traagista, että Saksassa suomalaisten Venäjää vastaan suuntautunutta vapautus- ja kumousliikettä valmistelleet miehet päätyivät lopulta taisteluun omia kansalaisia vastaan. Parisataa jääkäriä jäikin Saksaan sisällissodan ajaksi.<a href="#cite_note-132">[132]</a> Valkokaartien kouluttamattomien tai vain lyhyen koulutuksen saaneiden vapaaehtoisten ja asevelvollisten rivimiesten sotilastaidot eivät sen sijaan olleet paremmat kuin punakaarteissa. Jääkäri <a href="/wiki/Sulo-Weikko_Pekkola" title="Sulo-Weikko Pekkola">Sulo-Weikko Pekkola</a> muisteli: ”Lähellä <a href="/wiki/S%C3%A4%C3%A4ksj%C3%A4rvi" class="mw-disambig" title="Sääksjärvi">Sääksjärven</a> kylää syntyi taistelu, sellainen kuin se sotaliikkeisiin perehtymättömiltä syntyy, paljon ammuttiin, aukeata käveltiin.” Punakaartilaisten tavoin valkoisia sotilaita saattoi poistua oma-aloitteisesti rintamilta. Pisimmän koulutuksen Suomessa olivat saaneet Porvoon Saksanniemen kartanoon 19. syyskuuta 1917 perustettuun Poliisikouluun (Järjestyslipusto) hakeutuneet noin 200 miestä. He muodostivat tammikuussa 1918 Lappajärvellä perustetun Uudenmaan Rakuunarykmentin rungon. Joulukuusta 1917 lähtien suojeluskunnat järjestivät joukkueen- ja ryhmänjohtajakoulutusta Vimpelissä <a href="/wiki/Vimpelin_koulu" class="mw-redirect" title="Vimpelin koulu">Vimpelin koulussa</a> ja Vöyrillä <a href="/wiki/V%C3%B6yrin_koulu" class="mw-redirect" title="Vöyrin koulu">Vöyrin koulussa</a>, mutta kokonaisuutena sotilasopetus ei kattanut merkittävää osaa valkoisista joukoista. Vöyrin sotakoulu aloitti toimintansa 26. tammikuuta 1918, koulutuksen piti kestää kolme viikkoa, mutta jo kahden päivän päästä Vöyrin sotakoululaiset komennettiin taisteluihin. Pohjanmaan suojeluskuntien esikunta siirrettiin Ylistaroon ja sinne siirrettiin myös Vöyrin koulu.<a href="#cite_note-133">[133]</a> Suomen oman sotaväen joukko-osastot oli lakkautettu vuonna 1901 ja viimeisenä Suomen kaarti 1905, joten varsinaista sotilaskoulutusta ja -kokemusta oli ainoastaan Jääkäripataljoona 27:n miehillä, jotka saivatkin tavallista suuremman henkilökohtaisen vapauden taistelujen johtamisessa.<a href="#cite_note-134">[134]</a> Vakavien koulutuksellisten puutteiden lisäksi valkoisen armeijan johto arvioi, että valkoisten sotilaiden, erityisesti Keski- ja Pohjois-Suomen pientilallisten, motivaatio käydä sotaa suomalaisia punaisia vastaan saattaisi olla heikko. Siksi sotapropagandassa korostettiin voimakkaasti, että taistelua käytiin lähinnä Venäjän armeijan ”punaryssiä” vastaan, ja sodan loppuvaiheessa painotettiin entistä näkyvämmin taistelun vapaussota-aspektia. Toisaalta valkoisessa Suomessa asetettu asevelvollisuuslaki peitti vastustusta, mutta lähes 30 000 valkoisen Suomen asevelvollisuusikäistä, ilmeisesti työväenliikkeen kannattajiin kuulunutta miestä, jäi saapumatta kutsuntoihin. Siten valkoisesta armeijasta oli karsiutunut merkittävä määrä heikoimman taistelumotivaation omanneita miehiä, ja lisäksi Etelä-Suomen ulkopuolisen alueen väestössä <a href="/wiki/Ty%C3%B6v%C3%A4enliike" title="Työväenliike">työväenliikettä</a> ja <a href="/wiki/Sosialismi" title="Sosialismi">sosialismia</a> vastustettiin voimakkaasti myös <a href="/wiki/Kristinusko" title="Kristinusko">kristillisen</a> uskonnollisuuden perusteella.<a href="#cite_note-135">[135]</a> Heikon taistelukykynsä perusteella suomalaisten armeijoiden nimet, valkokaarti ja punakaarti ovat sotilasperinteen suhteen erehdyttäviä. Nimitys ”<a href="/wiki/Kaarti" title="Kaarti">kaarti</a>” viittaa yleensä armeijoiden parhaisiin joukko-osastoihin, alun perin hallitsijoiden <a href="/wiki/Henkivartija" title="Henkivartija">henkivartiokaarteihin</a>. Venäjällä ja Suomessa punaisia vastaan taistelleita joukkoja kutsuttiin valkokaarteiksi. Punakaarti-nimitystä käytettiin Suomessa jo vuoden 1905 vallankumouksen yhteydessä.<a href="#cite_note-136">[136]</a> Suomen kaartien olisi pitänyt olla vallankumouksen ja kumouksen torjunnan parhaimmistoa, sisällissodan vapaaehtoinen etujoukko.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Ratkaisu_Tampereella">Ratkaisu Tampereella</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=40" title="Muokkaa osiota Ratkaisu Tampereella" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=40" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ratkaisu Tampereella">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Punaisten_ruumiita_Kalevankankaan_hautausmaalla_Tampereen_taistelun_j%C3%A4lkeen_(26365985413).jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/Punaisten_ruumiita_Kalevankankaan_hautausmaalla_Tampereen_taistelun_j%C3%A4lkeen_%2826365985413%29.jpg/250px-Punaisten_ruumiita_Kalevankankaan_hautausmaalla_Tampereen_taistelun_j%C3%A4lkeen_%2826365985413%29.jpg" decoding="async" width="250" height="168" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/Punaisten_ruumiita_Kalevankankaan_hautausmaalla_Tampereen_taistelun_j%C3%A4lkeen_%2826365985413%29.jpg/375px-Punaisten_ruumiita_Kalevankankaan_hautausmaalla_Tampereen_taistelun_j%C3%A4lkeen_%2826365985413%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/07/Punaisten_ruumiita_Kalevankankaan_hautausmaalla_Tampereen_taistelun_j%C3%A4lkeen_%2826365985413%29.jpg/500px-Punaisten_ruumiita_Kalevankankaan_hautausmaalla_Tampereen_taistelun_j%C3%A4lkeen_%2826365985413%29.jpg 2x" data-file-width="3703" data-file-height="2494" /></a><figcaption>Tampereen taistelussa kuolleiden ruumiita ennen hautaamista.</figcaption></figure> Suomen valkoisen armeijan merkittävin sotaliike oli <a href="/wiki/Tampereen_taistelu" title="Tampereen taistelu">taistelu Tampereen hallinnasta</a> 16. maaliskuuta – 6. huhtikuuta 1918. Taistelun tuloksena valkoinen armeija valtasi punaisilta maan suurimman teollisuuskeskuksen. Sotatoimi alkoi kaupungin koillispuolella sijaitsevassa <a href="/wiki/L%C3%A4ngelm%C3%A4ki" title="Längelmäki">Längelmäen</a> Länkipohjassa ja siihen liittyivät myös kamppailut alueen pohjois- ja luoteispuolella linjalla <a href="/wiki/Vilppula" title="Vilppula">Vilppula</a>–<a href="/wiki/Kuru" title="Kuru">Kuru</a>–<a href="/wiki/Kyr%C3%B6skoski" title="Kyröskoski">Kyröskoski</a>–<a href="/wiki/Suodenniemi" title="Suodenniemi">Suodenniemi</a>. Tampere saarrettiin <a href="/wiki/Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4" title="Lempäälä">Lempäälän</a> taistelussa 24. maaliskuuta ja <a href="/wiki/Siuro" title="Siuro">Siuron</a> valtauksessa 26. maaliskuuta.<a href="#cite_note-137">[137]</a> Tampereen kaupungin valtaustaistelusta muodostui sisällissodan kiivain yhteenotto. Se oli siihen mennessä suurin Pohjoismaissa käyty taistelu, johon osallistui 16 000 valkoista ja 14 000 punaista. Punakaartin puolustustahto ja -kyky oli kohonnut ja kaartit osoittivat merkittävää päättäväisyyttä Tampereen puolustamisessa. Valkoisten sodanjohto asetti hyökkäykseen parhaita ja iskukykyisimpiä joukkojaan, muun muassa osan uusista jääkärirykmenteistä. Kalevankankaan hautausmaan taistelussa, niin sanottuna verisenä kiirastorstaina 28. maaliskuuta ei enää vain kävelty aukeita eikä ammuttu vahingonlaukauksia sillä eräät valkoisen armeijan yksiköt kärsivät yli 50 prosentin taistelutappiot. Jääkäreitä kaatui 50, ja ruotsalainen vapaaehtoisprikaati menetti noin 10 prosenttia miehistöstään. Valkoisten ratkaiseva, Tampereen keskustan valtaukseen johtanut hyökkäys alkoi yöllä 3. huhtikuuta 1918 voimakkaalla tykistötulella. Tampereen taistelu oli Suomen historian ensimmäinen, säälimätön, kortteli korttelilta käyty kaupunkisota, johon ainakin jälkiviisaudessa sisältyy paljon traagista symboliikkaa. Sisällissodan ratkaisutaistelu käytiin kaupungissa, josta Suomen teollistuminen, taloudellinen ja poliittinen modernisaatio sekä koko kansan henkistä ja aineellista tilaa parantanut kehitys oli alkanut.<a href="#cite_note-138">[138]</a> <a href="/wiki/Pyh%C3%A4j%C3%A4rvi_(Tampere)" title="Pyhäjärvi (Tampere)">Pyhä-</a> ja <a href="/wiki/N%C3%A4sij%C3%A4rvi" title="Näsijärvi">Näsijärven</a> välisellä kannaksella käyty taistelu oli myös suomalaisten välistä sisällissotaa puhtaimmillaan. Pääosa Venäjän armeijasta oli poistunut Suomesta maaliskuun aikana, ja saksalaiset joukot olivat vasta saapumassa maahan.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:LeafletToTampere1918.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/LeafletToTampere1918.jpg/250px-LeafletToTampere1918.jpg" decoding="async" width="250" height="242" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/39/LeafletToTampere1918.jpg/375px-LeafletToTampere1918.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/3/39/LeafletToTampere1918.jpg 2x" data-file-width="397" data-file-height="384" /></a><figcaption>Valkoisten lentolehtinen kehottaa punaisia Tampereen puolustajia antautumaan.</figcaption></figure> Valkoisia kaatui Tampereen taisteluissa 700–900 miestä. Punakaartit menettivät 1 000–1 500 taistelijaa, ja yhden parhaista johtajistaan Hugo Salmelan. Vangeiksi jäi 11 000–12 000 punaista. Siviiliuhreja oli 71. He kuolivat pääosin tykistötulessa. Siviiliväestöä suojautui taisteluiden ajaksi kaupungin kivikirkkoihin, <a href="/wiki/Tampereen_tuomiokirkko" title="Tampereen tuomiokirkko">Tampereen tuomiokirkkoon</a> ja <a href="/wiki/Aleksanterin_kirkko" title="Aleksanterin kirkko">Aleksanterin kirkkoon</a>. Tampereen kaupunginosista muun muassa <a href="/wiki/Tammela_(Tampere)" title="Tammela (Tampere)">Tammela</a> ja <a href="/wiki/Kytt%C3%A4l%C3%A4" title="Kyttälä">Kyttälä</a> tuhoutuivat lähes täysin.<a href="#cite_note-139">[139]</a> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:FinnishCivilWarMapMiddle.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/FinnishCivilWarMapMiddle.svg/250px-FinnishCivilWarMapMiddle.svg.png" decoding="async" width="250" height="374" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/FinnishCivilWarMapMiddle.svg/375px-FinnishCivilWarMapMiddle.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c7/FinnishCivilWarMapMiddle.svg/500px-FinnishCivilWarMapMiddle.svg.png 2x" data-file-width="611" data-file-height="914" /></a><figcaption>Sisällissodan pääoffensiivit maaliskuussa. Valkoiset saartavat Tampereen.</figcaption></figure> Tampereen valtauksen jälkeen alkoi punakaartien vetäytyminen Länsi-Suomesta. Valkoisten hyökkäyksen painopiste siirrettiin Viipuriin, joka vallattiin 29. huhtikuuta.<a href="#cite_note-140">[140]</a> <a href="/wiki/Viipurin_taistelu_1918" class="mw-redirect" title="Viipurin taistelu 1918">Viipurin taisteluun</a> osallistui 18 500 valkoista ja 7 000 punaista. Valkoinen armeija menetti kaatuneina noin 50 miestä. Punakaartilaisia kaatui 500–800 ja vangiksi heitä jäi 12 000–15 000. Lähes kaikki punaiset kaatuivat <a href="/wiki/Naulasaaren_taistelu" title="Naulasaaren taistelu">Naulasaaren taistelussa</a>, joka syntyi Viipurissa olleiden punaisten yrittäessä läpimurtoa kaupungin länsipuolella 28.–29. huhtikuuta. Sotasaaliiksi valkoiset saivat 300 tykkiä, 200 konekivääriä, panssarijunan, yli 400 kuormaa elintarvikkeita, tykinammuksia ja patruunavarastoja.<a href="#cite_note-141">[141]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Saksalaiset_joukot_Suomessa">Saksalaiset joukot Suomessa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=41" title="Muokkaa osiota Saksalaiset joukot Suomessa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=41" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Saksalaiset joukot Suomessa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Saksan_interventio_Suomen_sis%C3%A4llissodassa" title="Saksan interventio Suomen sisällissodassa">Saksan interventio Suomen sisällissodassa</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:SaksalaisiaHelsingissa.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4b/SaksalaisiaHelsingissa.jpg/250px-SaksalaisiaHelsingissa.jpg" decoding="async" width="250" height="171" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4b/SaksalaisiaHelsingissa.jpg/375px-SaksalaisiaHelsingissa.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4b/SaksalaisiaHelsingissa.jpg/500px-SaksalaisiaHelsingissa.jpg 2x" data-file-width="3632" data-file-height="2480" /></a><figcaption>Saksalaisten sotilaiden Maxim MG08 -<a href="/wiki/Konekiv%C3%A4%C3%A4ri" title="Konekivääri">konekivääriasema</a> Helsingissä kaupungin valtauksen jälkeen. Maassa punainen lippu.</figcaption></figure> 30. maaliskuuta Saksa jätti bolševikkihallitukselle nootin Pietarista ”virtaavista” punaisista venäläiskaarteista ja uhkasi ryhtyä toimiin, jos se ei lopu. Joukot olivat jo matkalla. 1. huhtikuuta Lenin taipui kieltämään Pietarin viranomaisia lähettämään enempää venäläisjoukkoja Suomeen.<a href="#cite_note-s14-142">[142]</a> Saksalainen laivasto-osasto nousi maihin Ahvenanmaalle 5. maaliskuuta 1918. Sodan kolmannessa vaiheessa valkoisen armeijan yleishyökkäystä Etelä-Suomeen täydensi kenraalimajuri <a href="/wiki/R%C3%BCdiger_von_der_Goltz" title="Rüdiger von der Goltz">Rüdiger von der Goltzin</a> johtaman <a href="/wiki/Saksan_It%C3%A4meren_divisioona" class="mw-redirect" title="Saksan Itämeren divisioona">Saksan Itämeren divisioonan</a> maihinnousu <a href="/wiki/Hanko" title="Hanko">Hangossa</a> 3. huhtikuuta 1918. Saksalaisten ja venäläisten joukkojen yhteensovittaminen, Brest-Litovskin rauhansopimusta noudattaen, koordinoitiin erityisellä <a href="/wiki/Hangon_sopimus" title="Hangon sopimus">Hangon sopimuksella</a>. Divisioonan vahvuus oli 10 000 sotilasta. Lisäksi <a href="/wiki/Loviisa" title="Loviisa">Loviisassa</a> nousi maihin 7. huhtikuuta, Tallinnasta edennyt, noin prikaatin vahvuinen <a href="/wiki/Osasto_Brandenstein" title="Osasto Brandenstein">osasto Brandenstein</a> (3 000 miestä). Hangosta edennyt osasto valloitti <a href="/wiki/Helsinki" title="Helsinki">Helsingin</a> 12.–13. huhtikuuta (<a href="/wiki/Helsingin_taistelu_1918" class="mw-redirect" title="Helsingin taistelu 1918">Helsingin taistelu 1918</a>), <a href="/wiki/Hyvink%C3%A4%C3%A4" title="Hyvinkää">Hyvinkään</a> 21. huhtikuuta, <a href="/wiki/Riihim%C3%A4ki" title="Riihimäki">Riihimäen</a> 22. huhtikuuta ja <a href="/wiki/H%C3%A4meenlinna" title="Hämeenlinna">Hämeenlinnan</a> 26. huhtikuuta 1918. Loviisasta liikkeelle lähtenyt prikaati valtasi <a href="/wiki/Lahti" title="Lahti">Lahden</a> 19. huhtikuuta ja katkaisi läntisten ja itäisten punakaartien väliset yhteydet. Saksalaisjoukot nopeuttivat merkittävästi punakaartien sotilaallista tappiota ja lyhensivät sodan kestoaikaa. Toisaalta Suomi joutui sodan jälkeen Saksan vaikutusvaltaan.<a href="#cite_note-143">[143]</a> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:FinnishCivilWarMapEnd.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/17/FinnishCivilWarMapEnd.svg/250px-FinnishCivilWarMapEnd.svg.png" decoding="async" width="250" height="374" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/17/FinnishCivilWarMapEnd.svg/375px-FinnishCivilWarMapEnd.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/17/FinnishCivilWarMapEnd.svg/500px-FinnishCivilWarMapEnd.svg.png 2x" data-file-width="611" data-file-height="914" /></a><figcaption>Valkoisten ja saksalaisten (harmaalla) offensiivit sisällissodan lopulla.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Ruotsin_kaksijakoinen_rooli">Ruotsin kaksijakoinen rooli</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=42" title="Muokkaa osiota Ruotsin kaksijakoinen rooli" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=42" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ruotsin kaksijakoinen rooli">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Ruotsi" title="Ruotsi">Ruotsi</a> kieltäytyi osallistumasta virallisesti Suomen sisällissotaan, mutta 84 vapaaehtoista ruotsalaisupseeria antoi merkittävän tuen valkoiselle sodanjohdolle. Lisäksi valkoiseen Suomeen lähetettiin kapteeni <a href="/wiki/Hjalmar_Frisell" title="Hjalmar Frisell">Hjalmar Frisellin</a> johtama vapaaehtoisista ruotsalaissotilaista koostunut, <a href="/wiki/Ruotsalainen_prikaati" title="Ruotsalainen prikaati">Ruotsalaiseksi prikaatiksi</a> kutsuttu osasto. Sen todellinen kokonaisvahvuus, 250–550 miestä (vahvuustiedot vaihtelevat) vastasi kuitenkin lähinnä vahvennettua pataljoonaa.<a href="#cite_note-144">[144]</a> Vapaaehtoisten sotilaiden lisäksi Ruotsi edisti ulkopoliittisia etujaan Suomessa lähettämällä laivasto- ja sotilasosaston <a href="/wiki/Ahvenanmaa" class="mw-redirect" title="Ahvenanmaa">Ahvenanmaalle</a> 15. helmikuuta 1918. Teon motiiviksi esitettiin ahvenanmaalaisten ”avunpyynnöt” Ruotsille. Tosiasiassa syynä olivat geopoliittiset valtatekijät. Ruotsalaisjoukot joutuivat kuitenkin vetäytymään Ahvenanmaalta toukokuuhun 1918 mennessä saksalaisen laivasto-osaston saavuttua sinne 5. maaliskuuta 1918.<a href="#cite_note-145">[145]</a> Ruotsin sosiaalidemokraatit tuomitsivat Suomen kapinan jyrkästi julkilausumassaan: <blockquote style="width: auto; margin-bottom: .5em; font-size: 100%; text-align:left;">»Kyseessä on aseellinen nousu mitä laajimmalla pohjalla olevaa kansan valitsemaa eduskuntaa vastaan maassa missä kansan demokraattinen itsemääräämisoikeus näytti olevan luja. Sellainen teko on meidän mielestämme demokratian perusperiaatteiden kieltämistä, vähemmistön väkivallan julistamista yli kansan enemmistön» </blockquote>.<a href="#cite_note-ej-68">[68]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Lentotoiminta">Lentotoiminta</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=43" title="Muokkaa osiota Lentotoiminta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=43" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lentotoiminta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkelit: <a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissodan_valkoisten_ilmavoimat" title="Suomen sisällissodan valkoisten ilmavoimat">Suomen sisällissodan valkoisten ilmavoimat</a> ja <a href="/wiki/Luettelo_Suomen_sis%C3%A4llissodan_aikaisista_lentokentist%C3%A4" title="Luettelo Suomen sisällissodan aikaisista lentokentistä">Luettelo Suomen sisällissodan aikaisista lentokentistä</a></div></dd></dl> Venäjän lentoasemat Suomessa olivat pääosin lakanneet olemasta lentäjien palattua <a href="/wiki/Ven%C3%A4j%C3%A4" title="Venäjä">Venäjälle</a> pääosin luultavasti sikäläisten niin kutsuttujen valkoisten joukkoon. Punaisten käyttöön oli jäänyt muutamia venäläisten lentoasemien koneita, pääosin <a href="/wiki/Stetinin_M-9" title="Stetinin M-9">Stetinin M-9</a> -lentoveneitä. Suomalaisia lentäjiä ei ollut, joten joitakin Suomeen jääneitä venäläisiä lentäjiä palkattiin ohjaajiksi. Punaisten lentotoiminta sisällissodassa pääsi käyntiin, kun Viipurista lähetettiin 24. helmikuuta 1918 viisi lentokonetta, jotka saapuivat seuraavana päivänä Riihimäelle.<a href="#cite_note-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._347-146">[146]</a> Lento-osastoja perustettiin Helsinkiin (<a href="/wiki/Hermannin_lentoasema" title="Hermannin lentoasema">Hermannin lentoasema</a>), Tampereelle, Valkealaan (<a href="/wiki/Utin_lentoasema" title="Utin lentoasema">Utti</a>) ja Viipuriin. Varsinaista lento-osastojen yhtenäistä esikuntaa ei ollut, vaan osastot toimivat itsenäisesti todennäköisesti rintamaesikuntien alaisina. Helsinkiin perustettiin erityinen lentokoulu, joka ei kuitenkaan ehtinyt kouluttaa yhtään lentäjää. Riihimäelle saapuneista koneista lähetettiin kaksi konetta Tampereelle ja kolme Kouvolaan. Tampereelle lähetetyt koneet olivat Nieuport-merkkisiä. Toinen niistä oli tiedustelu- (<a href="/wiki/Nieuport_10" title="Nieuport 10">Nieuport 10</a>), ja toinen hävittäjäkone (<a href="/wiki/Nieuport_17" title="Nieuport 17">Nieuport 17</a>). Tampereelle saapui myös neljä venäläistä lentoupseeria ja kuusi mekaanikkoa. Tampereelta lähti lentokone sotalennolle ensimmäisen kerran 1. maaliskuuta 1918 Naistenlahdelta.<a href="#cite_note-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._347-146">[146]</a><a href="#cite_note-147">[147]</a> Tampereella olleita kahta Nieuport-konetta käytettiin Vilppulan-Mäntän suunnan taisteluissa. Koneita käytettiin tiedusteluun, mutta niistä pudotettiin myös pommeja.<a href="#cite_note-148">[148]</a><a href="#cite_note-Tampere_1918,_s._82-149">[149]</a> Näiden lisäksi punaisilla oli ilmeisesti käytössään vielä kaksi lentokonetta itäisen rintaman lento-osastolla. Osa koneista joutui valkoisten haltuun joko jo sodan aikana tai sodan päätyttyä. Osa koneista tuhoutui. Lentotoiminta käsitti tiedustelua, pomminpudotusta, <a href="/wiki/Lentolehtinen" title="Lentolehtinen">lentolehtisten</a> levitystä ja tykistötulen tähystystä, mutta toiminta oli kaikilla rintamilla tehotonta. Syynä oli heikko johtaminen, koneiden heikko kunto, koneiden huono huolto ja venäläisten lentäjien välinpitämättömyys.<a href="#cite_note-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._347-146">[146]</a><a href="#cite_note-150">[150]</a> Valkoisten lentotoiminta sai alkunsa ruotsalaisista lahjoituskoneista ja venäläisiltä ostetuista 5 Nieuport-koneesta, joista 4 saapui palkattujen venäläisten lentäjien lentämänä Antreaan, ja venäläisiltä jääneistä koneista.<a href="#cite_note-151">[151]</a> Ruotsista saapui kreivi <a href="/wiki/Eric_von_Rosen" title="Eric von Rosen">Eric von Rosen</a> lahjoittama <a href="/wiki/Morane-Saulnier_Parasol" title="Morane-Saulnier Parasol">Morane-Saulnier Parasol</a> kone, johon hän oli maalannut siniset hakaristit, tämä kone numeroitiin 1:seksi ja kone oli Mannerheimin armeijan ensimmäinen lentokone. Kone tuhoutui 16.4.1918 murskauduttuaan Näsijärven jäähän, moottorin pysähdyttyä, koneen ruotsalainen lentäjä ja suomalainen mekaanikko kuolivat.<a href="#cite_note-152">[152]</a> Ruotsista saatiin myös kolme kaksitasoista <a href="/wiki/N.A.B._Albatros" title="N.A.B. Albatros">N.A.B. Albatros</a> -konetta helmikuun lopulla 1918. Albatros-koneista kaksi saatiin lahjoituksena ja kolmas ostettiin. Tarkoituksena oli käyttää lentokoneita valkoisten tukena, mutta ne eivät olleet siviilikoneina sopivia sisällissodan olosuhteisiin.<a href="#cite_note-153">[153]</a> Suomalaisia ohjaajia ei ollut, vaan koneiden lentäjät ja mekaanikot tulivat Ruotsista. <a href="/wiki/J%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rit" class="mw-redirect" title="Jääkärit">Jääkäreistä</a> luutnantti Bertil Mårtenson oli saanut Saksassa lentäjänkoulutuksen, mutta hän jäi sisällissodan ajaksi Saksaan muun muassa ostamaan Suomelle lentokoneita. Suomen ilmavoimissa lensi 29 ruotsalaista, 7 venäläistä, 4 suomalaista ja 2 tanskalaista, joihin liittyi muutamia saksalaisia. Toiminta oli hajanaista tiedustelua, kunnes Saksan asevoimat toivat omat lentokoneensa, mutta niidenkin käyttö oli sodan kulun kannalta merkityksetöntä.<a href="#cite_note-154">[154]</a> Itsenäisen Suomen ensimmäinen lentoasema sijaitsi Kolhossa, jonne ensimmäinen lentokone tuotiin 7. maaliskuuta 1918 rautateitse, ja josta kone nousi ensimmäisen kerran Kaijanselän jäältä ilmaan 17. maaliskuuta 1918. Suomen Ilmavoimat sai 1918 käyttöönsä yhdeksän venäläisten jättämää Stetinin M-9-lentokonetta. Ensimmäinen sotalento suoritettiin Lylyn suuntaan, jossa lentotähystyksen avulla saatiin tietoja punaisten liikkeistä. Taisteluiden siirtyessä kohti Tamperetta siirtyi lentoasema ensin <a href="/wiki/Orivesi" title="Orivesi">Orivedelle</a> ja sitten Tampereen <a href="/wiki/Kaukaj%C3%A4rvi" title="Kaukajärvi">Kaukajärvelle</a>. Ilma-aseen merkitys sisällissodassa oli olematon.<a href="#cite_note-Tampere_1918,_s._82-149">[149]</a><a href="#cite_note-155">[155]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Poliittinen_terrori">Poliittinen terrori</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=44" title="Muokkaa osiota Poliittinen terrori" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=44" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Poliittinen terrori">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Vuoden 1918 sodalle oli luonteenomaista poliittinen väkivalta, joka erotellaan punaiseksi ja valkoiseksi terroriksi. Molempien osapuolten kokeman trauman vuoksi teloitukset yritettiin selittää jälkeenpäin taistelutoiminnan ulkopuolisina tekoina, vain primitiivisten vihantunteiden purkauksina.<a href="#cite_note-156">[156]</a> Historiantutkimus on kuitenkin liittänyt vuoden 1918 terrorin myös yhdeksi sodankäynnin muodoksi. Siihen saatiin malli aiemmista sisällissodista, poliittisesta väkivallasta sekä eri puolilta ensimmäisen maailmansodan rintamia, joissa terrori oli paikoin yleistä ja laajamittaista. Terrorin tavoitteena oli sekä vastustajan valtarakenteiden tuhoaminen että voimakkaan pelotevaikutuksen luominen.<a href="#cite_note-157">[157]</a> Vaikka teloituksissa toisaalta olikin paikallisen ja henkilökohtaisen koston muotoja, ainakin kolmannes punaisesta terrorista katsotaan olleen punakaartin johdon suunnittelemaa järjestelmällistä toimintaa. Pääosan valkoisesta terrorista arvioidaan olleen ylimmän sodanjohdon määräämää, vallattujen alueiden ”lopullisen haltuunoton” yhteydessä toteutettua harkittua ja organisoitua sodankäyntiä. ”Virallisesti” ja erityisesti sodan alussa sekä Vaasan senaatti että Kansanvaltuuskunta vastustivat terroritoimia.<a href="#cite_note-158">[158]</a> Punaisen ja valkoisen terrorin keskeisiä toteuttajia olivat suoraan ylemmän sodanjohdon alaisuudessa itsenäisesti toimineet isku- ja tiedustelujoukot, joita kutsuttiin lentäviksi osastoiksi. Ne koostuivat 10–80 valikoidusta ratsusotilaasta. Iältään lentävän osaston soturit olivat yleensä nuorempia kuin rintamajoukkojen miehet (nuorimmat 13–14-vuotiaita sotilaspoikia). Osastoa johti vanhempi, vahvan auktoriteetin omannut johtaja, jonka alaisuudessa ”lentävät” suorittivat ”etsi ja tuhoa” -tehtäviä sekä toimeenpanivat omavaltaisia teloituksia tai tuomioistuimien langettamia kuolemantuomioita.<a href="#cite_note-159">[159]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Punainen_terrori">Punainen terrori</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=45" title="Muokkaa osiota Punainen terrori" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=45" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Punainen terrori">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Punainen_terrori_(Suomi)" title="Punainen terrori (Suomi)">Punainen terrori</a></div></dd></dl> Punaiset surmasivat hallitsemillaan alueilla 1 400–1 650 siviilihenkilöä. Teloituksia oli tammikuun lopun ja helmikuun lopun välisenä aikana runsaasti, noin 700. Maaliskuussa teloitukset vähenivät noin 200 uhriin. Terrori yltyi huhtikuussa ja toukokuun alussa 1918 punaisten tappion varmistuessa; surmattuja oli noin 700.<a href="#cite_note-160">[160]</a> Poliittisen väkivallan motiivina oli vastapuolen johtavassa asemassa olevien henkilöiden tuhoaminen, sekä paikoin myös henkilökohtainen aggressio. Pääosa teloitetuista oli aktiivisia suojeluskuntalaisia, kartanonomistajia, talollisia, poliitikkoja, poliiseja, opettajia ja ylempiä virkamiehiä sekä teollisuuden johtajia ja omistajia. Terrorin uhrien joukossa oli myös noin 90 punaiseksi tai (maltilliseksi) sosialistiksi luettavaa henkilöä.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ninvankila_1918.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/15/Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ninvankila_1918.jpg/250px-Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ninvankila_1918.jpg" decoding="async" width="250" height="180" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/15/Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ninvankila_1918.jpg/375px-Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ninvankila_1918.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/15/Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ninvankila_1918.jpg/500px-Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ninvankila_1918.jpg 2x" data-file-width="4955" data-file-height="3576" /></a><figcaption>Punaisten surmaamia vankeja Viipurissa 1918.</figcaption></figure> Vaikka punainen terrori ei kohdistunut erityisesti <a href="/wiki/Suomen_evankelis-luterilainen_kirkko" title="Suomen evankelis-luterilainen kirkko">Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa</a> vastaan, punaiset surmasivat kaikkiaan kymmenen pappia (seurakunnissa yhteensä noin 1 200 pastoria). Murhat tehtiin osin aatteellisistakin syistä, mutta erityisesti maaseudulla papisto edusti yhteiskunnan perinteistä valtajärjestelmää.<a href="#cite_note-161">[161]</a> Merkittävä osa punaisesta terrorista toteutettiin Kouvolan–Kymenlaakson ja <a href="/wiki/Toijala" title="Toijala">Toijalan</a> seudun niin sanotuissa terrorikeskuksissa. Niissä teloitettiin kaikkiaan 300–350 uhria.<a href="#cite_note-162">[162]</a> Punaisten huomattaviin väkivallantekoihin tammikuusta huhtikuuhun 1918 kuuluvat myös muun muassa seuraavat joukkosurmat: <ul><li>31.1. 15 suojeluskuntalaisen ampumateloitus <a href="/wiki/Kangasala" title="Kangasala">Kangasalla</a>, eli niin kutsuttu <a href="/wiki/Suinulan_veril%C3%B6yly" title="Suinulan verilöyly">Suinulan verilöyly</a>.</li> <li>1.2. 10 vangin murha <a href="/wiki/Vihti" title="Vihti">Vihdistä</a> Nummelaan johtavan tien varrella, Ojakkalan tienhaarassa. Murhattujen joukossa oli muun muassa eteläpohjalainen ylipoliisikonstaapeli, joka tammikuisen vangitsemisensa hetkellä oli virantoimituksessa.<a href="#cite_note-Loukatut,_Veikko_Lapinleimu_1984-163">[163]</a><a href="#cite_note-164">[164]</a></li> <li>2.2. vankiryhmän ampumateloitus Nummelassa.<a href="#cite_note-Loukatut,_Veikko_Lapinleimu_1984-163">[163]</a></li> <li>6.2. 11 valkoisen teloitus <a href="/wiki/Porin_Lyseo" title="Porin Lyseo">Porin Lyseon</a> sisäpihalla eli niin kutsuttu <a href="/wiki/Porin_lyseon_joukkomurha" title="Porin lyseon joukkomurha">Porin lyseon joukkomurha</a>.</li> <li>10.3. 16 <a href="/wiki/Ahlstrom" title="Ahlstrom">A. Ahlström</a> Oy:n toimihenkilön ampuminen Porin ja <a href="/wiki/Noormarkku" title="Noormarkku">Noormarkun</a> rajalla, niin kutsuttu <a href="/wiki/Koliahteen_joukkomurha" title="Koliahteen joukkomurha">Koliahteen joukkomurha</a>.</li> <li>19.4. <a href="/wiki/Kuurilan_junamurhat" title="Kuurilan junamurhat">Kuurilan junamurhat</a> Kuurilassa.</li> <li>25.4. 23 valkoisen vangin teloitus <a href="/wiki/Lappeenranta" title="Lappeenranta">Lappeenrannassa</a>, eli niin kutsuttu <a href="/wiki/Lappeenrannan_joukkomurha" title="Lappeenrannan joukkomurha">Lappeenrannan joukkomurha</a>.</li> <li>27.4. 30 valkoisen vangin surmaaminen <a href="/wiki/Viipuri" title="Viipuri">Viipurin</a> lääninvankilassa eli niin kutsuttu <a href="/wiki/Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ninvankilan_joukkomurha" title="Viipurin lääninvankilan joukkomurha">Viipurin lääninvankilan joukkomurha</a>.<a href="#cite_note-165">[165]</a></li> <li>Huhtikuun loppupuolella punaiset teloittivat <a href="/wiki/Korian_rautatiesilta_(1870)" title="Korian rautatiesilta (1870)">Korian joukkomurhissa</a> Korian sillalta 45 ihmistä, kuten Kymiyhtiön johtaja <a href="/wiki/G%C3%B6sta_Bj%C3%B6rkenheim" title="Gösta Björkenheim">Gösta Björkenheimin</a> ja kirurgi Kaarlo Hjeltin.</li> <li>Kevään mittaan punaiset teloittivat <a href="/wiki/Kouvolan_ja_Korian_joukkomurhat" title="Kouvolan ja Korian joukkomurhat">Kouvolan joukkomurhissa</a> Kouvolan ”veripeltoon” yli sata ihmistä, kuten Kymiyhtiön työntekijöitä. Jotkut ammuttiin Kymijokeen. Teloitusten takana oli <a href="/wiki/Kouvolan_salainen_tutkijakomitea" title="Kouvolan salainen tutkijakomitea">Kouvolan salainen tutkijakomitea</a>, jonka jäsenet tuomittiin elinkautisiin vankeusrangaistuksiin mutta vapautettiin 1920-luvulla lukuun ottamatta yhtä vankileirillä kuollutta.</li></ul> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Valkoinen_terrori">Valkoinen terrori</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=46" title="Muokkaa osiota Valkoinen terrori" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=46" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Valkoinen terrori">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Valkoinen_terrori_(Suomi)" title="Valkoinen terrori (Suomi)">Valkoinen terrori</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Firing_squad_in_Lankipohja.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Firing_squad_in_Lankipohja.jpg/250px-Firing_squad_in_Lankipohja.jpg" decoding="async" width="250" height="164" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Firing_squad_in_Lankipohja.jpg/375px-Firing_squad_in_Lankipohja.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1e/Firing_squad_in_Lankipohja.jpg/500px-Firing_squad_in_Lankipohja.jpg 2x" data-file-width="528" data-file-height="347" /></a><figcaption>Teloitus Länkipohjassa.</figcaption></figure> Valkoisessa terrorissa tuhottiin kapinaan nousseita ja heidän tukijoitaan kautta linjan. Pääpaino oli punakaartien johtajien sekä punaisten hallintoon, punaiseen terroriin ja sotatoimiin osallistuneiden rankaisussa. Suhteellisesti voimakkain jälkipuhdistus kohdistui venäläisiin sotilaisiin. Valkoisessa terrorissa kuolleiden määrä kohosi lopulta huomattavasti korkeammaksi kuin punaisessa terrorissa kuolleiden määrä: 7 000–10 000 uhriin. Teloitukset jakaantuivat ajallisesti eri tavoin kuin vastaava punainen väkivalta. Sodan alkuvaiheessa helmikuussa 1918 surmattiin noin 350, maaliskuussa noin 500, huhtikuussa noin 1 800, toukokuussa noin 4 600 ja kesäkuussa 1918 noin 300 henkilöä. Sodan alkupuolella valkoisen terrorin merkittävin tapahtuma oli <a href="/wiki/Varkauden_valtaus" class="mw-redirect" title="Varkauden valtaus">Varkauden valtauksen</a> yhteydessä 21. helmikuuta 1918 toteutettu verilöyly, jossa teloitettiin 80–90 punaista. Tapausta on kutsuttu nimellä <a href="/wiki/Huruslahden_arpajaiset" title="Huruslahden arpajaiset">Huruslahden arpajaiset</a>. Varkaudessa teloitettiin maaliskuun puoliväliin 1918 mennessä yhteensä 100–140 henkilöä. Henkilötappioiltaan selvästi vähäisempi, 13 uhria, mutta symboliarvoltaan merkittävä terroriteko oli <a href="/wiki/Harmoisten_sairashuoneen_veriteot" class="mw-redirect" title="Harmoisten sairashuoneen veriteot">Harmoisten sairashuoneen veriteot</a> 10. maaliskuuta 1918.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Terrorin huippukautena, huhtikuun lopun ja toukokuun alun 1918 välisenä kahtena viikkona teloituksia oli noin 200 päivässä, ja yhteensä surmattiin 2 500–3 000 henkeä. <a href="/wiki/Hans_Kalm" title="Hans Kalm">Hans Kalmin</a> joukot ampuivat <a href="/wiki/Lahti" title="Lahti">Lahdessa</a> 1. toukokuuta – 31. toukokuuta 1918 välisenä aikana 150–200 punaisiin lukeutunutta naista.<a href="#cite_note-166">[166]</a><a href="#cite_note-167">[167]</a> Kaikkiaan noin 460 naista teloitettiin.<a href="#cite_note-168">[168]</a> Valkoisen terrorin osalta pysyvästi epäselväksi jäänee, mikä osa taistelujen yhteydessä kuolleista punakaartilaisista todella kaatui ja mikä osa teloitettiin heti taistelujen jälkeen.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Valkoisen puolen tekemään terroriin kuuluu myös itsenäisen Suomen historian ainoa etninen joukkomurha, joka toteutettiin Viipurin valtauksen jälkeen. Viipurin kantaväestöön kuuluneita venäläisiä siviilejä, joukossa myös lapsia ja vanhuksia, koottiin Vallien välinä tunnetulle alueelle, jossa heidät teloitettiin ampumalla. Terroriteko poikkesi muusta valkoisesta terrorista koska se kohdistui etniseen ryhmään, eikä perustunut poliittiselle valikoinnille. Huomattava osa ammutuista venäläisistä oli itse asiassa poliittisesti oikeistolaisia. Samantapaisia tekoja tehtiin muissakin valkoisten valloittamissa kaupungeissa, muun muassa Lappeenrannassa ja Tampereella, jossa teloitettiin lähes kaikki kiinni saadut venäläiset. Yli 200 uhrillaan Viipurin teloitukset olivat kuitenkin selvästi merkittävin näistä sotarikoksista.<a href="#cite_note-169">[169]</a><a href="#cite_note-170">[170]</a> <div class="mw-heading mw-heading5"><h5 id="Teloitetut_punaiset_naiset">Teloitetut punaiset naiset</h5>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=47" title="Muokkaa osiota Teloitetut punaiset naiset" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=47" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Teloitetut punaiset naiset">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Tietokirjailija ja tutkija, maisteri Tauno Tukkisen suorittamien tutkimusten mukaan teloitetuista noin 200 oli naisia, eli Hans Kalmin osuus lapsi- ja naissotilaiden surmaamisiin ja suoranaisiin murhiin oli todennäköisesti suurempi kuin yhdelläkään toisella valkoisten puolella sisällissotaan osallistuneista upseereista. Samoin hänen osuutensa suoranaisiin epäiltyihin sotarikoksiin oli ehkä suurempi kuin kenelläkään muulla valkoisten komentajalla. Suoranaisina murhina voidaan pitää Kalmin joukkojen suorittamia punaisten joukkojen sairaanhoitajien teloituksia Hennalan vankileirillä.<a href="#cite_note-171">[171]</a><a href="#cite_note-172">[172]</a> Lahdessa ammuttujen naisten keski-iän on sanottu olevan noin 20 vuotta. Itse asiassa kaikki teloitetut eivät suinkaan olleet iältään naisia, sillä Tukkinen löysi surmattujen joukosta kolmekymmentä 17-vuotiasta ja 25 vieläkin nuorempaa tyttöä. Nuorimmat olivat vain 14- ja 15-vuotiaita lapsia.<a href="#cite_note-173">[173]</a> Lahdessa teloitettujen naisten joukossa oli myös nuoria äitejä, joilta jäi orpoja. Lähes kaikki naisten teloitukset osuivat toukokuun kahdelle ensimmäiselle viikolle, eli ne pantiin toimeen pian sen jälkeen, kun eversti Otto von Brandensteinin johtamat saksalaiset olivat vallanneet Lahden huhtikuun lopulla ja Hennalan vankileirin vartiointi oli Kalmin joukkojen vastuulla. ”Lahdessa naisia eivät kuitenkaan teloittaneet saksalaiset, vaan suomalaiset”, toteaa asiasta kirjoittanut Tukkinen.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Valkoisen terrorin osalta pysyvästi epäselväksi jäänee, ketkä taistelujen yhteydessä menehtyneistä punakaartilaisista olivat välittömästi taistelujen jälkeen teloitettuja ja ketkä todella kaatuivat kamppailujen aikana.<a href="#cite_note-174">[174]</a><a href="#cite_note-175">[175]</a> Naissotilaiden punakaarteihin liittymisen motiivina oli yleensä palkka, mutta myös aate, luokkaviha tai seikkailunhalu.<a href="#cite_note-leppanen-176">[176]</a> Aate saatettiin kuitenkin myöhemmin tuomion lievittämiseksi salata ja perustella päätöstä nälällä.<a href="#cite_note-varjus-177">[177]</a> Tuomas Hopun mukaan naiskaarteissa oli enintään 2 600 naista, joista 60 kuoli taisteluissa, 25 pakeni Venäjälle<a href="#cite_note-leppanen-176">[176]</a> ja noin 270 teloitettiin.<a href="#cite_note-varjus-177">[177]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Terrorin_arvet">Terrorin arvet</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=48" title="Muokkaa osiota Terrorin arvet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=48" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Terrorin arvet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Terrori oli tehokas ja pelottava ase sisällissodassa. Toisaalta se antoi vastapuolelle merkittävän propagandavaltin ja mahdollisuuden perustella omaa väkivaltaa toisen osapuolen teoilla. Vuoden 1918 sota oli Suomessa ensimmäinen konflikti, jossa ennen kaikkea sanomalehdistön propagandalla oli merkittävä rooli. Punaisen ja valkoisen Suomen lehtiuutiset kuvailivat vastapuolen terroritekoja yksityiskohtaisesti, suurennellen ja värittäen sekä uhrien määriä että tapahtumia.<a href="#cite_note-178">[178]</a> Punaisen ja valkoisen lehdistön mukaan ”hurjistuneiden ja raukkamaisten villipetojen raakalaismaiset teot ja viattomien uhrien veren kostuttama maa huusivat kostoa kansansa pettureille”. Eivätkä kirjoitukset jääneet aseellista vastausta vaille. Vastapuolen harjoittaman poliittisen väkivallan avulla saatiin sodalle myös entistä selkeämpi motiivi, kun voitiin osoittaa taisteltavan konkreettisesti oman viiteryhmän ”hengestä ja elämästä”. Uhrien kuoleman lisäksi teloitusten keskeisin ja pitkäaikaisin vaikutus oli niiden aiheuttama henkinen trauma niin aikalaissukupolvissa kuin jälkipolvissakin. Tässä suhteessa jälkipolvissa on pitkään ollut vallalla lähinnä uhri-näkökulma sen sodan osapuolen suhteen, johon on samaistuttu. Nyttemmin tarkastellaan rehellisemmin myös oman viiteryhmän ja omien esivanhempien osuutta terrorin toteuttajina.<a href="#cite_note-179">[179]</a> Juuri terroritekojen vuoksi sisällissodan haavat umpeutuivat hitaasti ja sota jatkui henkisellä tasolla ainakin 1960- ja 1970-luvuille asti. Vuoden 1918 suomalaiset eivät todellakaan jättäneet keveää henkistä perintöä jälkeensä tuleville.<a href="#cite_note-180">[180]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sodan_päätös">Sodan päätös</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=49" title="Muokkaa osiota Sodan päätös" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=49" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodan päätös">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Menestyksellisen suomalais-saksalaisen hyökkäyksen paineen alla <a href="/wiki/Suomen_kansanvaltuuskunta" title="Suomen kansanvaltuuskunta">Kansanvaltuuskunta</a> siirtyi Helsingistä 8. huhtikuuta Viipuriin, ja eräitä valtuuskunnan jäseniä (esimerkiksi <a href="/wiki/Edvard_Gylling" title="Edvard Gylling">Edvard Gylling</a>) lukuun ottamatta sieltä edelleen Pietariin 25. huhtikuuta 1918. Johtajien pako herätti punaisten joukossa voimakasta katkeruutta. Satakunnasta ja Hämeestä kohti Pietaria taistellen vaeltaneet pitkät punapakolaisten karavaanit antautuivat Lahden ja Kosken (Hl.) välisellä alueella 1.–2. toukokuuta. Kouvolan punaiset antautuivat 3. toukokuuta ja Kotkan punaiset 4. toukokuuta. Punaisten viimeiset, <a href="/wiki/Kymenlaakso" class="mw-redirect" title="Kymenlaakso">Kymenlaaksossa</a> sijainneet vastarintapesäkkeet luopuivat taistelusta 5. toukokuuta 1918. Sisällissota päättyi venäläisten sotilaiden vetäydyttyä 14. toukokuuta Karjalankannaksella <a href="/wiki/Inon_linnoitus" class="mw-redirect" title="Inon linnoitus">Inon linnoituksesta</a> ja suomalaisten valkoisten miehittäessä sen tuhotut tykkiasemat 15. toukokuuta. Alun perin sodanvastaisen ajattelun omaksunut suomalainen työväenliike oli kärsinyt tappion sisällissodassa. Valkoiset sulkivat punakaartilaiset vankileireille.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a><a href="#cite_note-:0-67">[67]</a> Vaasan senaatti palasi Pohjanmaalta Helsinkiin 2. toukokuuta 1918. Pääkaupungissa sitä eivät kuitenkaan vastaanottaneet Suomen Valkoisen armeijan osastot vaan keisarillisen <a href="/wiki/Saksan_It%C3%A4meren_divisioona" class="mw-redirect" title="Saksan Itämeren divisioona">Saksan Itämeren divisioonan</a> kunniakomppania soittokuntineen, ja Suomen ”todelliseksi valtionhoitajaksi” kutsuttu kenraalimajuri <a href="/wiki/R%C3%BCdiger_von_der_Goltz" title="Rüdiger von der Goltz">Rüdiger von der Goltz</a>. Valkoinen kenraali Mannerheim järjesti armeijansa kunniaksi <a href="/wiki/Valkoisten_voitonparaati" title="Valkoisten voitonparaati">suuren voitonparaatin</a> Helsingissä 16. toukokuuta 1918, saksalaisjoukoista huolimatta.<a href="#cite_note-181">[181]</a><a href="#cite_note-182">[182]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Puuttuva_rauhansopimus">Puuttuva rauhansopimus</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=50" title="Muokkaa osiota Puuttuva rauhansopimus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=50" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Puuttuva rauhansopimus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Monille sodille tyypillisiä virallisia <a href="/wiki/Aselepo" title="Aselepo">aselepo</a>- ja <a href="/w/index.php?title=Rauhanneuvottelu&action=edit&redlink=1" class="new" title="Rauhanneuvottelu (sivua ei ole)">rauhanneuvotteluja</a> ei käyty eikä virallisia sopimuksia Suomen sisällissodan lopettamiseksi koskaan allekirjoitettu.<a href="#cite_note-183">[183]</a> Sisällissodan aikana alkanut sotatila (valkoisen) Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä jatkui vuonna 1920 solmittuun <a href="/wiki/Tarton_rauha" title="Tarton rauha">Tarton rauhaan</a> asti.<a href="#cite_note-ej-68">[68]</a><a href="#cite_note-sh-90">[90]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Sodanjälkeiset_tapahtumat">Sodanjälkeiset tapahtumat</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=51" title="Muokkaa osiota Sodanjälkeiset tapahtumat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=51" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodanjälkeiset tapahtumat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:FellmanFieldPrisoners1918.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/FellmanFieldPrisoners1918.jpg/250px-FellmanFieldPrisoners1918.jpg" decoding="async" width="250" height="187" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/FellmanFieldPrisoners1918.jpg/375px-FellmanFieldPrisoners1918.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/e9/FellmanFieldPrisoners1918.jpg/500px-FellmanFieldPrisoners1918.jpg 2x" data-file-width="600" data-file-height="449" /></a><figcaption><a href="/wiki/Fellmanin_pelto" title="Fellmanin pelto">Fellmanin pelto</a> Lahdessa. Toukokuun alussa 1918 pellolle koottiin 20 000 antautunutta punaista. Osa teloitettiin, jotkut vapautettiin, valtaosa joutui vankileirien epäinhimillisiin olosuhteisiin.</figcaption></figure> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sodan_seuraukset">Sodan seuraukset</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=52" title="Muokkaa osiota Sodan seuraukset" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=52" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodan seuraukset">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Suomen sisällissota päättyi 15. toukokuuta 1918, mutta sen akuutit vaikutukset jatkuivat Suomessa ainakin vuoden 1918 loppuun asti. Sota hajotti ja vaurioitti suomalaista yhteiskuntaa vakavasti. Kyse ei ollut vain sodan osapuolien välisestä kuilusta vaan myös valtaryhmien sisäisistä ongelmista. Valkoinen Suomi jakaantui kahteen leiriin: yksi kannatti <a href="/wiki/Monarkia" title="Monarkia">monarkiaa</a> ja kavennettua <a href="/wiki/Demokratia" title="Demokratia">demokratiaa</a>, toinen <a href="/wiki/Tasavalta" title="Tasavalta">tasavaltaista</a>, laajaa demokratiaa ja sosiaalisia uudistuksia. Äärikonservatiivit olivat olleet pysyvästi parlamentarismia vastaan. Maltillisemmat konservatiivit kannattivat <a href="/wiki/Parlamentarismi" title="Parlamentarismi">parlamentarismia</a> aluksi, mutta vuosien 1917–1918 tapahtumat käänsivät heidät laajaa demokratiaa vastaan, ja saivat nämä etsimään eduskunnalle vastavoimaa pitkästä monarkian perinteestä. <a href="/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke" title="Suomen kuningaskuntahanke">Valtiomuotokiista</a> oli merkittävin voittajien sisäinen vedenjakaja: pitkittyneen sisäisen sodan vuoksi ja sen jälkeisessä epävarmassa tilanteessa pääosa konservatiiveista ja ei-sosialisteista kannatti Saksan vahvaa asemaa Suomessa. Lisäksi aktivistit toivoivat saksalaisilta tukea Itä-Karjalan valtaushankkeelle.<a href="#cite_note-184">[184]</a><a href="#cite_note-185">[185]</a> Vuoden 1918 sota pirstoi myös suomalaisen työväenliikkeen, osin jo tammikuussa 1918 syntyneen sisäinen jaon pohjalta maltillisiin, ei-sosialistien kanssa yhteistyöhön pyrkiviin sosiaalidemokraatteihin ja jyrkemmän linjan vasemmistososialisteihin Suomessa sekä vallankumouksellisiin <a href="/wiki/Suomen_Kommunistinen_Puolue" title="Suomen Kommunistinen Puolue">kommunisteihin</a>, jotka toimivat Venäjällä bolševikkien tukemina.<a href="#cite_note-186">[186]</a> Valtaa Suomessa pitivät <a href="/wiki/Valtionhoitaja" title="Valtionhoitaja">valtionhoitajaksi</a> 18. toukokuuta 1918 valittu P. E. Svinhufvud, <a href="/wiki/J._K._Paasikivi" class="mw-redirect" title="J. K. Paasikivi">J. K. Paasikiven</a> porvarillinen senaatti, niin sanottu <a href="/wiki/Tynk%C3%A4eduskunta" title="Tynkäeduskunta">tynkäeduskunta</a> pääosin ilman SDP:n kansanedustajia, ja <a href="/wiki/Saksan_keisarikunta" title="Saksan keisarikunta">keisarillinen Saksa</a>. Sodan päätyttyä Suomen talous oli pohjalukemissa. Sekä vienti että tuonti olivat romahtaneet ja teollisuus kärsi raaka-aine- ja työvoimapulasta. Lisäksi Saksan kanssa tehty kauppasopimus rajoitti maan vapautta nostaa vientiään. Taloudellinen tilanne palautui sotaa edeltäneelle tasolle vasta 1920-luvun puolivälissä. Talouden suhteen sota ei kuitenkaan kohdellut eri väestöryhmiä samalla tavoin. Reaalitulojen muutoksina laskettuna häviäjiä olivat teollisuustyöväestö ja virkamiehistö; voittajia maataloustuottajat, joita elintarvikkeiden voimakas hintojen nousu oli hyödyttänyt. Suurin ongelma vuonna 1918 oli elintarvikepula. Siitä kärsittiin jo vuonna 1917, mutta varsinaista nälkää nähtiin lähinnä <a href="/wiki/Kainuu" class="mw-redirect" title="Kainuu">Kainuussa</a> ja <a href="/wiki/Pohjois-Karjala" class="mw-redirect" title="Pohjois-Karjala">Pohjois-Karjalassa</a>, jotka eivät kuitenkaan olleet poliittisten ristiriitojen repimiä alueita. Vuoden 1918 sota, jonka piti ratkaista kaikki ongelmat, toi lopulta nälän myös Etelä-Suomeen. Tilanne parani vasta vuonna 1919, kun elintarvikkeiden tuonti ja maan oma maatalous saatiin järjestykseen muun muassa 17. heinäkuuta 1918 säädetyn <a href="/wiki/Torpparilaki" class="mw-redirect" title="Torpparilaki">torpparilain</a> avulla.<a href="#cite_note-187">[187]</a> Senaatin edustajien <a href="/wiki/Edvard_Hjelt" title="Edvard Hjelt">Edvard Hjeltin</a> ja <a href="/wiki/Rafael_Erich" title="Rafael Erich">Rafael Erichin</a> 7. maaliskuuta 1918 Saksan keisarikunnan edustajien kanssa allekirjoittamat sopimukset, rauhansopimus ja siihen liittynyt kauppa- ja merenkulkusopimus sekä sotilasasioista senaatin tietämättä tehty salainen noottien vaihto sitoivat Suomen Saksaan, kaventaen maan itsenäisyyttä. Lisäksi saksalaiset ehdottivat kesäkuussa 1918 maiden välille sotilasliittoa. Saksalaissuuntaukseen liittyneet kiistat johtivat valkoisen kenraali Mannerheimin eroon 27. toukokuuta 1918. Tynkäeduskunta (111 edustajaa 200:sta) valitsi <a href="/wiki/Suomen_lippu" title="Suomen lippu">Suomen lipuksi</a> punaisen leijonalipun sijasta siniristilipun. Vanhan lipun värin katsottiin viittaavan liiaksi sosialismiin. Paasikiven monarkistienemmistöisen senaatin esityksestä, ja myös Saksan painostuksen takia tynkäeduskunta valitsi lopulta <a href="/wiki/Friedrich_Karl" title="Friedrich Karl">Hessenin prinssi Friedrich Karlin</a> Suomen kuninkaaksi 9. lokakuuta 1918. Kuningas ei kuitenkaan ehtinyt astua virallisesti valtaistuimelle, eikä <a href="/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke" title="Suomen kuningaskuntahanke">Suomen kuningaskunta</a> toteutunut käytännössä. Lokakuun kuninkaanvaalissa käytettiin hyväksi Ruotsin vallan ajalta peräisin ollutta <a href="/wiki/Vuoden_1772_hallitusmuoto" title="Vuoden 1772 hallitusmuoto">vuoden 1772 hallitusmuotoa</a>, joka oli ollut voimassa Suomen Suuriruhtinaskunnassa, ja jonka voimassaolosta maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen kiisteltiin valtiomuototaistelun aikana vuonna 1918. Tasavaltalaisten näkemyksen mukaan Suomesta tehtiin tasavalta itsenäisyysjulistuksella 6. joulukuuta 1917, ja se tuli vain ”teknisesti” vahvistaa itsenäisen Suomen uudessa valtiomuodossa. Monarkistien mielestä itsenäisyysjulistuksessa oli hyväksytty vain ”tasavallan periaate”, ja vuoden 1918 sota muutti sekä maan sisäistä valta-asetelmaa että suhtautumista tasavaltaisuuteen kielteisemmäksi. He halusivat korvata vuoden 1772 kustavilaisen perustuslain modernimmalla monarkistisella valtiomuodolla.<a href="#cite_note-188">[188]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Suomen_paikka">Suomen paikka</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=53" title="Muokkaa osiota Suomen paikka" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=53" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Suomen paikka">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Historiantutkijat ovat kuvanneet Suomen ulkopoliittista asemaa kesällä 1918 erilaisin mutta samansuuntaisin ilmaisuin: se oli Saksan alusmaa, protektoraatti ja sotilaallinen sillanpääasema. Mutta tuossa tilanteessa Suomelle vain näytettiin sen paikka ja toimintamahdollisuuksien rajat ensimmäisen maailmansodan kurimuksessa. Suomalaiset jäivät vuonna 1914 Saksan ja emämaa Venäjän intressien väliin, mutta odotusten vastaisesti suurvallat heikentyivät pitkäksi venyneessä maailmansodassa. Joulukuussa 1917 koitti ”Suomen hetki”; Venäjä ja Saksa neuvottelivat rauhasta (6. joulukuuta 1917 alkaen), Saksa ei edennyt idässä, ja neuvosto-Venäjä oli sekasorron tilassa. Suomen irrottautuminen Venäjästä ja aidon itsenäisyyden saavuttaminen oli siten vähän aikaa kiinni vain suomalaisten omasta tahdosta. Itsenäisyys olikin juuri se asia, josta valtaosa kansasta oli yksimielisiä, ja tämä ”vapaan Suomen mentävä tila” ehdittiin käyttää hyväksi.<a href="#cite_note-189">[189]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Ratkaisu_Saksassa">Ratkaisu Saksassa</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=54" title="Muokkaa osiota Ratkaisu Saksassa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=54" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ratkaisu Saksassa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Ensimmäisen maailmansodan yleiskuvaan kuului, että sen alussa keisarit, tsaarit ja kuninkaat siirtelivät omia kansalaisiaan pelinappuloina eri puolilla Eurooppaa päättäen näiden elämästä ja kuolemasta. Sodan lopussa tilanne kääntyi päinvastaiseksi. Näin kävi Saksassakin, ja lopulta aivan tavalliset saksalaiset ratkaisivat syksyn 1918 vallankumouksellaan myös Suomen kohtalon. <a href="/wiki/Saksan_keisarikunta" title="Saksan keisarikunta">Saksan keisarikunta</a> romahti ja maailmansota päättyi 11. marraskuuta 1918. Saksan armeija poistui Helsingistä 16. joulukuuta, ja prinssi Friedrich Karl luopui kuninkuudestaan 20. joulukuuta. Näin suomalaisten 6. joulukuuta 1917 julistama itsenäisyys tuli täysimääräisenä voimaan<a href="#cite_note-190">[190]</a> Vasemmistossa sisällissodan aiheuttama sisäinen jakautuminen säilyi pitemmälle tulevaisuuteen, mutta oikeistossa marraskuun 1918 mullistus Saksassa aiheutti vielä kerran vallan sisäisen uusjaon. Saksan tappio mursi suomalaisen monarkismin, ja Suomen valtiomuodoksi tuli – <a href="/wiki/Ymp%C3%A4rysvallat" title="Ympärysvallat">ympärysvaltojen</a> myötävaikutuksella – tasavaltainen demokratia laajoin kansalaisoikeuksin, 17. heinäkuuta 1919. <a href="/wiki/Yhdysvallat" title="Yhdysvallat">Yhdysvallat</a> ja <a href="/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta" title="Yhdistynyt kuningaskunta">Britannia</a> tunnustivat Suomen itsenäisyyden 6.–7. toukokuuta 1919, saksalaissuuntauksen päätyttyä maassa. Suhteet neuvosto-Venäjän ja Suomen välillä vakiinnutettiin <a href="/wiki/Tarton_rauhansopimus" class="mw-redirect" title="Tarton rauhansopimus">Tarton rauhansopimuksella</a> 14. lokakuuta 1920. Suomalaisten parlamentaarisen linjan symboliksi nousi 25. heinäkuuta 1919 maan ensimmäiseksi presidentiksi valittu <a href="/wiki/K._J._St%C3%A5hlberg" title="K. J. Ståhlberg">K. J. Ståhlberg</a>. Hän sai tukea <a href="/wiki/Santeri_Alkio" title="Santeri Alkio">Santeri Alkion</a> johtamalta <a href="/wiki/Maalaisliitto" class="mw-redirect" title="Maalaisliitto">Maalaisliitolta</a>. Sosiaalidemokraattinen puolue teki paluun eduskuntaan 3. maaliskuuta 1919 pidetyissä <a href="/wiki/Eduskuntavaalit_1919" title="Eduskuntavaalit 1919">eduskuntavaaleissa</a> maltillisen <a href="/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Tanner" title="Väinö Tanner">Väinö Tannerin</a> johdolla. Lopulta myös maltilliset konservatiivit kuten <a href="/wiki/Lauri_Ingman" title="Lauri Ingman">Lauri Ingman</a> asettuivat kannattamaan kansallista politiikkaa. Vastakohtien vuosi 1918 päättyi Suomen historian ensimmäisiin yleiseen ja yhtäläiseen äänioikeuteen perustuneisiin kunnallisvaaleihin, jotka järjestettiin 17.–28. joulukuuta 1918.<a href="#cite_note-191">[191]</a><a href="#cite_note-192">[192]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Hävinneen_kohtalo">Hävinneen kohtalo</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=55" title="Muokkaa osiota Hävinneen kohtalo" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=55" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Hävinneen kohtalo">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Civil_War_Prison_Camp_in_Helsinki.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Civil_War_Prison_Camp_in_Helsinki.png/250px-Civil_War_Prison_Camp_in_Helsinki.png" decoding="async" width="250" height="184" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Civil_War_Prison_Camp_in_Helsinki.png/375px-Civil_War_Prison_Camp_in_Helsinki.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/2/2a/Civil_War_Prison_Camp_in_Helsinki.png/500px-Civil_War_Prison_Camp_in_Helsinki.png 2x" data-file-width="3543" data-file-height="2608" /></a><figcaption>Vankeja Suomenlinnassa. Eri leireissä oli vankeja kaikkiaan 74 000, joista 11 000–13 000 kuoli nälkään, tauteihin ja teloituksissa.</figcaption></figure> Sodan loppuvaiheessa noin 10 000 punakaartilaista ja näiden perheenjäsentä pakeni Neuvosto-Venäjälle.<a href="#cite_note-193">[193]</a> Sodan päätyttyä 5. toukokuuta 1918 vangittuna oli 76 000 punavankia. Valkoisen terrorin huippuvaiheen mentyä ohi nousi toukokuussa 1918 esiin kysymys vankiongelman ratkaisusta. Toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa 1918 vapautettiin joko välittömästi tai kuulustelujen jälkeen (niin sanottu Aminoffin tutkintajärjestelmä) muutamia tuhansia vankeja, mutta heitä myös teloitettiin vielä kesäkuussa. Tämän jälkeen vielä noin 10 000 vankia armahdettiin 30. lokakuuta 1918. Jäljelle jäi noin 6 100 punavankia, jotka pysyivät vangittuina pakkotyölaitoksissa. Valkoisen armeijan ja senaatin välillä kiisteltiin pitkään toimintatavoista punavankien suhteen. Lopulta päädyttiin toimintaperiaatteeseen, jonka mukaan jokaisen vangin tapaus oli tutkittava erikseen, ja ennen kaikkea, että heidät pidettäisiin vangittuna tuomioon saakka. Päätös johti yhdessä vuoden 1918 sodan aiheuttaman vakavan elintarvikepulan kanssa korkeaan vankileirikuolleisuuteen.<a href="#cite_note-194">[194]</a><a href="#cite_note-UTALEIRI-195">[195]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Vankileirit">Vankileirit</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=56" title="Muokkaa osiota Vankileirit" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=56" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Vankileirit">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Kari_M%C3%A4kinen_9.6.2018_Tammisaari.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Kari_M%C3%A4kinen_9.6.2018_Tammisaari.jpg/250px-Kari_M%C3%A4kinen_9.6.2018_Tammisaari.jpg" decoding="async" width="250" height="214" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Kari_M%C3%A4kinen_9.6.2018_Tammisaari.jpg/375px-Kari_M%C3%A4kinen_9.6.2018_Tammisaari.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fb/Kari_M%C3%A4kinen_9.6.2018_Tammisaari.jpg/500px-Kari_M%C3%A4kinen_9.6.2018_Tammisaari.jpg 2x" data-file-width="3606" data-file-height="3084" /></a><figcaption>Arkkipiispa <a href="/wiki/Kari_M%C3%A4kinen" title="Kari Mäkinen">Kari Mäkinen</a> puhui 9. kesäkuuta 2018 Tie Tammisaareen -tapahtumassa vankileirillä kuolleiden muistomerkin luona.</figcaption></figure> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissodan_vankileirit" title="Suomen sisällissodan vankileirit">Suomen sisällissodan vankileirit</a></div></dd></dl> Suurimmat <a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissodan_vankileirit" title="Suomen sisällissodan vankileirit">vankileirit</a> olivat (suluissa suurin vankiluku kesän 1918 aikana): <a href="/wiki/Suomenlinnan_vankileiri" title="Suomenlinnan vankileiri">Suomenlinna</a> (13 300 vankia), <a href="/wiki/H%C3%A4meenlinnan_vankileiri" title="Hämeenlinnan vankileiri">Hämeenlinna</a> (11 500 vankia), <a href="/wiki/Hennalan_vankileiri" title="Hennalan vankileiri">Lahti</a> (10 900 vankia), <a href="/wiki/Viipurin_vankileiri" title="Viipurin vankileiri">Viipuri</a> (10 350 vankia), <a href="/wiki/Tammisaaren_vankileiri" title="Tammisaaren vankileiri">Tammisaari</a> (8 700 vankia), <a href="/wiki/Riihim%C3%A4en_vankileiri" title="Riihimäen vankileiri">Riihimäki</a> (8 500 vankia) ja <a href="/wiki/Tampereen_vankileiri" title="Tampereen vankileiri">Tampere</a> (7 700 vankia). Eduskunta sääti 29. toukokuuta 1918 lain <a href="/wiki/Valtiorikosoikeus" title="Valtiorikosoikeus">valtiorikosoikeuksista</a>, joiden tehtäväksi annettiin punavankien tutkinta ja tuomitseminen. Järjestelmä ei täyttänyt kaikilta osiltaan puolueettoman lainkäytön vaatimuksia, vaan oli osa sodan voittajan ”repressiojärjestelmää”.<a href="/wiki/Malline:Selvenn%C3%A4" title="Malline:Selvennä">selvennä</a> Lisäksi 20. kesäkuuta 1918 säädettiin laki <a href="/wiki/Ehdollinen_rangaistus" title="Ehdollinen rangaistus">ehdollisen vankeustuomion</a> käyttömahdollisuudesta punavankien suhteen. Työhön valjastettiin lähes koko Suomen tuolloinen tuomarikunta. Tutkintaprosessi oli hidas ja raskas, ja lisäksi oikeudet pääsivät aloittamaan toimintansa vasta 18. kesäkuuta. Siinä vaiheessa Suomen senaatilla oli vankileireissä käsissään jo täysimittainen katastrofi.<a href="#cite_note-196">[196]</a><a href="#cite_note-UTARIKOS-197">[197]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Tuhon_aalto">Tuhon aalto</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=57" title="Muokkaa osiota Tuhon aalto" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=57" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tuhon aalto">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Teloitettavat.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/d/da/Teloitettavat.jpg/250px-Teloitettavat.jpg" decoding="async" width="250" height="216" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/d/da/Teloitettavat.jpg/375px-Teloitettavat.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/d/da/Teloitettavat.jpg/500px-Teloitettavat.jpg 2x" data-file-width="1488" data-file-height="1284" /></a><figcaption>Teloitettavaksi joutuneita.</figcaption></figure> Toukokuussa 1918 vankileireillä kuoli noin 600–700 vankia. Kesäkuussa kuolema korjasi 2 900 vankia ja heinäkuussa menehtyneitä oli 4 800–5 250. Elokuussa luvut olivat alenevat, mutta edelleen korkeat, 2 200 henkeä ja syyskuussa 1918 noin 1 000 uhria. Syinä laskuun lienevät olleet sekä hallituksen herääminen katastrofiin että tutkinnan edistyminen niin, että niin sanottuja vaarattomia vankeja voitiin vapauttaa ehdonalaistuomioilla. Kaikkiaan kesän 1918 aikana vankileireissä arvioidaan menehtyneen nälkään ja tauteihin 11 000–13 500 suomalaista. Näistä noin 5 000 eli lähes 40 % oli 15–24-vuotiaita. Tunnettua on, että useat nälkiintyneet vangit, noin 600–700, menehtyivät vielä vankileiristä päästyäänkin ”vapauden huumassa” liian varhain nautittuun vahvaan ateriaan.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Korkein vankileirikuolleisuus oli Tammisaaren vankileirissä: lähes 34 prosenttia vangeista. Hämeenlinnassa ja pienemmässä <a href="/wiki/Lappeenrannan_vankileiri" title="Lappeenrannan vankileiri">Lappeenrannan vankileirissä</a> kuolleisuus oli noin 20 prosenttia. Muissa leireissä kuolleisuus oli pääosin 5–15 prosenttia. Taudeista varsinkin <a href="/wiki/Espanjantauti" title="Espanjantauti">espanjantauti</a> sekä erilaiset <a href="/wiki/Rokkotaudit" title="Rokkotaudit">rokko</a>-, kuume- ja suolistosairaudet aiheuttivat tuhoa leiriolojen heikentämissä vangeissa. Leireillä eri syistä ammuttujen punavankien määrä oli korkea; Lahdessa ammuttiin yli 500 vankia, Lappeenrannassa yli 400, Tampereella 330 ja Viipurissa 250 vankia.<a href="#cite_note-198">[198]</a><a href="/wiki/Malline:Selvenn%C3%A4" title="Malline:Selvennä">selvennä</a> Punavankileirit ja niiden olosuhteet herättivät kansainvälistäkin huomiota. Asiaa käsiteltiin muun muassa Ruotsin ja Englannin lehdistössä.<a href="#cite_note-199">[199]</a><a href="#cite_note-200">[200]</a><a href="#cite_note-UTALEIRI-195">[195]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Tuomiot">Tuomiot</h4>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=58" title="Muokkaa osiota Tuomiot" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=58" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Tuomiot">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Valtiorikosoikeus" title="Valtiorikosoikeus">Valtiorikosoikeudet</a> tuomitsivat kaikkiaan noin 70 000 suomalaista. Valtaosaa rangaistiin avunannosta <a href="/wiki/Valtiopetos" title="Valtiopetos">valtiopetokseen</a>. <a href="/wiki/Kuolemanrangaistus" title="Kuolemanrangaistus">Kuolemaan tuomittiin</a> 555 henkilöä, mutta vain 113 tuomiota pantiin täytäntöön. Erimittaisia <a href="/wiki/Vapausrangaistus" title="Vapausrangaistus">vapausrangaistuksia</a> ja määräaikainen <a href="/wiki/Kansalaisluottamus" title="Kansalaisluottamus">kansalaisluottamuksen</a> menetys määrättiin 60 000 kansalaiselle, joista 10 200 henkilöä armahdettiin 30. lokakuuta 1918. Oikeudenkäynneissä osa vankileireille suljetuista henkilöistä todettiin lopulta aiheettomasti vangituiksi. Valtaosa annetuista vapausrangaistuksista oli lieviä ja ne muutettiin lopulta ehdonalaistuomioiksi, joilla vapautettiin 40 000 vankia. Vuoden 1918 lopussa punavankeja oli vankiloissa 6 100 ja 100 vuonna 1921. Tuolloin palautettiin myös kansalaisluottamus 40 000 entiselle punaiselle. Vuonna 1927 <a href="/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Tanner" title="Väinö Tanner">Väinö Tannerin</a> hallitus armahti viimeiset 50 punavankia. Vuonna 1973 Suomen hallitus maksoi korvauksia 11 600 entiselle punavangille.<a href="#cite_note-201">[201]</a><a href="#cite_note-UTARIKOS-197">[197]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sodan_jälkeisten_vuosien_väkivalta">Sodan jälkeisten vuosien väkivalta</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=59" title="Muokkaa osiota Sodan jälkeisten vuosien väkivalta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=59" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodan jälkeisten vuosien väkivalta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Sisällissodan jälkeen sen tapahtumiin liittyvät väkivaltaisuudet jatkuivat vielä usean vuoden ajan. Tutkija <a href="/wiki/Marko_Tikka" title="Marko Tikka">Marko Tikka</a> on laskenut, että kesän 1918 ja vuoden 1921 lopun välillä Suomessa tapahtui noin 300 poliittiseksi luonnehdittavaa väkivallantekoa, joissa sai surmansa 226 ihmistä. Uhreista valtaosa eli 183 oli luettavissa sodan punaiseen osapuoleen. Suurinta osaa ei kuitenkaan voida pitää suunnitelmallisina, vaan tapahtumiin liittyi yleensä alkoholi ja ne saivat alkunsa esimerkiksi tansseissa tai iltamissa. Suoranaiseksi terrorismiksi voidaan luokitella muutamia entisten punakaartilaisten tekemiä murhia tai murhayrityksiä, joiden kohteena olivat yleensä suojeluskuntien jäsenet. Ne olivat pääosin yksityishenkilöiden organisoimia, eikä niitä voida kytkeä esimerkiksi vuonna 1918 perustettuun <a href="/wiki/Suomen_Kommunistinen_Puolue" title="Suomen Kommunistinen Puolue">Suomen Kommunistiseen Puolueeseen</a>. Epäonnistuneista tunnetuin on huhtikuussa 1920 tapahtunut <a href="/wiki/Mannerheimin_murhayritys_1920" title="Mannerheimin murhayritys 1920">Mannerheimin murhayritys</a> Tampereella.<a href="#cite_note-202">[202]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Spekulaatio_sodan_toteutumattomista_vaihtoehtoisista_lopputuloksista">Spekulaatio sodan toteutumattomista vaihtoehtoisista lopputuloksista</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=60" title="Muokkaa osiota Spekulaatio sodan toteutumattomista vaihtoehtoisista lopputuloksista" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=60" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Spekulaatio sodan toteutumattomista vaihtoehtoisista lopputuloksista">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Myöhemmin on esitetty erilaisia käsityksiä siitä, mitä sodan vaihtoehtoisista lopputuloksista kuten punaisten voitosta olisi seurannut Suomen itsenäisyydelle tai yhteiskuntajärjestykselle. Tämä spekulointi edustaa niin sanottua <a href="/wiki/Kontrafaktuaalinen_historia" title="Kontrafaktuaalinen historia">kontrafaktuaalista historiaa</a>. Muun muassa historian professorit <a href="/wiki/Esko_Salminen_(historiantutkija)" title="Esko Salminen (historiantutkija)">Esko Salminen</a>, <a href="/wiki/Markku_Kuisma" title="Markku Kuisma">Markku Kuisma</a>, <a href="/wiki/Petri_Karonen" title="Petri Karonen">Petri Karonen</a> ja <a href="/wiki/Seppo_Hentil%C3%A4" title="Seppo Hentilä">Seppo Hentilä</a> ovat arvelleet, että punaisten voitto olisi ennen pitkää johtanut Suomen itsenäisyyden menetykseen ja Suomen päätymiseen Neuvostoliiton osaksi. Vaikka Suomen punaisten johtajat olisivatkin vastustaneet tätä kehitystä, Venäjän neuvostojohto olisi luultavasti saanut lopulta tahtonsa läpi. Professori <a href="/wiki/Matti_Klinge" title="Matti Klinge">Matti Klingen</a> sanojen mukaan punaisten voittaessa Suomen itsenäisyys olisi toteutunut ”sosialistisen eli niin sanottu <a href="/wiki/Kansantasavalta" class="mw-redirect" title="Kansantasavalta">kansantasavallan</a> muodossa”.<a href="#cite_note-HS-2007-203">[203]</a> Akateemikko <a href="/wiki/Eino_Jutikkala" title="Eino Jutikkala">Eino Jutikkalan</a> arvion mukaan Suomi ei punaisten voiton jälkeen olisi ainakaan ollut riippumaton maa.<a href="#cite_note-sh-90">[90]</a> Toisaalta tutkija <a href="/wiki/Pertti_Haapala" title="Pertti Haapala">Pertti Haapalan</a> mukaan Neuvosto-Venäjä ei käytännössä tehnyt juuri mitään edistääkseen punaisen Suomen liittämistä itseensä ja kauhukuvat punaisten voiton seurauksista ovat jatkoa valkoisten sotapropagandalle. Professori <a href="/wiki/Heikki_Ylikangas" title="Heikki Ylikangas">Heikki Ylikangas</a> on arvellut, että punaisten voittaessakin vallalle olisi jäänyt sosiaalidemokraattinen eikä kommunistinen suuntaus, jolloin Suomeen olisi saatettu luoda Saksan <a href="/wiki/Weimarin_tasavalta" title="Weimarin tasavalta">Weimarin tasavaltaa</a> muistuttanut demokraattinen valtiomuoto, joka tosin olisi todennäköisesti myöhemmin joutunut Saksan kehityksen tavoin oikeistodiktatuurin kukistamaksi ja se taas olisi saattanut johtaa itsenäisyyden menetykseen toisen maailmansodan jälkeen.<a href="#cite_note-HS-2007-203">[203]</a> Tutkija <a href="/wiki/Marko_Tikka" title="Marko Tikka">Marko Tikan</a> mukaan punaisten voitto olisi ollut sodan toteutumattomista lopputuloksista joka tapauksessa epätodennäköisin, sillä punaisten sodankäynti oli amatöörimäistä, väestön enemmistö ei kannattanut vallankumousta, Neuvosto-Venäjä ei voinut Brest-Litovskin rauhan jälkeen lähettää apujoukkoja Suomeen eivätkä punaiset käyttäneet terroria tarpeeksi järjestelmällisesti vastustajansa tuhoamiseen. Punaiset olisivat voineet voittaa vain siinä tapauksessa, että Neuvosto-Venäjä olisi kyennyt sekaantumaan sotaan huomattavasti voimakkaammin heidän hyväkseen.<a href="#cite_note-Tikka-jos-204">[204]</a> Marko Tikan mukaan myös useat punaisten voittoa todennäköisemmät vaihtoehtoiset tapahtumien kulut olisivat voineet johtaa Suomen itsenäisyyden tai demokratian menetykseen. Jos Svinhufvudin hallitus ei olisi ollut halukas yhteistyöhön Saksan kanssa, saksalaiset olisivat luultavasti joka tapauksessa tunkeutuneet Suomeen ja asettaneet todennäköisesti itsenäisyysaktivisteista ja jääkäriupseereista muodostetun saksalaismielisen nukkehallituksen, joka vuorostaan olisi kukistunut Saksan mukana. Tällöin Suomi olisi <a href="/wiki/Ukraina" title="Ukraina">Ukrainan</a> tavoin saattanut päätyä monenkeskisen valtataistelun jälkeen Neuvosto-Venäjän käsiin. Jos taas valkoisten jyrkintä suuntausta edustaneet aktivistit olisivat päässeet sodan jälkeen Suomessa hallitsevaan asemaan, Suomesta olisi saattanut tulla oikeistodiktatuuri, ja tällöin työväestö olisi vuonna 1939 saattanut tukea puna-armeijan invaasiota. Tikka on spekuloinut myös ajatuksella, että jos vallankumousta vastustaneet maltilliset sosiaalidemokraatit olisivat osallistuneet Svinhufvudin hallitukseen, sisällissota olisi luultavasti jäänyt vain Saksan <a href="/wiki/Spartakistikapina" title="Spartakistikapina">spartakistikapinan</a> kaltaiseksi nopeasti kukistuneeksi kansannousuksi.<a href="#cite_note-Tikka-jos-204">[204]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Sodan_uhrit">Sodan uhrit</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=61" title="Muokkaa osiota Sodan uhrit" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=61" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sodan uhrit">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <table class="wikitable" align="right" style="text-align: right;"> <tbody><tr> <th colspan="5" style="text-align: center;">Sodan uhrit </th></tr> <tr> <th style="text-align: left;">Kuolintapa</th> <th>Punaiset</th> <th>Valkoiset</th> <th>Muut</th> <th>Yhteensä </th></tr> <tr> <td style="text-align: left;">Kaatunut </td> <td>5 199 </td> <td>3 414 </td> <td>790 </td> <td>9 403 </td></tr> <tr> <td style="text-align: left;">Teloitettu, ammuttu, murhattu </td> <td>7 370 </td> <td>1 424 </td> <td>926 </td> <td>9 720 </td></tr> <tr> <td style="text-align: left;">Kuollut vankileireillä </td> <td>11 652 </td> <td>4 </td> <td>1 790 </td> <td>13 446 </td></tr> <tr> <td style="text-align: left;">Kuollut vankileireiltä vapauduttuaan </td> <td>607 </td> <td>- </td> <td>6 </td> <td>613 </td></tr> <tr> <td style="text-align: left;">Kadonnut </td> <td>1 767 </td> <td>46 </td> <td>380 </td> <td>2 193 </td></tr> <tr> <td style="text-align: left;">Muut kuolintavat </td> <td>443 </td> <td>291 </td> <td>531a </td> <td>1 265 </td></tr> <tr> <th style="text-align: left;">Kaikki yhteensä </th> <th>27 038 </th> <th>5 179 </th> <th>4 423 </th> <th>36 640 </th></tr> <tr> <td colspan="5" style="text-align: left;">Lähde: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2">Kansallisarkisto – Sotasurmat</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20150310022523/http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2">Arkistoitu</a> – Internet Archive) </td></tr></tbody></table> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Suomen_sis%C3%A4llissodassa_kuolleet.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3f/Suomen_sis%C3%A4llissodassa_kuolleet.svg/250px-Suomen_sis%C3%A4llissodassa_kuolleet.svg.png" decoding="async" width="250" height="169" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3f/Suomen_sis%C3%A4llissodassa_kuolleet.svg/375px-Suomen_sis%C3%A4llissodassa_kuolleet.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/3f/Suomen_sis%C3%A4llissodassa_kuolleet.svg/500px-Suomen_sis%C3%A4llissodassa_kuolleet.svg.png 2x" data-file-width="512" data-file-height="346" /></a><figcaption>Suomen sisällissodassa kuolleet</figcaption></figure> Sota Suomessa vuonna 1918 oli <a href="/wiki/Suuret_kuolonvuodet" title="Suuret kuolonvuodet">1690-</a> ja <a href="/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet" title="Suuret nälkävuodet">1860-lukujen</a> suurten kuolonvuosien sekä <a href="/wiki/Toinen_maailmansota" title="Toinen maailmansota">toisen maailmansodan</a> (1939–1945) ohella maan historian huomattavimpia katastrofeja. Sodan uhreina kuoli noin 37 000 ihmistä,<a href="#cite_note-205">[205]</a> joista 5 800–6 200 henkilöä eli noin 16 % oli alaikäisiä, 14–20-vuotiaita. Nuorimmat uhrit olivat alle vuoden ikäisiä. 0–15-vuotiaita teloitettiin kaksikymmentä, muuten surmattuja ja eri tavoin kuolleita yli 300, joukossa yksi kuoliaaksi kuristettu vauva. Kaksi kolmannesta lapsista oli punaisia, loput sekä valkoisia ja mihinkään ryhmään kuulumattomia. Lapsia surmattiin vielä sodan päätyttyäkin perheidensä kanssa.<a href="#cite_note-206">[206]</a><a href="#cite_note-207">[207]</a> Kokonaismenetys oli tammikuun lopusta joulukuun loppuun 1918 laskettuna keskimäärin noin 3 300 kuollutta kuukaudessa. Uhreista valtaosa kuoli joko terrorin uhreina tai menehtyi vankileireillä, sodan taisteluissa surmansa sai vajaat 10 000 henkeä. Lisäksi sodan seurauksena noin 20 000 lasta jäi <a href="/wiki/Sotaorpo" title="Sotaorpo">sotaorvoksi</a> eli menetti joko toisen tai molemmat huoltajansa.<a href="#cite_note-208">[208]</a> Sisällissodassa tai sen jälkiselvittelyissä kuolleita kuuluisia henkilöitä ovat muun muassa säveltäjä <a href="/wiki/Toivo_Kuula" title="Toivo Kuula">Toivo Kuula</a>, runoilija <a href="/wiki/Juhani_Siljo" title="Juhani Siljo">Juhani Siljo</a> ja kirjailija <a href="/wiki/Algoth_Untola" class="mw-redirect" title="Algoth Untola">Algoth Untola</a> (Maiju Lassila).<a href="#cite_note-kansallisbiografia-209">[209]</a><a href="#cite_note-210">[210]</a><a href="#cite_note-211">[211]</a><a href="#cite_note-212">[212]</a> Sota syvensi Suomessa jo aiemmin syntynyttä kansan kahtiajakoa ja aiheutti katkeruutta, vihaa ja kostohenkeä. Julkisessa keskustelussa painottui 1960-luvulle asti voittajien niin sanottu valkoinen totuus, ja hävinneiden niin sanottu punainen totuus jäi taka-alalle. Historiallisen kokonaiskuvan hahmotus ja historiantutkimukselle luonteenomainen tulkintojen monipuolistuminen kesti vuosien 1917–1918 tapahtumista 40–85 vuotta.<a href="#cite_note-213">[213]</a> Toisaalta punaisen Suomen tappio ja valkoisen Suomen päämäärien vain osittainen toteutuminen, Saksan hävittyä maailmansodan, johti kansallisen kompromissin syntyyn. Kun ulkovaltojen ”vieraat pistimet” jättivät Suomen rauhaan, maltilliset porvarit ja sosialistit ottivat lopulta vastuun maastaan. Kompromissin avulla taattiin Suomen sisäinen vakaus ja järjestys sekä kansanvaltainen kehitys ja tehtiin hidas, mutta varma kansallinen eheytyminen mahdolliseksi<a href="#cite_note-214">[214]</a> Vuosina 1919–1991 suomalaisten demokratia ja itsenäisyys kestivät äärioikeiston ja äärivasemmiston painostuksen sekä <a href="/wiki/Toinen_maailmansota" title="Toinen maailmansota">toisen maailmansodan</a> raskaat koettelemukset ja Neuvostoliiton paineen <a href="/wiki/Kylm%C3%A4_sota" title="Kylmä sota">kylmän sodan</a> aikana.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Sisällissodan_veteraanit">Sisällissodan veteraanit</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=62" title="Muokkaa osiota Sisällissodan veteraanit" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=62" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sisällissodan veteraanit">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Suomen vuoden 1918 sodan veteraaneista viimeinen, <a href="/wiki/Aarne_Arvonen" title="Aarne Arvonen">Aarne Arvonen</a> (s. 1897), kuoli 1. tammikuuta 2009. Hän taisteli Suomen Punaisessa kaartissa. Viimeisenä Suomen Valkoisen armeijan veteraaneista kuoli <a href="/wiki/Lennart_R%C3%B6nnback" title="Lennart Rönnback">Lennart Rönnback</a> (s. 1905) vuonna 2007. Viimeinen elossa ollut valkoisella puolella tukitehtävissä palvellut oli <a href="/wiki/Lauri_Nurminen" title="Lauri Nurminen">Lauri Nurminen</a> (1906–2009). Yksi viimeisistä Hämeenlinnan vankileirin tapahtumista silminnäkijänä kertoneista ihmisistä oli Anna Mäkinen o.s. Joutsen (1909–2018), joka vangittiin yhdessä äitinsä ja siskonsa kanssa. Mäkinen kertoi kokemuksistaan kirjailija <a href="/wiki/Tuulikki_Pekkalainen" title="Tuulikki Pekkalainen">Tuulikki Pekkalaiselle</a>.<a href="#cite_note-215">[215]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Kunniamerkit">Kunniamerkit</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=63" title="Muokkaa osiota Kunniamerkit" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=63" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kunniamerkit">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Svinhufvudin_senaatti" class="mw-redirect" title="Svinhufvudin senaatti">Svinhufvudin senaatin</a> puolella taistelleille jaettiin vuoden 1918 vapaussodan muistomitaleita<a href="#cite_note-216">[216]</a> ja <a href="/wiki/Vapaudenristi" class="mw-redirect" title="Vapaudenristi">vapaudenristin</a> mitaleita. Vapaudenristin ritarikunta perustettiin 4. maaliskuuta 1918. <a href="/wiki/Puolustusvoimien_ylip%C3%A4%C3%A4llikk%C3%B6" title="Puolustusvoimien ylipäällikkö">Puolustusvoimien ylipäällikkö</a> on ritarikunnan suurmestari.<a href="#cite_note-217">[217]</a> Muita aikaan liittyneitä mitaleita ovat <a href="/w/index.php?title=Asikkalan_rintamamiesten_risti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Asikkalan rintamamiesten risti (sivua ei ole)">Asikkalan rintamamiesten risti</a>, <a href="/w/index.php?title=Etel%C3%A4-Savon_rykmentin_rintamamerkki&action=edit&redlink=1" class="new" title="Etelä-Savon rykmentin rintamamerkki (sivua ei ole)">Etelä-Savon rykmentin rintamamerkki</a>, <a href="/w/index.php?title=Hattulalaisten_muistomitali&action=edit&redlink=1" class="new" title="Hattulalaisten muistomitali (sivua ei ole)">Hattulalaisten muistomitali</a>, <a href="/w/index.php?title=Janakkalalaisten_muistomitali&action=edit&redlink=1" class="new" title="Janakkalalaisten muistomitali (sivua ei ole)">Janakkalalaisten muistomitali</a>, <a href="/w/index.php?title=Heinolan_kunnan_muistomitali&action=edit&redlink=1" class="new" title="Heinolan kunnan muistomitali (sivua ei ole)">Heinolan kunnan muistomitali</a>, <a href="/w/index.php?title=Helsingin_valloituksen_muistomitali&action=edit&redlink=1" class="new" title="Helsingin valloituksen muistomitali (sivua ei ole)">Helsingin valloituksen muistomitali</a>, <a href="/w/index.php?title=Karjalan_rintamamerkki&action=edit&redlink=1" class="new" title="Karjalan rintamamerkki (sivua ei ole)">Karjalan rintamamerkki</a>, <a href="/w/index.php?title=Lammin_kunnan_rintamamiesmerkki&action=edit&redlink=1" class="new" title="Lammin kunnan rintamamiesmerkki (sivua ei ole)">Lammin kunnan rintamamiesmerkki</a>, <a href="/w/index.php?title=L%C3%A4nkipohjan_muistoristi&action=edit&redlink=1" class="new" title="Länkipohjan muistoristi (sivua ei ole)">Länkipohjan muistoristi</a>, <a href="/w/index.php?title=Padasjoen_kunniaristi&action=edit&redlink=1" class="new" title="Padasjoen kunniaristi (sivua ei ole)">Padasjoen kunniaristi</a>, <a href="/w/index.php?title=Patterinm%C3%A4kel%C3%A4isten_risti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Patterinmäkeläisten risti (sivua ei ole)">Patterinmäkeläisten risti</a>, <a href="/w/index.php?title=P%C3%A4%C3%A4majan_merkki&action=edit&redlink=1" class="new" title="Päämajan merkki (sivua ei ole)">Päämajan merkki</a>, <a href="/w/index.php?title=Rauman_sojeluskunnan_muistomitali&action=edit&redlink=1" class="new" title="Rauman sojeluskunnan muistomitali (sivua ei ole)">Rauman sojeluskunnan muistomitali</a>, <a href="/w/index.php?title=Raudun_risti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Raudun risti (sivua ei ole)">Raudun risti</a>, <a href="/w/index.php?title=Sipoon_kunnan_muistomitali&action=edit&redlink=1" class="new" title="Sipoon kunnan muistomitali (sivua ei ole)">Sipoon kunnan muistomitali</a>, <a href="/w/index.php?title=Svidjan_mitali&action=edit&redlink=1" class="new" title="Svidjan mitali (sivua ei ole)">Svidjan mitali</a>, <a href="/w/index.php?title=Tampereen_valloituksen_muistomitali&action=edit&redlink=1" class="new" title="Tampereen valloituksen muistomitali (sivua ei ole)">Tampereen valloituksen muistomitali</a>, <a href="/w/index.php?title=Ven%C3%A4j%C3%A4nsaaren_muistomitali&action=edit&redlink=1" class="new" title="Venäjänsaaren muistomitali (sivua ei ole)">Venäjänsaaren muistomitali</a>, <a href="/w/index.php?title=Vilppulan_risti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Vilppulan risti (sivua ei ole)">Vilppulan risti</a>, <a href="/w/index.php?title=Vimpelin_sotakoulun_merkki&action=edit&redlink=1" class="new" title="Vimpelin sotakoulun merkki (sivua ei ole)">Vimpelin sotakoulun merkki</a> ja <a href="/w/index.php?title=V%C3%B6yrin_kaartin_merkki&action=edit&redlink=1" class="new" title="Vöyrin kaartin merkki (sivua ei ole)">Vöyrin kaartin merkki</a>.<a href="#cite_note-218">[218]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Sisällissota_fiktiossa">Sisällissota fiktiossa</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=64" title="Muokkaa osiota Sisällissota fiktiossa" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=64" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sisällissota fiktiossa">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Kirjallisuus">Kirjallisuus</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=65" title="Muokkaa osiota Kirjallisuus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=65" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kirjallisuus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Ensimmäinen yleisesti arvostettu Suomen sisällissotaa käsittelevä kaunokirjallinen teos oli <a href="/wiki/Frans_Emil_Sillanp%C3%A4%C3%A4" title="Frans Emil Sillanpää">Frans Emil Sillanpään</a> jo vuonna 1919 valmistunut romaani <a href="/wiki/Hurskas_kurjuus" title="Hurskas kurjuus">Hurskas kurjuus</a>. 1920–1950-luvuilla vuoden 1918 tapahtumia kosketellut kaunokirjallisuus on kirjoitettu lähinnä sodan voittajan näkökulmasta. Tosin vuonna 1931 ilmestyi <a href="/wiki/Jarl_Hemmer" title="Jarl Hemmer">Jarl Hemmerin</a> pohjoismaisella kirjallisuuspalkinnolla palkittu teos En man och hans samvete (Mies ja hänen omatuntonsa), joka käsitteli sotaa laajemmasta, humanistisesta näkökulmasta. Tunnetuimmat ja keskustelua herättäneimmät kirjat sodasta ja siihen johtaneista syistä olivat kuitenkin <a href="/wiki/V%C3%A4in%C3%B6_Linna" title="Väinö Linna">Väinö Linnan</a> romaanitrilogian <a href="/wiki/T%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4_Pohjant%C3%A4hden_alla" title="Täällä Pohjantähden alla">Täällä Pohjantähden alla</a> osat 1 ja 2. Linnan tekstien katsotaan antaneen merkittäviä virikkeitä 1960-luvulta lähtien yleistyneeseen tapaan tarkastella konfliktia myös hävinneen osapuolen näkökulmasta.<a href="#cite_note-nurmio-219">[219]</a> Runoudessa vuoden 1918 sotaa käsittelevä <a href="/wiki/Viljo_Kajava" title="Viljo Kajava">Viljo Kajavan</a> kiitetty teos <a href="/w/index.php?title=Tampereen_runot&action=edit&redlink=1" class="new" title="Tampereen runot (sivua ei ole)">Tampereen runot</a> ilmestyi sekin 1960-luvulla. Kuopion ja Lahden Hennalan vankileirillä olleen <a href="/wiki/Uuno_Pekka_Kek%C3%A4l%C3%A4inen" class="mw-redirect" title="Uuno Pekka Kekäläinen">Uuno Pekka Kekäläisen</a> kirjoittama kirja Poika maailman hartioilla (1973) sisältää yksityiskohtaisen päiväkirjan Hennalan vankileiriltä. Vuonna 2003 ilmestyi <a href="/wiki/Leena_Lander" title="Leena Lander">Leena Landerin</a> vuoden 1918 sodasta kertova kirja <a href="/w/index.php?title=K%C3%A4sky_(romaani)&action=edit&redlink=1" class="new" title="Käsky (romaani) (sivua ei ole)">Käsky</a>. Se sai <a href="/wiki/Finlandia-palkinto" title="Finlandia-palkinto">Finlandia</a>-ehdokkuuden ja käsikirjoituksen pohjalta valmistui myös radiokuunnelma <a href="/w/index.php?title=Susijahti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Susijahti (sivua ei ole)">Susijahti</a> (<a href="/wiki/Yleisradio" title="Yleisradio">Yle</a>, <a href="/wiki/Radioteatteri" title="Radioteatteri">Radioteatteri</a> 2004), joka valittiin <a href="/w/index.php?title=Sokeiden_kuunnelmaraati&action=edit&redlink=1" class="new" title="Sokeiden kuunnelmaraati (sivua ei ole)">Sokeiden kuunnelmaraadissa</a> vuoden 2004 parhaaksi ensiesitykseksi. Kirjasta on muokattu myös teatteriesityksiä muun muassa <a href="/wiki/Suomen_Kansallisteatteri" title="Suomen Kansallisteatteri">Suomen Kansallisteatteriin</a> vuonna 2006. 2000-luvulla ovat ilmestyneet myös kirjailija <a href="/wiki/Antti_Tuuri" title="Antti Tuuri">Antti Tuurin</a> teokset Suuri asejuna Pietarista vuonna 2006, Tampereen taistelua vuonna 1918 kuvaava Kylmien kyytimies vuonna 2007 ja Pohjanmaalla vuonna 1918 vangituista venäläissotilaista kertova Surmanpelto vuonna 2008. Myös <a href="/wiki/Kjell_West%C3%B6" title="Kjell Westö">Kjell Westön</a> vuonna 2006 ilmestyneessä, Finlandia-kirjallisuuspalkinnon voittaneessa teoksessa <a href="/wiki/Miss%C3%A4_kuljimme_kerran" title="Missä kuljimme kerran">Missä kuljimme kerran</a> käsitellään Suomen sisällissotaa, samoin kuin kirjailijan vuonna 2013 ilmestyneessä teoksessa <a href="/wiki/Kangastus_38" title="Kangastus 38">Kangastus 38</a>. Harri Raittiin romaani ”Huhtikuun neljäs 1918” ilmestyi 1987 ja on todellisuuteen perustuva kertomus välikohtauksesta Rymättylässä. Vuonna 2008 kirjailija <a href="/wiki/Anneli_Kanto" title="Anneli Kanto">Anneli Kanto</a> julkaisi dokumentaarisen romaanin ”Veriruusut”, joka käsittelee <a href="/wiki/Valkeakosken_naiskaarti" title="Valkeakosken naiskaarti">Valkeakosken naiskaartin</a> vaiheita.<a href="#cite_note-220">[220]</a> Seuraavana vuonna Pekka Saaristo dramatisoi kirjasta näytelmän, jota on esitetty muun muassa Porissa, Tampereella ja Valkeakoskella.<a href="#cite_note-221">[221]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Elokuva">Elokuva</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=66" title="Muokkaa osiota Elokuva" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=66" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Elokuva">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Suomalaisissa elokuvissa vuoden 1918 sota tuli aluksi esiin lähinnä sivujuonteina, esimerkiksi elokuvassa <a href="/wiki/Silja_%E2%80%93_nuorena_nukkunut" title="Silja – nuorena nukkunut">Silja – nuorena nukkunut</a> (ohjaus <a href="/wiki/Jack_Witikka" title="Jack Witikka">Jack Witikka</a>, 1956). Ensimmäisiä sisällissotaan keskittyneitä elokuvia oli vuonna 1957 valmistunut <a href="/wiki/Toivo_S%C3%A4rkk%C3%A4" title="Toivo Särkkä">T. J. Särkän</a> ohjaama ja <a href="/wiki/Jarl_Hemmer" title="Jarl Hemmer">Jarl Hemmerin</a> romaaniin pohjautuva elokuva <a href="/wiki/1918_%E2%80%93_mies_ja_h%C3%A4nen_omatuntonsa" title="1918 – mies ja hänen omatuntonsa">1918 – mies ja hänen omatuntonsa</a>.<a href="#cite_note-LAITAMO-222">[222]</a> Elokuvaohjaaja <a href="/wiki/Edvin_Laine" title="Edvin Laine">Edvin Laine</a> elokuvasi 1960- ja 1970-luvuilla Väinö Linnan <a href="/wiki/T%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4_Pohjant%C3%A4hden_alla" title="Täällä Pohjantähden alla">Pohjantähti-trilogian</a>. Sarjan ensimmäinen elokuva <a href="/wiki/T%C3%A4%C3%A4ll%C3%A4_Pohjant%C3%A4hden_alla_(vuoden_1968_elokuva)" title="Täällä Pohjantähden alla (vuoden 1968 elokuva)">Täällä Pohjantähden alla</a> käsittelee Linnan kirjojen tapaan vuoden 1918 tapahtumia laajasti ja realistisesti, kuvauksen painopiste on sodan hävinneen osapuolen näkökulmassa.<a href="#cite_note-223">[223]</a><a href="#cite_note-224">[224]</a> Dokumentaarisuutta tavoittelevia tai elämäkerrallisia kuvauksia vuosien 1917–1918 tapahtumista ovat suomalais-neuvostoliittolainen <a href="/wiki/Luottamus_(elokuva)" title="Luottamus (elokuva)">Luottamus</a> (1976), <a href="/wiki/Alfred_Kordelin" title="Alfred Kordelin">Alfred Kordelinin</a> kohtalosta kertova <a href="/wiki/Mommilan_veriteot_1917" title="Mommilan veriteot 1917">Mommilan veriteot</a> (1973) sekä <a href="/wiki/Maiju_Lassila" class="mw-redirect" title="Maiju Lassila">Maiju Lassilan</a> elämästä kertova <a href="/wiki/Tulip%C3%A4%C3%A4" title="Tulipää">Tulipää</a> (1980).<a href="#cite_note-LAITAMO-222">[222]</a> 1990-luvulla lähtien Suomen sisällissotaa on käsitelty useissa elokuvissa. <a href="/wiki/Tero_Jartti" title="Tero Jartti">Tero Jartti</a> ohjasi vuonna 1994 elokuvan <a href="/wiki/Aapo_(elokuva)" title="Aapo (elokuva)">Aapo</a> <a href="/wiki/Runar_Schildt" title="Runar Schildt">Runar Schildtin</a> novellin pohjalta. Elokuva kertoi yksittäisen punakaartilaisen kohtalosta. Vuonna 1997 valmistui <a href="/wiki/Olli_Saarela" title="Olli Saarela">Olli Saarelan</a> ohjaama <a href="/wiki/Lunastus_(elokuva)" title="Lunastus (elokuva)">Lunastus</a>, joka kuvasi papin henkisiä ristiriitoja sisällissodan keskellä. Vuonna 2007 valmistui vuoden 1918 tapahtumia sivuava <a href="/wiki/Lauri_T%C3%B6rh%C3%B6nen" title="Lauri Törhönen">Lauri Törhösen</a> ohjaama elokuva <a href="/wiki/Raja_1918" title="Raja 1918">Raja 1918</a>. <a href="/wiki/Aku_Louhimies" title="Aku Louhimies">Aku Louhimies</a> ohjasi <a href="/wiki/Leena_Lander" title="Leena Lander">Leena Landerin</a> kirjaan perustuvan elokuvan <a href="/wiki/K%C3%A4sky_(elokuva)" title="Käsky (elokuva)">Käsky</a> (2008).<a href="#cite_note-NYT-225">[225]</a><a href="#cite_note-226">[226]</a> Vuonna 2012 elokuvateattereihin tuli <a href="/wiki/Claes_Olsson" title="Claes Olsson">Claes Olssonin</a> elokuva <a href="/wiki/Taistelu_N%C3%A4silinnasta_1918" title="Taistelu Näsilinnasta 1918">Taistelu Näsilinnasta 1918</a>, joka kertoo <a href="/wiki/Erik_Melin" class="mw-redirect" title="Erik Melin">Melinin</a> komppanian taistelusta Tampereella.<a href="#cite_note-NYT-225">[225]</a> <a href="/wiki/Heikki_Kujanp%C3%A4%C3%A4" title="Heikki Kujanpää">Heikki Kujanpään</a> vuonna 2018 ohjaama <a href="/wiki/Suomen_hauskin_mies" title="Suomen hauskin mies">Suomen hauskin mies</a> on punavankileirille sijoittuva mustaa huumoria sisältävä draama.<a href="#cite_note-227">[227]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sarjakuva">Sarjakuva</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=67" title="Muokkaa osiota Sarjakuva" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=67" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sarjakuva">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Korkeaj%C3%A4nnitys" title="Korkeajännitys">Korkeajännitys</a>-sarjassa julkaistiin vuonna 2000 kaksi eri osapuolten näkökulmista tehtyä sarjakuvalehteä Kansalaissodan valkoinen Korkeajännitys – Vapauden tulikaste ja Kansalaissodan punainen Korkeajännitys – Taistoon työkansan puolesta! Tekijöiden (Asko Alanen, Jouko Ruokosenmäki ja Samson) perehtyneisyys aiheeseen sai kiitosta asiantuntijoilta ja toi kunniamaininnan <a href="/wiki/Vuoden_Valopilkku" title="Vuoden Valopilkku">Vuoden Valopilkku</a> -kilvassa.<a href="#cite_note-228">[228]</a> Todellisten henkilöiden vaiheisiin perustuvia sisällissotasarjakuvia ovat omakustanteet Punainen ratsumies vuodelta 2007 sekä Rauha ja sota vuodelta 2008. Ilkka Markkulan, Jukka Koivusaaren ja Kimmo Lehtimäen Punainen ratsumies kertoo sodasta punapäällikkö Verner Lehtimäen tarinan kautta. Satu Lusan Rauha ja sota, vuoden 2009 Sarjakuva-Finlandiaehdokas, perustuu tositapahtumiin Humppilan Venäjän kylässä.<a href="#cite_note-229">[229]</a><a href="#cite_note-230">[230]</a><a href="#cite_note-231">[231]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Katso_myös">Katso myös</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=68" title="Muokkaa osiota Katso myös" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=68" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Katso myös">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><a href="/wiki/Luettelo_punaisten_muistomerkeist%C3%A4_Suomessa" title="Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa">Luettelo punaisten muistomerkeistä Suomessa</a></li> <li><a href="/wiki/Luettelo_valkoisten_muistomerkeist%C3%A4_Suomessa" title="Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa">Luettelo valkoisten muistomerkeistä Suomessa</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota_Etel%C3%A4-Pohjanmaalla" title="Suomen sisällissota Etelä-Pohjanmaalla">Suomen sisällissota Etelä-Pohjanmaalla</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota_Keski-_ja_Pohjois-Pohjanmaalla" title="Suomen sisällissota Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla">Suomen sisällissota Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla</a></li> <li><a href="/wiki/Mommilan_veriteot" title="Mommilan veriteot">Mommilan veriteot</a></li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Lähteet">Lähteet</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=69" title="Muokkaa osiota Lähteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=69" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lähteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li>Alapuro, Risto: State and revolution in Finland. Berkeley:Los Angeles:London: University of California Press, 1988. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-520-05813-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-520-05813-5">ISBN 0-520-05813-5</a> (englanniksi)</li> <li>Alapuro, Risto: Valta ja valtio – miksi vallasta tuli ongelma 1900-luvun vaihteessa. Haapala, P. (toim.) Talous, valta ja valtio. Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta, 1992, s. 251–267. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-9066-53-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-9066-53-5">ISBN 951-9066-53-5</a> </li> <li>Alapuro, Risto (1993): Vallankumous. Historiallinen Aikakauskirja 2/1993, verkossa <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/vallankumous.htm">TaY:n sivuilla</a></li> <li>Alapuro Risto: Sisällissodan väkivallan kuva, s. 11–21. (Teoksessa: Kukkonen, J. & Heikka, E. (toim.) Punamustavalkea – 1918 kuvat) Suomen valokuvataiteen museon julkaisuja 24, 2008. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-9086-74-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-9086-74-3">ISBN 978-951-9086-74-3</a> </li> <li>Apunen Osmo (1987): Rajamaasta tasavallaksi. Teoksessa: Blomstedt, Y. (toim.) Suomen historia 6, Sortokaudet ja itsenäistyminen, s. 47–404. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9513524957" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-35-2495-7</a>.</li> <li>Reino Arimo: Saksalaisten sotilaallinen toiminta Suomessa 1918. Rovaniemi: Pohjois-Suomen historiallinen yhdistys, 1991. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-96174-4-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-96174-4-2">ISBN 951-96174-4-2</a> </li> <li>Aunesluoma Juhana & Häikiö Martti toim. (1995): Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951020174X" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-0-20174-X</a>.</li> <li>Eerola Jari & Eerola Jouni (1998): Henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9529100019" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 952-91-0001-9</a>.</li> <li>Enckell Carl (1956): Poliittiset muistelmani I. WSOY, 1956</li> <li>Haapala Pertti: Tehtaan valossa. Teollistuminen ja työväestön muodostuminen Tampereella 1820–1920. Tampere, Helsinki: Osuuskunta Vastapaino, Suomen historiallinen seura, 1986. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-9254-75-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-9254-75-7">ISBN 951-9254-75-7</a> </li> <li>Goltz, Rüdiger von der: Toimintani Suomessa ja Baltian maissa, WSOY, 1920</li> <li>Hakalehto, Ilkka: Itsenäisyys vaarassa. Kamppailu Suomesta 1917 vallankumouksesta 1990-luvun eurohuumaan, Karprint ky, Huhmari, 1993, <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9529748086" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 952-9748-08-6</a></li> <li>Haapala Pertti (1992): Työväenluokan synty. Teoksessa: Haapala, P. (toim.) Talous, valta ja valtio. Tutkimuksia 1800-luvun Suomesta, s. 227–249. Vastapaino, 1992 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9519066535" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-9066-53-5</a>.</li> <li>Haapala Pertti (1993): Luokkasota. Historiallinen Aikakauskirja 2/1993, verkossa <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/luokkasota.htm">TaY:n sivuilla</a></li> <li>Haapala Pertti (1995): Kun yhteiskunta hajosi, Suomi 1914–1920. Painatuskeskus 1995 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9513715329" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-37-1532-9</a>.</li> <li>Haapala Pertti (2008): Monta totuutta. Teoksessa: Hoppu, T. et al. (toim.) Tampere 1918, Vapriikki 2008 s. 255–261. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789516093690" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-609-369-0</a>.</li> <li>Haataja, Lauri,: Suomen työväenliikkeen historia, Työväen sivistysliitto, 1977, <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9519118128" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-9118-12-8</a></li> <li><a href="/wiki/J._O._Hannula" title="J. O. Hannula">Hannula, J. O.</a>: Suomen vapaussodan historia, WSOY, Porvoo, 1938</li> <li>Holodkovski Viktor (1978): Suomen työväen vallankumous 1918. Kustannusliike Edistys, Moskova.</li> <li>Hoppu Tuomas (2007): Tampereen taistelun tappiot 1918. Sotahistoriallinen Aikakauskirja 26, s. 8–32. ISSN-0357-816-X.</li> <li>Hoppu Tuomas (2008): Punaisten asejunasta rintamataisteluihin. Teoksessa: Hoppu, T. et al. (toim.) Tampere 1918, Vapriikki 2008, s. 56–61. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789516093690" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-609-369-0</a>.</li> <li>Hoppu, Tuomas, Haapala Pertti: Tampere 1918, Tampereen museot, Tampere, 2008, <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789516093690" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-609-369-0</a></li> <li>Jussila Osmo (2004): Suomen Suuriruhtinaskunta 1809–1917. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9510295000" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-0-29500-0</a>.</li> <li>Jussila, Osmo, Seppo Hentilä & Jukka Nevakivi (2006): Suomen poliittinen historia 1809–2006. WSOY Oppimateriaalit, 2006 <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9510315729" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-0-31572-9</a>.</li> <li>Jussila Osmo (2007): Suomen historian suuret myytit. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789510331033" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-0-33103-3</a>.</li> <li>Juva, Einar W.: Suomen kansan aikakirjat. Osa 9, Otava, 1937</li> <li>Kaukovalta K. V.: Tampereen seudun kapinahistoria, Otava, 1921</li> <li>Kekkonen Jukka (1991): Laillisuuden haaksirikko, rikosoikeudenkäyttö Suomessa vuonna 1918. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9516405479" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-640-547-9</a>.</li> <li>Keränen Jorma toim. (1992): Suomen itsenäistymisen kronikka. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9512038005" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-20-3800-5</a>.</li> <li>Ketola Eino (1987): Kansalliseen kansanvaltaan. Suomen itsenäisyys, sosiaalidemokraatit ja Venäjän vallankumous 1917. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9513067289" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-30-6728-9</a>.</li> <li>Klinge Matti (1997): Keisarin Suomi. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9515006821" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-50-0682-1</a>.</li> <li>Kuusinen O. W. (1918, 1928) Suomen työväen vallankumous 1918: arvioita ja itsekritiikkiä. Teos digitoituna työväenliikkeen kirjaston digitaalisessa arkistossa: <a rel="nofollow" class="external free" href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/156300">https://helda.helsinki.fi/handle/10138/156300</a></li> <li>Kolbe Laura & Samu Nyström (2008): Helsinki 1918. Pääkaupunki ja sota. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789524921381" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-492-138-1</a>.</li> <li>Kylävaara, Keijo: Vuosi seitsemäntoista. Reportaasi itsenäisen Suomen syntymävuodesta, Helsingin Sanomat, 1967</li> <li>Lackman Matti (2000): Suomen vai Saksan puolesta? Jääkäreiden tuntematon historia. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951116158X" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-1-16158-X</a>.</li> <li>Lappalainen Jussi T. (1981): Punakaartin sota, osat I–II. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9518590710" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-859-071-0</a>, <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9518590729" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-859-072-9</a>.</li> <li>Lappalainen, Jussi T., Juhani Piilonen, Osmo Rinta-Tassi & Marja-Leena Salkola (1989): Yhden kortin varassa. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9518616388" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-861-638-8</a>.</li> <li>Linnanmäki Eila (2005): Espanjantauti Suomessa. Influenssaepidemia 1918–1920. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9517467168" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-746-716-8</a>.</li> <li>Manninen Ohto toim. (1992–1993): Itsenäistymisen vuodet 1917–1920, osat I–III. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951370730X" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-37-0730-X</a>.</li> <li>Manninen Ohto (1993): Vapaussota. Historiallinen Aikakauskirja 2/1993, verkossa <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/vapaussota.htm">TaY:n sivuilla</a></li> <li>Manninen Ohto (1995): Vapaussota – osana suursotaa ja Venäjän imperiumin hajoamista. Teoksessa: Aunesluoma, J. & Häikiö, M. (toim.) Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas, s. 21–32. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951020174X" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-0-20174-X</a>.</li> <li>Manninen Turo (1982): Vapaustaistelu, kansalaissota ja kapina. Taistelun luonne valkoisten sotapropagandassa vuonna 1918. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9516787096" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-678-709-6</a>.</li> <li>Manninen Turo: Mannerheim ja tammisunnuntain myytti. Kaleva, 27.1.2008, s. 40–41. Oulu: Kaleva Kustannus Oy.</li> <li>Marjomaa Risto (2004): Maailmanvallankumouksen liepeillä. Valtioneuvoston kanslia 4/2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9525354466" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 952-5354-46-6</a>.</li> <li>Mattila Jukka I. & Jarkko Kemppi (2007): Suomen vapaussota 1918. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789525485035" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-952-5485-03-5</a>.</li> <li>Meinander Henrik (1999): Tasavallan tiellä. Siteet katkeavat, s. 11–52. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9515010551" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-50-1055-1</a>.</li> <li>Henrik Meinander: Suomen historia. Suomentanut Paula Autio. WSOY, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-30809-9" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-30809-9">ISBN 951-0-30809-9</a> </li> <li>Meri, Veijo: Ei tule vaivatta vapaus: Suomi 1870–1920, Otava, Helsinki, 1995, <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9511137859" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-1-13785-9</a></li> <li>Millar James toim. (2004): Red Guards. Teoksessa: Encyclopedia of Russian History, s. 1274. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0028659074" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 0-02-865907-4</a>.</li> <li>Numminen Jaakko toim. (1989): Lenin ja Suomi, osa II. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9518604029" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-860-402-9</a>.</li> <li>Paasivirta, Juhani: Suomi vuonna 1918, WSOY, Porvoo, 1957</li> <li>Paavolainen Jaakko (1966): Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, 1 Punainen terrori.</li> <li>Paavolainen Jaakko (1967): Poliittiset väkivaltaisuudet Suomessa 1918, 2 Valkoinen terrori.</li> <li>Paavolainen Jaakko (1971): Vankileirit Suomessa 1918. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9513010155" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-30-1015-5</a>.</li> <li>Paavolainen Jaakko (1974): Suomen kansallinen murhenäytelmä. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951302329X" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-30-2329-X</a>.</li> <li>Peltonen Ulla-Maija (2003): Muistin paikat. Vuoden 1918 sisällissodan muistamisesta ja unohtamisesta. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9517464681" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-746-468-1</a>.</li> <li>Piilonen Juhani (1997): Sastamalan historia 3, vuodet 1860–1920. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9519769102" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-97691-0-2</a>.</li> <li>Polvinen, Tuomo: Venäjän vallankumous ja Suomi. 1–2, WSOY, Porvoo, 1967-1971</li> <li>Rasila Viljo (1968): Kansalaissodan sosiaalinen tausta. Tammi.</li> <li>Rautkallio Hannu (1977): Kaupantekoa Suomen itsenäisyydellä. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9510084921" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-0-08492-1</a></li> <li>Roselius Aapo (2006): Amatöörien sota – rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918, Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/952535492X" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 952-5354-92-X</a></li> <li>Ryömä Hannes (1918) Vallankumousvuoden tapahtumista. Tekijä, Helsinki 1918. Teos digitoituna työväenliikkeen kirjaston digitaalisessa arkistossa <a rel="nofollow" class="external free" href="https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153358">https://helda.helsinki.fi/handle/10138/153358</a>.</li> <li>Räikkönen, Erkki: Svinhufvud ja itsenäisyyssenaatti : piirteitä P. E. Svinhufvudin ja hänen johtamansa senaatin toiminnasta ja vaiheista syksyllä 1917 ja keväällä 1918, Otava, 1935</li> <li>Salkola, Marja-Leena: Työväenkaartien synty ja kehitys punakaartiksi 1917–1918 ennen kansalaissotaa (väitöskirja). (Osat 1 ja 2) Opetusministeriö, 1985. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste .</li> <li>Salokangas Raimo (2003): Millainen itsenäinen Suomi? Teoksessa: Zetterberg, S. (toim.) Suomen historian pikkujättiläinen, s. 597–613. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9510273651" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-0-27365-1</a>.</li> <li>Salomaa, Erkki: Yrjö Sirola, Kansankulttuuri, Kuopio, 1966</li> <li>Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho. Otava, 2018. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789511323815" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-1-32381-5</a></li> <li>Suodenjoki Sami ja Peltola Jarmo: Köyhä Suomen kansa katkoo kahleitansa. Luokka, liike ja yhteiskunta 1880-1918 . Vasemmistolainen työväenliike Pirkanmaalla osa 1., Tampere University Press, Tampere, 2007, <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789514468322" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-44-6832-2</a></li> <li>Tanskanen Aatos (1978): Venäläiset Suomen sisällissodassa vuonna 1918, Acta Universitatis Tamperensis serA, vol 91, Tampereen Yliopisto. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9514406680" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-44-0668-0</a>.</li> <li>Tikka Marko: Kenttäoikeudet: Välittömät rankaisutoimet Suomen sisällissodassa 1918. (Väitöskirja, Tampereen yliopisto. Bibliotheca historica 90) Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-746-651-X" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-746-651-X">ISBN 951-746-651-X</a> </li> <li>Tikka Marko: Terrorin aika: Suomen levottomat vuodet 1917–1921. Helsingissä: Ajatus, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-20-7051-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-20-7051-0">ISBN 951-20-7051-0</a> </li> <li>Tukkinen Tauno: Naiskapinallisten teloitukset Lahdessa 1918. omakustanne, 2007. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789529988907" title="Toiminnot:Kirjalähteet/9789529988907">ISBN 9789529988907</a> </li> <li>Tukkinen Tauno: Punaisten taistelutappiot kaatuneina 1918. Karjalohja: omakustanne, 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-99889-7-6" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-99889-7-6">ISBN 978-952-99889-7-6</a> </li> <li>Turunen Mirja (2005): Veripellot. Sisällissodan surmatyöt Pohjois-Kymenlaaksossa 1918. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789517965255" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-796-525-5</a>.</li> <li>Uola Mikko (1998): Seinää vasten vain; poliittisen väkivallan motiivit Suomessa 1917–1918. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9511154400" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-1-15440-0</a>.</li> <li>Upton Anthony F: Vallankumous Suomessa 1917–1918 osa 1, s. 543 s.. Kirjayhtymä, 1980. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789512618286" title="Toiminnot:Kirjalähteet/9789512618286">ISBN 9789512618286</a> </li> <li>Upton Anthony F: Vallankumous Suomessa 1917–1918 osa 2, s. 503 s.. Kirjayhtymä, 1981. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789512620227" title="Toiminnot:Kirjalähteet/9789512620227">ISBN 9789512620227</a> </li> <li>Vares Vesa (1993): Miten on käynyt ”valkoisen myytin”? Helsingin Sanomat 17.10.1993.</li> <li>Vares Vesa: Kuninkaantekijät. Suomalainen monarkia 1917–1919, myytti ja todellisuus. WSOY, 1998. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-23228-9" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-23228-9">ISBN 951-0-23228-9</a> </li> <li>Vares Vesa (2009), Kuningashankkeesta tasavallan syntyyn. Teoksessa: Sisällissodan pikkujättiläinen, toim. Haapala, P. & Hoppu, T. , WSOY, 2009 s. 376–394. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789510354520" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-0-35452-0</a>.</li> <li>Westerlund Lars toim. (2004): Sotaoloissa vuosina 1914–1922 surmansa saaneet. Valtioneuvosto kanslian julkaisusarja 10/2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9525354520" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 952-5354-52-0</a>.</li> <li>Ylikangas Heikki (1986): Käännekohdat Suomen historiassa. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9510137456" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-0-13745-6</a>.</li> <li>Ylikangas Heikki (1993a): Tie Tampereelle. WSOY <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9510188972" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-0-18897-2</a>.</li> <li>Ylikangas Heikki toim. (1993b): Vaikea totuus, vuosi 1918 ja kansallinen tiede. Suomen Kirjallisuuden Seura. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9517177682" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-717-768-2</a>.</li> <li>Ylikangas Heikki (1993c): Sisällissota. Historiallinen Aikakauskirja 2/1993, verkossa <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.uta.fi/koskivoimaa/valta/1918-40/sisallissota.htm">TaY:n sivuilla</a></li> <li>Ylikangas Heikki (2007): Suomen historian solmukohdat. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789510328644" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-0-32864-4</a>.</li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Viitteet">Viitteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=70" title="Muokkaa osiota Viitteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=70" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Viitteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div id="viitteet-malline" class="viitteet-malline" style="-moz-column-count:; -webkit-column-count:; column-count:; -moz-column-width: 35em; -webkit-column-width: 35em; column-width: 35em; list-style-type:decimal;"><ol class="references"> <li id="cite_note-Tappiot-1">↑ <a href="#cite_ref-Tappiot_1-0">a</a> <a href="#cite_ref-Tappiot_1-1">b</a> <a href="#cite_ref-Tappiot_1-2">c</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2">Vuoden 1918 sodan sotasurmat kuolintavan ja osapuolen mukaan</a> (Suomen sotasurmat 1914–1922) Valtioneuvoston kanslia. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20150310022523/http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2">Arkistoitu</a> 10.3.2015. Viitattu 8.10.2014. </li> <li id="cite_note-2"><a href="#cite_ref-2">↑</a> Alapuro 1988, Haapala 1995 </li> <li id="cite_note-3"><a href="#cite_ref-3">↑</a> <a rel="nofollow" class="external free" href="https://www.kaleva.fi/rikkaat-ja-koyhat-vastakkain-sisallissodassa/2128600">https://www.kaleva.fi/rikkaat-ja-koyhat-vastakkain-sisallissodassa/2128600</a> </li> <li id="cite_note-4"><a href="#cite_ref-4">↑</a> Upton 1981, Manninen 1995 </li> <li id="cite_note-5"><a href="#cite_ref-5">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004886668.html">Tarina saksalaisesta Suomesta on hämmästyttävä kertomus liittolaismaan vapaaehtoisesta alistumisesta vasalliksi</a> Helsingin Sanomat. 30.11.2016. </li> <li id="cite_note-6"><a href="#cite_ref-6">↑</a> Upton 1981, Jussila, ym. 2006 </li> <li id="cite_note-7"><a href="#cite_ref-7">↑</a> Henrik Meinander, Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2010-luvulle, Schildts & Söderströms, Helsinki 2012, s. 27, <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789515229571" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-52-2957-1</a> </li> <li id="cite_note-8"><a href="#cite_ref-8">↑</a> Paavolainen 1974, Tikka 2004, Westerlund 2004 </li> <li id="cite_note-9"><a href="#cite_ref-9">↑</a> Haapala 1995 ja 2008 </li> <li id="cite_note-10"><a href="#cite_ref-10">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://itsenaisyys100.fi/vallankumous-vapaussota-veljessota-vai-jokin-muu/">Vallankumous, vapaussota, veljessota – vai jokin muu?</a> Svinhufvud – Suomen itsenäisyyden tekijät ja vaiheet. Viitattu 2.5.2021. </li> <li id="cite_note-11"><a href="#cite_ref-11">↑</a> Manninen & Turo 1982 </li> <li id="cite_note-12"><a href="#cite_ref-12">↑</a> Manninen 1993 </li> <li id="cite_note-13"><a href="#cite_ref-13">↑</a> Ylikangas 1993 </li> <li id="cite_note-Haapala_1995-14">↑ <a href="#cite_ref-Haapala_1995_14-0">a</a> <a href="#cite_ref-Haapala_1995_14-1">b</a> Haapala 1995 </li> <li id="cite_note-15"><a href="#cite_ref-15">↑</a> Upton 1980 s. 9–50, Haapala 1986, 1992 ja 1995 s. 22–25, 49–69, Ylikangas 1986 s. 163–172, Apunen 1987 s. 73–133, Alapuro 1988 & 1992, Klinge 1997 s. 405–448, Haapala 2006, Jussila, ym. 2006, Jussila 2007 s. 269–276 </li> <li id="cite_note-16"><a href="#cite_ref-16">↑</a> Ylikangas 1986, Alapuro 1988, Haapala 1995 s. 11–15 </li> <li id="cite_note-17"><a href="#cite_ref-17">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://encyclopedia.1914-1918-online.net/article/baltic_states_and_finland">Baltic States and Finland</a> encyclopedia.1914-1918-online.net. </li> <li id="cite_note-18"><a href="#cite_ref-18">↑</a> Upton 1980, Haapala 1995 s. 11–15 </li> <li id="cite_note-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._314-19">↑ <a href="#cite_ref-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._314_19-0">a</a> <a href="#cite_ref-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._314_19-1">b</a> Meri, s. 314 </li> <li id="cite_note-20"><a href="#cite_ref-20">↑</a> Kylävaara s. 34 </li> <li id="cite_note-21"><a href="#cite_ref-21">↑</a> Polvinen. Osa 1, s. 130–131 </li> <li id="cite_note-22"><a href="#cite_ref-22">↑</a> Upton 1980 s. 107–135, 264–342, Salkola 1985, Alapuro 1988, Rinta-Tassi 1989; teoks. Numminen, J. Toim., osa II, sivut 84–161, Jutikkala 1995; teoks. Aunesluoma & Häikiö toim., s. 11–20, Haapala 1995 s. 152–156, Jussila, ym. 2006, Tikka 2004 s. 56–60 </li> <li id="cite_note-23"><a href="#cite_ref-23">↑</a> Upton 1980 s. 9–50, 448–454, Ylikangas 1986, Keränen 1992, Luntinen 1992; teoks. Manninen, O., toim., osa I, s. 146–243, Haapala 1995 s. 152–156, Lackman 2000 s. 86–95, Jussila, ym. 2006 </li> <li id="cite_note-24"><a href="#cite_ref-24">↑</a> Alapuro 1988 & 1993, Haapala 1993 & 1995 s. 11–13, 91–148, 152–156, Klinge 1997 s. 483–524 </li> <li id="cite_note-25"><a href="#cite_ref-25">↑</a> Upton 1980 s. 195–263, Salkola 1985, Alapuro 1988, Lappalainen, ym. 1989, Ylikangas 1993a, Haapala 1993 & 1995, Tikka 2004 s. 56–60 </li> <li id="cite_note-26"><a href="#cite_ref-26">↑</a> Upton 1980 s. 51–67, Lappalainen et al. 1989, Keränen 1992, Luntinen 1992; teoks. Manninen, O. toim. osa I s. 146–168, Haapala 1995, Vares 1998, Jussila 2004 </li> <li id="cite_note-27"><a href="#cite_ref-27">↑</a> Alapuro 1988, Luntinen 1992; teoks. Manninen, O. toim. osa I s. 146–168, Haapala 1993 & 1995 s. 218–225, Piilonen 1997 </li> <li id="cite_note-28"><a href="#cite_ref-28">↑</a> Upton 1980 s. 9–50, Haapala 1995 s. 156–170 </li> <li id="cite_note-29"><a href="#cite_ref-29">↑</a> Upton 1980 s. 51–136, Haapala 1995 s. 229–241, Vares 1998 s. 56–79 </li> <li id="cite_note-30"><a href="#cite_ref-30">↑</a> Upton 1980 s. 51–136, Haapala 1995 s. 229–241 </li> <li id="cite_note-31"><a href="#cite_ref-31">↑</a> Haataja, s. 129 </li> <li id="cite_note-ReferenceA-32">↑ <a href="#cite_ref-ReferenceA_32-0">a</a> <a href="#cite_ref-ReferenceA_32-1">b</a> Salkola, osa 1, s. 52–55 </li> <li id="cite_note-33"><a href="#cite_ref-33">↑</a> Upton 1980, s. 37–38 </li> <li id="cite_note-34"><a href="#cite_ref-34">↑</a> Upton 1980, Keränen 1992, Piilonen 1992; teoks. Manninen, O. (toim.) osa II, s. 752–583; Haapala 1995 s. 203–217, Klinge 1997 s. 483–524 </li> <li id="cite_note-35"><a href="#cite_ref-35">↑</a> Upton 1980, s. 38–39, 95–96 </li> <li id="cite_note-36"><a href="#cite_ref-36">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/teema9.htm">Elintarviketilanne</a> Suomi 80. Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-Tampere_1918,_s._37-37">↑ <a href="#cite_ref-Tampere_1918,_s._37_37-0">a</a> <a href="#cite_ref-Tampere_1918,_s._37_37-1">b</a> Tampere 1918, s. 37 </li> <li id="cite_note-38"><a href="#cite_ref-38">↑</a> Upton 1980 s. 137–194, Ketola 1987, Keränen 1992, Haapala 1995 s. 232–237, Jussila, ym. 2006 </li> <li id="cite_note-39"><a href="#cite_ref-39">↑</a> Upton 1980 s. 137–194, Ketola 1987, Keränen 1992, Haapala 1995 s. 235–237 </li> <li id="cite_note-40"><a href="#cite_ref-40">↑</a> Upton 1980 s. 137–194, Haapala 1995 s. 152–156 </li> <li id="cite_note-41"><a href="#cite_ref-41">↑</a> Enckell 1956, Upton 1980 s. 137–194, Alapuro 1988 ja 1993, Haapala 1995 s. 232–241, Klinge 1997 s. 483–524 </li> <li id="cite_note-42"><a href="#cite_ref-42">↑</a> Upton 1980 s. 195–263, Haapala 1995 s. 218–225 </li> <li id="cite_note-43"><a href="#cite_ref-43">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/tieto40.htm">Valtalaki</a> Suomi 80. 1997. Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Viitattu 1.11.2015. </li> <li id="cite_note-44"><a href="#cite_ref-44">↑</a> Upton 1980 s. 264–342, Keränen 1992, T. Manninen 1992; teoks. Manninen, O. (toim.) osa I s. 346–361 </li> <li id="cite_note-45"><a href="#cite_ref-45">↑</a> Upton 1980 s. 269–275, Ketola 1987, Keränen 1992, Haapala 1995 </li> <li id="cite_note-46"><a href="#cite_ref-46">↑</a> Polvinen. Osa 1, s. 120 </li> <li id="cite_note-Tampere_1918,_s._257-47">↑ <a href="#cite_ref-Tampere_1918,_s._257_47-0">a</a> <a href="#cite_ref-Tampere_1918,_s._257_47-1">b</a> Tampere 1918, s. 257 </li> <li id="cite_note-48"><a href="#cite_ref-48">↑</a> Meri, s. 315 </li> <li id="cite_note-49"><a href="#cite_ref-49">↑</a> Upton 1980. Osa 1, s. 252 </li> <li id="cite_note-50"><a href="#cite_ref-50">↑</a> Meri s. 287 </li> <li id="cite_note-51"><a href="#cite_ref-51">↑</a> Hakalehto s. 16–17 </li> <li id="cite_note-52"><a href="#cite_ref-52">↑</a> Salomaa, s. 206 </li> <li id="cite_note-53"><a href="#cite_ref-53">↑</a> Polvinen, osa 1, s. 120–121 </li> <li id="cite_note-54"><a href="#cite_ref-54">↑</a> Salomaa, s. 208–209 </li> <li id="cite_note-55"><a href="#cite_ref-55">↑</a> Hakalehto s. 17–18 </li> <li id="cite_note-56"><a href="#cite_ref-56">↑</a> Polvinen osa 1, s. 123–125 </li> <li id="cite_note-57"><a href="#cite_ref-57">↑</a> Upton 1980, s. 17–19, 163 </li> <li id="cite_note-58"><a href="#cite_ref-58">↑</a> Lappalainen 1981 s. 40–41 </li> <li id="cite_note-59"><a href="#cite_ref-59">↑</a> Upton 1980 s. 295–303, Ketola 1987, Keränen 1992, Manninen, T. 1992; teoks. Manninen, O. (toim.) osa I s. 346–361 </li> <li id="cite_note-60"><a href="#cite_ref-60">↑</a> Salkola osa 1, s. 50–51 </li> <li id="cite_note-61"><a href="#cite_ref-61">↑</a> Upton 1980. Osa 1, s. 97–98, 110–111 </li> <li id="cite_note-62"><a href="#cite_ref-62">↑</a> Räikkönen, s. 53 </li> <li id="cite_note-63"><a href="#cite_ref-63">↑</a> Polvinen. osa 1, s. 120–124, 127 </li> <li id="cite_note-64"><a href="#cite_ref-64">↑</a> Polvinen, osa 1, s. 130 </li> <li id="cite_note-hs512-65"><a href="#cite_ref-hs512_65-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000004773744.html">Demarin tunnustus</a> Helsingin Sanomat. 5.12.2010. </li> <li id="cite_note-Rasila-66">↑ <a href="#cite_ref-Rasila_66-0">a</a> <a href="#cite_ref-Rasila_66-1">b</a> Seikko Eskola: Keisarivallasta tasavaltaan. Kanava, 2019, nro 4. </li> <li id="cite_note-:0-67">↑ <a href="#cite_ref-:0_67-0">a</a> <a href="#cite_ref-:0_67-1">b</a> <a href="#cite_ref-:0_67-2">c</a> <a href="#cite_ref-:0_67-3">d</a> Hannula, J. O.: Suomen vapaussodan historia, s. 45–46, 79–80, 105, 293–296. WSOY, 1956. </li> <li id="cite_note-ej-68">↑ <a href="#cite_ref-ej_68-0">a</a> <a href="#cite_ref-ej_68-1">b</a> <a href="#cite_ref-ej_68-2">c</a> Akateemikko Eino Jutikkala: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://vapaussota.com/akateemikko-eino-jutikkala/">Maaliskuun vallankumouksesta 1917 toukokuun paraatiin 1918</a> (toimittaneet Juhana Aunesluoma ja Martti Häikiö) Suomen vapaussota 1918. Kartasto ja tutkimusopas. 1995. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20190715190907/http://vapaussota.com/akateemikko-eino-jutikkala/">Arkistoitu</a> 15.7.2019. Viitattu 15.7.2019. </li> <li id="cite_note-69"><a href="#cite_ref-69">↑</a> Upton 1980 s. 302–342, Alapuro 1988, Rinta-Tassi 1989; teoks. Numminen, J. (toim.), osa II, s. 84–161, Ketola 1987, Keränen 1992, Manninen, T. 1992; teoks. Manninen, O. (toim.) osa I, s. 346–361, Haapala 1995 </li> <li id="cite_note-70"><a href="#cite_ref-70">↑</a> Räikkönen, s. 67 </li> <li id="cite_note-71"><a href="#cite_ref-71">↑</a> Räikkönen, s. 71–73 </li> <li id="cite_note-72"><a href="#cite_ref-72">↑</a> Upton 1980, Alapuro 1992 s. 255–265, Keränen 1992, Luntinen 1992; teoks. Manninen, O. (toim.), osa I, s. 194–245, Klinge 1997 s. 483–524, Meinander 2006 s. 150, Jussila 2007 s. 269–276 </li> <li id="cite_note-73"><a href="#cite_ref-73">↑</a> Ylikangas 1986, Alapuro 1988, Haapala 1995, Klinge 1997 s. 483–524, Jussila 2007 s. 151–208, 264–276 </li> <li id="cite_note-74"><a href="#cite_ref-74">↑</a> Meri s. 300–301 </li> <li id="cite_note-75"><a href="#cite_ref-75">↑</a> Rautkallio 1977, Upton 1980, Keränen 1992, Klinge 1997 s. 516–524, Jussila, ym. 2006 </li> <li id="cite_note-76"><a href="#cite_ref-76">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/art6.htm">Itsenäisyyden tunnustaminen</a> Suomi 80. Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-77"><a href="#cite_ref-77">↑</a> Upton 1980, Keränen 1992 </li> <li id="cite_note-78"><a href="#cite_ref-78">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.firstworldwar.com/diaries/kameneff.htm">Memoirs & Diaries – The Russo-German Armistice</a> First World War. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-79"><a href="#cite_ref-79">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.firstworldwar.com/source/armistice_russogerman.htm">Primary Documents – Russo-German Armistice, 16 December 1917</a> First World War. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-80"><a href="#cite_ref-80">↑</a> Salkola 1985, Apunen 1987, Haapala 1995 </li> <li id="cite_note-81"><a href="#cite_ref-81">↑</a> Upton 1980, Ylikangas 1986, Haapala 1995 </li> <li id="cite_note-82"><a href="#cite_ref-82">↑</a> Upton 1980, Keränen 1992, Manninen, T. 1992; teoks. Manninen, O. (toim.), osa I s. 292–323 ja 346–395, Haapala 1995 </li> <li id="cite_note-UTASUOJA-83">↑ <a href="#cite_ref-UTASUOJA_83-0">a</a> <a href="#cite_ref-UTASUOJA_83-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/teema14.htm">Suojeluskuntajärjestö</a> Suomi 80. Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-84"><a href="#cite_ref-84">↑</a> Lappalainen, ym. 1989 </li> <li id="cite_note-85"><a href="#cite_ref-85">↑</a> Upton 1980. Osa 1, s. 140–141, 144–146 </li> <li id="cite_note-86"><a href="#cite_ref-86">↑</a> Upton 1980, Salkola 1985, Alapuro 1988, Manninen, T. 1992; teoks. Manninen, O. (toim.), osa I s. 346–395 & 398–433, Haapala 1995, Vares 1998, Jussila 2007 s. 276–291 </li> <li id="cite_note-87"><a href="#cite_ref-87">↑</a> Tampere 1918, s. 258–259 </li> <li id="cite_note-88"><a href="#cite_ref-88">↑</a> Henrik Meinander, Tasavallan Tiellä: Suomi kansalaissodasta 2010-luvulle, Schildts & Söderströms, Helsinki 2012, s.9, <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789515229571" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-52-2957-1</a> </li> <li id="cite_note-89"><a href="#cite_ref-89">↑</a> Upton 1980, Lappalainen 1981, Klemettilä 1989; teoks. Numminen, J. (toim.), osa II s. 163–203, Keränen 1992, Manninen, T. 1992; teoks. Manninen, O. (toim.), osa I s. 346–395 & 398–433 </li> <li id="cite_note-sh-90">↑ <a href="#cite_ref-sh_90-0">a</a> <a href="#cite_ref-sh_90-1">b</a> <a href="#cite_ref-sh_90-2">c</a> Eino Jutikkala & Kauko Pirinen: Suomen historia, s. 356–362. 6. painos. WSOY, 2002. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-27217-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-27217-5">ISBN 951-0-27217-5</a> </li> <li id="cite_note-91"><a href="#cite_ref-91">↑</a> Klinge 1997 s. 516–524, Salokangas 2003, Ylikangas, H. & Jussila, O. 2007 </li> <li id="cite_note-92"><a href="#cite_ref-92">↑</a> Manner K ja muut: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.histdoc.net/historia/1917-18/pun_vs.html">Suomen kansanvaltuuskunnan ehdotus Suomen valtiosäännöksi</a> Suomen historian dokumentteja. 1917. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-93"><a href="#cite_ref-93">↑</a> Katja-Maria Miettunen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.uta.fi/suomi80/art12b.htm">Kansanvaltuuskunnan valtiosääntö</a> Suomi 80, Itsenäistymisen vuodet 1917–1918. Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Viitattu 16.12.2009. </li> <li id="cite_note-94"><a href="#cite_ref-94">↑</a> Polvinen Osa 1, s. 224 </li> <li id="cite_note-95"><a href="#cite_ref-95">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.histdoc.net/historia/1917-18/kv31.html">Sopimus Venäjän ja Suomen sosialististen tasavaltain välillä</a> 1918. Suomen asetuskokoelma (Punaisten julkaisemat numerot) N:o 31 / Suomen historian dokumentteja. 1918. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-96"><a href="#cite_ref-96">↑</a> Polvinen osa 1, s. 240–243 </li> <li id="cite_note-97"><a href="#cite_ref-97">↑</a> Upton 1981, Keränen 1992, Manninen 1993, Haapala 1995, Manninen 1995; teoks. Aunesluoma & Häikiö (toim.), s. 21–32, Meinander 1999, Ylikangas 2007 s. 211–232 </li> <li id="cite_note-98"><a href="#cite_ref-98">↑</a> Upton 1980 & 1981, Keränen 1992, Pietiäinen 1992; teoks. Manninen, O. (toim.), osa III s. 252–472, Manninen 1993, Vares 1998, Lackman 2000 </li> <li id="cite_note-99"><a href="#cite_ref-99">↑</a> Upton 1980 & 1981, Klemettilä 1989; teoks. Numminen, J. (toim.), osa II s. 163–203, Rinta-Tassi 1989; teoks. Numminen, J. (toim.), osa II s. 84–161, Manninen 1993, Haapala 1995, Manninen 1995; teoks. Aunesluoma & Häikiö (toim.), s. 21–32, Tikka 2006, Jussila 2007 s. 203–208 </li> <li id="cite_note-100"><a href="#cite_ref-100">↑</a> Holodkovski 1978, s. 246 & 225–256; Tanskanen 1978 s. 33–34 & 115, Manninen 1993, Manninen 1995; teoks. Aunesluoma & Häikiö (toim.), s. 21–32, Jussila 2007 s. 276–291 </li> <li id="cite_note-101"><a href="#cite_ref-101">↑</a> Rautkallio 1977, Upton 1980 & 1981, Luntinen 1992; teoksessa Manninen, O. (toim.), osa I s. 194–243, Pietiäinen 1992; teoks. Manninen, O. (toim.), osa III s. 252–472, Ahto 1993; teoks. Manninen, O. (toim.), osa II s. 355–410, Haapala 1995 </li> <li id="cite_note-102"><a href="#cite_ref-102">↑</a> Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi, s. 267. WSOY, 1967. </li> <li id="cite_note-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._312-103">↑ <a href="#cite_ref-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._312_103-0">a</a> <a href="#cite_ref-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._312_103-1">b</a> Meri, s. 312 </li> <li id="cite_note-104"><a href="#cite_ref-104">↑</a> Lappalainen 1981 s. 28, 31–34, 40 & 52–58 </li> <li id="cite_note-105"><a href="#cite_ref-105">↑</a> Meri s. 320–322 </li> <li id="cite_note-106"><a href="#cite_ref-106">↑</a> Lappalainen 1981 s. 24–26 </li> <li id="cite_note-107"><a href="#cite_ref-107">↑</a> Upton 1980, Lappalainen 1981, Keränen 1992, Manninen, T. 1992; teoks. Manninen, O., toim., osa I s. 398–433, Ylikangas 1993a </li> <li id="cite_note-108"><a href="#cite_ref-108">↑</a> Lappalainen 1981, Keränen 1992 </li> <li id="cite_note-109"><a href="#cite_ref-109">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.student.oulu.fi/~oraivio/1918-10.html#3">Suomen vallankumoushallitus ja Suomen Kansanvaltuuskunnan Julistus</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20030817024341/http://www.student.oulu.fi/~oraivio/1918-10.html#3">Arkistoitu</a> – Internet Archive) Punaisen Suomen asetuskokoelma. Viitattu 11.8.2011. </li> <li id="cite_note-110"><a href="#cite_ref-110">↑</a> Perko, Touko: Kaksi vapaussotaa. Viha, vallankumous, terrori ja uuden alku 1905-1919, s. 155. Atena, 2022. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-1-42450-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-1-42450-5">ISBN 978-951-1-42450-5</a> </li> <li id="cite_note-111"><a href="#cite_ref-111">↑</a> Salomaa, Markku: Punaupseerien nousu ja tuho, s. 441. Otava, 2018. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-1-32381-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-1-32381-5">ISBN 978-951-1-32381-5</a> </li> <li id="cite_note-112"><a href="#cite_ref-112">↑</a> Hannula, s. 169 </li> <li id="cite_note-113"><a href="#cite_ref-113">↑</a> Rasila 1968, Upton 1980 ja 1981, Lappalainen 1981, Ahto 1993; teoks. Manninen, O. (toim.), osa II s. 180–445, O. Manninen, O. 1993; teoks. Manninen, O. (toim.), osa II s. 96–177, Ylikangas 1993a </li> <li id="cite_note-114"><a href="#cite_ref-114">↑</a> Väinö Jokinen: Suomen luokkasota: Historiaa ja muistelmia, s. 48. Superior, Wisconsin, Yhdysvallat: Tyomies Society Print, 1928. </li> <li id="cite_note-115"><a href="#cite_ref-115">↑</a> Roselius, Aapo: Amatöörien sota : rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa 1918, s. 28–30, 31, 73, 109. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/952-53549-2-X" title="Toiminnot:Kirjalähteet/952-53549-2-X">ISBN 952-53549-2-X</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161104">Teoksen verkkoversio</a> (pdf). (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20211207010158/http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161104">Arkistoitu</a> – Internet Archive) </li> <li id="cite_note-116"><a href="#cite_ref-116">↑</a> Ylikangas, 1993a, s. 43–44 </li> <li id="cite_note-117"><a href="#cite_ref-117">↑</a> Lappalainen 1981, Upton 1981, Keränen 1992, Ahto 1993; teoks. Manninen, O. (toim.), osa II s. 180–445, Aunesluoma & Häikiö 1995, Marjomaa 2004 s. 52–60 </li> <li id="cite_note-118"><a href="#cite_ref-118">↑</a> Tampere 1918, s. 23 </li> <li id="cite_note-119"><a href="#cite_ref-119">↑</a> Salkola osa 1, s. 225 </li> <li id="cite_note-120"><a href="#cite_ref-120">↑</a> Tampere 1918, s. 36 </li> <li id="cite_note-121"><a href="#cite_ref-121">↑</a> Paasivirta, Suomi vuonna 1918, s. 123 </li> <li id="cite_note-122"><a href="#cite_ref-122">↑</a> Hannula s. 129 </li> <li id="cite_note-123"><a href="#cite_ref-123">↑</a> Hannula, s. 173–174 </li> <li id="cite_note-124"><a href="#cite_ref-124">↑</a> Ylikangas 1993a, s. 75 </li> <li id="cite_note-125"><a href="#cite_ref-125">↑</a> Paasivirta, Suomi vuonna 1918, s. 206 </li> <li id="cite_note-126"><a href="#cite_ref-126">↑</a> Suodenjoki & Peltola s. 286–289 </li> <li id="cite_note-127"><a href="#cite_ref-127">↑</a> Hannula s. 138–148, 210–222, 277–279 </li> <li id="cite_note-128"><a href="#cite_ref-128">↑</a> Lappalainen 1981, Upton 1981, Keränen 1992 s. 44 & 78, Manninen 1993, Manninen, O. 1993; teoks. Manninen, O. (toim.), osa II s. 40–73, Ylikangas 1993c, Manninen 1995; teoks. Aunesluoma & Häikiö (toim.), s. 21–32, Mattila & Kemppi 2007 s. 180 </li> <li id="cite_note-129"><a href="#cite_ref-129">↑</a> Manninen, O. 1993; teoks. Manninen, O. (toim.), osa II s. 40–73, Meinander 1999, Westerlund 2004, s. 9 & 87, Jussila 2007 s. 276–291, Mattila & Kemppi 2007 s. 72–75, Ylikangas 2007 s. 211–232 </li> <li id="cite_note-130"><a href="#cite_ref-130">↑</a> Esimerkiksi Tampereella suomalaiset ja kotiutettavat venäläiset sopivat aseiden sijoittamisesta erillisiin vaunuihin, jotka voitiin tarvittaessa irrottaa junasta, Westerlund 2004, Manninen 2008 </li> <li id="cite_note-131"><a href="#cite_ref-131">↑</a> Upton 1981, Keränen 1992, Salokangas 2003 </li> <li id="cite_note-132"><a href="#cite_ref-132">↑</a> Upton 1981, Keränen 1992, Ahto 1993; teoks. Manninen, O. (toim.), osa II s. 180–445, Manninen 1995; teoks. Aunesluoma & Häikiö (toim.), s. 21–32, Lackman 2000 </li> <li id="cite_note-133"><a href="#cite_ref-133">↑</a> Meri, s. 326 </li> <li id="cite_note-134"><a href="#cite_ref-134">↑</a> Juva, 9, s. 84–86, 92 </li> <li id="cite_note-135"><a href="#cite_ref-135">↑</a> Manninen 1982, Keränen 1992 s. 59, 76, Haapala 1993 ja 1995, Ylikangas 1993a & 2007 s. 211–232, Tikka 2006 s. 25–30, Jussila 2007 s. 276–291, Mattila & Kemppi 2007 s. 178 </li> <li id="cite_note-136"><a href="#cite_ref-136">↑</a> "The term Red Guard originated in Finland during the Revolution of 1905 and reemerged in 1917, especially after April, to signify the more politically militant armed workers." Millar, Encyclopedia of Russian History, <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0028659074" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 0-02-865907-4</a>, "Red Guards", s. 1274 </li> <li id="cite_note-137"><a href="#cite_ref-137">↑</a> Kaukovalta K. V., s. 299–300, 304, 308 </li> <li id="cite_note-138"><a href="#cite_ref-138">↑</a> Lappalainen 1981, Haapala 1986 & 1995, Ahto 1993; teoks. Manninen, O. (toim.), osa II s. 180–445, Ylikangas 1993a, Aunesluoma & Häikiö 1995, Roselius 2006, Tikka 2006, Hoppu 2007 </li> <li id="cite_note-139"><a href="#cite_ref-139">↑</a> Lappalainen 1981, Ylikangas 1993a, Aunesluoma & Häikiö 1995, Roselius 2006, Hoppu 2007 </li> <li id="cite_note-140"><a href="#cite_ref-140">↑</a> Aunesluoma & Häikiö 1995 </li> <li id="cite_note-141"><a href="#cite_ref-141">↑</a> Lappalainen 1981, Upton 1981, Ahto 1993; teoks. Manninen, O. (toim.), osa II s. 180–445, Mattila & Kemppi 2007 s. 160–165 </li> <li id="cite_note-s14-142"><a href="#cite_ref-s14_142-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/v18v14.htm">Suomi80: Saksalaiset nousevat maihin, Tampere valkoisille</a> 1997. Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. </li> <li id="cite_note-143"><a href="#cite_ref-143">↑</a> Upton 1981, Arimo 1991, Ahto 1993; teoks. Manninen, O. (toim.), osa II s. 355–410, Aunesluoma & Häikiö 1995, Mattila & Kemppi 2007 s. 180 </li> <li id="cite_note-144"><a href="#cite_ref-144">↑</a> Tampere 1918, s. 101 </li> <li id="cite_note-145"><a href="#cite_ref-145">↑</a> Upton 1981, Keränen 1992, Mattila & Kemppi 2007 s. 135, Hoppu 2008 s. 101 </li> <li id="cite_note-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._347-146">↑ <a href="#cite_ref-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._347_146-0">a</a> <a href="#cite_ref-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._347_146-1">b</a> <a href="#cite_ref-Ei_tule_vaivatta_vapaus,_s._347_146-2">c</a> Meri, s. 347 </li> <li id="cite_note-147"><a href="#cite_ref-147">↑</a> Tampere 1918, s. 81–83 </li> <li id="cite_note-148"><a href="#cite_ref-148">↑</a> Suodenjoki & Peltola, s. 287–288 </li> <li id="cite_note-Tampere_1918,_s._82-149">↑ <a href="#cite_ref-Tampere_1918,_s._82_149-0">a</a> <a href="#cite_ref-Tampere_1918,_s._82_149-1">b</a> Tampere 1918, s. 82 </li> <li id="cite_note-150"><a href="#cite_ref-150">↑</a> <a rel="nofollow" class="external free" href="http://www.kansanarkisto.fi/kanssota/">http://www.kansanarkisto.fi/kanssota/</a> </li> <li id="cite_note-151"><a href="#cite_ref-151">↑</a> Meri, s. 343 </li> <li id="cite_note-152"><a href="#cite_ref-152">↑</a> Meri, s. 345–346 </li> <li id="cite_note-153"><a href="#cite_ref-153">↑</a> Meri, s. 346 </li> <li id="cite_note-154"><a href="#cite_ref-154">↑</a> Tampere 1918, s. 82–83 </li> <li id="cite_note-155"><a href="#cite_ref-155">↑</a> Keränen 1992 s. 107, Manninen, O. 1993; teoks. Manninen, O., toim., osa II, s. 172–176 </li> <li id="cite_note-156"><a href="#cite_ref-156">↑</a> Paavolainen 1966 ja 1967, Ylikangas 1993a, Eerola & Eerola 1998, Uola 1998 </li> <li id="cite_note-157"><a href="#cite_ref-157">↑</a> Risto Alapuro: Valtio ja vallankumous. Vastapaino, 2017. </li> <li id="cite_note-158"><a href="#cite_ref-158">↑</a> Manninen, O. 1993; teoks. Manninen, O. (toim.), osa II s. 448–467, Tikka 2004 s. 71–113, s. 114–213 & 2006 s. 67–100 </li> <li id="cite_note-159"><a href="#cite_ref-159">↑</a> Tikka 2004 s. 84–93, 202–210 & 2006 s. 141–146 </li> <li id="cite_note-160"><a href="#cite_ref-160">↑</a> Paavolainen 1966, Upton 1981, Eerola & Eerola 1998, Uola 1998 </li> <li id="cite_note-161"><a href="#cite_ref-161">↑</a> Paavolainen 1966 s. 183–208, Tikka 2004 s. 99–113, Huhta Ilkka 2008 </li> <li id="cite_note-162"><a href="#cite_ref-162">↑</a> Tikka 2004 s. 99–113, Turunen 2005 </li> <li id="cite_note-Loukatut,_Veikko_Lapinleimu_1984-163">↑ <a href="#cite_ref-Loukatut,_Veikko_Lapinleimu_1984_163-0">a</a> <a href="#cite_ref-Loukatut,_Veikko_Lapinleimu_1984_163-1">b</a> Loukatut, Veikko Lapinleimu, Lapinleimu Oy, 1984, s. 136–141. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9519955836" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-99558-3-6</a>. </li> <li id="cite_note-164"><a href="#cite_ref-164">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=24694">Suomen sotasurmat 1914–1922</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20190715185334/http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmahaku/input?hakuid=24694">Arkistoitu</a> – Internet Archive) </li> <li id="cite_note-165"><a href="#cite_ref-165">↑</a> Paavolainen 1966, s. 149–177; Ylikangas 1993, s. 33–40; Hoppu 2008, s. 56–61. </li> <li id="cite_note-166"><a href="#cite_ref-166">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/a/3-10389972">Suomen sisällissodan teloittajat poseeraavat ruumiiden äärellä – Julma maa -dokumentin kuvat näyttävät sodan raa'an todellisuuden</a> 6.9.2018. Yle.fi. Viitattu 9.12.2022. </li> <li id="cite_note-167"><a href="#cite_ref-167">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/a/3-9499441">Sisällissodan naiskaartilaiset herättivät pelkoa ja pahennusta</a> 9.3.2017. Yle.fi. Viitattu 9.12.2022. </li> <li id="cite_note-168"><a href="#cite_ref-168">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/susinartut-naiset-punakaartissa-1918-kuvakertomus/">"Susinartut": Naiset punakaartissa 1918 - kuvakertomus</a> 28.10.2011. Suomen Kuvalehti. Viitattu 9.12.2022. </li> <li id="cite_note-169"><a href="#cite_ref-169">↑</a> Suomi on venäläinen. TV-dokumentti, esitetty 18.1.2015 klo 18.15 Yle TV1. </li> <li id="cite_note-170"><a href="#cite_ref-170">↑</a> Westerlund, Lars: ”Me odotimme teitä vapauttajina ja te toitte kuolemaa – Viipurin valloituksen yhteydessä teloitetut venäläiset”, teoksessa Venäläissurmat Suomessa 1914–22: Osa 2.2. Sotatapahtumat 1918–22, s. 97–189. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 3/2004. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9525354458" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 952-5354-45-8</a> </li> <li id="cite_note-171"><a href="#cite_ref-171">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000001150378.html">Tutkija: Suomen historian suurin naismurha tapahtui Hennalassa – nuorin teloitettu 14-vuotias</a> 2.4.2016. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.12.2022. </li> <li id="cite_note-172"><a href="#cite_ref-172">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.ts.fi/uutiset/857847">Lahdessa murhattiin yli 200 naista vuonna 1918</a> 1.4.2016. Turun Sanomat. Viitattu 9.12.2022. </li> <li id="cite_note-173"><a href="#cite_ref-173">↑</a> Tukkinen 2007 </li> <li id="cite_note-174"><a href="#cite_ref-174">↑</a> Paavolainen 1967, Upton 1981, Keränen 1992 s. 138, Ylikangas 1993a s. 55–63, Eerola & Eerola 1998, Uola 1998, Tikka 2004 s. 214–291, Westerlund 2004, Jussila 2007 s. 200–201, 279–282, Tukkinen 2007 s. 5–8 </li> <li id="cite_note-175"><a href="#cite_ref-175">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi">Vuosina 1914–22 sotaoloissa surmansa saaneiden nimitiedosto</a> Suomen sotasurmat 1914–1922. 2002–2004. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20160518213105/http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main?lang=fi">Arkistoitu</a> 18.5.2016. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-leppanen-176">↑ <a href="#cite_ref-leppanen_176-0">a</a> <a href="#cite_ref-leppanen_176-1">b</a> Veli-Pekka Leppänen: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005195255.html">Sisällissodan jälkeen naisille jaettiin kuolemantuomioita pelkästä ”housukaartiin” kuulumisesta</a> Helsingin Sanomat. 4.5.2017. (vain tilaajille) </li> <li id="cite_note-varjus-177">↑ <a href="#cite_ref-varjus_177-0">a</a> <a href="#cite_ref-varjus_177-1">b</a> Seppo Varjus: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.is.fi/suomi100/art-2000005157075.html">Helena ja Elli teloitettiin Lahdessa 1918</a> Ilta-Sanomat. 8.4.2017. Viitattu 4.12.2017. </li> <li id="cite_note-178"><a href="#cite_ref-178">↑</a> Paavolainen 1966 ja 1967, Piilonen 1993; teoks. Manninen, O., toim., osa II, s. 486–627, Piilonen 1997 </li> <li id="cite_note-179"><a href="#cite_ref-179">↑</a> Paavolainen 1966 ja 1967, Upton 1981, Eerola & Eerola 1998, Uola 1998, Tikka 2004 s. 49–113 ja 2006 s. 141–158 </li> <li id="cite_note-180"><a href="#cite_ref-180">↑</a> Peltonen 2003, Alapuro 2008 s. 11–21 </li> <li id="cite_note-181"><a href="#cite_ref-181">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005674358.html">Mannerheim ratsasti armeijansa kärjessä halki Helsingin tasan sata vuotta sitten 16. toukokuuta 1918 – valkoisten voitonparaati päätyi harvinaisesti myös kuvatallenteelle</a> 10.5.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.12.2022. </li> <li id="cite_note-182"><a href="#cite_ref-182">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/valkoisen-armeijan-voitonparaatit-1918">Valkoisen armeijan voitonparaatit 1918 - Mannerheim ratsasti kärjessä</a> 8.9.2006. Yle.fi. Viitattu 9.12.2022. </li> <li id="cite_note-183"><a href="#cite_ref-183">↑</a> Upton 1980 ja 1981, Keränen 1992, Kolbe & Nyström 2008 s. 111–174 </li> <li id="cite_note-184"><a href="#cite_ref-184">↑</a> Rüdiger von der Goltz, s. 133–134 </li> <li id="cite_note-185"><a href="#cite_ref-185">↑</a> Paasivirta, Suomi vuonna 1918, s. 43 </li> <li id="cite_note-186"><a href="#cite_ref-186">↑</a> Keränen 1992, Pietiäinen 1992; teoks. Manninen, O., toim., osa III s. 252–472, Piilonen 1992; teoks. Manninen, O., toim., osa III s. 134–249, Vares 1998 s. 56–106 </li> <li id="cite_note-187"><a href="#cite_ref-187">↑</a> Keränen 1992, Piilonen 1992; teoks. Manninen, O., toim., osa III s. 134–249, Haapala 1995 s. 203–217, 284 </li> <li id="cite_note-188"><a href="#cite_ref-188">↑</a> Rautkallio 1977, Upton 1981, Keränen 1992, Pietiäinen 1992; teoks. Manninen, O., toim., osa III s. 252–472, Vares 1998 s. 79–85 </li> <li id="cite_note-189"><a href="#cite_ref-189">↑</a> Upton 1980, Luntinen 1992; teoks. Manninen, O., toim., osa I s. 194–243, Haapala 1995, Manninen 1995; teoks. Aunesluoma & Häikiö, toim., s. 21–32, Meinander 1999, Lackman 2000, Jussila et. al 2006 </li> <li id="cite_note-190"><a href="#cite_ref-190">↑</a> Keränen 1992, Pietiäinen 1992; teoks. Manninen, O., toim., osa III s. 252–472 </li> <li id="cite_note-191"><a href="#cite_ref-191">↑</a> Keränen 1992, Pietiäinen 1992; teoks. Manninen, O., toim., osa III s. 252–472, Vares 1993, Vares 1998 s. 96–100 </li> <li id="cite_note-192"><a href="#cite_ref-192">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/v18v28.htm">Monarkia, Itä-Karjala ja suurvallat</a> Suomi 80. Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-193"><a href="#cite_ref-193">↑</a> Westerlund, Lars: Sotasurmaprojekti ja sukututkimus. Genos, 1999. Suomen Sukututkimusseura. <a rel="nofollow" class="external text" href="http://elektra.helsinki.fi/se/g/0016-6898/70/3/sotasurm.pdf">Artikkelin verkkoversio</a>. Viitattu 31.10.2014. </li> <li id="cite_note-194"><a href="#cite_ref-194">↑</a> Paavolainen 1971, Upton 1981, Keränen 1992, Manninen, O. 1993; teoks. Manninen, O., toim., osa II s. 448–467, Eerola & Eerola 1998, Tikka 2006 s. 164–178 </li> <li id="cite_note-UTALEIRI-195">↑ <a href="#cite_ref-UTALEIRI_195-0">a</a> <a href="#cite_ref-UTALEIRI_195-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/art10.htm">Vankileirit</a> Suomi 80. Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Viitattu 1.11.2015. </li> <li id="cite_note-196"><a href="#cite_ref-196">↑</a> Paavolainen 1971, Upton 1981, Kekkonen 1991, Keränen 1992, Manninen, O., 1993; teoks. Manninen, O., toim., osa II s. 448–467, Eerola & Eerola 1998, Tikka 2006 s. 164–178 </li> <li id="cite_note-UTARIKOS-197">↑ <a href="#cite_ref-UTARIKOS_197-0">a</a> <a href="#cite_ref-UTARIKOS_197-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/art11.htm">Valtiorikosoikeus ja -tuomiot</a> Suomi 80. Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-198"><a href="#cite_ref-198">↑</a> Tikka 2008 s. 167 </li> <li id="cite_note-199"><a href="#cite_ref-199">↑</a> Paavolainen 1971, Keränen 1992, Eerola & Eerola 1998, Westerlund 2004, Linnanmäki 2005<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde tarkemmin?</a> </li> <li id="cite_note-200"><a href="#cite_ref-200">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/v18v27.htm">Kysymyksiä punavangeista</a> Suomi 80. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-201"><a href="#cite_ref-201">↑</a> O.Manninen, 1993; teoks. Manninen, O., toim., osa II s. 448–467, Eerola & Eerola 1998, Suomen sotasurmat, Jussila et al. 2006, Tikka 2006 s. 164–178, <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.tyark.fi/lists/1918kronologia.htm">vuoden 1918 kronologia.</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20171229084617/http://www.tyark.fi/lists/1918kronologia.htm">Arkistoitu</a> – Internet Archive) Työväen arkisto </li> <li id="cite_note-202"><a href="#cite_ref-202">↑</a> Rentola, Kimmo: ”Terrorismi ja kommunismi”, artikkeli kirjassa Suomi, terrorismi, Supo – koira, joka ei haukkunut, WSOY, 2011. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9789510385777" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 978-951-0-38577-7</a>. </li> <li id="cite_note-HS-2007-203">↑ <a href="#cite_ref-HS-2007_203-0">a</a> <a href="#cite_ref-HS-2007_203-1">b</a> Jyrki Räikkä: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000004519631.html">Professorien mielestä punaisten voitto olisi vienyt Suomelta itsenäisyyden</a> Helsingin Sanomat. 18.10.2007. </li> <li id="cite_note-Tikka-jos-204">↑ <a href="#cite_ref-Tikka-jos_204-0">a</a> <a href="#cite_ref-Tikka-jos_204-1">b</a> Marko Tikka: ”Punainen painajainen vai saksalainen sekametelisoppa – entä jos vuoden 1918 sisällissota olisi mennyt toisin?”, s. 70–84 teoksessa Entäs jos… Vaihtehtoinen Suomen historia (toim. Mari K. Niemi & Ville Pernaa). Ajatus Kirjat, Helsinki 2005. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/9512068923" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 951-20-6892-3</a> </li> <li id="cite_note-205"><a href="#cite_ref-205">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2">Vuoden 1918 sodan sotasurmat kuolintavan ja osapuolen mukaan</a> Suomen sotasurmat 1914-1922. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20150310022523/http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/stat2">Arkistoitu</a> 10.3.2015. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-206"><a href="#cite_ref-206">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://yle.fi/uutiset/suomessa_ei_kaihdettu_lasten_teloituksia_sisallissodan_aikaan/7130301">Suomessa ei kaihdettu lasten teloituksia sisällissodan aikaan</a> Yle. 12.3.2014. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-207"><a href="#cite_ref-207">↑</a> Koskinen, Anu Leena: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.aamulehti.fi/uutiset/selvitimme-yksi-sisallissodan-musertavimmista-veriteoista-ei-olekaan-totta-pikku-wilhon-murhatarinasta-paljastui-merkittava-virhe-200686159/">Selvitimme: Yksi sisällissodan musertavimmista veriteoista ei olekaan totta – pikku-Wilhon murhatarinasta paljastui merkittävä virhe</a> Aamulehti. 4.2.2018. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20180204085448/https://www.aamulehti.fi/uutiset/selvitimme-yksi-sisallissodan-musertavimmista-veriteoista-ei-olekaan-totta-pikku-wilhon-murhatarinasta-paljastui-merkittava-virhe-200686159/">Arkistoitu</a> 4.2.2018. Viitattu 4.2.2018. </li> <li id="cite_note-208"><a href="#cite_ref-208">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/art9.htm">Sotaorvot</a> Suomi 80. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-kansallisbiografia-209"><a href="#cite_ref-kansallisbiografia_209-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2831">Untola, Algoth (1868 - 1918)</a> Kansallisbiografia.fi. Viitattu 9.12.2022. </li> <li id="cite_note-210"><a href="#cite_ref-210">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/2848">Siljo, Juhani (1888–1918)</a> Kansallisbiografia.fi. Viitattu 9.12.2022. </li> <li id="cite_note-211"><a href="#cite_ref-211">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005623896.html">Toivo Kuulan kuolema oli täysin turha – se on myös Suomen kuuluisimpia murhia, jonka ympärillä on yhä mystisyyttä</a> 31.3.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.12.2022. </li> <li id="cite_note-212"><a href="#cite_ref-212">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/1436">Kuula, Toivo (1883 - 1918)</a> Kansallisbiografia.fi. Viitattu 9.12.2022. </li> <li id="cite_note-213"><a href="#cite_ref-213">↑</a> Ylikangas 1993b, Haapala 1995, Vares 1998, Tikka 2004 s. 22–48 ja 2006 s. 9–15 </li> <li id="cite_note-214"><a href="#cite_ref-214">↑</a> Haapala 1995 s. 241–256 ja 2008 s. 255–261 </li> <li id="cite_note-215"><a href="#cite_ref-215">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.ilkka.fi/kulttuuri-ja-viihde/housut-valinneet-ja-lemmensisaret-1.1099139">Housut valinneet ja lemmensisaret</a> Ilkka. 2011. Viitattu 8.11.2015. </li> <li id="cite_note-216"><a href="#cite_ref-216">↑</a> Mitä-Missä-Milloin 1954, s. 272 </li> <li id="cite_note-217"><a href="#cite_ref-217">↑</a> Mitä-Missä-Milloin 1954, s. 269 </li> <li id="cite_note-218"><a href="#cite_ref-218">↑</a> <a href="/wiki/Mit%C3%A4_miss%C3%A4_milloin" title="Mitä missä milloin">Mitä-Missä-Milloin</a> 1954, sivu 277 </li> <li id="cite_note-nurmio-219"><a href="#cite_ref-nurmio_219-0">↑</a> Kirsi Nurmio: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/art14.htm">Kansalaissota kaunokirjallisuudessa</a> 1998. Suomi 80-verkkojulkaisu, Tampereen yliopiston historiatieteen laitos. Viitattu 13.12.2013. </li> <li id="cite_note-220"><a href="#cite_ref-220">↑</a> Karonen, Vesa: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353069551338">Valkeakosken ja Tampereen vuosi 1918</a> Helsingin Sanomat. 12.11.2008. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140518213446/http://www.hs.fi/kulttuuri/a1353069551338">Arkistoitu</a> 18.5.2014. Viitattu 18.5.2014. </li> <li id="cite_note-221"><a href="#cite_ref-221">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.naytelmat.fi/index.php?view=writer&id=53&pid=3991">Anneli Kanto: Veriruusut</a> Näytelmät.fi. 18.5.2014. </li> <li id="cite_note-LAITAMO-222">↑ <a href="#cite_ref-LAITAMO_222-0">a</a> <a href="#cite_ref-LAITAMO_222-1">b</a> Mikko Laitamo: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.uta.fi/suomi80/art15.htm">Vuosi 1918 suomalaisessa elokuvassa</a> uta.fi. Viitattu 21.1.2009. </li> <li id="cite_note-223"><a href="#cite_ref-223">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.leffatykki.com/elokuva/taalla-pohjantahden-alla">Ruotsalaiset huutaa hui, perkeleet kun puissa soi!</a> Leffatykki. Viitattu 31.10.2015. </li> <li id="cite_note-224"><a href="#cite_ref-224">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.elokuvauutiset.fi/site/dvd-arvostelut/kotimaiset/54-taeaellae-pohjantaehden-alla-1968">Täällä Pohjantähden alla (1968)</a> Elokuvauutiset. Viitattu 31.10.2015. </li> <li id="cite_note-NYT-225">↑ <a href="#cite_ref-NYT_225-0">a</a> <a href="#cite_ref-NYT_225-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://nyt.fi/a1353038078497">Veli veljeä vastaan</a> Nyt.fi. Viitattu 31.10.2015. </li> <li id="cite_note-226"><a href="#cite_ref-226">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/03/12/kotikatsomo-kasky">Kotikatsomo: Käsky</a> Yle. Viitattu 31.10.2015. </li> <li id="cite_note-227"><a href="#cite_ref-227">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/06/10/suomen-hauskin-mies-draamaelokuva-elamanhalusta-ja-naurun-voimasta-epatoivon">Suomen hauskin mies – draamaelokuva elämänhalusta ja naurun voimasta epätoivon hetkellä</a> Yle 10.6.2020. Viitattu 25.6.2021. </li> <li id="cite_note-228"><a href="#cite_ref-228">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kulttuuri/korkeajannitys-lehti-nyt-talvisodassa/127193/">Korkeajännitys-lehti nyt talvisodassa</a> Kaleva. 2001. Viitattu 31.10.2015. </li> <li id="cite_note-229"><a href="#cite_ref-229">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.sarjakuvafinlandia.fi/teostietokanta.html?details=420">Punainen ratsumies (Sarjakuva Verner Lehtimäen elämästä 1)</a> Sarjakuva Finlandia. Viitattu 31.10.2015. </li> <li id="cite_note-230"><a href="#cite_ref-230">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.sarjakuvafinlandia.fi/media/sarjakuva_finlandia_lehdistotiedote_090213.pdf">Näyttelijä Seela Sella valitsee Sarjakuva-Finlandian voittajan</a> 2009. Tampereen kaupunki. Viitattu 31.10.2015. </li> <li id="cite_note-231"><a href="#cite_ref-231">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.2094382">Rauha ja sota : sarjakuva kapinan ajasta Humppilan Venäjänkankaalla</a> Kansalliskirjasto Finna. <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20180128021008/https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.2094382">Arkistoitu</a> 28.1.2018. Viitattu 31.10.2015. </li> </ol> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Kirjallisuutta">Kirjallisuutta</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=71" title="Muokkaa osiota Kirjallisuutta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=71" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kirjallisuutta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li>Huhta, Ilkka (toim.): Sisällissota 1918 ja kirkko. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 2009. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-5031-55-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-5031-55-3">ISBN 978-952-5031-55-3</a> </li> <li>Muilu, Heikki: Venäjän sotilaat valkoisessa Suomessa. Jyväskylä: Atena, 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-796-624-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-796-624-5">ISBN 978-951-796-624-5</a> </li> <li>Pekkalainen, Tuulikki: Susinartut ja pikku immet. Sisällissodan naisvangit Hämeenlinnan vankileirin huoneessa nro 7. Helsinki: Tammi, 2011. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-31-6041-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-31-6041-8">ISBN 978-951-31-6041-8</a> </li> <li>Pekkalainen, Tuulikki: Lapset sodassa 1918. Helsinki: Tammi, 2014. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-31-6939-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-31-6939-8">ISBN 978-951-31-6939-8</a> </li> <li>Siironen, Miika: Valkoiset – Vapaussodan perintö. Tampere: Vastapaino, 2012. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-768-398-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-768-398-2">ISBN 978-951-768-398-2</a> </li> <li>Siltala, Juha: Sisällissodan psykohistoria. Helsinki: Otava, 2009. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-1-23795-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-1-23795-2">ISBN 978-951-1-23795-2</a> </li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Aiheesta_muualla">Aiheesta muualla</h2>[<a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit&section=72" title="Muokkaa osiota Aiheesta muualla" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&section=72" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aiheesta muualla">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/10px-Commons-logo.svg.png" decoding="async" width="10" height="13" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/15px-Commons-logo.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/20px-Commons-logo.svg.png 2x" data-file-width="1024" data-file-height="1376" /> Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Civil_war_of_Finland" class="extiw" title="commons:Category:Civil war of Finland">Suomen sisällissota</a> <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Etusivu" class="extiw" title="commons:Etusivu">Wikimedia Commonsissa</a></li></ul> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sis%C3%A4llissota-1918">Sisällissotaan osallistuneita koskevat lähteet</a> (Arkistolaitos)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://webpages.tuni.fi/sochistoria/suomi80/">Suomi80 – itsenäistymisen vuodet 1917–1918</a> – <a href="/wiki/Tampereen_yliopisto_(1925%E2%80%932018)" title="Tampereen yliopisto (1925–2018)">Tampereen yliopiston</a> historiatieteen laitoksen verkkojulkaisu</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.sodatkuvina.cjb.net/SisallissotaMain.htm">Suomen sisällissota kuvina</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.kansanarkisto.fi/kanssota/">Kansalaissodan kuvia – Kansan Arkiston verkkonäyttely</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.narc.fi/1918verkkonayttely/1918.htm">Kansallisarkiston verkkonäyttely kansalaissodasta</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20080220004059/http://www.narc.fi/1918verkkonayttely/1918.htm">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/sis%C3%A4llissodan-taistelupaikkakortisto">Sisällissodan taistelupaikkakortisto</a> (Arkistolaitos)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main">Suomen sotasurmat 1914–22 -projekti</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20161002140759/http://vesta.narc.fi/cgi-bin/db2www/sotasurmaetusivu/main">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.vapaussota.fi/">Vapaussota.fi</a> – Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön sivusto</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.mannerheim.fi/06_vsota/s_vapsot.htm">Gustaf Mannerheim ja vapaussota vuonna 1918</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.tkm.fi/pm_etusivu.htm">Punaisten muistomerkit -projekti</a> – Työväen keskusmuseo</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j01-amatoorien-sota/pdf/fi.pdf">Amatöörien sota. Rintamataisteluiden tappiot Suomen sisällissodassa (pdf-tiedosto)</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20140117055705/http://www.vnk.fi/julkaisukansio/2006/j01-amatoorien-sota/pdf/fi.pdf">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/ala-haivala/vankinav.pdf">Kai Ala-Häivälä, Vankeina Valkoisten, Oulun yliopiston historiatieteen laitos, 2000</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20160804032636/http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/hum/histo/pg/ala-haivala/vankinav.pdf">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/valkoisen-armeijan-voitonparaatit-1918">Ylen Elävä arkisto: Valkoisen armeijan voitonparaati 1918</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/kategoria/elava-arkisto/verinen-veljessota-1918">Ylen Elävä arkisto: Verinen veljessota</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://svenska.yle.fi/kategori/arkivet/i/inbordeskriget-1918">Yle Arkivet: Ruotsinkielistä materiaalia Suomen sisällissodasta</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20191215093115/https://svenska.yle.fi/kategori/arkivet/i/inbordeskriget-1918">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.sisallissotamuseo.fi">Sisällissotamuseo-nimisen hankkeen kotisivu</a> (<a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20210228175618/http://www.sisallissotamuseo.fi/">Arkistoitu</a> – Internet Archive)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.helsinki.fi/valtiotieteellinen/uutisarkisto/vaitokset/2011/09_11_siironen.html">Vapaussodan perintö: Valkoisuus paikallisyhteisössä – sisältö, ylläpitäjät ja rapautuminen Iisalmessa 1918–1933. (Väitös)</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://yle.fi/uutiset/ovatko_vuoden_1918_tapahtumat_edelleen_arka_paikka_suvullesi_kerro_kokemuksistasi/8745249">Ovatko vuoden 1918 tapahtumat edelleen arka paikka suvullesi? Kerro kokemuksistasi. Yleisradion kysely</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/a/3-10014896">Ylen kysely kansalaisten sisällissota-asenteista</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/a/3-9997174">Sisällissota vuonna 1918 kesti neljä kuukautta – taistelu sodan nimestä sata vuotta (Yle)</a></li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.elonet.fi/fi/elokuva/701019">Punainen Suomi -dokumenttifilmi (1918)</a>'</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/uutiset/3-10044289">Haluatko ymmärtää mitä Suomessa oikein tapahtui vuonna 1918? Uppoudu Ylen laajaan verkkojuttukokoelmaan sisällissodasta</a> Yle, 2018</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/papers-for-day?showDate=27.01.1918">Sisällissodan aikaan ilmestyneet sanomalehdet</a>, Kansalliskirjasto</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.doria.fi/handle/10024/111871">Vuosien 1917 ja 1918 tapahtumiin liittyvää digitoitua alkuperäisaineistoa</a>, Kansalliskirjasto</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://agricolaverkko.fi/julkaisusarja/muistitieto-ja-1918-tapahtumat/">Muistitieto ja 1918 tapahtumat</a>. Agricolan julkaisusarjan 12. osa, 16.5.2018.</li> <li>Jukka Lindfors, <a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/05/punikkeja-ja-jaakareita-tasavallan-syntyvuosien-kokijat-aanessa">Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä</a> Yle.fi 5.1.2018, päivitetty 27.4.2018</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/01/05/sisallissota-1918-punaiset-muistot">Sisällissota, punaiset muistot</a></li></ul> <div class="navbox-styles"><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22837949">.mw-parser-output .hlist dl,.mw-parser-output .hlist ol,.mw-parser-output .hlist ul{margin:0;padding:0}.mw-parser-output .hlist dd,.mw-parser-output .hlist dt,.mw-parser-output .hlist li{margin:0;display:inline}.mw-parser-output .hlist.inline,.mw-parser-output .hlist.inline dl,.mw-parser-output .hlist.inline ol,.mw-parser-output .hlist.inline ul,.mw-parser-output .hlist dl dl,.mw-parser-output .hlist dl ol,.mw-parser-output .hlist dl ul,.mw-parser-output .hlist ol dl,.mw-parser-output .hlist ol ol,.mw-parser-output .hlist ol ul,.mw-parser-output .hlist ul dl,.mw-parser-output .hlist ul ol,.mw-parser-output .hlist ul ul{display:inline}.mw-parser-output .hlist .mw-empty-li{display:none}.mw-parser-output .hlist dt::after{content:": "}.mw-parser-output .hlist dd::after,.mw-parser-output .hlist li::after{content:" · ";font-weight:bold}.mw-parser-output .hlist dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li:last-child::after{content:none}.mw-parser-output .hlist dd dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li li:first-child::before{content:" (";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist dd dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li li:last-child::after{content:")";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist ol{counter-reset:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li{counter-increment:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li::before{content:" "counter(listitem)"\a0 "}.mw-parser-output .hlist dd ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li ol>li:first-child::before{content:" ("counter(listitem)"\a0 "}</style><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22706081">.mw-parser-output .navbox{box-sizing:border-box;border:1px solid #a2a9b1;width:100%;margin:auto;clear:both;font-size:88%;text-align:center;padding:1px}.mw-parser-output .navbox .navbox{margin-top:0}.mw-parser-output .navbox+.navbox,.mw-parser-output .navbox+.navbox-styles+.navbox{margin-top:-1px}.mw-parser-output .navbox-inner,.mw-parser-output .navbox-subgroup{width:100%}.mw-parser-output .navbox-group,.mw-parser-output .navbox-title,.mw-parser-output .navbox-abovebelow{padding:0.25em 1em;line-height:1.5em;text-align:center}.mw-parser-output .navbox-group{white-space:nowrap;text-align:right}.mw-parser-output .navbox,.mw-parser-output .navbox-subgroup{background-color:#fdfdfd}.mw-parser-output .navbox-list{line-height:1.5em;border-color:#fdfdfd}.mw-parser-output .navbox-list-with-group{text-align:left;border-left-width:2px;border-left-style:solid}.mw-parser-output tr+tr>.navbox-abovebelow,.mw-parser-output tr+tr>.navbox-group,.mw-parser-output tr+tr>.navbox-image,.mw-parser-output tr+tr>.navbox-list{border-top:2px solid #fdfdfd}.mw-parser-output .navbox-title{background-color:#ccf}.mw-parser-output .navbox-abovebelow,.mw-parser-output .navbox-group,.mw-parser-output .navbox-subgroup .navbox-title{background-color:#ddf}.mw-parser-output .navbox-subgroup .navbox-group,.mw-parser-output .navbox-subgroup .navbox-abovebelow{background-color:#e6e6ff}.mw-parser-output .navbox-even{background-color:#f7f7f7}.mw-parser-output .navbox-odd{background-color:transparent}.mw-parser-output .navbox .hlist td dl,.mw-parser-output .navbox .hlist td ol,.mw-parser-output .navbox .hlist td ul,.mw-parser-output .navbox td.hlist dl,.mw-parser-output .navbox td.hlist ol,.mw-parser-output .navbox td.hlist ul{padding:0.125em 0}.mw-parser-output .navbox .navbar{display:block;font-size:100%}.mw-parser-output .navbox-title .navbar{float:left;text-align:left;margin-right:0.5em}body.skin--responsive .mw-parser-output .navbox-image img{max-width:none!important}@media print{body.ns-0 .mw-parser-output .navbox{display:none!important}}</style><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"></div><div role="navigation" class="navbox" aria-labelledby="Suomen_sisällissota_1918" style="padding:3px"><table class="nowraplinks mw-collapsible mw-collapsed navbox-inner" style="border-spacing:0;background:transparent;color:inherit"><tbody><tr><th scope="col" class="navbox-title" colspan="2" style="background:#BDB76B"><style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22702658">.mw-parser-output .navbar{display:inline;font-size:88%;font-weight:normal}.mw-parser-output .navbar-collapse{float:left;text-align:left}.mw-parser-output .navbar-boxtext{word-spacing:0}.mw-parser-output .navbar ul{display:inline-block;white-space:nowrap;line-height:inherit}.mw-parser-output .navbar-brackets::before{margin-right:-0.125em;content:"[ "}.mw-parser-output .navbar-brackets::after{margin-left:-0.125em;content:" ]"}.mw-parser-output .navbar li{word-spacing:-0.125em}.mw-parser-output .navbar a>span,.mw-parser-output .navbar a>abbr{text-decoration:inherit}.mw-parser-output .navbar-mini abbr{font-variant:small-caps;border-bottom:none;text-decoration:none;cursor:inherit}.mw-parser-output .navbar-ct-full{font-size:114%;margin:0 7em}.mw-parser-output .navbar-ct-mini{font-size:114%;margin:0 4em}html.skin-theme-clientpref-night .mw-parser-output .navbar li a abbr{color:var(--color-base)!important}@media(prefers-color-scheme:dark){html.skin-theme-clientpref-os .mw-parser-output .navbar li a abbr{color:var(--color-base)!important}}@media print{.mw-parser-output .navbar{display:none!important}}</style><div class="plainlinks hlist navbar mini"><ul><li class="nv-view"><a href="/wiki/Malline:Suomen_sis%C3%A4llissota" title="Malline:Suomen sisällissota">n</a></li><li class="nv-talk"><a href="/w/index.php?title=Keskustelu_mallineesta:Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit&redlink=1" class="new" title="Keskustelu mallineesta:Suomen sisällissota (sivua ei ole)">k</a></li><li class="nv-edit"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit">m</a></li></ul></div><div id="Suomen_sisällissota_1918" style="font-size:114%;margin:0 4em"><a class="mw-selflink selflink">Suomen sisällissota</a> 1918</div></th></tr><tr><td class="navbox-abovebelow" colspan="2" style="background:#BDB76B;font-weight:bold;"><div><div class="hlist"> <ul><li>Osapuolet</li> <li><a href="/wiki/Valkoiset" title="Valkoiset">Valkoiset</a></li> <li><a href="/wiki/Punakaarti" title="Punakaarti">Punaiset</a></li></ul> <ul><li>Sotatoimialueet</li> <li><a href="/wiki/Satakunnan_rintama" title="Satakunnan rintama">Satakunnan rintama</a> (läntinen rintama)</li> <li><a href="/wiki/H%C3%A4meen_rintama" title="Hämeen rintama">Hämeen rintama</a> (läntinen rintama)</li> <li><a href="/wiki/Savon_rintama" title="Savon rintama">Savon rintama</a> (keskinen rintama)</li> <li><a href="/wiki/Karjalan_rintama_(Suomen_sis%C3%A4llissota)" title="Karjalan rintama (Suomen sisällissota)">Karjalan rintama</a> (itäinen rintama)</li> <li><a href="/wiki/Koillisrintama" title="Koillisrintama">Koillisrintama</a> (pohjoisin rintama)</li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#BDB76B;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;">Tapahtumat ja taistelut</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"></div><table class="nowraplinks navbox-subgroup" style="border-spacing:0"><tbody><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Sotaa edeltäviä tapahtumia</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Eduskuntavaalit_1916" title="Eduskuntavaalit 1916">Eduskuntavaalit 1916</a></li> <li><a href="/wiki/Simon_kahakka" title="Simon kahakka">Simon kahakka</a></li> <li><a href="/wiki/Helmikuun_vallankumous" title="Helmikuun vallankumous">Helmikuun vallankumous</a></li> <li><a href="/wiki/Maaliskuun_manifesti" title="Maaliskuun manifesti">Maaliskuun manifesti</a></li> <li><a href="/wiki/Maatalouslakot_1917" title="Maatalouslakot 1917">Maatalouslakot</a></li> <li><a href="/wiki/Helsingin_kirkkomellakat_1917" title="Helsingin kirkkomellakat 1917">Helsingin kirkkomellakat</a></li> <li><a href="/wiki/Huittisten_meijerikahakka" title="Huittisten meijerikahakka">Huittisten meijerikahakka</a></li> <li><a href="/wiki/Valtalaki" title="Valtalaki">Valtalaki</a></li> <li><a href="/wiki/P%C3%B6rssitalon_mellakka" title="Pörssitalon mellakka">Pörssitalon mellakka</a></li> <li><a href="/wiki/Kornilovin_kapina" title="Kornilovin kapina">Kornilovin kapina</a></li> <li><a href="/wiki/Eduskuntavaalit_1917" title="Eduskuntavaalit 1917">Eduskuntavaalit 1917</a></li> <li><a href="/wiki/S/S_Equity" title="S/S Equity">S/S Equity</a></li> <li><a href="/wiki/Mommilan_veriteot" title="Mommilan veriteot">Mommilan veriteot</a></li> <li><a href="/wiki/SM_UC-57" title="SM UC-57">SM UC-57</a></li> <li><a href="/wiki/Vuoden_1917_yleislakko" title="Vuoden 1917 yleislakko">Vuoden 1917 yleislakko</a></li> <li><a href="/wiki/Lokakuun_vallankumous" title="Lokakuun vallankumous">Lokakuun vallankumous</a></li> <li><a href="/wiki/Kittil%C3%A4n_kapina_1917" title="Kittilän kapina 1917">Kittilän kapina</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_itsen%C3%A4isyysjulistus" title="Suomen itsenäisyysjulistus">Suomen itsenäisyysjulistus</a></li> <li><a href="/wiki/Turun_mellakat_1917" title="Turun mellakat 1917">Turun mellakat</a></li> <li><a href="/wiki/Vimpelin_sotakoulu" title="Vimpelin sotakoulu">Vimpelin sotakoulu</a></li> <li><a href="/wiki/Pietisen_tehtaan_kahakka" title="Pietisen tehtaan kahakka">Pietisen tehtaan kahakka</a></li> <li><a href="/wiki/Ruotsilan_kahakka" title="Ruotsilan kahakka">Ruotsilan kahakka</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Sodan alkuvaihe</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/K%C3%A4m%C3%A4r%C3%A4n_taistelu" title="Kämärän taistelu">Kämärän taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Tervolan_taistelu" title="Tervolan taistelu">Tervolan taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Oulun_valtaus" title="Oulun valtaus">Oulun valtaus</a></li> <li><a href="/wiki/Tornion_taistelu" title="Tornion taistelu">Tornion taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Pellingin_retki" title="Pellingin retki">Pellingin retki</a></li> <li><a href="/wiki/Godbyn_taistelu" class="mw-redirect" title="Godbyn taistelu">Godbyn taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Varkauden_taistelu" title="Varkauden taistelu">Varkauden taistelu</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Punaisten yleishyökkäys</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Antrean_taistelut" title="Antrean taistelut">Antrean taistelut</a></li> <li><a href="/wiki/Vilppulan_rintama" title="Vilppulan rintama">Vilppulan taistelut</a></li> <li><a href="/wiki/V%C3%A4%C3%A4rinmajan_taistelu" class="mw-redirect" title="Väärinmajan taistelu">Väärinmajan taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Ahlaisten_taistelut" title="Ahlaisten taistelut">Ahlaisten taistelut</a></li> <li><a href="/wiki/Raudun_taistelu" title="Raudun taistelu">Raudun taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Pomarkun_taistelut" title="Pomarkun taistelut">Pomarkun taistelut</a></li> <li><a href="/wiki/Sampakosken_taistelu" title="Sampakosken taistelu">Sampakosken taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Mouhun%E2%80%93Hillosensalmen_taistelut" title="Mouhun–Hillosensalmen taistelut">Mouhun–Hillosensalmen taistelut</a></li> <li><a href="/wiki/Vaskiveden_taistelu" title="Vaskiveden taistelu">Vaskiveden taistelu</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Valkoisten yleishyökkäys</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Kurun_taistelu" title="Kurun taistelu">Kurun taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/V%C3%A4%C3%A4rinmajan_taistelu" class="mw-redirect" title="Väärinmajan taistelu">Väärinmajan taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/L%C3%A4nkipohjan_taistelu" title="Länkipohjan taistelu">Länkipohjan taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Tampereen_taistelu" title="Tampereen taistelu">Tampereen taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Kyr%C3%B6skosken_taistelu" title="Kyröskosken taistelu">Kyröskosken taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Noormarkun%E2%80%93Harjakankaan_taistelut" title="Noormarkun–Harjakankaan taistelut">Noormarkun–Harjakankaan taistelut</a></li> <li><a href="/wiki/Lemp%C3%A4%C3%A4l%C3%A4n_taistelut" title="Lempäälän taistelut">Lempäälän taistelut</a></li> <li><a href="/wiki/Raudun_taistelu" title="Raudun taistelu">Raudun taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Anianpellon_taistelu" title="Anianpellon taistelu">Anianpellon taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Karkun_taistelu" title="Karkun taistelu">Karkun taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Viipurin_taistelu_(Suomen_sis%C3%A4llissota)" title="Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)">Viipurin taistelu</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;"><a href="/wiki/Saksan_interventio_Suomen_sis%C3%A4llissodassa" title="Saksan interventio Suomen sisällissodassa">Saksalaisten sotatoimet</a></div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/w/index.php?title=Hangon_maihinnousu&action=edit&redlink=1" class="new" title="Hangon maihinnousu (sivua ei ole)">Hangon maihinnousu</a></li> <li><a href="/wiki/Karjaan_taistelu" title="Karjaan taistelu">Karjaan taistelu</a></li> <li><a href="/w/index.php?title=Siuntion-Kirkkonummen_taistelut&action=edit&redlink=1" class="new" title="Siuntion-Kirkkonummen taistelut (sivua ei ole)">Siuntion-Kirkkonummen taistelut</a></li> <li><a href="/wiki/Lepp%C3%A4vaaran_taistelu" title="Leppävaaran taistelu">Leppävaaran taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Tikkurilan_taistelu" title="Tikkurilan taistelu">Tikkurilan taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Helsingin_valtaus" title="Helsingin valtaus">Helsingin valtaus</a></li> <li><a href="/wiki/Riihim%C3%A4en_valtaus" title="Riihimäen valtaus">Riihimäen valtaus</a></li> <li><a href="/wiki/H%C3%A4meenlinnan_valtaus" title="Hämeenlinnan valtaus">Hämeenlinnan valtaus</a></li> <li><a href="/wiki/Lahden_taistelu" title="Lahden taistelu">Lahden taistelu</a></li> <li><a href="/w/index.php?title=Loviisan_maihinnousu&action=edit&redlink=1" class="new" title="Loviisan maihinnousu (sivua ei ole)">Loviisan maihinnousu</a></li> <li><a href="/wiki/Kyminlinnan_taistelu" title="Kyminlinnan taistelu">Kyminlinnan taistelu</a></li> <li><a href="/w/index.php?title=Eskilomin_taistelu&action=edit&redlink=1" class="new" title="Eskilomin taistelu (sivua ei ole)">Eskilomin taistelu</a></li> <li><a href="/w/index.php?title=Hardomin_taistelu&action=edit&redlink=1" class="new" title="Hardomin taistelu (sivua ei ole)">Hardomin taistelu</a></li> <li><a href="/w/index.php?title=Uudenkyl%C3%A4n_taistelu&action=edit&redlink=1" class="new" title="Uudenkylän taistelu (sivua ei ole)">Uudenkylän taistelu</a></li> <li><a href="/w/index.php?title=Orimattilan_taistelu&action=edit&redlink=1" class="new" title="Orimattilan taistelu (sivua ei ole)">Orimattilan taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Ahvenkosken_taistelu" class="mw-redirect" title="Ahvenkosken taistelu">Ahvenkosken taistelu</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Muut taistelut</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Ahvenanmaan_miehitys" title="Ahvenanmaan miehitys">Ahvenanmaan miehitys</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_punaisen_kaartin_pohjoisin_rintama" class="mw-redirect" title="Suomen punaisen kaartin pohjoisin rintama">Punaisten pohjoisin rintama</a></li> <li><a href="/wiki/Alvettulan_taistelu" title="Alvettulan taistelu">Alvettulan taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Laitikkalan_taistelu" title="Laitikkalan taistelu">Laitikkalan taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Hauhon_taistelu" title="Hauhon taistelu">Hauhon taistelu</a></li> <li><a href="/wiki/Syrj%C3%A4ntaan_taistelu" title="Syrjäntaan taistelu">Syrjäntaan taistelu</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Muita tapahtumia</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/V%C3%B6yrin_sotakoulu" title="Vöyrin sotakoulu">Vöyrin sotakoulu</a></li> <li><a href="/wiki/Suuri_asejuna" title="Suuri asejuna">Suuri asejuna</a></li> <li><a href="/wiki/Suuri_viljajuna" title="Suuri viljajuna">Suuri viljajuna</a></li> <li><a href="/wiki/Ammutaan_paikalla_-julistus" title="Ammutaan paikalla -julistus">Ammutaan paikalla -julistus</a></li> <li><a href="/wiki/Miekkavala" title="Miekkavala">Miekkavala</a></li> <li><a href="/wiki/It%C3%A4meren_laivaston_j%C3%A4%C3%A4marssi" title="Itämeren laivaston jäämarssi">Itämeren laivaston jäämarssi</a></li> <li><a href="/wiki/Vienan_retket" title="Vienan retket">Vienan retket</a></li> <li><a href="/wiki/Petsamon_retket" title="Petsamon retket">Petsamon retket</a></li> <li><a href="/wiki/Hangon_sopimus" title="Hangon sopimus">Hangon sopimus</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Sodan jälkeen</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissodan_vankileirit" title="Suomen sisällissodan vankileirit">Vankileirit</a></li> <li><a href="/wiki/Valtiorikosoikeus" title="Valtiorikosoikeus">Valtiorikosoikeus</a></li> <li><a href="/wiki/Buin_siirtola" title="Buin siirtola">Buin siirtola</a></li> <li><a href="/wiki/Moraj%C3%A4rven_internointileiri" title="Morajärven internointileiri">Morajärven internointileiri</a></li> <li><a href="/wiki/Muurmannin_legioona" title="Muurmannin legioona">Muurmannin legioona</a></li> <li><a href="/wiki/Berliinin_neuvottelut_1918" title="Berliinin neuvottelut 1918">Berliinin neuvottelut</a></li> <li><a href="/wiki/Lex_Tokoi" title="Lex Tokoi">Lex Tokoi</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table><div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#BDB76B;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;">Sotilasosastoja</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"></div><table class="nowraplinks navbox-subgroup" style="border-spacing:0"><tbody><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Valkoiset</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Valkoinen_armeija_(Suomi)" title="Valkoinen armeija (Suomi)">Valkoinen armeija</a></li> <li><a href="/wiki/L%C3%A4nsiarmeija" title="Länsiarmeija">Länsiarmeija</a></li> <li><a href="/wiki/It%C3%A4armeija" title="Itäarmeija">Itäarmeija</a></li> <li><a href="/wiki/H%C3%A4meen_ryhm%C3%A4" title="Hämeen ryhmä">Hämeen ryhmä</a></li> <li><a href="/wiki/Karjalan_ryhm%C3%A4" title="Karjalan ryhmä">Karjalan ryhmä</a></li> <li><a href="/wiki/Satakunnan_ryhm%C3%A4" title="Satakunnan ryhmä">Satakunnan ryhmä</a></li> <li><a href="/wiki/Savon_ryhm%C3%A4" title="Savon ryhmä">Savon ryhmä</a></li> <li><a href="/wiki/Suojeluskunta" title="Suojeluskunta">Suojeluskunta</a></li> <li><a href="/wiki/J%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rit" class="mw-redirect" title="Jääkärit">Jääkärit</a></li> <li><a href="/wiki/Saksan_It%C3%A4meren-divisioona" title="Saksan Itämeren-divisioona">Saksan Itämeren-divisioona</a></li> <li><a href="/wiki/Osasto_Brandenstein" title="Osasto Brandenstein">Osasto Brandenstein</a></li> <li><a href="/wiki/Ruotsalainen_prikaati" title="Ruotsalainen prikaati">Ruotsalainen prikaati</a></li> <li><a href="/wiki/Puolan_Legioona_Suomessa" title="Puolan Legioona Suomessa">Puolalainen legioona</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Punaiset</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Punakaarti" title="Punakaarti">Punakaarti</a></li> <li><a href="/wiki/Helsingin_punakaarti" title="Helsingin punakaarti">Helsingin punakaarti</a></li> <li><a href="/wiki/Tampereen_punakaarti" title="Tampereen punakaarti">Tampereen punakaarti</a></li> <li><a href="/wiki/Lahden_punakaarti" title="Lahden punakaarti">Lahden punakaarti</a></li> <li><a href="/w/index.php?title=Viipurin_punakaarti&action=edit&redlink=1" class="new" title="Viipurin punakaarti (sivua ei ole)">Viipurin punakaarti</a></li> <li><a href="/wiki/Pietarin_suomalainen_punakaarti" title="Pietarin suomalainen punakaarti">Pietarin suomalainen punakaarti</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissodan_naiskaartit" title="Suomen sisällissodan naiskaartit">Naiskaartit</a></li> <li><a href="/wiki/Ty%C3%B6l%C3%A4isj%C3%A4%C3%A4k%C3%A4rit" class="mw-redirect" title="Työläisjääkärit">Työläisjääkärit</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table><div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#BDB76B;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;">Terrori ja sotarikokset</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"></div><table class="nowraplinks navbox-subgroup" style="border-spacing:0"><tbody><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Valkoiset</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Valkoinen_terrori_(Suomi)" title="Valkoinen terrori (Suomi)">Valkoinen terrori</a></li> <li><a href="/wiki/Harmoisten_sairashuoneen_joukkomurha" title="Harmoisten sairashuoneen joukkomurha">Harmoisten sairashuoneen joukkomurha</a></li> <li><a href="/wiki/Hollolan_teloitukset" title="Hollolan teloitukset">Hollolan teloitukset</a></li> <li><a href="/wiki/Huruslahden_arpajaiset" title="Huruslahden arpajaiset">Huruslahden arpajaiset</a></li> <li><a href="/wiki/L%C3%A4nkipohjan_veril%C3%B6yly" title="Länkipohjan verilöyly">Länkipohjan verilöyly</a></li> <li><a href="/wiki/Perttulan_teloitukset" title="Perttulan teloitukset">Perttulan teloitukset</a></li> <li><a href="/wiki/Puustellinmets%C3%A4n_joukkohauta" title="Puustellinmetsän joukkohauta">Puustellinmetsän teloitukset</a></li> <li><a href="/wiki/Tampereen_teloitukset" title="Tampereen teloitukset">Tampereen teloitukset</a></li> <li><a href="/wiki/Toijalan_teloitukset_1918" title="Toijalan teloitukset 1918">Toijalan teloitukset</a></li> <li><a href="/wiki/Valkeakosken_naiskaartin_joukkoteloitus" title="Valkeakosken naiskaartin joukkoteloitus">Valkeakosken naiskaartin joukkoteloitus</a></li> <li><a href="/wiki/Viipurin_puhdistus_1918" title="Viipurin puhdistus 1918">Viipurin puhdistus</a></li> <li><a href="/wiki/Vihdin_teloitukset" title="Vihdin teloitukset">Vihdin teloitukset</a></li> <li><a href="/wiki/V%C3%A4stankvarnin_teloitukset" title="Västankvarnin teloitukset">Västankvarnin teloitukset</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Punaiset</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Punainen_terrori_(Suomi)" title="Punainen terrori (Suomi)">Punainen terrori</a></li> <li><a href="/wiki/Koliahteen_joukkomurha" title="Koliahteen joukkomurha">Koliahteen joukkomurha</a></li> <li><a href="/wiki/Kouvolan_ja_Korian_joukkomurhat" title="Kouvolan ja Korian joukkomurhat">Kouvolan ja Korian joukkomurhat</a></li> <li><a href="/wiki/Kuurilan_junamurhat" title="Kuurilan junamurhat">Kuurilan junamurhat</a></li> <li><a href="/wiki/Lappeenrannan_joukkomurha" title="Lappeenrannan joukkomurha">Lappeenrannan joukkomurha</a></li> <li><a href="/wiki/Porin_lyseon_joukkomurha" title="Porin lyseon joukkomurha">Porin lyseon joukkomurha</a></li> <li><a href="/wiki/Suinulan_veril%C3%B6yly" title="Suinulan verilöyly">Suinulan verilöyly</a></li> <li><a href="/wiki/Toijalan_teloitukset_1918" title="Toijalan teloitukset 1918">Toijalan teloitukset</a></li> <li><a href="/wiki/Vihdin_joukkomurhat" title="Vihdin joukkomurhat">Vihdin joukkomurhat</a></li> <li><a href="/wiki/Viipurin_l%C3%A4%C3%A4ninvankilan_joukkomurha" title="Viipurin lääninvankilan joukkomurha">Viipurin lääninvankilan joukkomurha</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table><div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#BDB76B;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;">Veteraani- ja perinnejärjestöt</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"></div><table class="nowraplinks navbox-subgroup" style="border-spacing:0"><tbody><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Valkoiset</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/J%C3%A4%C3%A4k%C3%A4riliitto" title="Jääkäriliitto">Jääkäriliitto</a></li> <li><a href="/wiki/Vapaussodan_Invaliidien_Liitto" title="Vapaussodan Invaliidien Liitto">Vapaussodan Invaliidien Liitto</a></li> <li><a href="/wiki/Vapaussodan_Rintamamiesten_Liitto" class="mw-redirect" title="Vapaussodan Rintamamiesten Liitto">Vapaussodan Rintamamiesten Liitto</a></li> <li><a href="/wiki/Vapaussodan_Kentt%C3%A4harmaat" title="Vapaussodan Kenttäharmaat">Vapaussodan Kenttäharmaat</a></li> <li><a href="/wiki/Vapaussodan_Perinneliitto" title="Vapaussodan Perinneliitto">Vapaussodan Perinneliitto</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Punaiset</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Entisten_Sotilaiden_Toverikuntien_Liitto" class="mw-redirect" title="Entisten Sotilaiden Toverikuntien Liitto">Entisten Sotilaiden Toverikuntien Liitto</a></li> <li><a href="/wiki/Entisten_Punakaartilaisten_Keskusj%C3%A4rjest%C3%B6" title="Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestö">Entisten Punakaartilaisten Keskusjärjestö</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_Ty%C3%B6v%C3%A4en_J%C3%A4rjestyskaartin_Perinneyhdistys" title="Suomen Työväen Järjestyskaartin Perinneyhdistys">Suomen Työväen Järjestyskaartin Perinneyhdistys</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table><div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#BDB76B;width:1%;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;">Yleistä</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd hlist" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"></div><table class="nowraplinks navbox-subgroup" style="border-spacing:0"><tbody><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Politiikka</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Suomen_itsen%C3%A4istyminen" title="Suomen itsenäistyminen">Suomen itsenäistyminen</a></li> <li><a href="/wiki/Vaasan_senaatti" title="Vaasan senaatti">Vaasan senaatti</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_kansanvaltuuskunta" title="Suomen kansanvaltuuskunta">Suomen kansanvaltuuskunta</a></li> <li><a href="/wiki/Vallankumousoikeus" title="Vallankumousoikeus">Vallankumousoikeus</a></li> <li><a href="/wiki/Tynk%C3%A4eduskunta" title="Tynkäeduskunta">Tynkäeduskunta</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align:right; font-weight:bold; white-space:nowrap; background:#DEDBB5;"><div style="padding:0em 0.75em;">Muuta</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissodan_aikajana" title="Suomen sisällissodan aikajana">Suomen sisällissodan aikajana</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissodan_nimet" title="Suomen sisällissodan nimet">Suomen sisällissodan nimet</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_sotasurmat" title="Suomen sotasurmat">Suomen sotasurmat</a></li> <li><a href="/wiki/Vapaussotakirjallisuus" title="Vapaussotakirjallisuus">Vapaussotakirjallisuus</a></li> <li><a href="/wiki/Luokkasotakirjallisuus" title="Luokkasotakirjallisuus">Luokkasotakirjallisuus</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table><div></div></td></tr></tbody></table></div> <div class="navbox-styles"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22706081"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"></div><div role="navigation" class="navbox" aria-labelledby="Suomen_historia" style="padding:3px"><table class="nowraplinks hlist mw-collapsible mw-collapsed navbox-inner" style="border-spacing:0;background:transparent;color:inherit"><tbody><tr><th scope="col" class="navbox-title" colspan="2" style="background:#DEB887"><link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22702658"><div class="plainlinks hlist navbar mini"><ul><li class="nv-view"><a href="/wiki/Malline:Suomen_historia" title="Malline:Suomen historia">n</a></li><li class="nv-talk"><a href="/wiki/Keskustelu_mallineesta:Suomen_historia" title="Keskustelu mallineesta:Suomen historia">k</a></li><li class="nv-edit"><a class="external text" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Malline:Suomen_historia&action=edit">m</a></li></ul></div><div id="Suomen_historia" style="font-size:114%;margin:0 4em"><a href="/wiki/Suomen_historia" title="Suomen historia">Suomen historia</a></div></th></tr><tr><td class="navbox-abovebelow" colspan="2" style="background:#DEB887"><div><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Suomen_historian_aikajana" title="Suomen historian aikajana">Suomen historian aikajana</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_aluemuutokset" title="Suomen aluemuutokset">Aluemuutokset</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_hallinto" title="Suomen hallinto">Hallinto</a></li> <li><a href="/wiki/Suomalainen_kulttuuri" title="Suomalainen kulttuuri">Kulttuuri</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_sotahistoria" title="Suomen sotahistoria">Sotahistoria</a></li> <li><a href="/wiki/S%C3%A4%C3%A4ty" title="Sääty">Säädyt</a></li> <li><a href="/wiki/Suomen_taloushistoria" title="Suomen taloushistoria">Taloushistoria</a></li> <li><a href="/wiki/Uskonto_Suomessa" title="Uskonto Suomessa">Uskonto</a></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Suomen_esihistoria" title="Suomen esihistoria">Suomen esihistoria</a></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"></div><table class="nowraplinks navbox-subgroup" style="border-spacing:0"><tbody><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;">Kivikausi</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Suomen_mesoliittinen_kausi" title="Suomen mesoliittinen kausi">Mesoliittinen kausi</a> ~(8700 eaa. – 5100 eaa.)</li> <li><a href="/wiki/Neoliittinen_kivikausi" class="mw-redirect" title="Neoliittinen kivikausi">Neoliittinen kivikausi</a> (5100 eaa.–1500 eaa.)</li> <li><a href="/wiki/Kampakeraaminen_kulttuuri" title="Kampakeraaminen kulttuuri">Kampakeraaminen kulttuuri</a> ~(5000 eaa. – 2000 eaa.)</li> <li><a href="/wiki/Nuorakeraaminen_kulttuuri" title="Nuorakeraaminen kulttuuri">Nuorakeraaminen kulttuuri</a> (2800 eaa. – 2300 eaa.)</li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;">Pronssikausi</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Pronssikausi#Pronssikausi_Suomessa" title="Pronssikausi">Pronssikausi</a> ~(1700 eaa. – 500 eaa.)</li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;">Rautakausi</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Rautakausi#Rautakausi_Suomessa" title="Rautakausi">Rautakausi</a> (500 eaa. – 1200/1300) <ul><li><a href="/wiki/Esiroomalainen_rautakausi" title="Esiroomalainen rautakausi">Esiroomalainen</a> (500 eaa. – 0/50 jaa.)</li> <li><a href="/wiki/Vanhempi_roomalainen_rautakausi" title="Vanhempi roomalainen rautakausi">Vanhempi roomalainen</a> (0/50–150/200)</li> <li><a href="/wiki/Nuorempi_roomalainen_rautakausi" title="Nuorempi roomalainen rautakausi">Nuorempi roomalainen</a> (150/200–375/400)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Kansainvaellusaika" title="Kansainvaellusaika">Kansainvaellusaika</a> (375/400–550/600)</li> <li><a href="/wiki/Merovingiaika" title="Merovingiaika">Merovingiaika</a> (550/600–800/825)</li> <li><a href="/wiki/Viikinkiaika#Suomen_viikinkiaika" title="Viikinkiaika">Viikinkiaika</a> (800–1025/1050) <ul><li><a href="/wiki/Herdalerin_taistelu" title="Herdalerin taistelu">Herdalerin taistelu</a> (1008)</li></ul></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table><div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Ruotsin_vallan_aika_Suomessa" title="Ruotsin vallan aika Suomessa">Ruotsin vallan aika</a></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"></div><table class="nowraplinks navbox-subgroup" style="border-spacing:0"><tbody><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;"><a href="/wiki/Suomen_keskiaika" title="Suomen keskiaika">Keskiaika</a></div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Novgorodin_ja_j%C3%A4%C3%A4mien_sodat" title="Novgorodin ja jäämien sodat">Novgorodin ja jäämien sodat</a> ~(1000-1300)</li> <li><a href="/wiki/Ristiretket_Suomeen" title="Ristiretket Suomeen">Ristiretket Suomeen</a> <ul><li><a href="/wiki/Ruotsalaisten_tulo_Suomeen" title="Ruotsalaisten tulo Suomeen">Ruotsalaisten tulo Suomeen</a> ~(1100-1350)</li> <li><a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_ristiretki_Suomeen" title="Ensimmäinen ristiretki Suomeen">Ensimmäinen ristiretki</a> ~(1150)</li> <li><a href="/wiki/Toinen_ristiretki_Suomeen" title="Toinen ristiretki Suomeen">Toinen ristiretki</a> (1249–1250)</li> <li><a href="/wiki/Kolmas_ristiretki_Suomeen" title="Kolmas ristiretki Suomeen">Kolmas ristiretki</a> (1293)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/H%C3%A4meen_kapina" title="Hämeen kapina">Hämeen kapina</a> (1237)</li> <li><a href="/wiki/Nevan_taistelu" title="Nevan taistelu">Nevan taistelu</a> (1240)</li> <li><a href="/wiki/P%C3%A4hkin%C3%A4saaren_rauha" title="Pähkinäsaaren rauha">Pähkinäsaaren rauha</a> (1323)</li> <li><a href="/wiki/K%C3%A4kisalmen_kapina_1337" title="Käkisalmen kapina 1337">Käkisalmen kapina</a> (1337)</li> <li><a href="/wiki/Maunu_Eerikinpojan_ristiretki" title="Maunu Eerikinpojan ristiretki">Maunu Eerikinpojan ristiretki</a> (1348–1351)</li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;"><a href="/wiki/Kalmarin_unioni" title="Kalmarin unioni">Kalmarin unioni</a> (1397–1523)</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Davidin_kapina" title="Davidin kapina">Davidin kapina</a> (1438–1439)</li> <li><a href="/wiki/Vanha_viha" title="Vanha viha">Vanha viha</a> (1495–1497)</li> <li><a href="/wiki/Juuttiviha" title="Juuttiviha">Juuttiviha</a> (1501–1512)</li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;">Vaasa-aika (1523–1617)</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Uskonpuhdistus_Ruotsissa" title="Uskonpuhdistus Ruotsissa">Uskonpuhdistus</a></li> <li><a href="/wiki/Kreivisota" title="Kreivisota">Kreivisota</a> (1534—1536)</li> <li><a href="/wiki/Suuri_Ven%C3%A4j%C3%A4n_sota" title="Suuri Venäjän sota">Suuri Venäjän sota</a> (1555–1557)</li> <li><a href="/wiki/Pitk%C3%A4_viha" title="Pitkä viha">Pitkä viha</a> (1570–1595) <ul><li><a href="/wiki/T%C3%A4yssin%C3%A4n_rauha" title="Täyssinän rauha">Täyssinän rauha</a> (1595)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Rautalammin_ensimm%C3%A4inen_kapina" title="Rautalammin ensimmäinen kapina">Rautalammin ensimmäinen kapina</a> (1589)</li> <li><a href="/wiki/Sigismundin_ja_Kaarlen_valtataistelu" title="Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu">Sigismundin ja Kaarlen valtataistelu</a> (1597–1599) <ul><li><a href="/wiki/Nuijasota" title="Nuijasota">Nuijasota</a> (1596–1597)</li> <li><a href="/wiki/Marttilan_taistelu" title="Marttilan taistelu">Marttilan taistelu</a> (1599)</li> <li><a href="/wiki/Turun_veril%C3%B6yly" title="Turun verilöyly">Turun verilöyly</a> (1599)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/De_la_Gardien_sotaretki" title="De la Gardien sotaretki">De la Gardien sotaretki</a> (1609-1610)</li> <li><a href="/wiki/Inkerin_sota" title="Inkerin sota">Inkerin sota</a> (1610–1617) <ul><li><a href="/wiki/Stolbovan_rauha" title="Stolbovan rauha">Stolbovan rauha</a> (1617)</li></ul></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;">Suurvalta-aika (1617–1721)</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Kolmikymmenvuotinen_sota" title="Kolmikymmenvuotinen sota">Kolmikymmenvuotinen sota</a> (1618–1648)</li> <li><a href="/wiki/Pohjan_sota" title="Pohjan sota">Pohjan sota</a> (1655–1660) <ul><li><a href="/wiki/Ruptuurisota" title="Ruptuurisota">Ruptuurisota</a> (1656–1658)</li> <li><a href="/wiki/Vallisaaren_rauha" title="Vallisaaren rauha">Vallisaaren rauha</a> (1658)</li> <li><a href="/wiki/Kardisin_rauha" title="Kardisin rauha">Kardisin rauha</a> (1661)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Suuret_kuolonvuodet" title="Suuret kuolonvuodet">Suuret kuolonvuodet</a> (1695–1697)</li> <li><a href="/wiki/Suuri_Pohjan_sota" title="Suuri Pohjan sota">Suuri Pohjan sota</a> (1700–1721) <ul><li><a href="/wiki/Sarkasota" title="Sarkasota">Sarkasota</a> (1712)</li> <li><a href="/wiki/Isoviha" title="Isoviha">Isoviha</a> (1713–1721)</li> <li><a href="/wiki/Uudenkaupungin_rauha" title="Uudenkaupungin rauha">Uudenkaupungin rauha</a> (1721)</li></ul></li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#EEDBC3;width:1%;padding-left:0;padding-right:0;text-align: right; white-space:nowrap; font-weight:bold;"><div style="padding:0em 0.75em;"><a href="/wiki/Vapauden_aika" title="Vapauden aika">Vapauden aika</a> ja <a href="/wiki/Kustavilainen_aika" title="Kustavilainen aika">kustavilainen aika</a> (1721–1809)</div></th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0;padding:0em 0.25em;"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Hattujen_sota" title="Hattujen sota">Hattujen sota</a> (1741–1743) <ul><li><a href="/wiki/Pikkuviha" title="Pikkuviha">Pikkuviha</a> (1742–1743)</li> <li><a href="/wiki/Turun_rauha" title="Turun rauha">Turun rauha</a> (1743)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Kustaa_III:n_sota" title="Kustaa III:n sota">Kustaa III:n sota</a> (1788–1790) <ul><li><a href="/wiki/Anjalan_liitto" title="Anjalan liitto">Anjalan liitto</a></li> <li><a href="/wiki/V%C3%A4r%C3%A4l%C3%A4n_rauha" title="Värälän rauha">Värälän rauha</a> (1790)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Suomen_sota" title="Suomen sota">Suomen sota</a> (1808–1809) <ul><li><a href="/wiki/Haminan_rauha" title="Haminan rauha">Haminan rauha</a> (1809)</li></ul></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table><div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Suomen_suuriruhtinaskunta" title="Suomen suuriruhtinaskunta">Suomen suuriruhtinaskunta</a> (1809–1917)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-odd" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Fennomania" title="Fennomania">Fennomania</a></li> <li><a href="/wiki/Oolannin_sota" title="Oolannin sota">Oolannin sota</a> (1854–1856)</li> <li><a href="/wiki/Suuret_n%C3%A4lk%C3%A4vuodet" title="Suuret nälkävuodet">Suuret nälkävuodet</a> (1866–1868)</li> <li><a href="/wiki/Sortovuodet" title="Sortovuodet">Sortovuodet</a> <ul><li><a href="/wiki/Ensimm%C3%A4inen_sortokausi" title="Ensimmäinen sortokausi">Ensimmäinen sortokausi</a> (1899–1905)</li> <li><a href="/wiki/Vuoden_1905_suurlakko" title="Vuoden 1905 suurlakko">Suurlakko</a> (1905)</li> <li><a href="/wiki/Toinen_sortokausi" title="Toinen sortokausi">Toinen sortokausi</a> (1908–1917)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Viaporin_kapina" title="Viaporin kapina">Viaporin kapina</a> (1906)</li> <li><a href="/wiki/Valtalaki" title="Valtalaki">Valtalaki</a> (1917)</li></ul> </div></div></td></tr><tr><th scope="row" class="navbox-group" style="background:#DEB887;width:1%;text-align: right; font-weight:bold;"><a href="/wiki/Itsen%C3%A4isen_Suomen_historia" title="Itsenäisen Suomen historia">Itsenäinen Suomi</a> (1917–)</th><td class="navbox-list-with-group navbox-list navbox-even" style="width:100%;padding:0"><div style="padding:0 0.25em"><div class="hlist"> <ul><li><a href="/wiki/Suomen_itsen%C3%A4isyysjulistus" title="Suomen itsenäisyysjulistus">Suomen itsenäisyysjulistus</a> (1917)</li> <li><a class="mw-selflink selflink">Suomen sisällissota</a> (1918)</li> <li><a href="/wiki/Suomen_kuningaskuntahanke" title="Suomen kuningaskuntahanke">Suomen kuningaskuntahanke</a> (1918)</li> <li><a href="/wiki/Heimosodat" title="Heimosodat">Heimosodat</a> (1918–1922)</li> <li><a href="/wiki/Tarton_rauha" title="Tarton rauha">Tarton rauha</a> (1920)</li> <li><a href="/wiki/Suomi_1920-luvulla" title="Suomi 1920-luvulla">1920-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1930-luvulla" title="Suomi 1930-luvulla">1930-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_toisessa_maailmansodassa" title="Suomi toisessa maailmansodassa">Toinen maailmansota</a> <ul><li><a href="/wiki/Talvisota" title="Talvisota">Talvisota</a> (1939–1940)</li> <li><a href="/wiki/Moskovan_rauhansopimus_(1940)" title="Moskovan rauhansopimus (1940)">Moskovan rauha</a> (1940)</li> <li><a href="/wiki/V%C3%A4lirauha" title="Välirauha">Välirauha</a> (1940–1941)</li> <li><a href="/wiki/Jatkosota" title="Jatkosota">Jatkosota</a> (1941–1944)</li> <li><a href="/wiki/Moskovan_v%C3%A4lirauha" title="Moskovan välirauha">Moskovan välirauha</a> (1944)</li> <li><a href="/wiki/Lapin_sota" title="Lapin sota">Lapin sota</a> (1944–1945)</li> <li><a href="/wiki/Pariisin_rauhansopimus_(1947)" title="Pariisin rauhansopimus (1947)">Pariisin rauha</a> (1947)</li></ul></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1940-luvulla" title="Suomi 1940-luvulla">1940-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1950-luvulla" title="Suomi 1950-luvulla">1950-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1960-luvulla" title="Suomi 1960-luvulla">1960-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1970-luvulla" title="Suomi 1970-luvulla">1970-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1980-luvulla" title="Suomi 1980-luvulla">1980-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_1990-luvulla" title="Suomi 1990-luvulla">1990-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_2000-vuosikymmenell%C3%A4" title="Suomi 2000-vuosikymmenellä">2000-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_2010-luvulla" title="Suomi 2010-luvulla">2010-luku</a></li> <li><a href="/wiki/Suomi_2020-luvulla" title="Suomi 2020-luvulla">2020-luku</a></li></ul> </div></div></td></tr></tbody></table></div></div><noscript><img src="https://login.wikimedia.org/wiki/Special:CentralAutoLogin/start?type=1x1" alt="" width="1" height="1" style="border: none; position: absolute;"></noscript> <div class="printfooter" data-nosnippet="">Noudettu kohteesta ”<a dir="ltr" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_sisällissota&oldid=22844062">https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_sisällissota&oldid=22844062</a>”</div></div> <div id="catlinks" class="catlinks" data-mw="interface"><div id="mw-normal-catlinks" class="mw-normal-catlinks"><a href="/wiki/Toiminnot:Luokat" title="Toiminnot:Luokat">Luokka</a>: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Suomen_sis%C3%A4llissota" title="Luokka:Suomen sisällissota">Suomen sisällissota</a></li></ul></div><div id="mw-hidden-catlinks" class="mw-hidden-catlinks mw-hidden-cats-hidden">Piilotetut luokat: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Merkitse_l%C3%A4hde_tarkemmin" title="Luokka:Merkitse lähde tarkemmin">Merkitse lähde tarkemmin</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Sivut,_jotka_k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t_ISBN-taikalinkkej%C3%A4" title="Luokka:Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä">Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Puutteelliset_l%C3%A4hdemerkinn%C3%A4t" title="Luokka:Puutteelliset lähdemerkinnät">Puutteelliset lähdemerkinnät</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Ep%C3%A4selv%C3%A4t_artikkelit" title="Luokka:Epäselvät artikkelit">Epäselvät artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Suomentaja-parametria_k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t_viitteet" title="Luokka:Suomentaja-parametria käyttävät viitteet">Suomentaja-parametria käyttävät viitteet</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Sivut,_joissa_on_virheellinen_ISBN-tunniste" title="Luokka:Sivut, joissa on virheellinen ISBN-tunniste">Sivut, joissa on virheellinen ISBN-tunniste</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Seulonnan_keskeiset_artikkelit" title="Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit">Seulonnan keskeiset artikkelit</a></li></ul></div></div> </div> </div> <div id="mw-navigation"> <h2>Navigointivalikko</h2> <div id="mw-head"> <nav id="p-personal" class="mw-portlet mw-portlet-personal vector-user-menu-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-personal-label" > <h3 id="p-personal-label" class="vector-menu-heading " > Henkilökohtaiset työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="pt-anonuserpage" class="mw-list-item">Et ole kirjautunut</li><li id="pt-anontalk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Oma_keskustelu" title="Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista [n]" accesskey="n">Keskustelu</a></li><li id="pt-anoncontribs" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Omat_muokkaukset" title="Luettelo tästä IP-osoitteesta tehdyistä muokkauksista [y]" accesskey="y">Muokkaukset</a></li><li id="pt-createaccount" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Luo_tunnus&returnto=Suomen+sis%C3%A4llissota" title="On suositeltavaa luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista.">Luo tunnus</a></li><li id="pt-login" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sis%C3%A4%C3%A4n&returnto=Suomen+sis%C3%A4llissota" title="On suositeltavaa kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista. [o]" accesskey="o">Kirjaudu sisään</a></li> </ul> </div> </nav> <div id="left-navigation"> <nav id="p-namespaces" class="mw-portlet mw-portlet-namespaces vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-namespaces-label" > <h3 id="p-namespaces-label" class="vector-menu-heading " > Nimiavaruudet </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-nstab-main" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota" title="Näytä sisältösivu [c]" accesskey="c">Artikkeli</a></li><li id="ca-talk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Keskustelu:Suomen_sis%C3%A4llissota" rel="discussion" title="Keskustele sisällöstä [t]" accesskey="t">Keskustelu</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-variants" class="mw-portlet mw-portlet-variants emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-variants-label" > <input type="checkbox" id="p-variants-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-variants" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-variants-label" > <label id="p-variants-label" class="vector-menu-heading " > suomi </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> </div> <div id="right-navigation"> <nav id="p-views" class="mw-portlet mw-portlet-views vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-views-label" > <h3 id="p-views-label" class="vector-menu-heading " > Näkymät </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-view" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Suomen_sis%C3%A4llissota">Lue</a></li><li id="ca-ve-edit" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&veaction=edit" title="Muokkaa tätä sivua [v]" accesskey="v">Muokkaa</a></li><li id="ca-edit" class="collapsible mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=edit" title="Muokkaa tämän sivun lähdekoodia [e]" accesskey="e">Muokkaa wikitekstiä</a></li><li id="ca-history" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=history" title="Sivun aikaisemmat versiot [h]" accesskey="h">Näytä historia</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-cactions" class="mw-portlet mw-portlet-cactions emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-cactions-label" title="Lisää valintoja" > <input type="checkbox" id="p-cactions-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-cactions" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-cactions-label" > <label id="p-cactions-label" class="vector-menu-heading " > Muut </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> <div id="p-search" role="search" class="vector-search-box-vue vector-search-box-show-thumbnail vector-search-box-auto-expand-width vector-search-box"> <h3 >Haku</h3> <form action="/w/index.php" id="searchform" class="vector-search-box-form"> <div id="simpleSearch" class="vector-search-box-inner" data-search-loc="header-navigation"> <input class="vector-search-box-input" type="search" name="search" placeholder="Hae Wikipediasta" aria-label="Hae Wikipediasta" autocapitalize="sentences" title="Hae Wikipediasta [f]" accesskey="f" id="searchInput" > <input type="hidden" name="title" value="Toiminnot:Haku"> <input id="mw-searchButton" class="searchButton mw-fallbackSearchButton" type="submit" name="fulltext" title="Hae sivuilta tätä tekstiä" value="Hae"> <input id="searchButton" class="searchButton" type="submit" name="go" title="Siirry sivulle, joka on tarkalleen tällä nimellä" value="Siirry"> </div> </form> </div> </div> </div> <div id="mw-panel" class="vector-legacy-sidebar"> <div id="p-logo" role="banner"> <a class="mw-wiki-logo" href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Etusivu"></a> </div> <nav id="p-navigation" class="mw-portlet mw-portlet-navigation vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-navigation-label" > <h3 id="p-navigation-label" class="vector-menu-heading " > Valikko </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-mainpage-description" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Siirry etusivulle [z]" accesskey="z">Etusivu</a></li><li id="n-aboutsite" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li><li id="n-allarticles" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Selaa_luokittain">Kaikki sivut</a></li><li id="n-randompage" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Satunnainen_sivu" title="Avaa satunnainen sivu [x]" accesskey="x">Satunnainen artikkeli</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-interaction" class="mw-portlet mw-portlet-interaction vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-interaction-label" > <h3 id="p-interaction-label" class="vector-menu-heading " > Osallistuminen </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-help" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys" title="Ohjeita">Ohje</a></li><li id="n-Kahvihuone" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Kahvihuone">Kahvihuone</a></li><li id="n-currentevents" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Ajankohtaista" title="Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista">Ajankohtaista</a></li><li id="n-Tuoreet-odottavat-muutokset" class="mw-list-item"><a href="//fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset?damaging=&goodfaith=&hideliu=0&hideanons=0&userExpLevel=&hidemyself=0&hidebyothers=0&hidebots=1&hidehumans=0&hidepatrolled=1&hideunpatrolled=0&hideminor=0&hidemajor=0&hidepageedits=0&hidenewpages=0&hidecategorization=1&hideWikibase=1&hidelog=0&highlight=1&goodfaith__verylikelybad_color=c5&goodfaith__likelybad_color=c4&goodfaith__maybebad_color=c3&damaging__verylikelybad_color=c5&damaging__likelybad_color=c4&damaging__maybebad_color=c3">Tuoreet odottavat muutokset</a></li><li id="n-recentchanges" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset" title="Luettelo tuoreista muutoksista [r]" accesskey="r">Tuoreet muutokset</a></li><li id="n-sitesupport" class="mw-list-item"><a href="//donate.wikimedia.org/wiki/Special:FundraiserRedirector?utm_source=donate&utm_medium=sidebar&utm_campaign=C13_fi.wikipedia.org&uselang=fi" title="Tue meitä">Lahjoitukset</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-tb" class="mw-portlet mw-portlet-tb vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-tb-label" > <h3 id="p-tb-label" class="vector-menu-heading " > Työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-whatlinkshere" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:T%C3%A4nne_viittaavat_sivut/Suomen_sis%C3%A4llissota" title="Lista sivuista, jotka viittaavat tänne [j]" accesskey="j">Tänne viittaavat sivut</a></li><li id="t-recentchangeslinked" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Linkitetyt_muutokset/Suomen_sis%C3%A4llissota" rel="nofollow" title="Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta [k]" accesskey="k">Linkitettyjen sivujen muutokset</a></li><li id="t-specialpages" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Toimintosivut" title="Näytä toimintosivut [q]" accesskey="q">Toimintosivut</a></li><li id="t-permalink" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&oldid=22844062" title="Ikilinkki tämän sivun tähän versioon">Ikilinkki</a></li><li id="t-info" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=info" title="Enemmän tietoa tästä sivusta">Sivun tiedot</a></li><li id="t-cite" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Viittaus&page=Suomen_sis%C3%A4llissota&id=22844062&wpFormIdentifier=titleform" title="Tietoa tämän sivun lainaamisesta">Viitetiedot</a></li><li id="t-urlshortener" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:UrlShortener&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FSuomen_sis%25C3%25A4llissota">Lyhennä URL-osoite</a></li><li id="t-urlshortener-qrcode" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:QrCode&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FSuomen_sis%25C3%25A4llissota">Lataa QR-koodi</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-coll-print_export" class="mw-portlet mw-portlet-coll-print_export vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-coll-print_export-label" > <h3 id="p-coll-print_export-label" class="vector-menu-heading " > Tulosta/vie </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="coll-download-as-rl" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:DownloadAsPdf&page=Suomen_sis%C3%A4llissota&action=show-download-screen">Lataa PDF-tiedostona</a></li><li id="t-print" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&printable=yes" title="Tulostettava versio [p]" accesskey="p">Tulostettava versio</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-wikibase-otherprojects" class="mw-portlet mw-portlet-wikibase-otherprojects vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-wikibase-otherprojects-label" > <h3 id="p-wikibase-otherprojects-label" class="vector-menu-heading " > Muissa hankkeissa </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-commons mw-list-item"><a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Civil_war_of_Finland" hreflang="en">Wikimedia Commons</a></li><li id="t-wikibase" class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikibase-dataitem mw-list-item"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q211855" title="Linkki yhdistettyyn keskustietovaraston kohteeseen [g]" accesskey="g">Wikidata-kohde</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-lang" class="mw-portlet mw-portlet-lang vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-lang-label" > <h3 id="p-lang-label" class="vector-menu-heading " > Muilla kielillä </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="interlanguage-link interwiki-ar mw-list-item"><a href="https://ar.wikipedia.org/wiki/%D8%A7%D9%84%D8%AD%D8%B1%D8%A8_%D8%A7%D9%84%D8%A3%D9%87%D9%84%D9%8A%D8%A9_%D8%A7%D9%84%D9%81%D9%86%D9%84%D9%86%D8%AF%D9%8A%D8%A9" title="الحرب الأهلية الفنلندية — arabia" lang="ar" hreflang="ar" data-title="الحرب الأهلية الفنلندية" data-language-autonym="العربية" data-language-local-name="arabia" class="interlanguage-link-target">العربية</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ast mw-list-item"><a href="https://ast.wikipedia.org/wiki/Guerra_civil_en_Finlandia" title="Guerra civil en Finlandia — asturia" lang="ast" hreflang="ast" data-title="Guerra civil en Finlandia" data-language-autonym="Asturianu" data-language-local-name="asturia" class="interlanguage-link-target">Asturianu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-az mw-list-item"><a href="https://az.wikipedia.org/wiki/Finlandiya_v%C9%99t%C9%99nda%C5%9F_m%C3%BCharib%C9%99si" title="Finlandiya vətəndaş müharibəsi — azeri" lang="az" hreflang="az" data-title="Finlandiya vətəndaş müharibəsi" data-language-autonym="Azərbaycanca" data-language-local-name="azeri" class="interlanguage-link-target">Azərbaycanca</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-azb mw-list-item"><a href="https://azb.wikipedia.org/wiki/%D9%81%D9%86%D9%84%D8%A7%D9%86%D8%AF_%D8%A7%DB%8C%DA%86_%D8%B3%D8%A7%D9%88%D8%A7%D8%B4%DB%8C" title="فنلاند ایچ ساواشی — South Azerbaijani" lang="azb" hreflang="azb" data-title="فنلاند ایچ ساواشی" data-language-autonym="تۆرکجه" data-language-local-name="South Azerbaijani" class="interlanguage-link-target">تۆرکجه</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-id mw-list-item"><a href="https://id.wikipedia.org/wiki/Perang_Saudara_Finlandia" title="Perang Saudara Finlandia — indonesia" lang="id" hreflang="id" data-title="Perang Saudara Finlandia" data-language-autonym="Bahasa Indonesia" data-language-local-name="indonesia" class="interlanguage-link-target">Bahasa Indonesia</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bn mw-list-item"><a href="https://bn.wikipedia.org/wiki/%E0%A6%AB%E0%A6%BF%E0%A6%A8%E0%A7%80%E0%A6%AF%E0%A6%BC_%E0%A6%97%E0%A7%83%E0%A6%B9%E0%A6%AF%E0%A7%81%E0%A6%A6%E0%A7%8D%E0%A6%A7" title="ফিনীয় গৃহযুদ্ধ — bengali" lang="bn" hreflang="bn" data-title="ফিনীয় গৃহযুদ্ধ" data-language-autonym="বাংলা" data-language-local-name="bengali" class="interlanguage-link-target">বাংলা</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-be mw-list-item"><a href="https://be.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D1%80%D0%B0%D0%BC%D0%B0%D0%B4%D0%B7%D1%8F%D0%BD%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D0%B2%D0%B0%D0%B9%D0%BD%D0%B0_%D1%9E_%D0%A4%D1%96%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D1%8B%D1%96" title="Грамадзянская вайна ў Фінляндыі — valkovenäjä" lang="be" hreflang="be" data-title="Грамадзянская вайна ў Фінляндыі" data-language-autonym="Беларуская" data-language-local-name="valkovenäjä" class="interlanguage-link-target">Беларуская</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-br mw-list-item"><a href="https://br.wikipedia.org/wiki/Brezel_diabarzh_Finland" title="Brezel diabarzh Finland — bretoni" lang="br" hreflang="br" data-title="Brezel diabarzh Finland" data-language-autonym="Brezhoneg" data-language-local-name="bretoni" class="interlanguage-link-target">Brezhoneg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bxr mw-list-item"><a href="https://bxr.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D0%B0%D0%BD%D0%B4%D1%8B%D0%BD_%D1%8D%D1%80%D1%85%D1%8D%D1%82%D1%8D%D0%BD%D1%8D%D0%B9_%D0%B4%D0%B0%D0%B9%D0%BD" title="Финландын эрхэтэнэй дайн — Russia Buriat" lang="bxr" hreflang="bxr" data-title="Финландын эрхэтэнэй дайн" data-language-autonym="Буряад" data-language-local-name="Russia Buriat" class="interlanguage-link-target">Буряад</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ca mw-list-item"><a href="https://ca.wikipedia.org/wiki/Guerra_Civil_finlandesa" title="Guerra Civil finlandesa — katalaani" lang="ca" hreflang="ca" data-title="Guerra Civil finlandesa" data-language-autonym="Català" data-language-local-name="katalaani" class="interlanguage-link-target">Català</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cs mw-list-item"><a href="https://cs.wikipedia.org/wiki/Finsk%C3%A1_ob%C4%8Dansk%C3%A1_v%C3%A1lka" title="Finská občanská válka — tšekki" lang="cs" hreflang="cs" data-title="Finská občanská válka" data-language-autonym="Čeština" data-language-local-name="tšekki" class="interlanguage-link-target">Čeština</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cy mw-list-item"><a href="https://cy.wikipedia.org/wiki/Rhyfel_Cartref_y_Ffindir" title="Rhyfel Cartref y Ffindir — kymri" lang="cy" hreflang="cy" data-title="Rhyfel Cartref y Ffindir" data-language-autonym="Cymraeg" data-language-local-name="kymri" class="interlanguage-link-target">Cymraeg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-da badge-Q17559452 badge-recommendedarticle mw-list-item" title="lupaava artikkeli"><a href="https://da.wikipedia.org/wiki/Den_finske_borgerkrig" title="Den finske borgerkrig — tanska" lang="da" hreflang="da" data-title="Den finske borgerkrig" data-language-autonym="Dansk" data-language-local-name="tanska" class="interlanguage-link-target">Dansk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-de badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://de.wikipedia.org/wiki/Finnischer_B%C3%BCrgerkrieg" title="Finnischer Bürgerkrieg — saksa" lang="de" hreflang="de" data-title="Finnischer Bürgerkrieg" data-language-autonym="Deutsch" data-language-local-name="saksa" class="interlanguage-link-target">Deutsch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-et mw-list-item"><a href="https://et.wikipedia.org/wiki/Soome_kodus%C3%B5da" title="Soome kodusõda — viro" lang="et" hreflang="et" data-title="Soome kodusõda" data-language-autonym="Eesti" data-language-local-name="viro" class="interlanguage-link-target">Eesti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-el mw-list-item"><a href="https://el.wikipedia.org/wiki/%CE%A6%CE%B9%CE%BD%CE%BB%CE%B1%CE%BD%CE%B4%CE%B9%CE%BA%CF%8C%CF%82_%CE%95%CE%BC%CF%86%CF%8D%CE%BB%CE%B9%CE%BF%CF%82_%CE%A0%CF%8C%CE%BB%CE%B5%CE%BC%CE%BF%CF%82" title="Φινλανδικός Εμφύλιος Πόλεμος — kreikka" lang="el" hreflang="el" data-title="Φινλανδικός Εμφύλιος Πόλεμος" data-language-autonym="Ελληνικά" data-language-local-name="kreikka" class="interlanguage-link-target">Ελληνικά</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-en mw-list-item"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Finnish_Civil_War" title="Finnish Civil War — englanti" lang="en" hreflang="en" data-title="Finnish Civil War" data-language-autonym="English" data-language-local-name="englanti" class="interlanguage-link-target">English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-es badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Guerra_civil_finlandesa" title="Guerra civil finlandesa — espanja" lang="es" hreflang="es" data-title="Guerra civil finlandesa" data-language-autonym="Español" data-language-local-name="espanja" class="interlanguage-link-target">Español</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eo mw-list-item"><a href="https://eo.wikipedia.org/wiki/Finna_Enlanda_Milito" title="Finna Enlanda Milito — esperanto" lang="eo" hreflang="eo" data-title="Finna Enlanda Milito" data-language-autonym="Esperanto" data-language-local-name="esperanto" class="interlanguage-link-target">Esperanto</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eu mw-list-item"><a href="https://eu.wikipedia.org/wiki/Finlandiako_Gerra_Zibila" title="Finlandiako Gerra Zibila — baski" lang="eu" hreflang="eu" data-title="Finlandiako Gerra Zibila" data-language-autonym="Euskara" data-language-local-name="baski" class="interlanguage-link-target">Euskara</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fa mw-list-item"><a href="https://fa.wikipedia.org/wiki/%D8%AC%D9%86%DA%AF_%D8%AF%D8%A7%D8%AE%D9%84%DB%8C_%D9%81%D9%86%D9%84%D8%A7%D9%86%D8%AF" title="جنگ داخلی فنلاند — persia" lang="fa" hreflang="fa" data-title="جنگ داخلی فنلاند" data-language-autonym="فارسی" data-language-local-name="persia" class="interlanguage-link-target">فارسی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fr mw-list-item"><a href="https://fr.wikipedia.org/wiki/Guerre_civile_finlandaise" title="Guerre civile finlandaise — ranska" lang="fr" hreflang="fr" data-title="Guerre civile finlandaise" data-language-autonym="Français" data-language-local-name="ranska" class="interlanguage-link-target">Français</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ga mw-list-item"><a href="https://ga.wikipedia.org/wiki/Cogadh_Cathartha_na_Fionlainne" title="Cogadh Cathartha na Fionlainne — iiri" lang="ga" hreflang="ga" data-title="Cogadh Cathartha na Fionlainne" data-language-autonym="Gaeilge" data-language-local-name="iiri" class="interlanguage-link-target">Gaeilge</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gl mw-list-item"><a href="https://gl.wikipedia.org/wiki/Guerra_civil_finlandesa" title="Guerra civil finlandesa — galicia" lang="gl" hreflang="gl" data-title="Guerra civil finlandesa" data-language-autonym="Galego" data-language-local-name="galicia" class="interlanguage-link-target">Galego</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ko mw-list-item"><a href="https://ko.wikipedia.org/wiki/%ED%95%80%EB%9E%80%EB%93%9C_%EB%82%B4%EC%A0%84" title="핀란드 내전 — korea" lang="ko" hreflang="ko" data-title="핀란드 내전" data-language-autonym="한국어" data-language-local-name="korea" class="interlanguage-link-target">한국어</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hr mw-list-item"><a href="https://hr.wikipedia.org/wiki/Finski_gra%C4%91anski_rat" title="Finski građanski rat — kroatia" lang="hr" hreflang="hr" data-title="Finski građanski rat" data-language-autonym="Hrvatski" data-language-local-name="kroatia" class="interlanguage-link-target">Hrvatski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-is mw-list-item"><a href="https://is.wikipedia.org/wiki/Finnska_borgarastyrj%C3%B6ldin" title="Finnska borgarastyrjöldin — islanti" lang="is" hreflang="is" data-title="Finnska borgarastyrjöldin" data-language-autonym="Íslenska" data-language-local-name="islanti" class="interlanguage-link-target">Íslenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-it mw-list-item"><a href="https://it.wikipedia.org/wiki/Guerra_civile_finlandese" title="Guerra civile finlandese — italia" lang="it" hreflang="it" data-title="Guerra civile finlandese" data-language-autonym="Italiano" data-language-local-name="italia" class="interlanguage-link-target">Italiano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-he mw-list-item"><a href="https://he.wikipedia.org/wiki/%D7%9E%D7%9C%D7%97%D7%9E%D7%AA_%D7%94%D7%90%D7%96%D7%A8%D7%97%D7%99%D7%9D_%D7%94%D7%A4%D7%99%D7%A0%D7%99%D7%AA" title="מלחמת האזרחים הפינית — heprea" lang="he" hreflang="he" data-title="מלחמת האזרחים הפינית" data-language-autonym="עברית" data-language-local-name="heprea" class="interlanguage-link-target">עברית</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lv mw-list-item"><a href="https://lv.wikipedia.org/wiki/Somijas_pilso%C5%86u_kar%C5%A1" title="Somijas pilsoņu karš — latvia" lang="lv" hreflang="lv" data-title="Somijas pilsoņu karš" data-language-autonym="Latviešu" data-language-local-name="latvia" class="interlanguage-link-target">Latviešu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lt mw-list-item"><a href="https://lt.wikipedia.org/wiki/Suomijos_pilietinis_karas" title="Suomijos pilietinis karas — liettua" lang="lt" hreflang="lt" data-title="Suomijos pilietinis karas" data-language-autonym="Lietuvių" data-language-local-name="liettua" class="interlanguage-link-target">Lietuvių</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hu mw-list-item"><a href="https://hu.wikipedia.org/wiki/Finn_polg%C3%A1rh%C3%A1bor%C3%BA" title="Finn polgárháború — unkari" lang="hu" hreflang="hu" data-title="Finn polgárháború" data-language-autonym="Magyar" data-language-local-name="unkari" class="interlanguage-link-target">Magyar</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mwl mw-list-item"><a href="https://mwl.wikipedia.org/wiki/Guerra_Cebil_finlandesa" title="Guerra Cebil finlandesa — mirandeesi" lang="mwl" hreflang="mwl" data-title="Guerra Cebil finlandesa" data-language-autonym="Mirandés" data-language-local-name="mirandeesi" class="interlanguage-link-target">Mirandés</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nl mw-list-item"><a href="https://nl.wikipedia.org/wiki/Finse_Burgeroorlog" title="Finse Burgeroorlog — hollanti" lang="nl" hreflang="nl" data-title="Finse Burgeroorlog" data-language-autonym="Nederlands" data-language-local-name="hollanti" class="interlanguage-link-target">Nederlands</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ja mw-list-item"><a href="https://ja.wikipedia.org/wiki/%E3%83%95%E3%82%A3%E3%83%B3%E3%83%A9%E3%83%B3%E3%83%89%E5%86%85%E6%88%A6" title="フィンランド内戦 — japani" lang="ja" hreflang="ja" data-title="フィンランド内戦" data-language-autonym="日本語" data-language-local-name="japani" class="interlanguage-link-target">日本語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-no mw-list-item"><a href="https://no.wikipedia.org/wiki/Den_finske_borgerkrigen" title="Den finske borgerkrigen — norjan bokmål" lang="nb" hreflang="nb" data-title="Den finske borgerkrigen" data-language-autonym="Norsk bokmål" data-language-local-name="norjan bokmål" class="interlanguage-link-target">Norsk bokmål</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nn mw-list-item"><a href="https://nn.wikipedia.org/wiki/Den_finske_borgarkrigen" title="Den finske borgarkrigen — norjan nynorsk" lang="nn" hreflang="nn" data-title="Den finske borgarkrigen" data-language-autonym="Norsk nynorsk" data-language-local-name="norjan nynorsk" class="interlanguage-link-target">Norsk nynorsk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pnb mw-list-item"><a href="https://pnb.wikipedia.org/wiki/%D9%81%D9%86%D9%84%DB%8C%D9%86%DA%88%DB%8C_%D8%AE%D8%A7%D9%86%DB%81_%D8%AC%D9%86%DA%AF%DB%8C" title="فنلینڈی خانہ جنگی — Western Punjabi" lang="pnb" hreflang="pnb" data-title="فنلینڈی خانہ جنگی" data-language-autonym="پنجابی" data-language-local-name="Western Punjabi" class="interlanguage-link-target">پنجابی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ps mw-list-item"><a href="https://ps.wikipedia.org/wiki/%D8%AF_%D9%81%D9%86%D9%84%D9%86%D8%AF_%DA%A9%D9%88%D8%B1%D9%86%DB%8D_%D8%AC%DA%AB%DA%93%D9%87" title="د فنلند کورنۍ جګړه — paštu" lang="ps" hreflang="ps" data-title="د فنلند کورنۍ جګړه" data-language-autonym="پښتو" data-language-local-name="paštu" class="interlanguage-link-target">پښتو</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pl mw-list-item"><a href="https://pl.wikipedia.org/wiki/Wojna_domowa_w_Finlandii" title="Wojna domowa w Finlandii — puola" lang="pl" hreflang="pl" data-title="Wojna domowa w Finlandii" data-language-autonym="Polski" data-language-local-name="puola" class="interlanguage-link-target">Polski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pt mw-list-item"><a href="https://pt.wikipedia.org/wiki/Guerra_Civil_Finlandesa" title="Guerra Civil Finlandesa — portugali" lang="pt" hreflang="pt" data-title="Guerra Civil Finlandesa" data-language-autonym="Português" data-language-local-name="portugali" class="interlanguage-link-target">Português</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ro badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://ro.wikipedia.org/wiki/R%C4%83zboiul_Civil_Finlandez" title="Războiul Civil Finlandez — romania" lang="ro" hreflang="ro" data-title="Războiul Civil Finlandez" data-language-autonym="Română" data-language-local-name="romania" class="interlanguage-link-target">Română</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ru mw-list-item"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D1%80%D0%B0%D0%B6%D0%B4%D0%B0%D0%BD%D1%81%D0%BA%D0%B0%D1%8F_%D0%B2%D0%BE%D0%B9%D0%BD%D0%B0_%D0%B2_%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D0%B8%D0%B8" title="Гражданская война в Финляндии — venäjä" lang="ru" hreflang="ru" data-title="Гражданская война в Финляндии" data-language-autonym="Русский" data-language-local-name="venäjä" class="interlanguage-link-target">Русский</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-simple mw-list-item"><a href="https://simple.wikipedia.org/wiki/Finnish_Civil_War" title="Finnish Civil War — Simple English" lang="en-simple" hreflang="en-simple" data-title="Finnish Civil War" data-language-autonym="Simple English" data-language-local-name="Simple English" class="interlanguage-link-target">Simple English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sl mw-list-item"><a href="https://sl.wikipedia.org/wiki/Finska_dr%C5%BEavljanska_vojna" title="Finska državljanska vojna — sloveeni" lang="sl" hreflang="sl" data-title="Finska državljanska vojna" data-language-autonym="Slovenščina" data-language-local-name="sloveeni" class="interlanguage-link-target">Slovenščina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ckb mw-list-item"><a href="https://ckb.wikipedia.org/wiki/%D8%B4%DB%95%DA%95%DB%8C_%D9%86%DB%8E%D9%88%D8%AE%DB%86%DB%8C%DB%8C%DB%8C_%D9%81%DB%8C%D9%86%D9%84%DB%95%D9%86%D8%AF%D8%A7" title="شەڕی نێوخۆییی فینلەندا — soranî" lang="ckb" hreflang="ckb" data-title="شەڕی نێوخۆییی فینلەندا" data-language-autonym="کوردی" data-language-local-name="soranî" class="interlanguage-link-target">کوردی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sr mw-list-item"><a href="https://sr.wikipedia.org/wiki/%D0%A4%D0%B8%D0%BD%D1%81%D0%BA%D0%B8_%D0%B3%D1%80%D0%B0%D1%92%D0%B0%D0%BD%D1%81%D0%BA%D0%B8_%D1%80%D0%B0%D1%82" title="Фински грађански рат — serbia" lang="sr" hreflang="sr" data-title="Фински грађански рат" data-language-autonym="Српски / srpski" data-language-local-name="serbia" class="interlanguage-link-target">Српски / srpski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sh mw-list-item"><a href="https://sh.wikipedia.org/wiki/Finski_gra%C4%91anski_rat" title="Finski građanski rat — serbokroaatti" lang="sh" hreflang="sh" data-title="Finski građanski rat" data-language-autonym="Srpskohrvatski / српскохрватски" data-language-local-name="serbokroaatti" class="interlanguage-link-target">Srpskohrvatski / српскохрватски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sv mw-list-item"><a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Finska_inb%C3%B6rdeskriget" title="Finska inbördeskriget — ruotsi" lang="sv" hreflang="sv" data-title="Finska inbördeskriget" data-language-autonym="Svenska" data-language-local-name="ruotsi" class="interlanguage-link-target">Svenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-th mw-list-item"><a href="https://th.wikipedia.org/wiki/%E0%B8%AA%E0%B8%87%E0%B8%84%E0%B8%A3%E0%B8%B2%E0%B8%A1%E0%B8%81%E0%B8%A5%E0%B8%B2%E0%B8%87%E0%B9%80%E0%B8%A1%E0%B8%B7%E0%B8%AD%E0%B8%87%E0%B8%9F%E0%B8%B4%E0%B8%99%E0%B9%81%E0%B8%A5%E0%B8%99%E0%B8%94%E0%B9%8C" title="สงครามกลางเมืองฟินแลนด์ — thai" lang="th" hreflang="th" data-title="สงครามกลางเมืองฟินแลนด์" data-language-autonym="ไทย" data-language-local-name="thai" class="interlanguage-link-target">ไทย</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vi mw-list-item"><a href="https://vi.wikipedia.org/wiki/N%E1%BB%99i_chi%E1%BA%BFn_Ph%E1%BA%A7n_Lan" title="Nội chiến Phần Lan — vietnam" lang="vi" hreflang="vi" data-title="Nội chiến Phần Lan" data-language-autonym="Tiếng Việt" data-language-local-name="vietnam" class="interlanguage-link-target">Tiếng Việt</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tr mw-list-item"><a href="https://tr.wikipedia.org/wiki/Fin_%C4%B0%C3%A7_Sava%C5%9F%C4%B1" title="Fin İç Savaşı — turkki" lang="tr" hreflang="tr" data-title="Fin İç Savaşı" data-language-autonym="Türkçe" data-language-local-name="turkki" class="interlanguage-link-target">Türkçe</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uk mw-list-item"><a href="https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%93%D1%80%D0%BE%D0%BC%D0%B0%D0%B4%D1%8F%D0%BD%D1%81%D1%8C%D0%BA%D0%B0_%D0%B2%D1%96%D0%B9%D0%BD%D0%B0_%D1%83_%D0%A4%D1%96%D0%BD%D0%BB%D1%8F%D0%BD%D0%B4%D1%96%D1%97" title="Громадянська війна у Фінляндії — ukraina" lang="uk" hreflang="uk" data-title="Громадянська війна у Фінляндії" data-language-autonym="Українська" data-language-local-name="ukraina" class="interlanguage-link-target">Українська</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ur mw-list-item"><a href="https://ur.wikipedia.org/wiki/%D9%81%D9%86%D9%84%DB%8C%D9%86%DA%88%DB%8C_%D8%AE%D8%A7%D9%86%DB%81_%D8%AC%D9%86%DA%AF%DB%8C" title="فنلینڈی خانہ جنگی — urdu" lang="ur" hreflang="ur" data-title="فنلینڈی خانہ جنگی" data-language-autonym="اردو" data-language-local-name="urdu" class="interlanguage-link-target">اردو</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh mw-list-item"><a href="https://zh.wikipedia.org/wiki/%E8%8A%AC%E8%98%AD%E5%85%A7%E6%88%B0" title="芬蘭內戰 — kiina" lang="zh" hreflang="zh" data-title="芬蘭內戰" data-language-autonym="中文" data-language-local-name="kiina" class="interlanguage-link-target">中文</a></li> </ul> <div class="after-portlet after-portlet-lang"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q211855#sitelinks-wikipedia" title="Muokkaa kieltenvälisiä linkkejä" class="wbc-editpage">Muokkaa linkkejä</a></div> </div> </nav> </div> </div> <footer id="footer" class="mw-footer" > <ul id="footer-info"> <li id="footer-info-lastmod"> Sivua on viimeksi muutettu 23. marraskuuta 2024 kello 13.39.</li> <li id="footer-info-copyright">Teksti on saatavilla <a rel="nofollow" class="external text" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">Creative Commons Attribution/Share-Alike</a> -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso <a class="external text" href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Terms_of_Use/fi">käyttöehdot</a>. Wikipedia® on <a rel="nofollow" class="external text" href="https://wikimediafoundation.org/">Wikimedia Foundationin</a> rekisteröimä tavaramerkki. <a href="/wiki/Wikipedia:Artikkelien_ongelmat" title="Wikipedia:Artikkelien ongelmat">Ongelma artikkelissa?</a></li> </ul> <ul id="footer-places"> <li id="footer-places-privacy"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Privacy_policy">Tietosuojakäytäntö</a></li> <li id="footer-places-about"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li> <li id="footer-places-disclaimers"><a href="/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus">Vastuuvapaus</a></li> <li id="footer-places-wm-codeofconduct"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct">Käytössäännöstö</a></li> <li id="footer-places-developers"><a href="https://developer.wikimedia.org">Kehittäjät</a></li> <li id="footer-places-statslink"><a href="https://stats.wikimedia.org/#/fi.wikipedia.org">Tilastot</a></li> <li id="footer-places-cookiestatement"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Cookie_statement">Evästekäytäntö</a></li> <li id="footer-places-mobileview"><a href="//fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_sis%C3%A4llissota&mobileaction=toggle_view_mobile" class="noprint stopMobileRedirectToggle">Mobiilinäkymä</a></li> </ul> <ul id="footer-icons" class="noprint"> <li id="footer-copyrightico"><a href="https://wikimediafoundation.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/static/images/footer/wikimedia-button.svg" width="84" height="29" alt="Wikimedia Foundation" loading="lazy"></a></li> <li id="footer-poweredbyico"><a href="https://www.mediawiki.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/w/resources/assets/poweredby_mediawiki.svg" alt="Powered by MediaWiki" width="88" height="31" loading="lazy"></a></li> </ul> </footer> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.log.warn("This page is using the deprecated ResourceLoader module \"codex-search-styles\".\n[1.43] Use a CodexModule with codexComponents to set your specific components used: https://www.mediawiki.org/wiki/Codex#Using_a_limited_subset_of_components");mw.config.set({"wgHostname":"mw-web.codfw.main-6b8d669998-xjd6f","wgBackendResponseTime":202,"wgPageParseReport":{"limitreport":{"cputime":"0.759","walltime":"0.933","ppvisitednodes":{"value":10578,"limit":1000000},"postexpandincludesize":{"value":272927,"limit":2097152},"templateargumentsize":{"value":63277,"limit":2097152},"expansiondepth":{"value":14,"limit":100},"expensivefunctioncount":{"value":0,"limit":500},"unstrip-depth":{"value":0,"limit":20},"unstrip-size":{"value":131662,"limit":5000000},"entityaccesscount":{"value":1,"limit":400},"timingprofile":["100.00% 546.245 1 -total"," 40.43% 220.832 9 Malline:Navbox"," 27.53% 150.357 1 Malline:Suomen_sisällissota"," 19.90% 108.685 1 Malline:Viitteet"," 10.97% 59.901 7 Malline:Navbox_subgroup"," 9.63% 52.624 28 Malline:Vaakalista"," 9.24% 50.487 4 Malline:Wikidata"," 6.59% 35.986 52 Malline:Verkkoviite"," 5.93% 32.412 27 Malline:Kirjaviite"," 5.84% 31.894 1 Malline:Commonscat-rivi"]},"scribunto":{"limitreport-timeusage":{"value":"0.101","limit":"10.000"},"limitreport-memusage":{"value":1864931,"limit":52428800}},"cachereport":{"origin":"mw-web.eqiad.main-7649cfcddd-6qccr","timestamp":"20241127121156","ttl":2592000,"transientcontent":false}}});});</script> <script type="application/ld+json">{"@context":"https:\/\/schema.org","@type":"Article","name":"Suomen sis\u00e4llissota","url":"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Suomen_sis%C3%A4llissota","sameAs":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q211855","mainEntity":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q211855","author":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia-hankkeiden muokkaajat"},"publisher":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia Foundation, Inc.","logo":{"@type":"ImageObject","url":"https:\/\/www.wikimedia.org\/static\/images\/wmf-hor-googpub.png"}},"datePublished":"2003-08-26T14:35:35Z","image":"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/a\/af\/Jaakarit_vaasan_torilla.jpg","headline":"sis\u00e4llissota Suomessa vuonna 1918"}</script> </body> </html>