CINXE.COM

<!DOCTYPE html> <html class="client-nojs" lang="fi" dir="ltr"> <head> <meta charset="UTF-8"> <title>Metallimusiikki – Wikipedia</title> <script>(function(){var className="client-js";var cookie=document.cookie.match(/(?:^|; )fiwikimwclientpreferences=([^;]+)/);if(cookie){cookie[1].split('%2C').forEach(function(pref){className=className.replace(new RegExp('(^| )'+pref.replace(/-clientpref-\w+$|[^\w-]+/g,'')+'-clientpref-\\w+( |$)'),'$1'+pref+'$2');});}document.documentElement.className=className;}());RLCONF={"wgBreakFrames":false,"wgSeparatorTransformTable":[",\t."," \t,"],"wgDigitTransformTable":["",""],"wgDefaultDateFormat":"fi normal","wgMonthNames":["","tammikuu","helmikuu","maaliskuu","huhtikuu","toukokuu","kesäkuu","heinäkuu","elokuu","syyskuu","lokakuu","marraskuu","joulukuu"],"wgRequestId":"b75f5cd7-ede4-4c56-83d7-f5808c202410","wgCanonicalNamespace":"","wgCanonicalSpecialPageName":false,"wgNamespaceNumber":0,"wgPageName":"Metallimusiikki","wgTitle":"Metallimusiikki","wgCurRevisionId":22707600,"wgRevisionId":22707600,"wgArticleId":5198,"wgIsArticle":true,"wgIsRedirect":false,"wgAction":"view","wgUserName":null, "wgUserGroups":["*"],"wgCategories":["Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä","Sivut, joiden viitemallineissa on virheitä","Merkitse lähde tarkemmin","Musiikkiin liittyvät artikkelit","Puutteelliset lähdemerkinnät","Seulonnan keskeiset artikkelit","Metallimusiikki"],"wgPageViewLanguage":"fi","wgPageContentLanguage":"fi","wgPageContentModel":"wikitext","wgRelevantPageName":"Metallimusiikki","wgRelevantArticleId":5198,"wgIsProbablyEditable":true,"wgRelevantPageIsProbablyEditable":true,"wgRestrictionEdit":[],"wgRestrictionMove":[],"wgNoticeProject":"wikipedia","wgCiteReferencePreviewsActive":true,"wgFlaggedRevsParams":{"tags":{"accuracy":{"levels":3}}},"wgStableRevisionId":22707600,"wgMediaViewerOnClick":true,"wgMediaViewerEnabledByDefault":true,"wgPopupsFlags":0,"wgVisualEditor":{"pageLanguageCode":"fi","pageLanguageDir":"ltr","pageVariantFallbacks":"fi"},"wgMFDisplayWikibaseDescriptions":{"search":true,"watchlist":true,"tagline":true,"nearby":true}, "wgWMESchemaEditAttemptStepOversample":false,"wgWMEPageLength":100000,"wgRelatedArticlesCompat":[],"wgCentralAuthMobileDomain":false,"wgEditSubmitButtonLabelPublish":true,"wgULSPosition":"interlanguage","wgULSisCompactLinksEnabled":true,"wgVector2022LanguageInHeader":false,"wgULSisLanguageSelectorEmpty":false,"wgWikibaseItemId":"Q38848","wgCheckUserClientHintsHeadersJsApi":["brands","architecture","bitness","fullVersionList","mobile","model","platform","platformVersion"],"GEHomepageSuggestedEditsEnableTopics":true,"wgGETopicsMatchModeEnabled":false,"wgGEStructuredTaskRejectionReasonTextInputEnabled":false,"wgGELevelingUpEnabledForUser":false};RLSTATE={"ext.gadget.hidePersonalSandboxEdits":"ready","ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix":"ready","ext.globalCssJs.user.styles":"ready","site.styles":"ready","user.styles":"ready","ext.globalCssJs.user":"ready","user":"ready","user.options":"loading","ext.cite.styles":"ready","skins.vector.styles.legacy":"ready","ext.flaggedRevs.basic": "ready","mediawiki.codex.messagebox.styles":"ready","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript":"ready","codex-search-styles":"ready","ext.uls.interlanguage":"ready","wikibase.client.init":"ready","ext.wikimediaBadges":"ready"};RLPAGEMODULES=["ext.cite.ux-enhancements","mediawiki.page.media","site","mediawiki.page.ready","mediawiki.toc","skins.vector.legacy.js","ext.centralNotice.geoIP","ext.centralNotice.startUp","ext.flaggedRevs.advanced","ext.gadget.publicarttablesort","ext.gadget.ViikonKilpailu","ext.gadget.WikiLovesMonunmets","ext.gadget.ProtectionIndicator","ext.gadget.frwiki_infobox_v3","ext.gadget.linkeddata","ext.gadget.perustiedotwikidatassa","ext.urlShortener.toolbar","ext.centralauth.centralautologin","mmv.bootstrap","ext.popups","ext.visualEditor.desktopArticleTarget.init","ext.visualEditor.targetLoader","ext.echo.centralauth","ext.eventLogging","ext.wikimediaEvents","ext.navigationTiming","ext.uls.compactlinks","ext.uls.interface","ext.cx.eventlogging.campaigns", "ext.checkUser.clientHints","ext.growthExperiments.SuggestedEditSession","oojs-ui.styles.icons-media","oojs-ui-core.icons","wikibase.sidebar.tracking"];</script> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.loader.impl(function(){return["user.options@12s5i",function($,jQuery,require,module){mw.user.tokens.set({"patrolToken":"+\\","watchToken":"+\\","csrfToken":"+\\"}); }];});});</script> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=codex-search-styles%7Cext.cite.styles%7Cext.flaggedRevs.basic%7Cext.uls.interlanguage%7Cext.visualEditor.desktopArticleTarget.noscript%7Cext.wikimediaBadges%7Cmediawiki.codex.messagebox.styles%7Cskins.vector.styles.legacy%7Cwikibase.client.init&only=styles&skin=vector"> <script async="" src="/w/load.php?lang=fi&modules=startup&only=scripts&raw=1&skin=vector"></script> <meta name="ResourceLoaderDynamicStyles" content=""> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=ext.gadget.fiwiki_flaggedrevs_css_rcfix%2ChidePersonalSandboxEdits&only=styles&skin=vector"> <link rel="stylesheet" href="/w/load.php?lang=fi&modules=site.styles&only=styles&skin=vector"> <meta name="generator" content="MediaWiki 1.44.0-wmf.4"> <meta name="referrer" content="origin"> <meta name="referrer" content="origin-when-cross-origin"> <meta name="robots" content="max-image-preview:standard"> <meta name="format-detection" content="telephone=no"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg/1200px-Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg"> <meta property="og:image:width" content="1200"> <meta property="og:image:height" content="798"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg/800px-Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg"> <meta property="og:image:width" content="800"> <meta property="og:image:height" content="532"> <meta property="og:image" content="https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg/640px-Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg"> <meta property="og:image:width" content="640"> <meta property="og:image:height" content="426"> <meta name="viewport" content="width=1120"> <meta property="og:title" content="Metallimusiikki – Wikipedia"> <meta property="og:type" content="website"> <link rel="preconnect" href="//upload.wikimedia.org"> <link rel="alternate" media="only screen and (max-width: 640px)" href="//fi.m.wikipedia.org/wiki/Metallimusiikki"> <link rel="alternate" type="application/x-wiki" title="Muokkaa" href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit"> <link rel="apple-touch-icon" href="/static/apple-touch/wikipedia.png"> <link rel="icon" href="/static/favicon/wikipedia.ico"> <link rel="search" type="application/opensearchdescription+xml" href="/w/rest.php/v1/search" title="Wikipedia (fi)"> <link rel="EditURI" type="application/rsd+xml" href="//fi.wikipedia.org/w/api.php?action=rsd"> <link rel="canonical" href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Metallimusiikki"> <link rel="license" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi"> <link rel="alternate" type="application/atom+xml" title="Wikipedia-Atom-syöte" href="/w/index.php?title=Toiminnot:Tuoreet_muutokset&feed=atom"> <link rel="dns-prefetch" href="//meta.wikimedia.org" /> <link rel="dns-prefetch" href="//login.wikimedia.org"> </head> <body class="skin-vector-legacy mediawiki ltr sitedir-ltr mw-hide-empty-elt ns-0 ns-subject mw-editable page-Metallimusiikki rootpage-Metallimusiikki skin-vector action-view"><div id="mw-page-base" class="noprint"></div> <div id="mw-head-base" class="noprint"></div> <div id="content" class="mw-body" role="main"> <a id="top"></a> <div id="siteNotice"></div> <div class="mw-indicators"> </div> <h1 id="firstHeading" class="firstHeading mw-first-heading">Metallimusiikki</h1> <div id="bodyContent" class="vector-body"> <div id="siteSub" class="noprint">Wikipediasta</div> <div id="contentSub"><div id="mw-content-subtitle"></div></div> <div id="contentSub2"></div> <div id="jump-to-nav"></div> <a class="mw-jump-link" href="#mw-head">Siirry navigaatioon</a> <a class="mw-jump-link" href="#searchInput">Siirry hakuun</a> <div id="mw-content-text" class="mw-body-content"><div class="mw-content-ltr mw-parser-output" lang="fi" dir="ltr"><div class="noprint article-about-box" style="background-color: var( --background-color-neutral-subtle, #f9f9f9 ); color: var( --color-emphasized, #000000 ); font-size: 95%; padding: 0.2em 0.2em 0.2em 2em; margin-bottom: 1em; border: 1px solid var( --border-color-subtle, #c8ccd1 );">Hakusana ”Metal” ohjaa tänne. Sanan muista merkityksistä kerrotaan <a href="/wiki/Metal_(t%C3%A4smennyssivu)" class="mw-disambig" title="Metal (täsmennyssivu)">täsmennyssivulla</a>.</div> <table class="infobox" border="0" cellspacing="0" cellpadding="2" style="font-size:92%;font-size: 0.9em; border-collapse: collapse; width: 22em; border-collapse: collapse; width: 22em;"> <tbody><tr><th class="" colspan="2" style="text-align:center; font-size:15px; border-bottom: 1px solid #AAAAAA; background-color: #E6E6FA; color: #000000; font-size:large;">Metallimusiikki</th> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Alkuperä</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> <a href="/wiki/Psykedeelinen_rock" title="Psykedeelinen rock">psykedeelinen rock</a>, <a href="/wiki/Bluesrock" title="Bluesrock">bluesrock</a></td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Alkuperämaa</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> <a href="/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta" title="Yhdistynyt kuningaskunta">Yhdistynyt kuningaskunta</a>,<a href="/wiki/Yhdysvallat" title="Yhdysvallat">Yhdysvallat</a></td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Kehittymisen ajankohta</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> 1960-luvun loppu</td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Tyypillisiä soittimia</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6kitara" title="Sähkökitara">sähkökitara</a>, <a href="/wiki/Bassokitara" title="Bassokitara">sähköbasso</a>, <a href="/wiki/Rumpusetti" title="Rumpusetti">rummut</a>, joskus myös <a href="/wiki/Kosketinsoitin" title="Kosketinsoitin">kosketinsoittimet</a></td> </tr> <tr><td class="" colspan="1" style="vertical-align: top; font-weight:bold;">Kehittyneitä tyylilajeja / suuntauksia</td> <td class="" colspan="1" style="vertical-align: top;"> <a href="/wiki/Alternative_metal" title="Alternative metal">alternative metal</a> <a href="/wiki/Avantgardemetalli" title="Avantgardemetalli">avantgardemetalli</a> <a href="/wiki/Black_metal" title="Black metal">black metal</a> <a href="/wiki/Death_metal" title="Death metal">death metal</a> <a href="/wiki/Doom_metal" title="Doom metal">doom metal</a> <a href="/wiki/Extreme_metal" title="Extreme metal">extreme metal</a> <a href="/wiki/Folk_metal" title="Folk metal">folk metal</a> <a href="/wiki/Glam_metal" title="Glam metal">glam metal</a> <a href="/wiki/Goottimetalli" title="Goottimetalli">goottimetalli</a> <a href="/wiki/Grindcore" title="Grindcore">grindcore</a> <a href="/wiki/Hard_rock" title="Hard rock">hard rock</a> <a href="/wiki/Industrial_metal" title="Industrial metal">industrial metal</a> <a href="/wiki/Kristillinen_metalli" class="mw-redirect" title="Kristillinen metalli">kristillinen metalli</a> <a href="/wiki/Metalcore" title="Metalcore">metalcore</a> <a href="/wiki/Nu_metal" title="Nu metal">nu metal</a> <a href="/wiki/Neoklassinen_metalli" title="Neoklassinen metalli">neoklassinen metalli</a> <a href="/wiki/Power_metal" title="Power metal">power metal</a> <a href="/wiki/Progressiivinen_metalli" title="Progressiivinen metalli">progressiivinen metalli</a> <a href="/wiki/Sinfoninen_metalli" title="Sinfoninen metalli">sinfoninen metalli</a> <a href="/wiki/Speed_metal" title="Speed metal">speed metal</a> <a href="/wiki/Stoner_rock" title="Stoner rock">stoner rock</a> <a href="/wiki/Thrash_metal" title="Thrash metal">thrash metal</a> <a href="/wiki/Viikinkimetalli" title="Viikinkimetalli">viikinkimetalli</a></td> </tr><tr class="infobox_tests" style="display:none"><td><a class="external text" href="https://tools.wmflabs.org/fiwiki-tools/testit/INFOBOX/OK">Infobox OK</a></td></tr> </tbody></table> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg/250px-Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg" decoding="async" width="250" height="166" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg/375px-Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/58/Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg/500px-Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg 2x" data-file-width="2650" data-file-height="1763" /></a><figcaption><a href="/wiki/Heaven_Shall_Burn" title="Heaven Shall Burn">Heaven Shall Burn</a> -yhtyeen kitaristi Alexander Dietz.</figcaption></figure> Metallimusiikki on raskassointista <a href="/wiki/Rock" title="Rock">rockmusiikkia</a>, jonka ominaispiirteitä ovat intensiiviset <a href="/wiki/Rytmi" title="Rytmi">rytmit</a>, <a href="/wiki/S%C3%A4hk%C3%B6kitara" title="Sähkökitara">sähkökitaran</a> <a href="/wiki/S%C3%A4r%C3%B6_(kitara)" title="Särö (kitara)">särösoundi</a> ja monesti myös sanoitusten synkät aiheet. Monin paikoin maailmaa metallimusiikkia on kutsuttu yleisesti nimellä <a href="/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal">heavy metal</a>. Nykyisin käsite heavy metal viittaa ensisijaisesti 1970- ja 1980-lukujen melodisiin metalliyhtyeisiin. Suomessa on myös käytössä lainasana ”hevi”. Metallimusiikin syntyhetken täsmällinen ajoittaminen on vaikeaa. Tyylilaji kehittyi 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa <a href="/wiki/Yhdistynyt_kuningaskunta" title="Yhdistynyt kuningaskunta">Englannissa</a>. Sen juuret ovat <a href="/wiki/Bluesrock" title="Bluesrock">bluesrockissa</a> ja <a href="/wiki/Psykedeelinen_rock" title="Psykedeelinen rock">psykedeelisessä rockissa</a>. Ensimmäisinä laajaa mainetta saaneina heavy metalia kehittäneinä yhtyeinä mainitaan usein vuonna 1968 perustetut <a href="/wiki/Led_Zeppelin" title="Led Zeppelin">Led Zeppelin</a>, <a href="/wiki/Black_Sabbath" title="Black Sabbath">Black Sabbath</a> ja <a href="/wiki/Deep_Purple" title="Deep Purple">Deep Purple</a>. 1970-luvun loppupuolella <a href="/wiki/Judas_Priest" title="Judas Priest">Judas Priestin</a> kaltaiset yhtyeet kehittivät tyylilajia eteenpäin hylkäämällä sen <a href="/wiki/Blues" title="Blues">blues</a>-juuret. Yhdysvaltalainen <a href="/wiki/Ronnie_James_Dio" title="Ronnie James Dio">Ronnie James Dio</a> toi metallimusiikkiin keskiaikaisen ritarimytologian ja demonit sekä hevin symboliksi nousseen <a href="/wiki/Pirunsarvi-k%C3%A4simerkki" title="Pirunsarvi-käsimerkki">pirunsarvi-käsimerkin</a>. 1980-luvun alussa <a href="/wiki/Mot%C3%B6rhead" title="Motörhead">Motörheadin</a> ja <a href="/wiki/Iron_Maiden" title="Iron Maiden">Iron Maidenin</a> kaltaiset yhtyeet lisäsivät tyyliin aggressiivisuutta ja nopeutta. Yhdysvaltalaisen <a href="/wiki/Metallica" title="Metallica">Metallican</a> kaltaiset yhtyeet toivat raskaan <a href="/wiki/Thrash_metal" title="Thrash metal">thrash metalin</a> valtavirtaan. Vuosikymmenen kuluessa metallimusiikki sai runsaasti suosiota myös kevyempää metallia soittaneiden yhtyeiden myötä. Metallimusiikki sai maailmanlaajuisen ihailijajoukon, jonka edustajia kutsutaan <a href="/wiki/Hevari" title="Hevari">hevareiksi</a>. Sittemmin metallimusiikki on jakaantunut lukuisiin alatyylilajeihin. <a href="/wiki/Alakulttuuri" title="Alakulttuuri">Alakulttuuripiireissä</a> kehittyivät äärimetallin tyylit, kuten <a href="/wiki/Death_metal" title="Death metal">death metal</a> ja <a href="/wiki/Black_metal" title="Black metal">black metal</a>. 1990-luvun puolivälissä metallimusiikin määritelmää laajensivat muun muassa <a href="/wiki/Nu_metal" title="Nu metal">nu metal</a>, joka yhdistää metallimusiikkiin aineksia <a href="/wiki/Funk" title="Funk">funkista</a> ja <a href="/wiki/Hip_hop" title="Hip hop">hip hopista</a>, sekä <a href="/wiki/Metalcore" title="Metalcore">metalcore</a>, joka yhdistää <a href="/wiki/Extreme_metal" title="Extreme metal">extreme metalia</a> ja <a href="/wiki/Hardcore_punk" title="Hardcore punk">hardcore punkia</a>. <div id="toc" class="toc" role="navigation" aria-labelledby="mw-toc-heading"><input type="checkbox" role="button" id="toctogglecheckbox" class="toctogglecheckbox" style="display:none" /><div class="toctitle" lang="fi" dir="ltr"><h2 id="mw-toc-heading">Sisällys</h2><label class="toctogglelabel" for="toctogglecheckbox"></label></div> <ul> <li class="toclevel-1 tocsection-1"><a href="#Ominaispiirteet">1 Ominaispiirteet</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-2"><a href="#Soittimet_ja_ääni">1.1 Soittimet ja ääni</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-3"><a href="#Kitara">1.1.1 Kitara</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-4"><a href="#Basso">1.1.2 Basso</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-5"><a href="#Laulu">1.1.3 Laulu</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-6"><a href="#Rummut">1.1.4 Rummut</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-7"><a href="#Äänenvoimakkuus">1.1.5 Äänenvoimakkuus</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-8"><a href="#Musiikillinen_kieli">1.2 Musiikillinen kieli</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-9"><a href="#Rytmi_ja_groove">1.2.1 Rytmi ja groove</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-10"><a href="#Soinnut">1.2.2 Soinnut</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-11"><a href="#Harmoniset_suhteet">1.2.3 Harmoniset suhteet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-12"><a href="#Taidemusiikin_vaikutteet">1.3 Taidemusiikin vaikutteet</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-13"><a href="#Sanoitukset">1.4 Sanoitukset</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-14"><a href="#Visuaalisuus">1.5 Visuaalisuus</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-15"><a href="#Alakulttuuri">1.6 Alakulttuuri</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-16"><a href="#Käsitteen_synty">2 Käsitteen synty</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-17"><a href="#Historia">3 Historia</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-18"><a href="#Edelläkävijät:_1960-luvun_puoliväli">3.1 Edelläkävijät: 1960-luvun puoliväli</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-19"><a href="#Bluesjuuret">3.1.1 Bluesjuuret</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-20"><a href="#Psykedeelinen_rock">3.1.2 Psykedeelinen rock</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-21"><a href="#Alku:_1960-luvun_loppu_ja_1970-luvun_alku">3.2 Alku: 1960-luvun loppu ja 1970-luvun alku</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-22"><a href="#Varhaismetalli">3.2.1 Varhaismetalli</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-23"><a href="#Metallimusiikin_piirteet_vakiintuvat">3.2.2 Metallimusiikin piirteet vakiintuvat</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-24"><a href="#Valtavirta:_1970-luvun_loppu_ja_1980-luku">3.3 Valtavirta: 1970-luvun loppu ja 1980-luku</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-25"><a href="#Punkrock_kohtaa_metallimusiikin_ja_NWOBHM_syntyy">3.3.1 Punkrock kohtaa metallimusiikin ja NWOBHM syntyy</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-26"><a href="#Glam_metal_ja_läpimurto">3.3.2 Glam metal ja läpimurto</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-27"><a href="#Metallimusiikin_eriytyminen">3.4 Metallimusiikin eriytyminen</a> <ul> <li class="toclevel-3 tocsection-28"><a href="#Thrash_metal">3.4.1 Thrash metal</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-29"><a href="#Death_metal">3.4.2 Death metal</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-30"><a href="#Black_metal">3.4.3 Black metal</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-31"><a href="#Power_metal_ja_progressiivinen_metalli">3.4.4 Power metal ja progressiivinen metalli</a></li> <li class="toclevel-3 tocsection-32"><a href="#Doom_metal_ja_goottimetalli">3.4.5 Doom metal ja goottimetalli</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-2 tocsection-33"><a href="#Alternative_metal_ja_uusmetalli:_1990-luku_ja_2000-luku">3.5 Alternative metal ja uusmetalli: 1990-luku ja 2000-luku</a></li> <li class="toclevel-2 tocsection-34"><a href="#Uudet_kehityssuunnat:_2000-luvun_puoliväli">3.6 Uudet kehityssuunnat: 2000-luvun puoliväli</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-35"><a href="#Huomautuksia">4 Huomautuksia</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-36"><a href="#Lähteet">5 Lähteet</a> <ul> <li class="toclevel-2 tocsection-37"><a href="#Viitteet">5.1 Viitteet</a></li> </ul> </li> <li class="toclevel-1 tocsection-38"><a href="#Kirjallisuutta">6 Kirjallisuutta</a></li> <li class="toclevel-1 tocsection-39"><a href="#Aiheesta_muualla">7 Aiheesta muualla</a></li> </ul> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Ominaispiirteet">Ominaispiirteet</h2>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=1" title="Muokkaa osiota Ominaispiirteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=1" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Ominaispiirteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <a href="/wiki/Allmusic" class="mw-redirect" title="Allmusic">Allmusic</a>-sivuston määritelmän mukaan ”kaikista <a href="/wiki/Rock_and_roll" title="Rock and roll">rock and rollin</a> muodoista metallimusiikki on äärimmäisin äänenvoimakkuuden, miehisen uhon ja teatraalisuuden suhteen”.<a href="#cite_note-Allmusic_metal-1">[1]</a> Metallimusiikin yleisiin ominaispiirteisiin kuuluvat äänekkäät särökitarat, ponnekkaat <a href="/wiki/Rytmi" title="Rytmi">rytmit</a>, tiheät <a href="/wiki/Bassokitara" title="Bassokitara">basso</a>- ja <a href="/wiki/Rumpusetti" title="Rumpusetti">rumpuäänet</a> sekä voimakas laulu.<a href="#cite_note-2">[2]</a> Musiikillisten piirteiden, kuten melodian, harmonian, rytmin, kappalerakenteen, soinnin sekä instrumenttiroolien, mukaan metallimusiikin lajeja on alettu jakaa 1980-luvun puolivälistä lähtien karkeasti kolmeen luokkaan: perinteiseen metalliin, pop-metalliin ja äärimetalliin. Perinteisen metallin musiikillisia ominaispiirteitä ovat raskaat rummut ja basso, särökitaran riffit, virtuoosimaiset kitarasoolot ja ”ulvova” laulutyyli. Vaikka laulumelodiat ovat tärkeitä, kappaletta määrittelee enemmän kitara ja soitetut riffit. Varhaisessa metallissa kosketinsoittimet korvattiin usein toisella kitaralla. Kaksoiskitaroiden tai kitaran ja kosketinsoittimien vuorovaikutus on edelleen yksi perinteisen metallin piirre. Pop-metalli nousi valtavirran suosioon 1980-luvulla. Musiikilliset erot perinteiseen metalliin verrattuna olivat huomattavat. Merkittävin ero on siinä, että pop-metalli painottuu yleensä enemmän laulumelodioihin kuin kitarariffeihin.<a href="#cite_note-fmq-3">[3]</a> Äärimetalli syntyi vastapainona pop-metallin kasvavalle kaupallisuudelle. Speed ja thrash metal -yhtyeet käyttävät hardcore punkin aggressiivisuutta ja nopeutta, mutta säilyttävät varhaisen metallin ja NWOBHM:n monimutkaiset kappaleiden muodot ja kitarataituruuden. Kitaran särö kasvaa äärimetallissa entisestään ja laulumelodioista tulee lähes merkityksettömiä. Siinä missä perinteisissä ja pop-metallikappaleissa on tunnistettava sävelkorkeus, äärimetallikappaleissa laulu voi olla huutavia ääniä eikä melodisella laululla ole merkitystä. Äärimetallissa käytetään yleensä kaksoiskitaroita. Virtuoosimaiset soolot ovat tärkeitä samoin kuin perinteisessä metallissa, usein vain lisääntyneellä nopeudella ja kitaran säröllä. Myös ”tummien” moodien käyttö on ominaista.<a href="#cite_note-fmq-3">[3]</a> Musiikkilajien tyypittely perustuu musiikillisten piirteiden lisäksi paljon myös sanoituksiin ja ulkomusiikillisiin tekijöihin.<a href="#cite_note-fmq-3">[3]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Soittimet_ja_ääni">Soittimet ja ääni</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=2" title="Muokkaa osiota Soittimet ja ääni" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=2" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Soittimet ja ääni">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Tyypillinen yhtyekokoonpano sisältää <a href="/wiki/Rumpali" title="Rumpali">rumpalin</a>, <a href="/wiki/Basisti" title="Basisti">basistin</a>, <a href="/wiki/Rytmikitaristi" class="mw-redirect" title="Rytmikitaristi">rytmikitaristin</a>, <a href="/wiki/Soolokitara" class="mw-redirect" title="Soolokitara">soolokitaristin</a> ja <a href="/wiki/Laulu" title="Laulu">laulajan</a> sekä joissakin tapauksissa <a href="/wiki/Kosketinsoitin" title="Kosketinsoitin">kosketinsoittajan</a>.<a href="#cite_note-4">[4]</a><a href="#cite_note-5">[5]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Kitara">Kitara</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=3" title="Muokkaa osiota Kitara" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=3" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kitara">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Crematory_Metal_Frenzy_2022_14.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Crematory_Metal_Frenzy_2022_14.jpg/250px-Crematory_Metal_Frenzy_2022_14.jpg" decoding="async" width="250" height="167" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Crematory_Metal_Frenzy_2022_14.jpg/375px-Crematory_Metal_Frenzy_2022_14.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/8/85/Crematory_Metal_Frenzy_2022_14.jpg/500px-Crematory_Metal_Frenzy_2022_14.jpg 2x" data-file-width="5760" data-file-height="3840" /></a><figcaption>Crematory-yhtyeen <a href="/wiki/Kitaristi" title="Kitaristi">kitaristi</a> ja <a href="/wiki/Basisti" title="Basisti">basisti</a>.</figcaption></figure> Sähkökitara ja sen <a href="/wiki/Vahvistin" title="Vahvistin">vahvistimella</a> luoma äänivalli ovat historiallisesti olleet keskeisiä metallimusiikin ominaispiirteitä.<a href="#cite_note-6">[6]</a> Kitarat soitetaan usein säröpedaaleilla vahvistinten läpi luomaan paksuja, voimakkaita ja raskaita soundeja.<a href="#cite_note-7">[7]</a><a href="#cite_note-Nimetön-rEr2-1-8">[8]</a> Kitaristilla on usein hyvin keskeinen osa metallimusiikkiyhtyeessä ja useimmissa metallimusiikin tyyleissä keskeinen osa on myös <a href="/wiki/Kitarasoolo" title="Kitarasoolo">kitarasoololla</a>. Metallikappaleissa on tyypillisesti vähintään yksi kitarasoolo. Kitaristit käyttävät teknisesti kehittyneitä soittotapoja ja monissa metallimusiikin alalajeissa korostuu virtuoosimainen taidonnäyttö.<a href="#cite_note-9">[9]</a><a href="#cite_note-10">[10]</a> 1970-luvun alussa jotkut suositut rockyhtyeet, kuten <a href="/wiki/Thin_Lizzy" title="Thin Lizzy">Thin Lizzy</a> ja <a href="/wiki/Scorpions" title="Scorpions">Scorpions</a>, alkoivat suosia kahden kitaristin yhteissoittoa.<a href="#cite_note-reverb.com-11">[11]</a> Standardiksi kahden kitaran kokoonpanot tulivat 1980-luvulla yhtyeiden kuten <a href="/wiki/Accept" title="Accept">Accept</a>, <a href="/wiki/Judas_Priest" title="Judas Priest">Judas Priest</a> ja <a href="/wiki/Iron_Maiden" title="Iron Maiden">Iron Maiden</a> myötä. Yhtyeet sovittivat sävellykset kahdelle kitaralle tavalla, jossa ne täydentävät toisiaan – esimerkiksi käyttämällä erilaisia sointukappaleita tai harmonisoitua melodiaa.<a href="#cite_note-Nimetön-rEr2-1-8">[8]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Basso">Basso</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=4" title="Muokkaa osiota Basso" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=4" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Basso">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Bassokitaralla on merkittävä osa monissa metalliyhtyeissä. Se luo perusalan äänen ja vaikuttaa ratkaisevasti siihen, mikä tekee musiikista ”raskasta”.<a href="#cite_note-Weinstein24-12">[12]</a> Lisäksi bassonkin ääntä on usein särjetty ja sitä toisinaan muunnellaan erilaisilla efektipedaaleilla. Metallimusiikin basistit soittavat usein <a href="/wiki/Plektra" title="Plektra">plektraa</a> sormien sijasta. Plektra tuottaa voimakkaampia, korostuneempia ääniä.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Metallimusiikissa bassolla yritetään omaksua soittimen syvä ääniala. Tämän takia suuntaus eroaa selvästi esimerkiksi <a href="/wiki/Jazz" title="Jazz">jazzista</a> ja funkista. Metallimusiikissa bassolla soitetaan usein kahdesta oktaavista kitaran mataliin aloihin. Tämä korostaa pohjimmaisia harmonisia riffejä. Siten basson ja rytmikitaran ilmaisua voi verrata <a href="/wiki/Sello" title="Sello">sellon</a> ja <a href="/wiki/Kontrabasso" title="Kontrabasso">kontrabasson</a> käyttöön taidemusiikissa. Siinä basso useimmin kaksinkertaistuu oktaavilinjalla sellon kanssa. Tässä asemassa basso vuoraa kitaran ääntä. Joskus bassolla lisätään säveliä tai sävelten kirjoa rikastamaan aloja. Bassolla soitetaan poljinharmonioita taustalla, kun taas kitaroilla soitetaan eri harmonioita pinnalla.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Perinteisesti bassoa soitetaan kitaraa myötäillen. Joskus bassolla kuitenkin soitetaan itsetietoisemmin ja kitarasta erillään. Tämä on erityisesti havaittavissa <a href="/wiki/Black_Sabbath" title="Black Sabbath">Black Sabbathin</a> <a href="/wiki/Geezer_Butler" title="Geezer Butler">Geezer Butlerin</a> tai <a href="/wiki/Metallica" title="Metallica">Metallican</a> <a href="/wiki/Cliff_Burton" title="Cliff Burton">Cliff Burtonin</a> tyyleissä. Niissä basson soitto ilmaisee vuoropuhelua kitaran kanssa, kuten kappaleissa ”<a href="/w/index.php?title=N.I.B.&action=edit&redlink=1" class="new" title="N.I.B. (sivua ei ole)">N.I.B.</a>” tai ”<a href="/wiki/For_Whom_the_Bell_Tolls_(kappale)" title="For Whom the Bell Tolls (kappale)">For Whom the Bell Tolls</a>”. Basson itsenäisyys on usein toistuva piirre <a href="/wiki/Alternative_metal" title="Alternative metal">alternative metalissa</a> ja olennainen osa <a href="/wiki/Funk_metal" title="Funk metal">funk metalissa</a>, joka on perinyt basson merkittävän osan funkissa. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Laulu">Laulu</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=5" title="Muokkaa osiota Laulu" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=5" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Laulu">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Lemmy_kilmister.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/Lemmy_kilmister.jpg/190px-Lemmy_kilmister.jpg" decoding="async" width="190" height="248" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/Lemmy_kilmister.jpg/285px-Lemmy_kilmister.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fc/Lemmy_kilmister.jpg/380px-Lemmy_kilmister.jpg 2x" data-file-width="479" data-file-height="625" /></a><figcaption><a href="/wiki/Mot%C3%B6rhead" title="Motörhead">Motörhead</a>-yhtyeen <a href="/wiki/Lemmy_Kilmister" title="Lemmy Kilmister">Lemmy Kilmister</a>.</figcaption></figure> Metallimusiikin <a href="/wiki/Laulu" title="Laulu">laulu</a> vaihtelee yhtyeiden tyylin mukaan. Yksi laulutyypeistä ovat mahtipontiset monioktaavit kuten Judas Priestin <a href="/wiki/Rob_Halford" title="Rob Halford">Rob Halfordin</a> ja Iron Maidenin <a href="/wiki/Bruce_Dickinson" title="Bruce Dickinson">Bruce Dickinsonin</a> laulu. Toinen laulajatyyppi taas ottaa tarkoituksellisen karkean lähestymistavan. Tätä edustavat esimerkiksi <a href="/wiki/Mot%C3%B6rhead" title="Motörhead">Motörheadin</a> <a href="/wiki/Lemmy_Kilmister" title="Lemmy Kilmister">Lemmy Kilmister</a>.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Metallimusiikin alalajeissa on yleistynyt <a href="/wiki/Murinalaulu" class="mw-redirect" title="Murinalaulu">murinatyyli</a>, jonka teki suosituksi <a href="/wiki/Possessed" title="Possessed">Possessedin</a> Jeff Becerra.<a href="#cite_note-13">[13]</a> Sittemmin tyyli on yleistynyt alalajeissa kuten <a href="/wiki/Death_metal" title="Death metal">death metal</a>, <a href="/wiki/Grindcore" title="Grindcore">grindcore</a>, <a href="/wiki/Doom_metal" title="Doom metal">doom death</a> ja <a href="/wiki/Goottimetalli" title="Goottimetalli">goottimetalli</a>. Örinän ja kirkunan muista muunnelmista toimivat esimerkkeinä <a href="/wiki/Lamb_of_God" title="Lamb of God">Lamb of Godin</a> <a href="/wiki/Randy_Blythe" title="Randy Blythe">Randy Blythe</a> ja <a href="/wiki/At_the_Gates" title="At the Gates">At the Gatesin</a> Tomas Lindberg. Black metal -laulajien rääkymistyylistä toimii esimerkkinä <a href="/wiki/Mayhem_(yhtye)" title="Mayhem (yhtye)">Mayhemin</a> <a href="/wiki/Dead" title="Dead">Deadin</a> limatukkoinen ja vimmattu ilmaisu. 1990-luvun puolivälissä ilmeni alternative metalin ja <a href="/wiki/Rapcore" title="Rapcore">rapcoren</a> myötä uusia laulutyylin kehityssuuntia, joissa korostuu melodisuus. Näiden tyylien esimerkkeinä toimivat laulajat kuten Jonathan Davis (<a href="/wiki/Korn" title="Korn">Korn</a>) tai Burton C. Bell (<a href="/wiki/Fear_Factory" title="Fear Factory">Fear Factory</a>). 2000-luvun vaihteessa jotkut yhtyeet alkoivat hyödyntää laulajia, jotka ovat perehtyneet <a href="/wiki/Ooppera" title="Ooppera">oopperalaulun</a> tekniikkaan. Tämä on yleistä erityisesti <a href="/wiki/Sinfoninen_metalli" title="Sinfoninen metalli">sinfonisessa metallissa</a>.<a href="#cite_note-symphonic-metal-14">[14]</a> Esimerkkinä entinen <a href="/wiki/Nightwish" title="Nightwish">Nightwish</a>-laulaja <a href="/wiki/Tarja_Turunen" title="Tarja Turunen">Tarja Turunen</a> tai <a href="/wiki/Sarah_Jezebel_Deva" title="Sarah Jezebel Deva">Sarah Jezebel Deva</a> (<a href="/wiki/Cradle_of_Filth" title="Cradle of Filth">Cradle of Filth</a>, <a href="/wiki/Therion" title="Therion">Therion</a>, <a href="/wiki/The_Kovenant" title="The Kovenant">Covenant</a>). <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Rummut">Rummut</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=6" title="Muokkaa osiota Rummut" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=6" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Rummut">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Rumpukokoonpano on yleensä huomattavasti isompi kuin muissa rockmusiikin lajeissa.<a href="#cite_note-Weinstein24-12">[12]</a> Tavallisesti on tomeja, <a href="/wiki/Bassorumpu" title="Bassorumpu">bassorumpu</a>, <a href="/wiki/Pikkurumpu" title="Pikkurumpu">pikkurumpu</a> sekä hi-hat-, ride- ja crash-symbaaleja. Näiden lisäksi on vielä lisätomeja ja symbaaleja kuten splash ja china. Muut soittimet kuten <a href="/wiki/Lehm%C3%A4nkello" title="Lehmänkello">lehmänkellot</a> ovat myös yleisiä. Alun perin metallimusiikin rumpalit hyödynsivät perinteisen rockin lyömäsoitintekniikoita. Sittemmin monet suuntauksen alalajit ovat perättäin tehneet suosituiksi erikoistekniikoita kuten <a href="/wiki/Tuplabasari" class="mw-redirect" title="Tuplabasari">tuplabassorummun</a>, <a href="/w/index.php?title=Skank-beat&action=edit&redlink=1" class="new" title="Skank-beat (sivua ei ole)">skank-beatin</a> ja erityisesti <a href="/wiki/Blast_beat" title="Blast beat">blast beatin</a>. Nämä tekniikat antavat soiton luoda eteneviä ja rytmisiä kulkuja, jotka painottuvat nopeuteen ja korostavat kitaran etenevyyttä. <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Thin_Lizzy_(15).JPG" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Thin_Lizzy_%2815%29.JPG/250px-Thin_Lizzy_%2815%29.JPG" decoding="async" width="250" height="188" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Thin_Lizzy_%2815%29.JPG/375px-Thin_Lizzy_%2815%29.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f4/Thin_Lizzy_%2815%29.JPG/500px-Thin_Lizzy_%2815%29.JPG 2x" data-file-width="1984" data-file-height="1488" /></a><figcaption><a href="/wiki/Tommy_Aldridge" title="Tommy Aldridge">Tommy Aldridge</a> oli <a href="/wiki/Bassorumpu" title="Bassorumpu">tuplabassorumpujen</a> soiton edelläkävijöitä.</figcaption></figure> Tuplabasari-tekniikassa lyönnit on jaettu kahdelle rumpupedaalille tai kahdelle rummulle.<a href="#cite_note-:0-15">[15]</a> Tyyliä luonnehtii tahdistettujen jalkojen tekninen soitto. Menetelmällä luodaan paahtavia kulkuja bassorummulla. Metallimusiikkiin tämän tekniikan toivat speed metalin ensimmäiset kokeilut: Judas Priestin kappale ”Exciter” (1978), Motörheadin ”Overkill” (1979) ja Acceptin ”Fast as a Shark” (1982). 1980-luvun alun thrash metal -yhtyeet kehittivät sitä eteenpäin. Tekniikkaa käytetään usein speed, power, thrash, death ja black metalissa. Skank-beat tarkoittaa kaksiosaista supistumaa perinteisen rockin neliosaisesta rytmistä. Tyyli antaa vaikutelman musiikin kaksinkertaisesta nopeutumisesta, vaikka tahti ei ole noussut. Hardcore punk -yhtyeet tekivät tyylin suosituksi ja ensimmäiset thrash metal -yhtyeet omaksuivat tekniikan. Skank-beat on tyypillinen thrash metalin poljento. Blast beat määrittää teknisen ja hyvin nopean rytmikaavan. Siinä soittoaika on yksi osa perinteisen rockin neljästä tahdista (kaksi bassorumpujaksoa pikkurumpua kohden). Tämä antaa vaikutelman musiikin nopeuden nelinkertaistumisesta. Saatu tehoste luo äänivallin vaikutelman.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Metallimusiikille tämän tekniikan esittelivät <a href="/wiki/S.O.D." title="S.O.D.">S.O.D.</a>:n Charlie Benante ja <a href="/wiki/Napalm_Death" title="Napalm Death">Napalm Deathin</a> Mick Harris. Blast beatia hyödyntävät varsinkin black metal, death metal ja grindcore-yhtyeet.<a href="#cite_note-16">[16]</a><a href="#cite_note-Schlueter-17">[17]</a><a href="#cite_note-:0-15">[15]</a> Jotkin <a href="/wiki/Black_metal" title="Black metal">black metal</a> -yhtyeet käyttävät oikean rumpalin tilalla <a href="/wiki/Rumpukone" title="Rumpukone">rumpukonetta</a>. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Äänenvoimakkuus">Äänenvoimakkuus</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=7" title="Muokkaa osiota Äänenvoimakkuus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=7" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Äänenvoimakkuus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Konserteissa äänenvoimakkuutta pidetään tärkeänä.<a href="#cite_note-18">[18]</a> <a href="/wiki/Jimi_Hendrix" title="Jimi Hendrix">Jimi Hendrix</a> ja <a href="/wiki/The_Who" title="The Who">The Who</a> olivat suunnannäyttäjiä äänenvoimakkuudessa. The Who pitikin joskus hallussaan ”maailman äänekkäimmän yhtyeen” asemaa <a href="/wiki/Guinnessin_enn%C3%A4tysten_kirja" class="mw-redirect" title="Guinnessin ennätysten kirja">Guinnessin ennätysten kirjassa</a>. Metalliyhtyeet asettivat pian uusia kiintopisteitä äänenvoimakkuudelle.<a href="#cite_note-19">[19]</a> Metallimusiikin pakkomiellettä äänenvoimakkuuteen pilkattiin kuvitteellisesta <a href="/wiki/Spinal_Tap" title="Spinal Tap">Spinal Tap</a> -yhtyeestä kertovassa parodisessa rockdokumentissa <a href="/wiki/Hei_me_rokataan!" title="Hei me rokataan!">Hei me rokataan!</a>. Siinä kitaristi Nigel Tufnel paljastaa, että hänen <a href="/wiki/Marshall_Amplification" title="Marshall Amplification">Marshall</a>-vahvistimensa on muunneltu menemään 11 pykälään (”up to eleven”) tavallisen 10 sijasta.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Musiikillinen_kieli">Musiikillinen kieli</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=8" title="Muokkaa osiota Musiikillinen kieli" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=8" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Musiikillinen kieli">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Rytmi_ja_groove">Rytmi ja groove</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=9" title="Muokkaa osiota Rytmi ja groove" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=9" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Rytmi ja groove">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Heavy_rythmic_pattern.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/19/Heavy_rythmic_pattern.jpg/380px-Heavy_rythmic_pattern.jpg" decoding="async" width="380" height="135" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/1/19/Heavy_rythmic_pattern.jpg 1.5x" data-file-width="550" data-file-height="196" /></a><figcaption>Esimerkki metallimusiikin rytmistä.</figcaption></figure> Metallimusiikin pääasiallista groovea luonnehtivat lyhyet, kahden tai kolmen sävelen rytmikaavat <a href="/wiki/Staccato" title="Staccato">staccatossa</a>, koska rytmikitaroissa käytetään <a href="/wiki/Palm_mute" title="Palm mute">palm mute</a> -tekniikkaa.<a href="#cite_note-20">[20]</a> Rytmikaavat ovat usein 8 tai 16 nuotista koostuvia. Nopeiden, jyrkkien ja rytmikkäiden osien vuoksi metallimusiikki käsittää usein eteenpäinpyrkiviä ja valmistelemattomia rytmikaavoja. Metallimusiikissa voi olla myös pitkiä osia kuten kokonuotteja. Ne antavat sointujen soida. Kokonuotteja käytetään erityisesti keskitahtisissa kappaleissa kuten <a href="/wiki/Balladi" title="Balladi">balladeissa</a>. Toisinaan kokonuoteilla luodaan ambienssia ja eri kuvioita. Tämä saadaan aikaan, kun yksi kitaristi antaa soinnun soida, ja toinen soittaa nopeita kohtia. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Soinnut">Soinnut</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=10" title="Muokkaa osiota Soinnut" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=10" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Soinnut">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Yksi lajin tunnusmerkeistä ovat kitaran <a href="/wiki/Voimasointu" title="Voimasointu">voimasoinnut</a>.<a href="#cite_note-21">[21]</a> Teknisessä mielessä voimasointu on yksinkertainen: se käsittää vain yhden pääasiallisen <a href="/wiki/Intervalli" title="Intervalli">intervallin</a>, yleensä <a href="/wiki/Kvintti" title="Kvintti">kvintin</a>. <a href="/w/index.php?title=Juuri_(musiikki)&action=edit&redlink=1" class="new" title="Juuri (musiikki) (sivua ei ole)">Juuri</a> (basse fondamentale) voidaan kuitenkin kaksinkertaistaa lisäämällä <a href="/wiki/Oktaavi" title="Oktaavi">oktaavi</a>. Muunlaisia voimasointuja käytetään myös: usein perinteinen kvintti korvataan erilaisilla intervalleilla. Näitä ovat esimerkiksi <a href="/wiki/Kvartti" title="Kvartti">kvartti</a>, <a href="/wiki/Terssi" title="Terssi">pieni terssi</a> tai suuri terssi, alennettu kvintti ja pieni seksti.<a href="#cite_note-22">[22]</a> Voimasointu mahdollistaa korkean tason särön niin, että siinä ei ole <a href="/wiki/Dissonanssi" title="Dissonanssi">dissonanssia</a>. Eri voimasoinnut voidaan soittaa yhdenmukaisella sormijärjestelyllä, joka liukuu helposti ylös ja alas otelautaa.<a href="#cite_note-23">[23]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Harmoniset_suhteet">Harmoniset suhteet</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=11" title="Muokkaa osiota Harmoniset suhteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=11" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Harmoniset suhteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Metallimusiikki on yleensä <a href="/wiki/Riffi" title="Riffi">riffipohjaista</a>. Riffit luodaan toistuvasti kolmella harmonisella piirteellä: modaalisilla skaalakuluilla, tritonuksella ja kromaattisilla kuluilla. Modaaliharmonia Perinteinen metallimusiikki tapaa lisätä <a href="/wiki/Kirkkos%C3%A4vellaji" title="Kirkkosävellaji">modaaliskaaloja</a>, erityisesti <a href="/wiki/Aiolinen_moodi" class="mw-redirect" title="Aiolinen moodi">aiolista</a> (luonnollinen molli) ja <a href="/wiki/Fryyginen_moodi" class="mw-redirect" title="Fryyginen moodi">fryygistä</a> (molli, b 2. sävel) moodia.<a href="#cite_note-24">[24]</a> Harmonioiden kannalta laji tyypillisesti yhdistää modaalisointukulkuja kuten aiolisia kulkuja tyyliin I-VI-VII, I-VII-(VI) tai I-VI-IV-VII ja fryygisiä kulkuja, jotka viittaavat I ja ♭II -kulkujen yhteyteen (I-♭II-I, I-♭II-III tai I-♭II-VII esimerkiksi). Aiolisesta harmoniasta esimerkkeinä toimivat Judas Priestin ”Breaking the Law”, Iron Maidenin ”Hallowed Be Thy Name” ja <a href="/wiki/Accept" title="Accept">Acceptin</a> ”Princess of the Dawn”, jotka kaikki käyttävät I-VI-VII kulkuja pääriffeissään. Fryygisistä harmonioista esimerkkeinä toimivat <a href="/wiki/Mercyful_Fate" title="Mercyful Fate">Mercyful Faten</a> ”Gypsy” (pääriffi I-♭II-I-VI-V), <a href="/wiki/Megadeth" title="Megadeth">Megadethin</a> ”Symphony of Destruction” (pääriffi rakentuu ♭II-I:n suhteeseen) ja <a href="/wiki/Sodom" title="Sodom">Sodomin</a> ”Remember the Fallen” (intro ja pääriffi – viimeinen riffi viittaa fryygiseen <a href="/wiki/Kadenssi_(musiikki)" title="Kadenssi (musiikki)">kadenssiin</a>: I-♭II-III). Tritonus ja kromaattisuus <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Black_sabbath_transcription.png" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Black_sabbath_transcription.png/380px-Black_sabbath_transcription.png" decoding="async" width="380" height="51" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Black_sabbath_transcription.png/570px-Black_sabbath_transcription.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/fa/Black_sabbath_transcription.png/760px-Black_sabbath_transcription.png 2x" data-file-width="788" data-file-height="106" /></a><figcaption>Esimerkki tritonuksen harmonisesta kulusta G-C#: pääriffi ”Black Sabbath” -kappaleessa.</figcaption></figure> Yksi metallimusiikin alalajien tunnusmerkeistä on jännittyneen harmonian käyttö kuten <a href="/wiki/Tritonus" title="Tritonus">tritonuksen</a> ja <a href="/wiki/Kromaattinen_(musiikki)" title="Kromaattinen (musiikki)">kromaattisuuden</a> suhteet.<a href="#cite_note-25">[25]</a><a href="#cite_note-MH-26">[26]</a> Tritonus on kolmen kokoaskelen välinen intervalli, esimerkiksi C ja F#. Tritonus on yksi länsimaisen musiikin dissonanssin olennaisista ilmaisuista. Tritonus oli kielletty keskiaikaisessa kirkkolaulussa sen riitasointuisen laatunsa vuoksi. Tämän takia munkit alkoivat kutsua sitä nimityksellä diabolus in musica – ”piru musiikissa.”<a href="#cite_note-27">[a]</a><a href="#cite_note-28">[b]</a> Myöhemmin intervalli hyväksyttiin, mutta sen käyttöä säännösteltiin. Alkuperäisen asiayhteytensä vuoksi se tuli länsimaisessa kulttuurissa kuulluksi ”pahana”. Nykyisin intervalli jatkaa mainettaan ”uhkaavana”, ”pelottavana” tai ”pahana” äänenä. Metallimusiikki on vienyt eteenpäin diabolus in musican käyttöä sen sivumerkityksensä vuoksi: sitä käytetään toistuvasti kitarasooloissa ja riffeissä, kuten esimerkiksi ”Black Sabbath” -kappaleessa yhtyeen esikoisalbumilla.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Urkupiste Metallimusiikki käyttää usein laaja-alaisesti <a href="/wiki/Urkupiste" title="Urkupiste">urkupistettä</a> (<a href="/wiki/Englannin_kieli" title="Englannin kieli">engl.</a> pedal point) harmonisena pohjana. Urkupiste on pitkittynyt sävel. Se on tyypillisesti basson alueella. Sävelen keston aikana ainakin yksi ulkopuolinen (eli dissonanssinen) harmonia kuuluu muissa osissa.<a href="#cite_note-29">[27]</a> Metallimusiikin riffit rakennetaan usein kestävälle, jatkuvalle sävelelle. Se soitetaan matalilla basson tai rytmikitaran kielillä, yleensä E-, A- ja D-kielillä.<a href="#cite_note-30">[c]</a> Toisin sanoen yksittäistä bassosäveltä – yleensä matala E:tä tai A:ta – toistetaan sitkeästi. Jotkut eri soinnut taas soitetaan peräkkäin. Näihin lukeutuvat myös ne soinnut, jotka eivät yleensä sisälly tuohon bassosäveleen. Esimerkkinä toimii Judas Priestin ”You’ve Got Another Thing Comin'” -kappaleen alkuriffi.” Tässä tapauksessa yksi kitara soittaa urkupisteen F#:ssa kun taas toinen kitara soittaa soinnut. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Taidemusiikin_vaikutteet">Taidemusiikin vaikutteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=12" title="Muokkaa osiota Taidemusiikin vaikutteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=12" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Taidemusiikin vaikutteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Metallimusiikissa on ollut vaikutteita länsimaisesta taidemusiikista. Vaikutteet ovat tyypillisesti peräisin <a href="/wiki/Barokkimusiikki" title="Barokkimusiikki">barokin</a> ja <a href="/wiki/Romantiikan_musiikki" title="Romantiikan musiikki">romantiikan</a> säveltäjiltä kuten <a href="/wiki/Johann_Sebastian_Bach" title="Johann Sebastian Bach">Johann Sebastian Bach</a>, <a href="/wiki/Niccol%C3%B2_Paganini" title="Niccolò Paganini">Niccolò Paganini</a> ja <a href="/wiki/Richard_Wagner" title="Richard Wagner">Richard Wagner</a>. Romantiikan säveltäjät kuten <a href="/wiki/Franz_Liszt" title="Franz Liszt">Franz Liszt</a> hyödynsivät tritonusta juuri sen synkeän ja ahdistuneen sivumerkityksensä vuoksi. Näin tekivät myös <a href="/wiki/1900-luvun_taidemusiikki" title="1900-luvun taidemusiikki">1900-luvun taidemusiikin</a> säveltäjät kuten <a href="/wiki/B%C3%A9la_Bart%C3%B3k" title="Béla Bartók">Béla Bartók</a>, <a href="/wiki/Igor_Stravinsky" title="Igor Stravinsky">Igor Stravinsky</a> ja <a href="/wiki/Arnold_Sch%C3%B6nberg" title="Arnold Schönberg">Arnold Schönberg</a>. 1970-luvulla <a href="/wiki/Deep_Purple" title="Deep Purple">Deep Purple</a> ja <a href="/wiki/Rainbow_(yhtye)" title="Rainbow (yhtye)">Rainbow</a> -kitaristi <a href="/wiki/Ritchie_Blackmore" title="Ritchie Blackmore">Ritchie Blackmore</a> alkoi kokeilla klassisesta musiikista lainattuja musiikillisia kuvioita. 1980-luvulla taas kitaristi <a href="/wiki/Randy_Rhoads" title="Randy Rhoads">Randy Rhoads</a> ja <a href="/wiki/Uli_Jon_Roth" title="Uli Jon Roth">Uli Jon Roth</a> hakivat 1700-luvun säveltäjiltä malleja, nopeutta ja tekniikkaa. Samoista juurista vaikutteita on ammentanut <a href="/wiki/Yngwie_Malmsteen" title="Yngwie Malmsteen">Yngwie Malmsteen</a>. Hän on kokeiluillaan innoittanut monia neoklassisen metallin soittajia kuten <a href="/wiki/Michael_Romeo" title="Michael Romeo">Michael Romeo</a>, <a href="/wiki/Michael_Angelo_Batio" title="Michael Angelo Batio">Michael Angelo Batio</a> ja <a href="/wiki/Tony_MacAlpine" title="Tony MacAlpine">Tony MacAlpine</a>.<a href="#cite_note-Aledort-31">[28]</a> Metallimusiikkia ei kuitenkaan voi juuri sanoa taidemusiikin jälkeläiseksi, vaikka monet metallimuusikot ovat maininneet taidemusiikin säveltäjät innoittajikseen.<a href="#cite_note-32">[d]</a> Progressiiviset ja neoklassiset metallimuusikot keskittyvät yleensä lainaamaan taidemusiikin pinnallisia piirteitä kuten motiiveja, melodioita ja skaaloja. Taidemusiikki on sivistysmusiikkia, kun taas metallimusiikki on <a href="/wiki/Populaarimusiikki" title="Populaarimusiikki">populaarimusiikkia</a>.<a href="#cite_note-33">[e]</a> Muusikot, jotka mainitsevat esimerkiksi Bachin vaikuttajakseen, hyödyntävät harvemmin <a href="/wiki/Kontrapunkti" title="Kontrapunkti">kontrapunktia</a>, mikä on säveltäjän työn keskeinen osa. Lisäksi metallimusiikki käyttää laaja-alaisesti voimasointuja, mikä edellyttää lukuisia perättäisiä kvinttejä ja oktaaveja. Niiden käyttö rikkoo sääntöjä, jotka muodostavat taidemusiikin keskeisen olemuksen.<a href="#cite_note-34">[29]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Sanoitukset">Sanoitukset</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=13" title="Muokkaa osiota Sanoitukset" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=13" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Sanoitukset">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Metallimusiikin sanoituksissa tyypillisiä aiheita ovat toisaalta rockmusiikille perinteiset aiheet kuten seksi, juhliminen, kapinallisuus ja rock’n’roll sekä toisaalta kaaosteemat kuten <a href="/wiki/V%C3%A4kivalta" title="Väkivalta">väkivalta</a>, katastrofit, <a href="/wiki/Kuolema" title="Kuolema">kuolema</a>, <a href="/wiki/Fantasia" title="Fantasia">fantasia</a> ja <a href="/wiki/Okkultismi" title="Okkultismi">okkultismi</a>. <a href="/wiki/Pahuus" title="Pahuus">Pahuutta</a>, pimeyttä, voimaa ja maailmanloppua käytetään metallimusiikissa usein vertauskuvallisesti ilmaisemaan tosielämän ongelmia.<a href="#cite_note-35">[30]</a><a href="#cite_note-:2-36">[31]</a> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:A_typical_Iron_Maiden_Stage.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/A_typical_Iron_Maiden_Stage.jpg/250px-A_typical_Iron_Maiden_Stage.jpg" decoding="async" width="250" height="188" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/A_typical_Iron_Maiden_Stage.jpg/375px-A_typical_Iron_Maiden_Stage.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/A_typical_Iron_Maiden_Stage.jpg/500px-A_typical_Iron_Maiden_Stage.jpg 2x" data-file-width="1600" data-file-height="1200" /></a><figcaption><a href="/wiki/Iron_Maiden" title="Iron Maiden">Iron Maidenin</a> maskotti <a href="/wiki/Eddie_the_Head" title="Eddie the Head">Eddie</a> konsertissa vuonna 2005.</figcaption></figure> Metallimusiikin varhaisessa vaiheessa sanoituksiin vaikuttivat suuntauksen bluesjuuret ja niissä esiintynyt seksuaalisuus.<a href="#cite_note-37">[32]</a> Varhaisen ja perinteisen metallin lisäksi tämä ilmenee etenkin pop-metalliyhtyeiden sanoituksissa, jotka käsittelevät yleisesti ihmissuhdeaiheita, seksiä ja juhlimista.<a href="#cite_note-38">[33]</a> Kaaosteema käsittää kantaa ottavia sanoituksia aiheista kuten sota, ydintuho, ympäristöongelmat, politiikka tai uskonto. Esimerkkeinä tästä ovat Black Sabbathin ”<a href="/wiki/War_Pigs" title="War Pigs">War Pigs</a>”, Metallican ”<a href="/wiki/...And_Justice_for_All" class="mw-redirect" title="...And Justice for All">...And Justice for All</a>”, Iron Maidenin ”2 Minutes to Midnight” ja Megadethin ”<a href="/wiki/Peace_Sells" title="Peace Sells">Peace Sells</a>”. Osa perinteisistä heavy metal -yhtyeistä käytti sanoituksissaan perinteisten rockteemojen sijaan mystiikka- ja fantasia-aiheita. Nämä yleisilmeeltään todellisuuspakoiset sanoitukset hakivat innoituksensa mytologiasta, fiktiosta ja runoudesta.<a href="#cite_note-39">[34]</a> Esimerkiksi Iron Maidenin kappale ”Rime of the Ancient Mariner” pohjautuu <a href="/wiki/Samuel_Taylor_Coleridge" title="Samuel Taylor Coleridge">Samuel Taylor Coleridgen</a> runoon.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Muita tunnettuja esimerkkejä ovat Black Sabbathin ”The Wizard”, sekä Judas Priestin ”Dreamer Deceiver”.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> Folk ja viikinkimetallissa sanoituksissaan hyödynnetään pakanamyyttejä ja mytologiaa.<a href="#cite_note-40">[35]</a> Äärimetallissa ihmissuhde- ja juhlimisaiheita käsitellään harvemmin. Thrash ja speed metal -kappaleiden sanoitukset käsittelevät yleensä todellisen maailman kauhukuvia ja yhteiskunnallista epäoikeudenmukaisuutta. Sanoitusten aihepiirejä ovat muun muassa mielenterveyden ongelmat, päihteiden väärinkäyttö, sota, väkivalta, kuolema, ympäristön saastuminen ja tuhoutuminen, poliittinen ja uskonnollinen tekopyhyys sekä korruptio.<a href="#cite_note-41">[36]</a> Death ja black metal -kappaleissa käsitellään kristinuskon vastaista ”saatanallista” ja okkultistista tematiikkaa.<a href="#cite_note-42">[37]</a> Rakkautta jumalaan ja toisiin ihmisiin, iankaikkista elämää ja pelastusta sekä uskonnollista palvontaa käsitellään muun muassa <a href="/wiki/Kristillinen_metalli" class="mw-redirect" title="Kristillinen metalli">kristillisessä metallissa</a>. Kristillisen näkökulman lisäksi uskonnollisia sanoituksia on tehty vähäisemmässä määrin myös muslimi- ja juutalaisnäkökulmasta. Musiikillisesti nämä uskonnollisia aiheita käsittelevät yhtyeet voivat edustaa eri metallityylien alalajeja.<a href="#cite_note-43">[38]</a> Metallimusiikin on kohdistunut arvostelua ja kriitikot ovat syyttäneet sitä kielteisten asioiden ylistämisestä sekä <a href="/wiki/Misogynia" title="Misogynia">naisvihasta</a>. 1980-luvulla <a href="/wiki/Parents_Music_Resource_Center" title="Parents Music Resource Center">Parents Music Resource Center</a> anoi Yhdysvaltojen kongressia säätelemään populaarimusiikkia paheksuttavien sanoitusten vuoksi. Metallimusiikki oli erityisesti syytteiden kohteena. 2000-luvulla metallimusiikki on joutunut kovimman sensuurin ja yhteiskunnallisen leimaamisen kohteeksi etenkin muslimimaissa.<a href="#cite_note-:4-44">[39]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Visuaalisuus">Visuaalisuus</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=14" title="Muokkaa osiota Visuaalisuus" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=14" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Visuaalisuus">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:2002.11.18_manowar_bercy_eric_adams_1.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4b/2002.11.18_manowar_bercy_eric_adams_1.jpg/250px-2002.11.18_manowar_bercy_eric_adams_1.jpg" decoding="async" width="250" height="188" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4b/2002.11.18_manowar_bercy_eric_adams_1.jpg/375px-2002.11.18_manowar_bercy_eric_adams_1.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4b/2002.11.18_manowar_bercy_eric_adams_1.jpg/500px-2002.11.18_manowar_bercy_eric_adams_1.jpg 2x" data-file-width="1024" data-file-height="768" /></a><figcaption><a href="/wiki/Manowar" title="Manowar">Manowarin</a> laulaja <a href="/wiki/Eric_Adams" title="Eric Adams">Eric Adams</a> pukeutuneena nahka-asuun.</figcaption></figure> Metalliyhtyeiden albumien kannet ja konserttiesiintymiset ovat yhtä suuri osa yhtyeen mainekuvaa kuin itse musiikki.<a href="#cite_note-45">[40]</a> Metallimusiikille on luonteenomaista ilmaisun kokonaisvaltaisuus, joka ulottuu musiikin ulkopuolelle. Vaikka musiikki pysyy metalli-ilmaisussa pääosassa, se ei ole ainoa järjestelmällisesti kehitelty aines. Jokaisen yhtyeen mainekuva (imago) juontuu monesta eri seikasta. Näitä ovat albumien kansikuvat ja kansilehden kuvitus, konserttien visuaalinen puoli, logo, sanoitusten sävy ja muusikoiden vaatteet. Esimerkiksi fantasiakuvittaja <a href="/wiki/Ken_Kelly" title="Ken Kelly">Ken Kelly</a> on luonut <a href="/wiki/Manowar" title="Manowar">Manowar</a>-yhtyeelle lihaksikkaita, synkeitä ja kostonhimoisia albumikuvituksia. Nämä kuvitukset luovat yhtyeelle imagoa ja antavat kuvan albumien yleisestä tunnelmasta. Iron Maiden -yhtyeellä on maskotti <a href="/wiki/Eddie_the_Head" title="Eddie the Head">Eddie the Head</a>, joka on kuvataiteilija <a href="/wiki/Derek_Riggs" title="Derek Riggs">Derek Riggsin</a> kädenjälkeä. Se on mukana melkein jokaisella yhtyeen albumilla. <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:KISS_in_concert_Boston_2004.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/56/KISS_in_concert_Boston_2004.jpg/250px-KISS_in_concert_Boston_2004.jpg" decoding="async" width="250" height="188" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/56/KISS_in_concert_Boston_2004.jpg/375px-KISS_in_concert_Boston_2004.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/5/56/KISS_in_concert_Boston_2004.jpg/500px-KISS_in_concert_Boston_2004.jpg 2x" data-file-width="1280" data-file-height="960" /></a><figcaption>Teatraalisesta esiintymisestään tunnettu <a href="/wiki/Kiss" title="Kiss">Kiss</a> keikalla 2004.</figcaption></figure> Metalliyhtyeiden live-esiintyminen on energistä. Yhtyeet ovat keskittyneet huolella myös ulko-asuunsa ja lavashow’hun. Yhtyeet käyttävät usein hyödykseen <a href="/wiki/Pyrotekniikka" title="Pyrotekniikka">pyrotekniikkaa</a> ja muita näyttäviä tehosteita. Raskasta rockia soittava <a href="/wiki/Kiss" title="Kiss">Kiss</a> toi pyrotekniikan ja valoshow’n konsertteihinsa ensimmäisten yhtyeiden joukossa. Yhtye tunnetaan myös mustavalkoisista kasvomaskeistaan ja korokepohjakengistään. Lavaesityksissään monet metallimuusikot harjoittavat usein <a href="/w/index.php?title=Headbanging&action=edit&redlink=1" class="new" title="Headbanging (sivua ei ole)">headbanging</a>-elettä, johon kuuluu, että päällä taotaan rytmikkäästi tahdin mukaan, mitä korostaa pitkien hiusten liike. Metallimusiikkiin usein yhdistetyn sormilla muodostetun <a href="/wiki/Pirunsarvi-k%C3%A4simerkki" title="Pirunsarvi-käsimerkki">”pirunsarvimerkin”</a> käytön aloitti tiettävästi entinen <a href="/wiki/Rainbow_(yhtye)" title="Rainbow (yhtye)">Rainbow</a>-solisti <a href="/wiki/Ronnie_James_Dio" title="Ronnie James Dio">Ronnie James Dio</a> toimiessaan <a href="/wiki/Black_Sabbath" title="Black Sabbath">Black Sabbathin</a> laulajana luodakseen edeltäjästään <a href="/wiki/Ozzy_Osbourne" title="Ozzy Osbourne">Ozzy Osbournesta</a> erottuvan tyylin.<a href="#cite_note-:2-36">[31]</a> Dion mukaan hän oppi alun perin merkin isoäidiltään ja merkin alkuperäinen tarkoitus on ilmeisesti ollut torjua <a href="/wiki/Paha_silm%C3%A4" title="Paha silmä">pahaa silmää</a>. Kiss-yhtyeen <a href="/wiki/Gene_Simmons" title="Gene Simmons">Gene Simmons</a> väittää myös ensimmäisenä tehneensä kyseisen merkin konsertissa.<a href="#cite_note-46">[41]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Alakulttuuri">Alakulttuuri</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=15" title="Muokkaa osiota Alakulttuuri" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=15" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Alakulttuuri">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Hevari" title="Hevari">Hevari</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Metal_horns.JPG" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/Metal_horns.JPG/250px-Metal_horns.JPG" decoding="async" width="250" height="188" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/Metal_horns.JPG/375px-Metal_horns.JPG 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/a/a5/Metal_horns.JPG/500px-Metal_horns.JPG 2x" data-file-width="1280" data-file-height="960" /></a><figcaption><a href="/wiki/Pirunsarvi-k%C3%A4simerkki" title="Pirunsarvi-käsimerkki">Pirunsarvimerkkejä</a>.</figcaption></figure> Deena Weinsteinin mukaan metallimusiikki on kestänyt muita rockmusiikin lajeja kauemmin paljolti siksi, että tyylin myötä syntyi intensiivinen, sisäpiirimäinen alakulttuuri.<a href="#cite_note-47">[42]</a> Vaikka metallimusiikin alakulttuuri on pääsääntöisesti nuorta, valkoista, miespuolista työläiskansaa, ryhmän jäsenet ovat ”sisäpiirissään suvaitsevia niitä kohtaan, jotka noudattavat hyväksyttyä pukeutumiskoodia, ulkonäköä ja käytöstapoja.”<a href="#cite_note-48">[43]</a> Metallialakulttuuriin yhtenäisyyttä vahvistavat muoti, konserteissa käyminen ja metallimusiikin julkaisut.<a href="#cite_note-49">[44]</a> Metallikonserteissa kävijät eivät ”tanssi” tavanomaisessa mielessä: Heavy Metal. A Cultural Sociology -kirjassa Deena Weinstein on sitä mieltä, että tämä johtuu suuntauksen pääasiassa miespuolisesta yleisöstä ja ”ääriheteroseksuaalisesta ideologiasta”. Hän nimeää kaksi perusliikettä, jotka vastaavat tanssimista: headbanging-ele ja käden heilutus, jotka molemmat ilmaisevat musiikin arvostamista ja rytmistä elettä.<a href="#cite_note-50">[45]</a> <a href="/wiki/Ilmakitara" title="Ilmakitara">Ilmakitara</a>-ele on suosittu metalliharrastajien joukossa sekä konserteissa että kotona.<a href="#cite_note-51">[46]</a> Muita konserttiyleisön eleitä ovat <a href="/wiki/Stage_diving" title="Stage diving">stage diving</a>, <a href="/wiki/Crowd_surfing" title="Crowd surfing">crowd surfing</a>, töniminen ja tuuppiminen kaoottisessa <a href="/wiki/Moshpit" class="mw-redirect" title="Moshpit">moshpitissä</a> (<a href="/wiki/Moshaus" class="mw-redirect" title="Moshaus">moshaus</a>) sekä sarvimerkkien tekeminen. Metallimusiikkipiirejä on nimitetty ”vieraantumisen alakulttuuriksi”, aitouskoodinsa vuoksi.<a href="#cite_note-JQS-52">[47]</a> Aitouskoodi asettaa useita vaatimuksia muusikoille: heidän on oltava sekä täysin omistautuneita musiikilleen että uskollisia alakulttuurille, joka tukee sitä; he eivät saa olla kiinnostuneita valtavirran näkyvyydestä ja radiosuosiosta; ja he eivät saa ”sortua kaupallisuuteen”.<a href="#cite_note-53">[48]</a> Ihailijoille koodi ajaa asianaan ”vakiintuneen auktoriteetin vastustamista ja eristäytymistä muusta yhteiskunnasta”.<a href="#cite_note-54">[49]</a> Muusikko <a href="/wiki/Rob_Zombie" title="Rob Zombie">Rob Zombie</a> totesi, että metallimusiikki on ”ulkopuolista musiikkia ulkopuolisille.”<a href="#cite_note-Sam_Dunn-55">[50]</a> Metallimusiikin tutkijat ovat huomanneet ihailijoiden taipumuksen luokitella ja tyrmätä jotkut esiintyjät sekä toiset ihailijat ”poseeraajiksi”, ”jotka teeskentelevät olevansa osa alakulttuuria mutta jotka eivät näytä olevan aitoja tai vilpittömiä”.<a href="#cite_note-JQS-52">[47]</a> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Käsitteen_synty">Käsitteen synty</h2>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=16" title="Muokkaa osiota Käsitteen synty" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=16" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Käsitteen synty">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Metallimusiikin alkuperäinen nimitys oli ’heavy metal’, joka suomen kielessä tarkoittaa nykyisin ensisijaisesti suuntauksen perinteisintä alalajia. Käsitteen alkuperästä ei ole varmuutta. Ilmausta käytettiin kemikaali- ja metallialoilla <a href="/wiki/Raskasmetalli" title="Raskasmetalli">raskasmetallista</a>. Yksi sanaa ensimmäisistä <a href="/wiki/Vastakulttuuri" title="Vastakulttuuri">vastakulttuurissa</a> käyttäneistä oli <a href="/wiki/William_S._Burroughs" title="William S. Burroughs">William S. Burroughs</a>, joka romaanissaan The Soft Machine (1961)<a href="#cite_note-56">[51]</a> viittaa hahmoon nimeltä ”Uranian Willy, the heavy metal kid”.<a href="#cite_note-Christe_2006_s._30-57">[52]</a> Seuraavassa romaanissaan Nova Express vuodelta 1964 hän käytti ”heavy metalia” vertauskuvana riippuvuutta aiheuttaville päihteille.<a href="#cite_note-58">[53]</a> Yhdysvaltalaisessa puhekielessä sana ’heavy’ merkityksessä ’armoton’ tai ’perusteellinen’<a href="#cite_note-59">[54]</a>) päätyi vastakulttuurin slangiin, jossa se tarkoitti poikkeuksellisen raskassointista musiikkia. Kirjassa Pedon meteli on kerrottu nimityksen alkuperästä: ”Ennen Black Sabbathia termi ’heavy’ viittasi pikemminkin tunnelmaan kuin mihinkään nimenomaiseen musiikkityyliin, esimerkiksi <a href="/wiki/Hippiliike" title="Hippiliike">hippijargonissa</a> termi viittasi mihin tahansa voimakkaaseen tunnelmaan.”<a href="#cite_note-Christe_2006_s._30-57">[52]</a> Esimerkkinä voidaan mainita yhtye <a href="/wiki/Iron_Butterfly" title="Iron Butterfly">Iron Butterfly</a>, joka teki ensiesiintymisensä San Diegossa vuonna 1966. Yhtyeen nimi (kirjaimellisesti ”rautaperhonen”), on selitetty sen albumeilla: ”iron” kuvasti äänen raskautta ja ”butterfly” taas kevyttä, miellyttävää, mukautuvaa ja vapaasti mielikuvituksen vallassa olevaa oliota.<a href="#cite_note-60">[f]</a> Lisäksi yhtyeen ensimmäinen albumi, joka julkaistiin vuonna 1968, on nimeltään Heavy. ”Heavy metal” -termin ensimmäinen käyttö äänitetyssä laulussa tapahtui vuonna 1968 <a href="/wiki/Steppenwolf" title="Steppenwolf">Steppenwolf</a>-yhtyeen ”Born to Be Wild” -kappaleella: <table> <tbody><tr> <td style="”width:55%;”"> <blockquote style="width: auto; margin-bottom: .5em; font-size: 100%; text-align:left;">»I like smoke and lightning Heavy metal thunder Racin’ with the wind And the feelin’ that I’m under.» <cite>(<a href="#cite_note-61">[55]</a>)</cite></blockquote> </td> <td style="”width:45%;”"> <blockquote style="width: auto; margin-bottom: .5em; font-size: 100%; text-align:left;">»Pidän savusta ja salamoista Raskasmetallin pauhusta Ratsastan tuulella Ja tällä tunteella» <cite>(Vapaa käännös)</cite></blockquote> </td></tr></tbody></table> <a href="/wiki/Led_Zeppelin" title="Led Zeppelin">Led Zeppelin</a> -yhtyeen nimi sai innoituksensa <a href="/wiki/Keith_Moon" title="Keith Moon">Keith Moonilta</a>, joka sanoi että yhtye ”putoaisi” kuin lyijyilmalaiva.<a href="#cite_note-62">[g]</a> Mahdollisesti tämä raskasmetalliin (’lyijy’, engl. lead → led) ja ilmalaivaan viittaava nimi vahvisti heavy metal -käsitteen yhdistämisen uuteen rocksuuntaukseen. <a href="/wiki/Blue_%C3%96yster_Cult" title="Blue Öyster Cult">Blue Öyster Cult</a> -yhtyeen tuottaja Sandy Pearlman väittää, että hän oli 1970-luvulla ensimmäinen, joka käytti termiä ”heavy metal” rockmusiikin yhteydessä. On totta, että hän oli rock-kritiikin edelläkävijä yhdysvaltalaislehti Crawdaddyssa.<a href="#cite_note-63">[56]</a> Vuonna 1971 hän julkaisi lehdessä arvostelun, jossa hän käytti termiä ”heavy metal” kuvaamaan <a href="/wiki/The_Byrds" title="The Byrds">The Byrds</a>-yhtyeen kappaletta ”Artificial Energy”.<a href="#cite_note-64">[57]</a> Varhainen tapaus, jossa termiä ”heavy metal” käytettiin kuvaamaan kokonaista musiikkityyliä, oli toukokuussa 1971 yhdysvaltalaislehti Creemissa, jossa kriitikko Mike Saunders arvosteli <a href="/wiki/Sir_Lord_Baltimore" title="Sir Lord Baltimore">Sir Lord Baltimoren</a> albumin Kingdom Come: ”Sir Lord Baltimore on vienyt useimmat heavy metalin keinot täydellisyyteen.”<a href="#cite_note-65">[58]</a> Creemin kriitikko <a href="/wiki/Lester_Bangs" title="Lester Bangs">Lester Bangsille</a> on annettu kunnia henkilönä, joka teki ”heavy metal” -termin suosituksi 1970-luvun alussa kirjoittamillaan esseillä. Hän käytti käsitettä Led Zeppelinin ja Black Sabbathin kaltaisista yhtyeistä.<a href="#cite_note-66">[59]</a> ”Heavy metal” saattoi alun perin olla arvostelijoiden käyttämä pilkkanimitys, mutta suuntauksen harrastajat ottivat sen pian omakseen. Eräät <a href="/wiki/Deep_Purple" title="Deep Purple">Deep Purplen</a> kaltaiset asemansa jo vakiinnuttaneet yhtyeet, joiden juuret olivat psykedeelisessä tai <a href="/wiki/Progressiivinen_rock" title="Progressiivinen rock">progressiivisessa rockissa</a>, yhdistettiin pian heavy metaliin, jolloin ne omaksuivat entistä aggressiivisemman musiikkityylin. Termejä ”heavy metal” ja ”hard rock” on usein käytetty vaihtoehtoisesti – erityisesti puhuttaessa 1970-luvun yhtyeistä, koska termit olivat tuolloin samanmerkityksisiä.<a href="#cite_note-67">[60]</a> Esimerkiksi vuonna 1983 julkaistussa Rolling Stone Encyclopedia of Rock & Roll -kirjassa on lause: ”<a href="/wiki/Aerosmith" title="Aerosmith">Aerosmith</a>, joka tunnetaan aggressiivisesta bluespohjaisesta hard rock -tyylistään, oli yhdysvaltalaisen heavy metalin kärkiyhtye 1970-luvun puolivälissä.”<a href="#cite_note-68">[61]</a> Nykyisin harvat luonnehtisivat Aerosmithin perinteistä tyyliä heavy metaliksi saati metallimusiikiksi. Kaikkia sellaisiakaan yhtyeitä, jotka yhdistetään metallimusiikin syntyyn, ei nykyisin pidetä metallimusiikkiyhtyeinä. Esimerkiksi Led Zeppelin ja Deep Purple eivät monien mielestä ole varsinaista metallimusiikkia. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Historia">Historia</h2>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=17" title="Muokkaa osiota Historia" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=17" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Historia">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Edelläkävijät:_1960-luvun_puoliväli">Edelläkävijät: 1960-luvun puoliväli</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=18" title="Muokkaa osiota Edelläkävijät: 1960-luvun puoliväli" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=18" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Edelläkävijät: 1960-luvun puoliväli">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Bluesjuuret">Bluesjuuret</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=19" title="Muokkaa osiota Bluesjuuret" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=19" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Bluesjuuret">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Yhdysvaltalainen <a href="/wiki/Blues" title="Blues">bluesmusiikki</a> vaikutti suuresti varhaisiin brittiläisiin rockmuusikoihin. Metallimusiikin varhaisimpina edelläkävijöinä on pidetty joissakin lähteissä 1940- ja 1950-lukujen <a href="/wiki/Rhythm_and_blues" title="Rhythm and blues">rhythm and blues</a> -kitaristeja, jotka olivat mieltyneet kovaan ääneen ja säröiseen kitaratyyliin. Esimerkkinä mainittakoon <a href="/wiki/Howlin%E2%80%99_Wolf" title="Howlin’ Wolf">Howlin’ Wolfin</a> taustayhtyeen jo varhain säröä käyttänyt kitaristi <a href="/wiki/Willie_Johnson" title="Willie Johnson">Willie Johnson</a>. 1960-luvun puolivälissä mainetta saavuttaneet brittiläiset rockyhtyeet, kuten <a href="/wiki/The_Rolling_Stones" title="The Rolling Stones">The Rolling Stones</a> ja <a href="/wiki/The_Yardbirds" title="The Yardbirds">The Yardbirds</a>, äänittivät sähköisiä cover-kappaleita monista perinteisistä blueskappaleista. Brittiläiset yhtyeet kehittivät kovaäänisen särökitaratyylin, joka rakentui voimasointujen ympärille. Brittiläiset yhtyeet vaikuttivat yhdysvaltalaisiin yhtyeisiin, jotka vuorostaan jatkoivat tyylin kehittelyä.<a href="#cite_note-walzer9-69">[62]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Psykedeelinen_rock">Psykedeelinen rock</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=20" title="Muokkaa osiota Psykedeelinen rock" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=20" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Psykedeelinen rock">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Jeff_Beck_in_Amsterdam_1979_(cropped).jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/46/Jeff_Beck_in_Amsterdam_1979_%28cropped%29.jpg/150px-Jeff_Beck_in_Amsterdam_1979_%28cropped%29.jpg" decoding="async" width="150" height="211" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/46/Jeff_Beck_in_Amsterdam_1979_%28cropped%29.jpg/225px-Jeff_Beck_in_Amsterdam_1979_%28cropped%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/46/Jeff_Beck_in_Amsterdam_1979_%28cropped%29.jpg/300px-Jeff_Beck_in_Amsterdam_1979_%28cropped%29.jpg 2x" data-file-width="652" data-file-height="916" /></a><figcaption><a href="/wiki/Jeff_Beck" title="Jeff Beck">Jeff Beck</a>.</figcaption></figure> <a href="/wiki/The_Kinks" title="The Kinks">The Kinks</a> vaikutti merkittävästi tämän tyylin suosioon vuoden 1964 menestyskappaleellaan ”<a href="/wiki/You_Really_Got_Me" title="You Really Got Me">You Really Got Me</a>”.<a href="#cite_note-70">[63]</a> Merkittävä lisä nousevaan kitaratyyliin oli <a href="/wiki/Takaisinkytkent%C3%A4" title="Takaisinkytkentä">takaisinkytkentä</a> eli kiertoääni, jonka uuden sukupolven vahvistimet tuottivat. Takaisinkytkentää kokeilivat muun muassa The Kinksin Dave Davies, The Whon Pete Townshend ja Tridentsin <a href="/wiki/Jeff_Beck" title="Jeff Beck">Jeff Beck</a>.<a href="#cite_note-71">[64]</a> Bluesrockin lyömäsoitintyyli alkoi yksinkertaisista, toistuvista rytmeistä pienillä rumpuseteillä. Myöhemmät rumpalit alkoivat käyttää jykevämpiä, monimutkaisempia ja vahvistetumpia soittotyylejä, jotta rummut kuuluisivat kitaraa vasten. Tuolloin kitaran voimakkuus musiikissa nimittäin kasvoi jatkuvasti.<a href="#cite_note-Walser_1993,_s._10-72">[65]</a> Myös laulajat muuntelivat menetelmiään. Äänenvahvistuksesta alkoi tulla tärkeä osa laulua, joten laulajat kehittivät ilmaisujaan tyylitellymmiksi ja mahtipontisemmiksi. The Who vei myös äänenvoimakkuutta uusiin ulottuvuuksiin: yhtye hyödynsi monien Marshall-vahvistinten muuria.<a href="#cite_note-73">[66]</a> Samanaikainen kehitys äänen vahvistuksessa ja äänitysmenetelmissä tekivät mahdolliseksi sen, että tämän tyylin raskas voima voitiin tallentaa myös <a href="/wiki/Vinyylilevy" title="Vinyylilevy">äänilevylle</a>. Bluesrockin ja psykedeelisen rockin yhdistelmä muodosti suuren osan metallimusiikin perustasta.<a href="#cite_note-74">[67]</a> Yksi näiden tyylien yhteensulautumiseen voimakkaimmin vaikuttaneista yhtyeistä oli <a href="/wiki/Cream" title="Cream">Cream</a>. Yhtye kehitti kitaristi <a href="/wiki/Eric_Clapton" title="Eric Clapton">Eric Claptonin</a> ja basisti <a href="/wiki/Jack_Bruce" title="Jack Bruce">Jack Brucen</a> yhteissointuisen riffittelyn pohjalta jykevän ja raskaan tyylin. Tähän vielä yhdistyi <a href="/wiki/Ginger_Baker" title="Ginger Baker">Ginger Bakerin</a> tuplabassorummunsoitto.<a href="#cite_note-75">[68]</a> Creamin kahta ensimmäistä albumia, jotka olivat <a href="/wiki/Fresh_Cream" title="Fresh Cream">Fresh Cream</a> (1966) ja <a href="/wiki/Disraeli_Gears" title="Disraeli Gears">Disraeli Gears</a> (1967), on pidetty merkittävinä uuden ja raskaamman rocktyylin innoittajina. Hyvin vaikutusvaltaisia olivat myös <a href="/wiki/The_Jimi_Hendrix_Experience" title="The Jimi Hendrix Experience">The Jimi Hendrix Experiencen</a> singlet ja esikoisalbumi <a href="/wiki/Are_You_Experienced" title="Are You Experienced">Are You Experienced</a> (1967). Monet metallikitaristit ovat sittemmin jäljitelleet Hendrixin taiturimaista kitaransoittotyyliä. Varsinkin kappaletta ”<a href="/wiki/Purple_Haze_(kappale)" title="Purple Haze (kappale)">Purple Haze</a>” on pidetty ensimmäisenä listamenestystä saaneena metallimusiikkikappaleena.<a href="#cite_note-walzer9-69">[62]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Alku:_1960-luvun_loppu_ja_1970-luvun_alku">Alku: 1960-luvun loppu ja 1970-luvun alku</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=21" title="Muokkaa osiota Alku: 1960-luvun loppu ja 1970-luvun alku" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=21" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Alku: 1960-luvun loppu ja 1970-luvun alku">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Varhaismetalli">Varhaismetalli</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=22" title="Muokkaa osiota Varhaismetalli" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=22" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Varhaismetalli">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> 1960-luvun lopun raskasta rockia kutsutaan nykyisin joskus käsitteellä ”<a href="/wiki/Proto-metal" title="Proto-metal">proto-metal</a>”, jonka voi suomentaa ”varhaismetalliksi”. Psykedelian ohella proto-metal-musiikissa oli usein voimakkaita bluesvaikutteita. Tammikuussa vuonna 1968 San Franciscosta kotoisin oleva <a href="/wiki/Blue_Cheer" title="Blue Cheer">Blue Cheer</a> -yhtye julkaisi cover-version Eddie Cochranin kappaleesta ”Summertime Blues” albumillaan <a href="/wiki/Vincebus_Eruptum" title="Vincebus Eruptum">Vincebus Eruptum</a>. Monet pitävät sitä ensimmäisenä todellisena metallimusiikkikappaleena.<a href="#cite_note-76">[69]</a> Samassa kuussa <a href="/wiki/Steppenwolf" title="Steppenwolf">Steppenwolf</a> julkaisi omaa nimeään kantavan esikoisalbuminsa, joka sisälsi ”<a href="/wiki/Born_to_Be_Wild" title="Born to Be Wild">Born to Be Wildin</a>”. Kesäkuussa julkaistiin kaksi muuta käänteentekevää äänitettä. Ensimmäinen oli The Yardbirdsin ”Think About It”, joka sisältää kitaristi <a href="/wiki/Jimmy_Page" title="Jimmy Page">Jimmy Pagen</a> taidonnäytteen. Se ennakoi metallimusiikin tyyliä, jonka hän tekisi pian kuuluisaksi. Toinen oli Iron Butterflyn <a href="/wiki/In-A-Gadda-Da-Vida" title="In-A-Gadda-Da-Vida">In-A-Gadda-Da-Vida</a> -albumi, joka sisältää 17 minuuttia kestävän nimikappaleen. In-A-Gadda-Da-Vida on vahva ehdokas ensimmäiseksi metallimusiikkialbumiksi. <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Jimmy_Page_with_Robert_Plant_2_-_Led_Zeppelin_-_1977.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d3/Jimmy_Page_with_Robert_Plant_2_-_Led_Zeppelin_-_1977.jpg/250px-Jimmy_Page_with_Robert_Plant_2_-_Led_Zeppelin_-_1977.jpg" decoding="async" width="250" height="225" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d3/Jimmy_Page_with_Robert_Plant_2_-_Led_Zeppelin_-_1977.jpg/375px-Jimmy_Page_with_Robert_Plant_2_-_Led_Zeppelin_-_1977.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/d/d3/Jimmy_Page_with_Robert_Plant_2_-_Led_Zeppelin_-_1977.jpg/500px-Jimmy_Page_with_Robert_Plant_2_-_Led_Zeppelin_-_1977.jpg 2x" data-file-width="1846" data-file-height="1663" /></a><figcaption><a href="/wiki/Led_Zeppelin" title="Led Zeppelin">Led Zeppelinin</a> <a href="/wiki/Robert_Plant" title="Robert Plant">Robert Plant</a> ja <a href="/wiki/Jimmy_Page" title="Jimmy Page">Jimmy Page</a>.</figcaption></figure> Lokakuussa <a href="/wiki/The_Beatles" title="The Beatles">The Beatlesin</a> ”<a href="/w/index.php?title=Revolution_(The_Beatlesin_kappale)&action=edit&redlink=1" class="new" title="Revolution (The Beatlesin kappale) (sivua ei ole)">Revolutionista</a>” tekemä single-toisinto asetti uudet mittapuut kitaran säröäänelle. Kappale sisältää myös metallimusiikille tyypillistä kitaran ja rummun yhteissoittoa. Samassa kuussa <a href="/wiki/Jeff_Beck" title="Jeff Beck">Jeff Beck Group</a>, jonka johtohahmo oli ollut The Yardbirdsin kitaristina ennen Jimmy Pagea, julkaisi esikoisalbuminsa Truthin. Levy sisälsi eräitä ”väkäpäisimmistä ja ilmiselvästi hauskimmista äänistä, joita oli nauhoitettu”, ja uursi uraa metallimusiikin kitaransoitolle.<a href="#cite_note-77">[70]</a> Lokakuussa Jimmy Pagen uusi yhtye Led Zeppelin esiintyi ensimmäistä kertaa lavalla. Marraskuussa <a href="/wiki/Love_Sculpture" title="Love Sculpture">Love Sculpture</a> kitaristinaan <a href="/wiki/Dave_Edmunds" title="Dave Edmunds">Dave Edmunds</a> julkaisi Britannian singelistoilla menestyneen jytisevän, aggressiivisen toisinnon <a href="/wiki/Aram_Hat%C5%A1aturjan" title="Aram Hatšaturjan">Aram Hatšaturjanin</a> ”<a href="/wiki/Miekkatanssi_(baletti)" class="mw-redirect" title="Miekkatanssi (baletti)">Miekkatanssista</a>” (”Sabre Dance”, UK#5). The Beatlesin niin kutsuttu <a href="/wiki/The_Beatles_(albumi)" title="The Beatles (albumi)">White Album</a>, joka julkaistiin samassa kuussa, sisälsi suositulle yhtyeelle poikkeuksellisen raskassointuisen ”<a href="/wiki/Helter_Skelter" title="Helter Skelter">Helter Skelterin</a>”.<a href="#cite_note-78">[71]</a> Jimmy Pagen särökitaratyylillä ja <a href="/wiki/Robert_Plant" title="Robert Plant">Robert Plantin</a> mahtipontisella, vaikeroivalla laululla Led Zeppelin määritteli syntyvän musiikkisuuntauksen keskeiset piirteet.<a href="#cite_note-79">[72]</a> Tammikuussa 1969 julkaistiin Led Zeppelinin nimialbumi <a href="/wiki/Led_Zeppelin_(albumi)" title="Led Zeppelin (albumi)">Led Zeppelin</a>, ja se saavutti sijan 10 Billboardin albumilistalla. Kesäkuussa Zeppelin ja <a href="/wiki/Grand_Funk_Railroad" title="Grand Funk Railroad">Grand Funk Railroad</a> soittivat Atlanta Pop Festival -tapahtumassa. Grand Funk Railroadin musiikki oli Creamin innoittamaa, mutta yhtyeen ilmaisu oli karkeampaa. Samassa kuussa toinen Cream-vaikutteinen trio, jota johti Leslie West, julkaisi Mountainin. Sillä on raskasta blues rock -kitaraa ja jylisevää laulua. Elokuussa yhtye, joka nyt nimitti itseään Mountainiksi, esiintyi <a href="/wiki/Woodstock" title="Woodstock">Woodstock</a>-tapahtumassa. Vaikka yhtye luokitellaan usein ”hard rockiksi”, sen virallinen esikoisalbumi Climbing! (1970) saavutti sijan 85 ”Top 100 Metal Albums” -listalla, jonka kokosi <a href="/w/index.php?title=Hit_Parader&action=edit&redlink=1" class="new" title="Hit Parader (sivua ei ole)">Hit Parader</a> vuonna 1989. Grand Funk Railroadin Survival (1971) saavutti sijan 72.<a href="#cite_note-80">[73]</a> Grand Funkin esikoisalbumi, <a href="/w/index.php?title=On_Time&action=edit&redlink=1" class="new" title="On Time (sivua ei ole)">On Time</a>, julkaistiin myös samassa kuussa. Syksyllä <a href="/wiki/Led_Zeppelin_II" title="Led Zeppelin II">Led Zeppelin II</a> meni sijalle 1, ja albumin single ”<a href="/wiki/Whole_Lotta_Love" title="Whole Lotta Love">Whole Lotta Love</a>” saavutti sijan 4 Billboardin pop-listalla. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Metallimusiikin_piirteet_vakiintuvat">Metallimusiikin piirteet vakiintuvat</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=23" title="Muokkaa osiota Metallimusiikin piirteet vakiintuvat" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=23" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Metallimusiikin piirteet vakiintuvat">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Ritchie_Blackmore_1977.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f0/Ritchie_Blackmore_1977.jpg/250px-Ritchie_Blackmore_1977.jpg" decoding="async" width="250" height="253" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f0/Ritchie_Blackmore_1977.jpg 1.5x" data-file-width="323" data-file-height="327" /></a><figcaption><a href="/wiki/Ritchie_Blackmore" title="Ritchie Blackmore">Ritchie Blackmore</a>, <a href="/wiki/Deep_Purple" title="Deep Purple">Deep Purplen</a> ja <a href="/wiki/Rainbow_(yhtye)" title="Rainbow (yhtye)">Rainbow’n</a> perustaja.</figcaption></figure> Vuonna 1970 julkaistut Black Sabbathin albumit <a href="/wiki/Black_Sabbath_(albumi)" title="Black Sabbath (albumi)">Black Sabbath</a> ja <a href="/wiki/Paranoid_(Black_Sabbathin_albumi)" title="Paranoid (Black Sabbathin albumi)">Paranoid</a> sekä Deep Purplen <a href="/wiki/Deep_Purple_in_Rock" title="Deep Purple in Rock">Deep Purple in Rock</a> olivat tyylin merkkipylväitä.<a href="#cite_note-Walser_1993,_s._10-72">[65]</a> Black Sabbath oli kehittänyt erityisen raskaan soittotyylin, ja yhtyettä pidetäänkin heavy metaliin kuuluvan synkän ja raskaan soundin yhtenä suurimpana kehittäjänä. Raskaaseen tyyliin vaikutti osaltaan se, että kitaristi Tony Iommi oli menettänyt osan sormenpäistään tehdashallionnettomuudessa, eikä hän kyennyt soittamaan perinteisesti vaan hänen täytyi virittää kitaransa matalammalle ja pitäytyä voimasoinnuissa.<a href="#cite_note-81">[74]</a> Deep Purple oli häilynyt eri tyylien välillä varhaisina vuosinaan. Kuitenkin vuoteen 1969 mennessä laulaja <a href="/wiki/Ian_Gillan" title="Ian Gillan">Ian Gillan</a> ja kitaristi <a href="/wiki/Ritchie_Blackmore" title="Ritchie Blackmore">Ritchie Blackmore</a> olivat vieneet yhtyeen kehityksen kohti heavy metal -ilmaisua.<a href="#cite_note-82">[75]</a> Vuonna 1970 Black Sabbath ja Deep Purple saavuttivat listamenestyksiä Britanniassa kappaleillaan ”<a href="/wiki/Paranoid_(kappale)" title="Paranoid (kappale)">Paranoid</a>” ja ”Black Night”. Samana vuonna kolme brittiläistä yhtyettä julkaisi heavy metal -tyylisen esikoisalbumin: <a href="/wiki/Uriah_Heep" title="Uriah Heep">Uriah Heep</a> <a href="/wiki/Very_%E2%80%99eavy..._very_%E2%80%99umble" title="Very ’eavy... very ’umble">Very ’eavy... very ’umblen</a>, <a href="/wiki/UFO_(yhtye)" title="UFO (yhtye)">UFO</a> <a href="/wiki/UFO_1" title="UFO 1">UFO 1:n</a> ja <a href="/wiki/Black_Widow_(yhtye)" title="Black Widow (yhtye)">Black Widow</a> Sacrificen. <a href="/wiki/Wishbone_Ash" title="Wishbone Ash">Wishbone Ash</a> esitteli kaksoisoolokitara ja rytmikitara -tyylin, jonka monet yhtyeet seuraavissa sukupolvissa omaksuivat. Wishbone Ashia ei kuitenkaan yleisesti luokitella metalliksi. Black Sabbathin, Uriah Heepin ja Black Widow’n käsittelemät okkultistiset aiheet tulivat metallimusiikissa suosituiksi. Myös Led Zeppelin alkoi käsitellä vastaavia asioita albumillaan <a href="/wiki/Led_Zeppelin_IV" title="Led Zeppelin IV">Led Zeppelin IV</a>, joka julkaistiin vuonna 1971. Toisella puolen Atlanttia kehityssuunnan asettaja oli <a href="/wiki/Grand_Funk_Railroad" title="Grand Funk Railroad">Grand Funk Railroad</a>. Siitä on kirjoitettu, että se oli ”kaupallisesti menestynein yhdysvaltalainen heavy metal -yhtye 1970-luvulta, kunnes se hajosi vuonna 1976.”<a href="#cite_note-83">[76]</a> Yhdysvalloissa ilmaantui myös muita metallimusiikkiin liitettyjä yhtyeitä, kuten <a href="/wiki/Dust" title="Dust">Dust</a> (ensimmäinen LP vuonna 1971), <a href="/wiki/Blue_%C3%96yster_Cult" title="Blue Öyster Cult">Blue Öyster Cult</a> (<a href="/wiki/Blue_%C3%96yster_Cult_(albumi)" title="Blue Öyster Cult (albumi)">Blue Öyster Cult</a>, 1972) ja <a href="/wiki/Kiss" title="Kiss">Kiss</a> (<a href="/wiki/Kiss_(albumi)" title="Kiss (albumi)">Kiss</a>, 1974). Saksassa <a href="/wiki/Scorpions" title="Scorpions">Scorpions</a> tuli esiin albumillaan <a href="/wiki/Lonesome_Crow" title="Lonesome Crow">Lonesome Crow</a> vuonna 1972. Ritchie Blackmore sai huomiota taiturikitaristina Deep Purplen <a href="/wiki/Machine_Head_(albumi)" title="Machine Head (albumi)">Machine Head</a> -albumilla vuonna 1972. Blackmore kuitenkin jätti yhtyeen vuonna 1975 perustaakseen <a href="/wiki/Rainbow_(yhtye)" title="Rainbow (yhtye)">Rainbow’n</a>. Nämä yhtyeet myös keräsivät itselleen suuria yleisömääriä tekemällä jatkuvasti kiertueita ja yhä näyttävämpiä lavaesityksiä.<a href="#cite_note-Walser_1993,_s._10-72">[65]</a> Kuten edellä on mainittu, on väitelty siitä, olivatko nämä yhtyeet todella luokiteltavissa ”metallimusiikiksi” vai pikemminkin ”hard rockiksi”. Ne yhtyeet, jotka ovat lähempänä suuntauksen bluesjuuria tai jotka korostavat enemmän melodioita, luokitellaan nykyisin jälkimmäisenä mainittuun tyyliin. Valioesimerkkinä toimii <a href="/wiki/AC/DC" title="AC/DC">AC/DC</a>, joka teki esiintulonsa albumilla <a href="/wiki/High_Voltage_(vuoden_1975_albumi)" title="High Voltage (vuoden 1975 albumi)">High Voltage</a> vuonna 1975. Vuoden 1983 <a href="/wiki/Rolling_Stone" title="Rolling Stone">Rolling Stone</a> -tietosanakirjan määritelmä alkaa: ”Australialainen heavy metal -yhtye AC/DC...”<a href="#cite_note-84">[77]</a> Rockhistorioitsija Clinton Walker kirjoittaa: ”AC/DC:n nimittäminen metalliyhtyeeksi 1970-luvulla oli yhtä virheellinen kuin nykyään – – se oli rock and roll -yhtye, joka vain sattui olemaan tarpeeksi raskas metalliksi.”<a href="#cite_note-85">[78]</a> Kysymys ei ole vain vaihtelevista määritelmistä, vaan myös pysyvästä erosta musiikkityylin ja yleisön tunnistuksessa: kirjoittaja Ian Christe kuvailee, kuinka AC/DC ”nousi yhtyeeksi, joka ohjasi huikeat määrät yleisöä kohti heavy metal -onnelaa.”<a href="#cite_note-86">[79]</a> Black Sabbathin jälkeen toinen selkeästi metallimusiikkiin yhdistettävä suuri yhtye on brittiläinen <a href="/wiki/Judas_Priest" title="Judas Priest">Judas Priest</a>, joka debytoi albumilla <a href="/wiki/Rocka_Rolla" title="Rocka Rolla">Rocka Rolla</a> vuonna 1974. Christen määritelmän mukaan: <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:JudasPriest.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/09/JudasPriest.jpg/250px-JudasPriest.jpg" decoding="async" width="250" height="188" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/09/JudasPriest.jpg/375px-JudasPriest.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/09/JudasPriest.jpg/500px-JudasPriest.jpg 2x" data-file-width="1280" data-file-height="960" /></a><figcaption><a href="/wiki/Judas_Priest" title="Judas Priest">Judas Priest</a>.</figcaption></figure> <blockquote style="width: auto; margin-bottom: .5em; font-size: 100%; text-align:left;">»Black Sabbath tarjosi toki yleisölleen muutakin kuin kolme sointua ja hyvän shown, mutta silti yleisö joutui tyydyttämään metallinnälkäänsä rääppimällä soundeja, jotka tarjosivat samansuuntaisia tuntoja. 1970-luvun puoliväliin mennessä metallin estetiikka oli aistittavissa pohjavireenä Thin Lizzyn synkissä basso- ja tuplakitarakuvioissa, <a href="/wiki/Alice_Cooper" title="Alice Cooper">Alice Cooperin</a> lavaolemuksessa, <a href="/wiki/Queen" title="Queen">Queenin</a> sähisevissä kitaroissa ja mahtipontisissa lauluosuuksissa siinä missä Rainbow’n keskiaikaista mystiikkaa uhkuvissa lyriikoissakin. Sitten, vuonna 1974, Sabbathin jalanjäljissä astui areenalle birminghamilainen Judas Priest, joka yhdisti ja vahvisti tuotannossaan nämä raskaan rockin laajalle levinneet kulmakivet. Vasta nyt heavy metal oli kasvanut omaksi genrekseen.<a href="#cite_note-87">[80]</a>» </blockquote> Vaikka Judas Priestilla ei ollut top 40 -albumilistamenestyksiä Yhdysvalloissa ennen 1980-lukua, se oli monille ratkaiseva Black Sabbathin jälkeinen metalliyhtye: sen nopeat ja metalliset kaksoiskitarahyökkäykset olivat merkittäviä vaikuttajia myöhemmille yhtyeille.<a href="#cite_note-88">[81]</a> Metallimusiikin suosio kasvoi vaikka se ei miellyttänyt monia arvostelijoita. Vastustusta herättivät metalliyhtyeiden tapa esiintyä ylikorostuneen näyttävästi sekä muut kaupalliset keinot.<a href="#cite_note-Walser_1993,_s._11-89">[82]</a> Eniten ärsytystä aiheutti metallin musiikillinen ja sanoituksellinen älyttömyys: tunnettu kriitikko <a href="/wiki/Robert_Christgau" title="Robert Christgau">Robert Christgau</a> kuvaili erästä Black Sabbath -albumia ”tylsäksi ja rappeutuneeksi – – vähä-älyiseksi ja siveettömäksi väärinkäytöksi”.<a href="#cite_note-90">[83]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Valtavirta:_1970-luvun_loppu_ja_1980-luku">Valtavirta: 1970-luvun loppu ja 1980-luku</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=24" title="Muokkaa osiota Valtavirta: 1970-luvun loppu ja 1980-luku" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=24" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Valtavirta: 1970-luvun loppu ja 1980-luku">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Punkrock_kohtaa_metallimusiikin_ja_NWOBHM_syntyy">Punkrock kohtaa metallimusiikin ja NWOBHM syntyy</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=25" title="Muokkaa osiota Punkrock kohtaa metallimusiikin ja NWOBHM syntyy" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=25" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Punkrock kohtaa metallimusiikin ja NWOBHM syntyy">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Iron_Maiden_-_bass_and_guitars_30nov2006.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Iron_Maiden_-_bass_and_guitars_30nov2006.jpg/250px-Iron_Maiden_-_bass_and_guitars_30nov2006.jpg" decoding="async" width="250" height="201" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Iron_Maiden_-_bass_and_guitars_30nov2006.jpg/375px-Iron_Maiden_-_bass_and_guitars_30nov2006.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/e/eb/Iron_Maiden_-_bass_and_guitars_30nov2006.jpg/500px-Iron_Maiden_-_bass_and_guitars_30nov2006.jpg 2x" data-file-width="1437" data-file-height="1157" /></a><figcaption><a href="/wiki/Iron_Maiden" title="Iron Maiden">Iron Maiden</a> oli keskeinen yhtye <a href="/wiki/Punkrock" class="mw-redirect" title="Punkrock">punkrock</a>-vaikutteisessa <a href="/wiki/NWOBHM" class="mw-redirect" title="NWOBHM">New Wave of British Heavy Metal</a> -suuntauksessa.</figcaption></figure> <a href="/wiki/Punk" title="Punk">Punkrock</a> ilmaantui 1970-luvun puolivälissä vastatoimena yhteiskuntaoloille. Punk vastusti sitä, mitä pidettiin ylimaltillisena ja ylituotettuna ajan rockmusiikkina mukaan lukien metallimusiikki. Heavy metal -albumien myyntiluvut laskivat 1970-luvun loppua kohden.<a href="#cite_note-Walser_1993,_s._11-89">[82]</a> Kun suuret levy-yhtiöt kiinnostuivat punkista, monet uudemmat brittiläiset metalliyhtyeet saivat innoitusta tästä tyylistä. Vaikutteita otettiin suuntauksen ponnekkaasta tyylistä ja tavoista, joissa oli tyypillisesti itsetekemisen ja alhaisen äänituotantolaadun toimintamalleja. Valtavirran ulkopuolella olevat metalliyhtyeet alkoivat julkaista halvasti äänitettyjä julkaisuja itsenäisesti ja omistautuneille yleisöille.<a href="#cite_note-91">[84]</a> Brittiläiset musiikkilehdet alkoivat antaa huomiota ilmiölle: Sounds-lehden kirjoittaja Geoff Barton nimesi suuntauksen <a href="/wiki/New_Wave_of_British_Heavy_Metal" title="New Wave of British Heavy Metal">New Wave of British Heavy Metaliksi</a>.<a href="#cite_note-92">[85]</a> NWOBHM-yhtyeisiin kuuluivat <a href="/wiki/Iron_Maiden" title="Iron Maiden">Iron Maiden</a>, <a href="/wiki/Mot%C3%B6rhead" title="Motörhead">Motörhead</a>, <a href="/wiki/Saxon" title="Saxon">Saxon</a>, <a href="/wiki/Diamond_Head" title="Diamond Head">Diamond Head</a> ja <a href="/wiki/Def_Leppard" title="Def Leppard">Def Leppard</a>, jotka virroittivat metallimusiikin lajin. Seuraamalla Judas Priestin mallia ne karskiinnuttivat ilmaisua, vähensivät bluesaineksia ja painottivat nopeutuvia tahteja.<a href="#cite_note-93">[86]</a> Uuden aallon brittiläinen heavy metal löi itsensä läpi valtavirrassa vuonna 1980, kun Iron Maidenin, Motörheadin ja Saxonin albumit saavuttivat sijoituksia <a href="/wiki/Britannian_albumilista" title="Britannian albumilista">Britannian albumilistan</a> top 10:ssä. Seuraavana vuonna Motörheadista tuli ensimmäinen suuntauksen yhtye, joka saavutti Britannian listalla kärkisijan <a href="/wiki/No_Sleep_%E2%80%99til_Hammersmith" title="No Sleep ’til Hammersmith">No Sleep ’til Hammersmith</a> -albumillaan. Toiset NWOBHM-yhtyeet kuten Diamond Head ja <a href="/wiki/Venom_(yhtye)" title="Venom (yhtye)">Venom</a> vaikuttivat merkittävästi metallimusiikin kehitykseen, vaikka eivät olleet yhtä menestyksekkäitä.<a href="#cite_note-94">[87]</a> Ensimmäisen sukupolven yhtyeet katosivat yksi toisensa jälkeen: Deep Purple oli hajonnut pian Blackmoren lähdön jälkeen vuonna 1975, ja Led Zeppelin lopetti toimintansa vuonna 1980. Black Sabbath jäi tavallisesti konserteissaan lämmittely-yhtyeensä, yhdysvaltalaisen <a href="/wiki/Van_Halen" title="Van Halen">Van Halenin</a> varjoon.<a href="#cite_note-95">[88]</a> <a href="/wiki/Eddie_Van_Halen" title="Eddie Van Halen">Eddie Van Halen</a> vakiinnutti itsensä yhtenä aikakauden johtavista kitarataitureista. Hänen kitarasoolonsa kappaleella ”<a href="/wiki/Eruption" title="Eruption">Eruption</a>” yhtyeen <a href="/wiki/Van_Halen_(albumi)" title="Van Halen (albumi)">vuoden 1978 nimialbumilta</a> pidetään tyylin kulmakivenä.<a href="#cite_note-96">[89]</a> <a href="/wiki/Randy_Rhoads" title="Randy Rhoads">Randy Rhoads</a> ja <a href="/wiki/Yngwie_J._Malmsteen" class="mw-redirect" title="Yngwie J. Malmsteen">Yngwie J. Malmsteen</a> tulivat myös kuuluisiksi kitarataitureiksi, ja he kehittivät myöhemmin <a href="/wiki/Neoklassinen_metalli" title="Neoklassinen metalli">neoklassista metallityyliä</a>. Blackmore ja Scorpionsin <a href="/wiki/Uli_Jon_Roth" title="Uli Jon Roth">Uli Jon Roth</a> olivat kärkijoukossa klassisen musiikin ainesten omaksumisessa. Esimerkiksi Rhoads soitti klassista akustista kitaraa entisen Black Sabbath -laulaja Ozzy Osbournen sooloalbumin <a href="/wiki/Blizzard_of_Ozz" title="Blizzard of Ozz">Blizzard of Ozz</a> kappaleella ”Dee” (1980). <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Glam_metal_ja_läpimurto">Glam metal ja läpimurto</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=26" title="Muokkaa osiota Glam metal ja läpimurto" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=26" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Glam metal ja läpimurto">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:VanHalenwithHagar.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/VanHalenwithHagar.jpg/250px-VanHalenwithHagar.jpg" decoding="async" width="250" height="165" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/VanHalenwithHagar.jpg/375px-VanHalenwithHagar.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/1/1f/VanHalenwithHagar.jpg/500px-VanHalenwithHagar.jpg 2x" data-file-width="1191" data-file-height="784" /></a><figcaption><a href="/wiki/Van_Halen" title="Van Halen">Van Halen</a>.</figcaption></figure> Van Halenin menestyksen innoittamana metallipiirit alkoivat kehittyä Etelä-Kaliforniassa, erityisesti <a href="/wiki/Los_Angeles" title="Los Angeles">Los Angelesissa</a>, 1970-luvun lopulla. Los Angelesin <a href="/w/index.php?title=Sunset_Strip&action=edit&redlink=1" class="new" title="Sunset Strip (sivua ei ole)">Sunset Stripin</a> alueen klubeille kerääntyi yhtyeitä kuten <a href="/wiki/Quiet_Riot" title="Quiet Riot">Quiet Riot</a>, <a href="/wiki/Ratt" title="Ratt">Ratt</a>, <a href="/wiki/M%C3%B6tley_Cr%C3%BCe" title="Mötley Crüe">Mötley Crüe</a> ja <a href="/wiki/W.A.S.P." title="W.A.S.P.">W.A.S.P.</a>. Ne ottivat vaikutteita 1970-luvun perinteisestä heavy metalista<a href="#cite_note-97">[90]</a> ja lisäsivät <a href="/wiki/Glam_rock" title="Glam rock">glam rock</a> -yhtyeiden kuten <a href="/wiki/Alice_Cooper" title="Alice Cooper">Alice Cooperin</a> ja <a href="/wiki/Kiss" title="Kiss">Kissin</a> mahtipontisuutta sekä joskus meikkejä.<a href="#cite_note-98">[91]</a> Näiden <a href="/wiki/Glam_metal" title="Glam metal">glam metal</a> -yhtyeiden sanoitukset painottuivat villiin hedonismiin. Musiikillisesti tyyliä kuvastivat kitaratilutussoolot, tunnuslaulumaiset kertosäkeet ja suhteellisen melodiset pop-vaikutteet. Glam metal -suuntaus nousi suureksi ilmiöksi heavy metalissa ja rockissa. Tyyliä hallitsivat <a href="/wiki/Twisted_Sister" title="Twisted Sister">Twisted Sisterin</a> kaltaiset New Yorkin yhtyeet. New Wave of British Heavy Metalin ja Judas Priestin läpimurtoalbumin <a href="/wiki/British_Steel" title="British Steel">British Steel</a> (1980) ansiosta metallimusiikista tuli suosittua 1980-luvulla. Monet yhtyeet hyötyivät saamastaan huomiosta <a href="/wiki/Music_Television" class="mw-redirect" title="Music Television">Music Televisionilla</a>. Sen lähetykset alkoivat vuonna 1981.<a href="#cite_note-99">[92]</a> <a href="/wiki/Def_Leppard" title="Def Leppard">Def Leppardin</a> <a href="/wiki/Musiikkivideo" title="Musiikkivideo">musiikkivideot</a> albumilta <a href="/wiki/Pyromania_(albumi)" title="Pyromania (albumi)">Pyromania</a> (1983) tekivät yhtyeestä supertähden Yhdysvalloissa. Quiet Riotista taas tuli Metal Healthin (1983) ansiosta ensimmäinen metalliyhtye, joka pääsi Billboardin listalle. Yksi herätteitä antavista tapauksista metallimusiikin suosion nousussa tapahtui Kaliforniassa. Siellä pidettiin vuonna 1983 US Festival -tapahtumassa metallimusiikkipäivä. Tapahtumassa esiintyivät Ozzy Osbourne, Van Halen, Scorpions, Mötley Crüe, Judas Priest sekä muita, jotka houkuttelivat paikalle suurimman yleisön tapahtuman aikana.<a href="#cite_note-100">[93]</a> Vuosien 1983 ja 1984 aikana metallimusiikin myynnin osuus kaikista levymyynneistä nousi 8 prosentista 20 prosenttiin Yhdysvalloissa.<a href="#cite_note-101">[94]</a> Syntyi monia suuntaukselle omistautuneita ammattimaisia lehtiä kuten <a href="/wiki/Kerrang!" title="Kerrang!">Kerrang!</a> (1981) ja <a href="/wiki/Metal_Hammer" title="Metal Hammer">Metal Hammer</a> (1984). Lisäksi alkoi syntyä harrastajapohjaisia lehtiä. Vuonna 1985 Billboard julisti: ”Metallimusiikin yleisö on laajentunut. Metalli ei ole enää yksinomaan teini-ikäisten miesten musiikkia. Suuntauksen yleisössä on enemmän sekä vanhempia (yliopistoikäisiä), nuorempia (varhaisnuoria) että naisia.”<a href="#cite_note-102">[95]</a> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:James_Hetfield_with_Metallica_--_7_October_2004.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f8/James_Hetfield_with_Metallica_--_7_October_2004.jpg/250px-James_Hetfield_with_Metallica_--_7_October_2004.jpg" decoding="async" width="250" height="166" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f8/James_Hetfield_with_Metallica_--_7_October_2004.jpg/375px-James_Hetfield_with_Metallica_--_7_October_2004.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f8/James_Hetfield_with_Metallica_--_7_October_2004.jpg/500px-James_Hetfield_with_Metallica_--_7_October_2004.jpg 2x" data-file-width="3512" data-file-height="2336" /></a><figcaption><a href="/wiki/Metallica" title="Metallica">Metallica</a>-yhtyeen laulaja-kitaristi <a href="/wiki/James_Hetfield" title="James Hetfield">James Hetfield</a>.</figcaption></figure> 1980-luvun puoliväliin mennessä glam metal hallitsi yhdysvaltalaisia listoja, Music Televisionia ja konserttiareenoita. Uudet yhtyeet alkoivat vetää lisää yleisöä. Los Angelesista tuli <a href="/wiki/Warrant" title="Warrant">Warrant</a> ja itärannikolta <a href="/wiki/Poison_(yhtye)" title="Poison (yhtye)">Poison</a> sekä <a href="/wiki/Cinderella_(yhtye)" title="Cinderella (yhtye)">Cinderella</a>. Mötley Crüe ja Ratt pysyivät myös suosittuina. New Jerseyn <a href="/wiki/Bon_Jovi" title="Bon Jovi">Bon Jovi</a> yhdisti hard rockia sekä glam metalia ja tuli hyvin suosituksi kolmannella albumillaan <a href="/wiki/Slippery_When_Wet" title="Slippery When Wet">Slippery When Wet</a> (1986). Vuonna 1987 MTV aloitti metallimusiikkivideoille omistetun ohjelman Headbanger’s Ball lähetykset. Metallimusiikki oli kuitenkin alkanut jakautua nurkkakuntiin. Pienemmät piirit alkoivat suosia äärimmäisempää tyyliä ja alkoivat kutsua suosittuja tyylejä ”lite metaliksi” (kevyt metalli) tai ”hair metaliksi” (tukkahevi).<a href="#cite_note-103">[96]</a> Eräs yhtye, joka saavutti moninaisen yleisön, oli <a href="/wiki/Guns_N%E2%80%99_Roses" title="Guns N’ Roses">Guns N’ Roses</a>. Yhtye nähtiin raaempana ja vaarallisempana kuin muut Los Angelesin kollegansa. <a href="/wiki/Appetite_for_Destruction" title="Appetite for Destruction">Appetite for Destruction</a> (1987) -listamenestyksellään Guns N’ Roses ”antoi uutta virtaa Sunset Stripin törkytehtaalle ja piti lähes yksinään ilmiötä hengissä vielä useamman vuoden.”<a href="#cite_note-104">[97]</a> Seuraavana vuonna <a href="/wiki/Jane%E2%80%99s_Addiction" title="Jane’s Addiction">Jane’s Addiction</a> ilmestyi samoihin Los Angelesin hard rock -klubipiireihin. Yhtye sai huomiota esikoisalbumillaan <a href="/wiki/Nothing%E2%80%99s_Shocking" title="Nothing’s Shocking">Nothing’s Shocking</a>. Rolling Stone -lehti julisti albumin arvostelussa: ”Jane’s Addiction on todellinen Led Zeppelinin perillinen.”<a href="#cite_note-105">[98]</a> Jane’s Addiction oli ensimmäinen yhtye, joka tunnistettiin <a href="/wiki/Alternative_metal" title="Alternative metal">alternative metal</a> -kehityssuunnan edeltäjäksi. Vaihtoehtometallista tulisi näkyvimpiä tyylilajeja seuraavalla vuosikymmenellä. <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Metallimusiikin_eriytyminen">Metallimusiikin eriytyminen</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=27" title="Muokkaa osiota Metallimusiikin eriytyminen" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=27" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Metallimusiikin eriytyminen">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> Monet metallimusiikin alalajit kehittyivät kaupallisen valtavirran ulkopuolella 1980-luvulla.<a href="#cite_note-106">[99]</a> Näitä alalajeja on useaan kertaan yritetty kartoittaa. Näkyvimpiä yrittäjiä ovat Allmusic-sivuston toimittajat sekä Rock Detectorin Garry Sharpe-Young. Sharpe-Youngin metallimusiikin hakuteos jakaa <a href="/w/index.php?title=Underground_metal&action=edit&redlink=1" class="new" title="Underground metal (sivua ei ole)">underground metalin</a> viiteen pääluokkaan: <a href="/wiki/Thrash_metal" title="Thrash metal">thrash metal</a>, <a href="/wiki/Death_metal" title="Death metal">death metal</a>, <a href="/wiki/Black_metal" title="Black metal">black metal</a>, <a href="/wiki/Power_metal" title="Power metal">power metal</a> sekä samansukuiset <a href="/wiki/Doom_metal" title="Doom metal">doom metal</a> ja <a href="/wiki/Goottimetalli" title="Goottimetalli">goottimetalli</a>. Tästä jatkumosta puhuttaessa ”heavy metal” -termiä alettiinkin lyhentää usein pelkäksi ”metalliksi” tai ”metallimusiikiksi”, koska heavy metal -termi ei enää riittänyt määrittämään suuntausta tarpeeksi tarkasti. Uusien metallilajien syntyessä heavy metal onkin muuttunut vahvaksi suunnannäyttäjäksi ja vaikutteeksi metalliyhtyeille 1980-luvulta eteenpäin. Kuitenkin termi ”hevi” on jäänyt erittäin vahvaksi kansan suuhun, ja sillä pystytään edelleen ymmärtämään koko metallimusiikin kirjo. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Thrash_metal">Thrash metal</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=28" title="Muokkaa osiota Thrash metal" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=28" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Thrash metal">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Thrash_metal" title="Thrash metal">Thrash metal</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:SlayerliveB%26W.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7c/SlayerliveB%26W.jpg/250px-SlayerliveB%26W.jpg" decoding="async" width="250" height="153" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7c/SlayerliveB%26W.jpg/375px-SlayerliveB%26W.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7c/SlayerliveB%26W.jpg/500px-SlayerliveB%26W.jpg 2x" data-file-width="2080" data-file-height="1277" /></a><figcaption><a href="/wiki/Slayer" title="Slayer">Slayer</a>, uraa uurtanut thrash metal -yhtye</figcaption></figure> Thrash metal syntyi 1980-luvulla <a href="/wiki/Hardcore_punk" title="Hardcore punk">hardcore punkista</a> ja New Wave of British Heavy Metalista.<a href="#cite_note-Genre_-_Thrash_Metal-107">[100]</a> Jälkimmäinen kuuluu varsinkin thrash metalin sukulaisessa, <a href="/wiki/Speed_metal" title="Speed metal">speed metalissa</a>. Suuntaus alkoi Yhdysvalloissa, ja johtavat piirit olivat <a href="/wiki/San_Franciscon_lahden_ymp%C3%A4rist%C3%B6" title="San Franciscon lahden ympäristö">San Franciscon lahden ympäristöstä</a>. Thrash metal -yhtyeiden kehittämä tyyli oli nopeampi ja hyökkäävämpi kuin glam metal -edeltäjiensä.<a href="#cite_note-Genre_-_Thrash_Metal-107">[100]</a> Alarekisterin kitarariffien päälle soitetaan tyypillisesti tilutussooloja. Sanoituksissa ilmaistaan tyypillisesti <a href="/wiki/Nihilismi" title="Nihilismi">nihilistisiä</a> näkökulmia. Aiheet käsittelevät usein yhteiskunnallisia ongelmia, ja sanastossa hyödynnetään väkivaltaista kuvastoa.<a href="#cite_note-108">[101]</a> Alalajin teki suosituksi ”thrashin neljä suurta” eli <a href="/wiki/Anthrax" title="Anthrax">Anthrax</a>, <a href="/wiki/Megadeth" title="Megadeth">Megadeth</a>, <a href="/wiki/Metallica" title="Metallica">Metallica</a> ja <a href="/wiki/Slayer" title="Slayer">Slayer</a>.<a href="#cite_note-109">[102]</a> Saksalaisyhtyeet <a href="/wiki/Kreator" title="Kreator">Kreator</a>, <a href="/wiki/Sodom" title="Sodom">Sodom</a> ja <a href="/wiki/Destruction" title="Destruction">Destruction</a> taas toivat suuntauksen Eurooppaan. Näiden lisäksi <a href="/wiki/Testament" title="Testament">Testament</a>, <a href="/wiki/Exodus_(yhtye)" title="Exodus (yhtye)">Exodus</a>, <a href="/wiki/Overkill" title="Overkill">Overkill</a> ja brasilialainen <a href="/wiki/Sepultura" title="Sepultura">Sepultura</a> vaikuttivat merkittävästi suuntaukseen. Thrash syntyi pienissä piireissä ja pysyi pienikokoisena suuntauksena vuosikymmenen. Kuitenkin johtavat yhtyeet alkoivat pian saavuttaa suurempaa yleisöä. Metallica toi tyylin Billboardin top 40 -albumilistalle albumillaan <a href="/wiki/Master_of_Puppets" title="Master of Puppets">Master of Puppets</a> vuonna 1986. Kaksi vuotta myöhemmin yhtyeen <a href="/wiki/...And_Justice_for_All" class="mw-redirect" title="...And Justice for All">...And Justice for All</a> saavutti sijan 6. Samoin Megadethin ja Anthraxin albumit pääsivat top 40 -listalle.<a href="#cite_note-110">[103]</a> Vaikka Slayer ei menestynyt yhtä hyvin kuin muut ”neljästä suuresta”, yhtyeen albumi <a href="/wiki/Reign_in_Blood" title="Reign in Blood">Reign in Blood</a> (1986) oli suuntauksen uraauurtavimpia julkaisuja. Kerrang!-lehti kuvaili sitä ”kaikkien aikojen raskaimmaksi albumiksi”.<a href="#cite_note-Lostprophets_scoop_rock_honours-111">[104]</a> Vuonna 2006 Metal Hammer -lehti palkitsi sen takavuosien parhaana albumina.<a href="#cite_note-Golden_Gods_Awards_Winners-112">[105]</a> Äärioikeistolaiset <a href="/wiki/Skinhead" title="Skinhead">skinheadit</a> alkoivat ihailla yhtyettä. Tämän takia yhtyettä alettiin syyttää väkivallan ja natsismin ihannoinnista.<a href="#cite_note-113">[106]</a> Thrash löi itsensä läpi metallimusiikin valtavirrassa varhain 1990-luvun alussa.<a href="#cite_note-114">[107]</a> Metallican <a href="/wiki/Metallica_(albumi)" title="Metallica (albumi)">Metallica</a> (1991) saavutti Billboardin listan kärkisijan, Megadethin <a href="/wiki/Countdown_to_Extinction" title="Countdown to Extinction">Countdown to Extinction</a> (1992) pääsi sijalle 2 ja Anthrax sekä Slayer pääsivät top 10:een. Lisäksi Testament ja Sepultura saavuttivat sijoja top 100 -listalla. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Death_metal">Death metal</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=29" title="Muokkaa osiota Death metal" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=29" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Death metal">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Death_metal" title="Death metal">Death metal</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Lamb_of_God-0495.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Lamb_of_God-0495.jpg/250px-Lamb_of_God-0495.jpg" decoding="async" width="250" height="167" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Lamb_of_God-0495.jpg/375px-Lamb_of_God-0495.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/03/Lamb_of_God-0495.jpg/500px-Lamb_of_God-0495.jpg 2x" data-file-width="1600" data-file-height="1067" /></a><figcaption><a href="/wiki/Lamb_of_God" title="Lamb of God">Lamb of God</a>.</figcaption></figure> Thrash alkoi pian kehittyä ja synnytti muita <a href="/wiki/Extreme_metal" title="Extreme metal">extreme metal</a> -lajeja. Allmusicin mukaan Slayerin Reign in Blood ”lähes yksinomaan vaikutti koko death metal -lajin syntyyn Yhdysvalloissa.”<a href="#cite_note-115">[108]</a> NWOBHM-yhtye Venom oli myös merkittävä kantaisä. Näiltä yhtyeiltä death metal -suuntaus otti rienaavia ja pirullisia vaikutteita. Suuntauksen nimi on ilmeisesti peräisin kappaleesta ”Death Metal”, joka on <a href="/wiki/Possessed" title="Possessed">Possessed</a>-yhtyeen albumilta <a href="/wiki/Seven_Churches" title="Seven Churches">Seven Churches</a> (1985). Death metal hyödynsi sekä thrashin että hardcore punkin nopeutta ja hyökkäävyyttä. Nämä ainekset sitten yhdistettiin sanoituksiin, jotka saivat innoitusta <a href="/wiki/Slasher" title="Slasher">slasher</a>-elokuvien väkivallasta ja okkultismista.<a href="#cite_note-LOC27-116">[109]</a> Death metalin laulu on yleensä karkeaa. Tyypillisesti ilmaisu on korisevaa <a href="/wiki/Murina" class="mw-redirect" title="Murina">murinaa</a> tai joskus kirkunaa tai muuta epätavallista tyyliä.<a href="#cite_note-Genre_-_Death_Metal/Black_Metal-117">[110]</a> Syvää ja aggressiivista laulutyyliä korostavat voimakkaat, mataliksi viritetyt särökitarat.<a href="#cite_note-LOC27-116">[109]</a> Rumpujensoitto on nopeaa, ja siinä hyödynnetään tekniikoita kuten tuplabassorumpua, blast beatia ja <a href="/wiki/Synkooppi" title="Synkooppi">synkooppia</a>. Usein vaihtuvat nopeudet ja tahtilajit ovat myös tyypillisiä. Death metalissa hylättiin suurieleinen lavaesiintyminen, jota tavattiin muissa metallityyleissä paitsi thrashissa. Death metal -muusikot pukeutuvat yleensä arkisiin revittyihin farkkuihin ja nahkatakkeihin.<a href="#cite_note-MS28-118">[111]</a> Tästä poikkeuksena toimii kuitenkin <a href="/wiki/Deicide" title="Deicide">Deiciden</a> <a href="/wiki/Glen_Benton" title="Glen Benton">Glen Benton</a>, joka poltti ylöslaisen ristin otsaansa ja käytti haarniskaa lavalla. <a href="/wiki/Morbid_Angel" title="Morbid Angel">Morbid Angel</a> taas tunnetaan uusfasistisesta ulkonäöstään.<a href="#cite_note-MS28-118">[111]</a> Nämä kaksi yhtyettä sekä <a href="/wiki/Death" title="Death">Death</a> ja <a href="/wiki/Obituary" title="Obituary">Obituary</a> olivat suuntauksen johtavia yhtyeitä. Death metal -piirit syntyivät näiden yhtyeiden mukana Floridassa 1980-luvun puolessa välissä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa death metalin sukulainen oli <a href="/wiki/Grindcore" title="Grindcore">grindcore</a>. Sitä johtivat yhtyeet kuten <a href="/wiki/Napalm_Death" title="Napalm Death">Napalm Death</a> ja <a href="/wiki/Extreme_Noise_Terror" title="Extreme Noise Terror">Extreme Noise Terror</a>, joiden juuret olivat <a href="/wiki/Anarkopunk" title="Anarkopunk">anarkopunk</a>-suuntauksessa.<a href="#cite_note-LOC27-116">[109]</a> Skandinaaviset death metal -piirit alkoivat myös kehittyä, ja uraauurtavia yhtyeitä olivat muiden muassa ruotsalaiset <a href="/wiki/Entombed" title="Entombed">Entombed</a> ja <a href="/wiki/Dismember" title="Dismember">Dismember</a>. Skandinaavisesta death metalista kehittyi <a href="/wiki/Melodinen_death_metal" title="Melodinen death metal">melodinen death metal</a> -tyyli, jonka tekivät suosituksi ruotsalaisyhtyeet <a href="/wiki/In_Flames" title="In Flames">In Flames</a>, <a href="/wiki/Dark_Tranquillity" title="Dark Tranquillity">Dark Tranquillity</a> ja <a href="/wiki/At_the_Gates" title="At the Gates">At the Gates</a> sekä suomalaisyhtyeet <a href="/wiki/Children_of_Bodom" title="Children of Bodom">Children of Bodom</a>, <a href="/wiki/Kalmah" title="Kalmah">Kalmah</a> ja <a href="/wiki/Norther" title="Norther">Norther</a>. 1990-luvulla Yhdysvalloissa syntyi <a href="/wiki/Tekninen_death_metal" class="mw-redirect" title="Tekninen death metal">tekninen death metal</a>, jota edustivat yhtyeet kuten <a href="/wiki/Atheist" title="Atheist">Atheist</a> ja <a href="/wiki/Cynic" title="Cynic">Cynic</a>. Ne kehittivät kitaransoiton nopeuden ja teknisyyden poikkeuksellisen taitaviksi. <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Black_metal">Black metal</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=30" title="Muokkaa osiota Black metal" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=30" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Black metal">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Black_metal" title="Black metal">Black metal</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Cradle_of_Filth_2005_-_Daniel_(Dani_Filth)_Davey.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/Cradle_of_Filth_2005_-_Daniel_%28Dani_Filth%29_Davey.jpg/190px-Cradle_of_Filth_2005_-_Daniel_%28Dani_Filth%29_Davey.jpg" decoding="async" width="190" height="258" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/Cradle_of_Filth_2005_-_Daniel_%28Dani_Filth%29_Davey.jpg/285px-Cradle_of_Filth_2005_-_Daniel_%28Dani_Filth%29_Davey.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/74/Cradle_of_Filth_2005_-_Daniel_%28Dani_Filth%29_Davey.jpg/380px-Cradle_of_Filth_2005_-_Daniel_%28Dani_Filth%29_Davey.jpg 2x" data-file-width="943" data-file-height="1280" /></a><figcaption><a href="/wiki/Cradle_of_Filth" title="Cradle of Filth">Cradle of Filthin</a> <a href="/wiki/Dani_Filth" title="Dani Filth">Dani Filth</a> tunnetaan korkeasta kirkunatyylisestä laulustaan.</figcaption></figure> <a href="/wiki/Black_metalin_ensimm%C3%A4inen_aalto" title="Black metalin ensimmäinen aalto">Black metalin ensimmäinen aalto</a> alkoi Euroopassa varhain 1980-luvulla. Suuntausta johtivat brittiläinen Venom, sveitsiläiset <a href="/wiki/Hellhammer_(yhtye)" class="mw-redirect" title="Hellhammer (yhtye)">Hellhammer</a> ja <a href="/wiki/Celtic_Frost" title="Celtic Frost">Celtic Frost</a> sekä ruotsalainen <a href="/wiki/Bathory_(yhtye)" title="Bathory (yhtye)">Bathory</a>. 1980-luvun lopulla ja 1990-luvun alussa norjalaisyhtyeet <a href="/wiki/Darkthrone" title="Darkthrone">Darkthrone</a>, <a href="/wiki/Mayhem_(yhtye)" title="Mayhem (yhtye)">Mayhem</a>, <a href="/wiki/Burzum" title="Burzum">Burzum</a> ja <a href="/wiki/Emperor_(yhtye)" title="Emperor (yhtye)">Emperor</a> johtivat <a href="/wiki/Black_metalin_toinen_aalto" title="Black metalin toinen aalto">toista aaltoa</a>.<a href="#cite_note-119">[112]</a> Black metalin tyyli ja äänituotanto vaihtelevat yhtyeittäin. Useimmat yhtyeet kuitenkin hyödyntävät kirkuna- tai murinalaulua, raakaa kitarasäröä ja ”synkeää” tunnelmaa.<a href="#cite_note-Genre_-_Death_Metal/Black_Metal-117">[110]</a> <a href="/wiki/Satanismi" title="Satanismi">Saatanalliset</a> aiheet ovat tyypillisiä black metalissa. Monet tyylin muusikot kuitenkin hakevat innoituksensa muinaisista <a href="/wiki/Uuspakanuus" title="Uuspakanuus">pakanauskoista</a>. Tällä usein ilmaistaan tahtoa palata aikaan, jolloin ei ollut kristillisiä arvoja.<a href="#cite_note-120">[113]</a> Mayhem käytti <a href="/wiki/Corpse_paint" title="Corpse paint">ruumismaskeja</a> (corpse paint), jotka sitten yleistyivät muiden black metal -muusikoiden lavaesityksissä. Bathory vaikutti <a href="/wiki/Viikinkimetalli" title="Viikinkimetalli">viikinkimetalli</a>- ja <a href="/wiki/Folk_metal" title="Folk metal">folk metal</a> -suuntauksien syntyyn, ja <a href="/wiki/Immortal" title="Immortal">Immortal</a> kehitti blast beat -ilmaisun huippuunsa.<a href="#cite_note-121">[114]</a> Vuonna 1992 black metal -piirejä alkoi syntyä Skandinavian ulkopuolella.<a href="#cite_note-122">[115]</a> 1990-luvun kuluessa ruotsalaisyhtye <a href="/wiki/Tiamat_(yhtye)" title="Tiamat (yhtye)">Tiamat</a> ja sveitsiläisyhtye <a href="/wiki/Samael_(yhtye)" title="Samael (yhtye)">Samael</a> kehittivät sinfonista black metal -suuntausta.<a href="#cite_note-123">[116]</a> 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa norjalainen <a href="/wiki/Dimmu_Borgir" title="Dimmu Borgir">Dimmu Borgir</a> toi black metalin lähes valtavirtaan.<a href="#cite_note-124">[117]</a> Samoin teki <a href="/wiki/Cradle_of_Filth" title="Cradle of Filth">Cradle of Filth</a>, jota väitetään Iron Maidenin jälkeen Englannin menestyneimmäksi metalliyhtyeeksi.<a href="#cite_note-125">[118]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Power_metal_ja_progressiivinen_metalli">Power metal ja progressiivinen metalli</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=31" title="Muokkaa osiota Power metal ja progressiivinen metalli" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=31" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Power metal ja progressiivinen metalli">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkeli: <a href="/wiki/Power_metal" title="Power metal">Power metal</a> ja <a href="/wiki/Progressiivinen_metalli" title="Progressiivinen metalli">Progressiivinen metalli</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Hammerfall_group.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f7/Hammerfall_group.jpg/250px-Hammerfall_group.jpg" decoding="async" width="250" height="168" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f7/Hammerfall_group.jpg/375px-Hammerfall_group.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/f/f7/Hammerfall_group.jpg/500px-Hammerfall_group.jpg 2x" data-file-width="1582" data-file-height="1066" /></a><figcaption><a href="/wiki/HammerFall" title="HammerFall">HammerFall</a> vuonna 2005.</figcaption></figure> 1980-luvulla kehittynyt<a href="#cite_note-metaldescent-126">[119]</a> power metal -niminen alalaji tuli 1990-luvun puolivälissä suosituksi vastauksena vastauksena death- ja black metalin julmalle ilmaisulle<a href="#cite_note-127">[120]</a> sekä nu metalin trendien seuraamiselle.<a href="#cite_note-Kahn-Harris-128">[121]</a> Power metal keskittyy nopeisiin melodioihin ja eeppisiin aiheisiin.<a href="#cite_note-Nimetön-rEr2-2-129">[122]</a> Termi vakiintui nykyiseen merkitykseensä, kun saksalainen <a href="/wiki/Helloween" title="Helloween">Helloween</a> loi alalajin perusmallin 1980-luvun jälkipuoliskolla. Yhtye yhdisti melodisuutta ja kimakkaa Judas Priestia ja Iron Maidenia muistuttavaa laulua thrash metal -tyyppisiin voimariffeihin.<a href="#cite_note-Helloween-130">[123]</a> Muita varhaisia power metal -yhtyeitä olivat muun muassa <a href="/wiki/Running_Wild_(yhtye)" title="Running Wild (yhtye)">Running Wild</a>, <a href="/wiki/Rage_(yhtye)" title="Rage (yhtye)">Rage</a><a href="#cite_note-progarchives-131">[124]</a> ja suomalainen <a href="/wiki/Stratovarius" title="Stratovarius">Stratovarius</a><a href="#cite_note-McIver-132">[125]</a>. <a href="/wiki/Yngwie_J._Malmsteen" class="mw-redirect" title="Yngwie J. Malmsteen">Yngwie J. Malmsteen</a> teki suosituksi tilutuksena tunnetun erittäin nopean kitaroinnin.<a href="#cite_note-133">[126]</a> Lisäksi Malmsteen yhdisti metalliin taidemusiikin aineksia. Tämä vaikutti merkittävästi power metaliin.<a href="#cite_note-progarchives-131">[124]</a> Perinteisen metallityylin lisäksi monet power metal -yhtyeet kuten amerikkalainen <a href="/wiki/Kamelot" title="Kamelot">Kamelot</a>, suomalainen <a href="/wiki/Nightwish" title="Nightwish">Nightwish</a> ja italialainen <a href="/wiki/Rhapsody_of_Fire" title="Rhapsody of Fire">Rhapsody of Fire</a> pyrkivät musiikissaan sinfoniseen ilmaisuun, jossa korostuu kosketinsoittimen osuus ja jossa saatetaan käyttää orkesterisoittimia ja oopperalaulua.<a href="#cite_note-metaldescent-126">[119]</a> Power metal on ollut hyvin suosittua Euroopassa, mutta lähinnä pienten piirien suosikki Yhdysvalloissa.<a href="#cite_note-Nimetön-rEr2-2-129">[122]</a> Omistautunut harrastajapiiri on syntynyt varsinkin Japaniin ja Etelä-Amerikkaan, jossa yhtyeet kuten brasilialainen <a href="/wiki/Angra" title="Angra">Angra</a> ja argentiinalainen <a href="/wiki/Rata_Blanca" title="Rata Blanca">Rata Blanca</a> ovat suosittuja. <a href="/wiki/Progressiivinen_metalli" title="Progressiivinen metalli">Progressiivinen metalli</a> on läheisesti sukua power metalille. Alalaji otti vaikutteensa progressiivisen rockin yhtyeiltä kuten <a href="/wiki/Rush_(yhtye)" title="Rush (yhtye)">Rush</a> ja <a href="/wiki/King_Crimson" title="King Crimson">King Crimson</a>. Progressiivinen metalli kehittyi Yhdysvalloissa varhain 1980-luvulla, ja tyylin uranuurtajia olivat <a href="/wiki/Queensr%C3%BFche" title="Queensrÿche">Queensrÿche</a>, <a href="/wiki/Fates_Warning" title="Fates Warning">Fates Warning</a> ja <a href="/wiki/Dream_Theater" title="Dream Theater">Dream Theater</a>.<a href="#cite_note-progarchives-131">[124]</a> Myöhempää progressiivisen metallin ja power metalin sekoitusta edustaa <a href="/wiki/Symphony_X" title="Symphony X">Symphony X</a>.<a href="#cite_note-progrock-134">[127]</a> <div class="mw-heading mw-heading4"><h4 id="Doom_metal_ja_goottimetalli">Doom metal ja goottimetalli</h4>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=32" title="Muokkaa osiota Doom metal ja goottimetalli" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=32" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Doom metal ja goottimetalli">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkelit: <a href="/wiki/Doom_metal" title="Doom metal">Doom metal</a> ja <a href="/wiki/Goottimetalli" title="Goottimetalli">Goottimetalli</a></div></dd></dl> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Trouble_-_Jalometalli_2008_-_02.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/30/Trouble_-_Jalometalli_2008_-_02.jpg/250px-Trouble_-_Jalometalli_2008_-_02.jpg" decoding="async" width="250" height="144" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/30/Trouble_-_Jalometalli_2008_-_02.jpg/375px-Trouble_-_Jalometalli_2008_-_02.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/3/30/Trouble_-_Jalometalli_2008_-_02.jpg/500px-Trouble_-_Jalometalli_2008_-_02.jpg 2x" data-file-width="2916" data-file-height="1676" /></a><figcaption><a href="/wiki/Trouble_(yhtye)" title="Trouble (yhtye)">Trouble</a>, yksi doom metalin kehittäjistä.<a href="#cite_note-135">[128]</a></figcaption></figure> Doom metal -suuntaus syntyi 1980-luvun puolessavälissä, ja sen kehittäjiin kuuluivat brittiläinen <a href="/wiki/Witchfinder_General_(yhtye)" title="Witchfinder General (yhtye)">Witchfinder General</a> sekä yhdysvaltalaiset <a href="/wiki/Saint_Vitus" title="Saint Vitus">Saint Vitus</a>, <a href="/w/index.php?title=The_Obsessed&action=edit&redlink=1" class="new" title="The Obsessed (sivua ei ole)">The Obsessed</a> ja <a href="/wiki/Trouble_(yhtye)" title="Trouble (yhtye)">Trouble</a>. Suuntaus hidasti musiikin tahdin laahustavaan nopeuteen. Black Sabbathin varhaiset albumit ja sanoitusaiheet vaikuttivat doom metalin kehitykseen.<a href="#cite_note-136">[129]</a> Sabbathin lisäksi vaikuttajia olivat <a href="/wiki/Blue_Cheer" title="Blue Cheer">Blue Cheer</a>, <a href="/wiki/Pentagram_(yhdysvaltalainen_yhtye)" title="Pentagram (yhdysvaltalainen yhtye)">Pentagram</a> ja <a href="/wiki/Black_Widow_(yhtye)" title="Black Widow (yhtye)">Black Widow</a>.<a href="#cite_note-DoomM-137">[130]</a> Myös <a href="/wiki/The_Melvins" class="mw-redirect" title="The Melvins">The Melvins</a> on vaikuttanut merkittävästi doom metaliin ja sen alalajeihin.<a href="#cite_note-138">[131]</a> Doom painottuu melodiaan, alakuloiseen tahtiin ja haudankoleaan mielialaan.<a href="#cite_note-NYT1-139">[132]</a> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Theatre_of_Tragedy.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Theatre_of_Tragedy.jpg/250px-Theatre_of_Tragedy.jpg" decoding="async" width="250" height="166" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Theatre_of_Tragedy.jpg/375px-Theatre_of_Tragedy.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/cc/Theatre_of_Tragedy.jpg/500px-Theatre_of_Tragedy.jpg 2x" data-file-width="800" data-file-height="531" /></a><figcaption><a href="/wiki/Theatre_of_Tragedy" title="Theatre of Tragedy">Theatre of Tragedy</a> vaikutti goottimetallin kehitykseen.</figcaption></figure> Brittiläinen <a href="/wiki/Cathedral" title="Cathedral">Cathedral</a>, amerikkalainen <a href="/w/index.php?title=Solitude_Aeturnus&action=edit&redlink=1" class="new" title="Solitude Aeturnus (sivua ei ole)">Solitude Aeturnus</a> ja ruotsalainen <a href="/wiki/Candlemass" title="Candlemass">Candlemass</a> aloittivat doom metalin toisen aallon 1980- ja 90-lukujen taitteessa. Samaan aikaan brittiläisyhtyeet <a href="/wiki/Paradise_Lost" title="Paradise Lost">Paradise Lost</a>, <a href="/wiki/My_Dying_Bride" title="My Dying Bride">My Dying Bride</a> ja <a href="/wiki/Anathema" title="Anathema">Anathema</a> alkoivat soittaa doom ja death metalin yhdistelmää, joka synnytti eurooppalaisen goottimetallisuuntauksen.<a href="#cite_note-140">[133]</a> Tätä tyyliä luonnehtii kahden laulajan yhteislaulu, josta esimerkkeinä toimivat norjalaiset <a href="/wiki/Theatre_of_Tragedy" title="Theatre of Tragedy">Theatre of Tragedy</a> ja <a href="/wiki/Tristania" title="Tristania">Tristania</a>. <a href="/wiki/Type_O_Negative" title="Type O Negative">Type O Negative</a> esitteli goottimetallin Yhdysvalloille. Myöhemmin ruotsalainen <a href="/wiki/Therion" title="Therion">Therion</a> yhdisti taidemusiikin vaikutteita, ja synnytti goottimetallista eriytyneen <a href="/wiki/Sinfoninen_metalli" title="Sinfoninen metalli">sinfonisen metallisuuntauksen</a>. Sen merkittäviksi edustajiksi ovat sittemmin nousseet australialainen <a href="/wiki/Virgin_Black" title="Virgin Black">Virgin Black</a> ja alankomaalaiset <a href="/wiki/Within_Temptation" title="Within Temptation">Within Temptation</a> sekä <a href="/wiki/After_Forever" title="After Forever">After Forever</a>.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde?</a> 1980-luvun lopulla Yhdysvalloissa syntyi <a href="/wiki/Sludge_metal" title="Sludge metal">sludge metal</a> -suuntaus, joka yhdistää doom metalia ja hardcore punkia. Suuntauksen johtavia yhtyeitä ovat <a href="/wiki/Louisiana" title="Louisiana">Louisianasta</a> peräisin olevat <a href="/wiki/Eyehategod" title="Eyehategod">Eyehategod</a> ja <a href="/w/index.php?title=Crowbar&action=edit&redlink=1" class="new" title="Crowbar (sivua ei ole)">Crowbar</a>. Varhain seuraavalla vuosikymmenellä kalifornialaiset <a href="/wiki/Kyuss" title="Kyuss">Kyuss</a> ja <a href="/wiki/Sleep" title="Sleep">Sleep</a> kehittivät <a href="/wiki/Stoner_metal" class="mw-redirect" title="Stoner metal">stoner metal</a> -suuntausta,<a href="#cite_note-141">[134]</a> kun taas Seattlesta kotoisin oleva <a href="/w/index.php?title=Earth&action=edit&redlink=1" class="new" title="Earth (sivua ei ole)">Earth</a> auttoi luomaan drone metal -alalajia.<a href="#cite_note-142">[135]</a> 1990-lopulla nousi esille uusia merkittäviä yhtyeitä. Los Angelesin <a href="/w/index.php?title=Goatsnake&action=edit&redlink=1" class="new" title="Goatsnake (sivua ei ole)">Goatsnake</a> soitti perinteistä stoner-doom-tyyliä. <a href="/wiki/Sunn_O)))" title="Sunn O)))">Sunn O)))</a> taas yhdisteli doomia, dronea ja <a href="/wiki/Dark_ambient" title="Dark ambient">dark ambient</a> metalia.<a href="#cite_note-NYT1-139">[132]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Alternative_metal_ja_uusmetalli:_1990-luku_ja_2000-luku">Alternative metal ja uusmetalli: 1990-luku ja 2000-luku</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=33" title="Muokkaa osiota Alternative metal ja uusmetalli: 1990-luku ja 2000-luku" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=33" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Alternative metal ja uusmetalli: 1990-luku ja 2000-luku">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkelit: <a href="/wiki/Alternative_metal" title="Alternative metal">Alternative metal</a>, <a href="/wiki/Extreme_metal" title="Extreme metal">Extreme metal</a> ja <a href="/wiki/Rapcore" title="Rapcore">Rapcore</a></div></dd></dl> Metallimusiikin johtoasema valtavirrassa päättyi 1990-luvun alussa, kun <a href="/wiki/Nirvana_(yhtye)" title="Nirvana (yhtye)">Nirvana</a> ja muut <a href="/wiki/Grunge" title="Grunge">grunge</a>-yhtyeet tulivat suosituiksi. Tämä merkitsi <a href="/wiki/Vaihtoehtorock" title="Vaihtoehtorock">vaihtoehtorockin</a> läpimurtoa.<a href="#cite_note-143">[136]</a> Grunge-yhtyeet ottivat vaikutteita metallimusiikista mutta välttivät suosittujen yhtyeiden tapoja. Glam metal menetti suosionsa ensinnäkin grungen vuoksi.<a href="#cite_note-144">[137]</a> Toiseksi Metallica ja post-thrash-yhtye <a href="/wiki/Pantera" title="Pantera">Pantera</a> tekivät aggressiisemman tyylin suosituksi.<a href="#cite_note-145">[138]</a> Vuosikymmenen alussa muutamat uudet metalliyhtyeet saavuttivat kaupallista menestystä: Panteran <a href="/wiki/Far_Beyond_Driven" title="Far Beyond Driven">Far Beyond Driven</a> ylsi Billboardin listan kärkeen vuonna 1994. Valtavirran suosiossa heavy metal ei kuitenkaan enää ollut.<a href="#cite_note-146">[139]</a> Jotkut yhtyeet yrittivät muuttaa tyyliään. Metallican jäsenet leikkasivat pitkät hiuksensa ja yhtye esiintyi vaihtoehtomusiikin tapahtuma <a href="/wiki/Lollapalooza" title="Lollapalooza">Lollapaloozassa</a> vuonna 1996.<a href="#cite_note-147">[140]</a> <figure class="mw-default-size mw-halign-left" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:Type_O_Negative_in_performance_(Columbiahalle,_Berlin_-_15_June_2007).jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Type_O_Negative_in_performance_%28Columbiahalle%2C_Berlin_-_15_June_2007%29.jpg/250px-Type_O_Negative_in_performance_%28Columbiahalle%2C_Berlin_-_15_June_2007%29.jpg" decoding="async" width="250" height="170" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Type_O_Negative_in_performance_%28Columbiahalle%2C_Berlin_-_15_June_2007%29.jpg/375px-Type_O_Negative_in_performance_%28Columbiahalle%2C_Berlin_-_15_June_2007%29.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c1/Type_O_Negative_in_performance_%28Columbiahalle%2C_Berlin_-_15_June_2007%29.jpg/500px-Type_O_Negative_in_performance_%28Columbiahalle%2C_Berlin_-_15_June_2007%29.jpg 2x" data-file-width="776" data-file-height="529" /></a><figcaption><a href="/wiki/Type_O_Negative" title="Type O Negative">Type O Negative</a>.</figcaption></figure> Jane’s Addictionin tavoin monet 1990-luvun menestyneimmät yhtyeet olivat alternative metal -alalajissa.<a href="#cite_note-alternativemetal-148">[141]</a> Käsite liitettiin moniin yhtyeisiin, jotka yhdistivät metallimusiikkiin eri tyylejä. Alternative metaliin kuuluivat esimerkiksi grungea yhdistänyt <a href="/wiki/Alice_in_Chains" title="Alice in Chains">Alice in Chains</a> ja noise rock -vaikutteinen <a href="/wiki/White_Zombie" title="White Zombie">White Zombie</a>. Muutkin yhtyeet kokeilivat eri tyylejä: <a href="/wiki/Faith_No_More" title="Faith No More">Faith No More</a> yhdisti vaihtoehtorockiin punkia, funkia, metallia ja <a href="/wiki/Hip_hop" title="Hip hop">hip hopia</a>; <a href="/wiki/Primus_(yhtye)" title="Primus (yhtye)">Primus</a> taas liitti musiikkiinsa aineksia funkista, punkista, <a href="/wiki/Thrash_metal" title="Thrash metal">thrash metalista</a> ja kokeellisesta musiikista. <a href="/wiki/Tool" title="Tool">Tool</a> yhdisti metallia ja progressiivista rockia. Syntetisaattoreita käyttävät ja toisinaan elektronisen tanssimusiikin puolelta etäisesti vaikutteita hakevat yhtyeet kuten <a href="/wiki/Rammstein" title="Rammstein">Rammstein</a>, <a href="/wiki/Lacuna_Coil" title="Lacuna Coil">Lacuna Coil</a> ja <a href="/wiki/Velcra" title="Velcra">Velcra</a> sekä <a href="/wiki/Industrial_metal" title="Industrial metal">industrial metal</a> -laji yleensä. Metallimusiikille tyypilliset elementit löytyvät usein niiden sanoituksista ja kitarariffeistä. <a href="/wiki/Ministry" title="Ministry">Ministry</a> sekoitti metallia <a href="/wiki/Industrial" title="Industrial">industrial</a>-tyyliinsä. Samoin teki <a href="/wiki/Marilyn_Manson" title="Marilyn Manson">Marilyn Manson</a>, vaikka se yhdisti myös vaikutteita <a href="/wiki/Shock_rock" title="Shock rock">shock rockista</a>, jonka Alice Cooper oli tehnyt suosituksi.<a href="#cite_note-alternativemetal-148">[141]</a> Alternative metalin tyyliyhdistelmät edustivat kirjavaa tulosta siitä, mitä avoimuus eri tyyleille sai aikaan.<a href="#cite_note-149">[142]</a> 1990-luvun lopulla alkoi yhdysvaltalaisen metallin uusi aalto, kun yhtyeet saivat innoitusta alternative metal -yhteiden tyylikokeiluilta.<a href="#cite_note-150">[143]</a> Tätä suuntausta alettiin kutsua uusmetalliksi tai rapcoreksi (”nu metal”). Yhtyeet kuten <a href="/wiki/P.O.D." title="P.O.D.">P.O.D.</a>, <a href="/wiki/Korn" title="Korn">Korn</a>, <a href="/wiki/Papa_Roach" title="Papa Roach">Papa Roach</a>, <a href="/wiki/Limp_Bizkit" title="Limp Bizkit">Limp Bizkit</a>, <a href="/wiki/Slipknot" title="Slipknot">Slipknot</a> ja <a href="/wiki/Linkin_Park" title="Linkin Park">Linkin Park</a> ”olivat kehitelleet uuden kaavan, jossa heavy metalin ukkosmainen kumu kohtasi rapin notkeanfunkyn rytmin. Ja kun nämä kaksi oli saatettu yhteen, kompromissi viimeisteltiin death metalin karmivalla äänivallilla.”<a href="#cite_note-151">[144]</a> Uusmetalli sai suosiota MTV:n lähetyksillä. Lisäksi Ozzy Osbournen aloittama <a href="/wiki/Ozzfest" title="Ozzfest">Ozzfest</a>-tapahtuma sai viestimet puhumaan metallimusiikin uudesta noususta vuonna 1996.<a href="#cite_note-152">[145]</a> Samana vuonna Korn julkaisi <a href="/wiki/Life_Is_Peachy" title="Life Is Peachy">Life Is Peachyn</a>. Se oli ensimmäinen nu metal -albumi, joka saavutti albumilistan top 10:n. Kaksi vuotta myöhemmin yhtyeen <a href="/wiki/Follow_the_Leader" title="Follow the Leader">Follow the Leader</a> meni kärkeen vuonna 1999.<a href="#cite_note-153">[146]</a> Vaikka nu metal oli suosittua 2000-luvun alussa, perinteisen metallimusiikin harrastajat eivät pitäneet tyylistä.<a href="#cite_note-154">[147]</a> Vuonna 2005 rapcore-suuntaus alkoi laantua. Kuitenkin P.O.D. ja Korn sekä yhtyeet kuten <a href="/wiki/System_of_a_Down" title="System of a Down">System of a Down</a> jatkoivat menestystään.<a href="#cite_note-meltdown-155">[148]</a> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Uudet_kehityssuunnat:_2000-luvun_puoliväli">Uudet kehityssuunnat: 2000-luvun puoliväli</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=34" title="Muokkaa osiota Uudet kehityssuunnat: 2000-luvun puoliväli" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=34" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Uudet kehityssuunnat: 2000-luvun puoliväli">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <dl><dd><div class="disambig">Pääartikkelit: <a href="/wiki/Metalcore" title="Metalcore">Metalcore</a> ja <a href="/wiki/New_Wave_of_American_Heavy_Metal" title="New Wave of American Heavy Metal">New Wave of American Heavy Metal</a></div></dd></dl> <a href="/wiki/Metalcore" title="Metalcore">Metalcore</a>, extreme metalin ja <a href="/wiki/Hardcore_punk" title="Hardcore punk">hardcore punkin</a> risteytys, ilmestyi 2000-luvun puolivälissä valtavirtaan ja saavutti kaupallista menestystä. Tyylin juuret ovat <a href="/wiki/Punk_metal" class="mw-redirect" title="Punk metal">crossover thrash</a> -suuntauksessa, jota kehittivät yhtyeet kuten <a href="/wiki/Suicidal_Tendencies" title="Suicidal Tendencies">Suicidal Tendencies</a>, <a href="/wiki/Dirty_Rotten_Imbeciles" class="mw-redirect" title="Dirty Rotten Imbeciles">Dirty Rotten Imbeciles</a> ja <a href="/wiki/Stormtroopers_of_Death" class="mw-redirect" title="Stormtroopers of Death">Stormtroopers of Death</a> 1980-luvun puolivälissä. 1990-luvulla metalcore oli vain pienten piirien tyyli,<a href="#cite_note-156">[149]</a> ja tuon ajan edelläkävijäyhtyeitä olivat <a href="/wiki/Earth_Crisis" title="Earth Crisis">Earth Crisis</a> ja <a href="/w/index.php?title=Agnostic_Front&action=edit&redlink=1" class="new" title="Agnostic Front (sivua ei ole)">Agnostic Front</a>. 2000-luvun alusta monet yhdysvaltalaisyhtyeet alkoivat yhdistämään aikaisempaan metalcoreen vaikutteita ruotsalaisesta melodisesta death metalista,<a href="#cite_note-Merilinna-157">[150]</a> ja vuonna 2004 siitä oli tullut tarpeeksi suosittu, jotta <a href="/wiki/Killswitch_Engage" title="Killswitch Engage">Killswitch Engagen</a> <a href="/wiki/The_End_of_Heartache" title="The End of Heartache">The End of Heartache</a> ja <a href="/wiki/Shadows_Fall" title="Shadows Fall">Shadows Fallin</a> <a href="/w/index.php?title=The_War_Within_(albumi)&action=edit&redlink=1" class="new" title="The War Within (albumi) (sivua ei ole)">The War Within</a> saavuttivat Billboardin albumilistalla perättäin sijat 21 ja 20.<a href="#cite_note-158">[151]</a><a href="#cite_note-159">[152]</a> <a href="/wiki/Bullet_for_My_Valentine" title="Bullet for My Valentine">Bullet for My Valentine</a> saavutti samanlaisia sijoituksia brittilistoilla albumillaan <a href="/wiki/The_Poison" title="The Poison">The Poison</a> (2005).<a href="#cite_note-160">[153]</a> <figure class="mw-default-size" typeof="mw:File/Thumb"><a href="/wiki/Tiedosto:2023_Rock_im_Park_-_Arch_Enemy_-_Alissa_White-Gluz_-_by_2eight_-_ZSC4743-2.jpg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/69/2023_Rock_im_Park_-_Arch_Enemy_-_Alissa_White-Gluz_-_by_2eight_-_ZSC4743-2.jpg/190px-2023_Rock_im_Park_-_Arch_Enemy_-_Alissa_White-Gluz_-_by_2eight_-_ZSC4743-2.jpg" decoding="async" width="190" height="285" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/69/2023_Rock_im_Park_-_Arch_Enemy_-_Alissa_White-Gluz_-_by_2eight_-_ZSC4743-2.jpg/285px-2023_Rock_im_Park_-_Arch_Enemy_-_Alissa_White-Gluz_-_by_2eight_-_ZSC4743-2.jpg 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/6/69/2023_Rock_im_Park_-_Arch_Enemy_-_Alissa_White-Gluz_-_by_2eight_-_ZSC4743-2.jpg/380px-2023_Rock_im_Park_-_Arch_Enemy_-_Alissa_White-Gluz_-_by_2eight_-_ZSC4743-2.jpg 2x" data-file-width="1363" data-file-height="2048" /></a><figcaption><a href="/wiki/Arch_Enemy" title="Arch Enemy">Arch Enemyn</a> laulaja <a href="/wiki/Alissa_White-Gluz" title="Alissa White-Gluz">Alissa White-Gluz</a>.</figcaption></figure> Euroopassa, erityisesti Saksassa ja Pohjoismaissa, metallimusiikki oli edelleen suosittua. Ryhmät kuten post-thrash-yhtye <a href="/wiki/The_Haunted" title="The Haunted">The Haunted</a>, melodiset death metal -yhtyeet <a href="/wiki/In_Flames" title="In Flames">In Flames</a> ja <a href="/wiki/Children_of_Bodom" title="Children of Bodom">Children of Bodom</a>, black metal -yhtyeet <a href="/wiki/Cradle_of_Filth" title="Cradle of Filth">Cradle of Filth</a> ja <a href="/wiki/Dimmu_Borgir" title="Dimmu Borgir">Dimmu Borgir</a>, ja <a href="/wiki/Sinfoninen_metalli" title="Sinfoninen metalli">sinfoninen metalliyhtye</a> <a href="/wiki/Nightwish" title="Nightwish">Nightwish</a> olivat erityisen menestyneitä. Myös Yhdysvalloissa metalliyhtyeet kuten richmondilainen <a href="/wiki/Lamb_of_God" title="Lamb of God">Lamb of God</a> ja atlantalainen <a href="/wiki/Mastodon" title="Mastodon">Mastodon</a> saivat suosiota. Uutta renessanssia alettiin kutsua käsitteellä ”<a href="/wiki/New_Wave_of_American_Heavy_Metal" title="New Wave of American Heavy Metal">New Wave of American Heavy Metal</a>” (NWOAHM).<a href="#cite_note-Begrand-161">[154]</a> <a href="/wiki/Lamb_of_God" title="Lamb of God">Lamb of God</a> meni Billboardin top 10 -listalle albumillaan <a href="/wiki/Sacrament" title="Sacrament">Sacrament</a> (2006)<a href="#cite_note-162">[155]</a> ja samana vuonna <a href="/wiki/Mastodon" title="Mastodon">Mastodon</a> saavutti sijoja Billboardin top 40 -listalla albumillaan <a href="/wiki/Blood_Mountain" title="Blood Mountain">Blood Mountain</a><a href="#cite_note-163">[156]</a>. NWOAHM nähtiin metalcorelle rinnakkaisena suuntauksena siinä, että se nojasi enemmän metallimusiikin perinteeseen kuin punkiin esimerkiksi <a href="/wiki/Riffi" title="Riffi">kitarariffien</a> ja -<a href="/wiki/Kitarasoolo" title="Kitarasoolo">soolojen</a> tärkeällä osalla.<a href="#cite_note-164">[157]</a> Perinteinen heavy metal nousi esiin 2000-vuosikymmenen puolivälissä. Englanninkielisissä maissa on käytetty yhtyeistä kuten yhtyeistä kuten <a href="/wiki/The_Darkness" title="The Darkness">The Darkness</a><a href="#cite_note-DAMG2-165">[158]</a> ja <a href="/wiki/Wolfmother" title="Wolfmother">Wolfmother</a><a href="#cite_note-WRS2-166">[159]</a> käsitettä ”retro-metal”.<a href="#cite_note-DAMG2-165">[158]</a> Albumi saavutti kärkisijan brittiläisillä listoilla ja myi viisinkertaista platinaa. Wolfmotherin <a href="/wiki/Wolfmother_(albumi)" title="Wolfmother (albumi)">vuoden 2005 esikoisalbumi</a> esitteli Deep Purple ja Led Zeppelin -vaikutteita.<a href="#cite_note-WRS2-166">[159]</a> Eräs esimerkki vuosikymmenen uusista suuntauksista on <a href="/wiki/Commodore_64" title="Commodore 64">Commodore 64:n</a> <a href="/wiki/MOS_6581" title="MOS 6581">SID</a>-<a href="/wiki/%C3%84%C3%A4nipiiri" title="Äänipiiri">äänipiiriä</a> ja metallimusiikkia yhdistävä <a href="/wiki/Machinae_Supremacy" title="Machinae Supremacy">Machinae Supremacy</a>. <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Huomautuksia">Huomautuksia</h2>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=35" title="Muokkaa osiota Huomautuksia" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=35" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Huomautuksia">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div id="viitteet-malline" class="viitteet-malline" style="list-style-type:lower-alpha;"><ol class="references"> <li id="cite_note-27"><a href="#cite_ref-27">↑</a> Tuon intervallin ensimmäinen selkeä kielto ilmenee <a href="/wiki/Guido_Arezzolainen" title="Guido Arezzolainen">Guido Arezzolaisen</a> kuusinuottisessa sointujaosjärjestelmässä, joka teki B♭:sta diatonisen nuotin, nimellisesti neljännen asteen F:n hexakordaalissa. Aina renessanssin lopulta tritonusta, lempinimeltään ”diabolus in musica”, pidettiin epävakaana intervallina ja hylättiin asetelmana.”. (Sadie, Stanley: ”Tritone”. Teoksessa New Grove Dictionary of Music and Musicians, s. 154–155. MacMillan, 1980. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0333231112" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 0-333-23111-2</a>. (englanniksi)) </li> <li id="cite_note-28"><a href="#cite_ref-28">↑</a> ”Se on nähtävästi merkitty ”vaaralliseksi” intervalliksi, kun Guido Arezzolainen kehitti kuusinuottisan sointujaosjärjestelmän, joka esitti B flatin diatonisena nuottina, ja samaan aikaan sai lempinimensä ”diabolus in musica” (”piru musiikissa”).” (Arnold, Denis: ”Tritone”. Teoksessa The New Oxford Companion to Music, Volume 1: A–J. Oxford University Press, 1983. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0193113163" class="internal mw-magiclink-isbn">ISBN 0-19-311316-3</a>. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-30"><a href="#cite_ref-30">↑</a> Black metalissa urkupiste on kuitenkin harvoin osatekijänä kitarariffissä, mutta se soitetaan taustalla bassolla. </li> <li id="cite_note-32"><a href="#cite_ref-32">↑</a> Historiallisesti länsimaisen taidemusiikin todellinen perillinen on <a href="/wiki/Nykymusiikki" title="Nykymusiikki">nykyaikainen taidemusiikki</a>. </li> <li id="cite_note-33"><a href="#cite_ref-33">↑</a> Katso Cook and Dibben 2001: ”Analyses of popular music also sometimes reveal the influence of ’art traditions.’ Esimerkki Walserin mukaisesta yhteydestä metallimusiikin ja 1900-luvun romantiikan musiikin aatteiden ja jopa joidenkin esiintymiseleiden kanssa. Olisi kuitenkin väärin väittää että blues, rock metallimusiikki, rap tai tanssimusiikki polveutuisivat taidemusiikista. (s. 56).” </li> <li id="cite_note-60"><a href="#cite_ref-60">↑</a> Iron symbolized something heavy in the sound and Butterfly was light, engaging and versatile ... An object freely usable by the imagination. </li> <li id="cite_note-62"><a href="#cite_ref-62">↑</a> ”Go down like a lead balloon”. </li> </ol> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Lähteet">Lähteet</h2>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=36" title="Muokkaa osiota Lähteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=36" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Lähteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li>Burrows, Terry: Rock kitara. ((Total Electric Guitar Tutor, 2002.) Suomentanut Christa Palmberg) Porvoo: Readme.fi, 2014. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-220-897-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-220-897-2">ISBN 978-952-220-897-2</a> </li> <li>Christe, Ian: Pedon meteli. Heavy metallin vanha ja uusi testamentti. ((Sound of the Beast. The Complete Headbanging History of Heavy Metal, 2003.) Suomentanut Jone Nikula) Helsinki: Johnny Kniga, 2006. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-31126-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-31126-4">ISBN 978-951-0-31126-4</a> </li> <li>Lilja, Esa: Theory and Analysis of Classic Heavy Metal Harmony. Helsingin yliopisto, 2009. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-5363-35-7" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-5363-35-7">ISBN 978-952-5363-35-7</a> (englanniksi)</li> <li>Moynihan, Michael & Søderlind, Didrik: Lords of Chaos. The Bloody Rise of the Satanic Metal Underground. Venice, California: Feral House, 1998. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-922915-48-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-922915-48-2">ISBN 0-922915-48-2</a> (englanniksi)</li> <li>Sharpe-Young, Garry: Metal. The Definitive Guide. London: Jawbone Press, 2007. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-1-906002-01-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-1-906002-01-5">ISBN 978-1-906002-01-5</a> (englanniksi)</li> <li>Walser, Robert: Running with the Devil. Power, Gender, and Madness in Heavy Metal Music. Middletown, Connecticut: Wesleyan University Press, 1993. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-8195-6260-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-8195-6260-2">ISBN 0-8195-6260-2</a> (englanniksi)</li> <li>Weinstein, Deena: Heavy Metal. The Music and its Culture. Cambridge, Massachusetts: Da Capo Press, 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/0-306-80970-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/0-306-80970-2">ISBN 0-306-80970-2</a> (englanniksi)</li></ul> <div class="mw-heading mw-heading3"><h3 id="Viitteet">Viitteet</h3>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=37" title="Muokkaa osiota Viitteet" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=37" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Viitteet">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <div id="viitteet-malline" class="viitteet-malline" style="-moz-column-count:; -webkit-column-count:; column-count:; -moz-column-width: 35em; -webkit-column-width: 35em; column-width: 35em; list-style-type:decimal;"><ol class="references"> <li id="cite_note-Allmusic_metal-1"><a href="#cite_ref-Allmusic_metal_1-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.allmusic.com/subgenre/heavy-metal-ma0000002721">Heavy Metal</a>. Allmusic.com. Viitattu 27.10.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-2"><a href="#cite_ref-2">↑</a> Walser 1993, s. 41–50. </li> <li id="cite_note-fmq-3">↑ <a href="#cite_ref-fmq_3-0">a</a> <a href="#cite_ref-fmq_3-1">b</a> <a href="#cite_ref-fmq_3-2">c</a> Lilja, Esa: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://fmq.fi/articles/traditional-extreme-and-pop">Traditional, extreme and pop</a> Finnish Music Quarterly. 21.8.2017. Viitattu 25.10.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-4"><a href="#cite_ref-4">↑</a> Weinstein 2010, s. 25. </li> <li id="cite_note-5"><a href="#cite_ref-5">↑</a> Lilja 2009, s. 38. </li> <li id="cite_note-6"><a href="#cite_ref-6">↑</a> Weinstein 2010, s. 23. </li> <li id="cite_note-7"><a href="#cite_ref-7">↑</a> Burrows 2014, s. 44−45. </li> <li id="cite_note-Nimetön-rEr2-1-8">↑ <a href="#cite_ref-Nimetön-rEr2-1_8-0">a</a> <a href="#cite_ref-Nimetön-rEr2-1_8-1">b</a> Lilja 2009, s. 42. </li> <li id="cite_note-9"><a href="#cite_ref-9">↑</a> Weinstein 2010, s. 24−25. </li> <li id="cite_note-10"><a href="#cite_ref-10">↑</a> Walser 1993, s. 50. </li> <li id="cite_note-reverb.com-11"><a href="#cite_ref-reverb.com_11-0">↑</a> Dearcangelis, Chris: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://reverb.com/news/the-history-of-dual-guitar-harmonies-in-14-songs">The History of Dual Guitar Harmonies In 14 Songs</a> Reverb.com. 2.1.2017. Viitattu 5.5.2022. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-Weinstein24-12">↑ <a href="#cite_ref-Weinstein24_12-0">a</a> <a href="#cite_ref-Weinstein24_12-1">b</a> Weinstein 1991, s. 24. </li> <li id="cite_note-13"><a href="#cite_ref-13">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://wc03.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=10:a9ftxqr5ldae">Possessed – Seven Churches Review</a>. Allmusic.com. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-symphonic-metal-14"><a href="#cite_ref-symphonic-metal_14-0">↑</a> Barton, Geoff: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.loudersound.com/features/symphonic-metal-special-epica-delain-and-the-queens-of-the-corset">Symphonic Metal Special: Epica, Delain and the queens of the corset</a> Classic Rock Magazine. 17.4.2015. Viitattu 12.11.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:0-15">↑ <a href="#cite_ref-:0_15-0">a</a> <a href="#cite_ref-:0_15-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.drumeo.com/beat/a-drummers-guide-to-metal/">A Drummer’s Guide To Metal</a> The Drumeo Beat: Drumming Blog With Free Drum Lessons, Videos, and Articles. 14.3.2019. Viitattu 25.10.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-16"><a href="#cite_ref-16">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://thequietus.com/articles/01258-anthrax-s-charlie-benante-talks-about">A Quietus Interview: Anthrax’s Charlie Benante Talks About The Birth Of The Blast Beat</a> The Quietus. Viitattu 25.10.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-Schlueter-17"><a href="#cite_ref-Schlueter_17-0">↑</a> Schlueter, Brad: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://drummagazine.com/11-blastbeats-to-master-improve-your-technique-with-this-extreme-chops-challenge/">11 Blastbeats To Master: Improve Your Technique With This Extreme Chops Challenge</a> Drummagazine.com. Tammikuu 2017. Viitattu 25.10.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-18"><a href="#cite_ref-18">↑</a> Weinstein 1991, s. 23. </li> <li id="cite_note-19"><a href="#cite_ref-19">↑</a> Walser 1993, s. 9. </li> <li id="cite_note-20"><a href="#cite_ref-20">↑</a> Master of Rhythm: The Importance of Tone and Right-hand Technique. Guitar Legends, April 1997, s. 99. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-21"><a href="#cite_ref-21">↑</a> Walser 1993, s. 2. </li> <li id="cite_note-22"><a href="#cite_ref-22">↑</a> Shaping Up and Riffing Out: Using Major and Minor Power Chords to Add Colour to Your Parts. Guitar Legends, April 1997, s. 97. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-23"><a href="#cite_ref-23">↑</a> Schonbrun 2006, s. 22. </li> <li id="cite_note-24"><a href="#cite_ref-24">↑</a> Walser 1993, s. 46. </li> <li id="cite_note-25"><a href="#cite_ref-25">↑</a> Marshall, Wolf: Power Lord–Climbing Chords, Evil Tritones, Giant Callouses. Guitar Legends, huhtikuu 1997, s. 29. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-MH-26"><a href="#cite_ref-MH_26-0">↑</a> Dunn, Sam (2005). <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.metalhistory.com">Metal: A Headbanger’s Journey</a>'. Warner Home Video (2006). Retrieved on March 19, 2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-29"><a href="#cite_ref-29">↑</a> Kennedy 1985, ”Pedal Point”, s. 540. </li> <li id="cite_note-Aledort-31"><a href="#cite_ref-Aledort_31-0">↑</a> Aledort, Andy: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.guitarworld.com/features/ritchie-blackmore-medieval-times">Ritchie Blackmore: Medieval Times</a> Guitarworld. 30.3.2009. Viitattu 14.11.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-34"><a href="#cite_ref-34">↑</a> Arnold 1983, s. 476; Sadie (1980), s. 666; Kennedy (1985), ”Consecutive”, s. 159. </li> <li id="cite_note-35"><a href="#cite_ref-35">↑</a> Weinstein 2000, s. 35. </li> <li id="cite_note-:2-36">↑ <a href="#cite_ref-:2_36-0">a</a> <a href="#cite_ref-:2_36-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.vh1.com/shows/dyn/heavy_the_story_of_metal/series.jhtml">VH1:n dokumenttisarja Story of Metal</a>. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-37"><a href="#cite_ref-37">↑</a> Weinstein 1991, s. 36. </li> <li id="cite_note-38"><a href="#cite_ref-38">↑</a> Weinstein 2000, s. 47. </li> <li id="cite_note-39"><a href="#cite_ref-39">↑</a> Walser 1993, s. 151–160. </li> <li id="cite_note-40"><a href="#cite_ref-40">↑</a> Mäkelä, Janne: Pophistoria. Kuinka musiikki muutti maailman. Klaava, 2014. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-7074-19-0" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-7074-19-0">ISBN 978-952-7074-19-0</a> </li> <li id="cite_note-41"><a href="#cite_ref-41">↑</a> Weinstein 2000, s. 50–51. </li> <li id="cite_note-42"><a href="#cite_ref-42">↑</a> Moynihan & Söderlind (1998). </li> <li id="cite_note-43"><a href="#cite_ref-43">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://religionandheavymetal.weebly.com/the-righteous.html">The Righteous</a> Religious Themes in Heavy Metal. Viitattu 12.11.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-:4-44"><a href="#cite_ref-:4_44-0">↑</a> Hjelm, Titus & Kahn-Harris, Keith & LeVine, Mark: Heavy metal as controversy and counterculture. Popular Music History, Määritä ajankohta! <a rel="nofollow" class="external text" href="https://journals.equinoxpub.com/PMH/article/view/14426">Artikkelin verkkoversio</a>. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-45"><a href="#cite_ref-45">↑</a> Weinstein 1991, s. 27. </li> <li id="cite_note-46"><a href="#cite_ref-46">↑</a> Appleford, Steve: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.mk-magazine.com/news/archives/000929.php">Odyssey of the Devil Horns</a>. MK Magazine, September 9, 2004. Viitattu 31.2.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-47"><a href="#cite_ref-47">↑</a> Weinstein 2010, s. 103, 7, 8, 104. </li> <li id="cite_note-48"><a href="#cite_ref-48">↑</a> Weinstein 2010, s. 102, 112. </li> <li id="cite_note-49"><a href="#cite_ref-49">↑</a> Weinstein 2010, s. 181, 207, 294. </li> <li id="cite_note-50"><a href="#cite_ref-50">↑</a> Weinstein 2010, s. 130. </li> <li id="cite_note-51"><a href="#cite_ref-51">↑</a> Weinstein 2010, s. 95. </li> <li id="cite_note-JQS-52">↑ <a href="#cite_ref-JQS_52-0">a</a> <a href="#cite_ref-JQS_52-1">b</a> ”Three profiles of heavy metal fans: A taste for sensation and a subculture of alienation.” In Journal Qualitative Sociology. Publisher Springer Netherlands. ISSN 0162-0436 (Print) 1573–7837 (Online). Volume 16, Number 4 / December 1993. Pages 423–443. </li> <li id="cite_note-53"><a href="#cite_ref-53">↑</a> Weinstein 2010, s. 46, 60, 154, 273. </li> <li id="cite_note-54"><a href="#cite_ref-54">↑</a> Weinstein 2010, s. 166. </li> <li id="cite_note-Sam_Dunn-55"><a href="#cite_ref-Sam_Dunn_55-0">↑</a> Dunn, Sam: Metal: A Headbanger’s Journey B000EGEJIY (2006). (englanniksi) </li> <li id="cite_note-56"><a href="#cite_ref-56">↑</a> Burroughs, William S.: The Soft Machine. Paris: Olympia Press, 1961. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-Christe_2006_s._30-57">↑ <a href="#cite_ref-Christe_2006_s._30_57-0">a</a> <a href="#cite_ref-Christe_2006_s._30_57-1">b</a> Christe 2006, s. 30. </li> <li id="cite_note-58"><a href="#cite_ref-58">↑</a> Burroughs, William S.: Nova Express, s. 112. New York: Grove Press, 1964. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-59"><a href="#cite_ref-59">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.alphadictionary.com/slang/H.html">Historical Dictionary of American Slang – Heavy: Serious, profound (1960’s) ».</a> </li> <li id="cite_note-61"><a href="#cite_ref-61">↑</a> Walser 1993, s. 8. </li> <li id="cite_note-63"><a href="#cite_ref-63">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.breathingprotection.com/sandy_pearlman.htm">Sandy Pearlman at Breathing Protection</a>. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-64"><a href="#cite_ref-64">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.scaruffi.com/music/chrono70.html">A Chronology of Rock Music – The 1970s</a>, Piero Scaruffi: ”1971 : Sandy Pearlman of ”Crawdaddy!” Uses the term ”heavy metal” for ”Artificial Energy” on ”The Notorious Byrd Brothers.”. </li> <li id="cite_note-65"><a href="#cite_ref-65">↑</a> ”Sir Lord Baltimore seems to have down pat most all the best heavy metal tricks in the book.” Mike Saunders, <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.creemmagazine.com/_site/BeatGoesOn/SirLordBaltimore/KingdomCome001.html">his criticism of the album Kingdom Come Sir Lord Baltimore</a>, Creem-lehden sivut. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-66"><a href="#cite_ref-66">↑</a> Weinstein,Op Cit., s. 19. </li> <li id="cite_note-67"><a href="#cite_ref-67">↑</a> Du Noyer 2003, s. 96, 78. </li> <li id="cite_note-68"><a href="#cite_ref-68">↑</a> ”known for its aggressive blues-based hard-rock style, Aerosmith was the top American heavy-metal band of the mid-Seventies.” Pareles & Romanowski 1983, s. 4.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde tarkemmin?</a> </li> <li id="cite_note-walzer9-69">↑ <a href="#cite_ref-walzer9_69-0">a</a> <a href="#cite_ref-walzer9_69-1">b</a> Walser 1993, s. 9. </li> <li id="cite_note-70"><a href="#cite_ref-70">↑</a> Weinstein 1991, s. 18; Walser 1993, s. 9. </li> <li id="cite_note-71"><a href="#cite_ref-71">↑</a> Wilkerson 2006, s. 19. </li> <li id="cite_note-Walser_1993,_s._10-72">↑ <a href="#cite_ref-Walser_1993,_s._10_72-0">a</a> <a href="#cite_ref-Walser_1993,_s._10_72-1">b</a> <a href="#cite_ref-Walser_1993,_s._10_72-2">c</a> Walser 1993, s. 10. </li> <li id="cite_note-73"><a href="#cite_ref-73">↑</a> McMichael 2004, s. 112. </li> <li id="cite_note-74"><a href="#cite_ref-74">↑</a> Weinstein 1991, s. 16. </li> <li id="cite_note-75"><a href="#cite_ref-75">↑</a> Charlton 2003, s. 232−233. </li> <li id="cite_note-76"><a href="#cite_ref-76">↑</a> McCleary 2004, s. 240, 506. </li> <li id="cite_note-77"><a href="#cite_ref-77">↑</a> Gene Santoro, quoted in Carson (2001), s. 86.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde tarkemmin?</a> </li> <li id="cite_note-78"><a href="#cite_ref-78">↑</a> Blake 1997, s. 143.<a href="/wiki/Wikipedia:Merkitse_l%C3%A4hteet" title="Wikipedia:Merkitse lähteet">lähde tarkemmin?</a> </li> <li id="cite_note-79"><a href="#cite_ref-79">↑</a> Charlton 2003, s. 239. </li> <li id="cite_note-80"><a href="#cite_ref-80">↑</a> Walser 1993, s. 174. </li> <li id="cite_note-81"><a href="#cite_ref-81">↑</a> di Perna, Alan: The History of Hard Rock: The 70’s. Guitar World, maaliskuu 2001. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-82"><a href="#cite_ref-82">↑</a> Charlton 2003, s. 241. </li> <li id="cite_note-83"><a href="#cite_ref-83">↑</a> Pareles and Romanowski 1983, s. 225. </li> <li id="cite_note-84"><a href="#cite_ref-84">↑</a> Pareles & Romanowski 1983, s. 1. </li> <li id="cite_note-85"><a href="#cite_ref-85">↑</a> Walker 2001, s. 297. </li> <li id="cite_note-86"><a href="#cite_ref-86">↑</a> Christe 2006, s. 78. </li> <li id="cite_note-87"><a href="#cite_ref-87">↑</a> Christe 2006, s. 41. </li> <li id="cite_note-88"><a href="#cite_ref-88">↑</a> Walser 1993, s. 6. </li> <li id="cite_note-Walser_1993,_s._11-89">↑ <a href="#cite_ref-Walser_1993,_s._11_89-0">a</a> <a href="#cite_ref-Walser_1993,_s._11_89-1">b</a> Walser 1993, s. 11. </li> <li id="cite_note-90"><a href="#cite_ref-90">↑</a> Christgau (1981), s. 49. </li> <li id="cite_note-91"><a href="#cite_ref-91">↑</a> Christe 2003, s. 30, 33. </li> <li id="cite_note-92"><a href="#cite_ref-92">↑</a> Christe 2003, s. 33. </li> <li id="cite_note-93"><a href="#cite_ref-93">↑</a> Erlewine, Stephen Thomas & Greg: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&searchlink=JUDAS">Judas Priest</a> allmusic.com. 30.4.2007. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi), <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/explore/style/d7760">Genre – New Wave of British Heavy Metal</a> Allmusic.com. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-94"><a href="#cite_ref-94">↑</a> Weinstein 1991, s. 44. </li> <li id="cite_note-95"><a href="#cite_ref-95">↑</a> Christe 2003, s. 25. </li> <li id="cite_note-96"><a href="#cite_ref-96">↑</a> Christe 2003, s. 51. </li> <li id="cite_note-97"><a href="#cite_ref-97">↑</a> Rivadavia, Eduardo. <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/artist/p5209">Quiet Riot</a>. Allmusic.com. Viitattu 9.11.2007 (englanniksi); Neely, Kim: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.rollingstone.com/artists/ratt/albums/album/211449/review/5946112/detonator">Ratt</a>. Rolling Stone. Viitattu 9.11.2007 (englanniksi); Barry Weber & Greg Prato: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/artist/p4964">Mötley Crüe</a>. Allmusic.com. Viitattu 9.11.2007 (englanniksi); Dolas, Yiannis: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.rockpages.gr/interviews/wasp2004-en.htm">Blackie Lawless Interview</a>. Rockpages. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-98"><a href="#cite_ref-98">↑</a> Christe 2003, s. 55−57. </li> <li id="cite_note-99"><a href="#cite_ref-99">↑</a> Christe 2003, s. 79. </li> <li id="cite_note-100"><a href="#cite_ref-100">↑</a> Weinstein 1991, s. 45. </li> <li id="cite_note-101"><a href="#cite_ref-101">↑</a> Walser 1993, s. 12. </li> <li id="cite_note-102"><a href="#cite_ref-102">↑</a> Walser 1993, s. 12−13, 182 n. 35. </li> <li id="cite_note-103"><a href="#cite_ref-103">↑</a> Walser 1993, s. 14; Christe 2003, s. 170. </li> <li id="cite_note-104"><a href="#cite_ref-104">↑</a> Christe 2005, s. 199. </li> <li id="cite_note-105"><a href="#cite_ref-105">↑</a> ”As much as any band in existence, Jane’s Addiction is the true heir to Led Zeppelin.” <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.rollingstone.com/artists/janesaddiction/albums/album/119704/review/5942383/nothings_shocking">Jane’s Addiction: Nothing’s Shocking</a> Rolling Stone. 20.10.1988. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-106"><a href="#cite_ref-106">↑</a> Weinstein 1991, s. 21. </li> <li id="cite_note-Genre_-_Thrash_Metal-107">↑ <a href="#cite_ref-Genre_-_Thrash_Metal_107-0">a</a> <a href="#cite_ref-Genre_-_Thrash_Metal_107-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/explore/style/d373">Genre – Thrash Metal</a>. Allmusic.com. Viitattu 4.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-108"><a href="#cite_ref-108">↑</a> Moynihan & Søderlind 1998, s. 26. </li> <li id="cite_note-109"><a href="#cite_ref-109">↑</a> Walser 1993, s. 14. </li> <li id="cite_note-110"><a href="#cite_ref-110">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://web.archive.org/20070929225341/www.billboard.com/bbcom/retrieve_chart_history.do?model.chartFormatGroupName=Albums&model.vnuArtistId=5199&model.vnuAlbumId=758988">Metallica – Artist Chart History</a>; <a rel="nofollow" class="external text" href="http://web.archive.org/20070929144156/www.billboard.com/bbcom/retrieve_chart_history.do?model.chartFormatGroupName=Albums&model.vnuArtistId=5179&model.vnuAlbumId=933608">Megadeth – Artist Chart History</a>; <a rel="nofollow" class="external text" href="http://web.archive.org/20070929204614/www.billboard.com/bbcom/retrieve_chart_history.do?model.chartFormatGroupName=Albums&model.vnuArtistId=3982&model.vnuAlbumId=728383">Anthrax – Artist Chart History</a>. Billboard.com. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-Lostprophets_scoop_rock_honours-111"><a href="#cite_ref-Lostprophets_scoop_rock_honours_111-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://news.bbc.co.uk/2/hi/entertainment/5282780.stm">Lostprophets scoop rock honours</a> BBC News. 25.8.2006. Viitattu 29.6.2008. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-Golden_Gods_Awards_Winners-112"><a href="#cite_ref-Golden_Gods_Awards_Winners_112-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.metalhammer.co.uk/news/article/?id=44410">Golden Gods Awards Winners</a> Metal Hammer. 13.6.2006. Englanti. Viitattu 29.6.2008. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-113"><a href="#cite_ref-113">↑</a> Moynihan & Søderlind 1998, s. 30. </li> <li id="cite_note-114"><a href="#cite_ref-114">↑</a> Walser 1993, s. 15. </li> <li id="cite_note-115"><a href="#cite_ref-115">↑</a> Huey, Steve. <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/album/r18220">Reign in Blood – Review</a>. Allmusic.com. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-LOC27-116">↑ <a href="#cite_ref-LOC27_116-0">a</a> <a href="#cite_ref-LOC27_116-1">b</a> <a href="#cite_ref-LOC27_116-2">c</a> Moynihan & Søderlind 1998, s. 27. </li> <li id="cite_note-Genre_-_Death_Metal/Black_Metal-117">↑ <a href="#cite_ref-Genre_-_Death_Metal/Black_Metal_117-0">a</a> <a href="#cite_ref-Genre_-_Death_Metal/Black_Metal_117-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/explore/style/d384">Genre – Death Metal/Black Metal</a>. Allmusic.com. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-MS28-118">↑ <a href="#cite_ref-MS28_118-0">a</a> <a href="#cite_ref-MS28_118-1">b</a> Moynihan & Søderlind 1998, s. 28. </li> <li id="cite_note-119"><a href="#cite_ref-119">↑</a> Christe 2003, s. 300. </li> <li id="cite_note-120"><a href="#cite_ref-120">↑</a> Moynihan & Søderlind 1998, s. 212. </li> <li id="cite_note-121"><a href="#cite_ref-121">↑</a> Christe 2003, s. 310. </li> <li id="cite_note-122"><a href="#cite_ref-122">↑</a> Moynihan & Søderlind 1998, s. 271, 321, 326. </li> <li id="cite_note-123"><a href="#cite_ref-123">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/explore/style/d11957">Genre – Symphonic Black metal</a>. Allmusic.com. Viitattu 6.12.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-124"><a href="#cite_ref-124">↑</a> Tepedelen, Adam: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.rollingstone.com/artists/dimmuborgir/articles/story/5935933/dimmu_borgirs_death_cult">Dimmu Borgir’s ’Death Cult’</a>. Rolling Stone 7.11.2003. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-125"><a href="#cite_ref-125">↑</a> Bennett, J. <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.decibelmagazine.com/features/jun2007/dimmuborgir.aspx">Dimmu Borgir</a>. Decibel, kesäkuu 2007. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-metaldescent-126">↑ <a href="#cite_ref-metaldescent_126-0">a</a> <a href="#cite_ref-metaldescent_126-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="https://web.archive.org/web/20180215192302/http://metaldescent.com/power-metal/">Heavy Metal Classifications: A History of Power Metal</a> Metal Descent. Viitattu 19.11.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-127"><a href="#cite_ref-127">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/style/power-metal-ma0000011913">Power Metal</a> Allmusic.com. Viitattu 18.10.2013. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-Kahn-Harris-128"><a href="#cite_ref-Kahn-Harris_128-0">↑</a> Kahn-Harris, Keith: Extreme Metal. Music and Culture on the Edge, s. 137. Oxford: Berg, 2007. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/1-84520-399-2" title="Toiminnot:Kirjalähteet/1-84520-399-2">ISBN 1-84520-399-2</a> (englanniksi) </li> <li id="cite_note-Nimetön-rEr2-2-129">↑ <a href="#cite_ref-Nimetön-rEr2-2_129-0">a</a> <a href="#cite_ref-Nimetön-rEr2-2_129-1">b</a> Christe 2006, s. 372. </li> <li id="cite_note-Helloween-130"><a href="#cite_ref-Helloween_130-0">↑</a> Rivadavia, Eduardo: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/artist/helloween-mn0000957340/biography">Helloween – Biography</a> Allmusic.com. Viitattu 18.10.2013. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-progarchives-131">↑ <a href="#cite_ref-progarchives_131-0">a</a> <a href="#cite_ref-progarchives_131-1">b</a> <a href="#cite_ref-progarchives_131-2">c</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.progarchives.com/subgenre.asp?style=19">Progressive Metal</a> Prog Archives. The Progressive Metal Team. Viitattu 19.11.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-McIver-132"><a href="#cite_ref-McIver_132-0">↑</a> McIver, Joel: Extreme Metal, s. 144. London: Omnibus Press, 2000. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/071-19804-0-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/071-19804-0-3">ISBN 071-19804-0-3</a> (englanniksi) </li> <li id="cite_note-133"><a href="#cite_ref-133">↑</a> Dunn, Sam: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.vh1.com/shows/metal_evolution/episode.jhtml?episodeID=181795">Metal Evolution, Episode 110: Power metal</a> VH1. Viitattu 2.7.2012. </li> <li id="cite_note-progrock-134"><a href="#cite_ref-progrock_134-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.progrockandmetal.net/progressive_music_definition.htm">What is Progressive Music?</a> Prog Rock & Metal. Viitattu 19.11.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-135"><a href="#cite_ref-135">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/explore/style/d11956">Doom Metal</a>. Allmusic.com. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-136"><a href="#cite_ref-136">↑</a> Christe 2003, s. 401. </li> <li id="cite_note-DoomM-137"><a href="#cite_ref-DoomM_137-0">↑</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.doom-metal.com/history.html">The History of Doom Metal</a>. Doom-metal.com. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-138"><a href="#cite_ref-138">↑</a> Begrand, Adrien: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.popmatters.com/columns/begrand/060215.shtml">Blood and Thunder: The Profits of Doom</a>. PopMatters 15.2.2006. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-NYT1-139">↑ <a href="#cite_ref-NYT1_139-0">a</a> <a href="#cite_ref-NYT1_139-1">b</a> Wray, John: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.nytimes.com/2006/05/28/magazine/28artmetal.html?ei=5090&en=68f0bcd99797d7a3&ex=1306468800&partner=rssuserland&emc=rss&pagewanted=all">Heady Metal</a>. The New York Times 28.5.2006. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-140"><a href="#cite_ref-140">↑</a> Sharpe-Young (2007), s. 246. </li> <li id="cite_note-141"><a href="#cite_ref-141">↑</a> Christe 2003, s. 410. </li> <li id="cite_note-142"><a href="#cite_ref-142">↑</a> Jackowiak, Jason: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.splendidezine.com/review.html?reviewid=1125311580560974">Hex: Or Printing in the Infernal Method</a>. Splendid Magazine, syyskuu 2005. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-143"><a href="#cite_ref-143">↑</a> Christe 2003, s. 304–306; Weinstein 1991, s. 278. </li> <li id="cite_note-144"><a href="#cite_ref-144">↑</a> Christe 2003, s. 231. </li> <li id="cite_note-145"><a href="#cite_ref-145">↑</a> Birchmeier, Jason: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/artist/p5099">Pantera</a>. Allmusic.com. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-146"><a href="#cite_ref-146">↑</a> Christe 2006, s. 355. </li> <li id="cite_note-147"><a href="#cite_ref-147">↑</a> Christe 2006, s. 360, 366. </li> <li id="cite_note-alternativemetal-148">↑ <a href="#cite_ref-alternativemetal_148-0">a</a> <a href="#cite_ref-alternativemetal_148-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/explore/style/d2697">Genre – Alternative Metal</a> Allmusic.com. Viitattu 26.3.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-149"><a href="#cite_ref-149">↑</a> Christe 2006, s. 244. </li> <li id="cite_note-150"><a href="#cite_ref-150">↑</a> Christe 2006, s. 366–367. </li> <li id="cite_note-151"><a href="#cite_ref-151">↑</a> Christe 2006, s. 376. </li> <li id="cite_note-152"><a href="#cite_ref-152">↑</a> Christe 2003, s. 379. </li> <li id="cite_note-153"><a href="#cite_ref-153">↑</a> Christe 2006, s. 388. </li> <li id="cite_note-154"><a href="#cite_ref-154">↑</a> Christe 2006, s. 374. </li> <li id="cite_note-meltdown-155"><a href="#cite_ref-meltdown_155-0">↑</a> D’angelo, Joe: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.mtv.com/bands/m/metal_meltdown/news_feature_030124/index.jhtml">Nu Metal Meltdown</a> 2003. MTV.com. Viitattu 28.3.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-156"><a href="#cite_ref-156">↑</a> Christe 2006, s. 204-210. </li> <li id="cite_note-Merilinna-157"><a href="#cite_ref-Merilinna_157-0">↑</a> Merilinna, Mikko: <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.nrgm.fi/artikkelit/matka-coren-ytimeen">Matka coren ytimeen</a> Nuorgam. 11.5.2011. Viitattu 22.11.2019. </li> <li id="cite_note-158"><a href="#cite_ref-158">↑</a> <a rel="nofollow" class="external free" href="https://www.billboard.com/music/killswitch-engage/chart-history">https://www.billboard.com/music/killswitch-engage/chart-history</a>. </li> <li id="cite_note-159"><a href="#cite_ref-159">↑</a> <a rel="nofollow" class="external free" href="https://www.billboard.com/music/shadows-fall/chart-history">https://www.billboard.com/music/shadows-fall/chart-history</a> </li> <li id="cite_note-160"><a href="#cite_ref-160">↑</a> <a rel="nofollow" class="external free" href="https://www.officialcharts.com/search/artists/bullet-for-my-valentine/">https://www.officialcharts.com/search/artists/bullet-for-my-valentine/</a> </li> <li id="cite_note-Begrand-161"><a href="#cite_ref-Begrand_161-0">↑</a> Begrand, Adrien: <a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.popmatters.com/begrand051014-2496179509.html">Regeneration</a> PopMatters. 13.10.2005. Viitattu 22.11.2019. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-162"><a href="#cite_ref-162">↑</a> <a rel="nofollow" class="external free" href="https://www.billboard.com/music/lamb-of-god/chart-history">https://www.billboard.com/music/lamb-of-god/chart-history</a> </li> <li id="cite_note-163"><a href="#cite_ref-163">↑</a> <a rel="nofollow" class="external free" href="https://www.billboard.com/music/Mastodon/chart-history">https://www.billboard.com/music/Mastodon/chart-history</a> </li> <li id="cite_note-164"><a href="#cite_ref-164">↑</a> Sharpe-Young 2007, s. 461. </li> <li id="cite_note-DAMG2-165">↑ <a href="#cite_ref-DAMG2_165-0">a</a> <a href="#cite_ref-DAMG2_165-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.allmusic.com/album/r653401">The Darkness</a>. Allmusic.com. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> <li id="cite_note-WRS2-166">↑ <a href="#cite_ref-WRS2_166-0">a</a> <a href="#cite_ref-WRS2_166-1">b</a> <a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.rollingstone.com/artists/wolfmother">Wolfmother</a>. Rolling Stone 18.2.2006. Viitattu 9.11.2007. (englanniksi) </li> </ol> </div> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Kirjallisuutta">Kirjallisuutta</h2>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=38" title="Muokkaa osiota Kirjallisuutta" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=38" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Kirjallisuutta">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <ul><li>Bond, Jacklyn & Laine, Henrik: 101 heavy metal -albumia, jotka jokaisen on kuultava edes kerran eläessään. ((The 100 Best and Absolute Greatest Heavy Metal Albums in the World, 2009.) Kääntäjä: Johanna Virtanen. Henrik Laine on kirjoittanut Suomea koskevan osuuden) Helsinki: Readme.fi, 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-220-180-5" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-220-180-5">ISBN 978-952-220-180-5</a> </li> <li>Bukszpan, Daniel: <a href="/wiki/Heavy_Metal_(kirja)" title="Heavy Metal (kirja)">Heavy metal. Raskaan musiikin pioneerit, jättiläiset ja kapinalliset</a>. ((The Encyclopedia of Heavy Metal, 2003.) Suomentaneet Lotta Heikkeri ja Miki Peltola) Helsinki: Nemo, 2010. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-952-240-054-3" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-952-240-054-3">ISBN 978-952-240-054-3</a> </li> <li>Moynihan, Michael & Søderlind, Didrik: Kaaoksen ruhtinaat. Mustan metallin messu. ((Lords of Chaos. The Bloody Rise of the Satanic Metal Underground, 1998.) Suomentanut Kai Latvalehto) Helsinki: Johnny Kniga, 2008. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/978-951-0-34109-4" title="Toiminnot:Kirjalähteet/978-951-0-34109-4">ISBN 978-951-0-34109-4</a> </li> <li>Nikula, Jone: Rauta-aika. Suomimetallin historia 1988–2002. Helsinki: Johnny Kniga, 2002. <a href="/wiki/Toiminnot:Kirjal%C3%A4hteet/951-0-27367-8" title="Toiminnot:Kirjalähteet/951-0-27367-8">ISBN 951-0-27367-8</a> </li></ul> <div class="mw-heading mw-heading2"><h2 id="Aiheesta_muualla">Aiheesta muualla</h2>[<a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit&section=39" title="Muokkaa osiota Aiheesta muualla" class="mw-editsection-visualeditor">muokkaa</a> | <a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit&section=39" title="Muokkaa osion lähdekoodia: Aiheesta muualla">muokkaa wikitekstiä</a>]</div> <style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22431496">.mw-parser-output .side-box{margin:4px 0;box-sizing:border-box;border:1px solid #aaa;font-size:88%;line-height:1.25em;background-color:#f9f9f9;display:flow-root}.mw-parser-output .side-box-abovebelow,.mw-parser-output .side-box-text{padding:0.25em 0.9em}.mw-parser-output .side-box-image{padding:2px 0 2px 0.9em;text-align:center}.mw-parser-output .side-box-imageright{padding:2px 0.9em 2px 0;text-align:center}@media(min-width:500px){.mw-parser-output .side-box-flex{display:flex;align-items:center}.mw-parser-output .side-box-text{flex:1;min-width:0}}@media(min-width:720px){.mw-parser-output .side-box{width:238px}.mw-parser-output .side-box-right{clear:right;float:right;margin-left:1em}.mw-parser-output .side-box-left{margin-right:1em}}</style><div class="side-box side-box-right plainlinks sistersitebox"> <div class="side-box-flex"> <div class="side-box-image"><a href="/wiki/Tiedosto:Commons-logo.svg" class="mw-file-description"><img alt="" src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/30px-Commons-logo.svg.png" decoding="async" width="30" height="40" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/45px-Commons-logo.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/4/4a/Commons-logo.svg/59px-Commons-logo.svg.png 2x" data-file-width="1024" data-file-height="1376" /></a></div> <div class="side-box-text plainlist"><a href="/wiki/Wikimedia_Commons" title="Wikimedia Commons">Wikimedia Commonsissa</a> on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta <a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Heavy_metal_music" class="extiw" title="commons:Category:Heavy metal music">Metallimusiikki</a>.</div></div> </div> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22431496"><div class="side-box side-box-right plainlinks"> <div class="side-box-flex"> <div class="side-box-image"><a href="/wiki/Tiedosto:Portal.svg" class="mw-file-description"><img src="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Portal.svg/36px-Portal.svg.png" decoding="async" width="36" height="32" class="mw-file-element" srcset="//upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Portal.svg/54px-Portal.svg.png 1.5x, //upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/c/c9/Portal.svg/72px-Portal.svg.png 2x" data-file-width="36" data-file-height="32" /></a></div> <div class="side-box-text plainlist"><a href="/wiki/Teemasivu:Metallimusiikki" title="Teemasivu:Metallimusiikki">Metallimusiikin teemasivu</a></div></div> </div> <ul><li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.impe.fi/">Imperiumi</a>, suomenkielinen metallisivusto.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="http://www.metallimusiikki.net/">Metallimusiikki.net</a>, uutisia metallimusiikista ja yhtyeistä.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.metal-archives.com/">Encyclopaedia Metallum</a>, yhtyetietokanta. (englanniksi)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://www.metal-rules.com/">Metal Rules</a>. (englanniksi)</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://areena.yle.fi/1-4312207">Kunnian päivät – Tarinoita heavy-Suomesta</a>. Yle Areena.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/06/26/tuska-metallinmakuista-festarointia-vuodesta-1998">Tuska – metallinmakuista festarointia vuodesta 1998</a>. Ylen Elävä arkisto.</li> <li><a rel="nofollow" class="external text" href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2010/12/27/rock-suomi-bonuksia-9-raskassarja">Raskassarja</a>. Ylen Elävä arkisto.</li></ul> <div class="NavFrame" style="margin: auto; clear:both; color: var( --color-emphasized, #000000 ); background-color: var( --background-color-neutral-subtle, #FFFFFF ); width: auto;"><div class="NavHead" style="display:block;text-align:center; color: var( --color-emphasized, #000 ); background-color: var( --background-color-neutral-subtle, #E6E6FA ); font-weight:bold;"><a href="/wiki/Rock" title="Rock">Rockin</a> suuntauksia</div><div class="NavContent" style="text-align: center"> <style data-mw-deduplicate="TemplateStyles:r22837949">.mw-parser-output .hlist dl,.mw-parser-output .hlist ol,.mw-parser-output .hlist ul{margin:0;padding:0}.mw-parser-output .hlist dd,.mw-parser-output .hlist dt,.mw-parser-output .hlist li{margin:0;display:inline}.mw-parser-output .hlist.inline,.mw-parser-output .hlist.inline dl,.mw-parser-output .hlist.inline ol,.mw-parser-output .hlist.inline ul,.mw-parser-output .hlist dl dl,.mw-parser-output .hlist dl ol,.mw-parser-output .hlist dl ul,.mw-parser-output .hlist ol dl,.mw-parser-output .hlist ol ol,.mw-parser-output .hlist ol ul,.mw-parser-output .hlist ul dl,.mw-parser-output .hlist ul ol,.mw-parser-output .hlist ul ul{display:inline}.mw-parser-output .hlist .mw-empty-li{display:none}.mw-parser-output .hlist dt::after{content:": "}.mw-parser-output .hlist dd::after,.mw-parser-output .hlist li::after{content:" · ";font-weight:bold}.mw-parser-output .hlist dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li:last-child::after{content:none}.mw-parser-output .hlist dd dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dd li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dd:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li dt:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li li:first-child::before{content:" (";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist dd dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dd li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist dt li:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dd:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li dt:last-child::after,.mw-parser-output .hlist li li:last-child::after{content:")";font-weight:normal}.mw-parser-output .hlist ol{counter-reset:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li{counter-increment:listitem}.mw-parser-output .hlist ol>li::before{content:" "counter(listitem)"\a0 "}.mw-parser-output .hlist dd ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist dt ol>li:first-child::before,.mw-parser-output .hlist li ol>li:first-child::before{content:" ("counter(listitem)"\a0 "}</style><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Aikuisrock" title="Aikuisrock">Aikuisrock</a></li> <li><a href="/wiki/Bluesrock" title="Bluesrock">Bluesrock</a></li> <li><a href="/wiki/Brittipop" title="Brittipop">Brittipop</a></li> <li><a href="/wiki/Country_rock" title="Country rock">Country rock</a></li> <li><a href="/wiki/Elektroninen_rock" title="Elektroninen rock">Elektroninen rock</a></li> <li><a href="/wiki/Folkrock" title="Folkrock">Folkrock</a></li> <li><a href="/wiki/Funkrock" title="Funkrock">Funkrock</a></li> <li><a href="/wiki/Garage_rock" title="Garage rock">Garage rock</a></li> <li><a href="/wiki/Glam_rock" title="Glam rock">Glam rock</a></li> <li><a href="/wiki/Goottirock" title="Goottirock">Goottirock</a></li> <li><a href="/wiki/Grunge" title="Grunge">Grunge</a></li> <li><a href="/wiki/Hard_rock" title="Hard rock">Hard rock</a></li> <li><a href="/wiki/Instrumentaalirock" title="Instrumentaalirock">Instrumentaalirock</a></li> <li><a href="/wiki/J-rock" title="J-rock">J-rock</a></li> <li><a href="/wiki/Katurock" title="Katurock">Katurock</a></li> <li><a href="/wiki/Klassinen_rock" title="Klassinen rock">Klassinen rock</a></li> <li><a href="/wiki/Kristillinen_rock" title="Kristillinen rock">Kristillinen rock</a></li> <li><a class="mw-selflink selflink">Metallimusiikki</a></li> <li><a href="/wiki/Poprock" title="Poprock">Poprock</a></li> <li><a href="/wiki/Post-rock" title="Post-rock">Post-rock</a></li> <li><a href="/wiki/Progressiivinen_rock" title="Progressiivinen rock">Progressiivinen rock</a></li> <li><a href="/wiki/Psychobilly" title="Psychobilly">Psychobilly</a></li> <li><a href="/wiki/Psykedeelinen_rock" title="Psykedeelinen rock">Psykedeelinen rock</a></li> <li><a href="/wiki/Punk" title="Punk">Punk</a></li> <li><a href="/wiki/Rapcore" title="Rapcore">Rap rock</a></li> <li><a href="/wiki/Rock_and_roll" title="Rock and roll">Rock and roll</a></li> <li><a href="/wiki/Rockabilly" title="Rockabilly">Rockabilly</a></li> <li><a href="/wiki/Sinfoninen_rock" title="Sinfoninen rock">Sinfoninen rock</a></li> <li><a href="/wiki/Soft_rock" title="Soft rock">Soft rock</a></li> <li><a href="/wiki/Southern_rock" title="Southern rock">Southern rock</a></li> <li><a href="/wiki/Space_rock" title="Space rock">Space rock</a></li> <li><a href="/wiki/Stadionrock" title="Stadionrock">Stadionrock</a></li> <li><a href="/wiki/Suomirock" title="Suomirock">Suomirock</a></li> <li><a href="/wiki/Taiderock" title="Taiderock">Taiderock</a></li> <li><a href="/wiki/Vaihtoehtorock" title="Vaihtoehtorock">Vaihtoehtorock</a></li></ul> </div> </div> </div> <div class="NavFrame" style="margin: auto; clear:both; color: var( --color-emphasized, #000000 ); background-color: var( --background-color-neutral-subtle, #FFFFFF ); width: auto;"><div class="NavHead" style="display:block;text-align:center; color: var( --color-emphasized, #000 ); background-color: var( --background-color-neutral-subtle, #E6E6FA ); font-weight:bold;"><a class="mw-selflink selflink">Metallimusiikin</a> tyylilajit</div><div class="NavContent" style="text-align: center"> <link rel="mw-deduplicated-inline-style" href="mw-data:TemplateStyles:r22837949"><div class="hlist nowraplinks"> <ul><li><a href="/wiki/Alternative_metal" title="Alternative metal">Alternative metal</a></li> <li><a href="/wiki/Avantgardemetalli" title="Avantgardemetalli">Avantgardemetalli</a></li> <li><a href="/wiki/Djent" title="Djent">Djent</a></li> <li><a href="/wiki/Black_metal" title="Black metal">Black metal</a></li> <li><a href="/wiki/Death_metal" title="Death metal">Death metal</a></li> <li><a href="/wiki/Doom_metal" title="Doom metal">Doom metal</a></li> <li><a href="/wiki/Extreme_metal" title="Extreme metal">Extreme metal</a></li> <li><a href="/wiki/Folk_metal" title="Folk metal">Folk metal</a></li> <li><a href="/wiki/Funk_metal" title="Funk metal">Funk metal</a></li> <li><a href="/wiki/Glam_metal" title="Glam metal">Glam metal</a></li> <li><a href="/wiki/Goottimetalli" title="Goottimetalli">Goottimetalli</a></li> <li><a href="/wiki/Grindcore" title="Grindcore">Grindcore</a></li> <li><a href="/wiki/Hard_rock" title="Hard rock">Hard rock</a></li> <li><a href="/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal">Heavy metal</a></li> <li><a href="/wiki/Industrial_metal" title="Industrial metal">Industrial metal</a></li> <li><a href="/wiki/Kristillinen_metallimusiikki" title="Kristillinen metallimusiikki">Kristillinen metallimusiikki</a></li> <li><a href="/wiki/Metalcore" title="Metalcore">Metalcore</a></li> <li><a href="/wiki/Neoklassinen_metalli" title="Neoklassinen metalli">Neoklassinen metalli</a></li> <li><a href="/wiki/Power_metal" title="Power metal">Power metal</a></li> <li><a href="/wiki/Progressiivinen_metalli" title="Progressiivinen metalli">Progressiivinen metalli</a></li> <li><a href="/wiki/Rapcore" title="Rapcore">Rapcore</a></li> <li><a href="/wiki/Sinfoninen_metalli" title="Sinfoninen metalli">Sinfoninen metalli</a></li> <li><a href="/wiki/Stoner_rock" title="Stoner rock">Stoner rock</a></li> <li><a href="/wiki/Thrash_metal" title="Thrash metal">Thrash metal</a></li> <li><a href="/wiki/Viikinkimetalli" title="Viikinkimetalli">Viikinkimetalli</a></li></ul> </div> </div> </div></div><noscript><img src="https://login.wikimedia.org/wiki/Special:CentralAutoLogin/start?type=1x1" alt="" width="1" height="1" style="border: none; position: absolute;"></noscript> <div class="printfooter" data-nosnippet="">Noudettu kohteesta ”<a dir="ltr" href="https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Metallimusiikki&oldid=22707600">https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Metallimusiikki&oldid=22707600</a>”</div></div> <div id="catlinks" class="catlinks" data-mw="interface"><div id="mw-normal-catlinks" class="mw-normal-catlinks"><a href="/wiki/Toiminnot:Luokat" title="Toiminnot:Luokat">Luokka</a>: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Metallimusiikki" title="Luokka:Metallimusiikki">Metallimusiikki</a></li></ul></div><div id="mw-hidden-catlinks" class="mw-hidden-catlinks mw-hidden-cats-hidden">Piilotetut luokat: <ul><li><a href="/wiki/Luokka:Sivut,_jotka_k%C3%A4ytt%C3%A4v%C3%A4t_ISBN-taikalinkkej%C3%A4" title="Luokka:Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä">Sivut, jotka käyttävät ISBN-taikalinkkejä</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Sivut,_joiden_viitemallineissa_on_virheit%C3%A4" title="Luokka:Sivut, joiden viitemallineissa on virheitä">Sivut, joiden viitemallineissa on virheitä</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Merkitse_l%C3%A4hde_tarkemmin" title="Luokka:Merkitse lähde tarkemmin">Merkitse lähde tarkemmin</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Musiikkiin_liittyv%C3%A4t_artikkelit" title="Luokka:Musiikkiin liittyvät artikkelit">Musiikkiin liittyvät artikkelit</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Puutteelliset_l%C3%A4hdemerkinn%C3%A4t" title="Luokka:Puutteelliset lähdemerkinnät">Puutteelliset lähdemerkinnät</a></li><li><a href="/wiki/Luokka:Seulonnan_keskeiset_artikkelit" title="Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit">Seulonnan keskeiset artikkelit</a></li></ul></div></div> </div> </div> <div id="mw-navigation"> <h2>Navigointivalikko</h2> <div id="mw-head"> <nav id="p-personal" class="mw-portlet mw-portlet-personal vector-user-menu-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-personal-label" > <h3 id="p-personal-label" class="vector-menu-heading " > Henkilökohtaiset työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="pt-anonuserpage" class="mw-list-item">Et ole kirjautunut</li><li id="pt-anontalk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Oma_keskustelu" title="Keskustelu tämän IP-osoitteen muokkauksista [n]" accesskey="n">Keskustelu</a></li><li id="pt-anoncontribs" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Omat_muokkaukset" title="Luettelo tästä IP-osoitteesta tehdyistä muokkauksista [y]" accesskey="y">Muokkaukset</a></li><li id="pt-createaccount" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Luo_tunnus&returnto=Metallimusiikki" title="On suositeltavaa luoda käyttäjätunnus ja kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista.">Luo tunnus</a></li><li id="pt-login" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Kirjaudu_sis%C3%A4%C3%A4n&returnto=Metallimusiikki" title="On suositeltavaa kirjautua sisään. Se ei kuitenkaan ole pakollista. [o]" accesskey="o">Kirjaudu sisään</a></li> </ul> </div> </nav> <div id="left-navigation"> <nav id="p-namespaces" class="mw-portlet mw-portlet-namespaces vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-namespaces-label" > <h3 id="p-namespaces-label" class="vector-menu-heading " > Nimiavaruudet </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-nstab-main" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Metallimusiikki" title="Näytä sisältösivu [c]" accesskey="c">Artikkeli</a></li><li id="ca-talk" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Keskustelu:Metallimusiikki" rel="discussion" title="Keskustele sisällöstä [t]" accesskey="t">Keskustelu</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-variants" class="mw-portlet mw-portlet-variants emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-variants-label" > <input type="checkbox" id="p-variants-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-variants" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-variants-label" > <label id="p-variants-label" class="vector-menu-heading " > suomi </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> </div> <div id="right-navigation"> <nav id="p-views" class="mw-portlet mw-portlet-views vector-menu-tabs vector-menu-tabs-legacy vector-menu" aria-labelledby="p-views-label" > <h3 id="p-views-label" class="vector-menu-heading " > Näkymät </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="ca-view" class="selected mw-list-item"><a href="/wiki/Metallimusiikki">Lue</a></li><li id="ca-ve-edit" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&veaction=edit" title="Muokkaa tätä sivua [v]" accesskey="v">Muokkaa</a></li><li id="ca-edit" class="collapsible mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=edit" title="Muokkaa tämän sivun lähdekoodia [e]" accesskey="e">Muokkaa wikitekstiä</a></li><li id="ca-history" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=history" title="Sivun aikaisemmat versiot [h]" accesskey="h">Näytä historia</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-cactions" class="mw-portlet mw-portlet-cactions emptyPortlet vector-menu-dropdown vector-menu" aria-labelledby="p-cactions-label" title="Lisää valintoja" > <input type="checkbox" id="p-cactions-checkbox" role="button" aria-haspopup="true" data-event-name="ui.dropdown-p-cactions" class="vector-menu-checkbox" aria-labelledby="p-cactions-label" > <label id="p-cactions-label" class="vector-menu-heading " > Muut </label> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> </ul> </div> </nav> <div id="p-search" role="search" class="vector-search-box-vue vector-search-box-show-thumbnail vector-search-box-auto-expand-width vector-search-box"> <h3 >Haku</h3> <form action="/w/index.php" id="searchform" class="vector-search-box-form"> <div id="simpleSearch" class="vector-search-box-inner" data-search-loc="header-navigation"> <input class="vector-search-box-input" type="search" name="search" placeholder="Hae Wikipediasta" aria-label="Hae Wikipediasta" autocapitalize="sentences" title="Hae Wikipediasta [f]" accesskey="f" id="searchInput" > <input type="hidden" name="title" value="Toiminnot:Haku"> <input id="mw-searchButton" class="searchButton mw-fallbackSearchButton" type="submit" name="fulltext" title="Hae sivuilta tätä tekstiä" value="Hae"> <input id="searchButton" class="searchButton" type="submit" name="go" title="Siirry sivulle, joka on tarkalleen tällä nimellä" value="Siirry"> </div> </form> </div> </div> </div> <div id="mw-panel" class="vector-legacy-sidebar"> <div id="p-logo" role="banner"> <a class="mw-wiki-logo" href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Etusivu"></a> </div> <nav id="p-navigation" class="mw-portlet mw-portlet-navigation vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-navigation-label" > <h3 id="p-navigation-label" class="vector-menu-heading " > Valikko </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-mainpage-description" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Etusivu" title="Siirry etusivulle [z]" accesskey="z">Etusivu</a></li><li id="n-aboutsite" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li><li id="n-allarticles" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Selaa_luokittain">Kaikki sivut</a></li><li id="n-randompage" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Satunnainen_sivu" title="Avaa satunnainen sivu [x]" accesskey="x">Satunnainen artikkeli</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-interaction" class="mw-portlet mw-portlet-interaction vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-interaction-label" > <h3 id="p-interaction-label" class="vector-menu-heading " > Osallistuminen </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="n-help" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Ohje:Sis%C3%A4llys" title="Ohjeita">Ohje</a></li><li id="n-Kahvihuone" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Kahvihuone">Kahvihuone</a></li><li id="n-currentevents" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Wikipedia:Ajankohtaista" title="Taustatietoa tämänhetkisistä tapahtumista">Ajankohtaista</a></li><li id="n-Tuoreet-odottavat-muutokset" class="mw-list-item"><a href="//fi.wikipedia.org/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset?damaging=&goodfaith=&hideliu=0&hideanons=0&userExpLevel=&hidemyself=0&hidebyothers=0&hidebots=1&hidehumans=0&hidepatrolled=1&hideunpatrolled=0&hideminor=0&hidemajor=0&hidepageedits=0&hidenewpages=0&hidecategorization=1&hideWikibase=1&hidelog=0&highlight=1&goodfaith__verylikelybad_color=c5&goodfaith__likelybad_color=c4&goodfaith__maybebad_color=c3&damaging__verylikelybad_color=c5&damaging__likelybad_color=c4&damaging__maybebad_color=c3">Tuoreet odottavat muutokset</a></li><li id="n-recentchanges" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Tuoreet_muutokset" title="Luettelo tuoreista muutoksista [r]" accesskey="r">Tuoreet muutokset</a></li><li id="n-sitesupport" class="mw-list-item"><a href="//donate.wikimedia.org/wiki/Special:FundraiserRedirector?utm_source=donate&utm_medium=sidebar&utm_campaign=C13_fi.wikipedia.org&uselang=fi" title="Tue meitä">Lahjoitukset</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-tb" class="mw-portlet mw-portlet-tb vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-tb-label" > <h3 id="p-tb-label" class="vector-menu-heading " > Työkalut </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="t-whatlinkshere" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:T%C3%A4nne_viittaavat_sivut/Metallimusiikki" title="Lista sivuista, jotka viittaavat tänne [j]" accesskey="j">Tänne viittaavat sivut</a></li><li id="t-recentchangeslinked" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Linkitetyt_muutokset/Metallimusiikki" rel="nofollow" title="Viimeisimmät muokkaukset sivuissa, joille viitataan tältä sivulta [k]" accesskey="k">Linkitettyjen sivujen muutokset</a></li><li id="t-specialpages" class="mw-list-item"><a href="/wiki/Toiminnot:Toimintosivut" title="Näytä toimintosivut [q]" accesskey="q">Toimintosivut</a></li><li id="t-permalink" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&oldid=22707600" title="Ikilinkki tämän sivun tähän versioon">Ikilinkki</a></li><li id="t-info" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&action=info" title="Enemmän tietoa tästä sivusta">Sivun tiedot</a></li><li id="t-cite" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:Viittaus&page=Metallimusiikki&id=22707600&wpFormIdentifier=titleform" title="Tietoa tämän sivun lainaamisesta">Viitetiedot</a></li><li id="t-urlshortener" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:UrlShortener&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FMetallimusiikki">Lyhennä URL-osoite</a></li><li id="t-urlshortener-qrcode" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:QrCode&url=https%3A%2F%2Ffi.wikipedia.org%2Fwiki%2FMetallimusiikki">Lataa QR-koodi</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-coll-print_export" class="mw-portlet mw-portlet-coll-print_export vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-coll-print_export-label" > <h3 id="p-coll-print_export-label" class="vector-menu-heading " > Tulosta/vie </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li id="coll-download-as-rl" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Toiminnot:DownloadAsPdf&page=Metallimusiikki&action=show-download-screen">Lataa PDF-tiedostona</a></li><li id="t-print" class="mw-list-item"><a href="/w/index.php?title=Metallimusiikki&printable=yes" title="Tulostettava versio [p]" accesskey="p">Tulostettava versio</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-wikibase-otherprojects" class="mw-portlet mw-portlet-wikibase-otherprojects vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-wikibase-otherprojects-label" > <h3 id="p-wikibase-otherprojects-label" class="vector-menu-heading " > Muissa hankkeissa </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="wb-otherproject-link wb-otherproject-commons mw-list-item"><a href="https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Heavy_metal_music" hreflang="en">Wikimedia Commons</a></li><li id="t-wikibase" class="wb-otherproject-link wb-otherproject-wikibase-dataitem mw-list-item"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q38848" title="Linkki yhdistettyyn keskustietovaraston kohteeseen [g]" accesskey="g">Wikidata-kohde</a></li> </ul> </div> </nav> <nav id="p-lang" class="mw-portlet mw-portlet-lang vector-menu-portal portal vector-menu" aria-labelledby="p-lang-label" > <h3 id="p-lang-label" class="vector-menu-heading " > Muilla kielillä </h3> <div class="vector-menu-content"> <ul class="vector-menu-content-list"> <li class="interlanguage-link interwiki-af mw-list-item"><a href="https://af.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — afrikaans" lang="af" hreflang="af" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Afrikaans" data-language-local-name="afrikaans" class="interlanguage-link-target">Afrikaans</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-als mw-list-item"><a href="https://als.wikipedia.org/wiki/Heavy_Metal" title="Heavy Metal — sveitsinsaksa" lang="gsw" hreflang="gsw" data-title="Heavy Metal" data-language-autonym="Alemannisch" data-language-local-name="sveitsinsaksa" class="interlanguage-link-target">Alemannisch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ar mw-list-item"><a href="https://ar.wikipedia.org/wiki/%D9%85%D9%88%D8%B3%D9%8A%D9%82%D9%89_%D8%A7%D9%84%D9%85%D9%8A%D8%AA%D8%A7%D9%84" title="موسيقى الميتال — arabia" lang="ar" hreflang="ar" data-title="موسيقى الميتال" data-language-autonym="العربية" data-language-local-name="arabia" class="interlanguage-link-target">العربية</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-an mw-list-item"><a href="https://an.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — aragonia" lang="an" hreflang="an" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Aragonés" data-language-local-name="aragonia" class="interlanguage-link-target">Aragonés</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ast mw-list-item"><a href="https://ast.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — asturia" lang="ast" hreflang="ast" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Asturianu" data-language-local-name="asturia" class="interlanguage-link-target">Asturianu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-az mw-list-item"><a href="https://az.wikipedia.org/wiki/Metal_musiqi" title="Metal musiqi — azeri" lang="az" hreflang="az" data-title="Metal musiqi" data-language-autonym="Azərbaycanca" data-language-local-name="azeri" class="interlanguage-link-target">Azərbaycanca</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-id mw-list-item"><a href="https://id.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — indonesia" lang="id" hreflang="id" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Bahasa Indonesia" data-language-local-name="indonesia" class="interlanguage-link-target">Bahasa Indonesia</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ms mw-list-item"><a href="https://ms.wikipedia.org/wiki/Muzik_heavy_metal" title="Muzik heavy metal — malaiji" lang="ms" hreflang="ms" data-title="Muzik heavy metal" data-language-autonym="Bahasa Melayu" data-language-local-name="malaiji" class="interlanguage-link-target">Bahasa Melayu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bn mw-list-item"><a href="https://bn.wikipedia.org/wiki/%E0%A6%B9%E0%A7%87%E0%A6%AD%E0%A6%BF_%E0%A6%AE%E0%A7%87%E0%A6%9F%E0%A6%BE%E0%A6%B2_%E0%A6%B8%E0%A6%99%E0%A7%8D%E0%A6%97%E0%A7%80%E0%A6%A4" title="হেভি মেটাল সঙ্গীত — bengali" lang="bn" hreflang="bn" data-title="হেভি মেটাল সঙ্গীত" data-language-autonym="বাংলা" data-language-local-name="bengali" class="interlanguage-link-target">বাংলা</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-min-nan mw-list-item"><a href="https://zh-min-nan.wikipedia.org/wiki/T%C4%81ng-kim-sio%CC%8Dk_im-ga%CC%8Dk" title="Tāng-kim-sio̍k im-ga̍k — min nan -kiina" lang="nan" hreflang="nan" data-title="Tāng-kim-sio̍k im-ga̍k" data-language-autonym="閩南語 / Bân-lâm-gú" data-language-local-name="min nan -kiina" class="interlanguage-link-target">閩南語 / Bân-lâm-gú</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-be mw-list-item"><a href="https://be.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B5%D1%82%D0%B0%D0%BB_(%D0%BC%D1%83%D0%B7%D1%8B%D0%BA%D0%B0)" title="Метал (музыка) — valkovenäjä" lang="be" hreflang="be" data-title="Метал (музыка)" data-language-autonym="Беларуская" data-language-local-name="valkovenäjä" class="interlanguage-link-target">Беларуская</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-be-x-old mw-list-item"><a href="https://be-tarask.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D1%8D%D1%82%D0%B0%D0%BB_(%D0%BC%D1%83%D0%B7%D1%8B%D0%BA%D0%B0)" title="Мэтал (музыка) — Belarusian (Taraškievica orthography)" lang="be-tarask" hreflang="be-tarask" data-title="Мэтал (музыка)" data-language-autonym="Беларуская (тарашкевіца)" data-language-local-name="Belarusian (Taraškievica orthography)" class="interlanguage-link-target">Беларуская (тарашкевіца)</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bar mw-list-item"><a href="https://bar.wikipedia.org/wiki/Metal" title="Metal — baijeri" lang="bar" hreflang="bar" data-title="Metal" data-language-autonym="Boarisch" data-language-local-name="baijeri" class="interlanguage-link-target">Boarisch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bs mw-list-item"><a href="https://bs.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — bosnia" lang="bs" hreflang="bs" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Bosanski" data-language-local-name="bosnia" class="interlanguage-link-target">Bosanski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-br mw-list-item"><a href="https://br.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — bretoni" lang="br" hreflang="br" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Brezhoneg" data-language-local-name="bretoni" class="interlanguage-link-target">Brezhoneg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bg mw-list-item"><a href="https://bg.wikipedia.org/wiki/%D0%A5%D0%B5%D0%B2%D0%B8%D0%BC%D0%B5%D1%82%D1%8A%D0%BB" title="Хевиметъл — bulgaria" lang="bg" hreflang="bg" data-title="Хевиметъл" data-language-autonym="Български" data-language-local-name="bulgaria" class="interlanguage-link-target">Български</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ca mw-list-item"><a href="https://ca.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — katalaani" lang="ca" hreflang="ca" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Català" data-language-local-name="katalaani" class="interlanguage-link-target">Català</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cs mw-list-item"><a href="https://cs.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — tšekki" lang="cs" hreflang="cs" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Čeština" data-language-local-name="tšekki" class="interlanguage-link-target">Čeština</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-cy mw-list-item"><a href="https://cy.wikipedia.org/wiki/Cerddoriaeth_metel_trwm" title="Cerddoriaeth metel trwm — kymri" lang="cy" hreflang="cy" data-title="Cerddoriaeth metel trwm" data-language-autonym="Cymraeg" data-language-local-name="kymri" class="interlanguage-link-target">Cymraeg</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-da badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://da.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — tanska" lang="da" hreflang="da" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Dansk" data-language-local-name="tanska" class="interlanguage-link-target">Dansk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-de mw-list-item"><a href="https://de.wikipedia.org/wiki/Metal" title="Metal — saksa" lang="de" hreflang="de" data-title="Metal" data-language-autonym="Deutsch" data-language-local-name="saksa" class="interlanguage-link-target">Deutsch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-et mw-list-item"><a href="https://et.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — viro" lang="et" hreflang="et" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Eesti" data-language-local-name="viro" class="interlanguage-link-target">Eesti</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-el mw-list-item"><a href="https://el.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — kreikka" lang="el" hreflang="el" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Ελληνικά" data-language-local-name="kreikka" class="interlanguage-link-target">Ελληνικά</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eml mw-list-item"><a href="https://eml.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — Emiliano-Romagnolo" lang="egl" hreflang="egl" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Emiliàn e rumagnòl" data-language-local-name="Emiliano-Romagnolo" class="interlanguage-link-target">Emiliàn e rumagnòl</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-en mw-list-item"><a href="https://en.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal_music" title="Heavy metal music — englanti" lang="en" hreflang="en" data-title="Heavy metal music" data-language-autonym="English" data-language-local-name="englanti" class="interlanguage-link-target">English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-es mw-list-item"><a href="https://es.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — espanja" lang="es" hreflang="es" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Español" data-language-local-name="espanja" class="interlanguage-link-target">Español</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eo mw-list-item"><a href="https://eo.wikipedia.org/wiki/Metalroko" title="Metalroko — esperanto" lang="eo" hreflang="eo" data-title="Metalroko" data-language-autonym="Esperanto" data-language-local-name="esperanto" class="interlanguage-link-target">Esperanto</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ext mw-list-item"><a href="https://ext.wikipedia.org/wiki/Heavy_Metal" title="Heavy Metal — extremadura" lang="ext" hreflang="ext" data-title="Heavy Metal" data-language-autonym="Estremeñu" data-language-local-name="extremadura" class="interlanguage-link-target">Estremeñu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-eu badge-Q17437798 badge-goodarticle mw-list-item" title="hyvä artikkeli"><a href="https://eu.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — baski" lang="eu" hreflang="eu" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Euskara" data-language-local-name="baski" class="interlanguage-link-target">Euskara</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fa mw-list-item"><a href="https://fa.wikipedia.org/wiki/%D9%85%D9%88%D8%B3%DB%8C%D9%82%DB%8C_%D9%87%D9%88%DB%8C_%D9%85%D8%AA%D8%A7%D9%84" title="موسیقی هوی متال — persia" lang="fa" hreflang="fa" data-title="موسیقی هوی متال" data-language-autonym="فارسی" data-language-local-name="persia" class="interlanguage-link-target">فارسی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fo mw-list-item"><a href="https://fo.wikipedia.org/wiki/Heavy_Metal" title="Heavy Metal — fääri" lang="fo" hreflang="fo" data-title="Heavy Metal" data-language-autonym="Føroyskt" data-language-local-name="fääri" class="interlanguage-link-target">Føroyskt</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fr mw-list-item"><a href="https://fr.wikipedia.org/wiki/Metal" title="Metal — ranska" lang="fr" hreflang="fr" data-title="Metal" data-language-autonym="Français" data-language-local-name="ranska" class="interlanguage-link-target">Français</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fur mw-list-item"><a href="https://fur.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — friuli" lang="fur" hreflang="fur" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Furlan" data-language-local-name="friuli" class="interlanguage-link-target">Furlan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ga mw-list-item"><a href="https://ga.wikipedia.org/wiki/Miotal_trom_(ceol)" title="Miotal trom (ceol) — iiri" lang="ga" hreflang="ga" data-title="Miotal trom (ceol)" data-language-autonym="Gaeilge" data-language-local-name="iiri" class="interlanguage-link-target">Gaeilge</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gd mw-list-item"><a href="https://gd.wikipedia.org/wiki/Meatailt_throm" title="Meatailt throm — gaeli" lang="gd" hreflang="gd" data-title="Meatailt throm" data-language-autonym="Gàidhlig" data-language-local-name="gaeli" class="interlanguage-link-target">Gàidhlig</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gl badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://gl.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — galicia" lang="gl" hreflang="gl" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Galego" data-language-local-name="galicia" class="interlanguage-link-target">Galego</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-gan mw-list-item"><a href="https://gan.wikipedia.org/wiki/%E9%87%8D%E9%87%91%E5%B1%9E%E9%9F%B3%E4%B9%90" title="重金属音乐 — gan-kiina" lang="gan" hreflang="gan" data-title="重金属音乐" data-language-autonym="贛語" data-language-local-name="gan-kiina" class="interlanguage-link-target">贛語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ko mw-list-item"><a href="https://ko.wikipedia.org/wiki/%ED%97%A4%EB%B9%84_%EB%A9%94%ED%83%88" title="헤비 메탈 — korea" lang="ko" hreflang="ko" data-title="헤비 메탈" data-language-autonym="한국어" data-language-local-name="korea" class="interlanguage-link-target">한국어</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hy mw-list-item"><a href="https://hy.wikipedia.org/wiki/%D5%84%D5%A5%D5%BF%D5%A1%D5%AC" title="Մետալ — armenia" lang="hy" hreflang="hy" data-title="Մետալ" data-language-autonym="Հայերեն" data-language-local-name="armenia" class="interlanguage-link-target">Հայերեն</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hr mw-list-item"><a href="https://hr.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — kroatia" lang="hr" hreflang="hr" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Hrvatski" data-language-local-name="kroatia" class="interlanguage-link-target">Hrvatski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-io mw-list-item"><a href="https://io.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — ido" lang="io" hreflang="io" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Ido" data-language-local-name="ido" class="interlanguage-link-target">Ido</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ia mw-list-item"><a href="https://ia.wikipedia.org/wiki/Metal" title="Metal — interlingua" lang="ia" hreflang="ia" data-title="Metal" data-language-autonym="Interlingua" data-language-local-name="interlingua" class="interlanguage-link-target">Interlingua</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-is mw-list-item"><a href="https://is.wikipedia.org/wiki/%C3%9Eungarokk" title="Þungarokk — islanti" lang="is" hreflang="is" data-title="Þungarokk" data-language-autonym="Íslenska" data-language-local-name="islanti" class="interlanguage-link-target">Íslenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-it mw-list-item"><a href="https://it.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — italia" lang="it" hreflang="it" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Italiano" data-language-local-name="italia" class="interlanguage-link-target">Italiano</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-he mw-list-item"><a href="https://he.wikipedia.org/wiki/%D7%94%D7%91%D7%99_%D7%9E%D7%98%D7%90%D7%9C" title="הבי מטאל — heprea" lang="he" hreflang="he" data-title="הבי מטאל" data-language-autonym="עברית" data-language-local-name="heprea" class="interlanguage-link-target">עברית</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-jv mw-list-item"><a href="https://jv.wikipedia.org/wiki/Heavy_Metal" title="Heavy Metal — jaava" lang="jv" hreflang="jv" data-title="Heavy Metal" data-language-autonym="Jawa" data-language-local-name="jaava" class="interlanguage-link-target">Jawa</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ka mw-list-item"><a href="https://ka.wikipedia.org/wiki/%E1%83%9B%E1%83%AB%E1%83%98%E1%83%9B%E1%83%94_%E1%83%9B%E1%83%94%E1%83%A2%E1%83%90%E1%83%9A%E1%83%98" title="მძიმე მეტალი — georgia" lang="ka" hreflang="ka" data-title="მძიმე მეტალი" data-language-autonym="ქართული" data-language-local-name="georgia" class="interlanguage-link-target">ქართული</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ky mw-list-item"><a href="https://ky.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B5%D1%82%D0%B0%D0%BB" title="Метал — kirgiisi" lang="ky" hreflang="ky" data-title="Метал" data-language-autonym="Кыргызча" data-language-local-name="kirgiisi" class="interlanguage-link-target">Кыргызча</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ku mw-list-item"><a href="https://ku.wikipedia.org/wiki/Heavy_Metal_(muz%C3%AEk)" title="Heavy Metal (muzîk) — kurdi" lang="ku" hreflang="ku" data-title="Heavy Metal (muzîk)" data-language-autonym="Kurdî" data-language-local-name="kurdi" class="interlanguage-link-target">Kurdî</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-la mw-list-item"><a href="https://la.wikipedia.org/wiki/Metallum_(musica)" title="Metallum (musica) — latina" lang="la" hreflang="la" data-title="Metallum (musica)" data-language-autonym="Latina" data-language-local-name="latina" class="interlanguage-link-target">Latina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lv mw-list-item"><a href="https://lv.wikipedia.org/wiki/Smagais_met%C4%81ls_(m%C5%ABzikas_%C5%BEanrs)" title="Smagais metāls (mūzikas žanrs) — latvia" lang="lv" hreflang="lv" data-title="Smagais metāls (mūzikas žanrs)" data-language-autonym="Latviešu" data-language-local-name="latvia" class="interlanguage-link-target">Latviešu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lb mw-list-item"><a href="https://lb.wikipedia.org/wiki/Metal" title="Metal — luxemburg" lang="lb" hreflang="lb" data-title="Metal" data-language-autonym="Lëtzebuergesch" data-language-local-name="luxemburg" class="interlanguage-link-target">Lëtzebuergesch</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-lt mw-list-item"><a href="https://lt.wikipedia.org/wiki/Sunkusis_metalas_(muzikos_stilius)" title="Sunkusis metalas (muzikos stilius) — liettua" lang="lt" hreflang="lt" data-title="Sunkusis metalas (muzikos stilius)" data-language-autonym="Lietuvių" data-language-local-name="liettua" class="interlanguage-link-target">Lietuvių</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-li mw-list-item"><a href="https://li.wikipedia.org/wiki/Metal" title="Metal — limburg" lang="li" hreflang="li" data-title="Metal" data-language-autonym="Limburgs" data-language-local-name="limburg" class="interlanguage-link-target">Limburgs</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-hu badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://hu.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — unkari" lang="hu" hreflang="hu" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Magyar" data-language-local-name="unkari" class="interlanguage-link-target">Magyar</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mk mw-list-item"><a href="https://mk.wikipedia.org/wiki/%D0%A5%D0%B5%D0%B2%D0%B8-%D0%BC%D0%B5%D1%82%D0%B0%D0%BB_%D0%BC%D1%83%D0%B7%D0%B8%D0%BA%D0%B0" title="Хеви-метал музика — makedonia" lang="mk" hreflang="mk" data-title="Хеви-метал музика" data-language-autonym="Македонски" data-language-local-name="makedonia" class="interlanguage-link-target">Македонски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-xmf mw-list-item"><a href="https://xmf.wikipedia.org/wiki/%E1%83%9B%E1%83%9D%E1%83%9C%E1%83%99%E1%83%90_%E1%83%9B%E1%83%94%E1%83%A2%E1%83%90%E1%83%9A%E1%83%98" title="მონკა მეტალი — mingreli" lang="xmf" hreflang="xmf" data-title="მონკა მეტალი" data-language-autonym="მარგალური" data-language-local-name="mingreli" class="interlanguage-link-target">მარგალური</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-arz mw-list-item"><a href="https://arz.wikipedia.org/wiki/%D9%85%D8%B2%D9%8A%D9%83%D8%A7_%D9%87%D9%8A%DA%A4%D9%89_%D9%85%D9%8A%D8%AA%D8%A7%D9%84" title="مزيكا هيڤى ميتال — egyptinarabia" lang="arz" hreflang="arz" data-title="مزيكا هيڤى ميتال" data-language-autonym="مصرى" data-language-local-name="egyptinarabia" class="interlanguage-link-target">مصرى</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mzn mw-list-item"><a href="https://mzn.wikipedia.org/wiki/%D9%87%D9%88%DB%8C_%D9%85%D8%AA%D8%A7%D9%84" title="هوی متال — mazandarani" lang="mzn" hreflang="mzn" data-title="هوی متال" data-language-autonym="مازِرونی" data-language-local-name="mazandarani" class="interlanguage-link-target">مازِرونی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-mn mw-list-item"><a href="https://mn.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B5%D1%82%D0%B0%D0%BB_%D1%80%D0%BE%D0%BA" title="Метал рок — mongoli" lang="mn" hreflang="mn" data-title="Метал рок" data-language-autonym="Монгол" data-language-local-name="mongoli" class="interlanguage-link-target">Монгол</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-my mw-list-item"><a href="https://my.wikipedia.org/wiki/%E1%80%9F%E1%80%B2%E1%80%97%E1%80%AE%E1%80%B8%E1%80%99%E1%80%80%E1%80%BA%E1%80%90%E1%80%9A%E1%80%BA%E1%80%9C%E1%80%BA_%E1%80%82%E1%80%AE%E1%80%90" title="ဟဲဗီးမက်တယ်လ် ဂီတ — burma" lang="my" hreflang="my" data-title="ဟဲဗီးမက်တယ်လ် ဂီတ" data-language-autonym="မြန်မာဘာသာ" data-language-local-name="burma" class="interlanguage-link-target">မြန်မာဘာသာ</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nl mw-list-item"><a href="https://nl.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — hollanti" lang="nl" hreflang="nl" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Nederlands" data-language-local-name="hollanti" class="interlanguage-link-target">Nederlands</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nds-nl mw-list-item"><a href="https://nds-nl.wikipedia.org/wiki/Metal" title="Metal — alankomaidenalasaksa" lang="nds-NL" hreflang="nds-NL" data-title="Metal" data-language-autonym="Nedersaksies" data-language-local-name="alankomaidenalasaksa" class="interlanguage-link-target">Nedersaksies</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-new mw-list-item"><a href="https://new.wikipedia.org/wiki/%E0%A4%B9%E0%A5%87%E0%A4%AD%E0%A5%80_%E0%A4%AE%E0%A5%87%E0%A4%9F%E0%A4%B2_%E0%A4%B8%E0%A4%82%E0%A4%97%E0%A5%80%E0%A4%A4" title="हेभी मेटल संगीत — newari" lang="new" hreflang="new" data-title="हेभी मेटल संगीत" data-language-autonym="नेपाल भाषा" data-language-local-name="newari" class="interlanguage-link-target">नेपाल भाषा</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ja mw-list-item"><a href="https://ja.wikipedia.org/wiki/%E3%83%98%E3%83%B4%E3%82%A3%E3%83%A1%E3%82%BF%E3%83%AB" title="ヘヴィメタル — japani" lang="ja" hreflang="ja" data-title="ヘヴィメタル" data-language-autonym="日本語" data-language-local-name="japani" class="interlanguage-link-target">日本語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-no mw-list-item"><a href="https://no.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — norjan bokmål" lang="nb" hreflang="nb" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Norsk bokmål" data-language-local-name="norjan bokmål" class="interlanguage-link-target">Norsk bokmål</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-nn mw-list-item"><a href="https://nn.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — norjan nynorsk" lang="nn" hreflang="nn" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Norsk nynorsk" data-language-local-name="norjan nynorsk" class="interlanguage-link-target">Norsk nynorsk</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-oc mw-list-item"><a href="https://oc.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — oksitaani" lang="oc" hreflang="oc" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Occitan" data-language-local-name="oksitaani" class="interlanguage-link-target">Occitan</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uz mw-list-item"><a href="https://uz.wikipedia.org/wiki/Xevi-metal" title="Xevi-metal — uzbekki" lang="uz" hreflang="uz" data-title="Xevi-metal" data-language-autonym="Oʻzbekcha / ўзбекча" data-language-local-name="uzbekki" class="interlanguage-link-target">Oʻzbekcha / ўзбекча</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pcd mw-list-item"><a href="https://pcd.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — picardi" lang="pcd" hreflang="pcd" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Picard" data-language-local-name="picardi" class="interlanguage-link-target">Picard</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pl mw-list-item"><a href="https://pl.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — puola" lang="pl" hreflang="pl" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Polski" data-language-local-name="puola" class="interlanguage-link-target">Polski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-pt badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://pt.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — portugali" lang="pt" hreflang="pt" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Português" data-language-local-name="portugali" class="interlanguage-link-target">Português</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ro mw-list-item"><a href="https://ro.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — romania" lang="ro" hreflang="ro" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Română" data-language-local-name="romania" class="interlanguage-link-target">Română</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-qu mw-list-item"><a href="https://qu.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — ketšua" lang="qu" hreflang="qu" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Runa Simi" data-language-local-name="ketšua" class="interlanguage-link-target">Runa Simi</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ru mw-list-item"><a href="https://ru.wikipedia.org/wiki/%D0%9C%D0%B5%D1%82%D0%B0%D0%BB" title="Метал — venäjä" lang="ru" hreflang="ru" data-title="Метал" data-language-autonym="Русский" data-language-local-name="venäjä" class="interlanguage-link-target">Русский</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sc mw-list-item"><a href="https://sc.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — sardi" lang="sc" hreflang="sc" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Sardu" data-language-local-name="sardi" class="interlanguage-link-target">Sardu</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sco mw-list-item"><a href="https://sco.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal_muisic" title="Heavy metal muisic — skotti" lang="sco" hreflang="sco" data-title="Heavy metal muisic" data-language-autonym="Scots" data-language-local-name="skotti" class="interlanguage-link-target">Scots</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sq mw-list-item"><a href="https://sq.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — albania" lang="sq" hreflang="sq" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Shqip" data-language-local-name="albania" class="interlanguage-link-target">Shqip</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-simple mw-list-item"><a href="https://simple.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal_music" title="Heavy metal music — Simple English" lang="en-simple" hreflang="en-simple" data-title="Heavy metal music" data-language-autonym="Simple English" data-language-local-name="Simple English" class="interlanguage-link-target">Simple English</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sk badge-Q17437796 badge-featuredarticle mw-list-item" title="suositeltu artikkeli"><a href="https://sk.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — slovakki" lang="sk" hreflang="sk" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Slovenčina" data-language-local-name="slovakki" class="interlanguage-link-target">Slovenčina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sl mw-list-item"><a href="https://sl.wikipedia.org/wiki/Metal" title="Metal — sloveeni" lang="sl" hreflang="sl" data-title="Metal" data-language-autonym="Slovenščina" data-language-local-name="sloveeni" class="interlanguage-link-target">Slovenščina</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-szl mw-list-item"><a href="https://szl.wikipedia.org/wiki/Hewimetal" title="Hewimetal — sleesia" lang="szl" hreflang="szl" data-title="Hewimetal" data-language-autonym="Ślůnski" data-language-local-name="sleesia" class="interlanguage-link-target">Ślůnski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ckb mw-list-item"><a href="https://ckb.wikipedia.org/wiki/%D9%85%DB%86%D8%B3%DB%8C%D9%82%D8%A7%DB%8C_%DA%BE%DB%8E%DA%A4%DB%8C_%D9%85%DB%8E%D8%AA%D8%A7%DA%B5" title="مۆسیقای ھێڤی مێتاڵ — soranî" lang="ckb" hreflang="ckb" data-title="مۆسیقای ھێڤی مێتاڵ" data-language-autonym="کوردی" data-language-local-name="soranî" class="interlanguage-link-target">کوردی</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sr mw-list-item"><a href="https://sr.wikipedia.org/wiki/%D0%A5%D0%B5%D0%B2%D0%B8_%D0%BC%D0%B5%D1%82%D0%B0%D0%BB" title="Хеви метал — serbia" lang="sr" hreflang="sr" data-title="Хеви метал" data-language-autonym="Српски / srpski" data-language-local-name="serbia" class="interlanguage-link-target">Српски / srpski</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sh mw-list-item"><a href="https://sh.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — serbokroaatti" lang="sh" hreflang="sh" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Srpskohrvatski / српскохрватски" data-language-local-name="serbokroaatti" class="interlanguage-link-target">Srpskohrvatski / српскохрватски</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-sv mw-list-item"><a href="https://sv.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — ruotsi" lang="sv" hreflang="sv" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Svenska" data-language-local-name="ruotsi" class="interlanguage-link-target">Svenska</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-ta mw-list-item"><a href="https://ta.wikipedia.org/wiki/%E0%AE%95%E0%AE%A9%E0%AE%AE%E0%AE%BE%E0%AE%B4%E0%AF%88_%E0%AE%87%E0%AE%9A%E0%AF%88" title="கனமாழை இசை — tamili" lang="ta" hreflang="ta" data-title="கனமாழை இசை" data-language-autonym="தமிழ்" data-language-local-name="tamili" class="interlanguage-link-target">தமிழ்</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-th mw-list-item"><a href="https://th.wikipedia.org/wiki/%E0%B9%80%E0%B8%AE%E0%B8%9F%E0%B8%A7%E0%B8%B5%E0%B9%80%E0%B8%A1%E0%B8%97%E0%B8%B1%E0%B8%A5" title="เฮฟวีเมทัล — thai" lang="th" hreflang="th" data-title="เฮฟวีเมทัล" data-language-autonym="ไทย" data-language-local-name="thai" class="interlanguage-link-target">ไทย</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vi mw-list-item"><a href="https://vi.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — vietnam" lang="vi" hreflang="vi" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Tiếng Việt" data-language-local-name="vietnam" class="interlanguage-link-target">Tiếng Việt</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-tr mw-list-item"><a href="https://tr.wikipedia.org/wiki/Heavy_metal" title="Heavy metal — turkki" lang="tr" hreflang="tr" data-title="Heavy metal" data-language-autonym="Türkçe" data-language-local-name="turkki" class="interlanguage-link-target">Türkçe</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-uk mw-list-item"><a href="https://uk.wikipedia.org/wiki/%D0%A5%D0%B5%D0%B2%D1%96-%D0%BC%D0%B5%D1%82%D0%B0%D0%BB" title="Хеві-метал — ukraina" lang="uk" hreflang="uk" data-title="Хеві-метал" data-language-autonym="Українська" data-language-local-name="ukraina" class="interlanguage-link-target">Українська</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vec mw-list-item"><a href="https://vec.wikipedia.org/wiki/Heavy_Metal" title="Heavy Metal — venetsia" lang="vec" hreflang="vec" data-title="Heavy Metal" data-language-autonym="Vèneto" data-language-local-name="venetsia" class="interlanguage-link-target">Vèneto</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-fiu-vro mw-list-item"><a href="https://fiu-vro.wikipedia.org/wiki/Metalmuusiga" title="Metalmuusiga — võro" lang="vro" hreflang="vro" data-title="Metalmuusiga" data-language-autonym="Võro" data-language-local-name="võro" class="interlanguage-link-target">Võro</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-wa mw-list-item"><a href="https://wa.wikipedia.org/wiki/Metal" title="Metal — valloni" lang="wa" hreflang="wa" data-title="Metal" data-language-autonym="Walon" data-language-local-name="valloni" class="interlanguage-link-target">Walon</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-vls mw-list-item"><a href="https://vls.wikipedia.org/wiki/Metal_(muzik)" title="Metal (muzik) — länsiflaami" lang="vls" hreflang="vls" data-title="Metal (muzik)" data-language-autonym="West-Vlams" data-language-local-name="länsiflaami" class="interlanguage-link-target">West-Vlams</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-wuu mw-list-item"><a href="https://wuu.wikipedia.org/wiki/%E9%87%8D%E9%87%91%E5%B1%9E%E9%9F%B3%E4%B9%90" title="重金属音乐 — wu-kiina" lang="wuu" hreflang="wuu" data-title="重金属音乐" data-language-autonym="吴语" data-language-local-name="wu-kiina" class="interlanguage-link-target">吴语</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh-yue mw-list-item"><a href="https://zh-yue.wikipedia.org/wiki/%E9%87%8D%E9%87%91%E5%B1%AC%E9%9F%B3%E6%A8%82" title="重金屬音樂 — kantoninkiina" lang="yue" hreflang="yue" data-title="重金屬音樂" data-language-autonym="粵語" data-language-local-name="kantoninkiina" class="interlanguage-link-target">粵語</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-bat-smg mw-list-item"><a href="https://bat-smg.wikipedia.org/wiki/Metala_moz%C4%97ka" title="Metala mozėka — samogiitti" lang="sgs" hreflang="sgs" data-title="Metala mozėka" data-language-autonym="Žemaitėška" data-language-local-name="samogiitti" class="interlanguage-link-target">Žemaitėška</a></li><li class="interlanguage-link interwiki-zh mw-list-item"><a href="https://zh.wikipedia.org/wiki/%E9%87%8D%E9%87%91%E5%B1%9E%E9%9F%B3%E4%B9%90" title="重金属音乐 — kiina" lang="zh" hreflang="zh" data-title="重金属音乐" data-language-autonym="中文" data-language-local-name="kiina" class="interlanguage-link-target">中文</a></li> </ul> <div class="after-portlet after-portlet-lang"><a href="https://www.wikidata.org/wiki/Special:EntityPage/Q38848#sitelinks-wikipedia" title="Muokkaa kieltenvälisiä linkkejä" class="wbc-editpage">Muokkaa linkkejä</a></div> </div> </nav> </div> </div> <footer id="footer" class="mw-footer" > <ul id="footer-info"> <li id="footer-info-lastmod"> Sivua on viimeksi muutettu 14. lokakuuta 2024 kello 21.25.</li> <li id="footer-info-copyright">Teksti on saatavilla <a rel="nofollow" class="external text" href="https://creativecommons.org/licenses/by-sa/4.0/deed.fi">Creative Commons Attribution/Share-Alike</a> -lisenssillä; lisäehtoja voi sisältyä. Katso <a class="external text" href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Terms_of_Use/fi">käyttöehdot</a>. Wikipedia® on <a rel="nofollow" class="external text" href="https://wikimediafoundation.org/">Wikimedia Foundationin</a> rekisteröimä tavaramerkki. <a href="/wiki/Wikipedia:Artikkelien_ongelmat" title="Wikipedia:Artikkelien ongelmat">Ongelma artikkelissa?</a></li> </ul> <ul id="footer-places"> <li id="footer-places-privacy"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Privacy_policy">Tietosuojakäytäntö</a></li> <li id="footer-places-about"><a href="/wiki/Wikipedia:Tietoja">Tietoja Wikipediasta</a></li> <li id="footer-places-disclaimers"><a href="/wiki/Wikipedia:Vastuuvapaus">Vastuuvapaus</a></li> <li id="footer-places-wm-codeofconduct"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Universal_Code_of_Conduct">Käytössäännöstö</a></li> <li id="footer-places-developers"><a href="https://developer.wikimedia.org">Kehittäjät</a></li> <li id="footer-places-statslink"><a href="https://stats.wikimedia.org/#/fi.wikipedia.org">Tilastot</a></li> <li id="footer-places-cookiestatement"><a href="https://foundation.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Policy:Cookie_statement">Evästekäytäntö</a></li> <li id="footer-places-mobileview"><a href="//fi.m.wikipedia.org/w/index.php?title=Metallimusiikki&mobileaction=toggle_view_mobile" class="noprint stopMobileRedirectToggle">Mobiilinäkymä</a></li> </ul> <ul id="footer-icons" class="noprint"> <li id="footer-copyrightico"><a href="https://wikimediafoundation.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/static/images/footer/wikimedia-button.svg" width="84" height="29" alt="Wikimedia Foundation" loading="lazy"></a></li> <li id="footer-poweredbyico"><a href="https://www.mediawiki.org/" class="cdx-button cdx-button--fake-button cdx-button--size-large cdx-button--fake-button--enabled"><img src="/w/resources/assets/poweredby_mediawiki.svg" alt="Powered by MediaWiki" width="88" height="31" loading="lazy"></a></li> </ul> </footer> <script>(RLQ=window.RLQ||[]).push(function(){mw.log.warn("This page is using the deprecated ResourceLoader module \"codex-search-styles\".\n[1.43] Use a CodexModule with codexComponents to set your specific components used: https://www.mediawiki.org/wiki/Codex#Using_a_limited_subset_of_components");mw.config.set({"wgHostname":"mw-web.codfw.main-f69cdc8f6-cdf8n","wgBackendResponseTime":196,"wgPageParseReport":{"limitreport":{"cputime":"0.510","walltime":"0.679","ppvisitednodes":{"value":5323,"limit":1000000},"postexpandincludesize":{"value":55352,"limit":2097152},"templateargumentsize":{"value":12578,"limit":2097152},"expansiondepth":{"value":18,"limit":100},"expensivefunctioncount":{"value":0,"limit":500},"unstrip-depth":{"value":0,"limit":20},"unstrip-size":{"value":87738,"limit":5000000},"entityaccesscount":{"value":1,"limit":400},"timingprofile":["100.00% 397.711 1 -total"," 26.64% 105.962 2 Malline:Viitteet"," 13.32% 52.961 1 Malline:Musiikin_tyylilaji"," 13.31% 52.936 1 Malline:Commonscat"," 12.70% 50.513 1 Malline:Commons"," 12.41% 49.367 1 Malline:Tietolaatikko"," 12.10% 48.116 1 Malline:Sister_project"," 11.64% 46.301 2 Malline:Side_box"," 11.36% 45.179 1 Malline:Rock"," 10.94% 43.493 4 Malline:Wikidata"]},"scribunto":{"limitreport-timeusage":{"value":"0.038","limit":"10.000"},"limitreport-memusage":{"value":1665420,"limit":52428800}},"cachereport":{"origin":"mw-web.codfw.canary-66cbcdb796-vfgvr","timestamp":"20241121082833","ttl":2592000,"transientcontent":false}}});});</script> <script type="application/ld+json">{"@context":"https:\/\/schema.org","@type":"Article","name":"Metallimusiikki","url":"https:\/\/fi.wikipedia.org\/wiki\/Metallimusiikki","sameAs":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q38848","mainEntity":"http:\/\/www.wikidata.org\/entity\/Q38848","author":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia-hankkeiden muokkaajat"},"publisher":{"@type":"Organization","name":"Wikimedia Foundation, Inc.","logo":{"@type":"ImageObject","url":"https:\/\/www.wikimedia.org\/static\/images\/wmf-hor-googpub.png"}},"datePublished":"2004-01-14T07:17:34Z","image":"https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/5\/58\/Heaven_Shall_Burn_2012_RdelS_011.jpg","headline":"rockmusiikin tyylilaji"}</script> </body> </html>