{"items":[{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1j8eD1fhZEPYAbvGEuwBdH","type":"Entry","createdAt":"2025-02-20T10:20:08.419Z","updatedAt":"2025-02-20T10:20:08.419Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":24,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Toinen talvilomaviikko alkaa lauhtuvassa säässä","leadParagraph":"Kovimmat pakkaset ovat toistaiseksi ohi, ja sateet muuttuvat vetisempään suuntaan.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6ZCBsUJOSqsy7qRDDH7nua","type":"Entry","createdAt":"2024-03-06T12:21:29.518Z","updatedAt":"2024-03-06T12:30:49.070Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Talvimaisema Adobe Stock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6fk1cVlPWWDP0fceEdjZuH","type":"Asset","createdAt":"2024-03-01T09:10:19.870Z","updatedAt":"2024-03-01T09:10:19.870Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"AdobeStock 458360206 harmaa talvisää IL web 1200x675","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6fk1cVlPWWDP0fceEdjZuH/7d61389b2c1a4423cbeaa10659ecaf23/AdobeStock_458360206_harmaa_talvis_____IL_web_1200x675.jpg","details":{"size":302720,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_458360206_harmaa_talvisää_IL web 1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Photo: Adobe Stock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen 20. helmikuuta tekemän ennusteen mukaan hajanainen lumisadealue saapuu perjantaina lännestä ja heikkenee Suomen yllä. Lumikertymä on lännessä muutaman senttimetrin luokkaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lauantaina heikkoja vesisateita esiintyy maan keski- ja pohjoisosassa, myös jäätävät tihkut ovat mahdollisia etenkin idässä ja pohjoisessa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sunnuntaina sadealue ulottuu päivällä Pohjanmaalta kohti Itä-Lappia. Sadealueen eteläosissa sateet tulevat vetenä, pohjoisempana myös räntänä tai lumena. Sadekertymä vedeksi muutettuna voi olla Perämeren rannikolla yli 10 millimetriä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Perjantaina ja lauantaina sademäärät jäävät vähiin, mutta sään lauhtuminen ja mahdolliset jäätävät tihkut kannattaa ottaa huomioon tieliikenteessä. Sunnuntaina erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa ajokeliin vaikuttaa vedestä lumeksi muuttuva runsas sade\", sanoo meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Pauli Jokinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lunta on monin paikoin tavanomaista vähemmän","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ensi viikon","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" alussa lauha lounaisvirtaus jatkuu. Päivisin lämpötila vaihtelee –1:n ja +3 asteen välillä, lauhinta on lounaassa. Öisin lämpötila on koko maassa nollan tuntumassa. Pilvisyys on runsasta. Tiistaina sadealue liikkuu maan yli itään; idässä ja Lapissa sade on pääosin lunta, mutta lännempänä sateet tulevat vetisenä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Loppuviikolla uusi matalapaine nousee etelästä, mutta sen reitti on vielä epävarma. Yölämpötilat hieman laskevat alkuviikon lukemista. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lunta on parhaillaan etelä- ja länsirannikolla noin 5 senttimetriä, maan keskiosassa 20–40 senttimetriä ja maan pohjoisosassa pääosin 40–80 senttimetriä. Vuosien 1991–2020 keskiarvoon nähden lunta on laajalti 10–30 senttiä keskiarvoa vähemmän, lähinnä Pohjois-Lapissa lunta on tavanomaisia määriä tai hieman enemmän. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvilomaviikot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvilomaviikkojen säätilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tuntureiden-saaolot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuntureiden sääolot","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"NjlMa152gQrMMGgJ1E7L4","type":"Entry","createdAt":"2025-02-19T08:41:18.733Z","updatedAt":"2025-02-19T08:41:18.733Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Uudet oppimateriaalit tutustuttavat koululaiset aerosolitieteeseen pölyhiukkasen matkassa","leadParagraph":"Kuinka Saharan pöly kulkeutuu Suomeen ja miten se liittyy ilmastoon? Ilmatieteen laitoksen Oranssi Lumi -projektissa kehitetyt oppimateriaalit yhdistävät tieteen ja taiteen, ja tarjoavat monialaisen ja innostavan tavan käsitellä ympäristöaiheita.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6BE1Ka5SvSmIDcSwCF18gF","type":"Entry","createdAt":"2023-04-04T07:32:38.114Z","updatedAt":"2023-04-04T07:32:38.114Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Visual of Oranssi Lumi project","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5uL0MkFIYf3VRoKBLKKFkG","type":"Asset","createdAt":"2023-03-31T10:15:19.071Z","updatedAt":"2023-03-31T10:15:19.071Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Oranssi-Lumi-A-landscape","description":"oranssi lumi","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5uL0MkFIYf3VRoKBLKKFkG/69d464bea50c3c62df71a86a3039cfed/Oranssi-Lumi-A_-landscape_1200x675.jpg","details":{"size":157633,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Oranssi-Lumi-A_-landscape_1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Words Oranssi Lumi.","language":"EN"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Materiaalien keskiössä on yhden pölyhiukkasen matka Saharasta Suomeen. Pölyhiukkasen matkaa seuratessa koululaiset pääsevät tutustumaan ilmakehätieteen käsitteisiin, aavikoitumiseen, pölyn kulkeutumiseen ja siihen, miten pöly vaikuttaa pilviin ja lumeen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Opetusmateriaalit on suunnattu peruskoulun 1.–9. luokkien opettajille, ja ne tukevat opetussuunnitelman tavoitteita eri oppiaineissa, kuten musiikissa, fysiikassa ja kielissä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://en.ilmatieteenlaitos.fi/oranssi-lumi"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"Oranssi Lumi -oppimateriaalit","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ovat tällä hetkellä ladattavissa englanniksi. Suomen- ja ruotsinkieliset versiot julkaistaan pian.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kansalaisten innostus kerätä luminäytteitä kannusti oppimateriaalin kehittäjiä","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Oranssi Lumi -projekti sai inspiraationsa vuonna 2021, kun Saharasta asti kulkeutunut pöly laskeutui lumelle Suomessa. Tämä harvinainen ilmiö herätti laajaa kiinnostusta ja käynnisti kansalaistiedehankkeen, jossa suomalaiset lähettivät pölynäytteitä tutkimuskäyttöön Ilmatieteen laitoksen tutkijoille.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Oppimateriaalien julkaisua juhlistetaan 10. maaliskuuta Ilmatieteen laitoksella Helsingin Kumpulassa järjestettävässä tapahtumassa. Tilaisuudessa oppilaat pääsevät osallistumaan työpajoihin ja tapaamaan Ilmatieteen laitoksen tutkijoita. Mukana on oppilaita Malmin peruskoulusta ja Helsingin eurooppalaisesta koulusta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ana Álvarez Piedehierro\nErikoistutkija, Oranssi Lumi -hankkeen vetäjä\nIlmatieteen laitos\n","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:ana.alvarez.piedehierro@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"ana.alvarez.piedehierro@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://en.ilmatieteenlaitos.fi/oranssi-lumi"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"Lisätietoja ja materiaalit Oranssi lumi -projektin verkkosivuilta (englanniksi)","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4jw0G4y9XxvgmfN2z7rry1","type":"Entry","createdAt":"2025-02-18T07:48:11.263Z","updatedAt":"2025-02-18T07:48:11.263Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":32,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Suomalaisretkikunta palasi Etelämantereelta – tutkimusasema Aboan huolellinen ylläpito varmistaa tutkimustyön jatkuvuuden","leadParagraph":"FINNARP-retkikunta asui ja työskenteli Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla kahden kuukauden ajan. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"P8nfZhK49w5cm4VrsHzc4","type":"Entry","createdAt":"2021-09-29T05:35:36.920Z","updatedAt":"2021-09-29T05:35:36.920Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Aboa ilmakuva","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7y0CspxebalpjC2en991cE","type":"Asset","createdAt":"2021-09-29T05:35:01.147Z","updatedAt":"2022-10-11T08:47:21.254Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Aboa ilmakuva","description":"Tutkimusasema Aboa","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7y0CspxebalpjC2en991cE/5e2e1020e7876793bc0201ec197c15d3/Aboa_asema_ilmakuva_01_pienennetty.jpg","details":{"size":859675,"image":{"width":1200,"height":799}},"fileName":"Aboa_asema_ilmakuva_01_pienennetty.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Tutkimusasema Aboa kuvattuna ilmasta. ","plainTextImageCaption":"Tutkimusasema Aboa. Kuva: Pasi Ylirisku/ FINNARP "}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"FINNARP 2024 -retkikunta palasi Etelämantereelta Suomeen 16. helmikuuta. Etelämantereella retkikunta otti talteen automaattisten mittalaitteiden ympäri vuoden tallentamaa tietoa ja varmisti mittalaitteiden toiminnan seuraavaksi vuodeksi. Tutkimusasema Aboalla ja sen ympäristössä on muun muassa sääasemia, satelliittiheijastimia, maan ja jään järistyksiä mittaava seismometri ja geodeettisia tutkimuksia tukeva GNSS-asema. Aboa palveli myös kansainvälistä ja monivuotista Etelämantereen reuna-alueita tutkivaa RINGS-lentomittauskampanjaa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Retkikunta vaihtoi Aboalla sen perustamisesta asti eli 35 vuotta palvelleet voimakoneet. Työ on osa tutkimusinfrastruktuurin energiajärjestelmän uudistamista, joka varmistaa tutkimustyön jatkumisen tulevaisuudessa ja turvaa pitkien mittausaikasarjojen jatkuvuuden. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Varsinaisen tutkimustyön lisäksi retkikunnan tehtäviin kuului myös tutkimusasema Aboan huolto. Tutkimusaseman polttoainevarastot täydennettiin yhteistyössä Saksan Neumayer III -tutkimusaseman kanssa tela-ajoneuvokaravaanilla. Karavaani vei paluumatkalla mukanaan aseman edellisten kausien jätteet. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimusasema Aboa on sellaisessa kunnossa, että tutkimustyö voi jatkua ja Suomi noudattaa kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen vaatimuksia\", kertoo retkikunnan johtaja ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Mika Kalakoski","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":". ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Retkikuntaan osallistui seitsemän henkeä: retkikunnan johtaja, kaksi erikoisuunnittelijaa, tekninen asiantuntija, konemestari, kokki ja lääkäri.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Etelämanner-sopimuksen jäsenenä Suomella on pysyvä tutkimusasema Aboa ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen jäsenyyden edellytyksenä on merkittävän tutkimustoiminnan toteuttaminen alueella. Suomi toteuttaa tätä ylläpitämällä omaa tutkimusasemaa, joka palvelee jatkuvia ympärivuotisia mittauksia ja alueella vierailevia tutkijoita. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP vastaa tutkimusasema Aboan ylläpidosta ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimusmatkoja tehdään vuosittain Etelämantereelle noin kahden kuukauden ajan marras- ja helmikuun välisenä aikana, jolloin Etelämantereella on kesä. Lämpötila pysyttelee tällöin 0‒20 pakkasasteen välillä. Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä voimakkaat lumimyrskyt.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"JnmyynGQ0Ms1YIbCMtCr2","type":"Entry","createdAt":"2025-02-17T13:34:41.622Z","updatedAt":"2025-02-17T13:34:41.622Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"FINNARP-retkikunta 2024 1200 px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4s9Vp08nXWC8bhnqmP6XOO","type":"Asset","createdAt":"2025-02-17T13:34:12.329Z","updatedAt":"2025-02-17T13:34:12.329Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"FINNARP-retkikunta 2024 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4s9Vp08nXWC8bhnqmP6XOO/52950ac151ea1819dc44581e592d8be4/retkikunta_1200px.jpg","details":{"size":570203,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"retkikunta_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"FINNARP 2024 -retkikunta (vasemmalta oikealle): Karl Hansson, Pekka Paarala, Alexandra Kulmalahti, Hannu Luoto, Sari Matilainen, Mika Kalakoski, Priit Tisler. Kuva: FINNARP."}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Mika Kalakoski, Etelämanner-operaatioiden päällikkö, puh. 050 359 2792, mika.kalakoski@fmi.fi  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/etelamanner"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomen Etelämanner-operaatiot","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Kansainvälisyys"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"NCEXoBUmbYGzFA9QCpXBU","type":"Entry","createdAt":"2025-02-13T13:09:23.635Z","updatedAt":"2025-02-13T13:09:23.635Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":30,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Ensimmäistä talvilomaviikkoa vietetään talvisessa ja pääosin poutaisessa säässä","leadParagraph":"Ensi viikolla sateet jäävät vähäisiksi, mutta pilvisyyden ja lämpötilan ennustettavuus on tavanomaista huonompi.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6Be5WrllI1UAST1phxtH9n","type":"Entry","createdAt":"2021-02-19T11:09:37.022Z","updatedAt":"2021-02-19T11:09:37.022Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Pulkkailijat Peter Lindström Plugi","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2kHG1AIaPMf6Yy6qqbMo3L","type":"Asset","createdAt":"2021-02-19T11:08:39.909Z","updatedAt":"2021-02-19T11:08:39.909Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Pulkkailijat Peter Lindström Plugi","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2kHG1AIaPMf6Yy6qqbMo3L/c67deb2fe5d7d66113ba41169ceac614/verkkoon_pulkkailijat_plugi_peterlindstrom.png","details":{"size":1592329,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"verkkoon_pulkkailijat_plugi_peterlindstrom.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Peter Lindström"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen 13. helmikuuta tekemän ennusteen mukaan Suomessa vallitsee kylmä pohjoinen ilmavirtaus, joka pitää pintansa todennäköisesti pitkälle ensi viikkoon. Suursäätilanteen ennustettavuus on tavanomaista parempi, ja näillä näkymin vasta ensimmäisen talvilomaviikon lopulla säässä näyttäisi tapahtuvan muutos lauhempaan suuntaan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sateet jäävät pääosin vähäisiksi etelän talvilomaviikolla; päiväkohtaiset sademäärät ovat vain 0–2 millimetriä. Paikallisesti lumisateet voivat kuitenkin yhdessä kylmien lämpötilojen kanssa liukastaa tienpintoja. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Heikkoja lumisateita voi esiintyä koko maassa, mutta Pohjois-Lapissa ja toisaalta länsirannikolla lumikuurot saattavat olla ajoittain voimakkaampia\", sanoo Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Paavo Korpela","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pilvisyys vaihtelee, mikä vaikuttaa voimakkaasti lämpötiloihin: selkeällä säällä yölämpötilat voivat laskea jopa yli 10 astetta pilvisiä alueita alemmas, kun taas päivisin auringonpaiste nostaa lämpötiloja pilvisiin alueisiin nähden useita asteita korkeammalle. Ennustejakson päivälämpötilat ovat pääosin –4...–10 astetta ja yön alimmat enimmäkseen –8...–16 astetta. Paikoin yölämpötila laskee kuitenkin –16:n ja –25 asteen välille. Lauhinta on etelässä ja lännessä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Menoliikenne sujuu pääosin poutaisessa pakkassäässä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ensimmäisen talvilomaviikon menoliikenteen huippu osuu perjantaihin ja lauantaihin, jolloin ajokeli on pääosin hyvä. Pilvisyys vaihtelee, ja pilvisillä alueilla tulee ajoittain heikkoa lumisadetta. Lämpötila on päivällä enimmäkseen –5:n ja –10 asteen välillä, rannikon tuntumassa voi olla hieman lauhempaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Pääteillä vallitsee normaali talvinen ajokeli, mutta kylmien lämpötilojen ja heikon lumisateen yhdistelmä voi paikoin kiillottaa tienpintoja liukkaiksi\", Korpela painottaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkissä ennusteissa sää jatkuu tavanomaista lauhempana","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ensimmäisen talvilomaviikon eli viikon 8 lopulla sää todennäköisesti lauhtuu lännestä alkaen. Lauhtumisen yhteydessä Suomen yli liikkunee myös sateita, jotka ovat aluksi olomuodoltaan lunta, myöhemmin mahdollisesti myös vettä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viikon 8 jälkeen pitkissä ennusteissa näkyy tavanomaista lauhemman sään signaali. Helmikuun viimeisen ja maaliskuun ensimmäisen viikon keskilämpötilat ovat tämän hetken ennusteiden mukaan selvästi tavanomaista korkeampia Suomen alueella. Samalla jaksolla myös sateisuus näyttäisi olevan tavanomaista suurempi. Maaliskuun toisella ja kolmannella viikolla vahva tavanomaista lauhemman sään signaali jatkuu, mutta sateisuuden osalta ennuste on tavanomainen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suuressa osassa maata on selvästi tavanomaista vähemmän lunta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tavanomainen vuorokauden ylin lämpötila on helmikuun loppupuolella maan etelä- ja keskiosassa 0…–4 astetta ja maan pohjoisosassa –4…–8 astetta. Vuorokauden alin lämpötila on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa –4…–8 astetta, maan itäosassa –8…–12 astetta ja maan pohjoisosassa –12…–16 astetta. Selkeällä säällä auringonsäteilyn aiheuttama lämpötilan vuorokausivaihtelu on jo huomattavaa, joten lämpötila voi olla yöllä ja aamulla reilut kymmenen astetta matalampi kuin päivällä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lunta on tällä hetkellä lähes koko maassa selvästi tavanomaista vähemmän, paikoin jopa harvinaisen vähän. Ainoastaan Lapissa lumensyvyydet ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja. Lumensyvyys on maan etelä- ja keskiosassa tällä hetkellä yleisesti 5–35 senttimetriä, Kainuussa ja Lapissa 40–80 senttimetriä. Maan lounaisosassa on monin paikoin lumetonta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuntureiden sääolot poikkeavat laaksojen olosuhteista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääolot tuntureiden huipuilla ja laaksoissa eroavat toisistaan lähes aina. Tuulen ja pakkasen yhteisvaikutus voi yllättää ulkoilijan: avotunturissa tuulee paljon kovempaa kuin laaksoissa. Sumu, lumituisku ja kova tuuli voivat heikentää näkyvyyttä. Tuulen aiheuttama kinostaminen on myös merkittävä tekijä lumivyöryjen synnyssä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuntureille lähtiessä onkin tärkeä varautua vallitsevaan säätilaan ja sään tuleviin muutoksiin, jotta retki sujuu turvallisesti ja miellyttävästi. Suunnittelussa kannattaa hyödyntää sekä sääennusteita että tuntureilla sijaitsevia säähavaintoasemia. Kannattaa kuitenkin huomata, että Ilmatieteen laitoksen sääennusteet tehdään pääosin laaksoihin, eivätkä ne aina vastaa tuntureilla vallitsevia sääolosuhteita.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelun ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tuntureiden-saaolot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"uusi osio tuntureiden sääoloista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" antaa vinkkejä tuntureissa liikkuville.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvilomaviikot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvilomaviikot","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tuntureiden-saaolot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuntureiden sääolot","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7dOehQTeLaDBmoe65bevuR","type":"Entry","createdAt":"2025-02-11T10:55:48.018Z","updatedAt":"2025-02-11T13:12:36.528Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":53,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Biopohjaisilla muoveilla voitaisiin rajoittaa muovituotannon päästöjen jatkuvaa kasvua","leadParagraph":"Materiaali- ja muovituotannon odotetaan nousevan yhdeksi merkittävimmäksi päästölähteeksi tulevaisuudessa. Tuoreen tutkimuksen mukaan biopohjaiset muovit voivat olla kustannustehokas tapa vähentää materiaalituotannon kokonaispäästöjä sekä riippuvuutta fossiilisista raaka-aineista.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3cICTyaVGlUsZZQkBBj83G","type":"Entry","createdAt":"2025-02-11T07:23:28.638Z","updatedAt":"2025-02-11T07:23:28.638Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Muovikorkit Adobe Stock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1oZNFDii8dkLrHNdByeKB3","type":"Asset","createdAt":"2025-02-11T07:23:07.007Z","updatedAt":"2025-02-11T07:23:07.007Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"muovikorkit Adobe Stock","description":"muovi, AdobeStock 309930695","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1oZNFDii8dkLrHNdByeKB3/b3b66ba556a3da63b7f9b6122b622a40/AdobeStock_309930695.jpeg","details":{"size":368345,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_309930695.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Adobe Stock.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Julkinen keskustelu sekä ilmastotoimet ovat keskittyneet erityisesti energiantuotannon sekä liikenteen päästöihin, jotka muodostavat huomattavimman osan maailmanlaajuisista kasvihuonepäästöistä. Materiaali- ja muovituotannon päästöt jäävät usein vähemmälle huomiolle. Mikäli energiapohjaiset päästöt laskevat voimakkaasti Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden mukaisesti, materiaalituotannosta odotetaan tulevan yksi merkittävimmistä päästölähteistä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1364032124009602"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Renewable and Sustainable Energy Reviews -tiedelehdessä","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" julkaistu tutkimus osoittaa, että biopohjaiset muovit voivat olla ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta parempi vaihtoehto kuin fossiilisista raaka-aineista tuotetut muovit.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Biomuovien tuottamiseen tarvitaan kuitenkin merkittävä määrä biomassaa, mikä voi lisätä maankäyttöä sekä pienentää maankäytön hiilivarastoja. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Tästä huolimatta myös erityisesti biomuovituotantoa varten kasvatettua biomassaa hyödynnettäessä hiilidioksidipäästöt voivat olla fossiilipohjaista tuotantoa pienemmät.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Biomassan kokonaiskäyttö ei kuitenkaan kasvanut tutkimuksessa käytetyissä skenaarioissa, sillä biomuovien tarvitsema raaka-aine vähensi bioenergian käyttöä. Tämä tulos alleviivaa biomassaresurssien rajallisuutta, ja niiden hyödyntämistä ilmastoviisaalla tavalla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Biomuovien potentiaali hillitä ilmastonmuutosta kasvaa, jos muovin tuotantoprosessit kehittyvät","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksella tehdyssä tutkimuksessa mallinnettiin Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia pitkän aikavälin skenaarioita, joiden avulla tutkittiin, voiko biomuovien tuotanto korvata fossiilista muovia ja vähentää hiilidioksidipäästöjä kustannustehokkaasti.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Erityisesti tähdebiomassasta valmistetut biomuovit ovat kustannustehokas tapa hillitä ilmastonmuutosta. Mikäli biomuovien tuotantoprosessit tehostuvat tulevaisuudessa, biomuovien potentiaali hillitä ilmastonmuutosta kasvaa huomattavasti.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimus toteutettiin Ilmatieteen laitoksella osana kansainvälisen ilmasto-talousmallin kehitystä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Väitöskirjatutkija Tuukka Mattlar, Ilmatieteen laitos, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:tuukka.mattlar@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"tuukka.mattlar@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen artikkeli on saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1364032124009602"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Renewable and Sustainable Energy Reviews -tiedelehdessä","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Artikkelin viite: Mattlar, T. & Ekholm, T. The impact of bioplastics production on climate change mitigation, fossil fuels and land-use, Renewable and Sustainable Energy Reviews, Volume 212, 2025. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1016/j.rser.2024.115234"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1016/j.rser.2024.115234","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5cLrQ2pPnAEVhwCBEmHd79","type":"Entry","createdAt":"2025-02-10T07:38:54.016Z","updatedAt":"2025-02-10T07:38:54.016Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":32,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Yhdeksän kertaa kymmenestä – sääennusteiden osumatarkkuus paranee, kun menetelmät kehittyvät","leadParagraph":"Sääennusteiden onnistumiseen vaikuttavat muun muassa sääennusteen pituus, ennustettavien ilmiöiden koko, vallitseva säätyyppi ja vuodenaika. Parhaimmillaan lämpötilaennusteet ovat talvella matalapainetilanteissa ja kesällä laajojen korkeapaineiden vallitessa. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"edfcPtqB87Z9RYkDLl3ky","type":"Entry","createdAt":"2020-03-30T07:27:51.441Z","updatedAt":"2021-03-03T12:29:48.994Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":44,"revision":11,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"sääpäivystys_veikko_somerpuro","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"69Muq3kDjLuBsjXLPlbbVt","type":"Asset","createdAt":"2020-04-15T18:39:55.925Z","updatedAt":"2021-03-03T12:25:30.049Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":18,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Sääpäivystys_työntekoaVeikkoSomerpuro","description":"sääennuste, meteorologi, sääpäivystys, Dynamicum; Minna Haikonen, Jesse Heikkilä","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/69Muq3kDjLuBsjXLPlbbVt/f56d29d784861f5abe45c4c157851407/ILty__ntekoa_s____p__ivystys_veikkosomerpuro1200x675px.jpg","details":{"size":207231,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"ILtyöntekoa_sääpäivystys_veikkosomerpuro1200x675px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Kaksi meteorologia ennustamassa säätä tietokonenäytöt apunaan.","class":"img-responsive fmi-content-image","plainTextImageCaption":"Säätä seurataan ja ennustetaan Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä. Kuva: Veikko Somerpuro.","imageCaption":"<p>\n\t<img alt=\"Autoja ja katua ylittäviä ihmisiä Helsingin keskustassa talvella.\" class=\"img-responsive fmi-content-image\" src=\"https://images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/69Muq3kDjLuBsjXLPlbbVt/d86b6f03a71b0a00417ad46e4830aba5/liikenne_helsinki_PiaAnttila\" /></p>\n<div class=\"img-caption\">\n\tKuva: Pia Anttila</div>\n<p>\n\t&nbsp;</p>\n<p>\n\tSää ja ilmastovyöhykkeet määräävät, mitkä alueet maapallosta ovat asuttavia. Vuosituhansien kuluessa ihmisten elämäntavat ja elinkeinot ovat sopeutuneet alueen ilmastoon. Mm. viljelykasvit menestyvät vain omilla ilmastoalueillaan ja tästä syystä esimerkiksi riisin viljely ei onnistu Suomessa.</p>\n"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteiden osuvuus on parantunut merkittävästi pitkällä aikavälillä. Tämä on seurausta useista edistysaskeleista, kuten laskentatehon kasvusta, maailmanlaajuisesti kattavammista säähavainnoista sekä meteorologien ammattitaidon kehittymisestä. Viime aikoina myös tekoäly on alkanut vaikuttaa myönteisesti sääennusteiden laatuun ja käyttökelpoisuuteen – ja sen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos seuraa säännöllisesti sääennusteidensa osuvuutta. Ensimmäisen vuorokauden lämpötilaennusteet osuvat oikeaan 2,5 asteen tarkkuudella jopa yhdeksässä tapauksessa kymmenestä. Vuonna 2024 yhden vuorokauden ennusteiden osuvuus ylitti jälleen 90 prosenttia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Laitoksemme vertailee ennusteitaan myös muiden toimijoiden tuottamiin julkisiin ennusteisiin varmistaakseen, että Suomessa tuotetut ennusteet ovat parhaita nimenomaan Suomen olosuhteisiin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1bZHjsUoJF0SWBzhOu9dUT","type":"Entry","createdAt":"2025-02-05T08:19:21.570Z","updatedAt":"2025-02-05T08:19:21.570Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Graafi lämpötilaennusteiden osuvuus 2024 1200px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4CYePdA61QgJrSAPGzlu9l","type":"Asset","createdAt":"2025-02-05T08:18:54.765Z","updatedAt":"2025-02-05T08:18:54.765Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Lampotilaennusteiden-osuvuus 2024 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4CYePdA61QgJrSAPGzlu9l/c1859cfd5ff09eb7a7157c9cd7968b70/Lampotilaennusteiden-osuvuus_2024_1200px.jpg","details":{"size":179719,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Lampotilaennusteiden-osuvuus_2024_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Ensimmäisen vuorokauden lämpötilaennuste osuu oikeaan yhdeksän kertaa kymmenestä. Ennuste tulkitaan onnistuneeksi, jos se on +–2,5 asteen sisällä havainnosta."}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ennustettavuus paranee vuorokaudella vuosikymmenessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna sääennusteiden osuvuus on parantunut selkeästi, vaikka vuosittaisia vaihteluita toki esiintyy. Vallitsevat säätyypit, kuten talven pitkät kireän pakkasen jaksot tai kesän matalapainevoittoinen sää, tekevät lämpötilojen ennustamisesta tavanomaista haastavampaa. Kun yksittäisten vuosien vaihtelut suodatetaan, nähdään kuitenkin selvä nouseva trendi ennusteiden tarkkuudessa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nyrkkisääntönä voidaan todeta, että ennustettavuus paranee keskimäärin yhdellä vuorokaudella vuosikymmenessä. Esimerkiksi 2010-luvulla kolmen vuorokauden ennusteet osuivat lankulle 75–80 prosentin todennäköisyydellä, kun taas 2020-luvulla samaan osumatarkkuuksiin päästään neljän vuorokauden ennusteissa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Näin pitkälle säätä voi ennustaa eri tilanteissa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätyyppi: 6–12 vuorokautta. Säätyyppejä ovat esimerkiksi korkeapaine tai Suomen yli jatkuvana virtana kulkevat matalapaineet. Parhaimmillaan säätyypin muutos, esimerkiksi voimakas kylmän purkaus, voidaan ennustaa yli viikkoa aikaisemmin.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lämpötila: 4–8 vuorokautta. Jotta lämpötila onnistutaan ennustamaan hyvin, vaatii se onnistunutta ennustetta pilvisyydestä. Tämän takia talvisin korkeapaineessa lämpötilaennusteet eivät ole yhtä hyviä kuin matalapaineessa.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Matalapaineiden ja sadealueiden reitit: 3–6 vuorokautta.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuulen suunta ja nopeus: 2–5 vuorokautta. Tuuliennuste vaatii tarkkaa tietoa matalapaineiden ja säärintamien liikkeestä ja sijainnista.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sademäärät, sateen olomuoto ja sadealueiden tarkat reitit, sadekuuro- ja ukkosalueet: 0,5–2 vuorokautta. Yksittäisen sadekuuron syntyä ei onnistuta tarkasti ennustamaan lainkaan. Kun sadekuuro on syntynyt, voidaan sen liikettä ja häviämistä ennustaa. Sateen olomuoto on joskus pienestä kiinni. Esimerkiksi jos rannikolla tuuli kääntyy hieman ja puhaltaa maan sijaan mereltä, muuttuu sade lumesta vedeksi.","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Juhana Hyrkkänen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen johtaja Ilmatieteen laitoksella","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuinka-pitkalle-saata-voi-ennustaa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuinka pitkälle säätä voi ennustaa?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saaennusteet-parantuvat"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet paranevat","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ennustamisen_ominaispiirteet_vuodenajoittain"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sään ennustamisen ominaispiirteet vuodenajoittain","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkän ennusteen seuranta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2b47vPQr9loJVFFOtYpwJ1","type":"Entry","createdAt":"2025-02-06T03:00:02.533Z","updatedAt":"2025-02-06T03:00:02.533Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Tammikuu oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin","leadParagraph":"Copernicus-ilmastopalvelun mukaan tammikuu 2025 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian lämpimin tammikuu. Euroopassa tammikuu oli toiseksi lämpimin vuoden 2020 tammikuun jälkeen.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3SDriHdRq2dVvcqEABmdpo","type":"Entry","createdAt":"2022-12-09T09:43:11.738Z","updatedAt":"2022-12-09T09:43:11.738Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Itämeri talvella elina stock.adobe.com","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5mB5caY1zjaRj3d0ISgp4i","type":"Asset","createdAt":"2022-12-09T09:38:39.144Z","updatedAt":"2022-12-09T09:38:39.144Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Itämeri talvella Elina stok.adobe.com","description":"Itämeri, talvi, AdobeStock 231497946","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5mB5caY1zjaRj3d0ISgp4i/b0394b57bd46da23cb8f1f3e72acd778/AdobeStock_231497946.jpeg","details":{"size":162020,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_231497946.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Maisema talvisesta Itämerestä, meri on sula mutta rannalla on lunta.","plainTextImageCaption":"Kuva: Elina / stock.adobe.com","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tammikuun maailmanlaajuinen keskilämpötila oli 13,23 celsiusastetta, mikä on 0,79 °C enemmän kuin ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskimääräinen lämpötila tammikuussa. Koskaan aiemmin mittaushistorian aikana ei ole ollut tammikuussa näin lämmintä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tammikuussa maapallon keskilämpötila oli 1,75 °C korkeampi kuin esiteollisena aikana vuosina 1850–1900. Tammikuu oli siten 18. kuukausi viimeisten 19 kuukauden aikana, jolloin maapallon keskilämpötila on ylittänyt 1,5 asteen rajan.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Euroopan keskilämpötila tammikuussa 2025 oli 1,80 °C, mikä on 2,51 °C enemmän kuin ilmastollisen vertailukauden keskimääräinen lämpötila tammikuussa. Tämä oli Euroopassa mittaushistorian toiseksi lämpimin tammikuu, lämpimintä on ollut vuoden 2020 tammikuussa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Ennätyslämmin tammikuu 2025 jatkaa jo parin vuoden aikana havaittua ennätysten sarjaa, maailmanlaajuista ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä, jota Tyynenmeren El Niño on vielä tehostanut. On odotettavissa, että puolentoista asteen lämpenemisraja rikotaan 2030-luvulla jo pysyväisemmin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Petteri Taalas","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tammikuu jakautui Suomessa lauhaan etelään ja talviseen Lappiin","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/4bzsHOWAdrX3r0JZd83bSl"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" tammikuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston +1 asteesta Pohjois-Lapin noin –14 asteeseen. Tammikuu oli maan eteläosassa sekä paikoin maan keskiosassa harvinaisen lauha, eli näin korkeita lukemia mitataan tammikuussa keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Muualla maassa keskilämpötilat olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai hieman tätä korkeammat. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli maan eteläosan noin +3,5 asteesta Lapin –1 asteeseen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:petteri.taalas@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"petteri.taalas@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 475 0756, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:mika.rantanen@fmi.fi%C2%A8"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"mika.rantanen@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.copernicus.eu/en"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"Copernicus-ilmastopalvelu","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"Ilmastollinen vertailukausi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Ilmasto","Tilasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5B7aaV8vLNC9eDticLypq3","type":"Entry","createdAt":"2025-02-04T14:23:04.680Z","updatedAt":"2025-02-04T14:23:04.680Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Euroopan avaruusjärjestö ja Ilmatieteen laitos perustavat Sodankylään satelliittien kalibrointi- ja validointikeskuksen","leadParagraph":"Euroopan avaruusjärjestö ESA perustaa yhdessä Ilmatieteen laitoksen kanssa Arktisen satelliittien kalibrointi- ja validointikeskuksen Sodankylään. Satelliittien ja maanpintahavaintojen avulla ollaan kehittämässä entistä parempi hiilidioksidin ja metaanin lähteiden ja nielujen globaali havaintojärjestelmä, kertoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4IFKdRJnlUd8XbuchTjMLd","type":"Entry","createdAt":"2023-03-29T06:57:17.466Z","updatedAt":"2023-03-29T06:57:17.466Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Antennit suomi","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"36yH3TTjBfwGrE8nWsrHsc","type":"Asset","createdAt":"2023-03-29T06:56:01.026Z","updatedAt":"2023-03-29T06:56:01.026Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Sodankylä antennit Matias Takala","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/36yH3TTjBfwGrE8nWsrHsc/cedc48a387405485b0854b0be86b64e9/antennit_matiastakala_VALITTU.jpg","details":{"size":3782597,"image":{"width":5568,"height":3132}},"fileName":"antennit_matiastakala_VALITTU.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Kuvassa satelliittiantenni jonka taustalla revontulia. ","plainTextImageCaption":"Kuva: Matias Takala","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Euroopan avaruusjärjestön ja Ilmatieteen laitoksen Arktisen satelliittien kalibrointi- ja validointikeskuksen (","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Arctic-Boreal Earth Science, calibration and validation supersite","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":") tarjoama vertailutieto satelliittimittauksille on tärkeää, jotta satelliittien tuottama tieto on varmennettua ja siten käyttökelpoista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Keskus nostaa Suomen avaruustoiminnan vaikuttavuutta kansainvälisesti huomattavalla tavalla ja luo kasvun edellytyksiä suomalaiselle avaruustoiminnalle ja -teollisuudelle sekä parantaa tieteellisen tiedon tasoa. Uudet satelliittimenetelmät yhdessä maanpintahavaintojen kanssa tarjoavat nykyistä merkittävästi tarkempaa tietoa hiilidioksidin ja metaanin lähteistä ja nieluista. Ilmatieteen laitos pyrkii olemaan maailman johtavia toimijoita alalla”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Petteri Taalas","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hiilidioksidin ja metaanin lähteisiin ja nieluihin liittyy suurta epävarmuutta. Satelliittien ja tarkkojen maanpintahavaintojen avulla on mahdollista saada nykyistä huomattavasti parempaa tietoa näistä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Keskuksen sijainti korkeilla leveysasteilla, ja sitä ympäröivät boreaaliset metsät edustaen laajempaa ympäri napapiiriä ulottuvaa metsä- ja tundraekosysteemiä, tekevät siitä ihanteellisen paikan Maata kiertävien satelliittiemme keräämän datan käyttökelpoisuuden varmentamisessa. Uusi kalibrointi- ja validointikeskus parantaa satelliittipohjaisen tiedon laatua ja edistää uusien, arktiseen alueeseen liittyvien palveluiden ja sovellusten kehittämistä. Tämä ei ainoastaan hyödytä ESAa ja lisää ymmärrystämme metsä-tundra-ympäristöstä, vaan tarjoaa myös suomalaiselle teollisuudelle mahdollisuuksia kehittää ja testata uusia ympäristön mittalaitteita ja teknologioita\", sanoo ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Simonetta Cheli","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":", ESAn Maan havainnointi -ohjelmien (","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Earth Observation","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":") johtaja.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Petteri Taalas, pääjohtaja, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:petteri.taalas@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"petteri.taalas@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.sttinfo.fi/tiedote/70873945/suomen-30-vuosi-euroopan-avaruusjarjestossa-maan-havainnointi-kasvussa-suomessa-arktisen-satelliittikeskuksen-ja-uusien-avaruusyritysten-myota?publisherId=69817990&lang=fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maanmittauslaitoksen tiedote (4.2.2025): Suomen 30. vuosi Euroopan avaruusjärjestössä: maan havainnointi kasvussa Suomessa arktisen satelliittikeskuksen ja uusien avaruusyritysten myötä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Avaruus","Tutkimus","Kansainvälisyys"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4bzsHOWAdrX3r0JZd83bSl","type":"Entry","createdAt":"2025-02-01T09:52:42.152Z","updatedAt":"2025-02-01T10:06:39.553Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Tammikuu jakautui lauhaan etelään ja talviseen Lappiin","leadParagraph":"Kuukauden puolivälissä föhn-tuuli nosti lämpötiloja ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeiksi. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6wDlC40aG2eyMVZzXL093Z","type":"Entry","createdAt":"2025-02-01T09:20:14.187Z","updatedAt":"2025-02-05T11:53:46.185Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Syreeni silmut tammikuu leuto Markku Kangas","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"kH1IFuhctrZQvGoBfFcEY","type":"Asset","createdAt":"2025-02-01T09:19:34.902Z","updatedAt":"2025-02-01T09:19:34.902Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Syreeni 20250128 silmut MarkkuKangas 1200x675","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/kH1IFuhctrZQvGoBfFcEY/dfb614c299b394ea5e771e838aa25ccd/Syreeni_20250128_silmut_MarkkuKangas_1200x675.jpg","details":{"size":76624,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Syreeni_20250128_silmut_MarkkuKangas_1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Markku Kangas."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan tammikuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston +1 asteesta Pohjois-Lapin noin –14 asteeseen. Tammikuu oli maan eteläosassa sekä paikoin maan keskiosassa harvinaisen lauha, eli näin korkeita lukemia mitataan tammikuussa keskimäärin harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. Muualla maassa keskilämpötilat olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoa tai hieman tätä korkeammat. Lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvoon nähden oli maan eteläosan noin +3,5 asteesta Lapin –1 asteeseen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kuukauden puolivälissä Suomessa vaikutti föhn-tuuli, ja lämpötilat olivat muutaman päivän ajan ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeita usealla Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemalla. Kuukauden ylin lämpötila, +9,5 astetta, mitattiin Kristiinankaupungin Majakan havaintoasemalla kuukauden 17. päivänä. Lukema on viidenneksi korkein tammikuun ylin lämpötila Suomen mittaushistorian ajalta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kuukauden alin lämpötila, –38,9 astetta mitattiin Savukosken Tulppion havaintoasemalla tammikuun 8. päivänä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lauha sää sulatti lumet rannikolta","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tammikuun sademäärät olivat pääosin lähellä tavanomaista. Alustavien tietojen mukaan eniten satoi Kotkan Rankissa, 78,5 millimetriä, ja vähiten Utsjoen Kevolla, jossa satoi 23,3 millimetriä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kuukauden lopussa etelä- ja länsirannikko oli paikoin lumeton. Muuten lumensyvyys vaihteli etelän ja lännen sisämaan 10 senttimetristä Kilpisjärven 98 senttiin. Tammikuun lopun lumensyvyys oli maan etelä- ja keskiosissa ja Pohjois-Pohjanmaalla monin paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen pieni. Lunta oli yleisesti 10–25 senttimetriä keskimääräräistä vähemmän. Lapissa lumensyvyys oli sen sijaan paikoin hieman keskimääräistä suurempi.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Talvisään tilastoja","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Milloin sää on poikkeuksellinen?","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Tilasto","Ilmasto"],"showEditedDatetime":false,"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"53SL8S5MrC2PeBgjIxSYEp","type":"Entry","createdAt":"2025-01-30T10:31:52.729Z","updatedAt":"2025-01-30T10:31:52.729Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":27,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"artikkeli","title":"Kuluvan vuosisadan ensimmäinen neljännes oli Suomessa selvästi 1900-luvun loppua lämpimämpi","leadParagraph":"Kuluvan vuosisadan ensimmäinen neljännes oli Suomessa lähes puolitoista astetta lämpimämpi kuin viime vuosisadan viimeinen neljännes.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6Sm446nJcNojNZTwxAIHjv","type":"Entry","createdAt":"2021-05-17T06:42:47.445Z","updatedAt":"2025-01-22T08:29:04.321Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"ukkonen merellä Anne Saarinen 1200x675","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"53qrkGGnv03jx6lhB9tXIq","type":"Asset","createdAt":"2021-05-17T06:41:52.564Z","updatedAt":"2021-05-17T06:41:52.564Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"ukkonenmerella AnneSaarinen1200x675px","description":"salama, ukkonen, meri","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/53qrkGGnv03jx6lhB9tXIq/9fc17639a9b80cbb7dbbbf9e57883e09/ukkonenmerella_AnneSaarinen1200x675px.jpg","details":{"size":81061,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"ukkonenmerella_AnneSaarinen1200x675px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Salamanisku saaristossa päivällä.","plainTextImageCaption":"Kuva: Anne Saarinen.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuoden 2024 vaihtuessa vuodeksi 2025 kuluvasta vuosisadasta oli kulunut ensimmäinen neljännes. Kun verrataan vuosien 2000–2024 ilmastoa Suomessa viime vuosisadan viimeisen neljänneksen, eli vuosien 1975–1999 ilmastoon, selvin ero on lämpötilan nousu. Jakso 2000–2024 oli Suomessa keskimäärin noin 1,4 °C lämpimämpi kuin jakso 1975–1999. Lämpenemisen voimakkuutta havainnollistaa se, että viimeisistä 25 vuodesta vain yhtenä (vuonna 2010) Suomen vuosikeskilämpötila oli alempi kuin keskimäärin vuosina 1975–1999, ja vastaavasti 1900-luvun viimeisen neljänneksen vuosista ainoastaan vuosi 1989 oli jakson 2000–2024 keskiarvoa lämpimämpi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosien 2000–2024 aikana kuukauden lämpöennätys on rikkoutunut kuutena kuukautena kahdestatoista. Uusi kylmyysennätys on saavutettu vain kesäkuussa Saana-tunturin laelle 1990-luvulla perustetulla säähavaintoasemalla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joensuun lentoasemalla mitattiin kesällä 2010 Suomen lämpöennätys 37,2 °C. Vuosien 1975–1999 ylin lämpötila oli Jyväskylän lentoasemalla heinäkuun 1994 lopulla mitattu 33,3 °C. 2000-luvun aikana tämä lämpötila on toistaiseksi ylittynyt kesän 2010 lisäksi neljänä peräkkäisenä kesänä vuosina 2018–2021 sekä kesällä 2023. Toisaalta 2000-luvulla on tähän mennessä ollut viisi kesää, jolloin lämpötila ei noussut kertaakaan 30 asteeseen. 1900-luvun viimeisellä neljänneksellä tällaisia kesiä oli kuusi ja vuosina 1950–1974 viisi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Laajalti säähavaintohistorian lämpimin kesä koettiin Etelä-Suomessa vuonna 2021 ja Pohjois-Suomessa vuonna 2024. Kesä-heinäkuussa 2021 Kouvolan Anjalassa oli ennätykselliset 31 hellepäivää peräkkäin, kun taas kesällä 2024 helleraja ylittyi jossain päin maata vähintään yhdellä säähavaintoasemalla touko-syyskuun välillä 71 päivänä, joka on suurin yhtenä vuonna Suomessa havaittu hellepäivien lukumäärä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuluvan vuosisadan toistaiseksi alin lämpötila, -44,3 °C, mitattiin Enontekiön lentoasemalla tammikuun 2024 alussa. 1900-luvun viimeisistä 25 vuodesta viitenä mitattiin tätä kylmempiä lämpötiloja. Huomionarvoisesti Suomen kylmyysennätys, -51,5 °C, mitattiin aivan 1900-luvun lopussa vuonna 1999. Alle -40 asteen lämpötiloja on kuluvalla vuosisadalla mitattu noin joka toisena talvena. Jaksolla 1975–1999 lämpötila laski vähintään -40 asteeseen vähintään yhdellä säähavaintoasemalla 18 vuotena 25:stä ja jaksolla 1950–1974 21 vuotena 25:stä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sateita ja kuivuutta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosina 2000–2024 sademäärä oli Suomessa keskimäärin 7 % suurempi kuin vuosina 1975–1999. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Suurin ero jaksojen välillä, noin 15 %, oli talvikuukausien sademäärässä. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Puolangan Paljakan havaintoasemalla mitattiin vuonna 2015 Suomen säähavaintohistorian suurin vuosisademäärä, 1242,2 mm.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suurin viimeisten 25 vuoden aikana havaittu kuukausisademäärä, 271,8 mm, mitattiin Siuntion Sjundbyssä elokuussa 2014 ja suurin vuorokausisademäärä, 150,8 mm, Oravaisten Kimossa 3.8.2004. Kesä 2004 oli todellinen vesikesä lähes koko maassa. Koko maan keskiarvoa tarkasteltaessa jakson sateisin kesä koettiin kuitenkin vuonna 2016, jolloin erityisesti Lapissa satoi erittäin paljon.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suuressa osassa maata oli ennätyksellisen kuivaa kesällä 2006. Perämeren pohjukan rannoilla satoi koko kesän aikana vain noin 25 mm. Pitkäkestoinen kuivuus koetteli myös vuosina 2002–2003.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vaihtelevat lumiolot","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kilpisjärvi pitää hallussaan Suomen lumensyvyysennätystä: huhtikuun 19. päivän aamuna 1997 lumensyvyydeksi mitattiin 190 cm. Myös kuluvan vuosisadan toistaiseksi suurin lumensyvyys, 158 cm, on mitattu Kilpisjärvellä huhtikuussa 2014. Suomussalmen Haapovaaralla oli kevättalvella 2000 lunta 151 cm, ja maan keskivaiheilla oli paikoin metrin verran lunta viimeksi kevättalvella 2022.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Etelä-Suomessa oli neljä peräkkäistä runsaslumista talvea vuosina 2010–2013, mutta sen jälkeen suurin osa talvista on etelässä ollut vähälumisia. Talvella 2019–2020 Etelä-Suomessa oli lähes koko talven täysin lumetonta. Samaan aikaan osassa Keski-Lappia talvi oli ennätyksellisen runsasluminen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myrskyt ja rajuilmat","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosisadan ensineljänneksellä maassamme on koettu muutamia merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja. Laaja-alaisista matalapainemyrskyistä vaikutuksiltaan merkittävimmät olivat Janika marraskuussa 2001 ja Tapani joulukuussa 2011. Merialueilla kovimmat tuulilukemat mitattiin kuitenkin Aapeli-myrskyssä 2.1.2019 ja Lyly-myrskyssä 1.11.2024, mutta näiden myrskyjen vaikutusalue rajautui suhteellisen pienelle alueelle maan länsi- ja lounaisosiin. Suomen tunturialueilla mittaushistorian kovimmat tuulet on mitattu Alli-myrskyssä 31.1.1997 ja Rafael-myrskyssä 22.12.2004.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kesällä 2010 koettiin useita merkittäviä rajuilmoja, joista voimakkain oli Kaakkois-Suomesta Keski-Pohjanmaalle liikkunut Asta. Itä-Suomessa muistetaan hyvin myös Unton päivän rajuilma kesältä 2002 ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Koillismaalla Paula-rajuilma kesältä 2021.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"1,4 °C","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" – Kuluvan vuosisadan ensimmäinen neljännes oli Suomessa 1,4 °C lämpimämpi kuin 1900-luvun viimeinen neljännes.\n\n","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"37,2 °C","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" – 2000-luvun toistaiseksi ylin lämpötila mitattiin Joensuun lentoasemalla Liperissä 29.7.2010.\n\n","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"-44,3 °C","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" – 2000-luvun toistaiseksi alin lämpötila mitattiin Enontekiön lentoasemalla 5.1.2024.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Teksti on julkaistu alun perin Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-digilehdessä 12/2024.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Julkaisun viitetiedot: Lehtonen, I. 2024: 21. vuosisadan ensimmäisen neljänneksen ilmasto Suomessa, 26(12), 8–10, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-12-02"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-12-02","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Ilmasto","Tilasto"],"publishers":["Ilari Lehtonen"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1aEqMn1F1Q0Y0JePwQi5kl","type":"Entry","createdAt":"2025-01-29T10:45:50.325Z","updatedAt":"2025-01-29T10:45:50.325Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":31,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Onko talven selkä jo taittunut?","leadParagraph":"Tilastollisesti nyt eletään vuoden kylmintä aikaa. Lapissa on kylmintä keskimäärin tammikuun viimeisellä viikolla ja etelässä helmikuun ensimmäisellä viikolla. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1VEvTijFV6levo2C8d7sG4","type":"Entry","createdAt":"2025-01-29T10:05:31.767Z","updatedAt":"2025-01-29T10:05:31.767Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Lintu poijulla meri Antti Kangas","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5SFQaYKlsFzvldbDau9p8j","type":"Asset","createdAt":"2025-01-29T10:05:09.011Z","updatedAt":"2025-01-29T10:05:09.011Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Lintu poijuilla 2019 AnttiKangas 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5SFQaYKlsFzvldbDau9p8j/9331db26649dc21a9606d27e495c1926/Lintu_poijuilla_2019_AnttiKangas_1200px.jpg","details":{"size":155453,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Lintu_poijuilla_2019_AnttiKangas_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Antti Kangas."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tammikuu lähenee loppuaan, ja tilastojen valossa käsillä ovat vuoden kylmimmät hetket. Lämpömittari on kuitenkin Etelä-Suomessa näyttänyt viime viikosta asti jopa plus neljän asteen lukemia, ja lumet ovat sulaneet vauhdilla etelä- ja länsirannikolta. Lapissa sentään on vielä pääosin pakkasta, mutta pohjoisessa lämpötilat ovat useita asteita tyypillisten arvojen yläpuolella – joinakin päivinä on ollut jopa 10 astetta tavanomaista leudompaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Todennäköisesti pakkaslukemia ja lumisateita saadaan vielä eteläänkin, mutta onko talven selkä jo taittunut – ollaanko lämpötilojen puolesta menossa kohti kevättä?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteiden valossa tätä on vielä liian varhaista todeta, mutta tilastojen valossa talven selkä taittuu Lapissa tyypillisesti juuri tammikuun lopulla. Tästä eteenpäin lämpötilat alkavat pohjoisessa keskimäärin hiljalleen kohota.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Etelässä merien jäätymisen myötä taitekohta on tyypillisesti hieman myöhemmin, helmikuun alkupuoliskolla. Esimerkiksi Helsingissä käänne kohti korkeampia lämpötiloja näkyy pitkän ajan tilastoissa helmikuun ensimmäisen viikon jälkeen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keskimäärin talven selkä siis alkaa taittua Suomessa tammikuun lopulla tai helmikuun alussa. Yksittäisinä talvina tilanne voi toki vaihdella roimasti, ja joskus maaliskuu on talven kylmin kuukausi. Aika näyttää, mitä helmi- ja maaliskuu tuovat tänä vuonna tullessaan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös t","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"alven alin lämpötila mitataan yleensä tammikuussa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tyypillisin ajankohta talven alimmalle lämpötilalle ajoittuu Suomessa välille 23.–26. tammikuuta. Kuluvan talven kylmimmät lämpötilat ovat tähän mennessä vaihdelleet Lapin –30:n ja –39 asteen ja maan lounaisosan noin –15 asteen välillä. Kylmin päivä on paikkakunnasta riippuen osunut joulukuun puolivälin ja tammikuun puolivälin paikkeille. Eli jos näihin lukemiin jäädään, olisi talven kylmin hetki ollut tavanomaista aikaisemmin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Helsingin Kaisaniemessä talven kylmin lukema on tähän mennessä ollut –14,2 astetta, joka mitattiin 4. tammikuuta. Jos tähän lukemaan jäädään, olisi kyseessä Helsingin Kaisaniemen 180-vuotisen mittaushistorian neljänneksi korkein talven kylmin lukema. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vielä on toki tilastojen valossa aikaa ”parantaa”. Joskus talven kylmin lukema osuu Helsingissä helmikuulle, eikä lauhoina talvina ole mahdotonta, että kylmin lukema mitataan vasta maaliskuussa. Mutta kaikkein kylmimpien, eli –30 asteen pakkaslukemien mahdollisuudet alkavat olla Helsingissä taputeltu tämän talven osalta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sodankylässä talven kylmimmät hetket ovat historiassa painottuneet tammi- ja helmikuulle. Maaliskuun puolivälin jälkeen on talven kärkitulos voitu aina lyödä lukkoon, sillä sen jälkeen kireimmät pakkaset hellittävät. Sodankylässä mitattiin –32,4 astetta 15.12.2024, millä päästään toiselle sijalle talvien äärikylmyystilastossa. Vain talvella 2008 on Sodankylässä mitattu muutamia kymmenyksiä korkeampi lukema. Jos nykyiseen lukemaan jäädään, olisi talven kylmin lukema mitattu Sodankylässä tätä aikaisempana ajankohtana vain seitsemän kertaa havaintoaseman 118-vuotisessa historiassa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viimeisimmät ennusteet näyttävät siltä, ettei talven kärkituloksia olla rikkomassa ainakaan lähiaikoina. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4S7IfRkLmUez9vBjcE2hOA","type":"Entry","createdAt":"2025-01-29T10:13:15.060Z","updatedAt":"2025-01-29T10:13:15.060Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Helsinki keskilämpötila 1991-2020 kuvitus puheenvuoro","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5sTXk6sjUQbZXW0CoUXtAh","type":"Asset","createdAt":"2025-01-29T10:12:33.936Z","updatedAt":"2025-01-29T10:12:33.936Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"tday helsinki final 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5sTXk6sjUQbZXW0CoUXtAh/92df020f20da6d36d45a586c4704ebbc/tday_helsinki_final_1200.jpg","details":{"size":30010,"image":{"width":1200,"height":361}},"fileName":"tday_helsinki_final_1200.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Helsingin keskilämpötilojen mediaani jaksolla 1991–2020."}}},"content":[]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4E5FloNLwIosj8LYbjqnLN","type":"Entry","createdAt":"2025-01-29T10:14:25.081Z","updatedAt":"2025-01-29T10:14:25.081Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Sodankylä keskilämpötila 1991-2020 kuvitus puheenvuoro","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3xqX8za2kzUSBCsZBzMe0W","type":"Asset","createdAt":"2025-01-29T10:13:48.444Z","updatedAt":"2025-01-29T10:13:48.444Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"tday sodankylä final 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3xqX8za2kzUSBCsZBzMe0W/dbb739575871f2a77441ca2a0b07f4a6/tday_sodankyl__final_1200px.jpg","details":{"size":30477,"image":{"width":1200,"height":357}},"fileName":"tday_sodankylä_final_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Sodankylän keskilämpötilojen mediaani jaksolla 1991–2020."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pauli Jokinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvisään tilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talven-suojat-ja-leudot-jaksot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talven suojat ja leudot jaksot","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilanne"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talven lumiseuranta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lampotilaennatyksia"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lämpötilaennätyksiä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Ilmasto","Tilasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2tt1jE2X0QjXS3hKD7GScX","type":"Entry","createdAt":"2025-01-27T13:54:19.498Z","updatedAt":"2025-01-27T13:54:19.498Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":35,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Matalapaineiden hautausmaa – miksi hirmumyrskyt hiipuvat ennen rantautumistaan Suomeen?","leadParagraph":"Matalapaineet syntyvät tyypillisesti Atlantilla, ja ne tasoittavat napa-alueiden ja päiväntasaajan välisiä lämpötilaeroja. Suomi ei ole hirmumyrskyjen yleisintä esiintymisaluetta – tulevaisuudessakaan.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2bnyGlIO5DKeHoX1gjsoNE","type":"Entry","createdAt":"2021-12-09T14:43:20.119Z","updatedAt":"2021-12-09T14:43:20.119Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Myrskyävä meri Pauli Jokinen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2VFKspDQjUuDY8EWsuydO2","type":"Asset","createdAt":"2020-09-16T14:51:23.865Z","updatedAt":"2020-09-16T14:51:23.865Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Myrskyävä meri Pauli Jokinen","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2VFKspDQjUuDY8EWsuydO2/ebab787f07d9e64f1ba43e6249196152/myrsky_pauli_jokinen.png","details":{"size":1031798,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"myrsky_pauli_jokinen.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Pohjois-Euroopan myrskyt esiintyvät pääosin talvella, ja kylmän vuodenajan myrskyt ovat lämpimän vuodenajan myrskyjä voimakkaampia ja laajempia. Kuva: Pauli Jokinen.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viime viikolla hirmumyrsky Éowyn puhisi Irlannissa, jossa mitattiin jopa paikallisia ennätyksiä tuulennopeuksissa. Perjantain jälkeen myrskymatalapaine jatkoi matkaansa pitkin Norjan rannikkoa kohti pohjoista. Norja ehti saada osansa kohtalaisen voimakkaista tuulista, mutta matalapaineen ajauduttua pohjoisen kylmemmän alustan ylle se alkoi heiketä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Seuraava voimakas matalapaine, Herminia, saapui Britteinsaarille sunnuntaina ja on siellä voimissaan alkuviikolla. Herminia ei ole tuulennopeuksiltaan Éowynin tasoinen, vaikka voimakas matalapaine onkin. Tämän matalapaineen rippeet liikkuvat viikon edetessä kohti Suomea, mutta selvästi heikenneenä se ei Suomessa saa aikaiseksi erityisen voimakkaita tuulia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ensimmäinen hirmumyrskylukema mitattiin Suomen merialueella viime syksynä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomessa mitattiin marraskuussa 2024 Lyly-myrskyn yhteydessä merialueella Rauma Kylmäpihlajan mittausasemalla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/2qfReRcBx3giVKcemElyKx"},"content":[{"nodeType":"text","value":"ennätyksellisiä hirmumyrskylukemia","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". Suomi ei kuitenkaan ole hirmumyrskyjen yleisintä esiintymisaluetta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tyypillisesti matalapaineet syntyvät Atlantilla, ja aikansa myrskyttyään niiden tehtävä on niin sanotusti suoritettu, eli ne ovat tasoittaneet napa-alueiden ja päiväntasaajan välisiä lämpötilaeroja. Ja siinä missä voimakkaimmat hurrikaanit ja hirmumyrskyt saavat voimansa lämpimästä merivedestä, Suomen suunnalla on yleensä vilkkaimmalla matalapainekaudella tarjolla varsin viileää alustaa, joka on omiaan heikentämään matalapaineita.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tyypillistä on, kuten Eowynin ja Herminiankin tapauksissa, että muualla voimakkaana jyllännyt myrsky koetaan meillä sateina ja hieman voimistuvana tuulena. Toki on sääntöä vahvistavia poikkeuksia, kuten vuoden 2011 Tapani-myrsky, mutta keskimäärin on perusteltua, että näitä meidän alueitamme välillä nimitetään \"matalapaineiden hautausmaaksi\". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"M","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"uualla voimakkaana jyllännyt myrsky koetaan meillä sateina ja hieman voimistuvana tuulena. ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmaston lämmetessä meret lämpenevät ja toisaalta ilmakehään mahtuu nykyistä enemmän kosteutta, mikä mahdollistaa entistä voimakkaampien myrskyjen muodostumisen. Näitä vaikutuksia tullaan todennäköisesti tulevaisuudessa havaitsemaan Suomessakin, mutta Suomesta tuskin tulee varsinaista hurrikaanialuetta. Tulevaisuuden matalapaineet voivat meilläkin olla aiempaa voimakkaampia, mutta todennäköisesti jatkossakin meidän alueistamme tullaan puhumaan matalapaineiden hautausmaana.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Anssi Vähämäki","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on meteorologi ja yksikönpäällikkö Ilmatieteen laitoksella. ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/merkittavia-myrskyja-suomessa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja Suomessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" \n","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tuuliennatyksia"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuuliennätyksiä Suomessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/hirmumyrskyt-suomen-lahialueilla"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hirmumyrskyt Suomen lähialueilla","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/myrskypuuskien-vaikutuksia-suomessa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myrskypuuskien vaikutuksia","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toimintaohjeita myrskypuuskiin","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7nIdQHDElEgudyClMOSa5X","type":"Entry","createdAt":"2025-01-22T07:32:28.610Z","updatedAt":"2025-01-27T13:52:17.641Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":36,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Polaaripyörteen ennustetaan pysyvän vahvana – pitkää ja kireää pakkasjaksoa ei odotettavissa ehkä koko talvena ","leadParagraph":"Länsivirtaus on ollut koko talven keskimääräistä voimakkaampi, mikä selittää Suomen toistaiseksi varsin lauhan talven. Ennusteissa helmikuukin näyttää hyvin lauhalta. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1W4jDWMTL2LD2DcCz5ysbb","type":"Entry","createdAt":"2024-04-02T07:30:59.975Z","updatedAt":"2024-04-02T07:30:59.975Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kävelijät bussipysäkillä","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"41LL7kJfw2F5TEjIqB8I3H","type":"Asset","createdAt":"2023-05-11T08:01:08.354Z","updatedAt":"2023-05-11T08:01:08.354Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kävelijät bussipysäkillä Juha Tuomi","description":"Helsinki, bussi, talvi","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/41LL7kJfw2F5TEjIqB8I3H/886b5b54a8f5fb96f7b965120e26c50e/K_velij_t_bussipys_kill_.jpg","details":{"size":206985,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"K_velij_t_bussipys_kill_.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Kävelijöitä bussipysäkillä harmaassa säässä.","plainTextImageCaption":"Kuva: Juha Tuomi"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sydäntalvi on jo meneillään, mutta kunnon talvisia säitä saadaan Suomessa vielä odotella. Kirjoitin marraskuun puolivälissä ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/puheenvuoro/45mUya8rSdrPeGXTIVDyMm"},"content":[{"nodeType":"text","value":"puheenvuoron polaaripyörteestä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ja siitä, miten se vaikuttaa Suomen talvisäähän. Miten polaaripyörre on talven aikana tähän mennessä käyttäytynyt ja mitä sen nykytilanne kertoo tulevasta?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuluvana talvena polaaripyörre on pysynyt erittäin voimakkaana. Edellisessä puheenvuorossa mainittua stratosfäärin äkillistä lämpenemistä ei ole tapahtunut, vaikka joitain yrityksiä sille oli joulukuussa. Länsivirtaus on pysynyt käytännössä marraskuusta alkaen keskimääräistä voimakkaampana ja on ollut toisinaan lähes ennätysvoimakas.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"xrkKuf4AUQd19Gx6SB6v5","type":"Entry","createdAt":"2025-01-21T12:34:50.407Z","updatedAt":"2025-01-21T12:34:50.407Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kuva1 länsituulen voimakkuus stratosfäärissä talvi 2024 puheenvuoro polaaripyörre 750px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"Ku8Nwssr0nl2OOZ38Tsxl","type":"Asset","createdAt":"2025-01-21T12:33:57.914Z","updatedAt":"2025-01-21T12:33:57.914Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kuva1 länsituulen voimakkuus stratosfäärissä talvi 2024 puheenvuoro polaaripyörre 750px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/Ku8Nwssr0nl2OOZ38Tsxl/be68c62ceedb81d453fc4ae50c9fc56c/Kuva1_750px.gif","details":{"size":104683,"image":{"width":750,"height":575}},"fileName":"Kuva1_750px.gif","contentType":"image/gif"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva 1. Länsituulen voimakkuus stratosfäärissä noin 25 kilometrin korkeudella kuluvan syksyn ja talven aikana (sininen käyrä) ja sen keskimääräinen voimakkuus (musta käyrä) vaihteluväleineen (harmaan sävyt). Lähde: http://weatheriscool.com."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun alusta aina tähän päivään asti polaaripyörteen solat ovat olleet keskimäärin Pohjois-Amerikan itäosissa ja Keski-Venäjällä. Tämä on tarkoittanut Suomessa voimakasta länsivirtausta, mikä selittää varsin lauhan talven. Toki välillä lyhytaikaisia solia on tullut myös Suomeen ja Eurooppaan, jolloin Etelä-Suomea myöten on ollut talvista pakkassäätä, mutta kylmemmät jaksot ovat jääneet meillä lyhyiksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ennusteissa polaaripyörre näyttää pysyvän edelleen erittäin vahvana, eikä sitä heikentäviä äkillisen lämpenemisen tilanteita ole nähtävissä. Toisin sanoen polaaripyörteen muoto näyttää pysyvän samana, ja helmikuukin vaikuttaa ennusteissa Suomessa hyvin lauhalta. Ennusteet ovat aina ennusteita, ja säässä voi tapahtua vielä jotain yllättävää ennen kevätauringon lämmittävää vaikutusta. Jo nyt lienee kuitenkin melko varmaa, että Suomi välttyy tänä talvena pitkäkestoiselta kireän pakkasen jaksolta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörre hajoaa aikanaan kevään kuluessa, keskimäärin huhtikuussa, jolloin tavanomaista kylmempiä jaksoja voi vielä esiintyä ennen kesän alkua. Näissä tapauksissa aurinko kuitenkin lämmittää jo ilmaa päivisin selvästi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3C4PMMCA09zmRWZ89QCI8F","type":"Entry","createdAt":"2025-01-21T12:39:53.556Z","updatedAt":"2025-01-27T13:50:16.466Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kuvaaja Ennuste stratosfäärin länsivirtauksen voimakkuudesta keskileveysasteilla polaaripyörre 750px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"31GGyn9SiTa5SeeXENIoKR","type":"Asset","createdAt":"2025-01-21T12:39:28.516Z","updatedAt":"2025-01-21T12:39:28.516Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kuvaaja Ennuste stratosfäärin länsivirtauksen voimakkuudesta keskileveysasteilla polaaripyörre 750px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/31GGyn9SiTa5SeeXENIoKR/4ccb84c717b2f455d92e6a01109c9064/Kuva3_750px.gif","details":{"size":160464,"image":{"width":750,"height":576}},"fileName":"Kuva3_750px.gif","contentType":"image/gif"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva 2. Ennuste stratosfäärin länsivirtauksen voimakkuudesta keskileveysasteilla. Negatiivinen arvo tarkoittaa itävirtausta. Kuva: ECMWF"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Henri Nyman ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkän ennusteen seuranta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://charts.ecmwf.int/products/extended-zonal-mean-zonal-wind"},"content":[{"nodeType":"text","value":"2. kuva: lähde ECMWF","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5W8WkyA91UfwbP9tpWgvD2","type":"Entry","createdAt":"2025-01-17T14:00:42.647Z","updatedAt":"2025-01-17T14:00:42.647Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Taivaan luuta pyyhkäisi","leadParagraph":"Tällä viikolla föhn-tuuli on vaikuttanut Suomen ja Skandinavian säähän voimakkaasti. Sen myötä elohopea on noussut hyvin laajalti Suomessa poikkeuksellisen korkeaksi ja paikoin on saavutettu jopa uusia asemakohtaisia tammikuun ennätyksiä.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"61fw6T3KNw4pTexYtx8mDF","type":"Entry","createdAt":"2025-01-17T13:48:13.482Z","updatedAt":"2025-01-17T13:48:13.482Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Sulava lumiukko Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2NxoqArhEW1S0dK7NolJeY","type":"Asset","createdAt":"2025-01-17T13:47:52.218Z","updatedAt":"2025-01-17T13:47:52.218Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Sulava lumiukko Shutterstock","description":"lumi, sulaa, lumiukko","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2NxoqArhEW1S0dK7NolJeY/11e8c79c2f2670ac4fdd500d7d551915/shutterstock_782332969_sulava_lumiukko.jpg","details":{"size":224213,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"shutterstock_782332969_sulava_lumiukko.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vietin vuoden ensimmäisen viikon Länsi-Lapissa, jossa pääsin nauttimaan upeista revontulista selkeällä säällä. Selkeän sään myötä pääsin nauttimaan myös kirjaimellisesti paukkupakkasista – jos niistä nyt oikeasti kukaan nauttii, kun yli 25 asteen pakkasessa ulkona ollessa kuuli mökin pihan puiden paukahtelun.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nyt kaksi viikkoa myöhemmin tilanne on kuitenkin hyvin toisenlainen. Kuten aiemmin viikolla jo ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/puheenvuoro/VSRiyKpCgkW7F4NORIhP9"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Juhana Hyrkkänen kertoi Puheenvuoro-kirjoituksessaan","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", läntinen ilmavirtaus on aiheuttanut Norjan vuoristossa föhn-ilmiön, jonka myötä Suomeenkin oli odotettavissa lauhoja lämpötiloja.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vielä maanantaina lämpötilat olivat koko maassa ajankohtaan nähden tavanomaisia. Viikon edetessä lämpötilat ovat olleet noususuunnassa, ja torstaina poikkeuksellisen lämpimiä lukemia mitattiin koko maassa, aivan eteläistä Suomea ja muutamia rannikkoasemia lukuun ottamatta. Noillakin asemilla päivän ylimmät lämpötilat kuitenkin rikkoivat harvinaisen rajan, eli kyseiset lämpötilat toistuvat 10–30 vuoden välein.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kolmella asemalla maan keskivaiheilla päästiin jopa tammikuun ennätyslukemiin. Ilmatieteen laitoksen mittauspisteiden maksimilämpötilat ainakin kävivät plussan puolella koko maassa, Laukukeron mittausasemaa lukuun ottamatta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös tänään perjantaina on laajalti mitattu harvinaisen ja poikkeuksellisen korkeita ajankohdan lämpötiloja, sekä Kilpisjärven asemalla uusi asemakohtainen tammikuun maksimilämpötila +7,2 astetta. Torstain aikana Kilpisjärvellä lumikinoskin on mittauksen mukaan painunut 9 senttimetriä ja perjantaina tätä kirjoittaessa jo 4 senttimetriä lisää.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sunnuntaina sää alkaa kuitenkin taas selvästi viilentyä, ja maanantaina ollaankin pakkasasteilla koko maassa. Lapin alueella lämpötilat painuvat jälleen alle -20 asteen. Lämpeneminen näyttäisi siis olevan vain hetkellistä ja toivottavasti lumipeitettä löytyy mahdollisimman laajalti taas kuukauden päästä, kun koulujen talvilomakausi käynnistyy.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Janne Miettinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen Asiakaskohtaiset sääpalvelut -ryhmän päällikkö.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Föhn-tuuli Suomessa","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talven-suojat-ja-leudot-jaksot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suojat ja leudot jaksot","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/liukkaus-ja-jalankulkusaa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Liukkaus ja jalankulkusää","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7x961xHCLh0WXoHssLqEpS","type":"Entry","createdAt":"2025-01-16T07:41:54.903Z","updatedAt":"2025-01-16T07:41:54.903Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":54,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"artikkeli","title":"Merenpinnan nousu vaikuttaa rannikon tulvariskeihin","leadParagraph":"Merivedenkorkeutta on mitattu Suomen rannikolla monin paikoin jo noin 100 vuoden ajan. Pitkien ja laadukkaiden havaintoaikasarjojen avulla voidaan tutkia muun muassa sitä, miten lämpenevä ilmasto vaikuttaa merenpinnan korkeuteen pitkällä aikavälillä.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2KGinTNfUWV6RpqcKrFoPR","type":"Entry","createdAt":"2025-01-15T12:36:44.335Z","updatedAt":"2025-01-15T12:36:44.335Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Lammassaari pitkospuut FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5whKIn7dmLZ3N73mMQTqxh","type":"Asset","createdAt":"2025-01-15T12:34:31.719Z","updatedAt":"2025-01-15T12:34:31.719Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Lammassaari pitkospuut","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5whKIn7dmLZ3N73mMQTqxh/a98c0e67cd0eb6d35ecf71c1c7afe008/IMG_2912_IL_web_1200x675.jpg","details":{"size":457735,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"IMG_2912_IL web 1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Vanhankaupunginlahti Helsingissä huhtikuussa 2020. Kuva: Kari Österberg.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastonmuutos nostaa valtamerten pintaa sitä mukaa, kun merivesi lämpenee sekä manner- ja vuoristojäätiköt sulavat. Viime vuosikymmeninä valtamerten pinnannousu on kiihtynyt erityisesti jäätiköiden hupenemisen takia. Keskimääräisen vedenpinnan nousun myötä meritulvariskit kasvavat tulevaisuudessa ympäri maapalloa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Valtamerten pinnannousun vaikutukset näkyvät yhä selvemmin myös Suomen rannikolla. Suomessa tehty vedenkorkeustutkimus on suuntautunut viime vuosina keskimääräisen merenpinnan tulevan käytöksen arviointiin sekä äärivedenkorkeuksien ja niihin liittyvien epävarmuuksien mallintamiseen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Valtamerten pinnannousun vaikutukset näkyvät yhä selvemmin myös Suomen rannikolla. ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkällä aikavälillä Suomen rannikon vedenkorkeus riippuu eritoten maankohoamisesta ja valtamerten pinnannoususta. Maankuori palautuu Suomessa edellisen jääkauden aikaisesta puristuksesta kohoten 3–9 mm vuodessa, voimakkaimmin Merenkurkun alueella ja heikoiten Suomen eteläisellä rannikolla. Havaintoaikasarjat osoittavat, että toistaiseksi merenpinta on laskenut koko Suomen rannikolla. Tämä johtuu siitä, että maankohoaminen on ollut merenpinnan nousua voimakkaampaa. Kiihtyvällä tahdilla etenevä valtamerten pinnannousu aiheuttaa sen, että jatkossa maankohoamisen nopeus ei riitä kumoamaan merenpinnan nousua täysin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kun otetaan huomioon valtamerten pinnannousu erilaisilla päästökehityspoluilla, paikallinen maankohoaminen sekä Itämeren tuulisuuden muutokset, on odotettavissa, että Suomen rannikon merenpinta muuttuu kuluvan vuosisadan aikana seuraavasti:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tiukkojen päästövähennyksien (RCP2.6/SSP1-2.6-skenaario) toteutuessa, merenpinta nousisi Suomenlahdella 5–15 cm, ja Selkämerellä ja Perämerellä merenpinta laskisi 10–40 cm.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keskitason päästöpolulla (RCP4.5/SSP2-4.5-skenaario, jota pidetään tällä hetkellä todennäköisimpänä kehitysvaihtoehtona), merenpinta kohoaisi Suomenlahdella 20–30 cm, Selkämerellä merenpinta laskisi 0–25 cm ja Perämerellä laskua tapahtuisi 20–30 cm.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimakkaana jatkuvien päästöjen (RCP8.5/SSP5-8.5-skenaario) realisoituessa, merenpinta nousisi kauttaaltaan Suomen rannikolla: Suomenlahdella 50–60 cm, Selkämerellä 5–35 cm ja Perämerellä 0–10 cm.","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lyhyellä aikavälillä Suomen rannikon vedenkorkeus vaihtelee tuulen ja ilmanpaineen heilahtelujen mukana. Erityisen korkeat vedenkorkeudet esiintyvät Itämerellä tyypillisesti myrskyjen aikaan, jolloin vesi nousee kovien tuulien ja matalan ilmanpaineen takia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mikäli myrsky kasvaa äärimmäisen voimakkaaksi ja etenee optimaalista reittiä pitkin, voi merenpinta nousta ennätyskorkeuksiin. Merenpinta nousee myrskyn aikana sitä korkeammalle, mitä voimakkaampi ja hitaammin etenevä matalapaine on. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vedenkorkeustutkimus tukee rannikkoturvallisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meritulvatilanteisiin vaikuttaa matalapaineen voimakkuuden lisäksi se, kuinka monta matalapainetta esiintyy peräkkäin. Ryppäinä esiintyviin matalapaineisiin liittyy usein pitkään jatkuneita länsituulia, jotka puskevat Tanskan salmien kautta vettä sisään Itämeren altaaseen, jolloin vesimäärä ei ehdi palautua Itämeren ja Pohjanmeren välillä. Tällöin Itämeren vedenpinta nousee. Rannikolla havaittavat vedenkorkeusmaksimit ovat noin 2–3 kertaa (25–48 senttimetriä) suurempia tilanteessa, jossa Itämeren yli kulkee viikon aikana vähintään kolmen peräkkäisen voimakkaan matalapaineen joukko verrattuna yksittäisen matalapaineen aikaansaamaan vedenkorkeushuippuun.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Rannikkosuunnittelun näkökulmasta vedenkorkeuden ääritilanteiden suuruuden ja syntymekanismien selvittämisen lisäksi on keskeistä pystyä arvioimaan sitä, miten usein tietty vedenkorkeus toistuu ja miten luotettavia nämä arviot ovat. Alueellisten tilastollisten mallien avulla pystytään käyttämään rajallista havaintoaineistoa paremmin kuin perinteisillä menetelmillä. Tästä syystä rannikkotulvien toistuvuusarvioiden epävarmuuksia pystytään kuvaamaan yhä paremmin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vedenkorkeustutkimus tukee monella tapaa Suomen rannikkoturvallisuutta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Merenpinnan käytöksen arvioita hyödynnetään mm. rannikkotulva-alueiden identifioinnissa, meritulvakartoissa, rannikkorakentamisessa, meritulvariskien hallinnan suunnittelussa sekä ydinvoimaloiden turvallisen toiminnan tukena.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Julkaisun viitetiedot: ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Leijala, U. 2024: Merenpinnan nousu vaikuttaa rannikon tulvariskeihin, 26(10), 8–10, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-10-02"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2024-10-02","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pellikka ym., 2023. Probabilistic projections and past trends of sea level rise in Finland. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.5194/nhess-23-1613-2023"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.5194/nhess-23-1613-2023","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Rantanen ym., 2024. The impact of serial cyclone clustering on extremely high sea levels in the Baltic Sea. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1029/2023GL107203"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1029/2023GL107203","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Räty ym., 2023. Bayesian hierarchical modelling of sea-level extremes in the Finnish coastal region. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.5194/nhess-23-2403-2023"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.5194/nhess-23-2403-2023","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Särkkä ym., 2024. Simulating sea level extremes from synthetic low-pressure systems. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.5194/nhess-24-1835-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.5194/nhess-24-1835-2024","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Teksti: ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Ulpu Leijala ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Teksti on julkaistu alun perin Ilmatieteen laitoksen Ilmastokatsaus-digilehdessä 10/2024.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]}]},"tags":["Ilmasto","Tutkimus","Meri"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"VSRiyKpCgkW7F4NORIhP9","type":"Entry","createdAt":"2025-01-15T10:49:24.248Z","updatedAt":"2025-01-15T10:49:24.248Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":26,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Föhn-tuuli tuo Suomeen lauhaa ilmaa","leadParagraph":"Lämmin ja kuiva föhn-tuuli nostaa lämpötiloja Suomessa tällä viikolla. Lämpötila voi kohota maan länsiosissa jopa kahdeksaan plusasteeseen, mikä on ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkea lukema. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"496iAJ5xYbiUmK7TGh7SRK","type":"Entry","createdAt":"2025-01-15T08:19:15.725Z","updatedAt":"2025-01-15T08:19:15.725Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Jää räystäs sulaa 1200 px Pixabay FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1wSMtIA2jWXFt35inXbmgk","type":"Asset","createdAt":"2025-01-15T08:18:54.395Z","updatedAt":"2025-01-15T08:18:54.395Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"jää räystäs sulaa pixabay 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1wSMtIA2jWXFt35inXbmgk/f1dd3b561b3274f3400272dd411d6665/j___r_yst_s_sulaa_pixabay_1200px.jpg","details":{"size":248252,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"jää_räystäs_sulaa_pixabay_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Pixabay."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Länsituuli, taivaan luuta\". Vanhan kansan sanonta kuvaa mainiosti lännenpuoleisten ilmavirtausten vaikutusta Suomen säähän. Ilman virratessa Skandien vuoriston yli syntyy föhn-tuuli, lämmin ja kuiva laskutuuli, joka putsaa taivaan pilvistä ja nostaa lämpötiloja erityisesti talviaikaan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tällä viikolla torstaiksi ja perjantaiksi ennustettu länsituuli tuo mukanaan klassisen föhn-tilanteen, jonka seurauksena lämpötilat kohoavat monin paikoin yli +5 asteen. Maan länsiosissa voidaan paikoin päästä jopa +8 asteeseen, mikä on poikkeuksellisen korkea lukema keskellä sydäntalvea. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tammikuun lämpötilaennätys on mitattu föhnin puhaltaessa ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomessa föhn-tuulen synnyn mahdollistaa Skandien vuoristo. Kun ilmavirtaus puhaltaa kohtisuoraan vuoriston harjaa kohti ja nousee Skandien yli, kosteus tiivistyy ensin pilviksi ja sataa sitten alas Norjan riesaksi. Kun sama ilma laskee alaspäin vuorten toisella puolella, se on kuivempaa ja lämpiää tehokkaammin. Suomessa talvisen länsituulen lämmittävää vaikutusta tehostaa lisäksi sula Atlantti. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Föhnin ansiosta lämpötila voi olla jopa viisi astetta korkeampi kuin ilman föhn-tuulta. Talvisessa Suomessa tämä tarkoittaa, että lämpötila saattaa nousta useita plusasteita. Kaikkien aikojen tammikuun lämpötilaennätys, +10,9 °C, joka mitattiin Maarianhaminassa 6.1.1973, onkin saavutettu föhn-tuulen puhaltaessa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Plusasteista huolimatta maanpinta saattaa jäädä föhnin puhaltaessa pakkasen puolelle, koska pilvipeitteen puuttuessa lämpö karkaa maanpinnasta avaruuteen. Vähäinen auringonsäteily päivällä ei jaksa nostaa esimerkiksi tienpintojen lämpötilaa plussan puolelle. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6YHbZjnzYJZRzHaNt9oJUY","type":"Entry","createdAt":"2020-04-03T08:06:32.171Z","updatedAt":"2022-11-16T15:11:58.145Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":45,"revision":4,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"föhn-tuuli","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4FE7ICu8801t8FpHzHlCdq","type":"Asset","createdAt":"2020-04-03T08:05:33.789Z","updatedAt":"2022-11-04T09:11:37.724Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":17,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"föhn-tuuli_Jutta_Tiilikainen","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4FE7ICu8801t8FpHzHlCdq/98ee4e8cefb91fc1490b2be801140c6f/Fohn-tuuli-1200px.png","details":{"size":214023,"image":{"width":1200,"height":625}},"fileName":"Fohn-tuuli-1200px.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Föhntuulen synty. Vuoriston tuulen puolella pilvistä ja sadetta, suojapuolella aurinkoista ja poutaa. Lämpötila on tuulen puolella 7 astetta, vuoren päällä -3 ja suojan puolella merenpintatasolla 12 astetta.","class":"fmi-content-image img-responsive","plainTextImageCaption":"Kaaviokuva föhnistä. Ilma nousee ylöspäin vuorta pitkin. Kosteus tiivistyy ja sataa alas. Suojan puolella kuiva ilma laskee vuoren rinnettä alas ja lämpiää."}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Föhn vaikuttaa talvella ja erityisesti lännessä ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Föhn-ilmiön vaikutus on voimakkaimmillaan Länsi-Lapissa ja Pohjanmaalla, jossa föhn-tuulia esiintyy noin viisi kertaa talvessa. Itä-Suomessa ilmiö on harvinaisempi: se havaitaan keskimäärin kerran talven aikana. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Föhn vaikuttaa Suomessa lämpötiloihin lähinnä vain talviaikaan, ja \"föhn-kauden\" voidaan sanoa kestävän Suomessa marraskuusta maaliskuuhun. Pitkän ajan keskilämpötiloihin föhnillä ei juuri ole merkitystä. Talviaikaan föhnin voidaan arvioida nostavan lämpötilan kuukauden keskiarvoa enimmillään noin 0,5 asteella. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Juhana Hyrkkänen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen johtaja Ilmatieteen laitoksella ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/fohn-tuuli"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Föhn-tuuli Suomessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talven-suojat-ja-leudot-jaksot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suojat ja leudot jaksot","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/liukkaus-ja-jalankulkusaa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Liukkaus ja jalankulkusää","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4xKGVs96Vsr6iuzfF7nF7R","type":"Entry","createdAt":"2025-01-13T10:13:36.209Z","updatedAt":"2025-01-13T10:13:36.209Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":36,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Joka kolmas suomalainen liukastui viime talvena ","leadParagraph":"Joka kolmas suomalainen liukastui viime talvena, kertoo Liikenneturvan kysely. Aivovamman saa vuosittain arviolta 36 000 suomalaista ja jopa 60 prosenttia niistä syntyy kaatumisten ja putoamisten seurauksena. Opettaja Kati Veijonaho kertoo oman tarinansa liukastumisestaan Pysy Pystyssä -kampanjassa. \n\n","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"41lJNrroQLld5erxKGSehM","type":"Entry","createdAt":"2023-11-03T15:06:03.190Z","updatedAt":"2024-09-20T12:27:34.950Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":17,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Liukkaus_piirros","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"FXsewatngEKb28NcnX8yh","type":"Asset","createdAt":"2023-11-03T15:05:26.200Z","updatedAt":"2023-11-03T15:05:26.200Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"jalankulun-liukkaus-102023","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/FXsewatngEKb28NcnX8yh/2531a72c8854b726414e8b66516d858b/jalankulun-liukkaus-102023-v03.png","details":{"size":189121,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"jalankulun-liukkaus-102023-v03.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Jalankulkija liukastuu, kun jään päällä on kevyttä pakkaslunta. Hän on katsonut kännykkäänsä ja nyt kännykkä lentää kädestä.","plainTextImageCaption":"Liukastuminen yllättää helpommin, jos ei keskity kävelyyn vaan esimerkiksi katselee puhelintaan. Myös pitävät jalkineet ovat tärkeät talven liukkailla."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Liikenneturvan kyselyn* mukaan joka kolmas suomalainen liukastui viime talvena. Liukastuneista** 43 % kertoi loukanneensa itsensä ja 7 % joutui käymään lääkärissä tapaturman vuoksi. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.tyotapaturmatieto.fi/julkaisu/tyotapaturmatietopalvelu/3924"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tapaturmavakuutuskeskuksen ennuste vuodelle 2024","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" osoittaa kasvua työmatkatapaturmissa jopa 8 prosenttia verrattuna vuoteen 2023, mikä tekee yhteensä 24 000 työmatkatapaturmaa. Valtaosa tapaturmista on liukastumisia tai kaatumisia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Olosuhteisiin ei juurikaan voi vaikuttaa, mutta omaan varustautumiseen ja toimintaan voi. Kiire kannattaa taklata varaamalla enemmän aikaa matkoihin”, kannustaa Liikenneturvan yhteyspäällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Eero Kalmakoski","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aivovamma työmatkaliukastumisen seurauksena ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Opettaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Kati Veijonaho","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" kaatui kuusi vuotta sitten työpaikkansa pihamaalla ja löi päänsä jäiseen maahan. Keli oli talvinen. Jään ja tallautuneen lumen päälle oli satanut uutta lunta. Pihaa ei ollut hiekoitettu runsaaseen viikkoon, koska edellisellä viikolla oli koulun talviloma. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aivotärähdys muuttui aivovammadiagnoosiksi noin viikon kuluttua tapaturmasta. Kuuden vuoden jälkeenkin Veijonahon arkea rajoittavat erittäin voimakas väsymys ja kuormitusherkkyys. Hänen aivonsa eivät myöskään osaa käsitellä näkö- ja kuulohavaintoja entiseen malliin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Veijonaho kertoo miehensä avustamana, että hän on terveydenhuollon ammattilaisten lausuntojen perusteella työkyvytön kaikkeen työhön.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Aivovamma ei useimmiten näy päälle päin. Näin ollen ulkopuolisten on vaikea ymmärtää, miksi terveen näköinen ihminen tarvitsee päiväunet sekä väsyy ja kuormittuu helposti. Näkymätön vamma voi rajoittaa elämää huomattavasti enemmän kuin moni näkyvä vamma”. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aivovammaliiton ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Pia Kilpeläinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" kiittelee Kati Veijonahoa asian tuomisesta julkisuuteen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Aivovamman saa vuosittain arviolta 36 000 suomalaista, ja sen jälkitilan oireita on vähintään 100 000 henkilöllä. Tarkkaa lukua liukastumisten aiheuttamista aivovammoista ei ole saatavilla, mutta jopa 60 prosenttia niistä syntyy kaatumisten ja putoamisten seurauksena”, Aivovammaliiton Pia Kilpeläinen vahvistaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos varoittaa erittäin liukkaista jalankulkukeleistä ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos varoittaa kansalaisia erittäin liukkaista jalankulkukeleistä. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/jalankulkusaa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Varoituksen nimi on jalankulkusää","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Erittäin liukas keli on, kun:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"jään päällä on lunta","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"jään päällä on vettä","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"lumi on tamppaantunut liukkaaksi runsaan lumisateen jälkeen, kun lämpötila on ollut nollassa tai vähän pakkasen puolella","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"loska on jäätynyt hyvin epätasaiseksi ja liukkaaksi","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Erittäin liukkaalla ei pelkkä varovaisuus riitä, vaan tarvitaan pitävät kengät sekä apuvälineitä, kuten liukuesteet. Liukastuminen yllättää helpommin, jos ei keskity kävelyyn, vaan esimerkiksi katselee puhelintaan”, kertoo Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Sari Hartonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset voi tarkistaa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ja sääsovelluksesta. On hyvä huomioida, että keli voi vaihdella paikallisesti esimerkiksi kunnossapidon tason ja alueen vilkkauden mukaan. Varoituksia annetaan kuitenkin vain laaja-alaisista, erittäin liukkaista tilanteista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Seitsemän vinkkiä liukastumisen välttämiseksi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"ordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tarkista jalankulkusää.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Valitse kengät kelin mukaan. ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Käytä liukuesteitä.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Varaa aikaa matkoihin.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keskity kävelemiseen.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Anna palautetta kunnossapidolle.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Huolehdi kunnostasi ja vireystilastasi.","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://pysypystyssa.fi/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pysy pystyssä -kampanja on käynnissä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" 13.–19.1.2025. Kampanja muistuttaa, että liukastumisia voi vähentää omilla toimilla ja valinnoilla. Ennakoimalla ja varautumisella talven liikkumisetkin sujuvat kuin Strömsössä. Katso ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.youtube.com/@pysypystyssa9478/shorts"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pysy pystyssä videot Youtubessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aivovammaliitto, päätoimittaja ja viestintävastaava, Pia Kilpeläinen, 050 306 7916, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:pia.kilpelainen@aivovammaliitto.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"pia.kilpelainen@aivovammaliitto.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos, ylimeteorologi Sari Hartonen, 029 539 3444, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:sari.hartonen@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"sari.hartonen@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Liikenneturva, yhteyspäällikkö Eero Kalmakoski, 020 7282 380, eero.kalmakoski@liikenneturva.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kampanjasta: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen Punainen Risti, terveyden edistämisen suunnittelija, Anna Ranta, 040 480 6973, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:anna.ranta@redcross.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"anna.ranta@redcross.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.facebook.com/kotitapaturma"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kotitapaturman Facebook","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" | ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://twitter.com/kotitapaturma"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kotitapaturman X","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" | ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.kotitapaturma.fi/pysy-pystyssa-testi/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tee Pysy pystyssä -testi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kampanjassa mukana:","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Aivovammaliitto ry, Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Finanssiala ry, Ilmatieteen laitos, Invalidiliitto, Liikenneturva, Suomen Luustoliitto ry, LähiTapiola, Nikander ja Wiinikka Oy, Partioaitta, sisäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Punainen Risti, Taitavat Suutarit ry, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"*Liikenneturva selvitti suomalaisten ajatuksia liikenteestä huhtikuussa 2024. Norstat Oy:n toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 2015 henkilöä. **Liukastuneita oli 673.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Turvallisuus","Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4TbWBTdcA4k0Qlqx9Rniuq","type":"Entry","createdAt":"2025-01-10T03:00:02.863Z","updatedAt":"2025-01-10T07:01:20.642Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":29,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Vuosi 2024 oli mittaushistorian lämpimin – 1,5 asteen raja ylitettiin ensimmäistä kertaa","leadParagraph":"Copernicus-ilmastopalvelu on vahvistanut vuoden 2024 olleen mittaushistorian lämpimin vuosi maailmanlaajuisesti. Se oli myös ensimmäinen kalenterivuosi, jolloin maapallon keskilämpötila ylitti esiteollisen tason 1,5 asteella.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"60z8R3GHG73lbPSRaO2JkD","type":"Entry","createdAt":"2024-06-05T12:01:17.597Z","updatedAt":"2024-06-05T12:01:17.597Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Helle lämpö FI kuva: Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4QF7mpSEGFPQDWQM6KHUXw","type":"Asset","createdAt":"2023-05-25T10:40:35.323Z","updatedAt":"2023-05-25T10:40:35.323Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"shutterstock helle ilmastonmuutos","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4QF7mpSEGFPQDWQM6KHUXw/ef79b0489fa405d78cebbb7e192d19e2/verkkoon_shutterstock_1710320554_helle_ilmastonmuutos.jpg","details":{"size":294383,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"verkkoon_shutterstock_1710320554_helle_ilmastonmuutos.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosi 2024 oli vuoteen 1850 ulottuvan mittaushistorian lämpimin vuosi globaalisti. Maailmanlaajuinen keskilämpötila, 15,10 celsiusastetta, oli 0,72 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskiarvo. Vuoden 2024 keskilämpötila oli 0,12 °C korkeampi kuin vuonna 2023, joka oli aiemmin mittaushistorian lämpimin vuosi. Tämä vastaa 1,60 celsiusasteen nousua suhteessa arvioituun esiteolliseen, eli vuosien 1850–1900, tasoon.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös Euroopassa 2024 oli ennätyslämmin vuosi, kun keskilämpötila oli 10,69 °C. Se on 1,47 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo, ja 0,28 °C lämpimämpi kuin edellinen ennätysvuosi 2020.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tiedot selviävät Copernicus-ilmastopalvelun julkaisemasta ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Global Climate Highlights 2024","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" -raportista. Raporttiin on koostettu ilmastotilastoja, jotka kertovat lämpötilan nousun lisäksi esimerkiksi merten lämpenemisestä, merijään vähenemisestä, kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvusta sekä helleaalloista ja rankkasateista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos on edelleen tärkein syy äärimmäisiin ilman ja meren pintalämpötiloihin. Myös ilmaston luonnollinen vaihtelu, esimerkiksi El Niño -ilmiö, nosti vuoden aikana havaittuja poikkeuksellisia lämpötiloja. Sen vuoksi Pariisin ilmastosopimukseen kirjattua 1,5 asteen rajaa ei katsota ilmastollisessa mielessä ylitetyksi. Ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos on kuitenkin lämmittänyt planeettaa jo 1,3 asteella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Nopeasti kohoavat lämpötilat altistavat miljardit ihmiset yleistyville ja voimistuville sään ääri-ilmiöille sekä tarkoittavat ihmishenkien menetyksiä, infrastruktuurien tuhoutumista ja valtavia taloudellisia kustannuksia”, sanoo Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Hannele Korhonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastonmuutos teki Helsingistä 2,1 lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutosta ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/3yoN1CJxiFLDYtKUx8m4au"},"content":[{"nodeType":"text","value":"2. tammikuuta julkaisemien tilastojen mukaan","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" vuosi 2024 oli Suomessa tavanomasta lämpimämpi; Pohjois-Lapissa ja maan eteläosassa vuosi oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin. Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Helsingin Kaisaniemessä vuoden 2024 keskilämpötila oli 7,8 astetta. Vuosi oli siten aseman 180-vuotisen mittaushistorian toiseksi lämpimin ja tasoissa vuoden 2015 kanssa. Helsingissä vain vuosi 2020 on ollut tätä lämpimämpi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastonmuutos teki Helsingissä vuodesta 2024 noin 2,1 astetta lämpimämmän kuin se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle vuodelle on nykyilmastossa noin 140-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://rmets.onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/asl.1216"},"content":[{"nodeType":"text","value":"vertaisarvioituun menetelmään","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". Aihetta tutkitaan tällä hetkellä lisää Suomen Akatemian rahoittamassa CLAIMS-hankkeessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:petteri.taalas@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"petteri.taalas@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toimialajohtaja Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2135, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:hannele.korhonen@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"hannele.korhonen@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://climate.copernicus.eu/global-climate-highlights-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Copernicus-ilmastopalvelu: Global Climate highlights 2024 -raportti (englanniksi)","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Global Climate Highlights 2024 -raportin keskeisimmät sisällöt: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosi 2024 oli mittaushistorian kuumin vuosi: maapallon keskilämpötila oli 15,10 °C. Tämä ylitti edellisen ennätysvuoden 2023 lämpötilan 0,12 °C:lla.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosi 2024 oli 1,60 °C lämpimämpi kuin arvioitu esiteollinen taso, ja se on ensimmäinen kalenterivuosi, joka ylitti 1,5 °C:n rajan.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Heinäkuusta 2023 lähtien, lukuun ottamatta heinäkuuta 2024, jokainen kuukausi ylitti 1,5 °C:n rajan.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viimeisimmät 10 vuotta (2015–2024) ovat olleet historian 10 lämpimintä vuotta.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosi 2024 oli lämpimin vuosi kaikilla mantereilla, lukuun ottamatta Etelämannerta ja Australiaa ja sitä ympäröiviä alueita.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Euroopassa 2024 oli ennätyslämmin vuosi, kun keskilämpötila oli 10,69 °C. Se on 1,47 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvo ja 0,28 °C lämpimämpi kuin edellinen ennätysvuosi 2020.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uusi maailmanlaajuinen päivittäinen keskilämpötilaennätys saavutettiin 22. heinäkuuta 2024, jolloin lämpötila oli 17,16 °C.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuonna 2024 mitattiin korkein napa-alueiden ulkopuolinen vuotuinen meriveden pintalämpötila, 20,87 °C, mikä on 0,51 °C yli ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvon.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Etelämantereen merijään laajuus saavutti toista vuotta peräkkäin ennätyksellisen tai lähes ennätyksellisen alhaiset arvot. Kesäkuusta lokakuuhun kuukausittainen laajuus oli toiseksi alhaisin vuoden 2023 jälkeen ja alhaisin marraskuussa.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuonna 2024 ilmakehän kasvihuonekaasut saavuttivat korkeimmat vuosittaiset arvonsa. Hiilidioksidin keskimääräinen pitoisuus oli 422 ppm (tilavuuden miljoonasosaa), mikä on 2,9 ppm enemmän kuin vuonna 2023. Metaanin pitoisuus oli 1897 ppb (tilavuuden miljardisosaa),3 ppb korkeampi kuin vuonna 2023.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmakehän vesihöyryn pitoisuus oli vuonna 2024 ennätyksellisen korkea. Kun vesihöyryn määrä ilmakehässä lisääntyy, rankkasade-episodit voimistuvat.","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3ksp5Faz299wawSPUPSyqW","type":"Entry","createdAt":"2025-01-09T11:37:34.117Z","updatedAt":"2025-01-09T11:37:34.117Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Copernicus maapallon pintailman lämpötilan nousu","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1PDRg8Msy8WUIqnfZJ6Zij","type":"Asset","createdAt":"2025-01-09T11:35:02.887Z","updatedAt":"2025-01-09T11:35:02.887Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"GCH2024 timeseries monthly global temperature anomalies ref1850-1900","description":"lämpötila, maapallo, tilasto, Copernicus","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1PDRg8Msy8WUIqnfZJ6Zij/71bd4d4249522fb6089fa7ab8aa669f6/GCH2024_PR_Fig4_timeseries_monthly_global_temperature_anomalies_ref1850-1900.png","details":{"size":658786,"image":{"width":1200,"height":866}},"fileName":"GCH2024_PR_Fig4_timeseries_monthly_global_temperature_anomalies_ref1850-1900.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Graafi osoittaa 2020-luvun ja erityisesti vuosien 2023 ja 2024 huomattavan lämpenemisen muihin vuosikymmeniin verrattuna.","plainTextImageCaption":"Maapallon pintailman lämpötilan nousu celsiusasteina esiteollisen ajan eli vuosien 1850–1900 keskiarvoon verrattuna kuukausittain tammikuusta 1940 joulukuuhun 2024. Datalähde: ERA5. Lähde: C3S / ECMWF.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Ilmasto","Sää","Tutkimus"],"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1d2Ht9Q0XKOyHumCyGDCew","type":"Entry","createdAt":"2025-01-09T12:46:11.742Z","updatedAt":"2025-01-09T12:46:11.742Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":32,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Porin Mäntyluodon mareografi 100 vuotta – vedenkorkeustietoa rannikon asukkaille, merenkulkuun ja tutkimukseen","leadParagraph":"Porin mareografi on yksi neljästätoista meriveden korkeutta Suomessa mittaavasta asemasta. Vedenkorkeushavainnot ovat tärkeitä rannikon asukkaille ja merenkulun turvaamiseksi. Havaintoja käytetään myös ilmastotutkimuksessa. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3cmTiBjMoEC3z7UNOPMoB8","type":"Entry","createdAt":"2025-01-08T13:22:29.899Z","updatedAt":"2025-01-08T13:22:29.899Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Auringonlasku meri Pixabay","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4xts4582R7X4qtqekzTMqJ","type":"Asset","createdAt":"2025-01-08T13:22:13.126Z","updatedAt":"2025-01-08T13:22:13.126Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"auringonlasku meri pixabay","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4xts4582R7X4qtqekzTMqJ/1b1fcfb483f213017b090f7f9d4bad7f/auringonlasku_meri_pixabay.jpg","details":{"size":373057,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"auringonlasku_meri_pixabay.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Pixabay."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Porin Mäntyluotoon perustettiin mareografi eli meriveden korkeutta mittaava asema tammikuun 10. päivänä vuonna 1925. Vedenkorkeuden ohella Mäntyluodon mareografilla on mitattu meriveden lämpötilaa vuodesta 2002 alkaen. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Porin mareografilta on tilastotietoa vedenkorkeuksista nyt sadan vuoden ajalta. Se on päässyt todistamaan monien myrskyjen nostattamaa merivettä sekä alhaisemman vedenkorkeuden jaksoja\", kuvailee Ilmatieteen laitoksen meriasiantuntija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Anni Jokiniemi","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":". ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Aseman vedenkorkeusennätys on vuodelta 1984, jolloin myrsky nosti meriveden pintaa tammikuun 14. päivänä Pohjanlahden rannikolla. Tuolloin mareografi mittasi Mäntyluodossa vedenkorkeudeksi +132 senttimetriä teoreettisen keskiveden suhteen. Alimmillaan mareografin vesi on puolestaan ollut Aapeli-myrskyssä 2.1.2019, jolloin voimakas pohjoistuuli puhalsi pitkään, ja merivesi laski alimmillaan ‒86 senttimetriin teoreettisen keskiveden suhteen. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Porin mareografi on yksi Ilmatieteen laitoksen neljästätoista meriveden korkeutta Suomessa mittaavasta asemasta. Ensimmäiset mareografit perustettiin vuonna 1887 Hankoon ja vuonna 1904 Helsinkiin. 1920-luvulla mittaustoiminta laajeni, kun Mäntyluodon mareografin lisäksi perustettiin yhdeksän uutta mareografia. Myöhemmin on perustettu mareografit vielä Raumalle vuonna 1933 ja Porvooseen vuonna 2014. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Paperirullista digitaalisiin havaintoihin ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Alkuperäinen mareografi rakennettiin yhteistyössä Porin kaupungin kanssa Mäntyluodon sataman pumppuhuoneen yhteyteen. Asemaa vastaanotettaessa huomattiin, ettei rakennustöitä ollut suoritettu aivan piirustusten mukaisesti, sillä mittauskaivo oli noin metrin liian matala. Joka tapauksessa vedenkorkeusmittaukset saivat alkaa Mäntyluodon mareografilla tammikuussa 1925. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Satamalaajennusten takia mareografi siirrettiin vuonna 1969 Kallon saaren itärannalle, ja se sai paikan Merenkulkulaitoksen omistamasta luotsiaseman varastorakennuksesta. Uudelleen mareografi sai siirtyä vuonna 1989, kun Kalloon valmistui uusi mareografirakennus Merenkulkulaitoksen tuella. Nykyisellä sijainnillaan mareografi on ollut siitä lähtien. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Mareografin mittalaitteisto on uusittu useaan otteeseen. Alun perin vedenkorkeutta rekisteröivä laite piirsi havainnot paperirullalle, josta ne luettiin kerran kuukaudessa. Vuonna 1986 mareografiin asennettiin tietokonepohjainen mittalaite. Muutama vuotta myöhemmin laitteisto yhdistetiin puhelinlinjaan, josta vedenkorkeushavainnot sai digitaalisessa muodossa. Laitteistoon yhdistettiin myös puhesyntetisaattori, joten vedenkorkeushavainnot sai myös soittamalla mareografin puhelinnumeroon. Muutos alkuperäiseen järjestelmään oli suuri, sillä havaintojen saamiseksi ei tarvinnut enää käydä paikan päällä mareografirakennuksessa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Nykyään vedenkorkeushavainnot tulevat mareografilta automaattisesti digitaalisessa muodossa, mikä mahdollistaa niiden reaaliaikaisen siirtämisen esimerkiksi verkkopalveluihin. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Sata vuotta sitten mareografin toiminta ja arki näyttivät hyvin erilaiselta kuin nykyään. Sen tehtävä on kuitenkin edelleen sama, ja tarve vedenkorkeushavainnoille yhtä merkittävä kuin ennen\", Anni Jokiniemi korostaa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kuten mikä tahansa laite, myös mareografi tarvitsee säännöllistä huoltoa ja aika ajoin myös korjaamista. Mareografin mittalaitteista ja vedenkorkeushavainnoista huolehtii paikallinen mareografinhoitaja, joka tekee esimerkiksi säännöllisiä tarkistusmittauksia. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"17OyjFBJvyKDNZYtNSuowf","type":"Entry","createdAt":"2025-01-08T12:54:38.855Z","updatedAt":"2025-01-08T12:54:38.855Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Pori Mäntyluoto mareografi 750 px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"63aIi97XuuyfRRaVXsEoCm","type":"Asset","createdAt":"2025-01-08T12:51:51.950Z","updatedAt":"2025-01-08T12:51:51.950Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"mantyluoto 750-px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/63aIi97XuuyfRRaVXsEoCm/7d36f8d5aaaa7aae6ff18cdb82a3ffd5/mantyluoto_750-px.jpg","details":{"size":238769,"image":{"width":750,"height":422}},"fileName":"mantyluoto_750-px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Porin mareografi on ollut nykyisellä sijainnillaan Mäntyluodon edustalla Kallon saarella vuodesta 1989 lähtien."}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tieto ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"meriveden korkeudesta auttaa ymmärtämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Merivedenkorkeus vaikuttaa muun muassa rannikolla sijaitseviin rakennuksiin ja merenkulkuun. Korkea merivesi tulvii teille ja kellareihin, kun taas matala merivesi vaikeuttaa merenkulkua ja veneilyä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Mareografien havaintojen perusteella parannetaan vedenkorkeusennusteita ja lasketaan, kuinka korkealle rakennukset tulisi perustaa, jotta ne eivät jää tulvan alle\", meriasiantuntija Anni Jokiniemi selittää. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisäksi tieto meriveden korkeudesta auttaa ymmärtämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Valtamerten pinta nousee ilmastonmuutoksen seurauksena, mikä nostaa vedenpintaa myös Itämerellä. Itämeren alueella vedenpinnan korkeuteen vaikuttaa myös jääkauden jälkeinen maankohoaminen, joka on voimakkaimmillaan Merenkurkussa. Aikaisemmin maankohoaminen on ollut vedenpinnan nousua voimakkaampaa Suomen rannikolla. Kiihtyessään merenpinnan nousu voi kuitenkin ylittää maankohoamisen vaikutuksen. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Selkämerellä maankohoamisen ja merenpinnan nousun odotetaan suunnilleen tasapainottavan toisensa, joten Porin mareografilla ei luultavasti havaita suuria muutoksia vedenkorkeudessa kuluvalla vuosisadalla. Kehitys riippuu kuitenkin siitä, miten päästöt lisääntyvät maapallolla. Mareografin vedenkorkeushavainnot antavat arvokasta tietoa maankohoamisen ja merenpinnan nousun kehittymisestä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja: ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vedenkorkeus?sealevel_station=-10022824&sealevel_graph=short&sealevel_mode=mw"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Porin vedenkorkeushavainnot ja ennuste nyt","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/mareografi"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Mareografin toimintaperiaate","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/teematietoa-vedenkorkeus"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Vedenkorkeudesta yleisesti","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Meri","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4xf4D6MTR0xH9FQtUnfYu4","type":"Entry","createdAt":"2025-01-07T13:20:17.967Z","updatedAt":"2025-01-07T13:20:17.967Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":16,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Revontulet näkyivät toukokuussa 2024 poikkeuksellisen etelässä","leadParagraph":"Toukokuun 10. päivä 2024 alkoi voimakkain geomagneettinen myrsky yli kahteenkymmeneen vuoteen. Myrskyn aikana revontulia havaittiin poikkeuksellisen etelässä. Kansalaisten ottamat kuvat tuottivat arvokasta aineistoa tutkijoille, sillä näillä alueilla on hyvin vähän revontulten tutkimukseen tarkoitettuja mittauslaitteita.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3gNOcJsloOASeV9AYcBrqF","type":"Entry","createdAt":"2025-01-07T13:13:49.743Z","updatedAt":"2025-01-07T13:13:49.743Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Revontulia Helsingissä 11.5.2024 Emma Bruus","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4MqoR4QxwffnGBQSzTC3AO","type":"Asset","createdAt":"2025-01-07T13:04:39.730Z","updatedAt":"2025-01-07T13:04:39.730Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Revontulia Helsingissä 11.5.2024 Emma Bruus","description":"revontulet, revontuli, Helsinki","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4MqoR4QxwffnGBQSzTC3AO/78432521fc7df3e619b61eda5c50aa14/20240511_EmmaBruus_HelsinkiFI_DSC00351-DSC00354.jpg","details":{"size":163600,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"20240511_EmmaBruus_HelsinkiFI_DSC00351-DSC00354.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Revontulia Helsingissä 11.5.2024. Kuva: Emma Bruus.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringon aktiivisuus oli vuonna 2024 huipussaan 11 vuoden syklissään. Sen vuoksi poikkeuksellisen upeita revontulia nähtiin päättyneen vuoden aikana Keski-Euroopassa ja sitäkin etelämpänä. Toukokuun 10. päivän geomagneettinen myrsky oli ensimmäinen äärimmäisen voimakas avaruussääilmiö älypuhelinten ja sosiaalisen median aikakaudella. Tämä mahdollisti sen, että miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa pääsivät todistamaan poikkeuksellisia revontulia ja myös jakamaan havaintojaan verkossa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kansainvälinen ARCTICS-työryhmä (","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Auroral Research Coordination: Towards Internationalised Citizen Science","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":") koosti kansalaisten havaintojen avulla dataa myrskystä. Tutkijat saivat verkkokyselyn kautta 696 vastausta yli 30 maasta ja yhdistivät ne Taivaanvahti-tietokannan 186 revontulihavaintoon. Näin tutkijat saivat tarkempaa tietoa myrskyn vaikutuksista ja revontulien laajuudesta. Tulokset on nyt julkaistu ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://gc.copernicus.org/articles/7/297/2024/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Geoscience Communication -tiedelehdessä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kerätyn datan analyysi osoitti, että revontulia nähtiin 10. toukokuuta keskileveysasteilla asti: Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Australiassa, Uudessa-Seelannissa, Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja jopa joillakin alueilla Aasiassa. Tämä viittaa siihen, että revontulikaari laajeni malleissa ennustettua enemmän päiväntasaajalle päin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Havainnoissa mainittiin usein punaisia ja violetteja tai vaaleanpunaisia värejä, jotka olivat paljain silminkin nähtävissä vihreän värin lisäksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Punaisten sävyjen näkyminen revontulissa kertoo, että avaruudesta tullut elektronisade, joka tuotti revontulia, sisälsi suuria määriä niin kutsuttuja matalaenergeettisiä hiukkasia. Nämä hiukkaset päätyivät ilmakehään yli 150 kilometrin korkeudella”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Maxime Grandin","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maksuton opas auttaa kansalaisia ja tutkijoita tekemään ja hyödyntämään revontulihavaintoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkijat käsittelevät tutkimuksessaan myös kerätyn aineiston rajoituksia ja esittävät ratkaisuja tiedonkeruun parantamiseksi. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yksi keino hyödyntää kansalaisten revontulihavaintoja entistä paremmin on tarjota suosituksia ja ohjeita. Ohjeista hyötyvät sekä kansalaiset, jotka haluavat kerätä tieteellisesti käyttökelpoista dataa, että tutkijat, jotka haluavat ottaa kansalaisia mukaan tutkimukseensa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ARCTICS-työryhmä on julkaissut ilmaisen englanninkielisen oppaan, joka tarjoaa käytännön ohjeita kansalaistieteilijöille ja tutkijoille. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://kherli.github.io/Aurora-Field-Guide-And-Handbook"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aurora Field Guide and Handbook for Citizen Science","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://kherli.github.io/Aurora-Field-Guide-And-Handbook"},"content":[{"nodeType":"text","value":" -opas","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" sisältää tietoa revontulien fysiikasta, havaintomenetelmistä sekä siitä, miten kansalaistieteen avulla voidaan edistää tieteellistä tutkimusta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"tutkija Maxime Grandin, Ilmatieteen laitos, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:maxime.grandin@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"maxime.grandin@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen artikkeli on saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://gc.copernicus.org/articles/7/297/2024/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Geoscience Communication -tiedelehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viite: Grandin, M. et al. (2024). The Gannon Storm: Citizen Science Observations from the Geomagnetic Superstorm of 10 May 2024. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Geoscience Communication","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":", ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"7","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":", 297–316. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.5194/gc-7-297-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.5194/gc-7-297-2024","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-3","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja revontulista:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/revontulet-ja-avaruussaa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulet ja avaruussää","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.taivaanvahti.fi/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ursa: Taivaanvahti.fi-sivusto","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Avaruus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3yoN1CJxiFLDYtKUx8m4au","type":"Entry","createdAt":"2025-01-02T09:24:11.972Z","updatedAt":"2025-01-07T10:23:36.213Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":54,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Vuosi 2024 oli Suomessa tavanomaista lämpimämpi","leadParagraph":"Pohjois-Lapissa ja maan eteläosassa oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin vuosi. Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"Gysr3feV0I707UbgQ61sI","type":"Entry","createdAt":"2023-01-09T10:47:26.276Z","updatedAt":"2023-01-09T10:47:26.276Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":2,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"vuodenajat","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"66QKwQap0prHC1aiwhz8Su","type":"Asset","createdAt":"2020-06-10T06:39:27.139Z","updatedAt":"2020-06-10T06:39:27.139Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"milloin-kevat-alkaa-cardlink-1200x675px-01","description":"vuodenajat, vuodenaika, kevät, kesä, talvi, syksy","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/66QKwQap0prHC1aiwhz8Su/4ce3a7fb55d096768f48c557621ab9b2/milloin-kevat-alkaa-cardlink-1200x675px-01.jpg","details":{"size":409126,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"milloin-kevat-alkaa-cardlink-1200x675px-01.jpg","contentType":"image/jpeg"}}}}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Päivitys 2.1.2025 ja 7.1.2025: Tiedotteeseen on korjattu joulukuuta koskevaan kappaleeseen vuosiluku sekä päivämäärä, jolloin joulukuun ylin lämpötila mitattiin. ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vaikka viime vuosi alkoi tavanomaista kylmemmässä säässä, toukokuusta eteenpäin loppuvuosi oli tavanomaista lämpimämpää. Koko maan keskilämpötila oli noin 4,0 astetta, mikä on 1,1 astetta yli pitkän ajan keskiarvon vuosilta 1991‒2020. Vuosikeskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +8 asteesta Lapin luoteisosan noin nollaan asteeseen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suurin poikkeama pitkän ajan keskiarvosta oli Pohjois-Lapissa, missä oli suurimmillaan 1,7 astetta vertailukauden keskiarvoa lämpimämpää. Alueella vuoden keskilämpötila oli poikkeuksellisen korkea, ja monella havaintoasemalla vuosikeskiarvo oli aseman havaintohistorian lämpimin. Myös maan eteläosassa oli monin paikoin poikkeuksellisen lämmin vuosi, ja muuallakin maassa voidaan puhua monin paikoin harvinaisen lämpimästä vuodesta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vain tammi- ja huhtikuu olivat tavanomaista kylmempiä koko maassa. Kaikki muut kuukaudet ovat olleet tavanomaista lämpimämpiä. Toukokuusta eteenpäin tavanomaista lämpimämpiä kuukausia oli kahdeksan peräkkäin. Syyskuu oli jälleen ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/4td0zq6cPpJO41tx3qavGs"},"content":[{"nodeType":"text","value":"ennätyksellisen lämmin","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", seuraten vuoden 2023 ennätyslämmintä syyskuuta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkä tavanomaista lämpimämpi ajanjakso näkyy myös tehoisan lämpösumman kautta: Vuoden 2024 tehoisa lämpösumma on ollut lähes koko maassa poikkeuksellinen. Maan länsiosaa lukuun ottamatta tehoisan lämpösumman asemakohtaisia ennätyksiä on tehty lähes jokaisella asemalla, ja länsiosassakin rannikko- ja meriasemilla on ennätyslukemia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viime vuoden ylin lämpötila oli 31,4 astetta, joka mitattiin 28. kesäkuuta sekä Kuopion Savilahdessa että Heinolan Asemantauksessa. Vuoden alin lämpötila, -44,3 astetta, mitattiin 5. tammikuuta Enontekiön lentoasemalla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lännessä satoi tavanomaista enemmän, idässä vähemmän","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suuressa osassa maata vuotuinen sademäärä oli tavanomaista suurempi. Maan länsiosassa oli jopa paikoin harvinaisen tai poikkeuksellisen sateista. Vain maan itäosassa oli tasaisempi alue, jolla vuotuinen sademäärä jäi asemakohtaisista vertailukauden keskiarvoista. Sateisia kuukausia vuoden aikana olivat muun muassa helmi- ja huhtikuu, toukokuu taas oli selvästi tavanomaista vähäsateisempi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suurin vuosisademäärä havaittiin Merikarvian Tuorilan havaintoasemalla, missä satoi 921,4 millimetriä. Vähiten vuoden aikana satoi Utsjoen Kevolla, 408,6 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä oli Kokemäen Rausenkulmalla 10. elokuuta mitattu 70,6 millimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuoden suurin tilastoitava lumensyvyys oli Puolangan Paljakalla 8. huhtikuuta mitattu 127 senttimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulukuussa lumipeitteen kattavuus vaihteli","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulukuun 2024 keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +3 asteesta Pohjois-Lapin noin -11 asteeseen. Maan pohjoisosassa poikkeama vertailukauden 1991–2020 keskilämpötilaan vaihteli kylmän ja lämpimän suuntaan, mutta keskilämpötila oli silti pääosin tavanomainen. Muualla maassa oli noin 0,5–2 astetta tavanomaista lämpimämpää. Kuukauden alin lämpötila, -38,2 astetta, havaittiin Savukosken Tulppion havaintoasemalla 15. joulukuuta. Kuukauden ylin lämpötila, +9,2 astetta, mitattiin Porin lentoasemalla 2. joulukuuta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulukuun sademäärät olivat maan etelä- ja länsiosassa sekä Keski- ja Pohjois-Lapissa tavanomaista suurempia. Tavanomaisista sademääräistä jäätiin jälkeen lähinnä kaistaleella Pohjois-Karjalasta Tornioon. Kuukauden suurin sademäärä oli 115,4 millimetriä, joka mitattiin Virolahden Koivuniemessä. Vähiten satoi Hailuodon Keskikylässä, 18 millimetriä. Suurin vuorokausisademäärä oli 33,1 millimetriä, joka mitattiin Virolahden Koivuniemessä 19. joulukuuta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maa on pysynyt lumen peitossa koko joulukuun lähinnä Lapissa. Joulukuun keskivaiheen jälkeen lähes koko Suomeen saatiin vaiheittain lumipeite, mutta kuun loppua kohden se suli maan eteläosan rannikoilla. Kuukauden lopussa maan eteläosassa oli lunta 0–10 senttimetriä, keskiosassa pääosin 10–25 senttimetriä ja pohjoisosassa pääosin 20–60 senttimetriä. Joulukuun suurin lumensyvyys mitattiin 30.12. Enontekiön Kilpisjärvellä, missä lunta oli 98 senttimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringonpaistetunteja kertyi joulukuussa 0–40 tuntia, mikä on lähellä tyypillistä joulukuun määrää.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/vuositilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sään vuositilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvisään tilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastollinen vertailukausi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm) ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Milloin sää on poikkeuksellinen?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n\n","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Ilmasto","Sää","Tilasto"],"showEditedDatetime":true,"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6vBMxn1nEocqChfKAbU81F","type":"Entry","createdAt":"2024-12-30T10:04:48.385Z","updatedAt":"2024-12-30T10:04:48.385Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":23,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Vuosi vaihtuu pakkassäässä koko maassa","leadParagraph":"Uusivuosi vastaanotetaan Suomessa pakkaslukemissa. Sää on uudenvuodenaattona etelässä laajalti aurinkoinen, pohjoisessa pilvisyys on runsaampaa. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6SecWtLzOxPgK2UygyWH9D","type":"Entry","createdAt":"2022-12-30T08:01:31.018Z","updatedAt":"2022-12-30T08:01:31.018Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Uusivuosi Danil stock.adobe.com","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7DmNa3lJj09U7uoGCUgITE","type":"Asset","createdAt":"2022-12-30T07:15:24.413Z","updatedAt":"2022-12-30T07:16:51.028Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":21,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Uusivuosi Danil stock.adobe.com","description":"uusivuosi, AdobeStock 311279579","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7DmNa3lJj09U7uoGCUgITE/2f0ddf3f96e39370a8b497f8917fabe2/AdobeStock_311279579.jpeg","details":{"size":128513,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_311279579.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Tähtisadetikku palaa värivalojen loisteessa.","plainTextImageCaption":"Kuva: Danil - stock.adobe.com","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen 30. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan sää on uudenvuodenaattona tiistaina laajalti poutainen ja aurinkoinen maan etelä- ja keskiosassa. Pohjoisessa pilvisyys on runsaampaa, ja paikoin sataa vähän lunta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Uudenvuodenaatto on laajalti tuulinen. Maan pohjoisosassa tuuli heikkenee päivän aikana, muuallakin viimeistään illalla. Lännenpuoleinen tuuli lisää pakkasen purevuutta etenkin maan etelä- ja keskiosassa\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Eveliina Tuovinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uudenvuodenpäivänä keskiviikkona lännestä saapuu lumisadealue maan etelä- ja keskiosaan. Etelärannikolla sade voi tulla iltapäivällä ja illalla hetken myös vetenä, ennen kuin sää poutaantuu. Pohjoisessa pilvisyys vaihtelee, paikoin voi sataa hieman lunta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suurimmassa osassa maata vuodenvaihde vietetään pakkassäässä. Uudenvuodenaattona lämpötila on koko maassa ‒2:n ja ‒8 asteen välillä. Uudenvuodenpäivänä lämpötila on laajalti ‒5:n ja ‒10 asteen välillä; etelärannikolla lämpötila on nollan molemmin puolin ja Lapissa pakkasta on enimmäkseen ‒10…‒15 astetta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosi sitten Lapissa oli kovia pakkasia","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan vuodenvaihteessa lämpötilat ovat tyypillisesti koko maassa alimmillaan pakkasen puolella, mutta vuorokauden ylin lämpötila voi etelässä ja lännessä käväistä hieman plussan puolella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tavanomaisesti vuodenvaihteen lämpötila on alimmillaan maan etelä- ja keskiosassa ‒1:n ja ‒8 asteen välillä, pohjoisessa ‒8:n ja ‒18 asteen välillä. Vuoden 1961 jälkeen vuodenvaihteen ylin lämpötila on ollut 9,1 astetta, joka mitattiin Maarianhaminassa 31. joulukuuta 2016. Alin lämpötila on ollut ‒43,5 astetta, ja se mitattiin Sallan Naruskajärvellä 1. tammikuuta 1982.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maan eteläosassa ja länsirannikolla on vuodenvaihteessa lunta tyypillisesti 1–10 senttimetriä, maan keskiosassa 10–30 senttimetriä ja maan pohjoisosassa 20–40 senttimetriä. Tyypillisesti osassa Lappia ja Koillismaata lumensyvyys on 40–60 senttimetriä, sen sijaan lounaissaaristossa on paikoin täysin lumetonta. Enimmillään lunta on ollut uutenavuotena etelässä yli puoli metriä ja Lapissa noin metrin. Vuodesta 1961 alkaen suurin vuodenvaihteessa mitattu lumensyvyys on 126 senttimetriä. Se mitattiin 1. tammikuuta 1992 Enontekiön Kilpisjärvellä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viime vuosi vaihtui pakkassäässä koko maassa, kun sää kylmeni uudenvuodenaattona. Lämpötila vaihteli lounaissaariston pikkupakkasesta Lapin alle ‒30 asteeseen. Pakkanen kiristyi uudenvuodenyöksi ja uudelleen kohti uudenvuodenpäivän iltaa, jopa alle ‒35 asteen. Maan etelä- ja länsiosassa oli lunta 20–40 senttimetriä, idässä ja pohjoisessa 40–70 senttimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uusi-vuosi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuodenvaihteen säätilastot","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Tilasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"52OC5uSZhSS84Br5pXdVdf","type":"Entry","createdAt":"2024-12-23T13:05:25.061Z","updatedAt":"2024-12-23T13:25:19.526Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Jouluaattoa vietetään pilvisessä säässä – joulupäivänä ajokeli muuttuu pohjoisessa huonoksi","leadParagraph":"Jouluaattona sää on koko maassa pilvinen. Ajoittain tulee vähäistä lumi- tai tihkusadetta, joka voi paikoin olla jäätävää.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1WJhpY5PASZYwekNrhg6wV","type":"Entry","createdAt":"2024-12-23T13:01:05.940Z","updatedAt":"2024-12-23T13:01:05.940Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Luminen maisema jnelnea - stock.adobe.com","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1Lub6cBcMe8jwe5GvayqeD","type":"Asset","createdAt":"2024-12-23T13:00:35.555Z","updatedAt":"2024-12-23T13:00:35.555Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Luminen maisema jnelnea - stock.adobe.com ","description":"joulukuu, talvi, AdobeStock 75711145","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1Lub6cBcMe8jwe5GvayqeD/b51c7a58596b749be0da93dcb985c060/AdobeStock_75711145.jpeg","details":{"size":309722,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_75711145.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: jnelnea - stock.adobe.com.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen maanantaina 23. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan lämpötila on jouluaattona maan etelä- ja keskiosassa nollan tuntumassa tai vähän pakkasen puolella, pohjoisessa lämpötila on ‒5:n ja ‒10 asteen välillä. Tuuli on edelleen heikkoa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulupäivänä lounaistuuli voimistuu ja sää lauhtuu koko maassa. Lämpötila kohoaa joulupäivän kuluessa lännestä alkaen +1:n ja +7 asteen välille, viimeisenä itärajan tuntumassa ja Lapissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tilanteeseen liittyy myös sadealue, jonka painopiste on maan pohjoisosassa. Sateet ovat osin lunta, osin vettä, ja paikoin tulee myös jäätäviä vesisateita.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Sateiden ja lauhtumisen takia ajokeli muuttuu joulupäivänä pohjoisessa huonoksi. Etelämpänä sateet ovat lähinnä ajoittaisia tihkusateita”, kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Hannu Valta","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tapaninpäivänä sää jatkuu edelleen lauhana ja tuulisena, mutta sateet jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Ilmavirtauksen suunta muuttunee jonkin verran läntisemmäksi, jolloin föhn-tuulen ja selkeämmän sään mahdollisuus kasvaa etenkin maan länsi- ja pohjoisosassa. Tapaninpäivän lämpötila on +1:n ja +6 asteen välillä, länsituuli on etenkin Lapissa puuskaista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sää jatkunee varsin lauhana myös joulun välipäivinä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/joulunaika"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulunajan säät","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" (tilastotietoa)","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"],"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3YomC1frlJv0FrYX60vSYR","type":"Entry","createdAt":"2024-12-20T09:20:54.379Z","updatedAt":"2025-01-14T09:30:12.621Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":18,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Tartuntakykyiset virukset voivat levitä useita kymmeniä metrejä ulkoilmassa","leadParagraph":"Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa selvisi, että virukset voivat kulkeutua ulkona kymmeniä metrejä. Aurinko vaikutti viruksia heikentävästi vasta usean tunnin altistuksen jälkeen. Tutkimus on ainutlaatuinen, sillä tämänkaltaista monitieteellistä ulkoilmakoetta ei ole aiemmin tehty.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4oYTxTfXHnDPKYxK4fetzD","type":"Entry","createdAt":"2024-12-20T08:09:58.303Z","updatedAt":"2024-12-20T08:09:58.303Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kävelijä talvella Moshe Einhorn - stock.adobe.com","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3qDGfyyd0NoKBk5JEXfT2q","type":"Asset","createdAt":"2024-12-20T08:09:32.408Z","updatedAt":"2024-12-20T08:09:32.408Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kävelijä talvella Moshe Einhorn - stock.adobe.com","description":"talvi, jalankulku, kävely, AdobeStock 494917599","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3qDGfyyd0NoKBk5JEXfT2q/dd28dc6c1b4b0e0a9aca2e512285df65/AdobeStock_494917599.jpeg","details":{"size":348270,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_494917599.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Moshe Einhorn - stock.adobe.com.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston monitieteellisenä yhteistyönä tutkittiin virusten leviämistä ulkoilmassa pohjoisen Suomen leveysasteilla. Tutkijat selvittivät, kuinka kauas tartuttava virus voi levitä ympäristössä ja mikä on UV-säteilyn merkitys virusten ja bakteerien tartuntakyvyn säilymisessä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tartuntakykyisiä viruksia löydettiin vielä 50 metrin päästä lähtöpisteestä. Tutkimuksessa selvisi myös, että auringon säteilyn virusten tartuttavuutta heikentävä vaikutus alkaa keskikesän aurinkoisena päivänä vasta useamman tunnin auringossa olon jälkeen. Myös bakteerit heikkenivät vasta useamman tunnin säteilyaltistuksen jälkeen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimus antaa lisää tietoa sään ja ilmaston vaikutuksista virustautien kausiluonteisuuteen. Erityisesti COVID-19-pandemian aikaan yleiseen keskusteluun nousi kysymys UV-säteilyn merkityksestä viruksien tarttuvuutta heikentävänä tekijänä. Yleisesti on tiedossa, että UV-säteilyn lyhyet aallonpituudet, UV-C-säteily, inaktivoi viruksia. Tätä UV-säteilyn ominaisuutta käytetään esimerkiksi sairaaloissa välineistön desinfioimiseen. Siihen tarvitaan lampuilla tuotettua keinotekoista säteilyä, sillä maanpinnalle saapuvassa auringon UV-säteilyssä ei ole lainkaan näitä UV-C-säteilyn aallonpituuksia. Kuitenkin maanpinnalle saapuvan UV-C:tä hiukan pidempiaaltoisen UV-B-säteilyn tiedetään aiheuttavan esimerkiksi DNA-vaurioita ja polttavan ihoa. Liiallisena määrinä UV-B-säteily lisää riskiä sairastua ihosyöpiin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimus toteutettiin Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston välisenä yhteistyönä Ilmatieteen laitoksen Sodankylän tutkimusasemalla kesällä 2021. Koronaviruksen kaltaista ihmiselle vaaratonta Phi6-mallivirusta sekä sumutettiin ilmaan että altistettiin tutkimusmaljoilla UV-säteilylle sääaseman mittalaitteiden läheisyydessä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Dosentti Nina Atanasova, Helsingin yliopisto, p. 050 373 4855, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:nina.atanasova@helsinki.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"nina.atanasova@helsinki.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Dosentti Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, p. 040 747 6792, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:kaisa.lakkala@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"kaisa.lakkala@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1016/j.envadv.2024.100600"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Environmental Advances -tiedelehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viite: Malmgren, R. , Sofieva, S., Lakkala, K. , Asmi, E., Sun, Y. , Todt, M. , Heikkilä, P. , Bamford , D. Romantschuk, M., Atanasova N., 2024: Phi6 virus transmission in Arctic outdoor air and the effects of solar UV radiation on virus and host viability, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Environmental Advances ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"(2024), 18, 100600, doi: ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1016/j.envadv.2024.100600"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1016/j.envadv.2024.100600","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmanlaatu","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1zzmdd4a5W6B0uqWR9bzdQ","type":"Entry","createdAt":"2024-12-19T12:05:50.327Z","updatedAt":"2024-12-19T12:05:50.327Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":26,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Joulua vietetään suuressa osassa maata lauhassa ja pilvisessä säässä ","leadParagraph":"Joulunpyhinä lämpötila on todennäköisesti laajalti plussan puolella. Sää on enimmäkseen pilvinen ja ajoittain myös tuulinen. Joulunpyhien sateet painottuvat todennäköisimmin pohjoiseen. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5nCqkO1WjyZzJfQyhqhGTw","type":"Entry","createdAt":"2024-12-19T11:44:27.332Z","updatedAt":"2024-12-19T11:44:27.332Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"eva bronzini pexels mänty joulu","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4wddOukQ3uUQbuAYBRmrK1","type":"Asset","createdAt":"2024-12-19T11:43:56.898Z","updatedAt":"2024-12-19T11:43:56.898Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"pexels-eva-bronzini-5948625 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4wddOukQ3uUQbuAYBRmrK1/1d3152f64762e523a4bb9227ba6697d8/pexels-eva-bronzini-5948625_1200px.jpg","details":{"size":370540,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"pexels-eva-bronzini-5948625_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Eva Bronzini / Pexels."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen torstaina 19. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan joulua vietetään lauhassa ja pilvisessä säässä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Jouluna lännen ja lounaan välinen ilmavirtaus voimistuu koko maassa, mikä tarkoittaa lauhaa, tuulista ja enimmäkseen pilvistä säätä\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Paavo Korpela","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lauhan sään takia joulu on etenkin maan lounaisosissa sekä Satakunnan ja Uudenmaan rannikolla todennäköisesti lumeton tai lähes lumeton. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vaihteleva sää hankaloittaa joulun menoliikennettä suuressa osassa maata","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Huomenna perjantaina Suomen yli liikkuu matalapaine, johon liittyy laajoja sadealueita. Ajokeli on huono suurimmassa osassa maata, etenkin maan keski- ja pohjoisosassa. Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa ajokeli muuttuu erittäin huonoksi sakeiden lumisateiden vuoksi. Etelämpänä sateet tulevat lauhan sään takia vetisinä, mutta lämpötila laskee illaksi nopeasti pakkasen puolelle Etelä-Suomea myöten. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Nopea ja tuntuva kylmeneminen saa märät tienpinnat jäätymään, mikä voi huonontaa ajokeliä\", Korpela korostaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lauantaina lumisateiden vaikutukset ajokeliin painottuvat Lappiin ja toisaalta maan eteläosaan. Maan eteläosan lumisadealueen ennustettavuus on tavanomaista huonompi, mutta siihen voi liittyä ajokelivaikutuksia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sunnuntaina Suomeen saapuu uusi vesi- ja lumisadealue lounaasta, mikä huonontaa ajokeliä etenkin maan keskivaiheilla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jouluaatto on pilvinen, sateet jäävät todennäköisesti vähäisiksi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aatonaattona maanantaina lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa nollan vaiheilla. Aluksi sataa monin paikoin lunta, etelässä myös vettä. Lumipeite voi etenkin maan itä- ja keskiosissa kasvaa 2‒7 senttimetrillä, joten ajokeli on ajoittain huono. Pohjoisessa sää on poutaisempaa, ja pakkasta on ‒5:n ja ‒15 asteen välillä. Tuuli on heikkoa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jouluaattona sää on koko maassa pilvinen. Ajoittain tulee vähäistä lumi- tai tihkusadetta, joka voi paikoin olla jäätävää. Lämpötila on maan etelä- ja keskiosassa nollan tuntumassa, pohjoisessa ‒5:n ja ‒10 asteen välillä. Tuuli on edelleen heikkoa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Joulupäivänä lounaistuuli voimistuu ja sää lauhtuu suurella todennäköisyydellä koko maassa\", Korpela ennustaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tilanteeseen liittyy myös sadealue, jonka painopiste on maan pohjoisosassa. Sateet ovat osin lunta, osin vettä, ja paikoin tulee myös jäätäviä vesisateita. Sateiden ja lauhtumisen takia ajokeli muuttuu pohjoisessa huonoksi. Etelämpänä sateet ovat lähinnä ajoittaisia tihkusateita. Lämpötila kohoaa joulupäivän kuluessa lännestä alkaen nollan ja +3 asteen välille, viimeisenä itärajan tuntumassa ja Lapissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tapaninpäivänä sää jatkuu edelleen lauhana ja tuulisena, mutta sateet jäävät todennäköisesti vähäisiksi. Ilmavirtauksen suunta muuttunee jonkin verran läntisemmäksi, jolloin Föhn-tuulen ja selkeämmän sään mahdollisuus kasvaa etenkin maan läntisimmässä osassa sekä Länsi-Lapissa. Tapaninpäivän lämpötila on nollan ja +5 asteen välillä, lauhinta on etelä- ja länsirannikon tuntumassa. Suurin todennäköisyys pakkasasteille on Pohjois-Lapissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jouluviikon lopulla ennusteissa on viitteitä Suomen yli itään liikkuvasta matalapaineesta, joka saattaisi tuoda säähän muutoksen kylmempään suuntaan. Sään ennustettavuus on kuitenkin vielä huono.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viime joulu oli valkea koko maassa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan joulunajan lämpötilat vaihtelevat tyypillisesti maan etelä- ja keskiosassa muutamasta pakkasasteesta noin kahdeksaan pakkasasteeseen. Etelä- ja länsirannikolla lämpötilat ovat ylimmillään tavallisesti hieman nollan yläpuolella. Maan pohjoisosassa joulun ajan lämpötilat vaihtelevat muutamasta pakkasasteesta noin ‒15 asteeseen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosi sitten koko maassa oli valkea joulu. Lunta oli maassa jo aattoaamuna, ja uutta lunta kertyi joitain senttejä maan itä- ja pohjoisosaan aaton ja joulupäivän aikana. Joulupäivänä lunta oli maan itä- ja pohjoisosassa 40‒70 senttimetriä ja maan länsiosassa 15‒40 senttimetriä, tosin lounaisrannikolla jäätiin paikoin alle 10 sentin. Etelärannikolla lämpötila oli nollan tuntumassa, muuten lämpötila oli pääosin ‒1:n ja ‒7 asteen välillä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Luminen joulu on tavallisesti lähes takuuvarma maan pohjoisosassa Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta sekä maan itäosan pohjoisosassa. Mitä lähemmäksi rannikkoa tullaan, sitä pienemmäksi lumisen joulun todennäköisyys käy. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä valkeita jouluja on keskimäärin vain joka toinen joulu, samoin lounaissaariston alueella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkän ajan keskiarvojen mukaan joulunpyhinä lunta on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosassa 5–15 senttimetriä, lähellä rannikkoa alle viisi senttimetriä. Maan itä- ja pohjoisosassa lunta on 15–50 senttiä. Eniten lunta on tavallisesti Koillismaalla ja Pohjois-Lapissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/joulunaika"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulunajan säät","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" (tilastotietoa)","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Liikenne","Turvallisuus","Tilasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2X8bHXSyEqtuKMJZH8NvY1","type":"Entry","createdAt":"2024-12-18T08:34:50.210Z","updatedAt":"2024-12-18T08:34:50.210Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":50,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Pohjoisen lumitilanne ihmetyttää – miksi Lapissa on nyt niin vähän lunta? ","leadParagraph":"Matkailijatkin ovat huomanneet, että Etelä- ja Keski-Lapissa on ajankohtaan nähden vähänlaisesti lunta. Pohjoisen lumitilannetta selittävät marras-joulukuun vähäiset sateet ja sään luonnollinen vaihtelu sekä ilmastonmuutos. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1rdncufC15cibK1QCY7ij3","type":"Entry","createdAt":"2024-12-17T12:22:51.741Z","updatedAt":"2024-12-17T12:22:51.741Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Poro Pexels","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"37mWvs7o14LXD5L5EZLLG","type":"Asset","createdAt":"2024-12-17T12:22:12.133Z","updatedAt":"2024-12-17T12:22:12.133Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"pexels-katja-rutsch-1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/37mWvs7o14LXD5L5EZLLG/a6f061b113f612cdffd550cc8d75d57b/pexels-katja-rutsch-1200px.jpg","details":{"size":562992,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"pexels-katja-rutsch-1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Katja Rutsch / Pexels."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Etelä-Lapissa on muutamia säähavaintoasemia, joilla on tällä hetkellä lunta alle kymmenen senttimetriä. Esimerkiksi Kemijärven lentoasemalla oli lunta 17. joulukuuta keskipäivän aikaan vain viisi senttimetriä. Tällaiset lumensyvyydet ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen matalia, eli ilmiö toistuu harvemmin kuin kerran kolmessakymmenessä vuodessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lunta on tavanomaista vähemmän laajalti myös Keski-Lapin korkeudella. Esimerkiksi Sodankylässä on lunta noin 20 senttimetriä, mikä on noin 10–15 senttiä vähemmän kuin yleensä tähän aikaan vuodesta. Pohjois-Lapissa tilanne on parempi: lunta on hieman keskiarvoa vähemmän vain paikoin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vertailun vuoksi: viime vuonna joulukuun puolivälissä Etelä- ja Keski-Lapissa oli lunta monin paikoin tavanomainen määrä tai paikoin hieman tavanomaista enemmän. Lunta oli maassa yleisesti 25 senttimetristä puoleen metriin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Edellisen kerran yhtä matalia kinoksia lähes 20 vuotta sitten ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viimeksi näin vähän lunta oli Etelä-Lapissa vuonna 2006, jolloin usealla Ilmatieteen laitoksen havaintoasemalla oli lumetonta joulukuun puolivälissä. Tällöin tosin lisää lunta saatiin maahan juuri joulukuun 15. ja 16. päivänä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keski-Lapissa vähälumista oli joulukuun puolivälissä erityisesti vuonna 1989, jolloin Pellon korkeudella lumensyvyydet olivat Länsi-Lapissa viiden senttimetrin luokkaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös esimerkiksi vuosina 2000 ja 2003 oli vähälumista: Etelä-Lapissa oli lunta kuun puolivälissä paikoin alle viisi senttimetriä, Keski-Lapissakin yleisesti alle 20 senttiä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marras-joulukuussa on satanut tavanomaista vähemmän ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tänä vuonna marraskuu oli Etelä- ja Keski-Lapin alueella leuto ja vähäsateinen. Kuun alkupuoliskolla Itä-Lapin suunnalla sademäärä oli paikoin vain pari millimetriä, Rovaniemen suunnalla ja Meri-Lapissa kymmenisen milliä. Osa sateista tuli vetenä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun alkupuoliskolle osui muutaman päivän kestänyt lauha jakso läntisine ja lounaisine ilmavirtauksineen, jonka päätyttyä 9. marraskuuta lunta oli monella Lapin havaintoasemalla pyöreät nolla senttimetriä. Lumitilannetta auttoi hieman Lappiinkin 21. marraskuuta yltänyt Jari-myrsky, joka toi Etelä- ja Keski-Lappiin viitisen senttiä lunta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun viimeisellä kolmanneksella yksi runsaampi rintamasadealue toi Lappiin osan sateesta lumena, osan vetenä, joten lumipeite ei tästäkään laajemmin kasvanut. Joulukuu alkoikin Lapissa Pohjoista-Lappia lukuun ottamatta laajalti varsin alhaisissa lumensyvyyksissä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Joulukuun sademäärä on ollut tähän mennessä Etelä- ja Keski-Lapissa tavanomaista alhaisempi, mikä on seurausta osin kahdesta pakkaskorkeapaineesta sekä suurelta osin myös sään luonnollisesta vaihtelusta. Lumipeitteen kasvu ei vielä joulukuussakaan ole päässyt kunnolla vauhtiin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4RMKCIMYxsnbMOP4vod3YC","type":"Entry","createdAt":"2024-12-17T12:34:56.543Z","updatedAt":"2024-12-17T12:36:53.451Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":21,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Lumensyvyys puheenvuoro joulukuu 2024","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"173Q2DjGhVjOCSISdHmVXu","type":"Asset","createdAt":"2024-12-17T12:30:21.007Z","updatedAt":"2024-12-17T12:30:21.007Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Lumen-syvyys-puheenvuoro kartat 1200x675","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/173Q2DjGhVjOCSISdHmVXu/f455066f9580893195d6044f8a7cfc6b/Lumen-syvyys-1200x675.png","details":{"size":277602,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Lumen-syvyys-1200x675.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kaksi Suomen karttaa rinnakkain, joissa sinisellä värillä kuvattu lumensyvyyksiä. Vasemmanpuoleisessa kuvassa enemmän vaaleampia arvoja kuin oikeanpuoleisessa, mikä kertoo tämänvuotisen lumimäärän vähyydestä.","plainTextImageCaption":"Vasemmanpuoleisessa kartassa 1 lumensyvyys 17.12.2024. Oikeanpuoleisessa kartassa 2 lumensyvyys keskimäärin 17.12. ilmastollisella vertailukaudella 1991-2020."}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lumi vaikuttaa matkailuun, luontoon ja ihmisiin ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lumen vähyydellä on monenlaisia vaikutuksia Lapissa. Ensinnäkin alkutalvesta se vaikuttaa kielteisesti yhteen Lapin tärkeimmistä elinkeinoista eli turismiin. Muun muassa hiihtokeskuksille koituu enemmän kuluja, kun luonnonlumesta ei ole tarpeeksi laduiksi ja rinteiksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vähäinen lumipeite vaikuttaa myös eläimiin ja kasveihin monin tavoin. Joillakin ihmisillä vähäinen lumipeite alkutalvesta saattaa lisätä kaamosoireita, kuten väsymystä, alakuloa ja motivaation puutetta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lappi lämpenee ilmastonmuutoksen seurauksena muuta Suomea nopeammin.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lappi lämpenee ilmastonmuutoksen seurauksena muuta Suomea nopeammin, joten ei ole yllättävää, että etenkin marraskuussa lumipeite ei joinakin vuosina kasva suureksi eteläisessä Lapissa. Tämä johtuu osin siitä, että osa sateesta tulee aikaisempaa useammin vetenä, osin lauhojen jaksojen lisääntymisestä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kun lämpenevään ilmastoon yhdistää Suomen leveyspiireille tyypillisen suuren vaihtelevuuden säässä ja sen, että talvesta on vielä yli puolet jäljellä, saamme ainakin kohtalaisen hyvän vastaukseen siihen, miksi Etelä- ja Keski-Lapissa on tällä hetkellä niin vähän lunta. Tekstiä kirjoittaessani sääennusteissa näkyy tämän viikon lopulle ja jouluviikolle merkkejä ainakin kahdesta matalapaineesta, jotka tuovat tilanteeseen todennäköisesti parannusta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Petteri Pyykkö","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/talvitilanne"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talven 2024-2025 lumiseuranta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lumitilastot","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lumiennatyksia"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lumiennätyksiä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/5KaRzesbqBjKp1MocorJIy"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Näin ilmastonmuutos näkyy Suomessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Ilmasto","Tilasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3YeHkxfJn1DmAZQChhuTf2","type":"Entry","createdAt":"2024-12-17T11:50:25.001Z","updatedAt":"2024-12-17T11:50:25.001Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":35,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Ennakkovaroituksia haavoittuvimmassa asemassa oleville – Ilmatieteen laitos mukana kehittämässä sääpalveluita Itä-Afrikassa","leadParagraph":"Ennakkovaroitusten tiedonkulkua kylissä kehitetään ja testataan yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin sekä Kenian, Ruandan ja Tansanian Punaisten Ristien kanssa kevään 2025 sadekaudella.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3XnKCaXPNum5u2Ff1yJs4N","type":"Entry","createdAt":"2024-12-17T09:05:06.520Z","updatedAt":"2024-12-17T09:05:06.520Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kenia ukkonen Pixabay FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2K9rRTc3U2HoQu5y2yWxD0","type":"Asset","createdAt":"2024-12-17T09:04:42.521Z","updatedAt":"2024-12-17T09:04:42.521Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"kenia pixabay","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2K9rRTc3U2HoQu5y2yWxD0/f009129f27c5c06b7defa9918081d2f2/kenia_pixabay.jpg","details":{"size":442698,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"kenia_pixabay.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Pixabay."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos ja Suomen Punainen Risti auttavat itäisen Afrikan maiden sääpalveluita ja kansallisia punaisia ristejä kehittämään sääennakkovaroituksia ja varoituksista viestimistä kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa oleville kansalaisille. Sääennakkovaroituksia kehitetään yhdessä kyläyhteisöjen kanssa Kenian Turkanassa, Ruandan Rubawussa ja Tansanian Kilosassa. Paremmin saavutettavia varoituksia testataan seuraavan sadekauden aikana maalis-toukokuussa 2025.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Punaisen Ristin organisaatiot ovat tunnistaneet haasteita ja mahdollisuuksia ennakkovaroitusten ja viestinnän kehittämiseksi toteuttamalla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.punainenristi.fi/globalassets/6.-tyomme--paasivu/kansainvalinen-apu/kansainvalisen-avun-teemat/spr-policy-paper-1-2024_tiivistelma.pdf"},"content":[{"nodeType":"text","value":"paikallistason tutkimuksia","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" hankkeiden kohdemaissa. Samaan aikaan Ruandan ilmatieteen laitoksen sää- ja ennakkopalveluita on modernisoitu, ja heitä on tuettu sää- ja ennakkovaroitustuotteiden entistä parempaan räätälöintiin ja automaattiseen tuottamiseen eri viestintäkanaviin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen Ilmatieteen laitos on tukenut Kenian, Ruandan ja Tansanian sisarlaitoksia sää-, ennakkovaroitus- ja ilmastopalveluiden kehittämisessä ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://en.ilmatieteenlaitos.fi/news/4n1Unb3dNcboqeYxp4d50J"},"content":[{"nodeType":"text","value":"FINKERAT-hankkeen","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" tuella vuodesta 2022.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Saavutettavampi sääennakkovaroitus pelastaa ihmishenkiä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nopeasti muuttuvassa maailmassa, jossa ilmastonmuutos voimistaa sään ääri-ilmiöitä, ennakkovaroitusjärjestelmien ja varhaisen toiminnan merkitys korostuu entisestään ihmisten ja elinympäristöjen suojelemisessa. Tämä vaatii entistä tarkempia sääennusteita, saavutettavampia sää- ja ennakkovaroitustuotteita sekä tehokkaampaa tiedonkulkua ilmatieteen laitosten, katastrofinhallintaviranomaisten ja paikallisyhteisöjen välillä, jotta varhainen reagointi olisi mahdollista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Ennakkovaroitusjärjestelmien on tuotettava saavutettavampia, selkeämpiä ja alueellisesti tarkempia säävaroituksia, jotka tarjoavat riskialttiille väestölle riittävästi aikaa toimia\", korostaa projektipäällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Anne Hirsikko","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Inklusiivinen lähestymistapa on olennainen, jotta sääennusteet ja varoitukset ovat kaikkien saatavilla ja jotta epätasa-arvoa ennusteiden vastaanottamisessa, ymmärtämisessä ja niihin reagoimisessa voidaan vähentää. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"FINKERAT-maiden sää- ja ennakkovaroitusten kehitystyötä on edistetty yhteiskehittämisen menetelmillä, jotta kohdeyleisön tarpeet ja toiveet tulevat huomioiduiksi ja jotta niihin voidaan vastata entistä tehokkaammin. Lisäksi sääpalveluiden tarjoajille on laadittu ohjeistus, joka auttaa tekemään varoituksista saavutettavampia ja käytännöllisempiä erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Ohjeistus tukee myös organisaatioiden ja yhteisöjen välistä yhteistyötä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Tulevina vuosina tavoitteena on laajentaa näitä oppeja ja toimintamalleja entistä useampiin yhteisöihin, jotta kukaan ei jää ennakkovaroitusten ulkopuolelle\", Anne Hirsikko sanoo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"21QbqIRBSTNez8U3yFROiv","type":"Entry","createdAt":"2024-12-17T09:08:00.501Z","updatedAt":"2024-12-17T09:16:07.885Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kigal Ruanda ryhmäkuva","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6cavuPcnKUFfk8sirSM2Pq","type":"Asset","createdAt":"2024-12-17T09:07:27.437Z","updatedAt":"2024-12-17T09:07:27.437Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kigal ryhmäkuva ruanda","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6cavuPcnKUFfk8sirSM2Pq/16060377c75bb5e1f8784d19253efa2f/Kigal_ryhm_kuva_ruanda.jpg","details":{"size":629054,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Kigal_ryhmäkuva_ruanda.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Sidosryhmätapaaminen Kigalissa 27.11.2024. Kuva: Suomen Punainen Risti."}}},"content":[]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2NuJeAcDdJ047dpLDh4k2i","type":"Entry","createdAt":"2024-12-17T09:09:22.309Z","updatedAt":"2024-12-17T11:43:55.571Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Dar Es Salaam 28.8.2024. Kuva: Suomen Punainen Risti.","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"18c3qd13Oqyn1ChmInG2jd","type":"Asset","createdAt":"2024-12-17T09:08:53.491Z","updatedAt":"2024-12-17T09:08:53.491Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Ruanda-Punainen-Risti 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/18c3qd13Oqyn1ChmInG2jd/50650d1a6d930a6ef92e39f568ff688e/Ruanda-Punainen-Risti_1200px.jpg","details":{"size":441354,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Ruanda-Punainen-Risti_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Dar Es Salaam 28.8.2024. Kuva: Suomen Punainen Risti."}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Projektipäällikkö Anne Hirsikko, Ilmatieteen laitos, p. 050 468 6753, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:anne.hirsikko@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"anne.hirsikko@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itä-Afrikan aluepäällikkö Sanna Salmela-Eckstein, Suomen Punainen Risti, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:sanna.salmela@finrc.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"sanna.salmela@finrc.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kansainvaliset-projektit"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen kansainväliset projektit","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7mNW2SBflBqcYgEMqFlETF","type":"Entry","createdAt":"2024-12-13T07:00:02.821Z","updatedAt":"2024-12-13T07:00:02.821Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":21,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Varoitukset liukkaudesta ehkäisevät tapaturmia vain, jos ne vaikuttavat toimintaan","leadParagraph":"Tutkimuksessa arvioitiin, kuinka tehokkaasti liukasta jalankulkusäätä koskeva varoitus auttaa ehkäisemään liukastumistapaturmia. Analyysi osoittaa, että varoitusten tehoon vaikuttaa, miten ne muuttavat ihmisten käyttäytymistä ja parantavat talvikunnossapidon toimia.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3FMsYYceYO9bLscnnEYruH","type":"Entry","createdAt":"2020-12-16T09:16:47.732Z","updatedAt":"2020-12-16T09:16:47.732Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Liukkaus Kaisa Tanskanen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7y1a7z42Y2uB8dkjRuy46E","type":"Asset","createdAt":"2020-12-16T09:16:03.614Z","updatedAt":"2023-01-17T13:39:28.927Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":3,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Liukkaus Kaisa Tanskanen","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7y1a7z42Y2uB8dkjRuy46E/d8d0710ef0e2d8c6e56f19e3e3e007e4/kaisa_tanskanen_liikenneturva_pystyss_.jpg","details":{"size":138417,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"kaisa_tanskanen_liikenneturva_pystyss_.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Kaisa Tanskanen / Liikenneturva"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos on antanut talvisin varoituksia erittäin liukkaista jalankulkuväylistä vuodesta 2004 alkaen. Palvelu sai alkunsa sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta, ja sen tavoitteena on vähentää liukastumistapaturmien määrää. Jalankulkijoille sattuu vuosittain noin 50 000 liukastumistapaturmaa, jotka vaativat hoitoa. Määrä on kymmenkertainen tieliikenteen henkilövahinko-onnettomuuksiin verrattuna.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kaikkia jalankulkijoiden liukastumistapaturmia ei raportoida kattavasti. Sen vuoksi tutkimuksessa hyödynnettiin Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastoja työmatkoilla tapahtuneista liukastumistapaturmista ja niiden kustannuksista vuosilta 2005–2022 sekä tietoja annetuista liukkausvaroituksista maakunnittain. Liukastumistapaturmien määrässä ei löydetty tällä ajanjaksolla odotusten mukaista vähenemistä, mutta ei myöskään kasvua. Tarkastelujakso oli kuitenkin suhteellisen lyhyt, ja talvet vaihtelevat sääoloiltaan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säävaroitusten vaikuttavuus perustuu sekä oikea-aikaisuuteen että siihen, miten niiden pohjalta toimitaan. Tammikuussa 2023 sattunut liukastumistapaturma toimi tutkimuksessa esimerkkinä siitä, miten yksilön käyttäytyminen ja talvikunnossapidon taso vaikuttivat tapaturman syntyyn, vaikka liukkaudesta oli varoitettu. Tällaisia tekijöitä olivat muun muassa kiire ja väsymys, joiden seurauksena kenkien liukuesteet eivät olleet mukana, eikä kävelyreitin valinta ollut paras mahdollinen. Valitulla reitillä oli vettä jäisen pinnan päällä eli erittäin liukas keli. Reitin hiekoitus oli harvaa, eikä siten luonut riittävää pitoa kengän ja liukkaan pinnan välille. Esimerkki osoittaa, että liukastumistapaturmien ehkäisemiseksi yksilö- ja yhteisötason toimia pitää edelleen parantaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"tutkija Reija Ruuhela, Ilmatieteen laitos, p 029 539 2614, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:reija.ruuhela@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"reija.ruuhela@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jalankulun kelimalli, tutkimus ja kehitys: \ntutkija Marjo Hippi, Ilmatieteen laitos, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:marjo.hippi@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"marjo.hippi@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jalankulkusäävaroitukset ja -palvelut: \nylimeteorologi Sari Hartonen, Ilmatieteen laitos, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:sari.hartonen@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"sari.hartonen@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen artikkeli on saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1177/14034948241253673"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Scandinavian Journal of Public Health -tiedelehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viite: Ruuhela R, Hippi M, Hartonen S. Pedestrian wintertime slip and fall injuries—effectiveness of weather warning service in prevention. Scandinavian Journal of Public Health. 2024;0(0). ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1177/14034948241253673"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1177/14034948241253673","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-3","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoa aiheesta:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ajantasaiset varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/jalankulkusaa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tietoa jalankulkusäästä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/liukkauspalvelu"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Liukkausvaroituspalvelu","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.kotitapaturma.fi/pysy-pystyssa/ajankohtaista/se-voi-tapahtua-kenelle-tahansa/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kotitapaturma.fi: ”Se voi tapahtua kenelle tahansa”","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Sää","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2h7eqcHqu7wgEBeOvF1hXe","type":"Entry","createdAt":"2024-12-12T13:29:19.400Z","updatedAt":"2024-12-12T13:29:19.400Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Matalapaine tuo loppuviikoksi runsaita sateita maan etelä- ja länsiosaan, Lapissa paukkuu pakkanen ","leadParagraph":"Sateen olomuoto on sisämaassa pääosin lunta, etelä- ja lounaisrannikolla suuri osa sateesta voi tulla vetenä tai räntänä. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2yaZTGhq0cgj1NuJCWe5HR","type":"Entry","createdAt":"2024-12-12T13:25:40.653Z","updatedAt":"2024-12-12T13:25:40.653Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Lumisade aura shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7aOd0GOJSjSGudbF0d9Lsh","type":"Asset","createdAt":"2022-02-03T13:18:21.698Z","updatedAt":"2022-02-03T13:18:21.698Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"lumisade aura shutterstock","description":"lumi, lumisade, talvi, aura, auraus, pyry, liikenne","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7aOd0GOJSjSGudbF0d9Lsh/91a0dc22da5510f5f616cf49d9a9775b/lumisade_aura_shutterstock.jpg","details":{"size":649355,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"lumisade_aura_shutterstock.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen 12. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan matalapaine sateineen liikkuu loppuviikon aikana Norjanmereltä Itämeren yli Baltiaan. Ensimmäiset sateet leviävät Suomen länsiosaan perjantaina. Sateet ja tuulet voimistuvat lauantaina matalapaineen keskuksen liikkuessa Suomen lounaisrannikkoa pitkin kaakkoon. Lauantai sää on myös lauhimmillaan, ja tällöin vettä voi sataa lyhytaikaisesti sisämaassakin. Sunnuntaina matalapaine sateineen väistyy etelään ja sää kylmenee. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Matalapaineen reittiin ja sateiden olomuotoihin liittyy vielä runsaasti epävarmuutta. Epävarmuuksista huolimatta sademäärät ovat todennäköisesti varsin runsaita: yleisesti lunta kertyy 10‒20 senttimetriä, paikoin jopa 25‒30 senttimetriä. Itään ja pohjoiseen sateet eivät yllä, ja toisaalta lounaisosissa maata sataa osin vettä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Sisämaassa satava lumi on paikoin hyvin märkää ja aiheuttaa todennäköisesti tykkylumivahinkoja. Toisaalta sadealueen pohjoisosassa sataa pakkaslunta, joka pölisee ja tekee liikenneolosuhteista haastavat\", toteaa ylimeteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Henri Nyman","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Ilmatieteen laitokselta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lapissa viikonloppua vietetään korkeapaineen myötä hyvin kireässä pakkasessa, ja lämpötila laskee monin paikoin ‒20:een tai jopa ‒30 asteeseen. Sunnuntai-iltana pakkanen kiristyy selvästi myös etelässä, tosin vain lyhytaikaisesti, sillä seuraavat lumisateet ovat saapumassa Suomeen maanantaiaamuksi.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimassa olevat varoitukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Liikenne","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"481Dp7VSfhylh8N7WuitPZ","type":"Entry","createdAt":"2024-12-11T11:02:19.429Z","updatedAt":"2024-12-11T11:02:19.429Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Tutkimus tuotti uutta tietoa uudistavan nurmiviljelyn vaikutuksista","leadParagraph":"Väitöstutkimus tuo uutta tietoa uudistavien viljelymenetelmien ilmastovaikutuksista pohjoisissa oloissa. Tulokset osoittavat, että esimerkiksi peltometsäviljely ja rotaatiolaidunnus voivat parantaa ekosysteemien hiilensidontaa ja monimuotoisuutta, samalla kun ne pienentävät ilmastovaikutuksia.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"13qmOcyTi3VGjCwNGwgbGh","type":"Entry","createdAt":"2024-08-22T06:43:00.717Z","updatedAt":"2024-08-22T06:43:00.717Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Nurmipelto kesä FI AdobeStock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"23cUNC3mU4su9PaBOUt4fN","type":"Asset","createdAt":"2024-08-22T06:42:22.610Z","updatedAt":"2024-08-22T06:42:22.610Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Nurmipelto1200 AdobeStock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/23cUNC3mU4su9PaBOUt4fN/f08b0083563f438f1af8cef087c39193/Nurmipelto1200_AdobeStock.jpg","details":{"size":128827,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Nurmipelto1200_AdobeStock.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: AdobeStock","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Laura Heimsch","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" selvitti väitöstutkimuksessaan Etelä-Suomessa sijaitsevien nurmipellon ja peltometsäekosysteemin hiilitaseita ja kasvihuonekaasupäästöjä, kun käytössä oli regeneratiivisia eli uudistavia viljelymenetelmiä. Tutkitut menetelmät olivat nurmen leikkuukorkeuden optimointi, rotaatiolaidunnus ja peltometsäviljely.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Nurmipellolla mitattiin hiilidioksidin vaihtoa peltoekosysteemin ja ilmakehän välillä pyörrekovarianssimenetelmällä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Viiden vuoden tutkimusjakson aikana nurmipellon hiilitase vaihteli sääolosuhteiden ja maataloustoimenpiteiden mukaan, mutta pitkällä aikavälillä nettohiilitase pysyi lähes muuttumattomana”, tutkija Laura Heimsch summaa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Nettohiilitase kertoo, onko pelto hiilinielu, jolloin se sitoo enemmän hiiltä kuin vapauttaa sitä, vai päästölähde, jolloin se vapauttaa enemmän hiiltä kuin sitoo sitä. Nettohiilitaseeseen vaikuttavat ekosysteemin nettohiilidioksidinvaihto ja kerätyn sadon määrä, joiden lisäksi myös lannoituskäytännöillä on suuri merkitys.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksessa havaittiin, että orgaanisten lannoitteiden rooli pellon nettohiilitaseessa oli merkittävä, sillä ilman niitä pellon hiilitase olisi kääntynyt laskuun. Osa orgaanisten lannoitteiden sisältämästä hiilestä sitoutuu maaperään.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksessa selvisi myös, että nurmen leikkuukorkeuden nostaminen 6 senttimetristä 15 senttimetriin paransi hetkellistä hiilensidontaa leikkuun jälkeen, ja rotaatiolaidunnus paransi nurmen yhteyttämistehokkuutta. Peltometsäviljely puolestaan edisti hiilensidontaa ja luonnon monimuotoisuutta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sadanta ja lämpötila vaikuttivat kasvihuonekaasupäästöjen vuosien väliseen vaihteluun","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksessa mitattiin kolmen ilmastonmuutoksen kannalta merkittävän kasvihuonekaasun, hiilidioksidin (CO₂), metaanin (CH₄) ja typpioksiduulin (N₂O), päästöjä nurmipellolta ja peltometsäekosysteemistä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Mitatut metaani- ja typpioksiduulivuot olivat yleisesti ottaen pieniä kaikilla mittauspaikoilla. Kasvukauden sadanta- ja lämpötilaolosuhteet vaikuttivat pitkälti vuosien välisiin tase-eroihin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksen tulokset auttavat ymmärtämään eri viljelymenetelmien vaikutuksia hiilensidontaan ja kasvihuonekaasupäästöihin. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimusta, jotta tutkittujen viljelymenetelmien laajempia vaikutuksia ja hyötyjä pohjoisissa ilmasto-olosuhteissa voidaan arvioida.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"tutkija Laura Heimsch, Ilmatieteen laitos, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:laura.heimsch@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"laura.heimsch@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Väitöskirja on saatavilla ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"http://hdl.handle.net/10138/587100"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Helda-tietokannassa","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Laura Heimschin väitöstyö “","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"Greenhouse gas fluxes and carbon balance in Finnish agroecosystems that utilise regenerative farming practices","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"” tarkastettiin Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 8. marraskuuta 2024. Vastaväittäjänä toimi professori ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Klaus Butterbach-Bahl","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Aarhuusin yliopistosta, kustoksena toimi professori ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Annalea Lohila","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2JH1nNiLkk8jzBj9vndEeP","type":"Entry","createdAt":"2024-12-11T07:51:28.007Z","updatedAt":"2024-12-11T07:51:28.007Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Perämerelle on alkanut muodostua jäätä – rantajäät ovat vielä petollisen ohuita ","leadParagraph":"Perämeren saaristossa on 5–10 senttimetriä paksua tasaista jäätä ja uutta jäätä. Itämeren jääpeite on laajimmillaan helmi-maaliskuun taitteessa. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1FUzJANQNolLP1PHcaLVFB","type":"Entry","createdAt":"2024-12-11T06:57:05.165Z","updatedAt":"2024-12-11T06:57:05.165Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Jäinen meri Antti Kangas","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7gztqi5y2c4j6kodnjaljN","type":"Asset","createdAt":"2024-12-11T06:56:43.511Z","updatedAt":"2024-12-11T06:56:43.511Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Jainen meri 2021 AnttiKangas 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7gztqi5y2c4j6kodnjaljN/1173637bc5fe6c03dc53cfadb3cf197e/Jainen_meri_2021_AnttiKangas_1200px.jpg","details":{"size":420215,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Jainen_meri_2021_AnttiKangas_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Antti Kangas."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itämeren ja Saimaan jäätilannetta seuraava Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu siirtyi tämän viikon alussa päivittäisten jääkarttojen julkaisuun. Ensimmäiset jäätiedotukset on julkaistu, ja tänään astuvat voimaan myös tämän talven ensimmäiset avustusrajoitukset Saimaalla. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Suomen rannikon satamissa ei vielä ole jäätä niin paljon, että niihin tarvittaisiin jäänmurtajien avustusta. Perämeren rannikolla jään muodostus on alkanut, mutta rantajäät ovat vielä petollisia”, korostaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ruotsin puolella Perämerellä on jo enemmän jäätä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jääpalvelu aloittaa toimintansa yleensä joulukuun puolivälissä ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vastaavan verran jäätä kuin nyt on ollut joulukuussa 2018 ja 2007. Jälkimmäinen talvi 2007‒2008 on laajimmalla jäällisellä alalla mitattuna mittaushistorian toiseksi leudoin talvi. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu on 2000-luvun talvina aloittanut päivittäisen toimintansa keskimäärin 13. joulukuuta eli näihin aikoihin. Varhaisin aloitus oli talvella 2002–2003, jolloin kausi aloitettiin jo 14. marraskuuta 2002. Alkutalvi oli tällöin hyvin kylmä. Myöhäisin aloitus oli kaudella 2011–2012, jolloin ensimmäiset jääkartat piirrettiin vasta 9. tammikuuta 2012. Kyseinen talvi alkoi poikkeuksellisen myöhään, jäät jäivät tavanomaista hiukan ohuemmiksi ja talvi myös loppui keskimääräistä aiemmin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös jäänmurtajat aloittavat työnsä keskimäärin joulukuun puolivälissä. Aikaisimmillaan jäänmurtajat ovat lähteneet liikkeelle 13. marraskuuta 2002 kylmän talven alussa. Myöhäisimmillään jäänmurtajien kausi alkoi talvella 2011–2012, jolloin ensimmäinen jäänmurtaja lähti liikkeelle vasta 17. tammikuuta 2012. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuotuinen jääpeite on laajimmillaan tavallisesti helmi–maaliskuun vaihteessa. Tällöin jäätä esiintyy keskimäärin 170 000 neliökilometrin alueella, mikä vastaa noin kahta viidesosaa Itämeren pinta-alasta. Erittäin leutoina talvina vuotuisen jääpeitteen laajin ulottuvuus jää reilusti alle 100 000 neliökilometrin. Vähäisimmillään jäätä on esiintynyt talvella 2020, jolloin sitä oli enimmillään vain 37 000 neliökilometrin alueella. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itämerellä esiintyy jäätä tavallisesti marras-joulukuusta toukokuun lopulle. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jäätietoa erityisesti talvimerenkulun tarpeisiin ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun päätehtävä on ajantasaisen tiedon tarjoaminen talvimerenkulun tarpeisiin. Jääkartassa esitetään ajankohtainen jäätilanne, jäänmurtajien sijainnit ja Itämeren alueen avustusrajoitukset. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos julkaisee koko Itämeren kattavan jääkartan syksyisin kahdesti viikossa, maanantaisin ja torstaisin. Jäiden määrän lisäännyttyä kartta julkaistaan päivittäin aina jäidenlähtöön saakka. Suomen ja Ruotsin Ilmatieteen laitokset tekevät Itämeren jääkartan tänäkin vuonna yhdessä vuoroviikoin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jääasiantuntija Jouni Vainio, Ilmatieteen laitos, puh. 041 501 5359, jouni.vainio@fmi.fi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/jaatilanne"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jääkartta Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilla","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/jaatalvi-itamerella "},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jäätalvi Itämerellä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Meri","Liikenne","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4nYTAXf7bqmwOYbkWGBn8Z","type":"Entry","createdAt":"2024-12-10T07:51:26.759Z","updatedAt":"2024-12-10T07:51:26.759Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Etelämannersopimus edellyttää Suomelta merkittävää tieteellistä tutkimustyötä – FINNARP 2024 -retkikunta valmiina lähtöön ","leadParagraph":"Kuluvalla tutkimuskaudella retkikunta uudistaa Suomen tutkimusasema Aboan infrastruktuuria ja tukee Etelämantereen reuna-alueita tutkivaa kansainvälistä lentomittauskampanjaa. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2oh3XjC0NAf3wJABUhNKP8","type":"Entry","createdAt":"2022-11-02T08:23:49.109Z","updatedAt":"2022-11-02T08:23:49.109Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Aboa Etelämanner Pasi Ylirisku","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6Er4zNztvTYuWyxKcAeAGl","type":"Asset","createdAt":"2021-11-09T07:49:05.484Z","updatedAt":"2021-11-09T07:49:05.484Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Etelämanner FINNARP Aboa Pasi Ylirisku","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6Er4zNztvTYuWyxKcAeAGl/2af32b267dcf083d15bff37bc28052df/verkkoon_aboa_ilmakuva.png","details":{"size":1151779,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"verkkoon_aboa_ilmakuva.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla. Kuva: Pasi Ylirisku."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomalainen FINNARP 2024 -retkikunta aloittaa matkansa Etelämantereelle 13. joulukuuta. Retkikunta asuu ja työskentelee Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboalla kahden kuukauden ajan. Retkikunta palaa Suomeen helmikuussa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Etelämantereella retkikunta kerää automaattisten mittalaitteiden ympäri vuoden tallentamaa tietoa. Aboalla ja sen ympäristössä on muun muassa sääasemia, satelliittiheijastimia, maan ja jään järistyksiä mittaava seismometri ja geodeettisia tutkimuksia tukeva GNSS-asema. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisäksi retkikunta uusii Aboalla sen perustamisesta asti eli 30 vuotta palvelleet voimakoneet. Työ on osa Aboan tutkimusinfrastruktuurin energiajärjestelmän uudistamista, mikä varmistaa tutkimustyön jatkumisen tulevaisuudessa ja turvaa pitkien mittausaikasarjojen jatkuvuuden. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Kun lähdemme paluumatkalle, tutkimusasema Aboa ja sen laitteet ovat sellaisessa kunnossa, että tutkimustyö voi jatkua ja Suomi noudattaa kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen vaatimuksia”, kertoo retkikunnan johtaja ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Mika Kalakoski","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":", joka on työskennellyt Etelämanner-operaatioissa yli 25 vuoden ajan. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Varsinaisen tutkimustyön lisäksi retkikunnan tehtäviin kuuluu Aboan huolto. Tutkimusaseman polttoainevarastot täydennetään yhteistyössä Saksan Neumayer III -tutkimusaseman kanssa tela-ajoneuvokaravaanilla. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Retkikunnan suurimmat haasteet liittyvät olosuhteisiin ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksella toimiva Suomen Etelämanner-operaatiot FINNARP vastaa tutkimusasema Aboan ylläpidosta ja järjestää Suomen Etelämanner-tutkimusohjelman hankkeiden kenttätyöt.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimusmatkoja tehdään vuosittain Etelämantereelle noin kahden kuukauden ajan marras- ja helmikuun välisenä aikana, jolloin Etelämantereella on kesä. Lämpötila pysyttelee tällöin 0‒20 pakkasasteen välillä. Etelämantereen kesälle on tyypillistä jatkuva valo ja voimakas auringon säteily sekä voimakkaat lumimyrskyt. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Moniin asioihin voimme valmistautua ennakkoon, mutta lopulta retkikunnan aikataulun määrittävät sääolosuhteet. Luonnon edessä olemme nöyränä”, Kalakoski korostaa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Retkikuntaan kuuluu seitsemän henkeä: retkikunnan johtaja, kaksi erikoisuunnittelijaa, tekninen asiantuntija, konemestari, kokki ja lääkäri. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Etelämanner-sopimuksen jäsenenä Suomella on pysyvä tutkimusasema Aboa ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kansainvälisen Etelämanner-sopimuksen jäsenyyden edellytyksenä on merkittävän tutkimustoiminnan toteuttaminen alueella. Suomi toteuttaa tätä ylläpitämällä tutkimusasema Aboaa, joka palvelee jatkuvia ympärivuotisia mittauksia ja alueella vierailevia tutkijoita. Kuluvalla tutkimuskaudella retkikunta tukee kansainvälistä ja monivuotista Etelämantereen reuna-alueita tutkivaa RINGS-lentomittauskampanjaa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomen Etelämanner-tutkimusasema Aboa sijaitsee Kuningatar Maudin maalla noin 130 kilometrin päässä rannikolta. Tutkimusasema on rakennettu Etelämantereen kesän 1988‒1989 aikana. Oman tutkimusaseman rakentamisen jälkeen Suomesta on tehty tutkimusmatkoja Etelämantereelle säännöllisesti. Tutkimusaiheet ovat liittyneet muun muassa ilmakehätieteisiin, geologiaan ja geofysiikkaan. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Mika Kalakoski, Etelämanner-operaatioiden päällikkö, puh. 050 359 2792, mika.kalakoski@fmi.fi  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"http://www.antarctica.fi/ "},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomen Etelämanner-operaatiot","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Kansainvälisyys"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5542RWn4qH6AQFmOCzASDP","type":"Entry","createdAt":"2024-12-09T09:09:46.944Z","updatedAt":"2024-12-09T13:53:22.353Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":19,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Marraskuu oli maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin","leadParagraph":"Copernicus-ilmastopalvelun mukaan marraskuu 2024 oli maailmanlaajuisesti mittaushistorian toiseksi lämpimin marraskuu. Tietojen valossa on lähes varmaa, että vuodesta 2024 tulee mittaushistorian lämpimin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1L9XpdWQNSeWkJ00k8FEll","type":"Entry","createdAt":"2024-12-09T08:59:38.884Z","updatedAt":"2024-12-09T08:59:38.884Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ilmakuva syksyinen metsä Viachaslau stock.adobe.com","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3nJUV2VZs5s4d5PpgEJqw","type":"Asset","createdAt":"2024-12-09T08:58:54.957Z","updatedAt":"2024-12-09T08:58:54.957Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Ilmakuva syksyinen metsä Viachaslau stock.adobe.com","description":"syksy, ruska, AdobeStock 302512321","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3nJUV2VZs5s4d5PpgEJqw/0bdf1f59e9cb9468b22ce79566bae7f2/AdobeStock_302512321.jpeg","details":{"size":568291,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_302512321.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Viachaslau - stock.adobe.com.","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Marraskuu 2024 oli maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin marraskuu, heti marraskuun 2023 jälkeen. Kuukauden keskilämpötila oli 14,10 °C, mikä on 0,73 °C enemmän kuin ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskimääräinen lämpötila marraskuussa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Marraskuussa maapallon keskilämpötila oli 1,62 °C korkeampi kuin esiteollisena aikana vuosina 1850–1900. Marraskuu oli siten jo 16. kuukausi viimeisen 17 kuukauden jaksossa, jolloin maapallon keskilämpötila on ylittänyt 1,5 asteen rajan.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Koko vuoden lämpötila tammikuusta marraskuuhun oli maailmanlaajuisesti 0,72 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden keskiarvolämpötila. Näin lämmintä ei ole ollut koskaan aiemmin samalla ajanjaksolla, ja vuoden 2024 tammi-marraskuu oli 0,14 °C lämpimämpi kuin vastaava ajanjakso vuonna 2023.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Tiedot vahvistavat, että vuodesta 2024 tulee lähes varmasti mittaushistorian lämpimin vuosi. Samalla siitä tulee ensimmäinen kalenterivuosi, jolloin keskilämpötila ylittää 1,5 asteella esiteollisen tason. Yksittäinen vuosi ei vielä tarkoita, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet on menetetty, mutta keskilämpötilan nopean nousun tulisi viimeistään nyt hälyttää ripeisiin ilmastotoimiin\", Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Hannele Korhonen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" sanoo.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Marraskuun 2024 keskilämpötila Euroopan mantereella oli 5,14 °C, mikä on 0,78 °C yli vuosien 1991–2020 marraskuun keskiarvon. Marraskuu ei kuitenkaan yltänyt Euroopan kymmenen lämpimimmän marraskuun joukkoon.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Marraskuu oli koko Suomessa tavanomaista leudompi ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Marraskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +5 asteesta Keski-Lapin -5 asteeseen. Keskilämpötila oli enimmäkseen 1–2 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvon yläpuolella, Pohjois-Lapissa 3–4 astetta keskiarvon yläpuolella.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kuukauden ylin lämpötila, 12,6 astetta, mitattiin Inarin Nellimissä marraskuun 8. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, -27,3 astetta, mitattiin puolestaan 28. päivänä Savukosken Tulppiossa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Toimialajohtaja Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos, p. 040 842 4852, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:hannele.korhonen@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"hannele.korhonen@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"},{"type":"bold"}],"value":"Ilmastollinen vertailukausi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://climate.copernicus.eu/copernicus-second-warmest-november-globally-confirms-expectation-2024-warmest-year"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"},{"type":"bold"}],"value":"Copernicus-ilmastopalvelun tiedote 9.12.2024 (englanniksi)","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Ilmasto","Tilasto"],"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5Ub2ONq3gxwNe29zTyBynH","type":"Entry","createdAt":"2024-12-05T12:21:36.626Z","updatedAt":"2024-12-05T12:24:21.680Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":17,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Sademetsien höyryt kiihdyttävät uusien hiukkasten muodostumista tropiikin yllä","leadParagraph":"Trooppisten sademetsien vapauttama orgaaninen yhdiste isopreeni vaikuttaa merkittävästi uusien pienhiukkasten muodostumiseen alailmakehän yläosassa. Tämä selviää Nature-tiedelehdessä julkaistusta tutkimuksesta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6Bmnsd5nppvFaj2r7tgG5f","type":"Entry","createdAt":"2024-12-05T12:18:09.917Z","updatedAt":"2024-12-05T12:18:09.917Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Amazonin sademetsää Marcio Isensee e Sá stock.adobe.com","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6WixRtvwHfjbCOPhNWcvhh","type":"Asset","createdAt":"2023-12-14T13:15:00.083Z","updatedAt":"2023-12-14T13:16:06.984Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Amazonin sademetsää Marcio Isensee e Sá stock.adobe.com","description":"Amazon. Brasilia, sademetsä, tropiikki, Marcio Isensee e Sá, AdobeStock 307657351","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6WixRtvwHfjbCOPhNWcvhh/6157038e18c9feaddabdb0d74526e801/AdobeStock_307657351.jpeg","details":{"size":311476,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_307657351.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Marcio Isensee e Sá stock.adobe.com","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Troposfääri on ilmakehän alin kerros, joka ulottuu päiväntasaajan alueella noin 18 kilometrin korkeuteen. Isopreeni, jota erittyy erityisesti kasvillisuudesta, voi hapetustuotteidensa kautta muodostaa pienhiukkasia kylmissä lämpötiloissa, joissa muita tiivistymiskykyisiä yhdisteitä esiintyy vähän.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkijat havaitsivat tarkkojen laboratoriokokeiden avulla, että hyvin pieni määrä rikkihappoa tai jodihappoa voi kiihdyttää hiukkasten muodostumista isopreenin hapetustuotteista jopa satakertaisesti. Tämä voi selittää, miksi tropiikin yllä on havaittu suuria hiukkaspitoisuuksia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimus korostaa metsien, ilmakehän ja ilmaston monimutkaisia vuorovaikutussuhteita.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Puista haihtuvat kaasut voivat vaikuttaa pilvien muodostumiseen ja ilmastoon maailmanlaajuisesti. Tällainen perustutkimus on erittäin tärkeää, jotta ymmärrämme ilmakehän prosesseja aiempaa paremmin. Näin voimme myös ennakoida ilmaston muuttumista ja sopeutua siihen”, sanoo Helsingin Yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen professori ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Katrianne Lehtipalo","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieto auttaa tarkentamaan ilmastoa kuvaavia malleja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmakehän pienhiukkaset vaikuttavat ilmastoon, sillä ne sirottavat ja imevät itseensä auringon säteilyä. Hiukkaset vaikuttavat myös pilvien muodostumiseen toimimalla pilvipisaroiden tiivistymisytiminä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksen löydökset lisäävät ymmärrystä pilvien muodostumisesta ja ilmastosta. Tulokset voivat auttaa kehittämään entistä tarkempia ilmastomalleja.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Helsingin yliopisto johti tutkimuksen kansainvälistä tutkimusryhmää, jossa oli mukana tutkijoita myös Ilmatieteen laitoksesta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Katrianne Lehtipalo professori, Ilmakehätieteiden keskus INAR, Helsingin yliopisto, ja Ilmatieteen laitos, p. 050 311 9362 ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:katrianne.lehtipalo@helsinki.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"katrianne.lehtipalo@helsinki.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen artikkeli on saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.nature.com/articles/s41586-024-08196-0"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nature-tiedelehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".\n\nViite: Shen, J., Russell, D.M., DeVivo, J. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"et al.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" New particle formation from isoprene under upper-tropospheric conditions. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Nature","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"636","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":", 115–123 (2024). ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1038/s41586-024-08196-0"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1038/s41586-024-08196-0","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.helsinki.fi/fi/matemaattis-luonnontieteellinen-tiedekunta/ajankohtaista/sademetsien-tuottamat-hoyryt-kiihdyttavat-uusien-hiukkasten-muodostumista-tropiikin-ylla"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Helsingin yliopiston uutinen (5.12.2024): Sademetsien tuottamat höyryt kiihdyttävät uusien hiukkasten muodostumista tropiikin yllä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5tpCjtrarC43QySPSLien4","type":"Entry","createdAt":"2024-12-04T10:42:12.538Z","updatedAt":"2024-12-04T10:42:12.538Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":22,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Itsenäisyyspäivää vietetään pilvisessä säässä","leadParagraph":"Heikkoa lumisadetta tulee perjantaina siellä täällä, paikoin voi sataa myös jäätävää tihkua. Päivälämpötilat ovat lähellä joulukuun alun tavanomaisia lämpötiloja.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"719seb8Gs7BxcseqY2Ra5C","type":"Entry","createdAt":"2022-12-05T09:44:38.359Z","updatedAt":"2022-12-05T09:44:38.359Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Itsenäisyyspäivä Suomen lippu Pexels","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3JDetTYGlhRTdZfW9kAS2y","type":"Asset","createdAt":"2021-12-03T11:22:24.473Z","updatedAt":"2021-12-03T11:22:24.473Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"suomen lippu Baptiste Valthier Pexels","description":"suomi, lippu, itsenäisyyspäivä, liputuspäivä, liputus","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3JDetTYGlhRTdZfW9kAS2y/d0e5a1a57c1af9d59733f56513d081a7/pexels-baptiste-valthier-997611.jpg","details":{"size":58460,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"pexels-baptiste-valthier-997611.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Suomen lippu salossa pilvistä taivasta vasten.","plainTextImageCaption":"Kuva: Pexels."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 4. joulukuuta tekemän ennusteen mukaan sää on itsenäisyyspäivänä pilvinen, ja paikoin tulee heikkoa lumisadetta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Itsenäisyyspäivänä Suomessa vallitsee kohtalainen etelän ja kaakon välinen virtaus. Sää on koko maassa pilvinen, ja lämpötilat ovat suurelta osin hieman pakkasen puolella\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Ville Siiskonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Eri puolilla maata voi tulla heikkoa lumisadetta, paikoin myös jäätävää tihkusadetta. Pohjanlahdella voi muodostua kuuronauhoja, jotka voivat tuoda rannikolle hieman runsaampia lumikuuroja varsinkin Perämeren pohjukassa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lämpötila on itsenäisyyspäivänä maan länsiosassa nollan asteen tienoilla. Maan itäosassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lämpötila on nollan ja ‒4 asteen välillä. Lapissa on hieman kylmempää: siellä lämpötila on ‒2:n ja ‒10 asteen välillä. Ajankohtaan nähden päivälämpötilat ovat lähellä tavanomaista, mutta pilvisyyden takia yölämpötilat ovat selvästi tavanomaista lauhempia varsinkin pohjoisessa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tavallisesti itsenäisyyspäivänä on jo talvista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viime vuonna itsenäisyyspäivänä lämpötila oli rannikolla hieman pakkasen puolella, maan itä- ja pohjoisosassa mentiin alle ‒10 asteeseen. Maan etelä- ja länsiosassa oli 10–20 senttimetriä lunta, maan itä- ja pohjoisosassa lunta oli 25–50 senttimetriä. Päivän aikana läpi maan esiintyi heikkoa lumisadetta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tilastojen valossa itsenäisyyspäivänä lämpötila on tyypillisesti maan etelä- ja länsiosissa hieman suojan puolella, maan itä- ja pohjoisosissa on yleensä pakkasta. Lapissa on öisin usein yli ‒10 astetta; etelässä ja lännessäkin lämpötila on yleensä yöllä pakkasen puolella. Lunta on yleensä koko maassa rannikkoseutuja ja maan lounaisosaa lukuun ottamatta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen historiaan mahtuu sään puolesta monenlaisia itsenäisyyspäiviä. Erityisen kylmää oli muun muassa vuosina 1973 ja 1985, joista jälkimmäisenä Sallassa mitattiin ‒37,6 astetta. Lauhimmat itsenäisyyspäivät ovat olleet vuonna 2015, jolloin Maarianhaminassa mitattiin 11,1 astetta, sekä vuonna 2006, jolloin Salossa mitattiin 10,8 astetta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/itsenaisyyspaiva"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itsenäisyyspäivän säät","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/itsenaisyyspaiva-1917"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sää Suomen itsenäistyessä 6.12.1917","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Tilasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7xPjbyA6iqIiK3GoXhMnTJ","type":"Entry","createdAt":"2024-12-03T13:54:33.706Z","updatedAt":"2024-12-03T13:54:33.706Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":23,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Hajuhaittojen arviointiin kaivataan yhtenäisiä ohjeita","leadParagraph":"Suomessa ei ole kattavaa lainsäädäntöä hajuhaittojen arviointiin ympäristölupaprosesseissa ja valvonnassa, mikä on johtanut erilaisiin käytäntöihin viranomaisten keskuudessa. HAJUTARVE-projektissa selvitettiin hajuhaittoihin liittyviä haasteita ja kehitystarpeita.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6bV5ugtjApfSX5Zy2ji5HY","type":"Entry","createdAt":"2024-06-27T06:05:32.081Z","updatedAt":"2024-06-27T06:05:32.081Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Taivas 1200 FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"u8yiY6hbcjMd6xw2eDj10","type":"Asset","createdAt":"2020-06-15T11:31:10.493Z","updatedAt":"2020-06-15T11:31:10.493Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"pilviä taivaalla shutterstock","description":"pilvet taivas","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/u8yiY6hbcjMd6xw2eDj10/896ef7f97775f1f4faf21cc28533f286/shutterstock_616333076.jpg","details":{"size":236545,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"shutterstock_616333076.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: ShutterStock","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Projektissa järjestettiin asiantuntijatyöpaja ja tarvekartoituskysely, joiden perusteella esitettiin suosituksia Suomen hajulainsäädännön ja toimintatapojen yhtenäistämiseksi ja kehittämiseksi. Merkittävimmät kehitystarpeet liittyvät ohjeistusten tarpeisiin ja tiedonsiirtoon.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ohjeistusta kaivataan erityisesti sitovien ohjearvojen määritykseen, kuten esimerkiksi siihen, minkälaiset hajut tulkitaan häiritseväksi tai kuinka usein häiritsevää hajua saisi esiintyä. Suomeen olisi myös tarve luoda käytännönläheiset ohjeet siitä, miten hajutuloksia tulkitaan ja miten hajuhaitat tulisi huomioida teollisuustoimintoja suunniteltaessa ja toiminnan aikana. Kyselyn perusteella Suomessa tarvitaan myös hajuhaittoihin liittyvää säännöllistä koulutusta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Projekti toteutettiin ympäristöministeriön, Teknologian tutkimuskeskuksen (VTT) ja Ilmatieteen laitoksen yhteistutkimushankkeena. Ilmatieteen laitos tuki VTT:tä tarvekartoituskyselyn laatimisessa ja sen tulosten tulkitsemisessa keskittyen erityisesti hajupäästöjen mallinnukseen liittyviin kysymyksiin sekä lainsäädäntöön.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Eri teollisuusalat, jätehuolto, maatilat, ravintolat, liikenne, kotitalouksien puunpoltto sekä luonnon normaalit ilmiöt voivat aiheuttaa hajuja, jotka voivat heikentää terveyttä ja elämänlaatua. Hajut vaikuttavat erityisesti paikallisesti, mutta pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa terveyshaittoja. Hajujen esiintymiseen vaikuttavat päästöjen lisäksi sääolosuhteet ja hajupäästöjen leviämisympäristö.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuula Kajolinna, projektipäällikkö, VTT, p. 040 562 4379, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:tuula.kajolinna@vtt.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"tuula.kajolinna@vtt.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jenni Latikka, Ilmatieteen laitos, p. 050 453 2163, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:Jenni.Latikka@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"jenni.latikka@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Paula Vehmaanperä, ympäristöministeriö, p. 029 525 0198, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:paula.vehmaanpera@gov.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"paula.vehmaanpera@gov.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://cris.vtt.fi/files/107684495/VTT-R-00598-24.pdf"},"content":[{"nodeType":"text","value":"HAJUTARVE - Hajuhaittoihin liittyvien haasteiden ja kehitystarpeiden selvittäminen -raportti (pdf-tiedosto)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmanlaatu"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"H3la0B09JLDsxKTlBwcYY","type":"Entry","createdAt":"2024-12-02T13:00:02.668Z","updatedAt":"2024-12-02T13:00:02.668Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Ilmatieteen laitoksen yhteistoimintaneuvottelut ovat päättyneet","leadParagraph":"Neuvottelujen seurauksena arviolta 16 henkilön palvelussuhde päättyy irtisanomiseen. Irtisanomisten lisäksi säästöjä syntyy mm. toimintojen tehostamisesta, eläköitymisistä sekä määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisestä.","content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos karsii tehtäviä tutkimuksesta, teknisistä, hallinnollisista ja operatiivisista toiminnoista sekä havaintotoiminnoista. Näiden muutosten seurauksena enintään 16 henkilön palvelussuhde päättyy irtisanomiseen. Irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä pyritään vielä uudelleensijoittamaan lakisääteisten velvoitteiden mukaisesti, jolloin lopullinen irtisanottavien määrä voi edelleen pienentyä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säästöjä syntyy lisäksi toimintojen tehostamisesta, määräaikaisten palvelussuhteiden päättymisestä sekä eläköitymisistä. Ilmatieteen laitoksen ylläpitämiä havaintoverkostoja supistetaan ja joitakin havaintoasemia lakkautetaan vuosien 2025–2027 aikana. Lisäksi Ylen radiokanaville tuotettava merisääennuste suunnitellaan automatisoitavan vuoden 2025 aikana.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Ilmatieteen laitoksen yhteistoimintaneuvottelut käytiin erittäin rakentavassa hengessä yhdessä luottamusmiestemme kanssa. On hyvin valitettavaa, että joudumme irtisanomaan osaavaa ja ammattitaitoista henkilöstöämme. Tuottamallemme tiedolle ja palveluillemme on vahva tarve yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä. Tähän tarpeeseen haluamme vastata myös tulevaisuudessa”, pääjohtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Petteri Taalas","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" toteaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lokakuussa alkaneiden yhteistoimintaneuvottelujen tavoitteena oli löytää keinoja Ilmatieteen laitokselle asetetun säästötavoitteen saavuttamiseksi. Ilmatieteen laitoksen talousarviorahoitukseen kohdistuu yhteensä noin 6,1 miljoonan euron pysyvä leikkaus vuoteen 2027 mennessä. Säästöistä noin 4,4 miljoonaa euroa pitää olla saavutettuna jo vuonna 2025. Ilmatieteen laitokselle asetettu säästötavoite on osa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa. Neuvottelujen alussa arvioitiin, että henkilöstön vähennystarve on enintään 30 henkilöä. Ilmatieteen laitoksella työskentelee noin 760 henkilöä, joista yli puolet tutkimustehtävissä. Tutkimustoiminnan rahoitus tulee suurelta osin Ilmatieteen laitoksen ulkopuolisista lähteistä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätiedot:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pääjohtaja Petteri Taalas, p. 050 341 3460","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hallintojohtaja Marko Viljanen, p. 050 584 1790","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Ilmatieteen laitos"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2HVjEWj07YESfl4DEWvOY2","type":"Entry","createdAt":"2024-12-01T09:03:12.136Z","updatedAt":"2024-12-01T09:03:12.136Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":24,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Syksy oli harvinaisen lämmin","leadParagraph":"Etelärannikolla ja maan itäosassa syksy oli monilla havaintoasemilla havaintohistorian lämpimin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5cyXIeMGDTtZInZkrg8A0I","type":"Entry","createdAt":"2020-12-01T10:56:39.990Z","updatedAt":"2024-11-29T12:10:19.812Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Marraskuu FI Pixabay","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"QlJLmq7w4G79vakwCBwNR","type":"Asset","createdAt":"2020-12-01T10:56:23.500Z","updatedAt":"2020-12-01T10:56:23.500Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Marraskuu Pixabay","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/QlJLmq7w4G79vakwCBwNR/ad4c7570165c558b9384ad27e78a9de5/verkkoon_marraskuu_pixabay.png","details":{"size":939747,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"verkkoon_marraskuu_pixabay.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Pixabay.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syksy eli syyskuu-marraskuu oli lähes koko maassa harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmin. Esimerkiksi Kotkan Rankissa mitattiin lämpimin syksy aseman yli 90-vuotisen historian aikana.\n\n”Syksyn koko maan keskilämpötila menee neljännelle sijalle Suomen mittaushistoriassa. Syksy 2020 oli Suomen mittaushistorian lämpimin ja vain noin 0,17 astetta lämpimämpi kuin tämä syksy”, meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Pauli Jokinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" kertoo. \n\nSyksyn keskilämpötila vaihteli Käsivarren Lapin noin 1 asteesta etelärannikon noin +10 asteeseen. Ylin lämpötila, 28 astetta, mitattiin Kaarinassa ja Turussa 5. syyskuuta. Alin lämpötila, -27,3 astetta, mitattiin Savukosken Tulppiossa 28. marraskuuta. \n\nSademäärät olivat syksyllä maan länsiosassa ja Pohjois-Lapissa tavanomaista suurempia, Pohjois-Karjalasta Etelä-Karjalaan jäätiin puolestaan pitkän ajan keskiarvon alle. \n\nAlustavien tietojen mukaan eniten sadetta kertyi Helsinki-Vantaan lentoasemalla, missä syys-marraskuun sademäärä oli 316,5 millimetriä. Vähiten sadetta kertyi Ilomantsin Mekrijärven havaintoasemalla, 105,4 millimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuu oli koko maassa tavanomaista leudompi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun keskilämpötila vaihteli lounaissaariston noin +5 asteesta Keski-Lapin -5 asteeseen. Keskilämpötila oli enimmäkseen 1–2 astetta vertailukauden 1991–2020 keskiarvon yläpuolella, Pohjois-Lapissa 3–4 astetta keskiarvon yläpuolella. \n\nKuukauden ylin lämpötila, 12,6 astetta, mitattiin Inarin Nellimissä marraskuun 8. päivänä. Kuukauden alin lämpötila, -27,3 astetta, mitattiin puolestaan 28. päivänä Savukosken Tulppiossa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuu oli lännessä sateinen","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun sademäärä oli maan etelä- ja länsiosassa ja Pohjois-Lapissa tavanomaista suurempi, Uudeltamaalta Pirkanmaalle paikoin harvinaisen suuri. Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa sademäärä jäi tavanomaista pienemmäksi. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun suurin sademäärä oli alustavien tietojen mukaan Hämeenlinnan Pirttikoskella 137,3 millimetriä. Vähiten satoi Kemijärven lentokentällä, 23,2 millimetriä. Suurin tilastoitava vuorokauden sademäärä, 43,9 millimetriä, mitattiin Huittisten Sallilan havaintoasemalla marraskuun 25. päivänä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun päättyessä lunta oli lähinnä Kainuusta Lappiin ulottuvalla alueella enimmäkseen 5-20 senttimetriä, Pohjois-Lapissa 20–40 senttimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun 1. päivänä Lyly-myrsky toi maan etelä- ja länsiosaan lunta, ja Rauman Kylmäpihlajan havaintoasemalla mitattiin ensimmäisen kerran hirmumyrskylukema Suomen merialueilla: keskituuli saavutti arvon 33,5 m/s. Jari-myrsky 20.–21. marraskuuta toi myös paljon lunta maan etelä- ja keskiosaan, mutta kuukauden loppuun mennessä molempien myrskyjen tuomat lumet ehtivät pääosin sulaa maan etelä- ja keskiosassa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringonpaistetunteja kertyi marraskuussa Utsjoen Kevon 6 tunnista Turun Artukaisen noin 43 tuntiin. Auringonpaistetuntien määrä oli tavanomainen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/marraskuu"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Marraskuun säätilastoja ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutki menneitä säätilastoja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Havaintojen lataus -palvelussa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta arkisin puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meteorologit käyttävät sanaa poikkeuksellinen, kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Milloin sää on poikkeuksellinen?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n\n","marks":[],"data":{}}]}]}}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3TR2iDrejhSimzjmTwCezx","type":"Entry","createdAt":"2024-11-27T06:57:17.711Z","updatedAt":"2024-11-27T06:57:17.711Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":28,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Poikkeuksellinen syystulva Länsi-Suomessa","leadParagraph":"Jokien vedenpinnat ovat nousseet monin paikoin keskimääräistä tulvaa suuremmiksi Varsinais-Suomesta Vaasaan yltävällä alueella, osin virtaamat ovat olleet poikkeuksellisen suuria. Vesi jatkaa nousemista vielä keskiviikkona. Etelä- ja Länsi-Suomen hulevesitulvat helpottivat tiistain aikana. Kyrönjoella Nikkolassa vesi saattaa nousta tasolle, jonka ylittyessä täytyy avata tulvapenkereet ja juoksuttaa vettä pelloille. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2s1rPJtKDI7Dhv4sJTWsos","type":"Entry","createdAt":"2024-11-27T06:41:30.847Z","updatedAt":"2024-11-27T06:49:41.537Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Tulva Teuvanjoki 26.11.2024 Eva-Stina Bredgård","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3ijuLWZGSjEq4v3qk3mAr9","type":"Asset","createdAt":"2024-11-27T06:39:41.680Z","updatedAt":"2024-11-27T06:39:41.680Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Teuvanjoki-Puskamarkki-2024-11-26 Eva-Stina Bredgård","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3ijuLWZGSjEq4v3qk3mAr9/45e8344d0ddea66f66897fb064e4d067/Teuvanjoki-Puskamarkki-2024-11-26_Eva-Stina_Bredg_rd.gif","details":{"size":441684,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Teuvanjoki-Puskamarkki-2024-11-26_Eva-Stina_Bredgård.gif","contentType":"image/gif"}}},"plainTextImageCaption":"Vettä Teuvanjoki Puskamarkin havaintoaseman kohdalla 26.11.2024. Kuva: Eva-Stina Bredgård (Etelä-Pohjanmaan-ELY-keskus)."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sään voimakas lämpeneminen ja maanantain runsaat vesisateet ovat aiheuttaneet tulvia etenkin Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Pirkanmaalla. Näillä alueilla vuorokauden sadekertymä oli laajalti 35–45 millimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Maanantaina vettä satoi Satakuntaan sekä paikoin myös Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen 35–45 millimetriä, mikä yhdessä lumien sulamisen kanssa aiheutti monin paikoin hulevesitulvia. Lähipäivinä laajoja ja runsaita sateita ei ole odotettavissa, mutta keskiviikon ja torstain aikana vettä voi vielä kuitenkin sataa maan etelä- ja keskiosassa noin 5 millimetriä, ja hyvin paikallisesti yli 10 millimetriä\", kertoo meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Henri Nyman","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sateet ja sulava lumi ovat aiheuttaneet pienten jokien ja purojen tulvimista myös Etelä-Suomessa. Taajamissa esiintyy hulevesitulvia, kun pakkautunut lumi tukkii hulevesireittejä eikä niiden vetokyky riitä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Poikkeuksellisen laaja ja raju syystulva ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Poikkeuksellisen tulvatilanteesta tekee tulva-alueen laajuus sekä paikoin harvinaisen suuret virtaamat, jotka toistuvat keskimäärin kerran 50–100 vuodessa. Runsaan sateen alue kattoi lähes koko Satakunnan ja Varsinais-Suomen yltäen vielä Pirkanmaalle ja Pohjanmaan eteläosiin\", toteaa tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Harri Myllyniemi","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Suomen ympäristökeskuksesta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nämä marraskuun lopun tulvat olivat luonteeltaan hyvin samankaltaisia kuin talvitulvat. Tulviminen johtuu lumen sulamisen ja sateiden yhteisvaikutuksesta. Ilmastonmuutos lisää vastaavia talvitulvia Etelä-Suomessa sademäärien kasvaessa ja lämpötilan noustessa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ennusteita, varoituksia ja varautumista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tulvakeskus on Ilmatieteen laitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen yhteinen palvelu, joka perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tulvakeskus ennustaa ja varoittaa tulvista sekä ylläpitää niihin liittyvää jatkuvaa tilannekuvaa. Tulvakeskus tarjoaa palveluita alueellisille viranomaisille sekä tulva-alueiden asukkaille ja toiminnanharjoittajille. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.vesi.fi/tulvatilanne/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tulvatilanne (vesi.fi)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1ISL0CNduXFQHxofWoO2TZ","type":"Entry","createdAt":"2024-11-25T13:40:42.206Z","updatedAt":"2024-11-25T13:40:42.206Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":31,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Raekauteen osui jättirakeita ja runsaasti suuria rakeita ","leadParagraph":"Lämmin alkukesä ja suotuisa suursäätila loivat otolliset olosuhteet raesateille, joista voimakkaimmat esiintyivät jo ennen juhannusta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7AMVM0rqYf9Y65NiXe0DCd","type":"Entry","createdAt":"2023-10-18T11:22:10.091Z","updatedAt":"2023-10-18T11:22:10.091Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Rakeita maassa AdobeStock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1HVO2D2LapzTHKZAVGaths","type":"Asset","createdAt":"2023-10-18T11:21:42.767Z","updatedAt":"2023-10-18T11:21:42.767Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Rakeita maassa AdobeStock","description":"Raekuuro, rakeet","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1HVO2D2LapzTHKZAVGaths/11079072a07efb580d2237b26d91264e/AdobeStock_442377732.jpeg","details":{"size":143183,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_442377732.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Jäärakeita maassa.","plainTextImageCaption":"Kuva: AdobeStock.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Raepäiviä oli tänä vuonna 49 eli tavanomainen määrä. Suuria rakeita, eli vähintään 20-millisiä rakeita havaittiin kuitenkin selvästi pitkän ajan keskiarvoa enemmän: suuria rakeita havaittiin 24 päivänä, kun vuosien 2006–2023 keskiarvo on 15 päivää. Myös suurien rakeiden tapauksia havaittiin tavanomista enemmän, kaikkiaan 62 kappaletta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jättirakeita havaittiin kahtena eri päivänä kesäkuussa. Jättirakeiden läpimitta on vähintään 50 millimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Varaslähtö raekauteen pääsiäisenä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Raekausi otti varaslähdön jo pääsiäisenä, kun huhtikuun 1. päivänä jäärakeita satoi poikkeuksellisen aikaisin Turun seudulla sekä osin maan keskivaiheilla. Varaslähdön takana oli vuodenaikaan nähden poikkeuksellisen lämmin kostea ilmamassa samalla kun lämpötilat kohosivat etelässä ensi kertaa yli 15 asteen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Raekausi käynnistyi kunnolla kuitenkin vasta toukokuun lopussa, jolloin myös suuria rakeita havaittiin useana päivänä. Toukokuun 25. päivänä Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella satoi paikoin 2–3 senttimetrin kokoisia rakeita muun muassa Lohjan, Salon, Forssan ja Porvoon ympäristössä. Vastaavan kokoisia rakeita satoi myös 30. toukokuuta Juuan lähistöllä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aktiivinen raejakso kesäkuun alussa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aktiivinen raejakso jatkui kesäkuun alkupuolella. Koko kesän voimakkain raekuuro osui kesäkuun 1. päivään ja varsin pohjoiseen, kun Kittilän pohjoispuolitse itään liikkui iltapäivällä nopeasti voimistunut raekuuro, jossa suurimmat havaitut rakeet olivat halkaisijaltaan 50–55 millimetriä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Havaintohistoriasta löytyy vain kaksi tapausta, jossa jättirakeita on esiintynyt vuorokautta aiemmin. Pellon 31.5.1930 sekä Parkanon 31.5.1988 tapaukset ovat havaintohistorian varhaisimmat jättiraetapaukset Suomessa\", Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Jari Tuovinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" toteaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Heti seuraavana päivänä eli 2. kesäkuuta Varpaisjärvelle osui voimakas yksittäinen raekuuro, jossa suurimpien rakeiden halkaisija ylsi noin 50 millimetriin. Maininnan arvoinen on myös Raumalle 14. päivänä osunut raekuuro, joka merituulen avulla pysyi paikallaan pitkän ajan ja aiheutti Rauman pohjoispuolelle peräti 30–40 minuuttia kestäneen pienialaisen raesateen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lämmin syyskuu suosi rakeita","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Heinäkuun voimakkain raekuuro osui Lahden Nastolaan, jossa rakeet olivat suurimmillaan noin 40 millimetrin suuruisia. Heinäkuun loppu ja elokuu olivat merkittävien raesateiden osalta hiljaisempia, vaikka sää oli pääosin helteistä ja rankkoja ukkossateita esiintyikin aika ajoin. Elokuun 11. päivänä Kiskon yllä sekä Porvoon saaristossa satoi noin 25 millimetrin kokoisia rakeita.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lämmin syyskuu näkyi siinä, että rakeita esiintyi yhä viitenä päivänä, vaikka kuivempi säätyyppi vallitsi suuren osan aikaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Raekausi kestää toukokuusta syyskuulle","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Raekausi käynnistyy Suomessa maan eteläosassa toukokuun alkupuolella, pohjoisempana kesäkuun alkuun mennessä ja päättyy usein elokuun lopussa tai syyskuun alkupuolella. Pieniä rakeita voi esiintyä kuitenkin raekauden ulkopuolellakin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Rakeita on kahta eri tyyppiä: kesäisiin kuuropilviin liittyviä jäärakeita ja keväällä tai syksyllä esiintyviä kylmän purkaukseen liittyviä lumirakeita. Jäärakeet ovat kovia ja osin läpinäkyviä jääkappaleita, jotka satavat alas korkeista kuuro- tai ukkospilvistä. Suomessa jäärakeet ovat tyypillisesti läpimitaltaan 5–10 millimetriä, mutta suurimmat havaitut ovat olleet 90 millimetrin kokoisia. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lumirakeet ovat huhti–toukokuussa, etenkin kylmänpurkauksissa esiintyviä valkoisia, timanttia muistuttavia kappaleita, jotka ovat muodostuneet lumen ja jään yhdistelmästä huurtumalla. Kooltaan ne ovat tyypillisesti 3–8 millimetriä. Talviaikaan ja varhain keväällä esiintyy myös lumijyväsiä, jotka ovat hyvin hauraita ja muistuttavat mannaryynejä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5PjuHDCGihSoQ2y77hgWy3","type":"Entry","createdAt":"2024-11-25T13:04:14.716Z","updatedAt":"2024-11-25T13:04:14.716Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":32,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"tableComponent"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Raetaulukko 2024","tableType":"htmlRaw","html":"<table style=\"border-collapse: collapse; width: 100%;\" border=\"1\">\n<tbody>\n<tr>\n<td style=\"width: 25%;\">&nbsp;</td>\n<td style=\"width: 25%;\">Raep&auml;ivi&auml;</td>\n<td style=\"width: 25%;\">Suurien rakeiden p&auml;ivi&auml;</td>\n<td style=\"width: 25%;\">Suurien rakeiden tapauksia</td>\n</tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 25%;\">Huhtikuu</td>\n<td style=\"width: 25%;\">1</td>\n<td style=\"width: 25%;\">-</td>\n<td style=\"width: 25%;\">-</td>\n</tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 25%;\">Toukokuu</td>\n<td style=\"width: 25%;\">8</td>\n<td style=\"width: 25%;\">6</td>\n<td style=\"width: 25%;\">17</td>\n</tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 25%;\">Kes&auml;kuu</td>\n<td style=\"width: 25%;\">13</td>\n<td style=\"width: 25%;\">7</td>\n<td style=\"width: 25%;\">21</td>\n</tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 25%;\">Hein&auml;kuu</td>\n<td style=\"width: 25%;\">12</td>\n<td style=\"width: 25%;\">5</td>\n<td style=\"width: 25%;\">13</td>\n</tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 25%;\">Elokuu</td>\n<td style=\"width: 25%;\">8</td>\n<td style=\"width: 25%;\">5</td>\n<td style=\"width: 25%;\">11</td>\n</tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 25%;\">Syyskuu</td>\n<td style=\"width: 25%;\">5</td>\n<td style=\"width: 25%;\">1</td>\n<td style=\"width: 25%;\">-</td>\n</tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 25%;\">Lokakuu</td>\n<td style=\"width: 25%;\">2</td>\n<td style=\"width: 25%;\">-</td>\n<td style=\"width: 25%;\">-</td>\n</tr>\n<tr>\n<td style=\"width: 25%;\">&nbsp;</td>\n<td style=\"width: 25%;\"><strong>49</strong></td>\n<td style=\"width: 25%;\"><strong>24</strong></td>\n<td style=\"width: 25%;\"><strong>62</strong></td>\n</tr>\n</tbody>\n</table>","tableCaption":"Havaitut raepäivät ja -tapaukset vuonna 2024.","tableCaptionPosition":"Top"}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\nLisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meteorologi Jari Tuovinen, Ilmatieteen laitos, jari.tuovinen@fmi.fi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/raekausi-suomessa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Raekausi Suomessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/rakeet"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoa rakeista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"40RgiVd1T3b6id8czueIBB","type":"Entry","createdAt":"2024-11-22T12:14:55.942Z","updatedAt":"2024-11-22T12:14:55.942Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":88,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Jari-myrskyn tuulet ja tykkylumi aiheuttivat vahinkoja suuressa osassa maata","leadParagraph":"Keskiviikosta 20.11. alkaen Suomessa vaikuttanut myrskymatalapaine aiheutti runsaasti pelastustoimen tehtäviä sekä sähkökatkoja maan eteläosasta Pohjois-Pohjanmaalle asti.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1oBjAG3jzjzqKAIUBMPHMX","type":"Entry","createdAt":"2024-11-22T10:12:54.543Z","updatedAt":"2024-11-22T10:38:02.921Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":23,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"PurjelautaLauttasaari 20241121MarkkuKangas1200px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"38Hg6pmQteTnqFhnQNDcJw","type":"Asset","createdAt":"2024-11-22T10:12:34.277Z","updatedAt":"2024-11-22T10:12:34.277Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"PurjelautaLauttasaari 20241121MarkkuKangas1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/38Hg6pmQteTnqFhnQNDcJw/dab3a091d747d5f55e31771c8af748d6/PurjelautaLauttasaari_20241121MarkkuKangas1200px.jpg","details":{"size":125876,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"PurjelautaLauttasaari_20241121MarkkuKangas1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Yksinäinen purjelautailija tuulisella merellä.","plainTextImageCaption":"Purjelautailija merellä Helsingin Lauttasaaressa torstaina 21.11. Kuva: Markku Kangas.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jari-myrskyyn liittyvät koillistuulet voimistuivat maan etelä- ja keskiosassa keskiviikkopäivän ja -illan aikana. Torstain vastaisena yönä voimakkaimmat tuulet vaikuttivat maan keskiosasta Etelä-Lappiin ulottuvalla alueella, ja sen lisäksi Merenkurkussa ja Perämerellä koillistuuli oli myrskylukemissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maa-alueiden puuskat olivat paikoin maan keskiosassa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa yli 20 metriä sekunnissa. Merialueilla voimakkain puuska oli Kalajoki Ulkokallalla mitattu 34,2 metriä sekunnissa. Samalla asemalla mitattiin myös 10 minuutin keskituulen maksimiarvo 28,2 metriä sekunnissa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Jari-myrskyn mitatut tuulilukemat eivät voimakkuudeltaan olleet harvinaisia, mutta myrsky oli pitkäkestoinen ja tuulen suunta oli myrskypuuskille harvinainen. Lisäksi maa oli enimmäkseen roudaton, mikä edesauttoi myrskytuhojen syntymistä”, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"toteaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Jari Tuovinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Runsasta lumisadetta ja tykkylunta maan eteläosassa ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myrskymatalapaine toi mukanaan myös runsaita lumikertymiä maan eteläosassa. Lumisadealue saapui etelärannikolle keskiviikkoaamupäivänä, mistä sadealue liikkui torstain vastaiseksi yöksi maan keskiosan ylle. Torstain aikana sadealue liikkui pohjoisen, ja sen jälkipuolella esiintyi runsaita lumikuuroja, varsinkin rannikkoalueilla. Runsain lumikertymä keskiviikko- ja torstaiaamun välillä tapahtui Hämeenlinnan Pirttikoskella, missä lunta kertyi vuorokaudessa 28 senttimetriä. Etelärannikolla sade tuli alun lumisateiden jälkeen pääsääntöisesti vetenä, suurin kahden vuorokauden sadekertymä 65,4 millimetriä mitattiin Helsinki-Vantaan lentoaseman havaintoasemalla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maan eteläosassa, varsinkin Uudellamaalla, tykkylumi sai aikaan sähkökatkoja. Enimmillään samanaikaisesti sähköttömiä asiakkaita tuulesta ja tykystä johtuen oli Energiateollisuuden mukaan koko maassa noin 80 000 kappaletta. Lisäksi ajokeli oli erittäin huono laajalti maan etelä- ja keskiosassa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Havainnot ja vaikutukset huomioon ottaen tämä myrsky oli lumimyrskyjen harvinaisemmasta päästä. Jari-myrskyn lähin vertailukohta lienee Antin-päivän lumimyrsky 30.11.2012”, lisää meteorologi Jari Tuovinen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Perämerellä merivesi kävi ennätysmatalalla","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jari-myrsky aiheutti muutoksia myös meriveden korkeuteen sekä nostatti kovan aallokon. Kemin mittausasemalla mitattiin uusi matalan veden ennätys -161 cm teoreettisen keskiveden suhteen. Ero edelliseen ennätysarvoon oli yli 30 cm. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomenlahdella puolestaan merivesi oli korkealla, mutta vedenkorkeuden arvot eivät yltäneet harvinaisiin lukemiin. Perämeren aaltopoijulla mitattiin uusi poijukohtainen merkitsevän aallonkorkeuden ennätys 5,0 metriä. Perämerellä aaltomittauksia on tehty vuodesta 2012. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koitko myrskyn, seurasitko siihen liittyviä varoituksia?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos selvittää ihmisten tietoisuutta myrskyn saapumisesta ja siihen varautumisesta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/2LGn2Nqs8vEhEkynmaQgDq"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kohtasitko Jari-myrskyn? Vastaa kyselyyn!","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-3","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"/merkittavia-myrskyja-suomessa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Merkittäviä myrskyjä Suomessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta arkisin kello 9-15 puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutki Suomen menneitä säätilastoja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Havaintojen lataus -palvelussa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n\n","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Meri","Turvallisuus","Tilasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2LGn2Nqs8vEhEkynmaQgDq","type":"Entry","createdAt":"2024-11-22T08:00:31.261Z","updatedAt":"2024-11-27T11:10:58.314Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":41,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Kohtasitko Jari-myrskyn? Vastaa kyselyyn!","leadParagraph":"Jari-myrsky pyyhkäisi Suomen yli 20. - 21.11. Keräämme kyselyllä tietoa säävaroitusten seuraamisesta ja myrskyyn varautumisesta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7hMv3phSnfavzVAxioKVUn","type":"Entry","createdAt":"2024-09-19T08:02:36.977Z","updatedAt":"2024-09-19T08:02:36.977Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Talvinen maisema Kaisa Tanskanen Liikenneturva 1200x675","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5F6FsSkS3I78gBcvY21RRu","type":"Asset","createdAt":"2024-09-19T08:01:51.892Z","updatedAt":"2024-09-19T08:01:51.892Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Liikenneturva KaisaTanskanen 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5F6FsSkS3I78gBcvY21RRu/7e197fa660ea8d8a041014f9845e995a/Liikenneturva_KaisaTanskanen_1200px.jpg","details":{"size":533767,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Liikenneturva_KaisaTanskanen_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Liikenneturva / Kaisa Tanskanen."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myrskyn yhteydessä lumensyvyys kasvoi Etelä- ja Keski-Suomessa ja puihin kertyi lumikuormaa. Jari-myrsky aiheutti merkittäviä häiriöitä liikenteeseen sekä sähkökatkoja laajoilla alueilla.\n\nIlmatieteen laitos selvittää ihmisten tietoisuutta myrskyn saapumisesta ja siihen varautumisesta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koitko myrskyn, seurasitko siihen liittyviä varoituksia? ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jos Jari-myrsky vaikutti elämääsi, vastaathan oheisen linkin kautta kyselyyn. Kysely on avoinna 8.12. saakka ja siihen vastataan nimettömänä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://link.webropolsurveys.com/S/573ED2B688F4EAD5"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vastaa Jari-myrskyn kyselyyn","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Meri","Turvallisuus"],"showEditedDatetime":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"zRDyMFgS7rqQfEmLNT1Iw","type":"Entry","createdAt":"2024-11-20T13:32:02.389Z","updatedAt":"2024-11-20T13:32:02.389Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":23,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Uudet satelliittimenetelmät tuottavat tarkempaa tietoa Itämeren jäätilanteesta","leadParagraph":"Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat kehittäneet uusia menetelmiä, jotka hyödyntävät tekoälyä ja SAR-satelliittidataa Itämeren jääpeitteen analysoinnissa ja seurannassa. Tutkimustulokset parantavat jääolosuhteiden arviointia ja ennustamista, mikä tukee muun muassa talvimerenkulkua ja ilmastonmuutoksen tutkimusta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2CEUEnfuTNhKx47exnca1h","type":"Entry","createdAt":"2024-11-20T10:38:42.008Z","updatedAt":"2024-11-20T10:38:42.008Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Merijää Henna-Reetta Hannula","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"ukNjGmaKFjGanrDJDMXcb","type":"Asset","createdAt":"2020-07-29T06:04:30.915Z","updatedAt":"2020-07-29T06:04:30.915Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"merijää Aranda hennareettahannula","description":"merijää, taivas, talvi","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/ukNjGmaKFjGanrDJDMXcb/dd79e63b6ac7a34fc24115ff6bdc93c3/merijaa_aranda_hennareettahannula1260x675.jpg","details":{"size":165573,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"merijaa_aranda_hennareettahannula1260x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Henna-Reetta Hannula","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen jääpalvelu tuottaa yhteistyössä Ruotsin ilmatieteen laitoksen SMHI:n kanssa Itämeren jääkartat. Kartat perustuvat visuaaliseen jääanalyysiin, jossa jää jaetaan pääasiassa SAR-tutkakuviin perustuen yhtenäisiin jääalueisiin. Alueet esitetään jääkartassa monikulmioina, ja niissä kuvataan esimerkiksi jään paksuutta, kattavuutta ja rakennetta. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.cambridge.org/core/journals/annals-of-glaciology/article/unet-with-resnet34-backbone-for-dualpolarized-cband-baltic-seaice-sar-segmentation/68B3A563085891D192529255CC467733"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ensimmäisessä tutkimuksessa","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" kehitettiin koneoppimiseen perustuva segmentointialgoritmi, joka tuottaa jääkarttojen kaltaisen jaon SAR-satelliittikuvista. Menetelmä pohjautuu U-net-hermoverkkoon. Testitulokset osoittivat, että uusi algoritmi pystyy tuottamaan visuaalisesti ja numeerisesti tarkempia jääalueiden segmentointeja kuin nykyiset menetelmät.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Uuden algoritmin on tarkoitus korvata SAR-segmentointi, joka on tällä hetkellä käytössä Copernicus Marine Service -palvelussa, johon myös Ilmatieteen laitos tuottaa merijäädataa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Segmentointitulos on myös helposti muunnettavissa vektorigrafiikaksi eli jääkarttojen kanssa yhteensopiviksi monikulmioiksi. Segmentointia vektorigrafiikkamuodossa voitaisiin käyttää visuaalisen jääkartoituksen pohjana helpottamaan jääkartoitusta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Merijään paksuutta voidaan arvioida täsmällisemmin ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.cambridge.org/core/journals/annals-of-glaciology/article/baltic-sea-ice-thickness-estimation-based-on-xband-sar-data-and-background-information/4938B824E86F0A0FE4366EFA907B8720"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Toisessa tutkimuksessa","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" keskityttiin Itämeren merijään paksuuden arviointiin käyttäen X-kaistan SAR-satelliittidataa. Kehitetty algoritmi hyödyntää X-kaistan tutkadataa, jääkarttojen historiatietoja sekä operatiivisen HIGHTSI-jäämallin ennusteita.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tulokset osoittavat, että menetelmä tuottaa jäänpaksuusarvioita, joiden poikkeama todellisista mittauksista on keskimäärin noin 7 senttimetriä. Tarkkuus on siten samaa luokkaa kuin C-kaistan SAR-tutkadataan pohjautuva operatiivinen jäänpaksuus ja huomattavasti tarkempi kuin jäämallin tuottama ennuste. Esimerkiksi HIGHTSI-jäämallin ennustamalle paksuudelle vastaava poikkeama oli noin 15 senttimetriä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden kehittämä menetelmä täydentää jo aiemmin käyttöön otettujen C-kaistan SAR-tutkien tuottamaa merijään paksuustietoa käyttäen X-kaistan SAR-tutkadataa. Yhdistämällä C- ja X-kaistan datat saadaan sekä paikallisesti että ajallisesti kattavampi kuva Itämeren jääpeitteen paksuudesta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"X-kaistan tutkadataa vastaanotetaan Ilmatieteen laitoksessa kolmesta SAR-satelliitista lähes reaaliaikaisesti. Lasketut jäänpaksuudet toimitetaan EU:n Copernicus Marine Service -palveluun, josta ne ovat vapaasti ladattavissa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Erikoistutkija Juha Karvonen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 364 3888, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:juha.karvonen@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"juha.karvonen@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ryhmäpäällikkö Marko Mäkynen, Merijää ja kaukokartoitus, Ilmatieteen laitos, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:marko.makynen@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"marko.makynen@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Viitteet:","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Karvonen J.,. U-net with ResNet-34 backbone for dual-polarized C-band baltic sea-ice SAR segmentation. Annals of Glaciology. Published online 2024:1-15. doi:10.1017/aog.2024.33.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Karvonen J.A., Cheng B., Baltic sea ice thickness estimation based on X-band SAR data and background information. Annals of Glaciology. Published online 2024:1-11. doi:10.1017/aog.2024.24.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"kQ9BPEvla1ZQ6HnERjL8j","type":"Entry","createdAt":"2024-11-20T10:29:59.817Z","updatedAt":"2024-11-20T10:29:59.817Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Itämeren jäätilanne","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5AmW7sP8nUyzsZgbGMPS11","type":"Asset","createdAt":"2024-11-20T10:28:28.027Z","updatedAt":"2024-11-20T10:28:28.027Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Jäämeren jäätilanne 15.3.2021","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5AmW7sP8nUyzsZgbGMPS11/74404fcd83308d8130022994a56d8106/icalgo.png","details":{"size":32128,"image":{"width":1832,"height":1016}},"fileName":"icalgo.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Kuvapari esittää Itämeren jäätilannetta 15.3.2021. Vasemmalla on perinteinen jääkartta, jossa jääalueet on eroteltu jään ominaisuuksien mukaan ja merkitty eri väreillä. Oikealla on tekoälyalgoritmin tuottama automaattinen jääaluejako samalle satelliittikuvamosaiikille. Kuvapari havainnollistaa, kuinka algoritmin tuottamat jääalueet vastaavat perinteistä jääkarttaa. Kuva: Ilmatieteen laitos.","language":"FI"}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4PXfLH86PBtF6LycdF823o","type":"Entry","createdAt":"2024-11-20T10:35:01.138Z","updatedAt":"2024-11-20T10:35:01.138Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Itämeren jäänpaksuus 1.3.2023","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2ak6W8t63qcHoRLxOPn4As","type":"Asset","createdAt":"2024-11-20T10:33:27.370Z","updatedAt":"2024-11-20T10:33:27.370Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Itämeren jäänpaksuus","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2ak6W8t63qcHoRLxOPn4As/c05ba37770b3de8787bdf3fa70a55dce/sit20230301.png","details":{"size":56154,"image":{"width":916,"height":1016}},"fileName":"sit20230301.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"X-kaistan SAR-tutka-algoritmin tuottama Itämeren jäänpaksuus 1.3.2023. Tämä on kuvamosaiikki, joka koostuu useista yksittäisistä X-kaistan SAR-jäänpaksuuskuvista. Kuva: Ilmatieteen laitos.","language":"FI"}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Meri","Tutkimus","Avaruus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"58jbsTvR4vDPSLrPLO1XTy","type":"Entry","createdAt":"2024-11-19T14:03:22.201Z","updatedAt":"2024-11-19T14:05:19.609Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":19,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Lumimyrsky saapuu Suomeen etelästä keskiviikkona – vaikutuksia jo aamuliikenteessä","leadParagraph":"Ajokeli muuttuu jo keskiviikkoaamuna huonoksi etelästä alkaen. Samalla tuuli voimistuu niin merellä kuin maalla. Vaikutuksia on odotettavissa laajalti.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"57K08YXwv03ufA693uOCRb","type":"Entry","createdAt":"2024-11-19T13:51:51.928Z","updatedAt":"2024-11-19T13:51:51.928Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"AdobeStock ajokeli 1200px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4o9tIMwmB4TVyedjO7lgN9","type":"Asset","createdAt":"2024-11-19T13:51:27.748Z","updatedAt":"2024-11-19T13:51:27.748Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Adobe Stock ajokeli","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4o9tIMwmB4TVyedjO7lgN9/69d780e6bb9d53557fdd8dcd3be86f70/AdobeStock_ajokeli_pyry_1200px.jpg","details":{"size":411307,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_ajokeli_pyry_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: AdobeStock."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen tiistaina 19. marraskuuta tekemän ennusteen mukaan lumipyry leviää keskiviikon aikana etelästä nopeasti kohti pohjoista. Myrskymatala on saapumassa Suomeen aiemmin ennustettua nopeammin, minkä seurauksena ajokeli huononee ja tuuli voimistuu etelässä jo keskiviikkona aamulla.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Voimakas idän ja koillisen välinen tuuli kinostaa lunta, ja ajokeli muuttuu jo aamulla erittäin huonoksi etelästä alkaen. Myös tuuli on puuskissa niin voimakasta, että vahinkoja alkaa todennäköisesti syntyä jo päivällä\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Henri Nyman","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Päivän kuluessa myös maan keskiosassa alkaa pyryttää lunta. Torstain aikana sateet leviävät heiketen myös pohjoiseen. Tuulisin vaihe ajoittuu keskiviikkoiltaan ja torstain vastaiseen yöhön, jolloin maan keskiosassa puuskat voivat yltää jopa 25 metriin sekunnissa. Tällöin tuuli jo heikkenee etelässä. Samalla etelässä sää lauhtuu, ja sateet muuttuvat ainakin rannikolla vedeksi. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lunta kertyy maan etelä- ja keskiosassa perjantaiaamuun mennessä yleisesti 10–20 senttimetriä, paikoin enemmänkin. Etelärannikolla sään lauhtuminen sulattaa lunta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Perjantaiksi sateet heikkenevät, mutta vielä perjantainakin voi paikoin esiintyä sakeita lumikuuroja, joita kiertyy Suomeen lämpimältä Itämereltä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tieliikenteen lisäksi kinostuva lumi koettelee raide- ja lentoliikennettä ja saattaa aiheuttaa myöhästymisiä. Puustovahinkoja on odotettavissa tuulen takia varsin yleisesti Lappia lukuun ottamatta, minkä lisäksi puihin kertyvä tykkylumi voi aiheuttaa vahinkoja etelässä. Lisäksi lähes kaikilla merialueilla tuuli voimistuu myrskyksi.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimassa olevat varoitukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Turvallisuus","Liikenne"],"showEditedDatetime":false,"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5EI49QvngRJJmVQI5jhMll","type":"Entry","createdAt":"2024-11-19T11:17:46.596Z","updatedAt":"2024-11-19T11:17:46.596Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":21,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Ilmastonmuutos vaikuttaa ilmakehän otsoniin","leadParagraph":"Tutkijat selvittivät, kuinka arktisen ilmakehän otsonipitoisuus on kehittynyt vuosien 1994 ja 2022 välillä. Tutkimuksessa hyödynnettiin pitkän aikavälin otsoniluotausmittauksia.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"30vlkSBfbD0BV3fvweje9M","type":"Entry","createdAt":"2024-11-19T08:03:30.471Z","updatedAt":"2024-11-19T08:03:30.471Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Otsoniluotaus Sodankylässä Rigel Kivi","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5aXksPEvzD6pcgMtt71rUl","type":"Asset","createdAt":"2024-11-19T08:01:29.524Z","updatedAt":"2024-11-19T08:01:29.524Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Otsoniluotaus Sodankylässä Rigel Kivi","description":"otsoniluotaus, Sodankylä","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5aXksPEvzD6pcgMtt71rUl/cb3a172dee9d80b0c2701d0c2d0b98f7/o3luotaus_Rigel_Kivi.JPG","details":{"size":223140,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"o3luotaus_Rigel_Kivi.JPG","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Otsoniluotaus Sodankylässä. Kuva: Rigel Kivi.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuoreessa tutkimuksessa analysoitiin pitkäaikaisia otsonipitoisuusprofiilihavaintoja kuudella arktisella alueella sijaitsevalla tutkimusasemalla, mukaan lukien Ilmatieteen laitoksen Sodankylän asema. Mittaukset on tehty vuosina 1994–2022.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksessa havaittiin, että sekä ylemmän että alemman ilmakehän otsonipitoisuus on vähentynyt useimmilla havaintoasemilla tutkitulla aikavälillä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"On arvioitu, että kasvihuonekaasupitoisuuksien kasvaminen voi johtaa arktisen stratosfäärin viilenemiseen. Tämä lisää kausittaista otsonikatoa vaikka otsonikerrosta tuhoavat aineet ovatkin vähentyneet. Myös alemmassa ilmakehässä ilmastonmuutos vaikuttaa otsonipitoisuuksiin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Trendilaskennassa käytettiin edistyneitä tilastollisia menetelmiä, joiden avulla voidaan evaluoida systeemin hitaasti ja mahdollisesti epälineaarisesti muuttuvia komponentteja. Erityisesti tarkasteltiin otsonin pitoisuuden 20-vuotisen jakson vaihtelua. Lisäksi trendilaskennassa on otettu huomioon otsonin vuotuinen vaihtelu sekä prosessit, jotka vaikuttavat otsonipitoisuuksiin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkät aikasarjat ja niiden ylläpitäminen on tärkeää, sillä niiden avulla voidaan validoida malliennusteita ja siten lisätä otsoniennusteiden luotettavuutta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Luotaimilla ilmakehän otsonia voidaan mitata ympäri vuoden","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksessa käytetyt otsoniluotaimet tarjoavat tehokkaan menetelmän mitata tarkasti ilmakehän otsonia. Otsoniluotaimet ovat kevyitä instrumentteja, jotka kiinnitetään meteorologisiin ilmapalloihin. Luotaimet ottavat ilmasta näytteitä pallon nousun aikana tyypillisesti maan pinnalta 30-35 kilometrin korkeuteen ja mittauksia saadaan 10 metrin välein.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Otsonianturin mittaukset eivät tarvitse auringonvaloa, jolloin niistä saadaan dataa ympäri vuoden, myös kaamoksen aikana. Otsonisondeja käytetään laajasti satelliitti- ja maanpäällisten kaukokartoitushavaintojen sekä mallipohjaisten laskentojen vertailuissa\", kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Rigel Kivi","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen Arktisessa avaruuskeskuksessa Sodankylässä on monipuolinen instrumenttivalikoima ilmakehän koostumuksen mittaamiseen. Esimerkkinä Fourier-muunnos-infrapunaspektrometri, joka tallentaa suoraa auringon spektriä. Näistä spektreistä johdetaan useiden kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ilmakehässä, kuten hiilidioksidi, metaani, typpioksiduuli, vesihöyry sekä otsoni.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Erikoistutkija Rigel Kivi, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 2728, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto: rigel.kivi@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"rigel.kivi@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimusprofessori Marko Laine, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 4669, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto: marko.laine@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"marko.laine@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Laura Thölix, Ilmatieteen laitos, p. 029 539 3152, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto: laura.tholix@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"laura.tholix@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen artikkeli on vapaasti saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.nature.com/articles/s41598-024-75364-7"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nature Scientific Reports -tiedejulkaisussa","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Artikkelin viite: Nilsen, K., Kivi, R., Laine, M. et al. Time-varying trends from Arctic  ozonesonde time series in the years 1994-2022. Nature Scientific  Reports  14, 27683 (2024).  ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.nature.com/articles/s41598-024-75364-7"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://www.nature.com/articles/s41598-024-75364-7","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://en.ilmatieteenlaitos.fi/sodankyla-supersite "},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sodankylän havaintojen kuvaus (englanninkielinen sivusto)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5gA7ZzAV1uoK1V9HRhVbnd","type":"Entry","createdAt":"2024-09-16T07:38:33.185Z","updatedAt":"2024-11-19T08:10:24.463Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Otsoni mittaus Sodankylä Rigel Kivi","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"HMXfbDWYENfL1aNFrNUrj","type":"Asset","createdAt":"2024-09-16T07:37:27.654Z","updatedAt":"2024-09-16T07:37:27.654Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"otsoni sodankylä 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/HMXfbDWYENfL1aNFrNUrj/9c6dd8e6333b935a93d091f589ff1873/otsoni_sodankyl__1200px.jpg","details":{"size":634064,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"otsoni_sodankylä_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Fourier-muunnos-infrapunaspektrometri Sodankylässä mittaa useita kasvihuoneilmiön kannalta merkittäviä ilmakehän kaasuja, mukaan lukien otsonipitoisuutta. Kuva: Rigel Kivi.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2Iqkm1kPjujGEfbWPx9zKu","type":"Entry","createdAt":"2024-11-19T08:17:20.790Z","updatedAt":"2024-11-19T08:17:20.790Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":16,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Uusi maapallon digitaalinen kaksonen tuottaa entistä parempaa tietoa ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen","leadParagraph":"Ilmatieteen laitos on mukana rakentamassa maapallon digitaalista kaksosta uudessa TerraDT-hankkeessa. Hankkeessa kehitetään kilometriskaalan ilmastomalleja, joilla pystytään tuottamaan entistä parempia ilmastoennusteita.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5b8Pd5bhMG4CjS7QAf6ZS3","type":"Entry","createdAt":"2023-10-04T13:04:12.460Z","updatedAt":"2023-10-04T13:04:12.460Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ilmakuva puistikosta AdobeStock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"iyIyeZNxJZFftNaPeSCEp","type":"Asset","createdAt":"2023-10-04T13:03:19.877Z","updatedAt":"2023-10-04T13:03:19.877Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Ilmakuva puistikosta AdobeStock","description":"kesä, kaupunki, AdobeStock 268159377","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/iyIyeZNxJZFftNaPeSCEp/cde8228f367c64954a6677a789bceb28/AdobeStock_268159377.jpeg","details":{"size":366253,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_268159377.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Ilmakuva. Ihmisiä istuu puistikon reunalla.","plainTextImageCaption":"Kuva: Adobe Stock.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Climate DT -hankkeessa on aiemmin rakennettu ilmastolle oma digitaalinen kaksonen. Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n johtama TerraDT vie tätä kehitystyötä eteenpäin: ilmaston digitaaliseen kaksoseen luodaan uusia osia, jotka parantavat ilmastoennusteiden tarkkuutta ja luotettavuutta ja antavat entistä laajemmin tietoa ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistyölle.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos kehittää hankkeessa pienhiukkasia simuloivan mallin osaksi ilmaston digitaalista kaksosta. Pienhiukkaset vaikuttavat merkittävästi säteilyyn ja pilviin, ja siten myös säähän ja ilmastoon. Ilmatieteen laitos on ollut edelläkävijä näiden vuorovaikutusten mallintamisessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Laskennallisen vaativuutensa vuoksi pienhiukkasten vaikutuksia ei ole aiemmin voitu sisällyttää ilmaston digitaaliseen kaksoseen. Tässä hankkeessa rajoitteet voidaan ylittää hyödyntämällä koneoppimismenetelmiä”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Anton Laakso","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pienhiukkasmallin kehittämisen lisäksi Ilmatieteen laitos on hankkeessa mukana luomassa mittauksilla ja prosessipohjaisella mallinnuksella rakennettua tekoälyyn perustuvaa tapaa kaupunkialueiden hiilensidonnan arvioimiseksi. Tämä tarjoaa entistä tarkempaa tietoa kaupunkisuunnittelun ja -rakenteen vaikutuksista kaupunkien hiilensidontapotentiaaliin eri säätilanteissa ja ilmastonmuutosskenaarioissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmaston digitaalista kaksosta kehitetään laajalla kansainvälisellä yhteistyöllä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"TerraDT on 18 eurooppalaisen toimijan yhteistyöhanke. Projektissa ilmastomallia käytetään erittäin tarkalla kymmenen kilometrin alueellisella resoluutiolla. Tämä vaatii suurta laskentatehoa, ja CSC:llä on tärkeä rooli, jotta hankkeessa kehitetyt komponentit saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Laskenta-alustoina toimivat yhteiseurooppalaisesti omistetut EuroHPC-supertietokoneet, Kajaanissa sijaitseva LUMI-supertietokone, sekä Barcelonassa sijaitseva Mare Nostrum 5.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"CSC:n ja Ilmatieteen laitoksen lisäksi hankkeessa on Suomesta mukana Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto sekä VTT, joiden kanssa Ilmatieteen laitos tekee tiivistä yhteistyötä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hankkeen kokonaisbudjetti on 15 miljoonaa.  Se käynnistyy vuoden 2025 alussa ja kestää neljä vuotta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastomalli ja pienhiukkaset:","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"\nTutkimusprofessori Anton Laakso, Ilmatieteen laitos, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:anton.laakso@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"anton.laakso@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hiilensidonta:","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"\nryhmäpäällikkö Liisa Kulmala, Ilmatieteen laitos, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:liisa.kulmala@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"liisa.kulmala@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://csc.fi/mediatiedote/uusi-digitaalinen-kaksonen-auttaa-suunnittelemaan-merireitteja-ja-viheralueita/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"CSC:n tiedote (15.11.2024): Uusi digitaalinen kaksonen auttaa suunnittelemaan merireittejä ja viheralueita","marks":[{"type":"underline"},{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"8rEtXkJ4oF813kbiGUb54","type":"Entry","createdAt":"2020-05-22T10:16:01.979Z","updatedAt":"2022-10-17T08:52:49.118Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"iFrame"}},"locale":"en-US"},"fields":{"title":"YouTube - Ilmastomallin rakenne","url":"https://www.youtube-nocookie.com/embed/g-uwYpxg42I?rel=0","cookieService":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6Ob2wyr90IH0n9r2xG5s8w","type":"Entry","createdAt":"2022-10-12T12:25:11.000Z","updatedAt":"2023-01-10T07:48:46.890Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":48,"revision":8,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"cookieService"}},"locale":"en-US"},"fields":{"id":"youtube","name":"Videos","description":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"By accepting this feature, you can view YouTube videos embedded on our site. Our online service uses enhanced privacy mode for YouTube videos.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"isThirdParty":true,"privacyTermsUrl":"https://support.google.com/youtube/answer/10364219?hl=en","cookies":[{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"3gF8JmaZaFgSFyQA12lmxi"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"66USkueWR0l0a0CYbY6gau"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"3adMZ4u8SUiSI1Y89Hhhea"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"5TSoz0WyMsMeEqKdwYzzFR"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"6AkrDzrc3kEP3Hdvwk2ojH"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"p2VpjFdXudCKSkoXU8kaH"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"24FEwKFHr71XBpFB0eRFtf"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"52XUMAc7ToYA6EpLyrRvuv"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"6oM3WuVbnHxaxsqGpjuxG6"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"63YlrQdbnY7n0OQ0PIxyn9"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"79yeo9Q43dkp9L3t4zYPeT"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"2V123xJbeh2aPl7eIZEt1x"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"2CmPa3E2oA4xvpXDXhHkBh"}},{"sys":{"type":"Link","linkType":"Entry","id":"4C9Z8ieQYbioKH9DuhCbma"}}],"version":1}}}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"RpNodkQkYXSnc44dUZi3B","type":"Entry","createdAt":"2024-11-18T11:56:27.922Z","updatedAt":"2024-11-18T11:56:27.922Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Lumipyry muuttaa ajokelin erittäin huonoksi keskiviikkoillasta alkaen","leadParagraph":"Hankala ajokeli haittaa laajalti erityisesti torstain aamuliikennettä.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4OhLfD7LbItczgkvWXVAu8","type":"Entry","createdAt":"2022-01-19T13:18:01.292Z","updatedAt":"2022-01-19T13:18:01.292Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Talvinen liikenne ajokeli Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4lnN1H7qimZOHEmeQ2Xy8M","type":"Asset","createdAt":"2022-01-19T13:17:40.560Z","updatedAt":"2022-01-19T13:17:40.560Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Talvinen liikenne ajokeli Shutterstock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4lnN1H7qimZOHEmeQ2Xy8M/ef4abe55ffc796dc88f6cc6cda22140e/verkkoon_shutterstock_642559921_talvinen_liikenne.jpg","details":{"size":179015,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"verkkoon_shutterstock_642559921_talvinen_liikenne.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen maanantaina 18. marraskuuta tekemän ennusteen mukaan lumipyry leviää keskiviikon aikana lounaasta nopeasti kohti pohjoista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Voimakas idän ja koillisen välinen tuuli kinostaa lunta, ja ajokeli muuttuu keskiviikkoillasta alkaen laajalti erittäin huonoksi. Etelärannikolla ja maan kaakkoisosassa sade tulee osin räntänä tai vetenä”, sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Tuomo Bergman","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sateet leviävät torstain aikana lähes koko maahan Luoteis-Lappia lukuun ottamatta. Torstaina lumisateet ovat runsaimpia maan keski- ja länsiosassa. Lunta kertyy maan etelä- ja keskiosassa perjantaiaamuun mennessä yleisesti 10–20 senttimetriä, etelässä paikoin enemmän.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Perjantaiksi sateet heikkenevät, mutta länsirannikolla tulee perjantain ja lauantain aikana paikoin hyvin sakeita lumikuuroja. Sakeita lumikuuroja yltää mahdollisesti myös Suomenlahden rannikolle.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieliikenteen lisäksi kinostuva lumi koettelee raide- ja lentoliikennettä ja saattaa aiheuttaa myöhästymisiä. \n\nMaa-alueilla puuskat ovat paikoin yli 20 m/s, ja yksittäisiä tuulivahinkoja syntyy laajalti Lappia lukuun ottamatta. Lähes kaikilla merialueillamme tuuli voimistuu myrskyksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Liikenne","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"45mUya8rSdrPeGXTIVDyMm","type":"Entry","createdAt":"2024-11-15T13:14:14.733Z","updatedAt":"2024-11-15T13:14:14.733Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":83,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Mitä polaaripyörre kertoo tulevan talven säästä? ","leadParagraph":"Polaaripyörre on yläilmakehään talvisin muodostuva napoja kiertävä ja koko napaseutualueen kattava tuulijärjestelmä. Polaaripyörre kertoo vallitsevasta säätyypistä ja sen muutoksista, mutta vielä sen pohjalta ei voi luotettavasti ennustaa, onko tuleva talvi kylmä vai leuto. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"669lbvhH003d8MXTYJzKbw","type":"Entry","createdAt":"2024-03-01T09:10:47.043Z","updatedAt":"2024-03-01T09:10:47.043Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Adobe Stock harmaa talvisää 1200 px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6fk1cVlPWWDP0fceEdjZuH","type":"Asset","createdAt":"2024-03-01T09:10:19.870Z","updatedAt":"2024-03-01T09:10:19.870Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"AdobeStock 458360206 harmaa talvisää IL web 1200x675","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6fk1cVlPWWDP0fceEdjZuH/7d61389b2c1a4423cbeaa10659ecaf23/AdobeStock_458360206_harmaa_talvis_____IL_web_1200x675.jpg","details":{"size":302720,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_458360206_harmaa_talvisää_IL web 1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Adobe Stock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Taas on se aika vuodesta, kun mietitään tulevan talven sääennusteita. Tuleeko talvesta Suomessa kylmä vai lauha, luminen vai vähäluminen? ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkien ennusteiden tarkkuus on ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/puheenvuoro/1owmwUuSFdVl9OOUfKZhnr"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen leveysasteilla usein heikkoa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", tämän vahvistavat myös verifiointitulokset eli todennetut tulokset talven lämpötilaennusteista. Säämallien laskemat pitkät ennusteet ennakoivat lähes aina keskimääräistä lauhempaa talvea; tämä johtuu ilmaston lämpenemisestä. Usein lauha ennuste on toteutunut, mutta on joukkoon mahtunut ainakin yksittäisiä kylmiä kuukausia tai jaksoja. Joskus koko talvikin on ennusteista huolimatta ollut keskimääräistä kylmempi, ainakin osassa maata. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös nyt Euroopan keskipitkien ennusteiden keskus ECMWF ennakoi tulevasta talvesta selvästi, jopa yli kaksi astetta tavanomaista lämpimämpää. Tämä ei ole ennustetilastojen valossa kovin yllättävää, sillä edellinen tavallista kylmemmän talven ennuste on vuodelta 2005. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itse keskityn kausiennusteiden sijaan seuraamaan aktiivisesti parin lähiviikon sääennusteita, joista yritän löytää signaaleja vallitsevasta säätyypistä ja sen mahdollisista muutoksista. Talvisin yksi parhaista työkaluista tähän on polaaripyörteen seuranta, josta myös meteorologinen tutkimus yrittää löytää apuja pitkiin sääennusteisiin talvisin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörteen muutokset vaikuttavat säähän viiveellä ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörre muodostuu napa-alueille syksyllä ilman kylmetessä. Se muodostuu korkealle ilmakehän stratosfääriin, noin 15‒50 kilometrin korkeuteen. Polaaripyörteen voidaan ajatella olevan laaja ja kylmä matalapaineen alue, jonka ympärillä ilma kiertää vastapäivään. Sen rakenteessa on yleensä solia ja selänteitä, jotka muokkaavat ilmavirtauksen suuntaa, mutta keskimäärin polaaripyörteen ympärillä vallitsee länsivirtaus. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörteen vaikutukset heijastuvat maanpinnan tasolle alailmakehään eli troposfääriin yleensä viiveellä, joka voi olla jopa 2‒3 viikkoa. Toisinaan vaikutukset eivät kuitenkaan linkity troposfääriin, mikä hankaloittaa ennustamista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"GwlmPphrPFZj4qib9qOnY","type":"Entry","createdAt":"2024-11-15T12:02:57.308Z","updatedAt":"2024-11-15T12:02:57.308Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Polaaripyörre kuvitus 1 puheenvuoro","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3L66t3qUfDy2him3mgwRCZ","type":"Asset","createdAt":"2024-11-15T12:02:17.535Z","updatedAt":"2024-11-15T12:02:17.535Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Polaaripyörre kuvitus 1 puheenvuoro","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3L66t3qUfDy2him3mgwRCZ/a9852c6ffb36b1011486d4a9d692d6cc/Pp_151124.jpg","details":{"size":136272,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Pp_151124.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Polaaripyörteen rakenne 15.11.2024. Solien jälkipuolella vallitseva ilmavirtaus on pohjoisempi ja kylmempi. Virtauksen voimakkuutta kuvaa puolestaan isoviivojen (mustat viivat) tiheys: mitä tiheämmässä ne ovat, sen voimakkaampi on ilmavirtaus. Taustavärinä stratosfäärin lämpötila, jolla ei ole yhteyttä pinnalla havaittavaa lämpötilaan."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörre elää talven mittaan voimakkaasti: siihen liittyvät solat ja selänteet liikkuvat ja välillä heikkenevät tai voimistuvat. Lisäksi itse keskuksen sijainti vaihtelee. Nämä kaikki heijastuvat maan pinnalla havaittavaan päivittäiseen säähän. Yleensä solien kohdalla on laajempi matalapaineen alue, kun taas selänteiden kohdalla on laajempi korkeapaine. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toisinaan polaaripyörre voi myös selvästi heikentyä tai jopa jakaantua useammaksi keskukseksi. Jos näin käy, kylmää ilmaa pääsee leviämään laajasti Pohjois-Amerikan, Euroopan tai Aasian alueille ja seurauksena on poikkeuksellisen kylmiä jaksoja. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörre on nyt melko tavanomainen ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tänä talvena polaaripyörre lähti kehittymään syys-lokakuun vaihteessa varsin hitaasti, josta ajattelin, että talvi voisi alkaa Suomessa taas varsin varhain. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Toisin kuitenkin kävi: lokakuun puolivälin jälkeen polaaripyörre alkoi voimistua nopeasti, ja oli hetken jopa tavallista voimakkaampi. Nyt voimistuminen on tasaantunut, ja pyörre on vuodenaikaan nähden varsin tavanomainen. Ennusteissa polaaripyörre vaihtelee nyt varsin voimakkaasti, koska keskuksen sijainti vaihtelee. Pitkissä ennusteissa polaaripyörteen ennustetaan kuitenkin olevan tavanomaista voimakkaampi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörteen voimakkuuden lisäksi on hyvin tärkeä seurata, missä keskus tarkalleen ottaen sijaitsee ja miten solat ja selänteet Suomen lähialueilla kehittyvät. Niillä on suuri vaikutus ilmavirtauksen suuntaan, matalapaineiden reitteihin ja siten kylmien ja lämpimien ilmamassojen sijaintiin. Tällä hetkellä keskus on Siperian rannikolla, mutta jo ensi viikon puolivälissä se on siirtynyt Huippuvuorille, eli varsin lähelle Suomea. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörteen voimakkuuden lisäksi on hyvin tärkeä seurata, missä keskus sijaitsee ja miten solat ja selänteet Suomen lähialueilla kehittyvät.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Polaaripyörteessä on havaittavissa laajempi sola kohti Eurooppaa, mutta muuten selkeitä muotoja ei ole. Ennusteessa Eurooppaan työntyvä sola on vahvistumassa, kun samaan aikaan Alaskan puolella muodostuu selänne. Eurooppaan työntyvän solan myötä sää muuttuu Suomessa kylmempään ja sateisempaan suuntaan, kun matalapaineiden reitti Atlantilta kääntyy kohti Keski-Eurooppaa ja sieltä pohjoiseen. Tämä säätyyppi tietäisi varsin talvista säätä suureen osaan maata, tosin epävarmuudet matalapaineiden tarkasta reitistä ovat suuria, ja sillä on suuri vaikutus niin lämpötilaan kuin sateiden olomuotoon varsinkin etelässä. Kuinka pitkään säätyyppi sitten lopulta kestää, on hyvin epävarmaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"35PwNcBAklfXAyjxsNtkrV","type":"Entry","createdAt":"2024-11-15T12:04:34.050Z","updatedAt":"2024-11-15T12:04:34.050Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Polaaripyörre kuvituskuva 2 puheenvuoro","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4x7xTv7OmGJk8tiTPOW0J0","type":"Asset","createdAt":"2024-11-15T12:04:08.493Z","updatedAt":"2024-11-15T12:04:08.493Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Polaaripyörre kuvituskuva 2 puheenvuoro","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4x7xTv7OmGJk8tiTPOW0J0/a21854023701c7539d40d0d538a8b74f/Pp_201124_1_.jpg","details":{"size":140703,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Pp_201124(1).jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Polaaripyörteen ennuste 20.11.2024 ECMWF-säämallista. Keskus on siirtynyt Huippuvuorille ja sola varsin lähelle Suomea, lisäksi selänne työntyy Alaskaan. "}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Stratosfäärin äkillinen lämpeneminen heikentää polaaripyörrettä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vaikka polaaripyörre pysyy keskimäärin yhtenäisenä ja voimakkaana läpi talven, voi se toisinaan heiketä keskellä talvea. Yleensä heikkeneminen johtuu äkillisestä lämpötilan noususta napa-alueen stratosfäärissä. Lämpeneminen käynnistyy voimakkaasta troposfäärin sääilmiöstä, esimerkiksi myrskymatalapaineesta, joka kohdatessaan vuoriston nousee ylöspäin vieden lämpöä ja aiheuttaen häiriöitä stratosfäärin kiertoliikkeessä. Sääennusteissa merkkejä tästä ilmiöstä voi näkyä jopa kaksi viikkoa ennen tapahtumaa, ja sen vaikutukset polaaripyörteeseen voivat olla hyvin merkittäviä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jos lämmin ilma stratosfäärissä pääsee napa-alueelle asti, heikentää se polaaripyörrettä merkittävästi ja mahdollistaa kylmien ilmamassojen leviämisen keskileveysasteille. Yleensä vaikutukset myös kestävät useamman viikon, eikä polaaripyörre enää saman talven aikana ehdi kunnolla toipua. Se, mihin kylmät ilmat lopulta suuntautuvat, riippuu monista tekijöistä eikä näitä vielä tunneta, mutta todennäköisyys kylmälle jaksolle ja talvelle Suomessa kuitenkin kasvaa näissä tilanteissa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Henri Nyman","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen ylimeteorologi ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkän ennusteen seuranta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3L2CEXSjqSPTeeMMPjfHeI","type":"Entry","createdAt":"2024-11-13T07:00:03.134Z","updatedAt":"2024-11-13T07:00:03.134Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":19,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Itämeren rannikkoalueet voivat olla ilmakehän hiilidioksidin lähde","leadParagraph":"Viiden vuoden ajan kerätyt havainnot Utön tutkimusasemalla osoittavat, että meri saaren ympärillä on hiilidioksidin lähde. Tutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan Itämeren hiilitasetta ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden vaikutuksia.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3Nyxa637y8ATRmlBZ9V8TV","type":"Entry","createdAt":"2024-11-12T13:39:19.043Z","updatedAt":"2024-11-12T13:39:30.465Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Utön vuomasto Ismo ja Brita Willström","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"27lD2wll96O3orDBKraMz6","type":"Asset","createdAt":"2024-11-12T13:38:55.476Z","updatedAt":"2024-11-12T13:38:55.476Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Utön vuomasto Ismo ja Brita Willström","description":"Utö, vuomasto","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/27lD2wll96O3orDBKraMz6/2b6a74fb2f824d7c7b10bd7d595f9c93/Picture2.jpg","details":{"size":117565,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Picture2.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Meren ja ilmakehän välisen hiilidioksidin vaihdon mittaamiseen käytetty vuomasto on rakennettu toimimaan myös kovissa olosuhteissa. Kuva: Ismo ja Brita Willström.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.5194/bg-21-4341-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Biogeosciences-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" selvitettiin vuosina 2017–2021 tehtyjen havaintojen avulla, toimiiko Utön saarta ympäröivä meri hiilidioksidin nieluna vai lähteenä. Lisäksi tutkijat määrittivät meren ja ilmakehän välisen hiilidioksidinvaihdon vuositaseet ja kausivaihtelut sekä tarkastelivat niihin vaikuttavia tekijöitä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Leväkukinnat kuluttavat meriveden epäorgaanista hiiltä ja tekevät merestä kevään ja kesän ajaksi hiilidioksidin nielun. Fotosynteesin hiipuessa, orgaanisen aineksen hajotessa ja vesipatsaan sekoittuessa syksyllä meri alkaa luovuttaa hiilidioksidia ilmakehään.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Kun hiilidioksidivuot summattiin yhteen koko vuodelle, havaittiin että Utössä meri luovuttaa ilmakehään keskimäärin noin 27 grammaa hiiltä neliömetriä kohden vuodessa”, Ilmatieteen laitoksen väitöskirjatutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Martti Honkanen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" kertoo. ”Maaekosysteemeissä hiilensidonta vaihtelee kasvillisuuden, sen iän ja sääolosuhteiden mukaan. Etelä-Suomessa metsän nielu voi olla esimerkiksi 200 grammaa hiiltä neliömetriä kohden vuodessa.”","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Utössä saadut tulokset viittaavat siihen, että tutkittuun Saaristomeren ekosysteemiin ajautuu hiiltä muualta, kuten maalta. Vuosittaisessa hiilitaseessa havaittiin jopa kaksinkertaista vaihtelua, mikä johtuu muun muassa kevään ja kesän leväkukintojen voimakkuuden ja keston vaihtelusta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkäkestoisten mittausten avulla voidaan arvioida Itämeren hiilitasetta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hiilidioksidi (CO₂) on merkittävä maapalloa lämmittävä kasvihuonekaasu. Valtamerillä on tärkeä rooli ihmisten toiminnasta aiheutuvien CO₂-päästöjen sitomisessa pois ilmakehästä. Valtamerillä pääosa hiilestä poistuu ilmakehästä meriveteen liukenemalla, Itämeren kaltaiset pienet rannikkomeret ja valtamerten rannikot puolestaan ovat tärkeä osa maailmanlaajuista hiilenkiertoa näillä alueilla olevan runsaan biologisen aktiivisuuden vuoksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Rannikkomerien hiilenkierron merkityksen selvittäminen vaatii pitkäkestoista mittaustoimintaa. Itämeren johtavalla ilmakehän- ja merentutkimusasemalla Utössä on mitattu meren ja ilmakehän välistä hiilenvaihtoa ja siihen vaikuttavia fysikaalisia ja biologisia tekijöitä jatkuvatoimisesti, vuodesta 2017 alkaen. Nyt julkaistu tutkimus on toteutettu Utössä korkean ajallisen tarkkuuden läpivirtauslaitteistoilla ja ilmakehässä tehdyin vuomittauksin. Tutkimuksessa ja hiilen kierron muutosten analysoinnissa käytettiin apuna myös Utön aseman muita monipuolisia fysikaalisia ja biologisia suureita mittaavia järjestelmiä. Tutkimukseen osallistui tutkijoita Ilmatieteen laitoksesta ja Suomen ympäristökeskuksesta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkäkestoisiin mittauksiin perustuvan tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, kun arvioidaan Itämeren hiilitasetta ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä erilaisten päästövähennystoimenpiteiden vaikutuksia. Yhdessä Silja Serenadella tehtävien hiilenkiertomittausten kanssa Utön tutkimusaseman mittaukset parantavat kuvaa Suomen meriekosysteemien toiminnasta laajentaen Suomen nykyiset maa-, järvi-, ja suoekosysteemeihin keskittyvät havainnot kattamaan Suomen merialueet.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos: \nVäitöskirjatutkija Martti Honkanen, p. 0400 418 624, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:martti.honkanen@fmi.fi%0b"},"content":[{"nodeType":"text","value":"martti.honkanen@fmi.fi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\nRyhmäpäällikkö Lauri Laakso, p. 050 525 7488, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:lauri.laakso@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"lauri.laakso@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen ympäristökeskus (Syke): \nRyhmäpäällikkö Jukka Seppälä, p. 0295 251 631, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:jukka.seppala@syke.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"jukka.seppala@syke.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.5194/bg-21-4341-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Biogeosciences-tiedelehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://swell.fmi.fi/Uto/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Utön reaaliaikaisia mittauksia","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2E1qpOWYbT61e6DFq75Rpk","type":"Entry","createdAt":"2024-11-12T13:32:49.066Z","updatedAt":"2024-11-12T13:32:49.066Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Vuosien 2017–2021 Utön merialueen vuotuinen hiilitase","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1QzRCEKn5IUhFMrKsyBQ4x","type":"Asset","createdAt":"2024-11-12T13:32:06.395Z","updatedAt":"2024-11-12T13:32:06.395Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Vuosien 2017–2021 Utön merialueen vuotuinen hiilitase","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1QzRCEKn5IUhFMrKsyBQ4x/48b6aedfa25affec1c5668dcd750685a/fluxes_with_budgets_monthly_BEST_FIT_yerr_suomi.png","details":{"size":131960,"image":{"width":1200,"height":748}},"fileName":"fluxes_with_budgets_monthly_BEST_FIT_yerr_suomi.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kaaviokuva. Sisältö on selitetty kuvatekstissä.","plainTextImageCaption":"Vuosien 2017–2021 Utön merialueen vuotuinen hiilitase ja sen vuodenaikaisvaihtelu. Kesällä hiiltä sitoutuu mereen, talvella sitä puolestaan vapautuu ilmakehään. ","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"r85Ta2xDW3bgL56gdA43n","type":"Entry","createdAt":"2024-11-12T13:35:55.657Z","updatedAt":"2024-11-12T13:35:55.657Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Utön ilmakehän- ja merentutkimusasema","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7a82dVi4VxsUcqAaUm4t1b","type":"Asset","createdAt":"2024-11-12T13:34:09.392Z","updatedAt":"2024-11-12T13:34:09.392Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Utön ilmakehän- ja merentutkimusasema Simo-Matti Siiriä","description":"Utö","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7a82dVi4VxsUcqAaUm4t1b/d5da8bc6c305e6842fb4c9a9ac7b9050/Illustration_lauri_suomi_medium.png","details":{"size":2395085,"image":{"width":1200,"height":791}},"fileName":"Illustration_lauri_suomi_medium.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Mittausvälineet sijaitsevat eri puolilla Utön saarta. Mittalaitteita on niin mantereella kuin meressä.","plainTextImageCaption":"Utön ilmakehän- ja merentutkimusasemalla mitataan jatkuvatoimisesti tärkeimpiä mereen, ilmakehään ja signaalinkulkuun liittyviä suureita. Kuva Simo-Matti Siiriä.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmasto","Meri"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1RjNXkBIKgX9bNrT8Uj7uD","type":"Entry","createdAt":"2024-11-12T07:00:02.573Z","updatedAt":"2024-11-12T07:00:02.573Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":19,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Laivaliikenteen ilmapäästöt voidaan arvioida menetelmällä, joka hyödyntää tietoja laivasta ja olosuhteista","leadParagraph":"Ilmatieteen laitoksen tutkija Mikko Heikkilä tutki väitöstyössään laivaliikenteen ilmapäästöjen mallintamista menetelmällä, jossa hyödynnetään tietoja laivasta ja vallitsevista olosuhteista. Tulokset auttavat arvioimaan entistä tarkemmin laivaliikenteen päästöjä ja ihmisten altistumista ilmansaasteille.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5X7kW5qxAGpnxqAanmeX4q","type":"Entry","createdAt":"2024-11-11T11:46:54.174Z","updatedAt":"2024-11-11T11:46:54.174Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Rahtialus merellä Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"84vUfOhYc5UzbCzKVQv0v","type":"Asset","createdAt":"2024-10-31T15:25:42.949Z","updatedAt":"2024-10-31T15:25:42.949Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Rahtialus merellä Shutterstock","description":"rahtilaiva, meri, liikenne, shutterstock 461257402","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/84vUfOhYc5UzbCzKVQv0v/7459d5f08f54703a2a2d1e38e1d485b8/shutterstock_461257402_IL_web_1200x675.jpg","details":{"size":218432,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"shutterstock_461257402_IL web 1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meriliikenteen ilmapäästöistä on hankala saada tarkkaa tietoa, koska laivat liikkuvat pääosin kansainvälisellä merialueella, eikä päästöjä lasketa kansallisiin inventaarioihin. Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on käyttänyt niin kutsuttua alhaalta ylös -metodiikkaa mallintaessaan laivaliikenteen päästöt kolmeen edelliseen kasvihuonekaasuraporttiinsa. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Mikko Heikkilä","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" tutki väitöskirjassaan alhaalta ylös -mallinnusta ja sitä, miten sitä voidaan kehittää edelleen tarkemmaksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Alhaalta ylös -mallissa hyödynnetään tietoja laivasta ja olosuhteista, joissa se liikennöi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Mallissa lasketaan ensin laivan vastus veden halki perustuen laivan paikkaan, aikaan ja nopeuteen sekä laivan yksilökohtaisiin tietoihin. Tämän lisäksi huomioidaan ympäristölliset vaikuttajat, kuten tuuli, merivirrat, aallokko sekä jää”, Mikko Heikkilä kertoo. ”Vastuslaskennalla voidaan sen jälkeen arvioida laivan tarvitsema moottoriteho, sitä kautta sen polttoaineenkulutus ja päästökertoimia avuksi käyttäen päästöt kullakin raportointihetkellä.”","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Alhaalta ylös -mallin tuottamaa tietoa päästöistä voidaan hyödyntää leviämismallin lähdetietona. Leviämismallin avulla voidaan arvioida esimerkiksi ihmisten altistumista ilmansaasteille.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Noin kolme prosenttia ihmisten aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin meriliikenteestä. Toisaalta laivojen tuottamat ilmansaasteet aiheuttavat maailmassa yli 250 000 ennenaikaista kuolemaa. Tämä johtuu siitä, että vilkkaimmat laivareitit kulkevat lähellä tiheään asuttuja maa-alueita, ja laivat saavat käyttää huomattavasti suurempipäästöisiä polttoaineita kuin esimerkiksi maantieliikenne.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mittauksia laivalla, Helsingissä ja Utössä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mikko Heikkilän väitöskirja koostuu kolmesta osatyöstä. Yhdessä osatyössä laskettiin laivaliikenteen ja ilmansaastepitoisuuksien välistä tilastollista yhteyttä Helsingin satamaterminaaleissa vuosina 2016–2021.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Työssä selvisi, että laivojen lähdöt tuottavat saapumisia enemmän typpidioksidipitoisuuksien kasvua. Havainto saattaa merkitä sitä, että laivojen kytkeminen maasähköön ei poista kaikkia laivojen päästölähteitä”, Mikko Heikkilä sanoo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toisessa osatyössä mitattiin ohi kulkevien laivojen mustan hiilen päästöjä Utön saarella. Työssä havaittiin, että nopeuden paikallinen rajoittaminen saattaa johtaa suurempiin ilmansaastepäästöihin, kun laivan moottori käy epäoptimaalisella kuormalla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kolmannessa osatyössä vertailtiin Ilmatieteenlaitoksen STEAM (","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Ship Traffic Emission Assessment Model","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":") -mallin laskemia ja laivalla mitattuja pakokaasupäästöjä keskenään. Osatyön tuloksena saatiin laskettua tarkemmat päästökertoimet LNG-käyttöisten laivojen metaanivuodolle sekä kaasukäyttöisistä laivoista syntyville häkä- ja formaldehydipäästöille.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Väitöstyö tarkastetaan Helsingin yliopistossa 15. marraskuuta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mikko Heikkilän väitöskirja \"Advances in bottom-up modelling of atmospheric emissions originated from seagoing vessels\" tarkastetaan","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Helsingin yliopiston matemaattisluonnontieteellisessä tiedekunnassa perjantaina 15.11.2024 kello 10 alkavassa tilaisuudessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Väitöstilaisuus järjestetään Physicum-rakennuksen auditoriossa E204, osoitteessa Gustaf Hällströmin katu 2, Helsinki.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vastaväittäjänä on apulaisprofessori ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Adam Kristensson","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Lundin yliopistosta, ja kustoksena on professori ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Veli-Matti Kerminen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Helsingin yliopistosta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"tutkija Mikko Heikkilä, Ilmatieteen laitos, p. 050 9110 510, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:mikko.heikkila@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"mikko.heikkila@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Väitöskirja on saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"http://hdl.handle.net/10138/587233"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Helda-tietokannassa","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1Pm94vF83J7TuRJ6fTgwOr","type":"Entry","createdAt":"2024-11-11T11:54:28.623Z","updatedAt":"2024-11-11T11:54:28.623Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Maailman meriliikenteen typpidioksidipäästöt vuonna 2023","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5nEPHfYMwJUmLH4XhqVKaO","type":"Asset","createdAt":"2024-11-11T11:53:22.980Z","updatedAt":"2024-11-11T11:53:22.980Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Meriliikenteen typpidioksidipäästöt 2023","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5nEPHfYMwJUmLH4XhqVKaO/046f3d843ecf8523c004d0a4062b6b7f/Kuva_Mikko_Heikkil_n_v_it_stiedotteeseen_STEAM-malli.png","details":{"size":1091162,"image":{"width":1200,"height":644}},"fileName":"Kuva Mikko Heikkilän väitöstiedotteeseen STEAM-malli.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Maailman kartta. Laivaliikenteen typpidioksidipäästöjen määrät erottuvat keltaisen ja punaisen sävyissä. Eniten päästöjä aiheuttavia reittejä ovat esimerkiksi reitit Pohjanmereltä Välimerelle ja sieltä Aasiaan.","plainTextImageCaption":"Maailman meriliikenteen typpidioksidipäästöt vuonna 2023 kuvattuna Ilmatieteen laitoksen STEAM-mallilla. Kuva: Ilmatieteen laitos.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Liikenne","Ilmanlaatu"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"53cdT65f8rnZsdrluIgpua","type":"Entry","createdAt":"2024-11-11T09:08:10.326Z","updatedAt":"2024-11-11T09:08:10.326Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"YK:n ilmastokokous alkaa: Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas korostaa G20-maiden vastuuta","leadParagraph":"YK:n COP29-ilmastokokous järjestetään 11.–22. marraskuuta Azerbaidžanin Bakussa. Maailman ilmatieteen järjestö WMO julkaisi kokouksen aloituspäivänä 11.11. State of the Climate 2024 Update -koosteen. Vuodesta 2024 on tulossa käytännössä varmuudella mittaushistorian lämpimin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2IAiW0Ar9IjMpxFMz7Pe5N","type":"Entry","createdAt":"2024-11-11T08:18:35.458Z","updatedAt":"2024-11-11T08:18:35.458Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ilmastokokous Bakussa COP29","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"71UN8hP0gTZoQZedB0TDWQ","type":"Asset","createdAt":"2024-11-11T08:18:23.173Z","updatedAt":"2024-11-11T08:18:23.173Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Ilmastokokous Bakussa COP29","description":"Ilmastokokous, Baku, YK, COP29","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/71UN8hP0gTZoQZedB0TDWQ/f957394342ae6a78119feeb0ab4ce99d/54130686315_bd1bc1f8a6_o.jpg","details":{"size":280237,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"54130686315_bd1bc1f8a6_o.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Vuoden 2024 globaali ilmastodata on jälleen paljastanut uusia negatiivisia ennätyksiä: tammi-syyskuun lämpötila oli 1,54 °C yli esiteollisen ajan eli Pariisin sopimuksen alaraja rikottiin ensimmäistä kertaa. Uudet ennätykset rikottiin myös hiilidioksidin pitoisuudessa, merien lämpösisällössä, meriveden pinnan nousussa ja jäätiköiden sulamisnopeudessa. On ensiarvoisen tärkeää, että ilmastotoimien kunnianhimotasoa nostetaan etenkin G20-maissa, jotka vastaavat 80 %:sta maailman päästöistä. Luopuminen fossiilisista polttoaineista on avainasemassa”, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Petteri Taalas","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://wmo.int/news/media-centre/2024-track-be-hottest-year-record-warming-temporarily-hits-15degc"},"content":[{"nodeType":"text","value":"WMO painottaa 11.11. julkaisemassa tiedotteessaan","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", että vaikka vuotuinen lämpeneminen tänä kalenterivuonna ylittää 1,5 asteen rajan, tämä ei tarkoita, ettei Parisin sopimuksen tavoitteita voida saavuttaa. Päivittäiset, kuukausittaiset ja vuotuiset globaalin lämpötilan poikkeamat ovat alttiita suurille vaihteluille, osittain luonnollisten ilmiöiden, kuten El Niñon ja La Niñan, vuoksi. Pariisin sopimuksessa on asetettu pitkäaikainen lämpötilatavoite, joka viittaa vuosikymmenien ajan keskiarvona pysyvään globaaliin lämpötilatasoon.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Huomionarvoista on se, että jokaisella lämpenemisen asteen kymmenyksellä on merkitystä. Riippumatta siitä, onko lämpötilan nousu alle tai yli 1,5 asteen, jokainen lisäys globaalissa lämpenemisessä kasvattaa sään ääri-ilmiöitä, vaikutuksia ja riskejä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat ovat median käytettävissä Suomessa ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat seuraavat ilmastokokousta Suomessa, ja ovat käytettävissä haastatteluihin. Asiantuntijat vastaavat mielellään tiedusteluihin ja kysymyksiin esimerkiksi 1,5 asteen tavoitteesta, ilmastonmuutoksen etenemisestä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-3","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yhteydenotot:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pääjohtaja Petteri Taalas, Ilmatieteen laitos, p. 050 341 3460, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:petteri.taalas@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"petteri.taalas@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toimialajohtaja Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos, p. 040 842 4852, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/hannele.korhonen@fmi.f"},"content":[{"nodeType":"text","value":"hannele.korhonen@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Ilmasto","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3XS8m4RjLxhUEHv9ZwSdTF","type":"Entry","createdAt":"2024-11-08T06:00:02.755Z","updatedAt":"2024-11-12T11:32:34.880Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":36,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Ilmastonmuutos lisää metsäpaloja Fennoskandiassa","leadParagraph":"Metsäpalokausi pitenee, metsäpalojen määrä lisääntyy ja palanut alue kasvaa nykyisestä vuosisadan loppuun mennessä. Tämä selviää Ilmatieteen laitoksen tekemästä tutkimuksesta, jossa ilmastonmuutoksen vaikutusta metsäpaloihin Fennoskandiassa arvioitiin kuudessa erilaisessa ilmastonmuutosskenaariossa.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"UzZM42NWS9YEG5sfsbDkj","type":"Entry","createdAt":"2024-11-06T16:53:40.122Z","updatedAt":"2024-11-06T16:53:40.122Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Palanut mänty Outi Kinnunen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4mjyHmT6Pr2ADS7Xd2T82t","type":"Asset","createdAt":"2024-11-06T16:32:09.691Z","updatedAt":"2024-11-06T16:33:05.871Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Palanut mänty Outi Kinnunen","description":"Metsäpalo, mänty","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4mjyHmT6Pr2ADS7Xd2T82t/79d2864658e22a2ec85ec6a153a379d9/Palanut_manty_Kinnunen.jpg","details":{"size":156848,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Palanut_manty_Kinnunen.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Metsäpalossa ollut puu Värriössä. Kuva: Outi Kinnunen.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tiedotetta on muokattu 12.11.2024: metsäpalojen polttoaine -termi on korvattu m","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"etsän paloaines -termillä.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.5194/bg-21-4739-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Biogeosciences-tiedelehdessä","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" julkaistussa tutkimuksessa analysoitiin metsäpalokauden pituutta, metsäpalojen määrää ja palanutta aluetta.","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Tuloksissa havaittiin merkittävää vaihtelua alueesta ja ilmastoskenaariosta riippuen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Yleinen trendi on, että metsäpalokausi pitenee ja palojen määrä sekä palanut alue kasvavat vuosisadan loppuun mennessä suhteessa vertailujaksoon 1981–2010”, summaa Ilmatieteen laitoksen tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Outi Kinnunen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Metsäpalojen lisääntyminen uhkaa sekä yhteiskunnan että ympäristön kestävyyttä. Metsäpaloissa tapahtuvien muutosten ymmärtäminen on merkityksellistä ihmisten turvallisuuden, ympäristön suojelun, ilmastonmuutoksen torjunnan ja yhteiskunnan resurssien hallinnan kannalta. Puihin ja maaperään sitoutunut hiili hillitsee ilmastonmuutosta, ja hiilidioksidin nopeutunut vapautuminen erilaisten häiriöiden takia kiihdyttää sitä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Metsäpalon mallinnus vaatii tietoa säästä ja luonnosta ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksessa käytettiin prosessimallinnusta, jossa kuvataan tietokoneella ekosysteemin aine- ja energiavirtoja ilmakehän, kasvillisuuden ja maaperän välillä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Metsän paloaineksen ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"kertyminen riippuu sääolosuhteista ja ekosysteemin vasteesta niihin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Paloaineksen määrää säätävät ekosysteemin kerryttämä karike ja karikkeen hajoaminen. Metsäpalon syttyminen ihmisen toiminnan tai salaman vaikutuksesta vaatii riittävästi kuivaa paloainesta. Paloaineksen syttymisherkkyyteen puolestaan vaikuttavat sademäärä ja ilman lämpötila”, Outi Kinnunen kuvaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Prosessimallinnuksen hyöty on, että tulos voidaan tuottaa pitkälle ajalle ja laajalle alueelle. Käyttämällä erilaisia ilmastoskenaarioita mallinnus voidaan ulottaa myös tulevaisuuteen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimus tehtiin Ilmatieteen laitoksen hiilenkierto-tutkimusryhmässä. Tutkimuksessa käytettyä ekosysteemimallia on sovellettu erilaisiin tutkimuskysymyksiin monissa kansallisissa ja kansainvälisissä projekteissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Outi Kinnunen, Ilmatieteen laitos, p. 041 503 0474, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:outi.kinnunen@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"outi.kinnunen@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.5194/bg-21-4739-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Biogeosciences-tiedelehdessä.","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmasto","Turvallisuus"],"showEditedDatetime":false,"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4XSYVCFSJOwKu4c82NrMfQ","type":"Entry","createdAt":"2024-11-07T06:30:02.524Z","updatedAt":"2024-11-07T06:30:02.524Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":19,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Lokakuu 2024 oli maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin","leadParagraph":"Copernicus-ilmastopalvelun mukaan vuosi 2024 on hyvin todennäköisesti mittaushistorian lämpimin. Vuoden 2024 keskilämpötila ylittää todennäköisesti myös 1,5 asteen rajan.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1BpYQv5lf1BdgUoDXt8q3v","type":"Entry","createdAt":"2024-11-06T17:34:24.686Z","updatedAt":"2024-11-06T17:34:24.686Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Syksyn lehtiä Michael Derrer Fuchs stock.adobe.com","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4mv9ayesX4Uk7bi5JnGYfZ","type":"Asset","createdAt":"2024-11-06T17:33:59.763Z","updatedAt":"2024-11-06T17:33:59.763Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Syksyn lehtiä Michael Derrer Fuchs stock.adobe.com","description":"syksy, Zurich, Sveitsi, AdobeStock 1053883400","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4mv9ayesX4Uk7bi5JnGYfZ/5992b66fcbf126ebe88902e4979b9932/AdobeStock_1053883400.jpeg","details":{"size":192974,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_1053883400.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Michael Derrer Fuchs - stock.adobe.com","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lokakuu 2024 oli maailmanlaajuisesti toiseksi lämpimin lokakuu mittaushistorian aikana. Lokakuun keskilämpötila oli 15,25 °C, mikä on 0,80 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskiarvolämpötila lokakuussa. Vain vuoden 2023 lokakuu on ollut lämpimämpi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lokakuussa maapallon keskilämpötila oli 1,65 °C korkeampi kuin esiteollisena aikana vuosina 1850–1900. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Lokakuu oli siten 16 viime kuukauden aikana 15. kuukausi, jona maapallon keskilämpötila on ylittänyt 1,5 asteen rajan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuluvan vuoden lämpötila tammikuusta lokakuuhun on maailmanlaajuisesti 0,71 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden keskiarvolämpötila. Näin lämmintä ei ole ollut koskaan aiemmin samalla ajanjaksolla; tänä vuonna kyseinen ajanjakso on ollut 0,16 °C lämpimämpi kuin viime vuoden vastaava.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tietojen valossa on käytännössä varmaa, että vuodesta 2024 tulee mittaushistorian lämpimin vuosi. Koska vuoden 2023 lämpötilapoikkeama oli 1,48 °C esiteollisesta tasosta, on käytännössä varmaa, että vuoden 2024 vuosittainen keskilämpötila ylittää 1,5 asteella esiteollisen tason. Todennäköisesti lämpötilapoikkeama on yli 1,55 °C. Tämä olisi ensimmäinen kerta, kun yksittäisen kalenterivuoden keskilämpötila ylittää 1,5 asteen rajan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Vaikka yksittäisen kalenterivuoden keskilämpötila ylittäisi 1,5 astetta, se ei vielä romuta Pariisin ilmastosopimuksen tavoitetta. Sopimuksen tavoitteiden kannalta ratkaisevaa on pidemmän aikavälin lämpötilan nousu, eivät yksittäisen vuoden lämpötilat\", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Mika Rantanen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lokakuu oli koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, paikoin harvinaisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Enontekiön noin nollasta asteesta lounaissaariston noin +10 asteeseen. Lokakuu oli koko maassa 1–2,5 astetta vertailukauden 1991‒2020 keskiarvoja lämpimämpi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Monilla Suomenlahdella sijaitsevilla havaintoasemilla lokakuun keskilämpötila oli aseman mittaushistorian lämpimin. Suomenlahden korkeat ilman lämpötilat selittyvät sillä, että merivesi on ollut lokakuussa hyvin lämmintä. Pintavesien lämpötilat olivat noin 2 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 475 0756, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:mika.rantanen@fmi.fi%C2%A8"},"content":[{"nodeType":"text","value":"mika.rantanen@fmi.fi","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastollinen vertailukausi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://climate.copernicus.eu/copernicus-2024-virtually-certain-be-warmest-year-and-first-year-above-15degc"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Copernicus-ilmastopalvelun tiedote 7.11.2024 (englanniksi)","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tilasto","Ilmasto","Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2qfReRcBx3giVKcemElyKx","type":"Entry","createdAt":"2024-11-02T09:29:48.041Z","updatedAt":"2024-11-02T09:29:48.041Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":39,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Lyly-myrskyn tuulet ja tykkylumi aiheuttivat vahinkoja maan etelä- ja länsiosassa","leadParagraph":"Suomen merialueilla mitattiin ensimmäistä kertaa hirmumyrskytuulta. Sunnuntaiksi tulossa uusi lumisadealue.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7jpnpgWkAus8AuG6w0UBh8","type":"Entry","createdAt":"2024-06-17T07:24:47.680Z","updatedAt":"2024-06-17T07:24:47.680Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"meri FI Kuva: Bengt Wikström","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"58jARM2UN2FTSuO0Sq9gyw","type":"Asset","createdAt":"2020-06-29T12:55:28.026Z","updatedAt":"2020-06-29T12:56:32.696Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"myrsky_bengtwikstrom_1200x675","description":"myrsky, meri, aalto","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/58jARM2UN2FTSuO0Sq9gyw/7f7d43ed85d584c2410a58ac8c059346/myrsky_bengtwicstrom_1200x675.jpg","details":{"size":157304,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"myrsky_bengtwicstrom_1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Bengt Wikström","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Rauma Kylmäpihlajan havaintoasemalla mitattiin perjantaina 1.11.2024 ensimmäistä kertaa Suomen mittaushistoriassa hirmumyrskytuulta merialueilla. Keskituuli 10 minuutin jaksolta ylsi Kylmäpihlajalla 33,5 m/s lukemiin. Hirmumyrskytuulen määritelmä Suomessa on, että tuulen nopeus on vähintään 33 m/s 10 minuutin keskiarvona. Tuuli alkoi voimistua läntisillä merialueilla perjantai-iltapäivällä, ja tuulihuippu saavutettiin iltakahdeksan jälkeen. Läntisillä merialueilla tuuli yltyi yleisesti myrskylukemiin.\n\nEdellinen ennätys oli Aapeli-myrskyssä 2. tammikuuta 2019, jolloin Kökarin Bogskärin asemalla keskituuleksi mitattiin 32,5 m/s. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Vaikka tämä oli ensimmäinen kerta, kun Suomen merialueilla havaitaan hirmumyrskytuulta, on selvästi kovempia tuulia havaittu useaan otteeseen pohjoisen tunturiasemilla”, meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Pauli Jokinen ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"sanoo.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kylmäpihlajan havaintoaseman tuulimittaus tehdään 43 metrin korkeudella merenpinnasta. Tuuliennusteiden korkeudelle eli 10 metriin muunnettuna 33,5 m/s vastaa noin 28 m/s keskituulta. Aapeli-myrskyssä Kökarin asemalla vastaava 10 metrin korkeudelle muunnettu tuulen nopeus oli arviolta 29 m/s. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Merialueen ennätyslukemien takia tapauksesta käytetään jatkossa nimeä Lyly-myrsky.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Myös maa-alueilla voimakkaita tuulia ja lumisateita","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tuuli oli 1. marraskuuta maa-alueilla puuskissa lähellä lounaisrannikkoa pääosin 20–25 m/s luokkaa, kauempana rannikosta puuskat jäivät alle 20 m/s. Kovin maa-alueiden puuska oli Porin rautatieasemalla mitattu 26,1 m/s. Voimakas tuuli kaatoi puita ja aiheutti sähkökatkoksia. Vahinkojen suurta määrää selittää osakseen roudaton maa sekä tavanomaisesta lounaistuulesta poikkeava, luoteesta puhaltanut tuulensuunta. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Matalapaine sai aikaan myös runsaita lumikertymiä maan länsi- ja eteläosaan. Etenkin Satakunnan ja Pirkanmaan pohjoisosista kohti Uudenmaan pohjoisosia kertyi lunta yleisesti yli 10 cm, paikoin noin 20 cm. Ajokeli muuttui erittäin huonoksi, ja tykkylumi sai aikaan sähkökatkoja. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Yhteensä sähköttömiä asiakkaita tuulesta ja tykystä johtuen oli Energiateollisuuden mukaan noin 67 000. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sunnuntaiksi saapuu uusi matalapaine, joka tuo lumisateita ja voimistaa tuulta ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Uusi matalapaine liikkuu sunnuntaina maan eteläosan yli kaakkoon. Siihen liittyvä sadealue saavuttaa länsirannikon aamulla, josta sateet leviävät maan etelä- ja keskiosaan päivän aikana. Sateet muuttuvat lännessä hajanaisiksi illalla, ja puolenyön aikaan suurin osa sateista on väistynyt Venäjälle. Yöllä voi vielä tulla lumikuuroja suurten vesistöjen läheisyydessä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sateet tulevat lumena matalapaineen keskuksen pohjoispuolella ja vetenä sen eteläpuolella. Vesi- ja lumisateen raja kulkee karkeasti Satakunnan pohjoisosasta Uudenmaan itäosaan ulottuvalla kaistalla. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lunta kertyy Pohjanmaalta Pirkanmaan kautta kohti Kymenlaaksoa ulottuvalle alueelle pääosin 5–10 cm, kaakkoon paikoin enemmänkin. Perjantain tykkyvahingoista kärsineille alueille voi muodostua lisävahinkoja sunnuntain märän lumen myötä. Uusia tykkyvahinkoja voi muodostua myös maan kaakkoisosaan, jossa lumikertymät ovat ennusteen mukaan suurimmat. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Luoteistuuli voimistuu sunnuntaina lounaisilla merialueilla jälleen myrskylukemiin. Satakunnan ja Varsinais-Suomen rannikkokaistaleella voivat tuulivahingot olla jälleen mahdollisia, joskin ennustetut tuulen nopeudet ovat heikompia kuin mitä perjantaina havaittiin. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja: ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimassa olevat varoitukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" \n","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/merkittavia-myrskyja-suomessa"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Merkittäviä myrskyjä Suomessa","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"\n","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/voimakkaat-matalapaineet"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimakkaat matalapaineet ","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"\n\n\n","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"}}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6GoJbmF0e9oNCQtjQJuXmz","type":"Entry","createdAt":"2024-11-01T10:17:35.789Z","updatedAt":"2024-11-01T10:17:35.789Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":59,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Lokakuu oli koko Suomessa tavanomaista lämpimämpi","leadParagraph":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan lokakuu oli koko maassa tavanomaista lämpimämpi, paikoin harvinaisen lämmin. Kuukauden keskilämpötila vaihteli Enontekiön noin nollasta asteesta lounaissaariston noin +10 asteeseen.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"59D9JUP9OKgzuHizK4Qn35","type":"Entry","createdAt":"2024-11-01T07:42:50.997Z","updatedAt":"2024-11-01T07:42:50.997Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"syksynlehdet_EijaVallinheimo1200x675","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3pMA4i7tWbzEv7IzH6TTT1","type":"Asset","createdAt":"2024-11-01T07:41:46.848Z","updatedAt":"2024-11-01T07:41:46.848Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"syksynlehdet eija vallinheimo1200x675","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3pMA4i7tWbzEv7IzH6TTT1/f549f0def89ac5c92795a70bec603f1c/syksynlehdet_eija_vallinheimo1200x675.jpg","details":{"size":270528,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"syksynlehdet_eija_vallinheimo1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Eija Vallinheimo","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuukauden keskilämpötila vaihteli Enontekiön noin nollasta asteesta lounaissaariston noin +10 asteeseen. Lokakuu oli koko maassa 1…2,5 astetta vertailukauden 1991‒2020 keskiarvoja lämpimämpi. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Monilla Suomenlahdella sijaitsevilla havaintoasemilla lokakuun keskilämpötila oli aseman mittaushistorian lämpimin. Suomenlahden korkeat ilman lämpötilat selittyvät sillä, että merivesi on ollut lokakuussa hyvin lämmintä. Pintavesien lämpötilat olivat noin 2 astetta pitkän ajan keskiarvoa korkeampia. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuukauden ylin lämpötila, 15,9 astetta, mitattiin lokakuun 11. päivä Porvoon Kalbådagrundin havaintoasemalla. Kuukauden alin lämpötila, -15,1 astetta, mitattiin lokakuun 31. päivänä Sodankylän Vuotson havaintoasemalla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sateisinta oli Pohjanlahden rannikolla. Eniten lokakuussa satoi alustavien tietojen mukaan Merikarvian Tuorilassa, jossa satoi 117,3 millimetriä. Vähiten satoi Mikkelin Pitkäahon havaintoasemalla, 23 millimetriä. Lokakuun sademäärä oli idässä ja etelässä osittain tavanomaista pienempi, länsirannikolla ja Länsi-Lapissa tavanomaista suurempi. Suurin vuorokausikohtainen sademäärä mitattiin Siuntion Sjundbyn havaintoasemalla 9. lokakuuta, 58,4 millimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aurinkoa koko maahan ja lunta pohjoiseen","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lokakuun alussa lunta oli paikoin vain Pohjois-Lapissa. Kuun alkupuoliskolla lumipeite käväisi Kainuusta Koillismaan yli Lappiin yltävällä alueella, jossa lunta oli jälleen kuun viimeisinä päivinä. Lunta oli Lapissa ajankohtaan nähden hieman tavanomaista vähemmin. Suurin lumensyvyys mitattiin Enontekiön Kaaresuvannossa 12.–14. päivä, 25 senttiä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringonpaistetunteja kertyi maan eteläosaan 100–140 tuntia ja pohjoiseen 70–95 tuntia. Aurinko paistoi suurimmassa osassa maata hieman tavanomaista enemmän. Sodankylän Tähtelässä auringonpaistetunteja oli 95, mikä on lähes 40 tuntia enemmän pitkän ajan keskiarvoon nähden. Näin paljon Sodankylässä paistaa aurinko harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-3","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"/lokakuu"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lokakuun säätilastoja verkkopalvelussa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutki Suomen menneitä säätilastoja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Havaintojen lataus -palvelussa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" \n","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"\nSäätilastoja Ilmastopalvelusta arkisin klo 9-15 puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Tilasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5f61xQDtktzMNXjBoMICqM","type":"Entry","createdAt":"2024-10-31T06:15:33.363Z","updatedAt":"2024-10-31T06:15:33.363Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Arktinen merijää kutistui syyskuussa vuosikymmenelle tyypilliseen laajuuteen","leadParagraph":"Vuonna 2024 arktisen merijään laajuus oli pienimillään 11. syyskuuta, jolloin jään peittämä ala oli 4,28 miljoonaa neliökilometriä. Laajuus on kuudenneksi pienin mittaushistoriassa ja lähes sama kuin viime vuoden syyskuussa.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6j8SXVK6xVt1aQX1aI5Qgm","type":"Entry","createdAt":"2024-10-30T15:32:27.176Z","updatedAt":"2024-10-30T15:56:28.496Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Beaufortinmeri Jouni Vainio","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1qPVb1qszLQSr1J9obKY3y","type":"Asset","createdAt":"2024-10-30T15:31:18.384Z","updatedAt":"2024-10-30T15:31:18.384Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Beaufortinmeri Jouni Vainio","description":"meri, arktinen, jäämeri, beaufortinmeri","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1qPVb1qszLQSr1J9obKY3y/0ec9727a302209cef1dc9b7658efeb9b/Beaufortinmeri_JVainio_IL_web_1200x675.jpg","details":{"size":183209,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Beaufortinmeri_JVainio_IL web 1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Beaufortinmeri. Kuva: Jouni Vainio.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yhdysvaltalaisen ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"National Snow and Ice Data Center ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"-tutkimuslaitoksen (NSIDC) mukaan arktisen merijään pienin laajuus saavutettiin tänä vuonna 11. syyskuuta. Jään laajuudeksi on määritelty alue, jolla jää peittää vähintään 15 % meren pinnasta, ja se määritetään kaukokartoitussatelliittien mittauksista. Tänä vuonna satelliittihavainnoissa oli katkos syyskuussa lähellä pienimmän laajuuden ajankohtaa, joten määrityksessä on jonkin verran epävarmuutta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keskimääräinen arktisen merijään laajuus kuluvan vuoden syyskuussa oli 4,8 miljoonaa neliökilometriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Syyskuun keskimääräinen laajuus on viidenneksi pienin mittaushistoriassa ja tyypillinen tälle vuosikymmenelle, jolloin jään laajuus on pysynyt vuoden 2012 ennätyksellisten lukemien yläpuolella, mutta selvästi alle vuosien 1991–2020 mediaanin”, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Jaakko Seppänen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Arktisen merijään sulaminen kiihtyi äkillisesti heinäkuussa ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Arktisen merijään vuosi 2024 alkoi suurimmalla jään laajuudella 12 vuoteen ja laajuus pysytteli vuosikymmenelle keskimääräisenä. Jään sulaminen kiihtyi äkillisesti heinäkuussa päätyen kolmanneksi pienimpään päivittäiseen laajuuteen kuun lopussa. Sulaminen hidastui jälleen syyskuussa ennen kuin kääntyi kasvuksi kuun lopussa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Arktisen merijään laajuus vaihtelee huomattavasti vuoden aikana: se on tavallisesti suurimmillaan maalis-huhtikuussa ja pienimmillään syyskuussa. Normaaliin ilmastolliseen vaihteluun kuuluvat erot yksittäisten vuosien välillä. Syyskuun keskimääräinen jään laajuus on hyvä indikaattori ilmastonmuutoksesta arktisella alueella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Merijään kokonaismäärä on ollut tänä vuonna ennätyksellisen pientä  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kun arktinen merijää oli pohjoisessa suppeimmillaan, Etelämannerta ympäröivä merijää saavutti vuoden suurimman laajuutensa. Se oli jo toista vuotta peräkkäin epätavallisen pieni. Toisin kuin suurimman osan mittaushistoriaa supistunut arktinen merijää, Etelämannerta ympäröivän jään laajuus vähentyi vain marginaalisesti vuoteen 2022 asti, jonka jälkeen sen laajuus on jatkuvasti pysynyt keskimääräistä pienempänä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Arktisen merijään tavanomaisen alkuvuoden taituttua vähäjäisemmäksi kesäksi, merijään kokonaismäärä onkin ollut lähellä viime vuoden ajankohtaan nähden ennätyksellisen pientä laajuutta”, Jaakko Seppänen toteaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Jaakko Seppänen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 513 1711, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:jaakko.seppanen@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"jaakko.seppanen@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"},{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5tz41oWtymzNMsXuGzNua7","type":"Entry","createdAt":"2024-10-30T15:36:33.875Z","updatedAt":"2024-10-30T15:36:33.875Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Arktisen merijään keskimääräinen laajuus syyskuussa 1979-2024","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"76lsGz6G2aO6z1MoBreIYA","type":"Asset","createdAt":"2024-10-30T15:34:03.561Z","updatedAt":"2024-10-30T15:34:03.561Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Syyskuun laajuus aikasarja arktisen merijään laajuus","description":"merijää","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/76lsGz6G2aO6z1MoBreIYA/57f9909c26ed6c0b8d7bc4bf0d90e31b/Syyskuun_laajuus_aikasarja.png","details":{"size":57420,"image":{"width":1000,"height":500}},"fileName":"Syyskuun laajuus aikasarja.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kuvassa näkyy vuosien välinen vaihtelu arktisen merijään keskimääräisessä laajuudessa vuosina 1979-2024. Trendi on laskeva.","plainTextImageCaption":"Arktisen merijään keskimääräinen laajuus syyskuussa vuosina 1979–2024. Lähde: National Snow and Ice Data Center. ","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7mKCGdVY57fuNlnRcn1h5A","type":"Entry","createdAt":"2024-10-30T15:47:10.392Z","updatedAt":"2024-10-31T06:05:45.769Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":18,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Arktisen merijään kuukausittainen laajuus 1979-2024","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6eT9OgHOH8RACReQEmUxxA","type":"Asset","createdAt":"2024-10-30T15:37:30.097Z","updatedAt":"2024-10-31T06:05:00.460Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":34,"revision":6,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Arktisen merijään kuukausittainen laajuus 1979-2024","description":"merijää","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6eT9OgHOH8RACReQEmUxxA/78da790a249beed4263e56c0ffcb3da2/Arktisen_merij__n_kuukausittainen_laajuus_1979-2024.png","details":{"size":209714,"image":{"width":1000,"height":487}},"fileName":"Arktisen merijään kuukausittainen laajuus 1979-2024.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kuvaaja arktisen merijään kuukausittaisesta laajuudesta. Laajuus vaihtelee huomattavasti vuoden aikana: se on tavallisesti suurimmillaan huhtikuussa ja pienimmillään syyskuussa.","plainTextImageCaption":"Arktisen merijään laajuuden kuukausikeskiarvo vuosina 1979–2024. Lähde: OSI-SAF.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Meri","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3IPQ4T1OkslQsGherKa0F8","type":"Entry","createdAt":"2024-10-30T11:35:30.007Z","updatedAt":"2024-10-30T11:35:30.007Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":16,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Lumisateet heikentävät ajokeliä loppuviikosta","leadParagraph":"Talvisempiin ajokeleihin on syytä varautua lähipäivinä maan keskiosassa ja paikoin myös etelässä. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3FBmrD37mQmYM09bPGSud3","type":"Entry","createdAt":"2022-02-16T13:23:14.132Z","updatedAt":"2022-02-16T13:23:14.132Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Autot lumisade Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1JfTzIOWEXWPEOmiSbfEUX","type":"Asset","createdAt":"2022-02-16T13:22:52.444Z","updatedAt":"2022-02-16T13:22:52.444Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Autot lumisade Shutterstock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1JfTzIOWEXWPEOmiSbfEUX/30bb4fc2c8e71e9f9dde8aef70916282/verkkoon_Autot_lumisade_Shutterstock.jpg","details":{"size":390736,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"verkkoon_Autot_lumisade_Shutterstock.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen keskiviikkona 30. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan sää muuttuu loppuviikolla epävakaisempaan suuntaan. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Hajanaisia heikkoja lumi- tai räntäkuuroja voi liikkua Pohjois-Pohjanmaan rannikolta kohti Pohjois-Karjalaa jo torstaina aamulla. Yhtenäinen sadealue saapuu länsirannikolle torstaina iltapäivällä. Sateet alkavat vetenä. Illan aikana sadealue laajenee kattamaan maan etelä- ja keskiosan, ja samalla sade muuttuu pohjoisreunaltaan lumeksi. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suurimman osan ajasta vesi- ja räntäsateen raja kulkee karkeasti Tampere-Kouvola-linjalla. Sadealueen viimeiset rippeet perjantaina aamulla voivat olla lunta tai räntää myös tätä linjaa etelämpänä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lumikertymä torstai-illasta perjantaiaamupäivään on Pohjanmaalta kohti Etelä-Karjalaa viiden senttimetrin molemmin puolin. Ajokeli on huono tai mahdollisesti erittäin huono.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"Renkaidenvaihtoa pohtivien kannattaa seurata ennusteita tarkkaan, mikäli teillä meinaa liikkua loppuviikon aikana\", sanoo meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Pauli Jokinen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Ilmatieteen laitokselta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Uusia vesi-, räntä- ja lumisateita liikkuu maan länsiosassa perjantaina illalla. Lauantai on sateiden osalta pääosin välipäivä, mutta seuraava mahdollinen runsaampi lumisadealue saapuu Suomeen sunnuntaina. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja: ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimassa olevat varoitukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lumitilastot","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm) \n","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Liikenne","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6OJ9HERxGl6fAmSOlyzds0","type":"Entry","createdAt":"2024-10-29T13:33:24.555Z","updatedAt":"2024-10-29T13:33:24.555Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":169,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Sään vaihtelut vaikuttavat sähkölaskuihin – tuuli- ja aurinkovoima muokkaavat energiamarkkinoita","leadParagraph":"Sääriippuvaisten energiantuotantomuotojen voimakkaan kasvun takia säällä on yhä merkittävämpi vaikutus koko energiajärjestelmään. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4AuUfTG2E8bPv5ffGYx4wM","type":"Entry","createdAt":"2024-10-25T09:52:22.305Z","updatedAt":"2024-10-25T09:52:36.155Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Tuulivoima Pixabay","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6CFp0rhcHye1iCvHtM3Qwq","type":"Asset","createdAt":"2021-10-20T14:20:33.210Z","updatedAt":"2021-10-20T14:20:33.210Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"tuulivoima Pixabay Ulrike Leone","description":"tuulivoima, tuulivoimala, tuulienergia, energiantuotanto, uusiutuva energia, Pixabay Ulrike Leone","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6CFp0rhcHye1iCvHtM3Qwq/5295ab80beed4dca3c4172016c97d25f/Ulrike_Leone_from_Pixabay_www.png","details":{"size":1265651,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Ulrike_Leone_from_Pixabay_www.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Pixabay"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvi tekee tuloaan, ja sään kylmetessä kotitalouksien sähkölaskut kasvavat, kun lämmitysenergian kysyntä lisääntyy.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääriippuvaisten energiantuotantomuotojen voimakkaan kasvun vuoksi säällä on yhä merkittävämpi vaikutus koko energiajärjestelmään. Talvisin lämpötilan ja tuulisuuden päivittäiset vaihtelut voivat olla suuria, ja energian kulutus, tuotanto ja lopulta myös hinta vaihtelevat samassa tahdissa. Myös sääennusteiden merkitys kasvaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuuli- ja aurinkovoima kasvavat nopeasti ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuulivoima on nopeimmin kasvava sähköntuotantomuoto Suomessa, ja se on merkittävä sähkön hintaan vaikuttava yksittäinen tekijä Suomen hinta-alueella. Koko Suomeen asennettu tuulivoimakapasiteetti on tällä hetkellä liki kahdeksan gigawattia (GW), mikä on yli kaksinkertainen määrä esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalaitoksen kolmen reaktorin yhteenlaskettuun tuotantotehoon nähden. Koska tuulivoiman tuotanto on puhtaasti säästä riippuvaa, tarkoittaa se enimmillään lähes kahdeksan gigawatin suuruisia tuotantotehon muutoksia lyhyessäkin ajassa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen tuulivoimakapasiteetti on tulevinakin vuosina voimakkaassa kasvussa. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.fingrid.fi/ajankohtaista/tiedotteet/2024/sahkon-tuotannon-ja-kulutuksen-kehitysnakymat-paivitetty--fingrid-varautuu-merkittavaan-kasvuun-kuluvalla-vuosikymmenella/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kantaverkkoyhtiö Fingridin julkaiseman arvion mukaan","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" Suomessa voi olla vuosikymmenen loppuun mennessä jo noin 20 gigawattia asennettua tuulivoimaa, mikä on 2,5-kertainen määrä tämän hetken tuulivoimakapasiteettiin nähden. Voimakasta kasvua on odotettavissa myös seuraavalla vuosikymmenellä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maailmalla aurinkovoima on yksi nopeimmin kehittyvistä energiatuotannon muodoista ja ylittää suuruudessaan tuulivoiman. Myös Suomessa aurinkovoima on kokemassa voimakkaan kasvun. Fingridin samaisen arvion mukaan tämän vuosikymmenen loppuun mennessä aurinkoenergian maksimikapasiteetti voi kasvaa Suomessa noin yhdeksään gigawattiin, mikä on enemmän kuin tämänhetkinen tuulivoimakapasiteetti. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kaiken kaikkiaan Suomen sääriippuvaisen energiantuotannon kokonaiskapasiteetti voi yltää lähes 30 gigawattiin vuonna 2030.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Eniten tuulienergiaa talvisin ja öisin ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aurinkovoima tulee täydentämään tuulivoimaa erinomaisesti, sillä auringonsäteilyn saatavuus on suurimmillaan kesäisin ja päiväsaikaan, kun taas tuulivoimaa tuotetaan eniten talvisin ja yöaikaan. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://energia.fi/tilastot/sahkon-tuntidata/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Energiateollisuuden julkaisemien tuulivoiman tuotantotilastojen mukaan","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" noin 60 prosenttia vuotuisesta tuulienergiasta tuotetaan loka-maaliskuussa ja 40 prosenttia huhti-syyskuussa. Matalapainetoiminta on voimakasta talvipuoliskolla, jolloin sää on tuulisempaa ja voi muuttua nopeasti ja voimakkaasti. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syy matalapainetoiminnan voimakkuuteen löytyy pohjoisten leveysasteiden ja keskileveysasteiden välisestä lämpötilaerosta, jotka ovat voimakkaimmillaan juuri talvikuukausina. Kesällä lämpötilaerot tasoittuvat, ja matalapainetoiminta heikkenee. Heikoimmat tuulet sijoittuvat ajallisesti heinäkuuhun, jolloin myös tuulienergian tuotanto on keskimäärin pienimmillään.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3w8OnCHIUKLZ85kgxEMSzw","type":"Entry","createdAt":"2024-10-28T13:43:27.500Z","updatedAt":"2024-10-29T13:24:36.066Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":22,"revision":4,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"tuulivoima tuotanto graafi puheenvuoro ","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5doSr4JEz5ZeYJQCx4XUjU","type":"Asset","createdAt":"2024-10-28T13:41:44.749Z","updatedAt":"2024-10-28T13:41:44.749Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"tuulivoima tuotanto graafi puheenvuoro","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5doSr4JEz5ZeYJQCx4XUjU/1cdd45145c489b7d40c448782c8778b1/image__13_.png","details":{"size":104532,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"image (13).png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Tuulivoiman tuotannon kuukausijakauma vuosilta 2014-2023. Graafi, jossa sinipunaisin pylväin kuvattu tuulivoiman tuotanto kokonaistuotannosta kuukausitasolla. Lähde: Fingridin avoin data.","plainTextImageCaption":"Noin 60 prosenttia vuotuisesta tuulienergiasta tuotetaan loka-maaliskuussa ja 40 prosenttia huhti-syyskuussa. Lähde: Energiateollisuus."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuulivoiman tuotannossa havaitaan myös voimakasta vuorokausivaihtelua, joka liittyy auringon aiheuttamaan lämpötilan vuorokausivaihteluun. Talvikuukausina sekä lämpötilan että tuulivoimatuotannon vuorokausivaihtelut ovat pienimmillään, mutta kesäpuoliskolla tilanne on toinen. Maaliskuusta syyskuuhun ulottuvalla jaksolla yöajan tuotanto on keskimäärin noin 30 prosenttia suurempaa kuin päivisin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Havaittu käyttäytyminen johtuu lämpötilan pystyprofiilissa ja turbulenssissa tapahtuvista nopeista muutoksista, joita tapahtuu muun muassa auringon laskiessa etenkin selkeällä säällä. Silloin korkeammalla oleva ilmavirtaus lakkaa \"tuntemasta\" maanpinnan jarruttavan vaikutuksen ja kiihtyy, mutta maanpinnan lähellä tuuli heikkenee tai jopa tyyntyy. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6wFt1klkJo5sSwg6Cbze8i","type":"Entry","createdAt":"2024-10-28T13:46:56.855Z","updatedAt":"2024-10-29T13:24:13.544Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":23,"revision":4,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"tuulivoiman tuotanto graafi puheenvuoro","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2Ks0sPwGQwcrW3dnfkUAHT","type":"Asset","createdAt":"2024-10-28T13:45:06.745Z","updatedAt":"2024-10-28T13:45:06.745Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"tuulivoiman tuotanto graafi puheenvuoro","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2Ks0sPwGQwcrW3dnfkUAHT/4fb58c59616ea227ac5715b558393af9/image__14_.png","details":{"size":186157,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"image (14).png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kuvaaja, jossa eri väriseillä ilmaisti tuulivoiman tuotanto vuorokaudenajoittain 2014-2023. ","plainTextImageCaption":"Tuulivoimatuotannon vuorokauden sisäisessä vaihtelussa tapahtuu suuria muutoksia kesän ja talven välillä. Sydäntalvella vaihtelu on hyvin vähäistä, kesällä voimakasta. Lähde: Energiateollisuus."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös tuulivoimaloiden sijainnilla on merkitystä tuotantopotentiaaliin. Meren pinta on ilmavirtauksen näkökulmasta melko sileä ja esteetön, joten sen jarruttava vaikutus on vähäinen ja tuulet siten voimakkaampia. Lisäksi meren ja maan väliset rosoisuus- ja lämpötilaerot suosivat paikallisesti voimakkaampien ilmavirtausten muodostumista rannikon läheisyyteen. Merialueet nähdäänkin ihan hyvästä syystä erittäin potentiaalisina tuulivoimatuotannon kasvualueina. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ennustevirheiden vaikutukset kasvavat ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennustemalleja, ennusteiden jälkikäsittelymenetelmiä ja koneoppimismalleihin pohjautuvia sääennusteita kehitetään jatkuvasti. Tämän ansiosta voidaan odottaa vähittäistä sääennusteiden laadun paranemista, mutta epävarmuudet ovat silti väistämätön tosiasia myös tulevaisuudessa. Sään ennustettavuus vaihtelee säätilanteittain ja -tyypeittäin hyvin paljon. Tyypillisesti ennustettavuus on huonoimmillaan voimakkaan matalapainetoiminnan yhteydessä, kun taas pitkäkestoisessa korkeapainetilanteessa ennustettavuus voi pysyä kohtuullisen hyvänä jopa viikon. Kaikkein vaikeinta on lähempänä maanpintaa tapahtuvien muutosten ennustaminen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Valtakunnallisella tasolla pienistäkin ennustevirheistä voi kertyä melko suuria energiantuotannon tai -kulutuksen virhearvioita. Suomen tasolla ennustevirheet aiheuttavat jo nykyisin aika ajoin 1‒3 gigawatin suuruisia virheitä tuulivoiman tuotantoarvioihin. Kun Suomen tuuli- ja aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti kasvaa, myös tuotannon ennustevirheet kasvavat samassa suhteessa, ellei ennusteiden laadun koheneminen pysty kompensoimaan muutosta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sään ennustettavuus on huonoimmillaan matalapainetoiminnan yhteydessä, pitkäkestoisessa korkeapainetilanteessa se voi pysyä kohtuullisena viikon. ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ennustevirheistä maksavat ensisijaisesti energiayhtiöt, kun ennustevirhettä vastaava energiamäärä on kompensoitava ostamalla sähkömarkkinoilta energian ylös- tai alassäätöä. Tämä on välttämätöntä koko energiajärjestelmän tasapainon kannalta: sähköä on oltava saatavilla koko ajan kulutusta vastaava määrä. Huomionarvoista on, että säätöä joudutaan tulevaisuudessa tekemään huomattavasti nykyistä enemmän, koska sään mukaan vaihtelevan ja ennustevirheille alttiin energiantuotannon osuus kasvaa Suomessa hyvin voimakkaasti. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Vuositasolla säätösähkön kustannukset ovat kymmeniä miljoonia euroja, mutta yksittäistenkin kylmien ja heikkotuulisten viikkojen osuus tästä voi olla merkittävä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääriippuvaisen energiantuotannon ennustamista vaikeuttavat lisäksi tuotantolaitosten tilapäinen sammuttaminen silloin, kun tuulinen sää painaa sähkön hinnan negatiiviseksi. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://energia.fi/wp-content/uploads/2024/01/Sahkovuosi-2023_paivitetty.pdf"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Energiateollisuuden vuotta 2023 koskevan raportin mukaan","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" sähkön hinnan negatiivisten tuntien ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"määrä on merkittävästi lisääntynyt nopeasti kasvaneen tuulivoimatuotannon seurauksena. Kehitys on jatkunut myös tänä vuonna: negatiivisia tunteja on kertynyt jo 663, eli yhteensä yli 27 vuorokautta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Apua ennakointiin ja tilannekuvan ylläpitämiseen ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksella säämalleja ja ennustepalveluita kehitetään aktiivisesti. Tavanomaisten ennusteiden lisäksi on mahdollista hyödyntää myös parviennusteita, joiden avulla voidaan arvioida esimerkiksi vaikutuksiltaan merkittävien sääolosuhteiden todennäköisyyttä ja ennustettavuutta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos tukee energiasektoria useilla palveluilla, jotka liittyvät esimerkiksi tuulipuistojen suunnittelu-, rakennus- ja operointivaiheisiin. Myös sää- ja turvallisuuskeskuksen asiantuntijoiden tuottamat varoituspalvelut sekä vaaraa aiheuttavan sään tiedotteet tukevat energiasektoria varautumisessa, mikä nopeuttaa esimerkiksi häiriötilanteista toipumista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksella löytyy osaamista myös räätälöityjen, koneoppimismallipohjaisten tuotantoennusteratkaisuiden tekemiseen. Kuluneen vuoden aikana projekteissa on esimerkiksi toteutettu koneoppimismallinnuksia, joka hyödyntävät energiantuottajilta saatua toteumadataa sekä Ilmatieteen laitoksen säähavaintoja ja ennustehistoriadataa. Menetelmällä on voitu tuottaa ennusteita, jotka vähentävät ennustevirheitä ja huomioivat esimerkiksi tuulipuiston sisäisiä katvevaikutuksia sekä jäätävien olosuhteiden aiheuttamia tuotantohäviöitä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"hr","data":{},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hyvä energiasää ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Matalapainevoittoisen säätyypin vallitessa sää on yleensä tuulista, jolloin tuulivoimatuotannon maksimikapasiteetti saavutetaan usein laajoillakin alueilla, kun tuulet ovat turbiinien korkeudella 10–15 metriä sekunnissa. Matalapainevoittoisen sään arkkityyppi, eli lounaasta toistuvasti saapuvat matalapaineet, tuovat Suomeen voimakkaiden tuulten lisäksi myös lauhaa säätä. Tällainen on ainakin energiajärjestelmän ja sähkönkäyttäjien kannalta parasta mahdollista ”energiasäätä”, kunhan matalapainetoiminta vain pysyttelee tarpeeksi laimeana. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Liian voimakkaan matalapainetoiminnan varjopuolena ovat voimakkaat talvimyrskyt ja lumisateet, jotka voivat pahimmassa tapauksessa aiheuttaa keskeytyksiä sähkönjakeluun sähkölinjoille kaatuvien puiden vuoksi. Liian kova tuuli haittaa myös tuulivoimaa, sillä turbiinit sammuttavat itsensä turvallisuussyistä ja laiterikkojen ehkäisemiseksi, kun tuulen nopeus yltää turbiinin korkeudella 25 metriin sekunnissa. Silloin tällöin esiintyy myös jäätäviä sateita, joiden tilapäiset vaikutukset koskevat sähköverkon ja ajokelin lisäksi myös tuulivoimatuotantoa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Huono energiasää ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvella energiajärjestelmän ja pörssisähköasiakkaiden suurin päänvaiva liittyy yleensä pitkäkestoiseen korkeapainevoittoiseen säätyyppiin, jonka ominaispiirteitä ovat heikot tuulet ja kylmät lämpötilat. Vuoden 2024 tammikuun ensimmäisellä viikolla Suomessa vallitsi kylmä korkeapaineen alue. Lämpötila pysytteli lähes koko maassa useita päiviä -20:n ja -30 asteen välillä; ajoittain pakkanen kiristyi paikoin jopa 40 asteeseen. Samaan aikaan energiankulutus kohosi Suomessa jopa yli 15 gigawattiin, ja energian tuontitarve 2‒3 gigawattiin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lämmitystarpeen aiheuttaman suuren energiankysynnän ja samanaikaisen heikkotuulisen sään yhteisvaikutuksesta sähkön hinta kohoaa yleensä korkeaksi. Tammikuun ensimmäisellä viikolla sähkön hinta kohosi ajoittain useisiin kymmeniin eurosentteihin kilowattituntia kohden. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteiden avulla merkittäviä pakkasjaksoja on mahdollista ennakoida ja lopulta huomioida omassa sähkön kulutuksessa. Valitettavasti juuri kylmien lämpötilojen ennustamiseen liittyy tavanomaista suurempaa epävarmuutta, ja paikalliset erot voivat olla suuria. Kylmissä tilanteissa lämpötilaennusteilla on merkittävä rooli myös valtakunnallisen sähkönkulutuksen ennakoinnissa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kun turbiinit jäätyvät ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pahimmassa tapauksessa kylmän korkeapaineen reunamilla Suomeen pääsee virtaamaan kosteampaa ilmaa, useimmiten mereltä päin. Tällaisissa tilanteissa esiintyy runsaasti alijäähtyneitä pilvipisaroita sisältäviä pilvikerroksia sekä mahdollisesti myös jäätävää sumua tai jäätävää tihkua. Tällaisissa olosuhteissa tuulivoimaloiden siipiin alkaa kertyä jäätä, mikä huonontaa tarkasti muotoiltujen siipien aerodynaamisia ominaisuuksia sekä turbiinien tuotantotehoa. Tämä näkyy välillä merkittävinäkin tuotantotappioina, kun ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmastokatsaus.fi/2022/05/20/meteorologia-tukee-tuulivoiman-suunnittelua-seka-tuotantoa/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"tuotanto jää koko Suomen tasolla huomattavasti ennustettua alemmaksi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jäätämisen vaikutukset kumuloituvat etenkin heikkojen tai kohtalaisten tuulten vallitessa, jolloin tuulipuistojen energiantuotanto voi pahimmassa tapauksessa pysähtyä kokonaan. Pahoin jäätyneet siivet pystyvät hyödyntämään ainoastaan voimakkaita ilmavirtauksia. Tilanteen normalisoitumiseksi tarvitaan voimakkaita tuulia ja mieluiten myös sään lauhtumista, jolloin jäinen pinta karisee pois joko mekaanisesti tai viimeistään sulamalla. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nykyiset korkeammalle ulottuvat tuulivoimalat altistuvat matalampia voimaloita useammin jäätäviin olosuhteisiin. Lisäksi ilmastonmuutoksen myötä tuulivoimaa koskevat jäätävät olosuhteet voivat tuuliturbiinien korkeudella osassa maata aluksi jopa lisääntyä ilmakehän sisältäessä lämmön vuoksi enemmän myös kosteutta sekä alijäähtyneistä pilvipisaroista koostuvaa pilvisyyttä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Paavo Korpela","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi ja tuulivoimasektorin yhteyspäällikkö","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue myös","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-ja-energia-kysymyksia-ja-vastauksia"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sää ja energia ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/aurinko-ja-tuulivoimaennuste"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aurinko- ja tuulivoimaennuste","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"http://www.bcdcenergia.fi/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"BCDC Energia -tutkimushanke","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"28Wg7yFHmItLg96MyvMibL","type":"Entry","createdAt":"2024-10-28T09:09:48.730Z","updatedAt":"2024-10-28T10:29:22.660Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":37,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Kasvihuonekaasujen määrä ilmakehässä oli vuonna 2023 ennätyksellisen korkea","leadParagraph":"Vuonna 2023 mitatut ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuudet olivat korkeampia kuin koskaan aiemmin mittaushistorian aikana. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut yli kymmenen prosenttia vain kahdessa vuosikymmenessä. Tiedot selviävät Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n julkaisemasta koosteesta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"75df3CSXcjVLYyfWOmDqX6","type":"Entry","createdAt":"2024-01-25T10:30:29.504Z","updatedAt":"2024-01-25T10:30:29.504Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Arktinen maisemakuva FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"73Q7IsGKUnKsIGaci4Yv4F","type":"Asset","createdAt":"2024-01-25T10:29:41.246Z","updatedAt":"2024-01-25T10:29:41.246Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Arktinen maisemakuva","description":"Maisema, talvi, lumi, aurinkoinen","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/73Q7IsGKUnKsIGaci4Yv4F/eabb87f1a32e1d9b5a568cb4eed5120d/AdobeStock_304235176.jpeg","details":{"size":196911,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_304235176.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Kuvassa kaunista maisemaa talviselta arktiselta alueelta.","plainTextImageCaption":"Kuva: Alexandre Patchine - stock.adobe.com","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tiedotteeseen tehty korjaus 28.10.2024 klo 12.24: Korjattu kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvuprosentit ensimmäiseen tekstikappaleeseen.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"\n\nVuonna 2023 hiilidioksidin pitoisuus ilmakehässä oli 420,0 ppm (tilavuuden miljoonasosaa), metaanin pitoisuus oli 1 934 ppb (tilavuuden miljardisosaa) ja dityppioksidin eli ilokaasun pitoisuus 336,9 ppb. Kasvihuonekaasujen pitoisuudet ovat kohonneet teollistumista edeltävästä ajasta eli vuodesta 1750 huomattavasti. Hiilidioksidin pitoisuus on kasvanut 51 %, metaanin 165 % ja dityppioksidin 25 % esiteolliseen aikaan nähden.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hiilidioksidia kerääntyy ilmakehään nopeammin kuin koskaan ihmisen olemassaolon aikana. Hiilidioksidin määrä on kasvanut 11,4 prosenttia vuodesta 2004, jolloin sen pitoisuus ilmakehässä oli 377,1 ppm.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hiilidioksidipitoisuudet ovat viimeksi olleet näin korkeita 3–5 miljoonaa vuotta sitten, jolloin maapallon keskilämpötila oli 2–3 astetta nykyistä korkeampi ja merenpinnat olivat 10–20 metriä nykyistä korkeammalla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuosi 2023 oli 12. peräkkäinen vuosi, jolloin hiilidioksidin kasvu oli yli 2 ppm. Vuonna 2023 ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus kasvoi enemmän kuin vuonna 2022, mutta kasvu oli pienempää kuin sitä edeltävinä kolmena vuonna.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Hiilidioksidipitoisuuden kasvu ilmakehässä johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä mutta myös sementin tuotannosta ja maankäytöstä. Vuonna 2023 hiilidioksidin määrää kasvattivat myös suurista kasvillisuuspaloista syntyneet hiilidioksidipäästöt ja mahdollisesti metsien hiilinielun pieneneminen”, sanoo Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Annalea Lohila","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kasvihuonekaasupitoisuuksien nousu näkyy myös Suomessa ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"WMO:n ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"The Greenhouse Gas Bulletin","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" -koosteen luvut perustuvat maailmanlaajuiseen ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Global Atmosphere Watch","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" (GAW) -ilmakehän seurantaohjelmaan. GAW-asemaverkosto seuraa ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuksia eri puolilla maailmaa. Ilmatieteen laitos on osallistunut GAW-ohjelmaan vuodesta 1994 lähtien.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maailmanlaajuinen kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu ilmakehässä näkyy myös Suomen kasvihuonekaasumittauksissa. Ilman hiilidioksidipitoisuus on kohonnut Pallaksen mittausasemalla keskimäärin noin 2 ppm (tilavuuden miljoonasosaa) vuodessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen ylläpitämä GAW-mittausasema sijaitsee Sammaltunturin laella Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa. Aseman mittauksissa näkyvät selvästi myös vuodenajat: kasvukauden aikana metsien ja muun kasvillisuuden yhteyttäminen sitoo ilmakehästä hiiltä, mutta muina vuodenaikoina hiiltä vapautuu takaisin ilmakehään.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6ny85mPuR6Mfyhu99c3O6u","type":"Entry","createdAt":"2024-10-28T09:03:01.691Z","updatedAt":"2024-10-28T09:03:01.691Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Pallas hiilidioksidin pitoisuus","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6HEReDLGLMOqfjxelU3Xlj","type":"Asset","createdAt":"2024-10-28T09:02:11.239Z","updatedAt":"2024-10-28T09:02:11.239Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Pallas hiilidioksidin pitoisuus","description":"pallas sammaltunturi CO2 timeserie","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6HEReDLGLMOqfjxelU3Xlj/8205eef38c1031645c87931d3f741ba7/pallas_sammaltunturi_CO2_timeserie.png","details":{"size":62042,"image":{"width":600,"height":400}},"fileName":"pallas_sammaltunturi_CO2_timeserie.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kuvan sisältö selitetetään leipätekstissä.","plainTextImageCaption":"Ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kehitys Pallaksen GAW-asemalla Sammaltunturin huipulla. Kuva: Ilmatieteen laitos.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yksikön päällikkö Annalea Lohila, Ilmastojärjestelmätutkimus, Ilmatieteen laitos, p. 0295 395 498, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:annalea.lohila@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"annalea.lohila@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://wmo.int/publication-series/wmo-greenhouse-gas-bulletin-no-20"},"content":[{"nodeType":"text","value":"WMO:n The Greenhouse Gas Bulletin (englanniksi) ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://wmo.int/news/media-centre/greenhouse-gas-concentrations-surge-again-new-record-2023"},"content":[{"nodeType":"text","value":"WMO:n tiedote (28.10.2024): Greenhouse gas concentrations surge again to new record in 2023 (englanniksi) ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/2pnn2ywiU70JrxKGiFObBt"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tiedote (10.9.2024): Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätysvauhtia","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/pallas"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos: Ilmakehän ja ekosysteemien huippututkimusasema Pallaksella","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"],"showEditedDatetime":false,"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3SjQLvnctFWr2wLxxTg24D","type":"Entry","createdAt":"2024-10-22T10:39:44.798Z","updatedAt":"2024-10-22T10:47:43.871Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":28,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Tutkijat julkaisivat politiikkasuositukset ilmasto-osaamisen lisäämiseksi","leadParagraph":"Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat julkaisseet politiikkasuositukset, jotka ottavat kantaa ilmasto-osaamisen puutteisiin ja suosittelevat tapoja, joilla kansalaisten ilmasto-osaamista voidaan parantaa.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3cjlTlYBDeWzFzfEGrnIKg","type":"Entry","createdAt":"2023-10-31T14:15:59.579Z","updatedAt":"2023-10-31T14:15:59.579Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ilmastoasiantuntija-koulutus Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4pEPvOjYvqDyxQPZOUtsYU","type":"Asset","createdAt":"2023-10-31T14:15:51.307Z","updatedAt":"2023-10-31T14:15:51.307Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Ilmastoasiantuntija Shutterstock","description":"Käyttö ilmastoasiantuntija-koulutusuutisoinnin yhteydessä.","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4pEPvOjYvqDyxQPZOUtsYU/0f4063e5449dfcf97495da545ccb7bd8/Ilmastoasuantuntijan-erko_pa__a__kuva.jpg","details":{"size":175846,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Ilmastoasuantuntijan-erko_pa__a__kuva.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Ihminen pitää kädessään lasipalloa, josta heijastuu puita. Taustalla puita ja sininen taivas.","plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://blogs.helsinki.fi/climatecompetencies/2024/10/21/politiikkasuositukset-21-10-yhteiskunnan-ilmasto-osaamista-on-vahvistettava/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Politiikkasuositukset ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"perustuvat ClimComp-tutkimushankkeeseen, jossa on tutkittu koulujärjestelmän valmiuksia opettaa ilmastonmuutoksen hillintää ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Suositukset on suunnattu koulutuksen järjestäjille ja työelämätoimijoille, ja ne tukevat Suomen hallituksen tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tutkimusyhteisö näkee tärkeänä, että matemaattisluonnontieteellistä osaamista vahvistetaan kaikilla koulutusasteilla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on monitieteisesti vaikuttava ja ratkaistava kysymys. Konteksti on globaali, mutta ratkaisut ovat paikallisia. Edellä mainitun oivaltamiseen ja yhteensovittamiseen tarvitsemme myös yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden tukea, jotta voimme vahvistaa arvojen ja asenteiden nopeampaa muutosta kestävän kehityksen vaatimaan suuntaan”, sanoo Ilmatieteen laitoksen yksikön päällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Hilppa Gregow","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Näin tutkijat suosittavat:  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"ordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastokasvatus pitää tuoda kaikille koulutusasteille. Ilmasto-osaamiseen kuuluvat tietojen ja taitojen lisäksi myös arvot ja asenteet.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Korkeakoulutuksessa tarvitaan lisää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Näin voidaan kasvattaa syvällistä ja monipuolista ilmasto-osaamista kaikilla aloilla.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Opettajien peruskoulutuksessa tulee vahvistaa opiskelijoiden ilmasto-osaamista- ja ilmastokasvatuksen taitoja. Työssä olevia opettajia tulee tukea ilmastokasvatuksessa.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Työelämään tarvitaan lisää ilmastokoulutusta ja yhteistyötä tutkimuksen kanssa.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avoimia ilmastoaineistoja tulee käyttää päätöksenteossa nykyistä tehokkaammin.","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Politiikkasuositukset julkaistiin ClimComp-hankkeen loppuseminaarissa 21. lokakuuta 2024.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hankkeessa kehitettiin ilmastodatan käytettävyyttä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ClimComp-hankkeessa arvioitiin laajasti sitä, kuinka ilmastodataa hyödynnetään koulutuksessa ja yhteiskunnassa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Hankkeella oli työhön hyvä lähtökohta, koska projektin kumppanit yhdessä muiden suomalaisten toimijoiden kanssa ovat tuottaneet merkittävän määrän huippuluokan ilmastodataa jo vuosikymmeniä”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Risto Makkonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hankkeessa avoimen ilmastodatan päälle rakennettiin uusia rajapintoja datan käytettävyyden lisäämiseksi. Sen lisäksi ilmastodatan ympärille rakennettiin kurssi, järjestettiin hackathon-tapahtumia ja luotiin erilaisia sovelluksia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastodataa voidaan hyödyntää myös ilmastomallien kehittämisessä ja mallien tuottamien tietojen varmentamisessa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"tutkimusprofessori Hilppa Gregow, yksikön päällikkö, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 3510, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:hilppa.gregow@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"hilppa.gregow@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"tutkimusprofessori Risto Makkonen, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 4109, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:risto.makkonen@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"risto.makkonen@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/ilmastonmuutos/tutkijat-suosittavat-suomalaista-ilmasto-opetusta-kehitettava-kaikilla-koulutusasteilla"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Helsingin yliopiston uutinen (22.10.2024): Tutkijat suosittavat: suomalaista ilmasto-opetusta on kehitettävä kaikilla koulutusasteilla","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://blogs.helsinki.fi/climatecompetencies/2024/10/21/politiikkasuositukset-21-10-yhteiskunnan-ilmasto-osaamista-on-vahvistettava/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Politiikkasuositukset: Yhteiskunnan ilmasto-osaamista on vahvistettava","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://blogs.helsinki.fi/climatecompetencies/about/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"ClimComp-tutkimushanke (englanniksi)","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3ADvOFHgyF1xVUn8o6VAIB","type":"Entry","createdAt":"2024-10-21T12:25:19.032Z","updatedAt":"2024-10-21T12:25:19.032Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":24,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Uusanalyysi paljastaa, miten allergiaa aiheuttavien siitepölyjen määrä ilmassa on muuttunut vuosikymmenten aikana","leadParagraph":"Allergioiden, kuten siitepölyallergioiden, lisääntyminen on yleisesti liitetty länsimaiseen elämäntapaan. Kuinka merkittävästi ympäristö vaikuttaa allergioihin? Selittääkö ilmassa olevan siitepölyn määrän allergioiden lisääntymistä? Tai ovatko siitepölyhiukkaset allergeenisempia kuin 20 tai 40 vuotta sitten?","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1NaSlveEwAezBUjAom7VP7","type":"Entry","createdAt":"2022-10-27T05:59:03.089Z","updatedAt":"2024-10-21T12:20:12.298Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Siitepöly koivu Adobe stock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1pEfHjQ9eEXtEylmhDLalw","type":"Asset","createdAt":"2021-09-14T07:32:25.909Z","updatedAt":"2021-09-14T07:40:23.624Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":17,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"siitepoly koivu AdobeStock","description":"siitepoly, koivu, AdobeStock","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1pEfHjQ9eEXtEylmhDLalw/0f6a0551c1c9d0241e8db5bd8ff24703/AdobeStock_22068906_siitepoly_koivu_www.png","details":{"size":1229464,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_22068906_siitepoly_koivu_www.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Koivun norkoista irtoaa siitepölyä.","plainTextImageCaption":"Kuva: Adobe Stock.","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Näitä Ilmatieteen laitoksen tutkijat selvittävät niin kutsun uusanalyysin keinoin; uusanalyysissä aiemmin kerätyt havainnot yhdistetään tietokoneella laskettavaan malliin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkijat yhdistivät tuoreimmassa analyysissään 34 Euroopan maan siitepölyhavainnot Ilmatieteen laitoksella kehitetyn SILAM-mallin arvioimiin siitepölypitoisuuksiin neljän viime vuosikymmenen ajalta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Allergiaoireita aiheuttavien siitepölyjen pitoisuuksien ja kehityssuunnan takautuva arviointi on tärkeää, jotta voimme ymmärtää siitepölyallergioiden epidemiologiaa ja mallintaa altistumis-vastesuhteita. Tämän tiedon avulla voimme lopulta auttaa siitepölylle allergisia ihmisiä\", sanoo uusanalyysin päätutkija, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Mikhail Sofiev","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Puiden siitepölyn määrä ei ole kasvanut kaikkialla Euroopassa","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkijat keskittyivät uusanalyysissä niiden puulajien siitepölyihin, jotka aiheuttavat Euroopassa paljon allergiaoireita eli leppään, koivuun ja oliivipuuhun. Nämä puut kukkivat keväällä tuottaen ilmassa kulkeutuvaa siitepölyä. Monilla Euroopan alueilla ne aloittavat allergiakauden. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Puut ovat herkkiä lämpötilan nousulle, mikä tarkoittaa, että kukinta-aika alkaa nyt lähes kuukautta aikaisemmin kuin 40 vuotta sitten. Uusanalyysi kuitenkin osoitti, ettei ilmassa olevan siitepölyn määrä kasva kaikkialla.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Puut noudattavat yleensä kahden vuoden sykliä, eli runsassiitepölyistä kautta seuraa usein vähäsiitepölyinen kausi ja päinvastoin. Tämä sykli voi kuitenkin häiriintyä, jos kevät ja kesä ovat erityisen ankarat, esimerkiksi kuivuuden tai helleaaltojen takia, tai päinvastoin, jos vettä on riittävästi ja lämpötilat ovat suotuisat.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Siitepölypitoisuuksien uusanalyysi auttaa ymmärtämään näitä ja muita kehityskulkuja. Sen ensimmäinen arvio tehtiin Euroopan Lancet Countdown -raporttia varten ja se vahvisti suurelta osin alueelliset erot siitepölymäärän kehityksestä. Tarkempia tutkimuksia ja laajennuksia uusanalyysiin on jo työn alla.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Olemme erittäin mielenkiintoisen matkan alussa\", jatkaa Mikhail Sofiev. \"Monikansallinen tiimi, joka mahdollisti uusanalyysin, valmistautuu jatkamaan työtään. Kehitetty teknologia avaa uusia mahdollisuuksia. Seuraavat uusanalyysin versiot kattavat lisää lajeja, jotka ovat tärkeitä myös maatalouden, metsätalouden, ilmastotutkijoiden, biodiversiteettitutkijoiden ja muiden käyttäjien kannalta.\"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3UMMKGK8bN8ihB4e1Lnwyo","type":"Entry","createdAt":"2024-10-21T12:16:59.240Z","updatedAt":"2024-10-21T12:16:59.240Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Koivun kausittainen siitepölymäärä","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"48gO8WsnWoq6fPi9mnI4Mx","type":"Asset","createdAt":"2024-10-21T12:14:29.847Z","updatedAt":"2024-10-21T12:14:29.847Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"trend SPIn birch pollen gridded ","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/48gO8WsnWoq6fPi9mnI4Mx/6009d2711f1552cdae6b9f5c10371897/trend_SPIn_birch_pollen_gridded_DecadalTrendsDiff_OIKEA_KUVA.png","details":{"size":198548,"image":{"width":1024,"height":688}},"fileName":"trend_SPIn_birch_pollen_gridded_DecadalTrendsDiff OIKEA KUVA.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kartta esittää koivun siitepölyn kausittaisen määrän muutostrendejä Euroopassa. Korkeampaa kasvua havaitaan esimerkiksi Länsi-Suomessa ja eräillä alueilla Venäjällä, kun taas vähentyneitä trendejä esiintyy Etelä-Ruotsissa ja Baltian maissa.","plainTextImageCaption":"Eri vuosikymmenten mediaanien ero (1980–1989 ja 2013–2022) koivun kausittaisessa siitepölymäärässä. Alueet, joilla siitepölymäärät ovat kasvaneet merkittävästi, on esitetty keltapunaisilla väreillä, ja alueet, joilla ne ovat heikentyneet, on merkitty sinisillä väreillä. Kuva: Ilmatieteen laitos.","language":"FI"}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja: ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Mikhail Sofiev \nTutkimusprofessori, FT\nIlmatieteen laitos\np. +358 503 290 578\n","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:mikhail.sofiev@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"mikhail.sofiev@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"\n\n","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://norkko.fi/"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Norkko.fi: siitepölyennusteet Suomeen","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tieteelliset artikkelit:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sofiev et al, (2024) European pollen reanalysis, 1980–2022, for alder, birch, and olive. ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"NatureScientific Data,","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" 11, 1082. ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1038/s41597-024-03686-2"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"https://doi.org/10.1038/s41597-024-03686-2","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Van Daalen et al, (2024). The 2024 Europe report of the Lancet Countdown on health and climate change: unprecedented warming demands unprecedented action. ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"The Lancet Public Health","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" S2468266724000550. ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1016/S2468-2667(24)00055-0"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"https://doi.org/10.1016/S2468-2667(24)00055-0","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Ilmanlaatu"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3VZoqoXoc2pKr4rOte2r9Z","type":"Entry","createdAt":"2024-10-18T13:09:34.566Z","updatedAt":"2024-10-18T13:09:34.566Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Hyviä uutisia ilmanlaadusta: elohopeapitoisuudet ovat laskeneet Suomessa ja koko pohjoisella pallonpuoliskolla","leadParagraph":"Ilmakehän elohopeapitoisuudet ovat laskeneet pohjoisella pallonpuoliskolla jopa kymmenen prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana, selviää tuoreesta tutkimuksesta. Elohopean väheneminen on hyvä uutinen, mutta herättää samalla kysymyksiä siitä, miksi globaalit päästötiedot kertovat päinvastaista.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2yGtYvLge2LvhzNFJq4bCO","type":"Entry","createdAt":"2024-10-18T13:07:18.911Z","updatedAt":"2024-10-18T13:07:18.911Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Pallas-Ylläs syksyllä Katriina Kyllönen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6GtLvqGf5qrdSN2EMcct9c","type":"Asset","createdAt":"2024-10-18T13:06:58.696Z","updatedAt":"2024-10-18T13:06:58.696Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Pallas-Ylläs syksyllä Katriina Kyllönen","description":"Syksy, Lappi","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6GtLvqGf5qrdSN2EMcct9c/2f1313e4a2e1f2cd7570641d486be18f/1000028238.jpg","details":{"size":277076,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"1000028238.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Katriina Kyllönen.","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1073/pnas.2401950121"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"PNAS-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" tarkasteltiin ilmakehän elohopean trendejä ja niiden syitä pohjoisella pallonpuoliskolla viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkijat analysoivat mittauksia 51 asemalta pohjoisella pallonpuoliskolla. Tulokset osoittivat, että elohopeapitoisuuden lasku on yleistä lähes kaikilla alueilla. Koko alueen elohopeapitoisuudet ovat vähentyneet jopa 10 % vuosien 2005 ja 2020 välillä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkijat selvittivät tietokonemallien avulla mahdollisia syitä pitoisuuden kehitykselle. Todennäköisintä on, että ihmisten toiminnasta aiheutuvat elohopeapäästöt ovat vähentyneet. Tämä on kuitenkin ristiriidassa globaalien päästötietolaskelmien kanssa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Elohopean pitoisuuden väheneminen on erittäin hyvä uutinen. Se osoittaa, että globaalit ponnistelut elohopeasaastumisen torjumiseksi, kuten YK:n ympäristöohjelman elohopeaa koskeva Minamatan yleissopimus, ovat saattaneet onnistua päästöjen hidastamisessa”, Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Katriina Kyllönen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" sanoo. ”Lisää tutkimusta kuitenkin tarvitaan, jotta ymmärrämme paremmin, miksi nykyiset kansainväliset päästötiedot eivät heijasta tätä vähenemistä.”","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tieto on tärkeää, jotta elohopeasaastumisen kehitystä tulevaisuudessa voidaan ennustaa tarkasti.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Mittausten ja raportoitujen tietojen ristiriita sai tutkijat kiinnostumaan","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimus sai alkunsa havainnosta, että mittausasemat ovat yleisesti raportoineet elohopeapitoisuuksien laskusta viime vuosina. Globaalit päästötiedot kuitenkin viittaavat siihen, että ihmisten toiminnasta johtuvat elohopeapäästöt ovat maailmanlaajuisesti lisääntymässä. Tämä ristiriita sai tutkijat kysymään, laskevatko ilmakehän elohopeapitoisuudet kaikilla pohjoisen pallonpuoliskon mittausasemilla. Tai onko mahdollista, että jokin muu päästölähde tai muutokset elohopean poistumisessa ilmakehästä ovat vaikuttaneet havaittuihin laskuihin?","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Tutkimus osoittaa, että pitkäjänteinen ja korkealaatuinen seuranta osana globaalia verkostoa tuottaa arvokasta uutta tietoa maapallomme tilasta ja haastaa nykykäsityksiä – tässä tapauksessa myönteiseen suuntaan”, Katriina Kyllönen sanoo.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kansainvälisessä tutkimuksessa oli mukana kolme suomalaista tutkimusasemaa Pallakselta, Hyytiälästä ja Virolahdelta. Asemia ylläpitävät Ilmatieteen laitos ja Helsingin yliopisto.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Elohopea on terveydelle vaarallinen raskasmetalli","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Elohopea on raskasmetalli, jota esiintyy luonnollisesti ympäristössä, mutta sitä vapautuu ilmakehään erityisesti ihmisen toiminnasta, kuten hiilen poltosta ja teollisuudesta. Ilmakehässä elohopea voi kulkeutua pitkiäkin matkoja. Ilmassa elohopea esiintyy yleensä kaasumaisessa muodossa, ja sadeveden mukana sitä päätyy maahan ja vesistöihin, missä se voi muuttua erityisen haitalliseksi muodoksi nimeltä metyylielohopea.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Elohopea on terveydelle vaarallinen aine, ja se voi kertyä ihmisen elimistöön, erityisesti aivoihin ja hermostoon. Lisäksi elohopea voi kertyä ravintoketjuun, erityisesti kaloihin, jolloin se päätyy ihmisten ja eläinten elimistöön.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Erikoistutkija Katriina Kyllönen, Ilmatieteen laitos, puh. 029 539 5461, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:katriina.kyllonen@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"katriina.kyllonen@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1073/pnas.2401950121"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"PNAS: Unexpected anthropogenic emission decreases explain recent atmospheric mercury concentration declines","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" (englanniksi, vaatii lukuoikeuden)","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Ilmanlaatu","Turvallisuus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2kmwMlBvjIBY8TW0vmX3Ri","type":"Entry","createdAt":"2024-10-17T06:43:34.912Z","updatedAt":"2024-10-17T06:43:34.912Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":18,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Tutkimus tuotti uutta tietoa havaintoihin perustuvan ja numeerisen säänennustusmallin eroista","leadParagraph":"Vertailussa tutkittiin kahden eri toimintaperiaatteella toimivan mallin kykyä ennustaa yölämpötiloja Turussa.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3ONEemBoYAJj3sO7J1NHCx","type":"Entry","createdAt":"2024-02-28T10:29:22.479Z","updatedAt":"2024-02-28T10:29:22.479Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Turku kesäiltana","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5zXBZ0iqmrF38uHYXJq2j5","type":"Asset","createdAt":"2024-02-28T10:28:34.048Z","updatedAt":"2024-02-28T10:28:34.048Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Turku kesäiltana","description":"Kesä, Turku","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5zXBZ0iqmrF38uHYXJq2j5/8a3ea14c27270e1dfc681b4a36b86e4e/Ilmakuva_Turusta_kes_iltana.jpg","details":{"size":323085,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Ilmakuva_Turusta_kes_iltana.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Kesäinen ilmakuva turusta.","plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteiden tekemisessä käytetään usein numeerisia säänennustusmalleja, jotka pohjautuvat ilmakehää kuvaavien yhtälöiden ratkaisemiseen. Ilmatieteen laitoksen ja Turun yliopiston yhteistyössä fysikaalisiin yhtälöihin pohjautuvaa HARMONIE-AROME -säänennustusmallia verrattiin täysin havaintoihin pohjautuvaan regressiomalliin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Siinä missä numeerinen säänennustusmalli, kuten HARMONIE-AROME, käyttää säähavaintoja ainoastaan ennusteen alkutilanteen luomiseen ja ennusteen mukauttamiseen, regressiomallin ennuste pohjautuu täysin havaintoihin. Malli \"koulutetaan\" suurella määrällä havaintoja erilaisista ympäristöistä, ja malli laskee riippuvuuksia maankäytön, korkeuserojen ja vesialueiden läheisyyden sekä lämpötilavaihtelun välille. Näiden yhteyksien ja havaintojen avulla mallilla saadaan luotua alueellisesti jatkuva lämpötilakartta koko tutkitulle alueelle.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vertailussa tutkittiin mallien eroavaisuuksia vuoden 2018 heinäkuussa koetun lämpimän jakson yölämpötilojen mallinnuksessa. Regressiomallin kouluttamiseen käytettiin havaintoja 71:stä ympäri Turun aluetta sijoitetusta säämittarista, jotka ovat osa Turun yliopiston maantieteen osaston TURCLIM-projektia. Koska samoja havaintoja käytettiin myös mallien tulosten tarkkuuden arvioinnissa, mallin tarkkuus laskettiin useassa vaiheessa vaihdellen sitä, mitä asemia käytettiin kouluttamisessa ja mitä arvioinnissa. Näin yhtäkään asemaa ei samaan aikaan käytetty sekä mallin kalibroinnissa että arvioinnissa. Edellä mainittujen 71:n havaintopisteen lämpötilojen lisäksi regressiomallin tarkkuuden arvioinnissa käytettiin lämpötiloja kolmelta Turun keskustasta merkittävästi kauempana sijaitsevalta havaintopisteeltä. Näitä keskustasta 30-40 kilometrin päässä sijaitsevia havaintopisteitä käytettiin ainoastaan regressiomallien tarkkuuden arvioinnissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"HARMONIE-AROME-mallissa käytettiin 750 metrin vaakasuoraa erottelutarkkuutta, mikä on huomattavasti tarkempi kuin päivittäisissä sääennustuksissa käytetty 2,5 kilometrin resoluutio.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maankäytön kuvaus on oleellista molemmissa malleissa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Regressiomalli pärjäsi mallinnettujen lämpötilojen vertailussa hieman numeerista sääennustusmallia paremmin. HARMONIE-AROME-mallille ja muille numeerisille säänennustusmalleille ominainen yölämpötilojen arvioiminen liian korkeiksi näkyi myös tässä tutkimuksessa. Erityisen hyvin tämä ilmeni silloin, kun säätilanne Turussa oli selkeä ja tyyni tai heikkotuulinen. Tuulisina ja pilvisinä öinä mallit pärjäsivät jotakuinkin yhtä hyvin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Molemmat mallit onnistuivat mallintamaan maankäytön eroista johtuvaa lämpötilavaihtelua pääsääntöisesti hyvin. Suurimmat erot havaintoihin verrattaessa syntyivät molemmilla malleilla silloin, kuin havaintomittarin välitön ympäristö poikkesi merkittävästi muusta hieman etäämmällä sijaitsevasta lähiympäristöstä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Regressiomalli ei sovellu sääennustukseen samalla tavoin kuin numeerinen säänennustusmalli, sillä se tarvitsee havainnot mittareilta ennen kuin se pystyy laskemaan lämpötiloja mallinnetulle alueelle. Tämä tutkimus kuitenkin antaa tutkijoille tietoa eri työkalujen tarkkuudesta kaupunkiolosuhteita tutkittaessa. Tuloksista voidaan myös päätellä, että ympäristön tarkka kuvaaminen mallille on tärkeää, jotta mallin antama ennuste saadaan täsmällisemmäksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Olli Saranko, Ilmatieteen laitos, puh. 050 529 9520, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:olli.saranko@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"olli.saranko@fmi.fi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen artikkeli ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"http://dx.doi.org/10.1175/JAMC-D-23-0149.1"},"content":[{"nodeType":"text","value":"on julkaistu Journal of Applied Meteorology and Climatology -lehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" (vaatii lehden tilauksen).","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viite: Saranko, O., J. Suomi, A. Partanen, C. Fortelius, C. Gonzales-Inca, and J. Käyhkö, 2024: Comparison of Physically Based and Empirical Modeling of Nighttime Spatial Temperature Variability during a Heatwave in and around a City. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"J. Appl. Meteor. Climatol.","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":", ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"63","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":", 1053–1074, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1175/JAMC-D-23-0149.1"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1175/JAMC-D-23-0149.1","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4Q0EPNqxrOFPjxHRXjim3Z","type":"Entry","createdAt":"2024-10-16T11:20:51.207Z","updatedAt":"2024-10-16T11:20:51.207Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":72,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Reittilaivat ovat mitanneet Itämeren tilaa yli 30 vuotta – uusilla mittauksilla voidaan arvioida myös meren hiilitasetta","leadParagraph":"Itämeren tilaa automaattisesti seuraava Alg@line-mittausverkosto on ollut toiminnassa jo yli kolmenkymmentä vuotta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2zb4PR2l1zLCv4K0n8Ir2v","type":"Entry","createdAt":"2024-10-16T10:07:36.756Z","updatedAt":"2024-10-16T10:07:36.756Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Utö masto Lauri Laakso","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"67wR0WFhjVctefnIf3W45r","type":"Asset","createdAt":"2023-04-17T09:43:21.728Z","updatedAt":"2023-04-17T09:44:30.855Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"uto2 laurilaakso copy","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/67wR0WFhjVctefnIf3W45r/bec2c12e091a8664cf1207988c110f2c/uto2_laurilaakso_copy.jpg","details":{"size":1683562,"image":{"width":3840,"height":2160}},"fileName":"uto2_laurilaakso_copy.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Rantakalliolla mittausmasto, taustalla meri.","plainTextImageCaption":"Hiilidioksidia mittaava masto Utössä. Kuva: Lauri Laakso.","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Suomen ympäristökeskuksen koordinoima Alg@line-verkosto yhdistää kaupallisen meriliikenteen ja reaaliaikaiset tieteelliset havainnot. Silja Serenade - ja Finnmaid-alusten mittauslaitteet keräävät tärkeää seurantatietoa merensuojelun, tutkimuksen ja meriliikenteen tarpeisiin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Alg@line-mittausverkosto antaa alueellisesti ja ajallisesti kattavan kuvan merialueiden tilasta päätöksentekijöille ja kansalaisille. Tulosten avulla seurataan etenkin Itämeren leväkukintoja, lämpötilaa, ravinnetilannetta ja kasvihuonekaasuja. Verkosto tukee siten merialuesuunnittelua sekä erilaisten päästövähennysten kustannustehokasta suunnittelua ja tulosten arviointia. Meriliikenteelle verkoston havainnot ovat tärkeitä esimerkiksi jääpeitteen ja säätilan ennustamisessa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Meren pintakerroksesta tehtävät havainnot antavat erittäin tärkeää vertailutietoa meren tilan mallinnukselle ja satelliittihavainnoille. Havaintojen avulla tulokset voidaan varmentaa ja skaalata”, korostaa ryhmäpäällikkö ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Jukka Seppälä","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Suomen ympäristökeskuksesta. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Mittauksia tehdään laivoihin asennetuilla laitteistoilla eli Ferryboxeilla, jotka keräävät automaattisesti tietoa niiden läpi virtaavan meriveden ominaisuuksista laivan liikkuessa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kasvihuonekaasujen mittaus apuna Itämeren hiilitaseen arvioinnissa","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kuluvana vuonna Helsingin ja Tukholman väliä liikennöivä Silja Serenade on otettu osaksi kansainvälistä kasvihuonekaasuja mittaavaa ICOS-verkostoa. Ilmatieteen laitoksen kasvihuonekaasumittausten sekä Utön tutkimusaseman läpivirtauslaitteistojen ja monipuolisten ilmakehähavaintojen avulla voidaan arvioida Itämeren hiilitasetta ja sen muutoksia.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Yksi tämän hetken kiinnostavimmista tutkimuskohteista on maaekosysteemien kytkeytyminen merialueisiin. On selvitettävä, mikä osa jokien mukana meriin päätyvästä maaekosysteemien hiilestä päätyy ilmakehään kasvihuonekaasuina”, sanoo ryhmäpäällikkö ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Lauri Laakso","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Ilmatieteen laitokselta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Leväkukinnat aiheuttavat Itämeren hiilidioksidipitoisuuteen suuria vuodenaikaisvaihteluita. Kun auringon säteily on keväällä ja kesällä riittävää, yhteyttäminen kuluttaa epäorgaanista hiiltä veden pintakerroksesta, jolloin hiilidioksidipitoisuus laskee. Kun meren hiilidioksidipitoisuus on ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta matalampi, meri toimii ilmakehän hiilen nieluna ja päinvastoin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Silja Serenadella Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä meriveden hiilidioksidipitoisuutta mitattiin keväällä ja kesällä 2024. M","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":"eren hiilidioksidinielu on suurimmillaan kesäkuun lopussa Saaristomeren edustalla, jolloin levien hiilensidonta on ollut voimakkaimmillaan. Rannikoilla jokivirtaamat ja kumpuaminen tuovat hiiltä pintakerrokseen, mikä havaitaan kohonneina hiilidioksidipitoisuuksina.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1meDERhRQJfryGel1PRO5s","type":"Entry","createdAt":"2024-10-16T10:19:33.704Z","updatedAt":"2024-10-16T10:19:33.704Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Meriveden CO2-pitoisuus kevät ja kesä 2024","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1W9inKV8OPLIkwiUOZ2W37","type":"Asset","createdAt":"2024-10-16T10:13:25.317Z","updatedAt":"2024-10-16T10:13:25.317Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Meriveden CO2-pitoisuus kevät ja kesä 2024","description":"Helsingin ja Tukholman välillä liikennöivällä Silja Serenadella mitattu meriveden hiilidioksidipitoisuus (osapaine) kevään ja kesän 2024 aikana. ","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1W9inKV8OPLIkwiUOZ2W37/8a2df485cb43e0a52c4049f19d245893/sere_2024_counterf.png","details":{"size":401032,"image":{"width":1200,"height":1015}},"fileName":"sere_2024_counterf.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kuvaaja. Kuvan sisältö löytyy tekstinä sivulta.","plainTextImageCaption":"Helsingin ja Tukholman välillä liikennöivällä Silja Serenadella mitattu meriveden hiilidioksidipitoisuus (osapaine) kevään ja kesän 2024 aikana. Kuva: Ilmatieteen laitos.","language":"FI"}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Alg@line-mittausverkosto ja kansainvälinen yhteistyö:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-3"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ryhmäpäällikkö ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Jukka Seppälä","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":", Suomen ympäristökeskus, p. 0295 251 631, etunimi.sukunimi@syke.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Erikoistutkija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Katri Kuuppo","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":", Suomen ympäristökeskus, p. 050 307 5964, etunimi.sukunimi@syke.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Meriveden hiilidioksidimittaukset Silja Serenadella ja Utön tutkimusasemalla:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-3"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ryhmäpäällikkö ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Lauri Laakso","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":", Ilmatieteen laitos, p. 050 525 7488, etunimi.sukunimi@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Martti Honkanen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":", Ilmatieteen laitos, p. 040 041 8624, etunimi.sukunimi@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://itameri.fi/fi-FI/Itameri_nyt/Automaattihavainnot_laivoilta"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Reaaliaikaisia havaintoja aluksilta (itämeri.fi)","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.syke.fi/fi-FI/Ajankohtaista/Uutiset/Itameren_tilaa_on_mitattu_reittilaivoill(66991)"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lue lisää Suomen ympäristökeskuksen uutisesta (16.10.2024): Itämeren tilaa on mitattu reittilaivoilla jo yli 30 vuotta","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Meri","Ilmasto","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3pgLfmQM8IVv1dG7rjMUOn","type":"Entry","createdAt":"2024-10-11T11:38:48.872Z","updatedAt":"2024-10-11T11:38:48.872Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Viime yönä koettiin auringonpilkkujakson toiseksi voimakkain aurinkomyrsky","leadParagraph":"Aleksis Kiven päivänä 10. lokakuuta alkanut geomagneettinen myrsky jäi hieman heikommaksi kuin toukokuinen äitienpäivän myrsky. Tällä kertaa revontulet piileksivät Suomessa enimmäkseen pilvien takana.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"74O6gxuPiSg34kkOnjlYbH","type":"Entry","createdAt":"2024-04-10T09:07:10.317Z","updatedAt":"2024-04-10T09:07:10.317Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Aurinko magneettikenttä FI Kuva: SDO/AIA","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7MIId9YhEYYXv3CXKhrHdY","type":"Asset","createdAt":"2024-04-10T09:05:05.590Z","updatedAt":"2024-04-10T09:05:05.590Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Aurinko magneettikenttä Kuva: SDO/AIA","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7MIId9YhEYYXv3CXKhrHdY/904d1c6615b0511938a70e264b406055/Picture2.png","details":{"size":1174455,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Picture2.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Näinä vuosina Auringon pinnalla on runsaasti aktiivisia alueita, joiden yllä risteilee voimakkaan magneettikentän kaaria. Se kasvattaa rajujen Auringon purkausten riskiä. Kuva: SDO/AIA.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringon 11-vuotinen auringonpilkkujakso lähestyy huippuaan, ja avaruussäässä on riittänyt tapahtumia tänä vuonna.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Viime ja tällä viikolla Auringon pinnalla on vaeltanut kaksi auringonpilkkujen ryhmää eli aktiivista aluetta, jotka ovat tuottaneet koko joukon rajuja purkauksia. Auringon purkauksen voimakkuudesta ei kuitenkaan voi suoraan päätellä, miten suuren avaruussään myrskyn se synnyttää maapallolla”, kertoo Ilmatieteen laitoksen avaruussääryhmän päällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Tiera Laitinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viime viikon torstaina, 3.10., tapahtui pilkkujakson voimakkain roihupurkaus eli röntgensäteilyn purkaus. Siihen liittyi koronan massapurkaus eli kaasupilvi, joka lähti kohti maapalloa ja jonka odotettiin synnyttävän komeita revontulia viime viikonloppuna. Jonkin verran revontulia saatiinkin, mutta sillä kertaa massapurkaus osoittautui arvioitua hitaammaksi. Niinpä geomagneettinen myrsky alkoi vasta sunnuntai-iltana ja jäi sillä kertaa odotettua vaisummaksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keskiviikkona 9.9. aamuyöllä tapahtui roihu, joka oli voimakkuudeltaan vain viidesosa edellisviikkoisesta. Sekin sinkautti massapurkauksen kohti Maata. Tällä kertaa massapurkaus oli nopea ja osui Maahan jo torstai-iltana. Se synnytti täällä geomagneettisen myrskyn, joka oli voimakkuudeltaan moninkertainen viime sunnuntaina alkaneeseen myrskyyn verrattuna.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruussään myrskyjen vertailu on monimutkaista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruussään myrskyjen vertailu ei ole yksiselitteistä, koska niiden rajuutta mitataan monella eri tavalla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yksi käytetyimmistä mittareista on päiväntasaajan seudun magneettisten häiriöiden suuruutta kuvaava Dst-luku, joka saavutti tässä myrskyssä arvon –335. Tällä lukemalla Aleksis Kiven päivän myrsky sijoittuu vuodesta 1957 alkavassa havaintohistoriassa sijalle 16. Viime toukokuussa tapahtunut äitienpäivän myrsky on sijalla 7 Dst-luvulla –412, joten se säilyttää paikkansa meneillään olevan auringonpilkkujakson voimakkaimpana. Kiven päivän myrsky nousee pilkkujakson toiselle sijalle.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viime sunnuntaina alkanut myrsky, joka seurasi pilkkujakson voimakkainta roihua, ylsi Dst-lukemaan –153. Sillä lukemalla ei listasijoituksia jaella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontuliharrastajille tutumpi luku myrskyjen vertailuun on Kp-indeksi. Sen puute on, että asteikko päättyy lukuun 9, joten suurimpia myrskyjä ei voi sen avulla asettaa järjestykseen. Äitienpäivän myrskyn Kp oli 9, Aleksis Kiven päivän myrskyssä Kp saavutti arvon 9– eli jäi pykälän verran vajaaksi suurimmasta mahdollisesta arvosta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yhtenä mittatikkuna geomagneettiselle myrskylle voidaan pitää sitäkin, miten kauas maapallon navoilta revontulet yltävät. Tiedot havainnoista kertyvät vähitellen. Aleksis Kiven päivän myrskyn aikaan revontulihavaintoja on tehty tavanomaista huomattavasti eteläisemmillä leveysasteilla. Euroopassa revontulia on nähty Välimeren seudulla Korsikassa ja Pohjois-Italiassa. Pohjois-Amerikassa revontulia havaittiin New Mexicon osavaltiossa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Miksi myrskyn voimakkuus yllättää?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Isot geomagneettiset myrskyt pystytään periaatteessa ennustamaan, koska massapurkauksen lähtö Auringosta nähdään satelliittikuvista. Mutta koska näemme kaasupilven vain yhdestä suunnasta, suoraan kohti tulevana, sen nopeutta on vaikea arvioida.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toinen yllätystekijä liittyy massapurkauksen mukanaan kantamaan magneettikenttään: sitä ei voi mitata etäältä, mutta sen voimakkuus ja erityisesti sen suunta ratkaisevat, miten vahvasti massapurkaus kytkeytyy maapallon magneettikenttään. Aleksis Kiven päivänä massapurkauksen magneettikentän suunta oli eteläinen, mikä synnyttää voimakkaimman geomagneettisen myrskyn ja revontulet.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Geomagneettisten häiriöiden lisäksi Aleksis Kiven päivän myrskyyn liittyi toinen, harvinaisempi avaruussääilmiö. Jos keskiviikosta alkaen Maan lähiavaruuteen saapui runsaasti roihupurkauksen synnyttämiä suurienergiaisia protoneja. Maanpinnalle asti ilmakehä ei näitä protoneja päästä, mutta ne muodostavat huomattavan säteilyrasituksen satelliiteille ja astronauteille.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tiera Laitinen, avaruussääryhmän päällikkö, Ilmatieteen laitos, p. 050 380 3279, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:tiera.laitinen@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"tiera.laitinen@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7vFDBgxIn8M2NzS5RtGoVz","type":"Entry","createdAt":"2024-10-11T11:34:19.904Z","updatedAt":"2024-10-11T11:37:15.884Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Roihupurkaus 9.10.2024 Nasa/SDO","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"410Y4tZzBLmKivaCEcADXT","type":"Asset","createdAt":"2024-10-11T11:32:40.662Z","updatedAt":"2024-10-11T11:37:30.579Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Roihupurkaus Nasa/SDO","description":"Aleksis Kiven päivän myrskyn synnyttänyt roihupurkaus Auringon röntgenkuvassa 9.10.2024. ","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/410Y4tZzBLmKivaCEcADXT/b1652097bcc740be5042e7e04b6aba82/Picture3.jpg","details":{"size":23760,"image":{"width":303,"height":303}},"fileName":"Picture3.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Röntgen-kuva auringosta.","plainTextImageCaption":"Aleksis Kiven päivän myrskyn synnyttänyt roihupurkaus Auringon röntgenkuvassa. Kuva: Nasa/SDO.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4wCPDOcOUgJnTNEIEDVI4D","type":"Entry","createdAt":"2024-10-11T11:36:44.178Z","updatedAt":"2024-10-11T11:37:00.609Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Näkyvän valon kuva Auringosta 11.10.2024","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5e8P0UmJL0jziwPkt86hrd","type":"Asset","createdAt":"2024-10-11T11:35:24.180Z","updatedAt":"2024-10-11T11:35:24.180Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Näkyvän valon kuva Auringosta 12.10.2024 Nasa/SDO","description":"Kaksi päivää myöhemmin 12.10.2024 otetussa näkyvän valon kuvassa roihun synnyttänyt iso auringonpilkku on liikkunut vähän matkaa oikealle päin Auringon pyörimisen myötä. Kuvat: Nasa/SDO.","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5e8P0UmJL0jziwPkt86hrd/f0d2634f0fd310e7399013bf99a3a88f/Picture2.jpg","details":{"size":51379,"image":{"width":694,"height":694}},"fileName":"Picture2.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Aurinko, jossa musta pilkku oikealla reunalla.","plainTextImageCaption":"Kaksi päivää myöhemmin 11.10.2024 otetussa näkyvän valon kuvassa roihun synnyttänyt iso auringonpilkku on liikkunut vähän matkaa oikealle päin Auringon pyörimisen myötä. Kuva: Nasa/SDO.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Avaruus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1pFYS2n7DPaF5VvfWb93e8","type":"Entry","createdAt":"2024-10-10T10:53:04.572Z","updatedAt":"2024-10-10T11:11:48.540Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":58,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Suomeen perustettava avaruustilannekeskus edistää yhteiskunnan turvallisuutta","leadParagraph":"Hallitus esittää rahoitusta kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamista varten. Keskuksen perustaminen edistää osaltaan Suomen kokonaisturvallisuutta; se parantaa kansallista kriisinsietokykyä, kriittisen infrastruktuurin ylläpitoa ja huoltovarmuutta sekä kyberturvallisuutta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"8FU0ogJ3JAUe0hgaT2uTe","type":"Entry","createdAt":"2024-05-31T09:15:40.525Z","updatedAt":"2024-10-10T06:31:39.395Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Satelliitti maapallo FI kuva: Adobestock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4Wr2g2hEu7Gl4n5ipWmkXK","type":"Asset","createdAt":"2021-01-26T09:23:11.255Z","updatedAt":"2021-01-26T09:23:11.255Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Satelliitti Maa Maapallo Earth observation Adobe Stock","description":"Photo: Adobe Stock","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4Wr2g2hEu7Gl4n5ipWmkXK/2d84fa42350620e1c6a600a2743d0a6c/AdobeStock_293966775_earthobservation.png","details":{"size":1362971,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_293966775_earthobservation.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Maapallo avaruudesta katsottuna, kuvan reunassa näkyy osa satelliitista.","plainTextImageCaption":"Kuva: Adobe Stock.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruustilannekeskus toimii hajautettuna: siviilijohtokeskus perustetaan Ilmatieteen laitokselle yhteistyössä Maanmittauslaitoksen kanssa, ja sotilasjohtokeskus perustetaan Puolustusvoimien yhteyteen. Molemmat johtokeskukset toimivat itsenäisesti, mutta läheisessä yhteistyössä. Keskuksen toteuttamisessa hyödynnetään nykyisiä viranomaistehtäviä ja -rakenteita.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keskuksen perustamistoimet aloitetaan vuoden 2024 joulukuussa. Se saavuttaa täyden toimintavalmiuden vuonna 2028.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruustilannekeskus tuottaa tilannetietoa avaruudesta muille viranomaisille","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruustilannekeskus valvoo ja ennustaa avaruusympäristön aiheuttamia vaara- ja häiriötilanteita, jotta näihin voidaan ennakolta varautua ja reagoida yhteiskunnan toiminnan turvaamiseksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yhteiskunnan arkiset toiminnot, kuten tietoliikenne, kaukokartoitus ja paikantaminen, sään ja ympäristön seuranta, lentoliikenne sekä turvallisuuden kannalta tärkeä lähialueiden havainnointi tarvitsevat satelliittijärjestelmiin nojaavia palveluita. Näiden palveluiden häiriötöntä toimintaa uhkaavat erilaiset lähiavaruuden ilmiöt, kuten avaruussään häiriöt sekä satelliittien ja avaruusromun törmäykset. Lisäksi Maahan putoava avaruusromu ja Maan lähelle tulevat asteroidit voivat aiheuttaa maan päällä vaaratilanteita, joita avaruustilannekeskus ennakoi ja joista se tiedottaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Tällä hetkellä mikään viranomainen Suomessa ei vielä koordinoidusti havainnoi ja seuraa avaruuden ja avaruustoiminnan häiriö- ja vaaratilanteita. Kun kansallinen avaruustilannekeskus on toiminnassa, se tuottaa ja jakaa kohdennettua avaruustilannetietoa Puolustusvoimille, muille viranomaisille, huoltovarmuuden kannalta kriittisille yrityksille, yliopistoille, tutkimuslaitoksille ja kansalaisille”, kertoo tutkimusyksikön päällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Ari-Matti Harri","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kansainvälinen yhteistyö on tiivis osa avaruustilannekeskuksen toimintaa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruustilannekeskus ryhtyy tuottamaan avaruustilannekuvaa yhteistyössä EU:n, Suomen kumppanimaiden sekä avaruusvalvonnasta vastaavien kansainvälisten organisaatioiden kanssa. Tilannekuvaa parannetaan omilla kansallisilla havainnoilla ja analyyseilla ja jalostetaan palveluiksi, jotka jaetaan eri toimijoille.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Puolustusvoimat tuottaa avaruustilannekuvaa sotilaallisiin tarpeisiin. Tämä edellyttää yhteistyötä niin kansainvälisten kumppanien kuin kotimaisten toimijoiden kesken. Kansallinen avaruustilannekeskus yhdistää tehokkaasti sekä Puolustusvoimien että siviilipuolen resurssit kansallisen avaruustilannekyvyn kehittämiseksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Avaruustilannekuva on aivan keskeinen osa Puolustusvoimien tilannetietoisuutta. Avaruuden merkitys sotilaallisena toimintaympäristönä on kasvanut huomattavasti ja se käytännössä linkittyy jokaisen puolustushaaran ja Pääesikunnan alaisten laitosten toimintaan. Tämä edellyttää laaja-alaista ymmärrystä avaruuden merkityksestä sekä edelleen uutta osaamista ja uusia kyvykkyyksiä tulevaisuudessa”, toteaa Ilmavoimien komentaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Juha-Pekka Keränen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tärkeä osa avaruustilannekeskuksen toimintaa on yhteistyö EU:n avaruusvalvontajärjestelmän kanssa. Suomi liittyi mukaan EU:n SST-yhteenliittymään (","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Space Surveillance and Tracking","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":") Ilmatieteen laitoksen johdolla syksyllä 2022, kumppaninaan Maanmittauslaitos.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”EU SST seuraa lähiavaruuden kohteita ja tarjoaa palveluita satelliittien ja avaruusromun törmäysten estoon sekä analysoi ja ennustaa lähiavaruuden kappaleiden kiertoratoja ja sirpaloitumista”, toteaa Maanmittauslaitoksen osastonjohtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Hannu Koivula","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen kansallinen avaruustilanneseuranta mahdollistaa avaruustilannetietoisuuteen suunnatun tutkimusrahoituksen hakemisen EU:lta ja Euroopan avaruusjärjestöltä. Samalla luodaan uusia mahdollisuuksia liiketoiminnalle, tutkimukselle ja korkealaatuisen teknologian kehittämiselle.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ohjausryhmä suositteli avaruustilannekeskuksen perustamista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruustilannekeskuksen perustamisen kansallisia hyötyjä selvitti talvella 2022–2023 ohjausryhmä, jossa oli mukana liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi maa- ja metsätalousministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, puolustusministeriön, sisäministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, ulkoministeriön sekä valtiovarainministeriön edustajia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ohjausryhmän työn tavoitteena oli muodostaa ministeriöiden yhteinen käsitys kansallisen avaruustilannekeskuksen perustamisesta. Ohjausryhmän sihteeristö oli Ilmatieteen laitokselta, ja sen työtä tukivat ohjausryhmään nimetyt pysyvät asiantuntijat Maanmittauslaitoksesta ja Puolustusvoimista. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164947/LVM_2023_6.pdf?sequence=1&isAllowed=y"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ohjausryhmä suositteli raportissaan","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" avaruustilannekeskuksen perustamista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos: ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Prof. Ari-Matti Harri, avaruuden ja havaintoteknologioiden tutkimusyksikön päällikkö, p. 050 337 5623, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:ari-matti.harri@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"ari-matti.harri@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"FT Tiera Laitinen, avaruussääryhmän päällikkö, p. 050 380 3279, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:tiera.laitinen@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"tiera.laitinen@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Prof. Jouni Pulliainen, Avaruus- ja kaukokartoituskeskuksen johtaja, p. 050 589 5821, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:jouni.pulliainen@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"jouni.pulliainen@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":" Maanmittauslaitos: ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Prof. Hannu Koivula, osastonjohtaja, p. 050 430 1639, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:Hannu.Koivula@maanmittauslaitos.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hannu.Koivula@maanmittauslaitos.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jarkko Koskinen, ylijohtaja, p.  050 337 2902, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:Jarkko.Koskinen@maanmittauslaitos.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jarkko.Koskinen@maanmittauslaitos.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Puolustushallinto:","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kai Knape, turvallisuusjohtaja, puolustusministeriö, p. 0295 16001, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:kai.knape@gov.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"kai.knape@gov.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://lvm.fi/-/suomeen-perustetaan-avaruustilannekeskus"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 10.10.2024: Suomeen perustetaan avaruustilannekeskus","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Avaruus","Turvallisuus"],"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1lzGslqLqjf842FYiUZEp1","type":"Entry","createdAt":"2024-10-09T10:31:34.793Z","updatedAt":"2024-10-09T10:31:34.793Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Helleaaltojen pinta-ala on moninkertaistunut arktisella alueella","leadParagraph":"Arktisen alueen helleaaltojen laajuus on moninkertaistunut 70 viime vuoden aikana, ja niiden ennustetaan lisääntyvän merkittävästi ilmaston lämmetessä. Suhteellisesti eniten kasvaa voimakkaiden helteiden pinta-ala. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6htO5kNGSuegh0C9fIrJ5H","type":"Entry","createdAt":"2024-09-03T11:23:17.703Z","updatedAt":"2024-10-09T10:28:34.600Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"helle kesä lämpö kuva: Sofia Wilkman","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1Ma0kX88qPrFQ6aidRUmfs","type":"Asset","createdAt":"2024-09-03T11:22:45.642Z","updatedAt":"2024-09-03T11:22:45.642Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"helle kesä aurinko Kuva: Sofia Wilkman","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1Ma0kX88qPrFQ6aidRUmfs/aa96f04445d287fcefb633259183c3f6/helteinen_syyskuu_1200_sofiaWilkman.jpg","details":{"size":217481,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"helteinen syyskuu_1200_sofiaWilkman.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Auringossa kimmeltävä vesi ja rantakallio.","plainTextImageCaption":"Kuva: Sofia Wilkman","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen myötä helleaallot ovat yleistyneet, voimistuneet ja pidentyneet, mutta myös niiden laajuus on kasvanut merkittävästi. Esimerkiksi kesällä 2021 noin puolella arktisista maa-alueesta havaittiin voimakas helleaalto. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1038/s43247-024-01750-8"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Communications Earth & Environment -tiedelehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" julkaistun tutkimuksen mukaan helleaaltojen kattama pinta-ala on moninkertaistunut arktisella alueella viime vuosikymmeninä. Voimakkaiden helleaaltojen, jotka toistuvat yhdellä alueella keskimäärin kerran kuudessa vuodessa, pinta-ala on kaksinkertaistunut verrattuna 1950–1979 ajanjaksoon. Äärimmäisten, kerran 20 vuodessa toistuvien helleaaltojen kattama alue on kolminkertaistunut, ja hyvin äärimmäisten, vain kerran 60 vuodessa toistuvien helleaaltojen pinta-ala on kasvanut nelinkertaiseksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Mitä voimakkaampia helleaaltoja tarkastellaan, sitä suurempi on suhteellinen lisäys, koska voimakkaat helleaallot olivat harvinaisia tarkastelujakson alussa. Siksi moninkertaistuminen on suurinta hyvin äärimmäisten helleaaltojen tapauksissa”, Ilmatieteen laitoksen tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Mika Rantanen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" kertoo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksessa tarkasteltiin helleaaltojen havaittua ja ennustettua pinta-alaa arktisilla maa-alueilla 60. leveyspiirin pohjoispuolella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aiempaa suurempi osa arktisesta alueesta altistuu kuumille olosuhteille","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Siinä missä nykyilmastossa noin 30 % arktisesta alueesta on kokenut voimakkaan, kerran 6 vuodessa toistuvan helleaallon saman kesän aikana, vuosisadan loppuun mennessä tämän osuuden ennustetaan kasvavan noin 75 prosenttiin. Hyvin äärimmäisiä, kerran 60 vuodessa toistuvia helleaaltoja havaittiin arktisella alueella noin 4 %:lla pinta-alasta vuosina 2013–2022, ja vuosisadan loppuun mennessä tämän osuuden arvioidaan olevan noin 30 %. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mikäli globaali lämpeneminen saataisiin rajoitettua kahteen asteeseen, vastaavat helleaaltojen pinta-alat olisivat noin 51 % ja 17 %. Helleaaltojen laajuus ja niiden vaikutukset herkille arktisille ekosysteemeille ovat siis riippuvaisia maailmanlaajuisen lämpenemisen tasosta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Helteiden pinta-alojen voimakas kasvu tarkoittaa myös sitä, että aiempaa suurempi osa arktisista ekosysteemeistä altistuu aiempaa kuumemmille olosuhteille. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia muun muassa hiilen kierron prosesseille, ikiroudan esiintymiselle sekä arktisille lajeille”, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Juha Aalto","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" kertoo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Arviot perustuvat SSP2-4.5 päästöskenaarioon, jossa maapallon lämpötilan ennustetaan nousevan noin 2,9 astetta esiteollisesta ajasta. SSP2-4.5-skenaariota pidetään tällä hetkellä todennäköisimpänä vaihtoehtona tulevan ilmastonmuutoksen kehityspoluksi. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 475 0756, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:mika.rantanen@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"mika.rantanen@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimusprofessori Juha Aalto, Ilmatieteen laitos, puh. 050 409 0963, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:juha.aalto@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"juha.aalto@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tieteellinen artikkeli on avoimesti saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1038/s43247-024-01750-8"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Communications Earth & Environment -tiedelehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Artikkelin viite: Rantanen, M., Kämäräinen, M., Luoto, M., & Aalto, J. (2024). Manifold increase in the spatial extent of heatwaves in the terrestrial Arctic. Communications Earth & Environment. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1038/s43247-024-01750-8"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1038/s43247-024-01750-8","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Arktinen alue","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4BKCpWXF9rYyNtxl1xRcT9","type":"Entry","createdAt":"2024-10-08T12:43:52.716Z","updatedAt":"2024-10-08T12:43:52.716Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Syyskuu 2024 oli toiseksi lämpimin maailmanlaajuisesti ja Euroopassa","leadParagraph":"Copernicus-ilmastopalvelun mukaan syyskuun keskilämpötila maailmanlaajuisesti oli 16,17 °C, mikä on 0,73 °C enemmän kuin ilmastollisen vertailukauden eli vuosien 1991–2020 keskiarvolämpötila syyskuussa. Tämä tekee syyskuusta 2024 mittaushistorian toiseksi lämpimimmän syyskuun. Vain vuoden 2023 syyskuu on ollut lämpimämpi.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1iihujoxswVA8bM7nW5pH9","type":"Entry","createdAt":"2024-10-08T12:35:28.777Z","updatedAt":"2024-10-08T12:35:28.777Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Syksy Amsterdamissa Melinda Nagy stock.adobe.com","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4sbyi3hiwpTWfONqi0y414","type":"Asset","createdAt":"2024-10-08T12:34:01.079Z","updatedAt":"2024-10-08T12:34:01.079Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":13,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Syksy Amsterdamissa Melinda Nagy stock.adobe.com","description":"syksy, Amsterdam, Eurooppa","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4sbyi3hiwpTWfONqi0y414/b60cb245de7f9932fdc3bb85c9196e91/AdobeStock_170727788.jpeg","details":{"size":420334,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_170727788.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Veneitä ja laivoja kanavassa Amsterdamissa syksyllä.","plainTextImageCaption":"Kuva: Melinda Nagy - stock.adobe.com.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös Euroopassa syyskuu oli mittaushistorian toiseksi lämpimin. Kuukauden keskilämpötila oli 1,74 °C enemmän kuin ilmastollisen vertailukauden keskimääräinen lämpötila syyskuussa. Syyskuussa 2023 oli Euroopassa vieläkin lämpimämpää, sillä silloin kuukauden keskilämpötila oli 2,51 °C yli keskiarvon.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Osassa Eurooppaa saatiin jopa kolmen kuukauden sateet viidessä päivässä Boris-myrskyn aikana. Ilmaston lämpenemisen takia sademäärät olivat noin kymmenen prosenttia suurempia verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Mika Rantanen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syyskuussa maapallon keskilämpötila oli 1,54 °C korkeampi kuin esiteollisena aikana vuosina 1850–1900. Syyskuu oli siten 15 viime kuukauden aikana 14. kuukausi, jolloin maapallon keskilämpötila on ylittänyt 1,5 asteen rajan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuluvan vuoden lämpötila tammikuusta syyskuuhun on maailmanlaajuisesti 0,71 °C korkeampi kuin ilmastollisen vertailukauden keskiarvolämpötila. Näin lämmintä ei ole ollut koskaan aiemmin samalla ajanjaksolla; tänä vuonna kyseinen ajanjakso on ollut 0,19 °C lämpimämpi kuin viime vuoden vastaava. Näiden tietojen valossa on lähes varmaa, että vuodesta 2024 tulee mittaushistorian lämpimin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomessa syyskuu oli monin paikoin ennätyksellisen lämmin","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun keskilämpötila Suomessa oli ennätyksellisen korkea: keskilämpötila oli 12,2 astetta. Tämä jakaa ennätyksen vuoden 2023 syyskuun kanssa. Vertailukelpoinen aineisto ulottuu 1900-luvun alkuun.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Havaintoasemilla maan itä- ja pohjoisosassa syyskuu oli ennätyksellisen lämmin. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä syyskuun keskilämpötila oli 10,3 astetta, mikä on aseman yli 110-vuotisen havaintohistorian uusi syyskuun ennätys ja rikkoo vuosina 1934 ja 2023 tehdyn vanhan ennätyksen 0,3 asteella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hellepäiviä oli syyskuussa peräti kahdeksan, mikä on syyskuun uusi hellepäivien ennätys. Edellinen ennätys, viisi hellepäivää, on vuodelta 1968.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Mika Rantanen, Ilmatieteen laitos, puh. 050 475 0756, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:mika.rantanen@fmi.fi¨"},"content":[{"nodeType":"text","value":"mika.rantanen@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastollinen vertailukausi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://climate.copernicus.eu/copernicus-second-warmest-september-globe-and-europe-parts-europe-hit-extreme-precipitation"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Ilmasto","Tutkimus","Syksy"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3t7Df6ioxZY5SboKKkHCuG","type":"Entry","createdAt":"2024-10-08T11:43:32.259Z","updatedAt":"2024-10-08T11:43:32.259Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Voimakas tuuli ja runsas sade voivat aiheuttaa vahinkoja lähipäivinä","leadParagraph":"Suomen yli koilliseen liikkuu keskiviikon ja torstain aikana syvä matalapaine, johon liittyy runsaita sateita ja voimakkaita tuulia. Lapissa sateet tulevat suurelta osin lumena. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"50nYxzGP0QWEGoH6JukgkM","type":"Entry","createdAt":"2024-10-08T10:59:28.878Z","updatedAt":"2024-10-08T10:59:28.878Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Myrsky Pauli Jokinen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2VFKspDQjUuDY8EWsuydO2","type":"Asset","createdAt":"2020-09-16T14:51:23.865Z","updatedAt":"2020-09-16T14:51:23.865Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Myrskyävä meri Pauli Jokinen","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2VFKspDQjUuDY8EWsuydO2/ebab787f07d9e64f1ba43e6249196152/myrsky_pauli_jokinen.png","details":{"size":1031798,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"myrsky_pauli_jokinen.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Pauli Jokinen."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen 8. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan matalapaineeseen liittyvät sateet saapuvat lounaisrannikolle keskiviikkoaamuna ja liikkuvat siitä keskiviikkopäivän ja torstain vastaisen yön aikana kohti Lappia. Samalla etelän ja idän välinen tuuli voimistuu merellä kovaksi ja maa-alueilla monin paikoin navakaksi.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Maa-alueilla tuuli on voimakkaimmillaan torstain vastaisena yönä maan itäosassa, missä voi esiintyä paikoin jopa myrskypuuskia (21 m/s). Puuskat voivat aiheuttaa siellä täällä yksittäistä vahinkoa. Voimakas tuuli kestää varsin pitkään erityisesti maan itäosassa, missä voi esiintyä yli 15 m/s puhaltavia puuskia jopa noin 12 tunnin ajan.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Harvinaisempi tuulen suunta etelän ja idän väliltä on omiaan lisäämään tuulivahinkoja. Vahingot ovat tyypiltään yksittäisiä, mutta niitä esiintyy pitkän aikaa ja laajalla alueella\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Hannu Valta","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Pohjoisessa lunta, etelässä runsasta sadetta","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Matalapaineeseen liittyy myös varsin runsaita sateita. Suuressa osassa maata sateet ovat vettä, mutta Lapissa ja Koillismaalla myös räntää ja lunta. Koillismaalta Keski- ja Pohjois-Lappiin ulottuvalla alueella lunta voi kertyä paikoin yli 10 senttimetriä, mikä huonontaa ajokeliä, joskin lumi alkaa sulaa sateiden päätyttyä. Pohjanmaan maakunnissa voi sataa vettä yli 30 millimetriä, etelärannikon läheisyydessä paikoin jopa yli 40 millimetriä vajaassa vuorokaudessa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"\"Runsas vesisade ja tuulen irrottamat syksyn lehdet voivat tukkia viemäreitä, ja aiheuttaa paikallisia taajamatulvia sekä viivästyttää raideliikennettä. Myös voimakas viistosade voi aiheuttaa paikoin vesivahinkoja\", sanoo meteorologi Hannu Valta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Torstain vastaisena yönä tuulet heikkenevät maan länsiosassa, ja torstaina päivällä tuulisin alue väistyy jo Venäjän puolelle. Jo perjantaiksi Suomeen saapuu kuitenkin hurrikaani Kirkin jäänteet lounaasta, mikä voimistanee uudelleen tuulia, mutta tähän ennusteeseen liittyy vielä tässä vaiheessa huomattavaa epävarmuutta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Voimassa olevat varoitukset","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Toimintaohjeita myrskypuuskiin","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm)","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Tuuli","Sade","Säävaroitus","Lokakuu"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"63ts890a7108owrJ9AIWHs","type":"Entry","createdAt":"2024-10-08T06:11:01.486Z","updatedAt":"2024-10-08T06:11:01.486Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":71,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Sääsatelliitit meteorologin apuna – satelliittidata auttaa ennustamaan vaaraa aiheuttavia sääilmiöitä","leadParagraph":"Satelliittimittaukset muodostavat tärkeän osan Ilmatieteen laitoksen käyttämistä havainnoista. Satelliiteilla havainnoidaan muun muassa säätä, ilmakehän koostumusta, maanpintaa ja avaruutta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1QOSU7Ikd35PkWBw4BeCg2","type":"Entry","createdAt":"2024-10-04T06:57:22.686Z","updatedAt":"2024-10-04T10:05:52.569Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"satellite_globalweather_IOW_opEUMETSAT1200px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1Xe52IY1qVK6PEtB37ikKB","type":"Asset","createdAt":"2024-10-04T06:56:50.770Z","updatedAt":"2024-10-04T06:56:50.770Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"satellite_globalweather_IOW_op1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1Xe52IY1qVK6PEtB37ikKB/9da8ede60a4f7ad1027f14a93d8739f5/globalweather-IOW-op_1200px.jpg","details":{"size":477782,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"globalweather-IOW-op_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Sääsatelliitin ottama kuva maapallon säätilanteesta kesällä 2024. Satelliitti sijaitsee päiväntasaajan yläpuolella noin 36 000 kilometrin korkeudessa. Kuva: EUMETSAT."}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Satelliitit kiertävät maapalloa ja ottavat jatkuvasti kuvia ja mittaavat ilmakehän eri kerroksissa erilaisia meteorologisesti merkittäviä ilmiöitä, kuten pilvien liikettä, lämpötilaa, kosteutta ja tuulia. Satelliitti-instrumenteilla pystytään tarkkailemaan myös sellaisia alueita, joista maan päällä sijaitsevat havaintolaitteet eivät pysty keräämään dataa tai joissa havaintoverkko on harva – esimerkiksi haja-asutusalueilta tai valtamerien päältä.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sään ennustamisen näkökulmasta näiltäkin alueilta on tärkeää saada satelliittihavaintoja, koska satelliittien keräämä data toimii numeeristen sääennustemallien syötteenä. Toisin sanoen sää, joka tapahtuu kaukana asuttamattomilla alueilla, vaikuttaa säähän myöhemmin siellä, missä ihmiset asuvat.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisäksi satelliittidata on tärkeää vuoristoisilla seuduilla, missä sadetutkien käyttö on rajoittunutta sen takia, että tutkasäde osuu helposti vuorten seinämiin. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Polaarisatelliitit ovat tärkeitä datalähteitä pohjoisessa ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääsatelliitteja on pääasiassa kahdenlaisia: geostationäärisiä satelliitteja ja polaarisatelliitteja. Geostationääristen satelliittien kiertonopeus radallaan päiväntasaajan yllä vastaa maapallon pyörimisnopeutta, joten ne kuvaavat aina samaa aluetta, mikä mahdollistaa esimerkiksi yksittäisen ukkospilven kehityksen seuraamisen. Näistä satelliiteista kuvia saadaan jopa joka viides minuutti Euroopan alueella. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Polaarisatelliitit puolestaan kiertävät maapallon ympäri sen napojen kautta, joten ne kuvaavat ainoastaan kapeahkon kaistaleen maapallon pintaa joka kierroksellaan. Polaarisatelliiteista saadaan kuvia suunnilleen saman alueen päältä epäsäännöllisesti, muutaman kerran päivässä.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Erityisesti pohjoisilla alueilla, kuten meillä Suomessa, polaarisatelliitit ovat tärkeitä datalähteitä, koska geostationääristen satelliittien kuvanlaatu on sitä huonompi, mitä pohjoisempana kuvattava kohde sijaitsee. Tämä johtuu satelliitin vinosta katselukulmasta päiväntasaajan yltä. Polaarisatelliitit kuvaavat lähes kohtisuoraan alaspäin, ja niiden kiertorata sijaitsee huomattavasti matalammalla kuin geostationääristen satelliittien: polaarisatelliitit kiertävät noin 800 kilometrin korkeudessa, geostationääriset satelliitit noin 36 000 kilometrissä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksella vastaanotetaan sekä geostationääristen että polaarisatelliittien havaintoja. Satelliittivastaanottimet sijaitsevat Helsingissä ja Sodankylässä. Ilmatieteen laitos saa reaaliaikaista dataa esimerkiksi Euroopan sääsatelliittijärjestö EUMETSATilta, jonka jäsen Suomi on. EUMETSATilla on useita eri sääsatelliitteja, joista esimerkiksi Meteosat-satelliitit tarjoavat tärkeää tietoa ilmakehän sääilmiöistä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kesällä satelliittikuvat kertovat ukkosten riskistä, talvella tienpintojen jäätymisestä ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Satelliittien tuottamaa dataa hyödynnetään Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä ennustetyössä monin eri tavoin. Esimerkiksi kesäaikaan meteorologit seuraavat kumpupilvien kasvua ajallisesti peräkkäisten satelliittikuvien avulla. Kumpupilvien kasvaessa tarpeeksi korkeiksi ne voivat kehittyä voimakkaiksi ukkospilviksi. Erilaisista satelliittituotteista voidaan nähdä, milloin pilven huippu alkaa jäätyä, mikä kielii pilven riskistä salamoida.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Satelliittidataa hyödynnetään sääpäivystyksessä monin eri tavoin. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"blockquote"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Syksyisin satelliittidataa hyödynnetään muun muassa sumujen seurannassa. Esimerkkinä voi käydä tilanne, jossa säämalli on laskenut sumutilanteen väärin Uudenmaan rannikolla. Satelliitista meteorologi näkee, että meren päällä on kuitenkin sumupilvi, joka on liikkumassa kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Tällöin meteorologi voi antaa lentoasemalle paremman ennusteen kuin pelkän säämallidatan avulla, jolloin lentokentällä pystytään varautumaan sumun saapumiseen asianmukaisesti tarpeeksi ajoissa.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Talvella eräs tärkeä käyttökohde satelliittidatalle on alapilvien repeilyriskin tarkkailu, jos on olemassa riski tienpintojen jäätymiselle. Alapilvet heijastavat säteilyä tehokkaimmin takaisin maanpinnalle, joten alapilvipeitteen repeily johtaa tienpintojen lämpötilojen nopeampaan laskuun verrattuna täysin pilviseen tilanteeseen.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4SLbT5qKS983PlEZPMGAoK","type":"Entry","createdAt":"2024-10-04T07:27:05.033Z","updatedAt":"2024-10-04T10:09:25.419Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":32,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"meteosat-satellite 1200x675px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7Bicves1cKa0ELNH2rov1W","type":"Asset","createdAt":"2024-10-04T07:23:39.687Z","updatedAt":"2024-10-04T07:23:39.687Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"meteosat-satellite 1200x675px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7Bicves1cKa0ELNH2rov1W/74ca59845494ab0bc4b626680271a4ab/meteosat-satellite_1200x675px.png","details":{"size":434494,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"meteosat-satellite_1200x675px.png","contentType":"image/png"}}},"altText":"Kaksi meteorologin työaseman satelliittikuvaa. Kuvissa hyödynnetään eri väreinä näkyviä suodattimia karttapohjalla..","plainTextImageCaption":"Meteorologit hyödyntävät esimerkiksi EUMETSATin kolmannen sukupolven Meteosat-satelliitin kuvia. Vasemmalla niin kutsuttu näkyvän valon satelliittikuva. Oikealla mikrofysikaalinen satelliittikuvayhdistelmä tilanteesta 3.10.2024 kello 11.50. Kuvassa näkyy muun muassa alapilvialue Suomen lounaisosassa. "}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksella satelliittien keräämää pilvisyysdataa käytetään myös satelliittipohjaisen pilvisyyden lähihetkiennusteen tuottamiseen muutamalle seuraavalle ennustetunnille. Ennusteen tuottamiseksi satelliittidatan avulla on koulutettu neuroverkkoon perustuva seuraavan kolmen tunnin pilvisyysennuste.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tulevaisuudessa on mahdollista, että myös vaarallisten ukkospilven varalle saadaan tarkempi lähihetkiennuste, kun ilmakehän pystyluotaukset eli pystysuuntaiset mittaukset eri kerroksissa yleistyvät. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Petteri Pyykkö","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutustu satelliittikuviin verkkopalvelussa","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-3"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"/pilvet-pohjoismaat"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Pohjoismaiden pilvianimaatio geostationäärisestä satelliitista","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" \n","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"/pilvet-eurooppa "},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Euroopan pilvianimaatio geostationäärisestä satelliitista","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Teematietoa satelliiteista ja meteorologin työstä","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-3"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"/saan-havainnointi "},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sään havainnointi satelliiteilla","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" \n","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"/satelliitit "},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Satelliittikuvien vastaanotto Ilmatieteen laitoksella","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" \n","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"/satelliittikuvien-tulkitseminen"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Satelliittikuvien tulkitseminen","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"\n","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"/mita-meteorologi-tekee "},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Millaista on meteorologin työ?","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Tutkimus","Avaruus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"33p3SfdSpt1TEderGtRsNA","type":"Entry","createdAt":"2024-10-07T11:00:02.551Z","updatedAt":"2024-10-07T11:00:02.551Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Ilmatieteen laitos aloittaa yhteistoimintaneuvottelut – vähennystarve arviolta enintään 30 henkilöä","leadParagraph":"Ilmatieteen laitokselle on asetettu 6,1 miljoonan euron säästötavoite vuoteen 2027 mennessä.","content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos on jättänyt tänään 7.10.2024 yhteistoimintaneuvotteluesityksen henkilöstön edustajille. Yhteistoimintaneuvottelut käynnistetään tuotannollisista ja taloudellisista syistä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen talousarviorahoitukseen kohdistuu yhteensä noin 6,1 miljoonan euron pysyvä leikkaus vuoteen 2027 mennessä. Säästöistä noin 4,4 miljoonaa euroa pitää olla saavutettuna jo vuonna 2025. Ilmatieteen laitokselle asetettu säästötavoite on osa valtionhallinnon tuottavuusohjelmaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suunniteltuihin säästötoimenpiteisiin kuuluu henkilöstövähennyksiä. Arvio irtisanottavien määrästä on enintään 30 henkilöä. Henkilöstömenoihin kohdistuvien leikkausten lisäksi säästöjä tavoitellaan myös Ilmatieteen laitoksen muista menoista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Jotta Ilmatieteen laitoksen toiminta saadaan sopeutettua toimintamenomäärärahoja vastaavaksi, joudumme valitettavasti tekemään kohdennettuja leikkauksia toimintaamme. Samanaikaisesti olemme tunnistaneet tarpeen lisätä uudenlaista osaamista organisaatiossamme. Olosuhde- ja turvallisuuspalveluillemme sekä korkeatasoiselle tutkimuksellemme on vahva kysyntä yhteiskunnan eri sektoreilla. Haluamme varmistaa, että olemme tulevaisuudessakin kilpailukykyinen, yhteiskunnan ja asiakkaidemme tarpeita palveleva ja turvallisuutta edistävä organisaatio”, Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Petteri Taalas","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" toteaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksella työskentelee noin 760 henkilöä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pääjohtaja Petteri Taalas, puh. 050 341 3460","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hallintojohtaja Marko Viljanen, puh. 050 584 1790","marks":[],"data":{}}]}]},"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5URXBIxD7xcNLTp2ZVUcDT","type":"Entry","createdAt":"2024-10-04T10:59:40.347Z","updatedAt":"2024-10-04T10:59:40.347Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":26,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Lumisade heikentää ajokeliä maan keskivaiheilla sunnuntaina","leadParagraph":"Pohjois-Lappiin on jo satanut ensilumi, ja viikonloppuna maa saadaan valkeaksi paikoin myös Lapin eteläpuolella. Varsinkin Koillismaalla lumisateet on syytä huomioida liikenteessä.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"59yBFr7Vu2moQ3SwpMuYHA","type":"Entry","createdAt":"2024-04-18T10:12:59.467Z","updatedAt":"2024-04-18T10:12:59.467Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Talvinen liikenne Juha Tuomi FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5wX1nUBWLHVdmlVz7SQtP1","type":"Asset","createdAt":"2023-11-21T13:50:33.974Z","updatedAt":"2023-11-21T13:50:33.974Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Rekka-ja-henkilöauto-lumisateessa juha tuomi","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5wX1nUBWLHVdmlVz7SQtP1/151b7446794a6d8dc0fce3169157bf78/Rekka-ja-henkil_auto-lumisateessa_juha_tuomi.jpg","details":{"size":512196,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Rekka-ja-henkilöauto-lumisateessa_juha_tuomi.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Juha Tuomi."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen 4. lokakuuta tekemän ennusteen mukaan vielä lauantai on poutainen ja monin paikoin aurinkoinen päivä, mutta sunnuntaina Suomeen leviää lännestä vesi-, räntä- ja lumisateita. Sateita tulee maan keskiosasta Keski-Lappiin ulottuvalla alueella. Sadealueen pohjoisosassa sataa enimmäkseen räntää tai lunta, muualla vettä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sadetta saadaan erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Etelä-Lapissa, missä sademäärä on vedeksi muutettuna 10‒20 millimetriä vuorokaudessa. Varsikin Koillismaalla ja Lapin kaakkoisosassa lunta voi kertyä jopa yli 10 senttimetriä vuorokaudessa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maanantaiaamuksi sateet väistyvät lähes kokonaan itään.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Pohjois-Lapissa on jo saatu ensilumi maahan, mutta viikonloppuna maa saadaan valkeaksi paikoin myös Lapin eteläpuolella. Varsinkin Koillismaalla tilanne on syytä huomioida, jos täytyy lähteä autolla liikenteeseen. Lumisateeseen ei missään nimessä pidä lähteä liukasteleman kesärenkailla\", sanoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Tuukka Keränen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ensi viikolla sää on muuttumassa vähitellen sateiseen ja tuuliseen suuntaan. Maan pohjoisosaan onkin odotettavissa lisää lumisateita, mutta etelässä ensilunta ei vielä näy ennusteissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta: 24 h/vrk puh. 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm) ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Ajokeli","Liikenne","Lumipyry"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"59TLYuReNxdouu0aZAWBND","type":"Entry","createdAt":"2024-10-04T08:48:24.185Z","updatedAt":"2024-10-04T08:48:24.185Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":24,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Revontulia odotettavissa koko maassa viikonloppuna","leadParagraph":"Perjantain ja lauantain sekä lauantain ja sunnuntain välisinä öinä on hyvä mahdollisuus nähdä revontulia eteläisessäkin Suomessa.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"ArTdStuW4RkXEWhvT7e1N","type":"Entry","createdAt":"2024-10-04T08:25:23.926Z","updatedAt":"2024-10-04T08:25:23.926Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Revontulet Mikko Oksanen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"28nYmULKLKlvaavxXFSbe1","type":"Asset","createdAt":"2020-06-10T06:19:33.894Z","updatedAt":"2020-06-10T09:59:57.985Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"revontulten-ennustamisen-haasteita-cardlink-1200x675px-01-Mikko-Oksanen","description":"revontuli, revontulet","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/28nYmULKLKlvaavxXFSbe1/cc625384fdbbfa35f26f2ac62de5d74d/revontulten-ennustamisen-haasteita-cardlink-1200x675px-01.jpg","details":{"size":325499,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"revontulten-ennustamisen-haasteita-cardlink-1200x675px-01.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Mikko Oksanen."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringossa leimahtivat tämän viikon keskiviikkona ja torstaina roihut, joiden yhteydessä avaruuteen sinkoutui myös suuri kaasupilvi eli koronan massapurkaus. Kaasupilvet matkaavat avaruudessa parin päivän ajan, ja niiden ennustetaan osuvan maapallon magneettikenttään perjantain ja lauantain välisenä yönä sekä lauantaina illalla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maahan osuessaan massapurkaus synnyttää geomagneettisen myrskyn, jonka näkyvin vaikutus ovat tavanomaista eteläisemmillä alueilla loimottavat revontulet.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Revontulien todennäköisyys Suomessa on suurimmillaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä, mutta niitä kannattaa tähyillä myös jo tulevana yönä\", arvioi avaruussääpäivystäjä ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Matias Takala","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lapissa revontulet ovat yleisiä rauhallisenkin avaruussään aikana, mutta tulevina öinä niitä odotetaan näkyvän koko Suomessa. Suurimmillaan geomagneettinen myrsky voi yltyä niin voimakkaaksi, että revontulia saatetaan nähdä jopa Välimerellä asti.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Paras aika katsella revontulia on yleensä keskiyön tienoilla, mutta tulevina öinä tilannetta kannattaa ryhtyä seuraamaan heti pimeän tultua.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pilvisyys vaihtelee viikonloppuna","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myrskyisän avaruussään lisäksi revontulien näkeminen edellyttää riittävän pilvetöntä maanpäällistä säätä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen sääennusteen mukaan perjantain ja lauantain välisenä yönä selkeintä on maan pohjoisosassa lukuun ottamatta Pohjois-Lappia, missä pilvisyys on paikoin runsasta. Maan etelä- ja keskiosassa on jonkin verran yläpilveä, mikä voi heikentää mahdollisten revontulien näkyvyyttä. Lauantain ja sunnuntain välisen yön alkupuolella selkeintä on maan itä- ja pohjoisosassa. Yön aikana runsaampaa pilvisyyttä leviää maan länsiosasta myös muualle maahan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulien lisäksi raju avaruussää voi aiheuttaa häiriöitä joissain teknisissä järjestelmissä: esimerkiksi pitkän matkan radioliikenteessä, satelliittipaikannuksessa ja joskus myös sähköverkossa. Tavallinen kansalainen ei näitä häiriöitä yleensä arjessaan huomaa, mutta ammattilaisilta ne vaativat varautumista. Ilmatieteen laitos tukee tätä varautumista tuottamalla kohdennettuja avaruussääpalveluja alttiiden järjestelmien ylläpitäjille ja käyttäjille.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruussään päivystäjä Matias Takala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 527 9778","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/revontulet-ja-avaruussaa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontuliennuste","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tietoa-revontulista"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tietoa revontulista","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Revontulet","Avaruussää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"aqp8jyT8jRzXiI0iskVt0","type":"Entry","createdAt":"2024-10-03T10:28:36.753Z","updatedAt":"2024-10-03T10:28:36.753Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":46,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Toimittaja, tule päivittämään tietosi ilmastotutkimuksesta!","leadParagraph":"Mitä ilmastotutkimuksessa tapahtuu juuri nyt? Kutsumme toimittajat maksuttomaan tilaisuuteen, jossa Ilmatieteen laitoksen tutkijat kertovat ajankohtaisista tutkimusaiheista.\n","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1kYAUJvD6plUJbpY5jkmuo","type":"Entry","createdAt":"2024-10-03T10:22:20.425Z","updatedAt":"2024-10-03T10:22:20.425Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Jääkiteitä Antti Kangas","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3WasWnuZ3wxB4zA5loYjn2","type":"Asset","createdAt":"2024-10-03T10:21:01.361Z","updatedAt":"2024-10-03T10:21:01.361Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Jääkiteitä Antti Kangas","description":"jääkiteet, talvi","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3WasWnuZ3wxB4zA5loYjn2/80f43575011c15ca82789ee667fa5106/AAD5EDAD-AAE7-43BC-B2FE-88D8426068BE_IL_web_1200x675.jpg","details":{"size":608427,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AAD5EDAD-AAE7-43BC-B2FE-88D8426068BE_IL web 1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Jääkiteitä.","plainTextImageCaption":"Kuva: Antti Kangas.","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tietoiskuja ilmastotutkimuksesta -tilaisuus","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Aika: perjantaina 8.11.2024 kello 9.00–12.00","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Paikka: Ilmatieteen laitos, Dynamicum-rakennus, Erik Palménin aukio 1, 00560 Helsinki","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kenelle: toimittajille ja median edustajille, jotka tekevät ilmastoaiheisia juttuja tai haluavat muuten vain päivittää tietojaan ilmastonmuutoksesta ja ilmastotutkimuksesta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tilaisuudessa kuulet lisää esimerkiksi siitä, miltä Parisiin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoite tieteen valossa näyttää, mitä lämpöennätykset ja ääri-ilmiöt kertovat ilmastonmuutoksesta Suomessa ja maailmalla sekä miten ilmastonmuutos vaikuttaa meriin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/koulutus-toimittajille"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan!","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Viestinnän erityisasiantuntija \nKaisa Ryynänen\nIlmatieteen laitos\np. 029 539 2283\n","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:kaisa.ryynanen@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"kaisa.ryynanen@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Ilmasto","Tutkimus","Media"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5zooGjDlCHjYG44N2VAEzW","type":"Entry","createdAt":"2024-10-02T08:26:38.744Z","updatedAt":"2024-10-02T08:26:38.744Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":39,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Ukkoskaudella salamoi keskimääräistä enemmän ‒ alkukesä oli erityisen aktiivinen ","leadParagraph":"Ukkoskauden salamamäärä nousi neljänneksen yli pitkän ajan keskiarvon. Touko- ja kesäkuussa Suomessa havaittiin kaksinkertainen määrä maasalamoita keskimääräiseen verrattuna.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3mlNHL6hOiGIn5iaYYPJXS","type":"Entry","createdAt":"2024-10-01T12:59:41.938Z","updatedAt":"2024-10-01T12:59:41.938Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ukkonen salama Anne Saarinen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2QgUrHmOmBzKUXZ6HWG2Oo","type":"Asset","createdAt":"2020-06-17T13:13:01.579Z","updatedAt":"2020-06-17T13:13:01.579Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Salama ukkonen Anne Saarinen","description":"Salama ukkonen Kuva: Anne Saarinen","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2QgUrHmOmBzKUXZ6HWG2Oo/f5b3660ca190b66db0a1259f95c5561e/ukkonen_AnneSaarinen.JPG","details":{"size":72576,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"ukkonen_AnneSaarinen.JPG","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Anne Saarinen."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan Suomessa havaittiin touko-syyskuussa noin 140 700 maasalamaa. Määrä on noin neljäsosan suurempi kuin ajanjakson 1991–2020 keskimääräinen maasalamamäärä, joka on 113 100. Ukkosia esiintyi koko Suomen alueella, mutta eniten salamoi maan etelä- ja keskiosissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Eniten ukkosti alkukesällä. Touko- ja kesäkuun salamamäärä oli yli kaksinkertainen kyseisten kuukausien keskiarvoon nähden: toukokuussa havaittiin 22 400 maasalamaa ja kesäkuussa 56 300 maasalamaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Toukokuussa on havaittu yli 22 000 maasalamaa vain kuusi kertaa aikaisemmin vuodesta 1960 alkavan mittaushistorian aikana\", kertoo ukkostutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Meri Virman","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yli puolet kesäkuun salamamäärästä saatiin kesäkuun kahden ensimmäisen päivän aikana. Eniten koko kesänä salamoi 1. kesäkuuta, jolloin Suomessa havaittiin noin 14 100 maasalamaa, sekä 2. kesäkuuta, jolloin havaittiin noin 21 200 maasalamaa. Yli 20 000 maasalaman päiviä esiintyy Suomessa keskimäärin kerran kahdessa vuodessa. Toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa rajuja ukkosia esiintyi laajoilla alueilla ympäri Suomea pohjoisinta Lappia myöten. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Loppukesä oli alkukesää vaisumpi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Loppukesällä salamoi keskimääräistä vaisummin. Heinä- ja elokuussa havaittiin vain noin 37 900 ja 20 600 maasalamaa, kun kyseisten kuukausien ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvot ovat 54 300 ja 24 300 maasalamaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syyskuussa ylitettiin 30 vuoden keskiarvo, kun maasalamoita havaittiin 3 600, mutta salamamäärä jäi silti selvästi pienemmäksi kuin muina kuukausina. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Pitkällä aikavälillä Suomessa salamoi keskimäärin eniten heinäkuussa. On kuitenkin tyypillistä, että maasalamoiden määrässä esiintyy suurta kuukausien ja vuosien välistä vaihtelua\", kertoo ukkostutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Terhi Laurila","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ukkoskausi alkaa Suomessa yleensä toukokuussa ja päättyy yleensä syyskuussa. Tänä vuonna ukkosista saatiin esimakua jo huhtikuun alussa, kun aprillipäivänä 1. huhtikuuta 2024 maan etelä- ja keskiosissa paikannettiin 260 maasalamaa. Ukkosta voi esiintyä myös talviaikaan, mutta se on melko harvinaista. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"rWAZr1NAqjvJ3Es3YEAyB","type":"Entry","createdAt":"2024-10-02T06:31:28.728Z","updatedAt":"2024-10-02T06:31:28.728Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Maasalamat 2024 karttakuva","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7rOVOd68K8lur5xyf6QkSk","type":"Asset","createdAt":"2024-10-02T06:30:23.887Z","updatedAt":"2024-10-02T06:30:23.887Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"salamat 2024 karttakuva","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7rOVOd68K8lur5xyf6QkSk/5c791d1eede03cb5bd2bf4a852c1b9b5/salamat_2024.png","details":{"size":771359,"image":{"width":750,"height":920}},"fileName":"salamat_2024.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Maasalamoiden määrä neliökilometriä kohden Suomessa vuonna 2024 (tilanne 1.10.2024 mennessä)."}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ukkonen ja salamat","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Meri Virman, Ilmatieteen laitos, meri.virman@fmi.fi, puh. 050 479 8604 ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Terhi Laurila, Ilmatieteen laitos, terhi.laurila@fmi.fi, puh. 050 464 8812 ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Ukkonen","Salama","Salamakausi 2024","Tilasto","Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4td0zq6cPpJO41tx3qavGs","type":"Entry","createdAt":"2024-10-01T08:13:32.645Z","updatedAt":"2024-10-01T08:13:32.645Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":21,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Syyskuu oli jälleen monin paikoin ennätyksellisen lämmin","leadParagraph":"Edellinen ennätyslämmin syyskuu oli vastikään vuosi sitten. Esimerkiksi Sodankylässä todennäköisyys näin lämpimälle syyskuulle on nykyilmastossa noin 23-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"yA2RlVaV0Rg5OVCs7OtJp","type":"Entry","createdAt":"2024-10-01T08:05:50.549Z","updatedAt":"2024-10-01T08:05:50.549Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Inari syksy Tuija Vuorinen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4HCSFT8LjhMIz6LiOmN9Ca","type":"Asset","createdAt":"2024-10-01T08:05:32.833Z","updatedAt":"2024-10-31T06:55:18.781Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":2,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Levi Immeljärvi syksy Tuija Vuorinen 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4HCSFT8LjhMIz6LiOmN9Ca/a12ce177c677ddb50de03b1c3c10c657/Inari_syksy_Tuija_Vuorinen_1200px.jpg","details":{"size":809449,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Inari_syksy_Tuija_Vuorinen_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Tuija Vuorinen."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan syyskuun koko maan keskilämpötila oli ennätyksellisen korkea. Keskilämpötila oli tänä vuonna 12,2 astetta. Tämä jakaa ennätyksen viime vuoden syyskuun kanssa. Vertailukelpoinen aineisto ulottuu 1900-luvun alkuun.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"On ennenkuulumatonta, että Suomen keskilämpötila on peräkkäisinä vuosina ennätyksellisen korkea samana kuukautena\", kertoo meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Pauli Jokinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Havaintoasemilla maan itä- ja pohjoisosassa syyskuu oli ennätyksellisen lämmin. Esimerkiksi Sodankylän Tähtelässä syyskuun keskilämpötila oli 10,3 astetta, mikä on aseman yli 110-vuotisen havaintohistorian uusi syyskuun ennätys ja rikkoo vuosina 1934 ja 2023 tehdyn vanhan ennätyksen 0,3 asteella. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastonmuutos teki Sodankylässä syyskuusta noin 1,7 astetta lämpimämmän kuin mitä se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle syyskuulle on nykyilmastossa noin 23-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi. Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syyskuun keskilämpötila vaihteli etelärannikon noin 15 asteesta Lapin luoteisosan noin 8 asteeseen. Poikkeama vertailukauteen 1991–2020 oli yleisesti 2–4 astetta, suurin poikkeama oli maan itäosassa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syyskuun ylin lämpötila, 28,0 astetta, mitattiin kuukauden viidentenä päivänä Kaarinan Yltöisissä ja Turun lentoasemalla. Kyseessä on syyskuun korkein lämpötila sitten vuoden 1968, jolloin mitattiin mittaushistorian korkein syyskuun lämpötila, 28,8 astetta. Kuukauden alin lämpötila, -9,8 astetta, mitattiin Sodankylän Vuotsossa kuukauden 23. päivänä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hellepäiviä oli syyskuussa peräti kahdeksan, mikä on syyskuun uusi hellepäivien ennätys. Edellinen ennätys, viisi hellepäivää, on vuodelta 1968.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aurinko paistoi tavanomaista enemmän","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syyskuu oli Uudeltamaalta Koillismaalle ulottuvalla kaistaleella tavanomaista sateisempi, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa paikoin jopa poikkeuksellisen sateinen. Sadetta kertyi tällä alueella kaksinkertaisesti tavanomaiseen nähden. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sen sijaan Pohjanmaan rannikolla ja paikoin maan itäosassa oli tavanomaista vähäsateisempaa. Erityisesti Pohjois-Karjalassa sadetta kertyi vain puolet tavanomaisesta syyskuun sademäärästä. Esimerkiksi Tohmajärvellä syyskuu oli vähäsateisin aseman 116-vuotisessa historiassa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Eniten sadetta saatiin alustavien tietojen mukaan Lapinlahden Lamminkäyrällä, 141,1 millimetriä. Vähiten satoi Joensuu Pyhäselällä, missä kuukauden sademäärä oli vain 12,9 millimetriä. Suurin vuorokauden sademäärä, 57,4 millimetriä, mitattiin Pudasjärvellä Jaurakkajärven havaintoasemalla kuukauden 13. päivänä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tilastoitava ensilumi satoi Enontekiön Kilpisjärvelle syyskuun 24. päivän aamuna, jolloin lumensyvyydeksi mitattiin kolme senttimetriä. Ensilumi satoi Suomeen muutaman päivän vertailukauden 1991–2020 mediaaniajankohtaa aiemmin. Kuukauden lopussa lunta oli ainoastaan Inari Angeli Lintupuolenselän havaintoasemalla, missä lumensyvyys oli 11 senttimetriä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringonpaistetunteja kertyi syyskuussa 130‒200 tuntia. Niin etelässä kuin pohjoisessa aurinko paistoi 20‒40 tuntia tavanomaista enemmän.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Maasalamoita havaittiin 3641 kappaletta, kun niitä keskimäärin havaitaan syyskuussa noin 2800 kappaletta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/syyskuu"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syyskuun säätilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutki menneitä säätilastoja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Havaintojen lataus -palvelussa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Syyskuu","Sää","Ilmastotilasto","Ennätys"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1Q6paFQkYijE7giBKAXzq5","type":"Entry","createdAt":"2024-09-27T07:55:47.577Z","updatedAt":"2024-09-27T08:05:54.597Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":22,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Kesä 2024 oli Euroopassa kaikkien aikojen lämpimin","leadParagraph":"Kesä-, heinä- ja elokuun keskimääräinen ilman lämpötila Euroopassa oli ennätyksellisen korkea: 1,54 °C yli vuosien 1991–2020 keskiarvon.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"786bwbcFxEnFjOrutGCYau","type":"Entry","createdAt":"2021-01-27T13:36:00.160Z","updatedAt":"2021-01-27T13:36:00.160Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"helle kaupunki lämpötila kuumuus Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2tdAsT65MohbHZx4giI6Tb","type":"Asset","createdAt":"2021-01-27T13:35:52.046Z","updatedAt":"2021-01-27T13:35:52.046Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"helle kaupunki lämpötila kuumuus Shutterstock","description":"Kuvituskuva: Shutterstock.","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/2tdAsT65MohbHZx4giI6Tb/a946b58b02dff0d2db2fcf39f87bf4af/helle_shutterstock_657764815_www.png","details":{"size":1580898,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"helle_shutterstock_657764815_www.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Kuvituskuva: Shutterstock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://climate.copernicus.eu/c3s-seasonal-lookback-summer-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Copernicus-ilmastopalvelun tekemän alustavan analyysin mukaan","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" kesä 2024 ylitti edellisen, kesällä 2022 tehdyn, Euroopan lämpötilaennätyksen 0,2 asteella. Jokainen kesäkuukausi oli mittaushistorian toiseksi lämpimin: kesä- ja elokuu olivat 1,57 °C yli ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 keskiarvon, heinäkuu 1,49 °C yli keskiarvon.  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koko Euroopassa kesä ei ollut lämpötilojen suhteen samakaltainen: lämpötilat olivat Luoteis-Euroopassa lähellä keskiarvoa tai sen alapuolella, kun taas Pohjois-Fennoskandiassa ja Kaakkois-Euroopassa koettiin ennätyslämmin kesä. Kaakkois-Euroopassa oli kesän aikana jopa 60 % enemmän lämpimiä päiviä kuin keskimäärin ja päivän ylin lämpötila tuntui yli 32 asteelta noin kaksi kolmasosaa ajasta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös sateiden suhteen Euroopassa oli suuria alueellisia eroja. Suurimmassa osassa mannerta, erityisesti Kaakkois-Euroopassa, oli keskimääräistä vähemmän sateisia päiviä, kun taas muualla, kuten Fennoskandiassa, Baltian maissa ja Iso-Britannian pohjoisosissa, oli jopa 20 päivää enemmän sateita kuin keskimäärin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"”Kulunut kesää alleviivaa jälleen omalta osaltaan ilmastonmuutoksen vaikutusten vakavuutta. Lämpöennätysten rikkoutuminen alkaa muuttua enemmän säännöksi kuin poikkeukseksi. Pitkät kuumuusjaksot rasittavat niin ihmisten terveyttä kuin luontoa”, Ilmatieteen laitoksen toimialajohtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Hannele Korhonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" sanoo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös Suomessa kesä oli ennätyksellisen lämmin ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Päättynyt kesä on koko Suomen keskilämpötilan osalta jaetulla kärkisijalla vuoden 1937 kanssa. Kesän eli kesä-elokuun koko Suomen keskilämpötila oli 16,2 °C.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koko kesän keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosissa yhdestä kahteen astetta tavanomaista korkeampi. Maan etelä- ja länsiosassa tämä merkitsi tavanomaista tai harvinaisen lämmintä kesää, idässä harvinaisen tai poikkeuksellisen lämmintä. Maan pohjoisosassa kesä oli poikkeuksellisen lämmin, ja valtaosalla havaintoasemista rikottiin asemakohtaisia kesän lämpötilaennätyksiä. Poikkeamat keskilämpötiloihin olivat laajalti 2:n ja 3,5 asteen välillä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomessa kesä oli sateinen maan länsiosasta Etelä-Lappiin. Tällä alueella muutamilla havaintoasemilla satoi harvinaisen paljon, lounaassa jopa poikkeuksellisen paljon. Maan etelä- ja itäosissa sekä Itä-Lapissa kesän sademäärät olivat tavanomaista pienempiä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toimialajohtaja Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos, p. 040 842 4852, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/hannele.korhonen@fmi.f"},"content":[{"nodeType":"text","value":"hannele.korhonen@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"   ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://climate.copernicus.eu/c3s-seasonal-lookback-summer-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Copernicus-ilmastopalvelu (englanniksi)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos: Ilmastollinen vertailukausi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Ilmasto","Kesä"],"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"SFsM4hWzTQv6xdoROXvtk","type":"Entry","createdAt":"2024-09-26T12:19:46.242Z","updatedAt":"2024-09-26T12:19:46.242Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":42,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Kesän UV-kertymä oli etelässä hieman tavanomaista suurempi, pohjoisessa tavanomaista pienempi ‒ lämpimästä kesästä huolimatta ","leadParagraph":"Suojautumisraja eli UV-indeksin arvo kolme saavutettiin Etelä-Suomessa kesä-elokuussa lähes joka päivä. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"wys08Wrq4Z6HUgcw4MRV2","type":"Entry","createdAt":"2022-09-09T07:41:41.917Z","updatedAt":"2022-09-09T07:41:41.917Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"uv aurinko pilvet pixabay","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3wVPjBW2D8PM9vnH2rK2jm","type":"Asset","createdAt":"2020-06-22T11:13:24.976Z","updatedAt":"2020-06-22T11:13:24.976Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Aurinko ja pilvet Pixabay","description":"pilvet aurinko taivas UV säteily pixabay","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3wVPjBW2D8PM9vnH2rK2jm/b6a7dd5931e14e373cdeb458cc3696f7/clouds-3476252_1920_pixabay.jpg","details":{"size":212880,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"clouds-3476252_1920_pixabay.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Pixabay."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Aurinkoiset säät näkyivät kuluneena kesänä kuukausittaisissa UV-säteilykertymissä. Kesäkuussa auringon UV-säteilyn kertymä oli Suomen eteläosissa reilun kymmenyksen pitkäaikaista keskiarvoa suurempi. Heinäkuussa taajaan esiintyneet sateet saivat UV-säteilyn kuukausikertymän painumaan alle keskiarvon, mutta elokuun aikainen annos oli jälleen hieman tavanomaista suurempi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Menneen kesän aurinkoiset ja sateiset säät näkyivät UV-säteilyn voimakkuudessa. Koko kesäkauden kertymä oli eteläisessä Suomessa noin viisi prosenttia keskimääräistä suurempi\", ynnää tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Anu Heikkilä","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suojautumisraja eli UV-indeksilukema kolme saavutettiin tai ylitettiin lähes jokaisena kesäpäivänä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimakkaan UV-säteilyn lukemia esiintyi eteläisessä Suomessa kesä-elokuussa sen sijaan keskimääräistä harvemmin. UV-indeksi saavutti tai ylitti lukeman kuusi vain seitsemänä päivänä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pohjoisessa alkukesä ja loppukesä olivat tavanomaista aurinkoisempia","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mennyt kesä tullaan Pohjois-Suomessa muistamaan ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1ejcJYS84F6OR6zxjhOcpB"},"content":[{"nodeType":"text","value":"poikkeuksellisen lämpimästä elokuusta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". Myös aurinko paistoi kuukauden alkupuolella, minkä ansiosta elokuun UV-säteilykertymä oli hieman tavanomaista suurempi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Suurin poikkeama tavanomaisesta mitattiin kuitenkin toukokuussa, jolloin UV-säteilyn kuukausikertymä oli noin kymmenen prosenttia tavanomaista suurempi kahden aurinkoisen viikon ansiosta\", sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Kaisa Lakkala","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kesä- ja heinäkuun kertymät jäivät viitisen prosenttia tavanomaista pienemmiksi, ja näin ollen koko kesän UV-säteilykertymä oli Pohjois-Suomessa hiukan tavanomaista alhaisempi. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sodankylässä mitattiin kesän korkeinta UV-indeksiä, eli UV-indeksin arvoa viisi, vain kahtena päivänä, kun se keskimäärin saavutetaan kahdeksan kertaa kesässä. Tähän vaikuttivat heinäkuun alun pilvisyys sekä ajankohtaan nähden tavanomaista suurempi kokonaisotsonin määrä ilmakehässä. Otsonikerros suojaa maapalloa liialliselta UV-säteilyltä, ja sen määrä vaihtelee vuodenajan ja säätyypin mukaan. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"UV-indeksin arvo kolme kertoo suojautumistarpeesta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Auringolta kannattaa suojautua aina, kun UV-indeksi saavuttaa tai ylittää lukeman kolme. Suomessa tällaisia lukemia mitataan huhtikuulta syyskuulle. Suojaava vaatetus, varjoon hakeutuminen ja aurinkovoiteen sekä aurinkolasien käyttö ovat liialliselta UV-säteilyaltistukselta suojautumisen kulmakiviä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"UV-indeksi mittaa ihon punehtumista aiheuttavan UV-säteilyn hetkellistä voimakkuutta. UV-säteilykertymät mittaavat puolestaan tietyn ajanjakson aikana kerääntynyttä säteilyannosta. Ihoa ja silmiä on hyvä suojata sekä lyhyt- että pitkäaikaiselta UV-säteilyaltistukselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos seuraa mittauksin auringon UV-säteilyn voimakkuutta seitsemällä paikkakunnalla Suomessa, tuottaa UV-indeksiennusteita ja varoittaa tarvittaessa voimakkaasta UV-säteilystä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"UV-kesä 2024 lukuina ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"UV-indeksin arvo 3 saavutettiin tai ylitettiin Helsingin Kumpulan tarkkuusmittausten mukaan etelässä kesällä yhteensä 89 päivänä, eli lähes joka päivä kesä-elokuussa. Sodankylässä UV-indeksin arvo 3 ylittyi kesä-elokuussa 63 päivänä. ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koko vuonna UV-indeksin arvo 3 saavutettiin tai ylittyi Kumpulassa 140 päivänä ja Sodankylässä 87 päivänä.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Etelä-Suomessa UV-indeksin arvo 3 saavutettiin ensimmäisen kerran 8. huhtikuuta ja viimeisen kerran 19. syyskuuta (tilanne 25.9.2024). Pohjoisessa suojautumisraja saavutettiin ensimmäisen kerran huhtikuun 25. päivänä ja viimeisen kerran 23. elokuuta.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Etelä-Suomessa voimakkaan säteilyn päiviä (UVI6) oli yhteensä seitsemän, kun niitä on keskimäärin yhdeksän vuodessa. Pohjois-Suomessa UV-indeksi nousee enimmillään arvoon 5; näin korkeita arvoja mitattiin pohjoisessa vain kahtena päivänä, kun se keskimäärin saavutetaan kahdeksan kertaa kesässä.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"UV-säteilyn kuukausikertymät vaihtelivat: Etelä-Suomessa säteilyä saatiin kesäkuussa +14 %, heinäkuussa ‒4 % ja elokuussa +5 % pitkäaikaiseen keskiarvoon verrattuna. Kesän kokonaiskertymä oli etelässä viisi prosenttia pitkän ajan keskiarvoa korkeampi.","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Anu Heikkilä, Ilmatieteen laitos, puh. 050 338 4854, anu.heikkila@fmi.fi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, puh. 040 747 6792, kaisa.lakkala@fmi.fi ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ultraviolettisateily"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mitä ovat UV-säteily ja UV-indeksi?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uvi-ennuste"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen UVI-ennuste","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" \n","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["UV","UV-säteily","UV-undeksi","Aurinko","Kesä 2024"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3Jef21SeUd7vNdsRmX8a02","type":"Entry","createdAt":"2024-09-20T09:37:28.634Z","updatedAt":"2024-09-20T09:37:28.634Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":50,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Syksy kääntyy talveksi – ainakin teiden kunnossapidon näkövinkkelistä ","leadParagraph":"Ilmatieteen laitoksen sääpäivystys ja teiden kunnossapitotoimijat valmistautuvat jo tulevan talven sää- ja keliolosuhteisiin. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7hMv3phSnfavzVAxioKVUn","type":"Entry","createdAt":"2024-09-19T08:02:36.977Z","updatedAt":"2024-09-19T08:02:36.977Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Talvinen maisema Kaisa Tanskanen Liikenneturva 1200x675","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5F6FsSkS3I78gBcvY21RRu","type":"Asset","createdAt":"2024-09-19T08:01:51.892Z","updatedAt":"2024-09-19T08:01:51.892Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Liikenneturva KaisaTanskanen 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5F6FsSkS3I78gBcvY21RRu/7e197fa660ea8d8a041014f9845e995a/Liikenneturva_KaisaTanskanen_1200px.jpg","details":{"size":533767,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Liikenneturva_KaisaTanskanen_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Liikenneturva / Kaisa Tanskanen."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kesällä – tai oikeastaan syksyllä – on nautittu ennätysmäärästä hellepäiviä, ja talvi on tuntunut vielä kovin etäiseltä. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Viikonvaihteessa Lapissa on kuitenkin jo laajalti yöpakkasia, mikä lisää paikoin riskiä teiden kuuraantumiselle. Pohjois-Lapissa ja erityisesti Käsivarressa voi viikonloppuna sataa vähän lunta, ja ensi viikon alkupuolella lunta sataa mahdollisesti laajemminkin Pohjois-Lapin alueella. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Teiden kunnossapitotoimijat aloittivat kelikautensa jo syyskuun puolivälissä ja ovat valmiudessa torjumaan liukkautta teiden pinnoilta ja auraamaan lumet teiltä. Myös Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä on valmistauduttu kelikauden alkuun. Sääpäivystyksen tehtäviin kuuluu muun muassa varoittaa ajo- ja jalankulkukeleistä ja ennustaa tie- ja lentoliikennettä haittaavasta liukkaudesta. Tätä varten päivystyksen meteorologit ovat jo syyskuun ensimmäisellä viikolla kerranneet Destian kelikeskuksen kanssa erilaisia talvisia sää- ja keliolosuhteita.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuura voi yllättää autoilijan jo varhain syksyllä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vaikka lumisateita ei ennusteissa olisikaan näköpiirissä, on autoilijoiden ja tien kunnossapitäjien syytä varautua aamuiseen liukkauteen. Sää voi näyttää kuulaalta auringon noustessa ja voi vaikuttaa, että kesä vain jatkuu, mutta erityisesti vesistöjen lähistöllä ja painanteissa saattaa tällaisina aamuina esiintyä kuuraa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuuran muodostuksen kannalta oleellista on, että tienpinnan lämpötila on pakkasella ja tienpinnan yllä oleva ilma on riittävän kosteaa. Tällöin kosteus voi härmistyä suoraan ilmasta pakkasella olevalle tienpinnalle valkoiseksi kuuraksi. Kuura itsessään ei ole liukasta, mutta liikenne hioo sen liukkaaksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toisaalta tielle voi muodostua liukkautta myös jo tiestöllä olevan veden jäätymisestä, jos tienpinnan lämpötila laskee erityisesti selkeinä vähätuulisina öinä pakkaselle. Tällaisissa tilanteissa on äärimmäisen tärkeää, että liukkauden torjunnassa ennakoidaan ja tehdään ennakkosuolausta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tiesäämalli ennakoi tienpinnan olosuhteita ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tällaista ennakointia varten eivät pelkät sääennusteet riitä. Siksi Ilmatieteen laitoksella onkin jo 1980-luvulta lähtien kehitetty tiesäämallia, joka laskee sääennusteen avulla tienpinnan olosuhteita. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tiesäämallilla pystytään ennustamaan tienpinnan lämpötilan lisäksi muun muassa keliä. Lähtötiedoikseen ennustemallille tarvitaan havaitut tienpinnan lämpötilatiedot, jotka saadaan Fintraffic Tien maantieteellisesti hyvin kattavista tiesääasemahavainnoista. Tämän lisäksi tiesääennusteen tuottamisessa käytetään Ilmatieteen laitoksen virallista ennustedataa, jonka avulla pystytään laskemaan tienpinnan olosuhteet.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tiesäämallin tuloksia hyödyntävät päivystävien meteorologien lisäksi muun muassa lentokenttien kiitoteiden kunnossapitäjät sekä valtion tieverkon kunnosta vastaavat urakoitsijat. Yhdistämällä tiesäämallin ennustetta numeeristen ennustemallien tuloksiin meteorologit pystyvät tuottamaan varautumisen kannalta yhä parempaa tietoa tieliikenteen toimijoille.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Keleihin voi varautua vaihtamalla talvirenkaat ajoissa ja jättämällä auton kotiin liukkaalla.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kun syysaamut alkavat kesän taituttua olemaan yhä kylmempiä, on erityisen tärkeää, että autoilijat seuraavat Ilmatieteen laitoksen kelivaroituksia. Aamun liukkaisiin keleihin voi varautua vaihtamalla talvirenkaat hyvissä ajoin tai jättämällä auton kotiin niinä aamuina, kun keli voi olla liukas. Myös se on syytä huomioida, että Ilmatieteen laitoksen varoitukset ja ennusteet koskevat erityisesti päätieverkkoa, joten ajokeli voi olla huomattavasti huonompi alemmalla tie- ja katuverkolla. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Janne Miettinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on ryhmäpäällikkö Ilmatieteen laitoksen sää- ja turvallisuuskeskuksessa ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/teiden-kunnossapito"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tiesääpalvelut","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiesaamalli "},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tiesäämalli","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.destia.fi/palvelut/kunnossapito/kelikeskus/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Destian ja Ilmatieteen laitoksen Kelikeskus","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tieliikenne","Keli","Tiesäämalli","Tiesääpalvelu","Talvi"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"xaHbhzUWhPShcmFy51UGz","type":"Entry","createdAt":"2024-09-18T06:06:07.084Z","updatedAt":"2024-09-18T06:06:07.084Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":48,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"artikkeli","title":"Suomen vesivaroista mallinnetaan digitaalinen kaksonen – DIWA-lippulaiva tarjoaa tietoa vesistöjen muutoksista","leadParagraph":"DIWA-lippulaivassa tutkitaan muun muassa sitä, miten ilmastonmuutos tai ihmisten toiminta vaikuttaa vesistöihin. Ilmatieteen laitoksen rooli hankkeessa on selvittää, kuinka lumi vaikuttaa muihin vesivaroihin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5izQSKMVaW2g4hEaFA8VTU","type":"Entry","createdAt":"2024-09-05T08:34:49.881Z","updatedAt":"2024-09-05T08:34:49.881Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Jää talvella kuva: Adobestock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6lT3t00RsJ6a93r0qeyrfO","type":"Asset","createdAt":"2024-09-05T08:34:13.249Z","updatedAt":"2024-09-05T08:34:13.249Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Jää talvi aurinko kuva: Adobestock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6lT3t00RsJ6a93r0qeyrfO/7e046d130317631888ae5bf65a8a124e/DIWA.jpg","details":{"size":153056,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"DIWA.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Adobestock","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"DIWA eli Digital Waters -lippulaivaohjelmassa keskitytään Suomen vesivaroihin. Lippulaivan tavoitteena on luoda Suomen vesivaroista digitaalinen kaksonen, eli tietokonemalli, johon syötetään reaaliaikaisesti mittausdataa. Pääpaino lippulaivassa on virtaavissa vesissä eli joissa ja rannikkovesissä.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitos vastaa hankkeessa lumen osuudesta ja laitoksen roolina on parantaa lumen mallinnus- ja mittausmenetelmiä sekä muun muassa tutkia, kuinka lumi vaikuttaa vesivaroihin. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Ilmatieteen laitoksen roolina on muun muassa tutkia, kuinka lumi vaikuttaa vesivaroihin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"blockquote"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Tarkoituksena on esimerkiksi mallintaa, missä lunta on ja kuinka paljon, miten se sulaa ja mikä on sen sulamisen vaikutus muihin vesistöihin tai tulvimiseen keväällä”, kertoo erikoistutkija ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Anna Kontu","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Ilmatieteen laitokselta. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lumella on iso merkitys vesivarojen kannalta niin Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin. Esimerkiksi, kun lumi sulaa, vapautuu kerralla paljon vettä. Muutokset sulamisen ajankohdassa tai lumen määrässä vaikuttavat esimerkiksi kasvien kasvuun, tulviin ja pohjaveden tasoon kesän aikana.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Toisaalta lumi on muun muassa globaalisti hyvin tärkeä makeanveden lähde, jota voidaan käyttää myös juomavetenä.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Lumi ja jäätiköt ovat merkittäviä makeanveden lähteitä, ja niihin liittyen yksi iso ongelma on jäätiköiden pieneminen ja katoaminen. Tällöin sulamisvesien virtaus jokiin jää puuttumaan, mikä vaikuttaa siihen, että makeasta vedestä on joissakin paikoissa pulaa”, Kontu toteaa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”DIWA-lippulaivassa keskitytään vesivarojen mallintamiseen Suomen näkökulmasta, mutta monesti samat tutkimusmenetelmät ja mallinnustavat toimivat laajemminkin. Sen kautta DIWAn työstä voi olla hyötyä globaalistikin.”  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Digitaalinen kaksonen mahdollistaa skenaarioiden seuraamisen ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Vesivarojen digitaalista kaksosta voidaan hyödyntää moneen tarkoitukseen. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Mallinnusta ja vesien seurantaa voidaan esimerkiksi käyttää päätöksenteon tukena Suomen ja EU:n vesipolitiikkaa valmisteltaessa. Toisaalta voidaan mallintaa, millaisia vaikutuksia ilmastonmuutoksella on vesistöihin.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisäksi digitaalinen kaksonen mahdollistaa erilaisten veteen liittyvien skenaarioiden ja ääri-ilmiöiden selvittämisen. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Digitaalisen kaksosen avulla voidaan tarkastella, mitä seurauksia olisi, jos lumitilanne poikkeaisi nykyisestä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"blockquote"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"”Voimme esimerkiksi havainnoida digitaalisen kaksosen avulla, mitä seurauksia olisi sillä, jos lunta olisikin tietyillä paikoilla todella paljon tai toisaalta ei juuri yhtään. Voimme siis tarkastella, mitä seurauksia olisi, jos lumitilanne poikkeaisi nykyisestä”, Kontu kertoo.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Muiden lippulaivahankkeiden tapaan, myös DIWA-hankkeessa pyritään lisäämään yhteistyötä eri organisaatioiden ja toimijoiden välillä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Työ lippulaivan parissa on aloitettu tänä vuonna, joten hanke on vielä alkumetreillä. Yksi merkittävä osa hanketta on mallintamismenetelmien ja uusien mittausjärjestelmien kehittäminen. Näiden lisäksi tarvitaan pilviympäristö mallien ajamiseen ja suurten datasettien käsittelyyn. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"DIWA on yksi kolmesta Suomen akatemian rahoittamasta lippulaivahankkeesta, jossa Ilmatieteen laitos on mukana. Lippulaivaa johtaa Oulun yliopisto ja mukana on IImatieteen laitoksen lisäksi Turun yliopisto sekä Aalto-yliopisto, Suomen ympäristökeskus ja Paikkatietokeskus. Tarkoituksena on yhdistää laitosten osaaminen samaan hankkeeseen ja edistää tutkijoiden verkostoitumista aiheen tiimoilta. Lippulaivaa rahoittaa Suomen akatemia. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"Aiemmin julkaistut artikkelit:","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/artikkeli/3mzOtKlgEkDWV83vXoVr7A"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksen lippulaivat tuottavat vaikuttavaa tietoa yhteiskunnan tarpeisiin","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/artikkeli/6OwbTTF8wU71HDyhLldFXW"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tavoitteena puhdas ilma ja turvallinen ilmasto – ilmakehän ja ilmaston lippulaivahanke yhdistää ainutlaatuisella tavalla ilmaston ja ilmanlaadun tutkimu","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/artikkeli/4XiaRA7D88odKi8viULgD4"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"FAME-lippulaivassa matemaattisten menetelmien työkalupakkia kehitetään yhteiskunnan tarpeisiin","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"list-item"}],"nodeType":"unordered-list"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Lippulaiva","Vesivarat","Lumi"],"publishers":["Juliana Hulkkonen"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7zlwIy7zVEBJX0AO5mqKa7","type":"Entry","createdAt":"2024-09-16T08:17:20.205Z","updatedAt":"2024-09-16T08:17:20.205Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":51,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Otsonikerroksen suojeleminen hidastaa ilmastonmuutoksesta johtuvaa lämpenemistä ","leadParagraph":"YK:n kansainvälisenä otsonipäivänä 16. syyskuuta kiinnitetään huomiota toipuvan otsonikerroksen suojelun merkitykseen ilmastonmuutoksen hillinnässä. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2CmeLMwXaok3ZLfL1uxbvf","type":"Entry","createdAt":"2024-09-16T07:12:19.885Z","updatedAt":"2024-09-16T07:12:19.885Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Otsonikerros maapallo Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4RjYTAjd32Vf0aa0ctLlIv","type":"Asset","createdAt":"2020-09-16T12:23:10.891Z","updatedAt":"2020-09-16T12:23:10.891Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Otsonikerros Shutterstock","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4RjYTAjd32Vf0aa0ctLlIv/fbd45c7365bc2b7c30837a1e04da394d/otsoni_shutterstock_478946383.png","details":{"size":1036508,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"otsoni_shutterstock_478946383.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yläilmakehän otsonikerros suojaa maapalloa haitalliselta auringon ultraviolettisäteilyltä. Otsonikerrosta tuhoavien aineiden käyttöä rajoitettiin Montrealin pöytäkirjassa vuonna 1987. Montrealin pöytäkirjaa pidetään oikeutetusti esimerkkinä onnistuneesta kansainvälisestä yhteistyöstä. Se sitoutti maailman maat otsonikerrosta tuhoavien aineiden käytön asteittaiseen lopettamiseen, mikä mahdollisti otsonikerroksen elpymisen alkamisen ja suojelee kaikkea elämää maapallolla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tähänastisten saavutusten lisäksi otsonipäivänä katsotaan myös tulevaisuuteen, jotta Montrealin pöytäkirjan mukaiset toimet syvenisivät ja nopeutuisivat. Montrealin pöytäkirjaan myöhemmin liitetty Kigalin sopimus pyrkii vähentämään HFC-yhdisteiden tuotantoa ja kulutusta. HFC-yhdisteet ovat ilmastoa lämmittäviä voimakkaita kasvihuonekaasuja, joita on käytetty korvaamaan otsonia tuhoavia aineita jäähdytyslaitteistoissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Kigalin sopimuksen yleismaailmallinen ratifiointi ja täysi täytäntöönpano olisi nyt erittäin tärkeää. HFC-yhdisteiden vähentäminen voisi arvioiden mukaan lieventää maapallon globaalia lämpenemistä jopa 0,5 asteella vuoteen 2100 mennessä. Energiatehokkuuden lisääminen voisi mahdollisesti kaksinkertaistaa tämän luvun\", tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Kaisa Lakkala","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" korostaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"YK:n otsoniraporttia työstetään parhaillaan Suomessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ympäristövaikutusten arviointipaneeli (Environmental Effects Assessment Panel, EEAP) kokoontuu Lammin biologisella tutkimusasemalla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"13.‒22.9.2024 ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"ja työstää uusinta otsonikadon, auringon ultraviolettisäteilyn ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioivaa raporttiaan. Raportin tarkoituksena on informoida Montrealin pöytäkirjan sopimusosapuolia siitä, missä määrin otsonikerroksen suojelemiseen tähdänneet päätökset ja ilmastotoimet näkyvät ympäristömme tilassa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Napa-alueiden otsonikato vaikuttaa ilmakehään ja maanpinnan saavuttavan UV-säteilyn määrään.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Ilmakehän otsoni, UV-säteily ja ilmastonmuutos ovat kytköksissä toisiinsa ja niillä on monisyisiä yhteisvaikutuksia. Suomessa, kuten muilla maapallon pohjoisilla alueilla, vaikutukset tulevat esiin erityisesti lumipeitteen ja merijään laajuudessa ja kestossa, ikiroudan sulamisessa ja aiemmista poikkeavissa sään vuodenaikaisvaihteluissa\", tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Anu Heikkilä","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" selittää.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos mittaa otsonia Suomessa ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos tekee monipuolisia otsonimittauksia Sodankylässä. Luotausten avulla seurataan sekä otsonin lyhytaikaista että monivuotista kehitystä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Sodankylässä on mitattu merkittävää otsonikatoa esimerkiksi keväällä 2020. Otsonimittausten perusteella pystytään arvioimaan, onko ennuste otsonikerroksen toipumisesta toteutumassa\", sanoo erikoistutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Rigel Kivi","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Otsonin pystyjakauman mittaamiseen käytetään pienikokoista anturia, joka nostetaan noin 30‒35 kilometrin korkeuteen säähavaintopallolla. Ilmatieteen laitoksella on luotausten lisäksi käytössä spektroradiometrejä, jotka mittaavat päivittäin otsonin kokonaismäärää Sodankylässä ja Helsingissä. UV-indeksiä mitataan seitsemällä mittausasemalla ympäri Suomea. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos seuraa myös Etelämantereen otsonitilanteen kehittymistä argentiinalais-suomalaisena yhteistyönä Marambion tutkimusasemalla, jossa mitataan mm. UV-säteilyä ja otsonia. Lisäksi Ilmatieteen laitos osallistuu aktiivisesti Euroopan avaruusjärjestö ESAn otsonin ilmastonmuutosaloitteeseen ja EU:n Copernicus Climate Change -projektiin luomalla pitkän aikavälin tietokokonaisuuksia otsoniprofiileista ja arvioimalla otsonin kehitystä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5gA7ZzAV1uoK1V9HRhVbnd","type":"Entry","createdAt":"2024-09-16T07:38:33.185Z","updatedAt":"2024-11-19T08:10:24.463Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Otsoni mittaus Sodankylä Rigel Kivi","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"HMXfbDWYENfL1aNFrNUrj","type":"Asset","createdAt":"2024-09-16T07:37:27.654Z","updatedAt":"2024-09-16T07:37:27.654Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"otsoni sodankylä 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/HMXfbDWYENfL1aNFrNUrj/9c6dd8e6333b935a93d091f589ff1873/otsoni_sodankyl__1200px.jpg","details":{"size":634064,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"otsoni_sodankylä_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Fourier-muunnos-infrapunaspektrometri Sodankylässä mittaa useita kasvihuoneilmiön kannalta merkittäviä ilmakehän kaasuja, mukaan lukien otsonipitoisuutta. Kuva: Rigel Kivi.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1VXTpbcEBXJnp8M9h8lI2S","type":"Entry","createdAt":"2024-09-16T07:41:59.589Z","updatedAt":"2024-09-16T07:41:59.589Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Otsoniluotaus syyskuu 2024","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"17noiBjXyJBGej1pqLLFzS","type":"Asset","createdAt":"2024-09-16T07:40:37.052Z","updatedAt":"2024-09-16T07:40:37.052Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"luotaus240904 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/17noiBjXyJBGej1pqLLFzS/753fb3bc444ea77d36ad3753411d7068/luotaus240904_1200px.jpg","details":{"size":165537,"image":{"width":1200,"height":900}},"fileName":"luotaus240904_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Otsonipitoisuuden mitattaustuloksia Sodankylästä syyskuussa 2024. Kuva: Rigel Kivi."}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Kaisa Lakkala, Ilmatieteen laitos, kaisa.lakkala@fmi.fi, puh. 040 747 6792 ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Anu Heikkilä, Ilmatieteen laitos, anu.heikkila@fmi.fi, puh. 050 338 4854","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Erikoistutkija Rigel Kivi, Ilmatieteen laitos, rigel.kivi@fmi.fi, puh. 040 542 4543 ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"unordered-list","data":{},"content":[{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://ozone.unep.org/ozone-and-you"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tietoa otsonikerroksesta (YK:n ympäristöjärjestö)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://climate.esa.int/en/projects/ozone/about/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Euroopan satelliittijärjestö ESAn otsonitietoa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://sampo.fmi.fi/products"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen SAMPO-palvelun lähes reaaliaikaiset kuvat otsoni- ja UV-tilanteesta pohjoisella pallonpuoliskolla","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://ozonewatch.gsfc.nasa.gov/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nasan Ozone Watch -palvelu seuraa Etelämantereen vuosittaisen otsoniaukon kehitystä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"list-item","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://fmiarc.fmi.fi/sub_sites/GUVant/index.html"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen UV-säteilymittaukset Etelämantereella","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"  ","marks":[],"data":{}}]}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Otsoni","Otsonikerros","Montrealin sopimus","Ilmastonmuutos"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1L8tqgENovcARKrLSwJeYR","type":"Entry","createdAt":"2024-09-13T12:29:08.394Z","updatedAt":"2024-09-13T12:29:08.394Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":33,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Suomen rannikolla on käynnissä merilämpöaalto","leadParagraph":"Itämeren lämpötilat ovat rannikkomittausten perusteella poikkeuksellisen korkeat syyskuulle. Ilmatieteen laitoksen uusi työkalu paljastaa käynnissä olevan merellisen lämpöaallon.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3vxazEnRpm3xLefzMygrIa","type":"Entry","createdAt":"2024-09-13T12:15:48.258Z","updatedAt":"2024-09-13T12:15:48.258Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Merimaisema Antti Kangas","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"yDikaOZ9zorWT2girCApm","type":"Asset","createdAt":"2024-09-13T11:24:42.294Z","updatedAt":"2024-09-13T11:24:42.294Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Merimaisema Antti Kangas","description":"Meri, Itämeri, maisema","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/yDikaOZ9zorWT2girCApm/b9bfaa3e7c72f8f02b2d6d24dc376a7d/IMG_5206_IL_web_1200x675.jpg","details":{"size":216944,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"IMG_5206_IL web 1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Suhteellisen tyyni meri, taivaalla aurinko ja muutamia pilviä.","plainTextImageCaption":"Kuva: Antti Kangas.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syyskuun ensimmäisestä viikosta alkaen koko Suomen rannikolla on ollut käynnissä vähintään kohtalainen lämpöaalto. Ensin Suomenlahden ja nyt myös Perämeren lämpötilaa mittaavilla poijuilla lämpöaalto on tunnistettu voimakkaaksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Erityisesti Suomenlahden aaltopoijun ja Harmajan lämpötilamittaukset erottuvat selvästi asemien pitkästä mittaushistoriasta. Kummallakin asemalla on kuluvan viikon aikana mitattu syyskuun korkeimpia lämpötiloja noin 30-vuotiseen mittaushistoriaan verraten. Keskimääräiset päivälämpötilat ovat olleet yli viisi astetta keskiarvoa korkeampia, ja aiemmin mitatut maksimilämpötilat ovat ylittyneet 1–2 asteella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"“Nyt havaittava merellinen lämpöaalto on kuluvan vuoden toinen. Ensimmäinen lämpöaalto havaittiin touko-kesäkuun vaihteessa. Itämeren lämpötilojen puolesta kesäkausi on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen pitkä, kun verrataan 30-vuotisiin aikasarjoihin”, kertoo väitöskirjatutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Veera Haapaniemi","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uusi työkalu edistää ymmärrystä meriluonnon muutoksista ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen rannikon merellisiä lämpöaaltoja voidaan tarkastella täysin uudella tavalla: ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://swell.fmi.fi/ocean-indicator/marine-heatwaves/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksella kehitetty työkalu","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" tunnistaa ja luokittelee merelliset lämpöaallot voimakkuuden mukaan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Työkalu edesauttaa meriluonnon kannalta merkittävien lämpötilamuutosten tunnistamista ja niiden vaikutusten tarkastelua. Lämpötilamuutoksilla on moninaiset vaikutukset biogeokemiallisiin prosesseihin, joista näkyvimpiä esimerkkejä ovat leväkukinnat ja korvameduusojen esiintyminen rannikolla.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Työkalun avulla on mahdollista saada päivittäinen arvio Itämeren lämpöaaltojen tilanteesta. Se vertaa reaaliaikaisia havaintoja tausta-aineistoon vuosilta 1991–2020. Mikäli havaittu lämpötila pysyttelee tuon ajanjakson harvinaisimman kymmenen prosentin raja-arvon yläpuolella viitenä peräkkäisenä päivänä, on käynnissä lämpöaalto. Tapahtumat luokitellaan neliportaisella asteikolla sen mukaan, kuinka suuri lämpötilapoikkeama on. Koska havaintoaineisto on useilta asemilta lyhyt, hyödynnetään lämpöaaltojen luokittelemisessa uusanalyysiä. Uusanalyysi on fysikaalinen malli, joka on havaintojen avulla säädetty mahdollisimman tarkaksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uimalämpötilojen arviointiin työkalua ei ole tarkoitettu, sillä sen tarkastelemat lämpötilapoijut sijaitsevat etäällä rantaviivasta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meren lämpöaaltojen määrittäminen: \nVäitöskirjatutkija Veera Haapaniemi, Ilmatieteen laitos, p. 050 407 3895, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:veera.haapaniemi@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"veera.haapaniemi@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itämeren dynamiikka: \nTutkimusprofessori Aleksi Nummelin, Ilmatieteen laitos, p. 045 154 3774, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:aleksi.nummelin@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"aleksi.nummelin@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ObsSea4Clim-projekti: \nTutkimusprofessori Jari Haapala, Ilmatieteen laitos, p. 040 757 3621, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:jari.haapala@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"jari.haapala@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://swell.fmi.fi/ocean-indicator/marine-heatwaves/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Työkalu merellisten lämpöaaltojen tarkasteluun (englanniksi)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Työkalun kehitys on osa kansainvälistä ObsSea4Clim-projektia, jossa kehitetään menetelmiä merellisten havaintojen hyödyntämiseen merten ja ilmaston tilan arvioinnissa. Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuvat hankkeessa poikkeuksellisten lämpötilojen ja merijään muutosten analysointiin. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://obssea4clim.eu/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"ObsSea4Clim-projektin verkkosivusto (englanniksi).","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"XDJX9Tcx70ugtu7of575c","type":"Entry","createdAt":"2024-09-13T12:26:13.681Z","updatedAt":"2024-09-13T12:26:13.681Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Merilämpöaalto 13.9.2024","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5WKJwWjpfgm6iU8Hm7IlLR","type":"Asset","createdAt":"2024-09-13T12:24:57.862Z","updatedAt":"2024-09-13T12:24:57.862Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Merilämpöaalto 13.9.2024","description":"Itämeri, lämpötila","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5WKJwWjpfgm6iU8Hm7IlLR/22b45cbdb3fcf26863a5000f50b9d24a/Merilampoaalto130924.jpg","details":{"size":60892,"image":{"width":643,"height":698}},"fileName":"Merilampoaalto130924.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Karttakuva, joka näyttää Suomen rannikon havaintoasemien merellisten lämpöaaltojen luokittelun. Syyskuun alun lämpöaalto on luokiteltu Suomenlahdella ja Perämerellä voimakkaaksi, Selkämerellä kohtalaiseksi.","plainTextImageCaption":"Merellisten lämpöaaltojen luokittelu Suomen rannikon havaintoasemilla. Tilanne 13. syyskuuta 2024 aamupäivällä. Ilmatieteen laitos.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tutkimus","Itämeri"],"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1BabriWTFkTbke1b2oQVdo","type":"Entry","createdAt":"2024-09-13T07:16:47.380Z","updatedAt":"2024-09-13T07:16:47.380Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":53,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Miten hyvin vuodenaikaisennuste ennakoi menneen kesän lämpötiloja?","leadParagraph":"ECMWF:n vuodenaikaisennuste osasi arvioida, että kesästä tulee Suomessa tavanomaista lämpimämpi, mutta ennuste aliarvioi selvästi kesän kuumuuden. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1O0zIDMtzrDihKp8Hiij7o","type":"Entry","createdAt":"2024-09-10T12:56:21.957Z","updatedAt":"2024-09-10T12:56:21.957Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kesäiset ihmiset Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6Ym7O5pm5rsixBAXt829N7","type":"Asset","createdAt":"2024-09-10T12:56:05.740Z","updatedAt":"2024-09-10T12:56:05.740Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"shutterstock 1382118362 kesäiset ihmiset 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6Ym7O5pm5rsixBAXt829N7/8c3bf74d8e9d19cbdd646a192f8f4ef1/shutterstock_1382118362_kes_iset_ihmiset_1200px.jpg","details":{"size":548522,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"shutterstock_1382118362_kesäiset_ihmiset_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet ovat kehittyneet viime vuosina huimasti, ja saatavilla on yhä pidempiä sääennusteita. Erityisesti media on kiinnostunut pidemmän aikavälin ennusteista, jotka yltävät useiden kuukausien päähän. Harvemmin kuitenkin pysähdytään tutkimaan, kuinka hyvin vuodenaikaisennusteet lopulta pitivät paikkansa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kesän 2024 ennuste ja toteutunut lämpötila","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos tarjoaa pitkän aikavälin ennusteita sanallisessa muodossa. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen eli ECMWF:n toukokuussa julkaistusta kesän 2024 vuodenaikaisennusteesta kirjoitimme seuraavasti: \"Jakson keskilämpötilassa on nähtävissä poikkeamaa lämpimämpään suuntaan lähes koko maassa Pohjanmaan maakuntia ja Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta.\"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tekstin pohjana ollut ECMWF:n ennuste on kuvassa 1a. Koska vuodenaikaisennusteet ovat ns. parviennusteita, kuva esittää kaikkien 51 parven jäsenen keskiarvoa. Nämä ennusteet ovat vapaasti saatavilla ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://charts.ecmwf.int/?facets=%7B%22Range%22%3A%5B%22Long%20%28Months%29%22%5D%2C%22Type%22%3A%5B%22Forecasts%22%5D%7D"},"content":[{"nodeType":"text","value":"ECMWF:n verkkosivuilta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". Kuvassa näkyy ennustetekstin mukaisesti poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan lähes koko Suomessa, lukuun ottamatta kylmää aluetta Perämerellä. Muualla Euroopassa ennustetut lämpötilan poikkeamat olivat hieman Suomea suurempia. Erityisesti Kaakkois-Eurooppaan ennustettiin selvästi tavanomaista kuumempaa kesää.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1TOPhNzEUg25qqfFkAh22x","type":"Entry","createdAt":"2024-09-12T06:40:09.849Z","updatedAt":"2024-09-12T06:40:09.849Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"ECMWF ennusteen osuvuus kesä 2024 puheenvuoro Rantanen 1","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1cKvffpGHavvQ2gi7NNC1o","type":"Asset","createdAt":"2024-09-12T06:38:59.977Z","updatedAt":"2024-09-12T06:38:59.977Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"EXMWF toteutunut ennuste kesä2024 1","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1cKvffpGHavvQ2gi7NNC1o/3e54f8d7c309be9465425ab0591e10a0/EXMWF_toteutunut_ennuste_kes_2024_1.jpg","details":{"size":523094,"image":{"width":1200,"height":602}},"fileName":"EXMWF_toteutunut_ennuste_kesä2024_1.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva 1. ECMWF:n vuodenaikaisennuste kesälle 2024 (a) ja toteutunut lämpötilan poikkeama (b) ERA5-uusanalyysin mukaan. Lämpötilat on esitetty poikkeamina vuosien 1991–2020 keskiarvosta. Ennuste on tehty toukokuussa 2024. Fennoskandian alue on merkitty kuvaan (a)."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toteutunut lämpötilan poikkeama näkyy kuvassa 1b. Koko Suomessa kesä oli selvästi tavanomaista lämpimämpi. Erityisesti Lapissa näkyy voimakas, yli kahden asteen poikkeama tavanomaista lämpimämpään suuntaan, mikä johti laajalti ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1ejcJYS84F6OR6zxjhOcpB"},"content":[{"nodeType":"text","value":"ennätyslämpimään kesään","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". Myös Kaakkois-Euroopassa kesä oli erittäin lämmin. Länsi-Euroopassa ja Britteinsaarilla sen sijaan vietettiin varsin tavanomaisen lämpöistä kesää, ja Islannissa kesä oli jopa selvästi vuosien 1991–2020 keskiarvoa viileämpi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Miten ennuste sitten toteutui? Suomen osalta ennuste osasi arvioida tavanomaista lämpimämmän kesän, mutta aliarvioi selvästi kesän kuumuuden. Esimerkiksi Lapissa ennuste ennakoi alle asteen poikkeamaa normaalia lämpimämpään suuntaan (kuva 1a), kun todellisuudessa lämpötila oli jopa yli 3 astetta tavanomaista korkeampi (kuva 1b). Etelä-Suomessa ennuste oli hieman lähempänä toteutunutta. Pohjanmaan maakuntiin ja Perämerelle ennustettu kylmä poikkeama ei kuitenkaan toteutunut. Myöskään Etelä-Norjan, Britteinsaarten tai Islannin viileyttä ei malli onnistunut ennakoimaan etukäteen. Isommassa mittakaavassa Kaakkois-Euroopan ja yleisesti ottaen Välimeren alueen lämpötilat olivat kuitenkin hyvin ennustettuja, joskin sielläkin ennuste jonkin verran aliarvioi kesän kuumuutta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Miten hyvin viime vuosien kesäennusteet ovat pitäneet paikkansa?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nykyisiä vuodenaikaisennusteita on tehty ECMWF:ssä vuodesta 2017 alkaen. Kuvassa 2 esitetään tältä ajalta ennustetut lämpötilan poikkeamat Fennoskandian alueelle (57-71°N, 0-40°E, kuva 1a). Havaittu lämpötilan poikkeama on merkitty punaisella rastilla. Tänä vuonna havaittu noin 1,5 astetta tavanomaista lämpimämpi kesä vastasi ennustejakauman 86. prosenttipistettä, eli toisin sanoen 86 % ennusteparven jäsenistä ennakoi viileämpää kesää Fennoskandiaan kuin mitä lopulta toteutui. Havaittu lämpötila on kuitenkin ennustejakauman sisällä. On myös huomionarvoista, että sekä vuoden 2024 ennusteen mediaani että havaittu lämpötila olivat vuosien 2017–2024 korkeimmat.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1tkw9FgFjyXGlgWPmGC11f","type":"Entry","createdAt":"2024-09-12T06:41:05.152Z","updatedAt":"2024-09-12T06:41:05.152Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"ECMWF ennusteen osuvuus kesä 2024 puheenvuoro Rantanen 2","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"BhRRPIkrwpvGksRu0f46Y","type":"Asset","createdAt":"2024-09-12T06:40:43.477Z","updatedAt":"2024-09-12T06:40:43.477Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"ECMWF kesän ennuste osuvuus kesä2024 2","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/BhRRPIkrwpvGksRu0f46Y/459517f9e605635540e5899cef69b9c5/ECMWF_kes_n_ennuste_osuvuus_kes_2024_2.jpg","details":{"size":198299,"image":{"width":1200,"height":898}},"fileName":"ECMWF_kesän_ennuste_osuvuus_kesä2024_2.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva 2. Vuosien 2017–2024 kesän vuodenaikaisennusteet Fennoskandiaan (57-71°N, 0-40°E). Alue näkyy kuvassa 1a. Oranssit viivat kuvaavat 51 ennustejäsenen mediaania, laatikon rajat 25–75 prosenttipisteväliä, viivat 5–95 prosenttipisteitä ja yksittäiset ympyrät ennusteen jakaumasta poikkeavia arvoja eli ns. outliereitä. Punainen rasti kuvaa havaittua lämpötilaa."}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viime vuosina toukokuussa laaditut kesän vuodenaikaisennusteet ovat keskimäärin ennakoineet hieman viileämpää säätä kuin toteutunut kesän lämpötila. Vain kahtena kesänä, vuosina 2017 ja 2019, havaittu lämpötila on ollut ennusteen mediaania alhaisempi. Vuoden 2018 kuuma kesä oli erityisen huonosti ennustettu, ja tuolloin vain kolme 51 ennusteparven jäsenestä ennusti yhtä kuumaa tai kuumempaa kesää.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Olettaen, että ennusteet kuvaavat ilmakehän tilaa todellisella tavalla, pitkällä aikavälillä havainnon pitäisi osua yhtä monta kertaa mediaanin ylä- kuin alapuolelle. Viime vuosina näin ei ole käynyt, vaan havainto on ollut pääosin ennustetta lämpimämpi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Epäilyttävä kylmä poikkeama Pohjanlahdella","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ECMWF:n vuodenaikaisennusteessa pistää silmään kylmä anomalia Pohjanlahdella, mikä mainittiin myös Ilmatieteen laitoksen ennustetekstissä. Siinä missä koko Fennoskandian maa-alueet ja Pohjanmeri paistoivat tavallista lämpimämpinä, jostain syystä ennustemalli ennakoi Pohjanlahdelle ja varsinkin Perämerelle tavallista koleampaa kesää. Kaiken lisäksi tämä kylmä anomalia ei toteutunut ollenkaan, vaan kävi pikemmin päinvastoin, Perämeri oli selvästi tavanomaista lämpimämpi viime kesänä (kuva 1b). Mistä oikein voi olla kyse?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koska poikkeama on alueellisesti pieni, sitä tuskin voi selittää ilmakehän kiertoliikkeestä, kuten pitkäkestoisesta matalapaineesta, johtuvalla kylmyydellä. Poikkeaman sijainti meren yllä herättääkin epäilyn mallin kyvystä simuloida oikein meren pintalämpötilaa tai merijään määrää. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/jaatalvi-2023-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jäätalvi 2023-2024 oli pitkä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", vaikkakin merijään laajuudessa mitattuna keskimääräinen. On mahdollista, että ennustemallin alkutila merenpintalämpötilan tai merijään suhteen on ollut virheellinen, mikä aiheutti ennusteessa kylmyyden jatkumisen merellä liian pitkään. Voi myös olla, että merijää ei sula mallissa riittävän nopeasti, jolloin merialue säilyy mallissa epärealistisen pitkään kylmänä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ennustetun kylmän anomalian vaikutukset näyttivät leviävän mallissa osittain Suomen ylle, kenties vallitsevien länsituulten mukana. Tällöin kesän ennustettu lämpötila koko Suomessa oli ehkä systemaattisesti aliarvioitu. Aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia, ja on mahdollista, että ECMWF:n vuodenaikaisennustemallista julkaistaan uusi versio ennen kuin aiheesta saadaan tarkempaa tietoa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuodenaikaisennusteet ovat ensisijaisesti probabilistisia eli todennäköisyyksiin perustuvia","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ECMWF tekee vuodenaikaisennusteita kerran kuukaudessa. Ennuste on seitsemän kuukauden pituinen, ja se julkaistaan aina kuukauden 5. päivä. Kullakin kerralla ei tehdä vain yhtä ennustetta, vaan yhteensä 51 erilaista ennustetta. Tätä menetelmää kutsutaan parviennusteeksi. Vuodenaikaisennusteiden pohjana on käytössä IFS-säämalli, joka on sama säämalli kuin keskipitkissä sääennusteissa, mutta vuodenaikaisennusteiden versio on hieman vanhempi ja vastaa vuonna 2016 operatiivisessa käytössä ollutta keskipitkien ennusteiden säämallia. Lisäksi vuodenaikaisennusteessa on mukana meri- ja merijäämallit, joita ei lyhyissä ja keskipitkissä ennusteissa käytetä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ECMWF tekee vuodenaikaisennusteita kerran kuukaudessa seitsemän kuukauden jaksoille.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ennustemallista saadaan 51 eri ennustetta, jotka – olettaen että malli simuloi ilmakehän tilaa realistisesti fysiikan lakeihin perustuen – voisivat olla kaikki täysin vaihtoehtoisia kehityskulkuja kesän säästä. Tapahtunut sää on siis vain yksi mahdollinen realisaatio ilmakehän tilasta. Usein ennustetta visualisoidaan 51 ennustejäsenen keskiarvona, mutta on hyvä muistaa, että aritmeettinen keskiarvo parven jäsenistä ei ole fysikaalisesti mahdollinen ilmakehän tila. Keskiarvoistaminen esimerkiksi tasoittaa rintamia ja matalapaineita, joita yksittäisissä ennusteissa näkyy. Siksi täydellistä osuvuutta mallikeskiarvon ja toteutuneen lämpötilan välille ei kannata odottaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"51 ennusteen jakaumasta voidaan laskea todennäköisyyksiä sille, ovatko seuraavat kolme kuukautta tavanomaista lämpimämpiä tai kylmempiä. Jos valtaosa ennustejäsenistä ennakoi selvästi tavanomaista lämpimämpää kesää, lämpimän kesän todennäköisyys on kohonnut. Tämä erottaa vuodenaikaisennusteet tavallisista lyhyen ja keskipitkän ajan ennusteista, jotka ovat luonteeltaan ns. deterministisiä, eli niillä pyritään ennustamaan sään tarkkaa kehitystä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koska vuodenaikaisennusteet tarjoavat 51 eri ennustetta yhden ennusteen sijaan, on ennusteen hyvyyttä mahdotonta arvioida luotettavasti vain yhden vuoden perusteella. Kesän 2024 sää on vain yksi mahdollinen kehityskulku eri ennusteiden joukossa. Periaatteessa ennuste on oikein, jos havaittu lämpötila on ennustejakauman sisäpuolella. Vuodenaikaisennusteiden luotettavaan arviointiin tarvitaankin kymmenien vuosien ajalta takautuvasti tehdyt ennusteet.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mika Rantanen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen tutkija","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkän ennusteen seuranta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Sääennuste","Vuodenaikaisennuste","ECMWF","Kesä 2024"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7Hq4lBmfoOuP1VD6HN09F2","type":"Entry","createdAt":"2024-09-11T06:56:50.924Z","updatedAt":"2024-09-11T06:56:50.924Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":39,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Metaanin satelliittimittaukset kattavat Arktisen alueen ennätyslaajasti ja luotettavasti ","leadParagraph":"Ilmatieteen laitoksen johtamassa tutkimuksessa metaanin satelliittihavaintojen luotettavuus ja kattavuus Arktisella ja boreaalisella alueella on määritetty ensimmäistä kertaa. Eurooppalainen satelliittimittalaite TROPOMI tekee pohjoisilla alueilla jopa noin seitsemän miljoonaa havaintoa kuukaudessa, ja sen suhteellinen virhe on alle yksi prosenttia. Tutkimuksen tulokset auttavat esimerkiksi ikiroudan metaanipäästöjen tunnistamisessa avaruudesta käsin. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6sOkmXxOWzwvfvzvM1eMGP","type":"Entry","createdAt":"2024-05-29T06:09:36.138Z","updatedAt":"2024-05-29T06:09:36.138Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Suo FI kuva: Adobestock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1AvCVWXvKsJ8EtwPbLymQn","type":"Asset","createdAt":"2024-05-29T06:09:02.380Z","updatedAt":"2024-05-29T06:09:02.380Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Suo FI kuva: Adobestock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1AvCVWXvKsJ8EtwPbLymQn/6d66b9baddd538824a59422d6d407f8e/Suo_1200.jpg","details":{"size":141627,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Suo_1200.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Adobestock"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uusi tutkimus keskittyy vertailemaan eri metaaniarvioita saman TROPOMI-satelliittimittalaitteen havainnoista. Metaanipitoisuus saadaan satelliitin mittaamasta Auringon säteilystä matemaattisen käänteisongelman ratkaisuna.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Ratkaisun voi tehdä usealla menetelmällä, esimerkiksi mallintamalla ilmakehän fysiikkaa mahdollisimman tarkasti tai hyödyntämällä koneoppimismenetelmiä\", Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Hannakaisa Lindqvist","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" kertoo. \"Siksi sama satelliitti voi tuottaa erisuuruisia arvioita metaanin pitoisuudesta. Tässä työssä vertailemme, ovatko ne samalla viivalla keskenään, vai onko arvioissa suuria eroja.\" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Laskentamenetelmiä on vastikään parannettu huomioimaan Arktisen alueen olosuhteet. Uudet metaanihavainnot osoittautuvatkin aiempia luotettavammiksi suhteellisten virheiden ollessa nyt alle 1 %. Satelliittimenetelmien väliset erot olivat keskimäärin tätä pienempiä; tosin suurempia eroja huomattiin keväisin ja syksyisin. Parannetut satelliittimittaukset myös kattavat Arktisen alueen ennätyslaajasti tuottaen korkeilla leveysasteilla kuukautta kohti jopa seitsemän miljoonaa mittausta, joista lähes kolme miljoonaa on ikiroudan alueilta. Näin tarkka ja kattava Arktisen alueen metaanin havainnointi ei ole ollut aiemmin mahdollista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sodankylän mittaukset avainasemassa ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksessa yhdistettiin Arktisen alueen maanpintamittauksia monipuolisesti Suomen, Ruotsin, Norjan, USA:n, Kanadan ja Venäjän alueilta. Satelliittimittausten tarkkuus selvitettiin sekä korkean että matalamman erotuskyvyn mittalaitteita käyttäen, ja joukkoon lisättiin myös metaanin profiilimittauksia Sodankylän erikoisluotauksista. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2064SnYxMIq39ZxPFokQOx","type":"Entry","createdAt":"2024-09-10T08:24:37.240Z","updatedAt":"2024-09-10T08:24:37.240Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":12,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Metaanin satelliittimittausten vertailuasemat kuvitus tiedeuutinen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"lYQMKWYTVxwAxxFaYYQJY","type":"Asset","createdAt":"2024-09-10T08:22:27.062Z","updatedAt":"2024-09-10T08:22:27.062Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"metaani tiedeuutinen 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/lYQMKWYTVxwAxxFaYYQJY/c7ed5c74e750f041b6e26234e9a10ab7/metaani_tiedeuutinen_1200px.jpg","details":{"size":571284,"image":{"width":1200,"height":1095}},"fileName":"metaani_tiedeuutinen_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Karttakuva pohjoisesta pallonpuoliskosta, jossa metaanin satelliittimittausten vertailuasemat sijaitsevat ikirouta-alueella ja sen ulkopuolella. Sodankylä merkitty karttaan.","plainTextImageCaption":"Kuva 1: Metaanin satelliittimittausten vertailuasemat sijaitsevat pohjoisessa sekä ikirouta-alueella että sen ulkopuolella. Ilmatieteen laitos on keskittänyt Sodankylän asemalle sekä korkean (TCCON-mittaus) että matalamman (COCCON-mittaus) resoluution spektrometrimittauksia. Lisäksi Sodankylässä tehdään palloluotauksilla ilmakehän profiilimittauksia noin 30 km korkeudelle saakka. (Kuva: Hannakaisa Lindqvist, Ilmatieteen laitos) "}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tutkijat Sodankylän Arktisessa avaruuskeskuksessa tuottivat tutkimukseen keskeistä referenssidataa pitkäkestoisista metaanimittauksista. Laitoksen satelliittiosaamista tarvittiin havaintojen vertailuun. Väitöskirjatutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Ella Kivimäki","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" vastasi tutkimuksessa satelliittimittausten vertailusta korkean resoluution spektrometrien mittauksia vastaan. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Eri menetelmien avulla saadut metaaniarviot vastasivat keskiarvoistettuna hyvin toisiaan, mutta asemakohtaisissakin tuloksissa havaittiin eroja keväällä ja syksyllä. Kevään ja syksyn suurempiin eroihin voi vaikuttaa esimerkiksi lumipeite tai matalalta paistava aurinko, mutta tästä tarvitaan lisätutkimusta. Näiden tulosten saamiseen tarvitaan pitkiä jatkuvia aikasarjoja. On hienoa, että meillä Ilmatieteen laitoksella ollaan mukana tuottamassa niitä\", Kivimäki kertoo.  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6eLQV7yKrs1f9wU8C7sKSH","type":"Entry","createdAt":"2024-09-10T08:31:51.763Z","updatedAt":"2024-09-10T08:31:51.763Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Metaani satelliittimittaus tiedeuutinen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"78kCAos88lxw4tphEM1RLv","type":"Asset","createdAt":"2024-09-10T08:31:22.128Z","updatedAt":"2024-09-10T08:31:22.128Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"metaani tiedeuutinen 2 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/78kCAos88lxw4tphEM1RLv/15eb019c18b0b2a569f7328ff414e405/metaani_tiedeuutinen_2_1200px.jpg","details":{"size":104569,"image":{"width":1200,"height":480}},"fileName":"metaani_tiedeuutinen_2_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva 2: Ilmakehän kasvava metaanipitoisuus Sodankylän mittausasemalla korkean resoluution spektrometrimittausta (TCCON) käyttäen näkyy kuvassa harmailla symboleilla. TROPOMI-satelliittimittaus (siniset symbolit) vastaa hyvin Sodankylän mittausta eli se tuottaa luotettavaa tietoa metaanista. Tässä kuvassa on esitetty Bremenin yliopiston tuottama TROPOMI-metaanipitoisuus. Aikasarjassa on aukkoja, koska molemmat mittaukset tarvitsevat auringon valoa – Sodankylässä aurinko on talvella hyvin matalalla tai ei nouse ollenkaan. (Kuva: Ella Kivimäki, Ilmatieteen laitos) "}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ikiroudan metaani yhdistää sekä haastaa tutkijayhteisöä ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Avaruudesta käsin tehdyt havainnot ovat avainasemassa Arktisen alueen seurannassa. Kasvavat tai yllättävät metaanipäästöt tältä alueelta voivat voimistaa ilmastonmuutosta, minkä takia ilmakehän metaanipitoisuutta on tärkeä seurata tarkasti. Kun metaanihavaintojen tarkkuus on selvitetty, tiedetään, millaisia poikkeamia voidaan tulkita luotettavaksi merkiksi kohonneista metaanipitoisuuksista. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen johtamaan tutkimukseen on osallistunut laaja kansainvälinen joukko satelliittimittausten tekijöistä Arktisen alueen mittausasemien tutkijoihin. Ilmatieteen laitoksen osuutta tutkimuksessa rahoittaa Suomen akatemia ja Euroopan avaruusjärjestö. Tutkimus linkittyy laajaan avaruusjärjestöjen yhteistyöverkosto AMPAC:iin (Arctic Methane and Permafrost Challenge), jossa on tavoitteena saada uutta tietoa Arktisen alueen metaanista ja ikiroudasta yhä parempien satelliittimittausten ja tutkimusyhteistyön avulla. Tutkimuksen aihe kuuluu Suomen akatemian inversio-ongelmien ja kuvantamisen huippuyksikköön sekä FAME-lippulaivahankkeeseen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hannakaisa Lindqvist, tutkimusprofessori ja ryhmäpäällikkö, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:hannakaisa.lindqvist@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"hannakaisa.lindqvist@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", puh. 040 725 5651  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ella Kivimäki, väitöskirjatutkija, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:ella.kivimaki@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"ella.kivimaki@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", puh. 050 464 5442 ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Alkuperäinen julkaisu (julkaistu 14.8.2024):","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lindqvist, H., Kivimäki, E., Häkkilä, T., Tsuruta, A., Schneising, O., Buchwitz, M., Lorente, A., Martinez Velarte, M., Borsdorff, T., Alberti, C., Backman, L., Buschmann, M., Chen, H., Dubravica, D., Hase, F., Heikkinen, P., Karppinen, T., Kivi, R., McGee, E., Notholt, J., Rautiainen, K., Roche, S., Simpson, W., Strong, K., Tu, Q., Wunch, D., Aalto, T., and Tamminen, J.: Evaluation of Sentinel-5P TROPOMI Methane Observations at Northern High Latitudes, Remote Sens., 16, 2979, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.3390/rs16162979"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.3390/rs16162979","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", 2024. ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Metaani","Satelliittimittaus","Arktis","Tiedeuutinen","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2pnn2ywiU70JrxKGiFObBt","type":"Entry","createdAt":"2024-09-10T06:35:26.416Z","updatedAt":"2024-09-10T06:35:26.416Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":93,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Ilmakehän metaanipitoisuus kasvaa ennätysvauhtia ","leadParagraph":"Kehitys noudattaa IPCC:n pessimistisimpiä kehitysskenaarioita, joiden mukaan maapallon keskilämpötila nousee yli kolme astetta vuosisadan loppuun mennessä. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1KizF6WNvcasS27kA4FzTb","type":"Entry","createdAt":"2024-09-09T11:20:15.131Z","updatedAt":"2024-09-09T11:20:15.131Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kosteikko metaani Dan Meyers / Unsplash.","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"41vXH9vpnXZ8LR0zBvDC4a","type":"Asset","createdAt":"2020-06-24T11:21:45.820Z","updatedAt":"2020-06-24T11:21:45.820Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":10,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Wetland Dan Meyers Unsplash","description":"kosteikko, ilmakuva, wetland","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/41vXH9vpnXZ8LR0zBvDC4a/ef5cc4d2262ae5c21ed7c83816b6dd8b/dan-meyers-TieB9BG7ud0-unsplash.jpg","details":{"size":708804,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"dan-meyers-TieB9BG7ud0-unsplash.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Dan Meyers / Unsplash."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uuden tutkimuksen mukaan ilmakehän metaanipitoisuuden kasvu on kiihtynyt viime vuosikymmenen aikana. Vuosina 2020‒2022 kasvu on ollut nopeampaa kuin koskaan vuoden 1986 jälkeen, jolloin globaalit mittaukset aloitettiin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Mitatun pitoisuuden kasvu noudattaa IPCC:n pessimistisimpiä kasvihuonekaasujen kehitysskenaarioita, joiden mukaan maapallon keskilämpötila nousisi yli kolme celsiusastetta tämän vuosisadan loppuun mennessä\", Ilmatieteen laitoksen vanhempi tutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Aki Tsuruta","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" sanoo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuonna 2023 maapallon ilmakehän metaanipitoisuus oli 1923 ppb eli tilavuuden miljardisosaa. Pitoisuus on nyt 2,6-kertainen esiteolliseen aikaan eli vuotta 1750 edeltävään aikaan verrattuna.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ihmistoiminta aiheuttaa kaksi kolmasosaa kaikista metaanipäästöistä ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Global Carbon Project","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" -tutkijayhteisön ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.globalcarbonproject.org/methanebudget/index.htm"},"content":[{"nodeType":"text","value":"globaalia metaanitasetta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" käsittelevässä julkaisussa havaittiin myös, että fossiilisten polttoaineiden, maatalouden ja jätteiden käsittelyn aiheuttamat metaanipäästöt ovat jatkaneet kasvuaan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Ihmistoiminnan aiheuttamat metaanipäästöt ovat nyt 20 prosenttia suuremmat kuin kaksi vuosikymmentä sitten\", Aki Tsuruta toteaa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lehmien ja muiden märehtijöiden aiheuttamat päästöt kasvoivat 14 prosenttia ja kaatopaikkojen ja muun jätehuollon päästöt 24 prosenttia vuosituhannen alusta vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla. Fossiilisten polttoaineiden tuotannosta ja käytöstä aiheutuvat päästöt kasvoivat arviolta 18–28 prosenttia laskentatavasta riippuen.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Jos tämä kehitys jatkuu, se voi vaarantaa metaanipäästöjen vähentämiseen tähtäävän aloitteen onnistumisen\", Tsuruta sanoo. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.globalmethanepledge.org/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Global Methane Pledge","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" -aloitteessa sitoudutaan vähentämään metaanipäästöjä 30 prosentilla vuoteen 2030 mennessä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ihmistoiminta aiheuttaa vähintään kaksi kolmasosaa kaikista maailman metaanipäästöistä. Noin kolmannes globaaleista metaanipäästöistä on peräisin luonnollisista lähteistä, kuten kosteikoista tai geologisista lähteistä. Kosteikkojen, soiden, järvien ja muiden vesiympäristöjen päästöt ovat kasvaneet 2000-luvun ja 2010-luvun välillä neljä prosenttia; kasvua on tapahtunut erityisesti tropiikissa ja keskileveysasteilla. Ensisijainen syy kasvuun on lämpötilan nousu, sillä kosteikkojen hapettomissa oloissa metaania syntyy pieneliöiden toiminnan vaikutuksesta sitä enemmän, mitä lämpimämpää on. Ilmaston lämmetessä päästöt kasvavat, edellyttäen että kosteikot eivät samalla kuivu.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Metaani on hiilidioksidia voimakkaampi kasvihuonekaasu","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Metaani on toiseksi tärkein ihmistoiminnan tuottamista kasvihuonekaasuista hiilidioksidin jälkeen, ja sillä on merkittävä rooli ihmisen aiheuttamassa ilmaston lämpenemisessä. Metaani on sadan vuoden aikajänteellä 28 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi ja 80 kertaa voimakkaampi 20 vuoden aikajänteellä. Koska metaanin elinikä ilmakehässä on vain noin 10 vuotta, sen päästöjä pienentämällä voitaisiin saada aikaan nopeita ilmastovaikutuksia. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tutkijat osallistuivat tutkimukseen tuottamalla ilmakehän metaanipitoisuuden mittauksia sekä tekemällä mittauksiin ja matemaattiseen mallintamiseen perustuvia arvioita metaanipäästöistä. Ilmatieteen laitos on mitannut ilmakehän metaanipitoisuutta Pallaksella, Muonion Sammaltunturissa, vuodesta 2004. Ilmatieteen laitos arvioi ilmakehän metaanipitoisuuksia ja päästölähteitä myös satelliittimittauksin sekä tuottaa mallisimuloinneilla arviota sekä kansallisista että maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä ja nieluista. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.globalcarbonproject.org/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Global Carbon Project","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" on kansainvälinen tutkimusprojekti, joka kuuluu Future Earth -tutkimusaloitteeseen ja on Maailman ilmastontutkimusohjelman (World Climate Research Programme) tutkimuskumppani. Sen tavoitteena on kehittää kattava kuva maapallon hiilenkierron ja hiilidioksidin, metaanin ja ilokaasun taseista. Globaali metaanitasetutkimus julkaistiin nyt neljättä kertaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2ACFuL6TwDOteBndLri3jZ","type":"Entry","createdAt":"2024-09-10T04:58:41.683Z","updatedAt":"2024-09-10T04:58:41.683Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Metaanibudjetti 2024 kuvituskuva","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"xi3QD6DgDbQKZ4RHgcInB","type":"Asset","createdAt":"2024-09-10T04:53:39.476Z","updatedAt":"2024-09-10T04:53:39.476Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"methanebudget2024","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/xi3QD6DgDbQKZ4RHgcInB/c2ca683b2ba4998e2d15664f1d747aee/methanebudget2024.png","details":{"size":322172,"image":{"width":1200,"height":721}},"fileName":"methanebudget2024.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Vuoden 2020 maailmanlaajuinen metaanitase. Yksikkö on miljoonaa tonnia (teragrammaa, Tg) metaania vuodessa. Lähde: Global Carbon Project."}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vanhempi tutkija Aki Tsuruta, Ilmatieteen laitos, Aki.Tsuruta@fmi.fi, puh. 050 442 7775 ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Johtava tutkija Tuula Aalto, Ilmatieteen laitos, Tuula.Aalto@fmi.fi, puh. 050 555 0006 ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Saunois et al. (2024) Global Methane Budget 2000-2020. Earth System Science Data. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.5194/essd-2024-115"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.5194/essd-2024-115 ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jackson et al. (2024) Human activities now fuel two-thirds of global methane emissions. Environmental Research Letters ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1088/1748-9326/ad6463"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1088/1748-9326/ad6463","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/pallas "},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmakehän ja ekosysteemien huippututkimusasema Pallaksella","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/uutinen/5U5iGDTBEV5Rk6aQV3jn3z"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uutinen: Pallaksella on mitattu metaania jo 20 vuotta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://meta.icos-cp.eu/resources/stations/AS_PAL"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Integrated Carbon Observation System (ICOS)-mittausverkoston kuvaus Pallaksen asemasta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Metaani","Metaanitase","Kasvihuonekaasut","Tutkimus","Tiedeuutinen"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"37ec2yURMqf9RGByI90BV5","type":"Entry","createdAt":"2024-09-09T07:27:08.089Z","updatedAt":"2024-09-09T07:27:08.089Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":26,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Tutkimuksessa löydettiin uusi tapa Arktisen alueen lumisateen havaitsemiseen ","leadParagraph":"Lumisateen havainnoinnissa hyödynnetään tietoa lumisateen kidekoosta ja lumen massasta. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"58j1mNuiHSfAwjrZmdaorI","type":"Entry","createdAt":"2024-09-05T06:34:36.136Z","updatedAt":"2024-09-05T06:34:36.136Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Arktinen maisema","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"73Q7IsGKUnKsIGaci4Yv4F","type":"Asset","createdAt":"2024-01-25T10:29:41.246Z","updatedAt":"2024-01-25T10:29:41.246Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Arktinen maisemakuva","description":"Maisema, talvi, lumi, aurinkoinen","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/73Q7IsGKUnKsIGaci4Yv4F/eabb87f1a32e1d9b5a568cb4eed5120d/AdobeStock_304235176.jpeg","details":{"size":196911,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_304235176.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: AdobeStock"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksessa käytettiin optisella aallonpituusalueella ja mikroaaltoalueella mitattuja satelliittimittauksia lumisateen havainnointiin. Tuloksista käy ilmi, että lumisadetilanteet pystyttiin havaitsemaan 64 prosentin tai 90 prosentin todennäköisyydellä riippuen käytetystä datalähteestä. Tilanteissa, joissa lumisadetta ei ole, virheluokittelua tapahtui useammin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Arktisella alueella lumisateen havainnointi on haastavaa, koska siellä ei ole kattavaa säätutka- tai muunlaista maanpinnalla olevaa sadannan huomioon ottavaa mittausverkostoa. Lumisateiden havaitsemiseen kykenevien suorien satelliittimittausten haasteina puolestaan ovat hyvin rajallinen maantieteellinen ja ajallinen kattavuus.  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uudessa tutkimuksessa tutkittiin ajallisesti ja paikallisesti kattavampia satelliittipohjaisia datoja, joita voisi hyödyntää lumisadannan tutkimisessa. Tähän tarkoitukseen valikoitui optiseksi datalähteeksi Euroopan avaruusjärjestön Sentinel-2-satelliittien kyydissä olevien instrumenttien mittaama lumen pinnan heijastavuus. Siitä edelleen johdettiin lumikiteen kokoon liittyvä, kiteiden yhteispinta-alaa kuvaava suure SSA (specific surface area of snow).   ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toinen tutkimuksessa käytetty muuttuja oli puolestaan lumen massaa kuvaava SWE (snow water equivalent), joka perustuu mikroaaltosatelliittihavaintoihin sekä maanpinnalla tehtyihin mittauksiin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lumisateen kidekoon muutokset auttavat lumisateen havainnoinnissa   ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uuden lumen kidekoko on pieni ja näin ollen lumipeitteessä olevien kiteiden yhteispinta-ala on suuri. Ajan kuluessa kiteet kasvavat muun muassa kiteiden yhdistymisen myötä, jolloin lumipeitteen kiteiden yhteispinta-ala pienenee. Näin ollen lumisade havainnoidaan kasvaneina SSA-arvoina. Satelliittihavaintojen väliset ajat, jolloin ei sada lunta, havainnoidaan puolestaan pienentyneinä SSA-arvoina.    ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vastaavasti lumisade kasvattaa lumen massaa eli SWE-arvoa, kun taas tilanteissa, joissa lumisadetta ei ole, lumen massassa ei tapahdu muutoksia. Näitä muutoksia verrattiin säätutkadatasta saatuihin lumisadantatietoihin, ja tutkittiin kuinka hyvin SSA- ja SWE-suureiden muutokset indikoivat lumisateita.  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuskohteena oli säteeltään 100 kilometrin kokoinen alue Sodankylässä sijaitsevan Luoston säätutkan ympäriltä. Ajallisesti tutkimuksessa keskityttiin hyvin lyhyeen aikaan, maaliskuuhun 2018. Huolimatta ajallisesti ja paikallisesti rajoittuneesta aineistosta, tulokset antavat hyvän pohjan tulevaisuuden tutkimukselle lumisateen havaitsemiseen laajemmaltakin alueelta.  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tämä tutkimus on saanut rahoitusta Suomen Akatemian SNOCAP-tutkimushankkeesta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-3","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"tutkija Emmihenna Jääskeläinen, Ilmatieteen laitos, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:emmihenna.jaaskelainen@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"emmihenna.jaaskelainen@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", p. 050 454 6836 ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimus on vapaasti luettavissa osoitteesta ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://hess.copernicus.org/articles/28/3855/2024/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"HESS - Detecting snowfall events over the Arctic using optical and microwave satellite measurements (copernicus.org)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jääskeläinen, E., Kouki, K., and Riihelä, A.: Detecting snowfall events over the Arctic using optical and microwave satellite measurements, Hydrol. Earth Syst. Sci., 28, 3855–3870, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.5194/hess-28-3855-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.5194/hess-28-3855-2024","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", 2024. ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tiedeuutinen","Arktinen alue","Lumi","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1UwfgYj2NMphbL6EC6DMj5","type":"Entry","createdAt":"2024-09-06T03:28:09.641Z","updatedAt":"2024-09-06T03:28:09.641Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":32,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Elokuu 2024 sivusi maailmanlaajuista kuukauden lämpöennätystä","leadParagraph":"Viimeiset 12 kuukautta ovat olleet mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden ajanjakso. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"33yd5xy8eWExGyfKbyU4qT","type":"Entry","createdAt":"2024-04-19T09:25:35.647Z","updatedAt":"2024-04-19T09:25:35.647Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Ilmastonmuutos FI kuva: Shutterstock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4QF7mpSEGFPQDWQM6KHUXw","type":"Asset","createdAt":"2023-05-25T10:40:35.323Z","updatedAt":"2023-05-25T10:40:35.323Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"shutterstock helle ilmastonmuutos","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4QF7mpSEGFPQDWQM6KHUXw/ef79b0489fa405d78cebbb7e192d19e2/verkkoon_shutterstock_1710320554_helle_ilmastonmuutos.jpg","details":{"size":294383,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"verkkoon_shutterstock_1710320554_helle_ilmastonmuutos.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Shutterstock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Copernicus-ilmastopalvelun mukaan elokuun keskilämpötila oli maailmanlaajuisesti 16,82 °C, joka on 0,71 °C enemmän kuin ilmastollisen vertailukauden 1991–2020 elokuun keskilämpötila. Elokuu 2024 oli yhtä lämmin kuin elokuu 2023. \n\nElokuussa maapallon keskilämpötila oli 1,51 °C korkeampi kuin esiteollisena aikana vuosina 1850–1900. Edellisen 14 kuukauden aikana 1,5 °C raja on ylitetty kolmetoista kertaa. Vain heinäkuussa 2024 keskilämpötila jäi vain hieman alle 1,5 °C rajan.\n\nSyyskuu 2023 - elokuu 2024 on ollut mittaushistorian lämpimin 12 kuukauden ajanjakso. Keskilämpötila on ollut 0,76 °C korkeampi kuin ilmastollisella vertailukaudella 1991–2020 ja 1,64 °C korkeampi esiteolliseen aikaan verrattuna. \n\nMyös vuoden 2024 tammi-elokuu on ollut ennätyksellisen lämmin. Maapallon keskilämpötila on ollut 0,70 °C ilmastollista vertailukautta 1991–2020 korkeampi ja 0,23 °C korkeampi kuin sama ajanjakso vuonna 2023. \n\n”Viimeisen reilun vuoden aikana monet lämpötilaennätykset ovat rikkoutuneet, mutta ne eivät ole vain lukuja. Korkeat lämpötilat vaikuttavat konkreettisesti ihmisten ja luonnon hyvinvointiin esimerkiksi kuumuusaaltojen, kuivuuden ja maastopalojen kautta. Ilmastonmuutoksen negatiiviset vaikutukset jatkavat väistämättä kasvuaan lähivuosikymmenet, koska ihmiskunta ei ole onnistunut leikkaamaan radikaalisti globaaleja kasvihuonekaasupäästöjä”, toimialajohtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Hannele Korhonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" toteaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kesä oli ennätyksellisen lämmin myös Suomessa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kulunut kesä menee koko Suomen keskilämpötilan osalta jaetulle ykkössijalle vuoden 1937 kanssa. Kesän eli kesä-elokuun 2024 koko Suomen keskilämpötila oli 16,2 °C.\n\nElokuun keskilämpötila vaihteli maan pohjoisosassa suurella osalla havaintoasemista 14:n ja 16,5:n °C välillä ja muualla maassa 15,5:n ja 18,5:n °C välillä.\n\nLapissa lähes kaikilla havaintoasemilla oli elokuussa poikkeuksellisen lämmintä. Keski- ja Pohjois-Lapissa suurella osalla havaintoasemista elokuu oli aseman havaintohistorian lämpimin. Kuukauden ylin lämpötila, 28,4 °C, mitattiin Utsjoen Kevolla 7.8.2024. \n\n”Vaikka Suomen sääolosuhteille on ominaista vaihtelu vuodesta toiseen, on selvää, että ilmaston lämpeneminen on keskeinen tekijä havaittujen lämpöennätysten takana. Samanlainen meteorologinen kesä vaikkapa 70 vuotta sitten olisi ollut selvästä tätä kesää viileämpi. On myös hyvin tunnettua, että ilmastonmuutoksen seurauksena kaikkein pohjoisimmat alueet maapallolla lämpenevät kaikista nopeimmin”, Hannele Korhonen sanoo.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toimialajohtaja Hannele Korhonen, p. 040 842 4852, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"hannele.korhonen@fmi.f"},"content":[{"nodeType":"text","value":"hannele.korhonen@fmi.f","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"i  \nIlmastollinen vertailukausi: ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastollinen-vertailukausi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" \nCopernicus-ilmastopalvelu: ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://climate.copernicus.eu/copernicus-summer-2024-hottest-record-globally-and-europe"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://climate.copernicus.eu/copernicus-summer-2024-hottest-record-globally-and-europe","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Ilmastonmuutos","Helle","Ennätys","Elokuu"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7GzTWkIX6sbz2DOUVmyU8C","type":"Entry","createdAt":"2024-09-04T08:45:14.868Z","updatedAt":"2024-09-04T08:45:14.868Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":131,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Hellepäivien määrän ennätystä sivuttu tänään","leadParagraph":"Tänään on sivuttu vuoden hellepäivien lukumäärän ennätystä. Hellepäivien määrä nousi 65 kappaleeseen lämpötilan saavutettua Virolahden havaintoasemalla jo aamupäivällä hellerajan eli 25,1 astetta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4HyeNd4T8LAp7IGGstTWOM","type":"Entry","createdAt":"2024-09-04T07:02:59.175Z","updatedAt":"2024-09-04T07:02:59.175Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"auringonlasku_EijaVallinheimo_1200x675","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6F2vd4OkaJ6ai1BjiT5Rft","type":"Asset","createdAt":"2024-09-04T07:02:03.839Z","updatedAt":"2024-09-04T07:02:03.839Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"auringonlasku hauho eija vallinheimo1200x675","description":"aurinkolasku, kesä","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6F2vd4OkaJ6ai1BjiT5Rft/200655343200fddbadb2c51fac93ef9a/auringonlasku_hauho_eija_vallinheimo1200x675.jpg","details":{"size":111932,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"auringonlasku_hauho_eija_vallinheimo1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Eija Vallinheimo","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tänään 4. syyskuuta mitattiin tämän vuoden syyskuun toinen hellepäivä, kun Virolahdella, Koivuniemen havaintoasemalla lämpötila nousi yli hellerajan. Kyseessä on tämän vuoden 65. hellepäivä. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Yhtä monta hellepäivää mitattiin myös vuonna 2002. Ilmatieteen laitoksen vertailukelpoiset helletilastot alkavat vuodesta 1961. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Helteinen sää jatkuu loppuviikolla","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen itäpuolella on korkeapaine, joka kierrättää lähipäivien aikana kaakosta hyvin lämmintä ja myös kosteaa ilmaa maahamme. Hellepäivien määrässä ennätyksen rikkoutuminen on hyvinkin mahdollista jo huomenna torstaina. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sekä torstaina että perjantaina maan etelä- ja keskiosissa lämpötila kohoaa päivällä 25 asteen tuntumaan. Viikonlopun osalta tilanteessa ei ole näköpiirissä suurta muutosta. Sää on myös aamusumujen hälvenemisen jälkeen varsin aurinkoinen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Myös ensi viikon alku on ennusteissa varsin lämmin, mutta mitä pidemmälle syyskuuta mennään sen tiukemmassa on hellerajalla pääsy\", pohtii meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Kaisa Solin","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastonmuutoksen vaikutus lämpötiloihin on merkittävä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vahvistettujen tietojen mukaan kulunut kesä menee koko Suomen keskilämpötilan osalta jaetulle ykkössijalle vuoden 1937 kanssa. Kesän eli kesä - elokuun 2024 koko Suomen keskilämpötila oli 16,2 astetta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioidun menetelmän mukaan ilmastonmuutoksen vaikutus lämpötiloihin on ollut merkittävä sekä Pohjois- että Etelä-Suomessa. Esimerkiksi lämpötilan nousua on ollut lähes kaksi astetta Sodankylässä ja Helsingissä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"Yleistyvät ja kuumenevat helleaallot ovat yksi ilmastonmuutoksen parhaiten tunnetuista seurauksista. Helteisiä kesiä on toki ollut aiemminkin, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi niiden todennäköisyys kasvaa entisestään tulevina vuosikymmeninä. Samalla vuosien välinen vaihtelevuus säilyy Suomen leveysasteilla suurena\", toimialajohtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Hannele Korhonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" toteaa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-3","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meteorologin puheenvuoro: ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/puheenvuoro/CzS9PKmudtNFezaXYwnsA"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Syyskuun helle -tavatonta vai tavallista? ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hellepäivien seuranta 2024","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutki menneitä säätilastoja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Havaintojen lataus -palvelussa","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n\nSääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,90 e/min + pvm)\n\nSäätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,06 e/min + pvm) ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vertaisarvioitu tutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta lämpötiloihin (englanniksi) ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://doi.org/10.1002/asl.1216"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1002/asl.1216","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tilasto","Helle","Syksy"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"CzS9PKmudtNFezaXYwnsA","type":"Entry","createdAt":"2024-09-03T12:22:59.469Z","updatedAt":"2024-09-03T13:49:00.240Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":25,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Syyskuun helle – tavatonta vai tavallista? ","leadParagraph":"Suomeen ennustetaan lähipäiville huomattavasti tavanomaista lämpimämpiä päiviä, jopa hellettä. Kuinka tavanomaista syyshelle meillä mahtaa olla? ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1p5p4q5zI7NyFUIyDtkXs4","type":"Entry","createdAt":"2024-09-03T11:53:54.039Z","updatedAt":"2024-09-03T11:53:54.039Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Syksy aurinko tie","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4eunCzaPOGbuR2fhNvuBhB","type":"Asset","createdAt":"2024-09-03T11:53:31.498Z","updatedAt":"2024-09-03T11:53:31.498Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"syys Kuva: Hannu Manninen","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4eunCzaPOGbuR2fhNvuBhB/9be244d71a95775aa0d771dbf23ff0e3/syys_1200_hannumanninen.jpg","details":{"size":132699,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"syys_1200_hannumanninen.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Hannu Manninen"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kun tarkastellaan säätilastoja menneiltä vuosilta ja vuosikymmeniltä, nähdään, että syyskuun helle ei jossain päin Suomea ole täysin tavatonta, itse asiassa ei edes harvinaista. Sen sijaan yksittäisen havaintoaseman tasolla syyskuinen helle voi olla harvinaista, jopa poikkeuksellista.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tänään 3.9.2024 mitattiin tämän vuoden syyskuun ensimmäinen hellepäivä, kun muun muassa Tohmajärvellä ja Lappeenrannassa lämpötila nousi yli hellerajan. Kyseessä on tämän vuoden 64. hellepäivä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tätä päivää ennen syyskuussa mitattiin hellettä viimeksi vuonna 2019. Tällöin helleraja ylittyi peräti kolmena päivänä ja lämpimintä oli kuun kymmenes päivä. Silloin Lappeenrannan Konnunsuolla mitattiin 26,2 astetta.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Hellettä mitattiin syyskuussa myös vuonna 2018 kuun kahdeksantena päivänä. 1990-luvulla syyskuisia helteitä mitattiin jopa viitenä vuotena. Korkein syyskuinen lämpötila, 28,8 astetta, on mitattu Raumalla kuun kuudentena päivänä vuonna 1968.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Syyskuu 1968 on myös kärkipaikalla, kun tarkastellaan syyskuun hellepäivien lukumäärää vuodesta 1961 alkaen. Vuonna 1968 syyskuun ensimmäisellä viikolla hellettä mitattiin laajalti aina Kajaania myöten, ja hellepäiviä kertyi jopa viisi kappaletta.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Toiseksi eniten, eli neljä kappaletta, hellepäiviä on ollut syyskuussa vuonna 1963. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Syyskuun loppupuolella hellepäivien todennäköisyys on pieni  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Syksyisin ilman kosteus on edelleen korkealla kesän jäljiltä. Samalla yöt pitenevät ja auringonsäteilyn määrä vähenee, joten aamuinen sumu ja pilvilautta on tyypillinen näky syksyisessä Suomessa. Päivällä auringonsäteily ei enää kovin helpolla riitä hajottamaan sumupilveä eikä energiaa riitä kesän tapaan ilman lämmittämiseen. Tämän vuoksi syyskuun edetessä hellepäivien todennäköisyys pienenee nopeasti, vaikka lämpimiä ilmamassoja meille asti yltäisikin.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Syyskuun helteet mitataan tyypillisesti kuun ensimmäisten päivien aikana.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"blockquote"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Syyskuun helteet mitataankin tyypillisesti kuun ensimmäisten päivien aikana. Syyskuun toisesta viikosta eteenpäin helteet Suomessa ovat jo poikkeuksellisia. Myöhäisin hellerajan ylittyminen on tapahtunut kuun 17. päivänä vuonna 1947. Tuolloin lämpötila kohosi Tampereella 25,2 asteeseen. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Pohjoisin syyskuinen hellerajan ylittyminen, joka löytyy tilastoista vuoden 1961 jälkeen, on mitattu Oulunsalon Pellonpään asemalla 8.9. vuonna 2019. Lämpötila kohosi tuolloin 25,4 asteeseen.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Kauempaa historiasta löytyy myös hyvin lämmin syyskuun alkuvuodelta 1938. Tuolloin Rovaniemellä elohopea nousi 25,6 asteeseen kuun toisena päivänä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lähipäivät ja -viikot näyttävät, syntyykö tänä vuonna syyskuussa uusia helle-ennätyksiä.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Kaisa Solin","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi ja ryhmäpäällikkö","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lue lisää: ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Meteorologit käyttävät sanaa ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"},{"type":"bold"}],"value":"poikkeuksellinen","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":", kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Sää","Helle","Syksy","Syyskuu"],"showEditedDatetime":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1ejcJYS84F6OR6zxjhOcpB","type":"Entry","createdAt":"2024-09-01T10:37:54.803Z","updatedAt":"2024-09-02T08:35:00.639Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":60,"revision":5,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Päättynyt elokuu ja kesä olivat Lapissa poikkeuksellisen lämpimiä","leadParagraph":"Valtaosalla Lapin havaintoasemista mitattiin havaintohistorian lämpimin elokuu ja koko kesä-elokuun aikaväli.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2z7uSLbtvudDgRCBQkYGLg","type":"Entry","createdAt":"2024-08-30T07:54:22.411Z","updatedAt":"2024-08-30T07:54:22.411Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Pelto elokuu Layla Höckerstedt","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7ohR2NNNE9xb5LoJ4xQEB5","type":"Asset","createdAt":"2024-08-30T07:53:36.277Z","updatedAt":"2024-08-30T07:53:36.277Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"pelto elokuu layla höckerstedt FI","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/7ohR2NNNE9xb5LoJ4xQEB5/dc83f26762fd1feba9ad0e6caa7096a1/pelto_elokuu_layla_h_ckerstedt.jpg","details":{"size":826602,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"pelto_elokuu_layla_höckerstedt.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Layla Höckerstedt."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätty 2.9.2024 tieto koko kesän Suomen keskilämpötilasta. Lisäksi lisätty seuraavaan lauseeseen sana Sodankylässä: Ilmastonmuutos teki Sodankylässä kesästä noin 1,8 astetta lämpimämmän kuin mitä se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan elokuun keskilämpötila vaihteli maan pohjoisosassa suurella osalla havaintoasemista 14:n ja 16,5 asteen välillä ja muualla maassa 15,5:n ja 18,5 asteen välillä. Lapissa lähes kaikilla havaintoasemilla on ollut poikkeuksellisen lämmintä. Keski- ja Pohjois-Lapissa suurella osalla havaintoasemista päättynyt kuukausi oli aseman havaintohistorian lämpimin elokuu. Utsjoen Kevolla poikkeama aseman elokuun keskilämpötilaan oli suurin, 4,5 astetta. Useilla pohjoisen havaintoasemilla, joilla elokuu ei ollut kaikkien aikojen lämpimin, se tuli tilastoissa toisella sijalle. Maan etelä- ja keskiosissa elokuu oli tavanomaista lämpimämpi, paikoin jopa harvinaisen lämmin.\n\nHellepäiviä oli maan etelä- ja länsiosassa 1–3 kappaletta tavanomaista vähemmän. Lapissa hellepäivien määrä oli tavanomainen, tai niitä oli 1–2 kappaletta tavanomaista enemmän. Poikkeuksena tästä oli Utsjoen Kevo, jossa on elokuussa keskimäärin yksi hellepäivä, mutta tänä vuonna niitä mitattiin 8 kappaletta. Luku on Kevon elokuun uusi hellepäiväennätys. Koko maassa hellepäiviä oli elokuussa 13 kappaletta, mikä on neljä päivää keskivertoa enemmän.\n\nKuukauden ylin lämpötila, 28,4 astetta, mitattiin Utsjoen Kevolla elokuun 7. päivänä. Alin lämpötila -0,6 astetta mitattiin Sallan Naruskan asemalla myös elokuun 7. päivänä. Kyseinen kuukauden alin lämpötila on korkein elokuun alin lämpötila vuodesta 1959 eteenpäin olevissa digitoiduissa vuorokausitilastoissa.\n\nSademäärä oli maan länsiosassa monin paikoin keskimääräistä korkeampi, paikoin on ollut jopa harvinaisen sateista. Idässä ja pohjoisessa satoi vähemmän, usealla asemalla kuukauden sademäärä oli harvinaisen pieni. Eniten vettä satoi alustavien tietojen mukaan Kokemäen Tulkkilan havaintoasemalla, 172,1 millimetriä. Vähiten satoi Ilomantsin Mekrijärvellä, 31 millimetriä. Suurin tilastoitava vuorokausisade oli Kokemäen Rausenkulman havaintoasemalla elokuun 10. päivänä tullut 70,6 millimetriä. \n\nUkkosia oli elokuussa keskimääräistä vähemmän. Maasalamoita paikannettiin Suomessa noin 20600, joka on noin 3700 vähemmän kuin keskimäärin elokuussa.\n\nAuringonpaistetuntien määrä oli maan eteläosassa tavanomainen. Lapissa Tähtelän havaintoasemalla auringonpaistetunteja oli harvinaisen paljon, ja Utsjoen Kevolla mitattiin auringonpaistetunteja eniten elokuussa havaintohistorian aikana, 256,4 tuntia. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lapin kesä oli ennätyksellisen lämmin","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koko kesän eli kesä- heinä- ja elokuun keskilämpötila oli maan etelä- ja keskiosissa 1–2 astetta tavanomaista korkeampi. Etelä- ja länsiosissa tämä merkitsi tavanomaista lämpimämpää kesää, idässä monilla asemilla oli harvinaisen lämmintä. Maan pohjoisosassa kesä oli poikkeuksellisen lämmin ja valtaosalla mittausasemista rikottiin asemakohtaisia kesän lämpötilaennätyksiä. Poikkeamat keskilämpötiloihin olivat laajalti 2:n ja 3,5 asteen välillä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vahvistettujen tietojen mukaan kulunut kesä menee koko Suomen keskilämpötilan osalta jaetulle ykkössijalle vuoden 1937 kanssa. Kesän eli kesä-elokuun 2024 koko Suomen keskilämpötila oli 16,2 astetta. \n\nSodankylän Tähtelässä kesän keskilämpötila oli 15,9 astetta, joka ylittää edellisen ennätyksen vuodelta 1937 lähes puolella asteella. Ilmastonmuutos teki Sodankylässä kesästä noin 1,8 astetta lämpimämmän kuin mitä se olisi ollut ilman ilmastonmuutoksen vaikutusta. Todennäköisyys näin lämpimälle kesälle on nykyilmastossa noin 70-kertainen verrattuna tilanteeseen, jossa ilmastonmuutosta ei olisi. Tiedot perustuvat Ilmatieteen laitoksen ja Helsingin yliopiston tutkijoiden vertaisarvioituun menetelmään.\n\nKesän ylin lämpötila, 31,4 astetta, mitattiin Heinolan Asemantauksessa ja Kuopion Savilahdessa 28. päivä kesäkuuta. Alin lämpötila, -0,7 astetta, mitattiin Ylivieskan lentokentällä 5. päivä kesäkuuta. \n\nHellettä oli touko-elokuussa jossain päin Suomea 63 päivänä, kun pitkän ajan keskiarvo on 36 hellepäivää. Touko-elokuu välillä tämä on suurin mitattujen hellepäivien määrä Suomessa, joskin yhtä monta hellepäivää touko-elokuussa oli myös vuonna 2018. Yksittäisistä havaintoasemista eniten hellepäiviä touko-elokuussa oli Lappeenrannan Konnunsuon havaintoasemalla, 36 päivää. Utsjoen Kevolla hellepäiviä oli 25 kappaletta, mikä on uusi havaintoaseman ennätys. \n\nKesä oli sateinen maan länsiosasta Etelä-Lappiin. Tällä alueella muutamilla havaintoasemilla satoi harvinaisen paljon, lounaassa jopa poikkeuksellisen paljon. Maan etelä- ja itäosissa sekä Itä-Lapissa kesän sademäärät ovat olleet tavanomaista pienempiä. Eniten kesällä satoi alustavien tietojen mukaan Kokemäen Tulkkilassa, 388,1 millimetriä. Vähiten kesällä satoi Hangon Russarön asemalla, 112,8 millimetriä.\n\nUkkoskesä on ollut salamoiden määrässä melko tyypillinen, mutta ei niiden jakautumisessa eri kuukausille. Maasalamoita paikannettiin elokuun loppuun mennessä noin 137 000 kappaletta. Ilmastollisen vertailukauden keskiarvo on noin 113 000. Touko-kesäkuun vaihteen salamarikkaat päivät nostivat molempien kuukausien tilastot tavanomaista suuremmiksi, heinäkuussa ja elokuussa salamamäärät ovat jääneet kuukausikeskiarvojen alle.\n\nAuringonpaistetta oli monin paikoin hieman tavanomaista enemmän. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meteorologit käyttävät sanaa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/saa-on-harvoin-poikkeuksellinen"},"content":[{"nodeType":"text","value":"poikkeuksellinen","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", kun sääilmiön tilastollinen esiintymismahdollisuus on keskimäärin kolme kertaa sadan vuoden aikana tai harvemmin. Harvinaiseksi ilmiötä kutsutaan, kun sen esiintymistiheys on harvemmin kuin keskimäärin kerran kymmenessä vuodessa.\n\n","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/elokuu"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Elokuun säästilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"\n\nTutki menneitä säätilastoja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Havaintojen lataus -palvelussa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastoja Ilmastopalvelusta puh. 0600 1 0601 (4,01 e/min + pvm)","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Kesä 2024","Elokuu","Helle"],"showEditedDatetime":true,"sendEMailsAfterEdit":false}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1k0yTvQCDo7NJNWdrDL4zU","type":"Entry","createdAt":"2024-08-29T13:13:42.870Z","updatedAt":"2024-08-29T13:13:42.870Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":14,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Ukkoskuurot voivat aiheuttaa vahinkoja lähipäivinä","leadParagraph":"Erityisesti taajamatulvien riski on selvästi kohonnut perjantaina ja lauantaina.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7DvOph15jelD028yrqSIaC","type":"Entry","createdAt":"2024-08-29T13:09:18.123Z","updatedAt":"2024-08-29T13:09:31.556Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Salama Antonin Halas","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5WcA3AUGz5RyZR0iBcu3oS","type":"Asset","createdAt":"2022-06-14T05:42:45.127Z","updatedAt":"2022-06-14T05:42:45.127Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"salama3 yo antonin halas1200x675","description":"salama, ukkonen, yötaivas","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5WcA3AUGz5RyZR0iBcu3oS/5f060f2310b70c6136815c25b793be75/salama3_yo_antonin_halas1200x675.jpg","details":{"size":74068,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"salama3_yo_antonin_halas1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Antonin Halas."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen 29. elokuuta tekemän ennusteen mukaan Suomeen saapuu lännestä vuodenaikaan nähden lämmintä ja kosteaa ilmaa perjantaina. Ukkoskuuroja esiintyy perjantaina päivällä yleisesti maan länsiosassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vahingot syntyvät suurimmaksi osaksi rankkasateiden aiheuttamista taajamatulvista.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Iltapäivällä ja alkuillasta on pieni mahdollisuus, että sisämaassa voi esiintyä myös voimakkaita ukkospuuskia ja suuria rakeita. Säärintama runsaine sateineen liikkuu yön aikana idemmäksi. Taajamatulvien riski jatkuu yölläkin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lauantaina päivällä ukkoskuuroja voi ehtiä muodostua itärajan läheisyydessä ennen kuin ukkosille otollisin alue siirtyy Venäjälle. Näihin ukkoskuuroihin voi liittyä myös voimakkaita ukkospuuskia. Lisäksi lauantaina päivällä hidasliikkeiset ukkoskuurot Etelä-Pohjanmaan suunnalla voivat aiheuttaa taajamatulvia.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Venetsialaisia viettävien kannattaa paikoin varautua venetsialaisiin olosuhteisiin, eli kumisaappaille on ajoittain käyttöä. Ulkona liikkuvien kannattaa muutenkin viikonloppuna seurata säännöllisesti säävaroituksia ja säätutkaa\", kertoo Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Pauli Jokinen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-akkitulviin"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toimintaohjeita äkkitulviin","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toimintaohjeita ukkospuuskiin","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm) ","marks":[],"data":{}}]}]}}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2NyLHQH8XRcDK0lAaEKeld","type":"Entry","createdAt":"2024-08-29T06:03:51.803Z","updatedAt":"2024-08-29T06:03:51.803Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":16,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Kilometriskaalan ilmastomallinnuksesta entistä parempaa tietoa ilmastonmuutoksesta","leadParagraph":"Sään ääri-ilmiöiden ennustaminen on tärkeää, jotta yhteiskunta voi varautua niiden aiheuttamiin riskeihin ja lieventää niiden vaikutuksia. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6eNHHcJbfbAvNPatTTF4le","type":"Entry","createdAt":"2024-08-28T12:21:50.985Z","updatedAt":"2024-08-28T12:21:50.985Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Kuivuus","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3utekGlntsYnRGdgn41UFq","type":"Asset","createdAt":"2023-12-11T07:42:04.695Z","updatedAt":"2023-12-11T07:42:04.695Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":15,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kuivaa saaristoa Ahvenanmaalla Sofie Kåll stock.adobe.com","description":"Kesä, kuivuus, Ahvenanmaa, helle, saaristo, Sofie Kåll AdobeStock 554061845","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3utekGlntsYnRGdgn41UFq/799e07154a540c6a90793fab4108be3f/AdobeStock_554061845.jpeg","details":{"size":389880,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_554061845.jpeg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: AdobeStock","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastonmuutoksen edetessä ja sen aiheuttamien ääri-ilmiöiden yleistyessä sekä voimistuessa yhteiskunta tarvitsee yhä tarkempaa ja luotettavampaa tietoa sopeutumis- ja varautumistoimien tueksi.  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Supertietokoneilla käytettävät ilmastomallit ovat keskeisiä työkaluja ilmastotutkimuksessa ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien seurausten ennakoimisessa. Maailmanlaajuinen kilometriskaalan ilmastonmallinnus on tämän hetken edistyksellisin tutkimusmenetelmä tuottamaan korkealuokkaista ilmastotietoa ja ennustamaan erityisesti ääri-ilmiöissä tapahtuvia muutoksia. Tässä lähestymistavassa yksittäisen ilmastomallin mallintaman hilapisteen koko on kilometrien luokkaa.  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Menetelmä huomioi alueelliset erityispiirteet ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Uusi lähestymistapa mahdollistaa alueellisten erityispiirteiden, kuten korkeuserojen ja rannikkoalueiden tarkemman huomioimisen. Lisäksi ilmakehän prosessit voidaan laskea sen avulla tarkasti. Tämä parantaa ennusteiden tarkkuutta esimerkiksi myrskyjen, rankkasateiden, kaupunkien lämpötilojen ja muiden paikallisten ääri-ilmiöiden osalta.  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yleisesti käytössä olevat perinteiset, jopa sadan kilometrin hilarakenteen omaavat ilmastomallit riittävät usein tuottamaan luotettavia arvioita ilmastonmuutoksen taustatekijöistä, esimerkiksi ihmiskunnan päästöjen kehittymisen vaikutuksesta ilmaston lämpötilaan. Niillä on kuitenkin rajallinen kyky ottaa huomioon alueellisia erityispiirteitä sekä ennustaa erityisesti sään ääri-ilmiöissä tapahtuvia muutoksia tarkasti.  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kilometriskaalan ilmastomallinnuksella tuotetut aiempaa tarkemmat ennusteet tukevat tehokkaampien riskienhallinta- ja sopeutumisstrategioiden kehittämistä. Tämä auttaa vähentämään ilmastonmuutoksen aiheuttamia taloudellisia ja inhimillisiä menetyksiä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos kehittää aktiivisesti kilometriskaalan mallinnusta yhteiskunnan turvaksi  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kilometriskaala on keskeisessä roolissa useissa eurooppalaisissa hankkeissa, joissa kehitetään kilometriskaalan mallinnuksessa käytettäviä ilmastomalleja sekä tehdään työkaluja niiden tuottaman tiedon hyödyntämiseksi yhteiskunnan toiminnassa.  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimushankkeissa kehitettävät menetelmät tulevat suoraan käyttöön muun muassa Eurooppalaisen Destination Earth -ohjelman ilmastonmuutoksen sopeutumisen digitaalisessa kaksosessa, jonka kehityksessä Ilmatieteen laitos on vahvasti mukana.  ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suurta tietokonetehoa vaativan kilometriskaalan maailmanlaajuisen ilmastomallinnuksen lisäksi Ilmatieteen laitoksella tehdään alueellista ilmastomallinnusta, jossa laskennallista kuormitusta vähennetään rajaamalla simuloitavaa aluetta. Ilmatieteen laitos käyttää tätä menetelmää muun muassa simuloimaan, millaisia Suomen lähialueiden viime kesän helteet ja rankkasateet olisivat olleet tulevaisuuden lämmenneessä ilmastossa tai ilmastossa, johon ihmispäästöt eivät olisi vaikuttaneet.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"56daS3lJg9wh3H1w4BUFbf","type":"Entry","createdAt":"2024-08-28T11:48:39.572Z","updatedAt":"2024-08-28T11:55:31.282Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3n0HIXUqq2CzNo3MNhcjBI","type":"Asset","createdAt":"2024-08-28T11:55:18.518Z","updatedAt":"2024-08-28T11:55:18.518Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"sadekaavio","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3n0HIXUqq2CzNo3MNhcjBI/e1d006b86eefecd1551288ca12f0fa86/sadekaavio1.jpg","details":{"size":61736,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"sadekaavio1.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Rankkasadepäivien lukumäärä vuodessa.","language":"FI"}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"tutkimusprofessori Anton Laakso, Ilmatieteen laitos, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:anton.laakso@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"anton.laakso@fmi.fi","marks":[{"type":"underline"}],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":", p. 050 360 7186 ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tiedeuutinen","Ilmastonmuutos","Tutkimus","Ilmastomallinnus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7d8gsJwifHrToBXV40kKEV","type":"Entry","createdAt":"2024-08-28T08:26:47.884Z","updatedAt":"2024-08-28T08:26:47.884Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":42,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Ilmatieteen laitos seuraa Itämeren fysikaalista tilaa monin eri menetelmin – tule tutustumaan tutkimukseen Itämeripäivänä!","leadParagraph":"Itämeripäivän tavoitteena on lisätä tietoa meren monimuotoisesta luonnosta, kulttuurista ja historiasta.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1iNy4ghdriYMmLSLoUSMCX","type":"Entry","createdAt":"2024-08-27T13:09:36.178Z","updatedAt":"2024-08-27T13:09:36.178Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Itämeri Antti Kangas","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5KYBZEQhH2qeIpwlm3F85p","type":"Asset","createdAt":"2024-08-27T13:09:14.698Z","updatedAt":"2024-08-27T13:09:14.698Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"itämeri antti kangas","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/5KYBZEQhH2qeIpwlm3F85p/cf5595c66e6bbc6367c25196bd878876/it_meri_antti_kangas.jpg","details":{"size":638366,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"itämeri_antti_kangas.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Antti Kangas."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Torstaina 29. elokuuta vietetään John Nurmisen säätiön lanseeraamaa Itämeripäivää, jossa myös Ilmatieteen laitos on mukana. Ilmatieteen laitoksen tutkijat tutustuttavat vierailijoita merentutkimusalus Arandalla fysikaalisen merentutkimuksen saloihin ja uusimpiin autonomisiin merirobotteihin, eli Argo-poijuihin ja liitimiin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Arandan ulkopuolella tapahtuman telttakylässä esitellään Suomen ympäristökeskuksen koostamaa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Suomen meriympäriston tila 2024","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" -raporttia, johon Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat koostaneet ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/meri/suomen-meriympariston-tila-2024/ilmastonmuutoksen-vaikutukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"ilmastonmuutoksen vaikutuksia käsittelevän osion","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Raportin 30-vuotisiin aikasarjoihin perustuvat tulokset osoittavat, että meriveden pinnan suolaisuus on vähentynyt, meren kerrostuneisuus lisääntynyt ja veden pintakerros lämmennyt erityisesti talvella kaikilla Suomea ympäröivillä merialueilla. Samaan aikaan jääpeitteen suurin laajuus on supistunut ja jäätalvien pituus lyhentynyt\", kertoo tutkimusprofessori ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Aleksi Nummelin","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" Ilmatieteen laitokselta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Raportinkin pohjana oleva Ilmatieteen laitoksen tekemä seuranta tuottaa ajantasaista tietoa Itämeren fysikaalisen tilan kehityksestä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä ja tukee toimia meren tilan parantamiseksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen palvelut parantavat meriturvallisuutta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itämeri on merkittävä kulkuväylä sekä kauppamerenkulussa että vapaa-ajan veneilyssä, ja merionnettomuudet ovat suuri uhka meriluonnolle.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"\"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Tuotamme sää- ja meriolosuhdetietoa sekä -ennusteita turvallisen merenkulun ja pienveneilyn tarpeisiin niin Itämeripäivänä kuin vuoden muinakin päivinä. Autamme arvioimaan, onko aallokko niin kovaa, ettei veneily ole turvallista, tai paljonko laivassa voi olla lastia ennustetulla vedenkorkeudella\", selittää Ilmatieteen laitoksen meripalvelujen ryhmäpäällikkö ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Patrick Eriksson","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":". ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Talvella jäätilanteen seuranta auttaa tekemään päätöksiä jäänmurtajien tarpeesta ja alusten avustusrajoituksista, jotta turvallinen meriliikenne toimii myös talvella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat tavattavissa merentutkimusalus Arandalla (Pakkahuoneen laituri, Eteläranta, Helsinki) Itämeripäivänä 29.8. klo 12‒19. Pakkahuoneen laiturin telttakylässä esitellään myös Suomen ympäristökeskuksen koostamaa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/meri/suomen-meriympariston-tila-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen meriympäriston tila 2024 -raporttia","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.sttinfo.fi/tiedote/70443377/itameripaivana-helsingissa-arandalla-ja-oodissa-merentutkimusta-ja-kartoitustietoa?publisherId=69819243&lang=fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itämeripäivänä Helsingissä Arandalla ja Oodissa merentutkimusta ja kartoitustietoa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" (Suomen ympäristökeskuksen tiedote)","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://itameripaiva.fi/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Itämeripäivä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Meriympäristön tila: tutkimusprofessori Aleksi Nummelin, Ilmatieteen laitos, puh. 045 154 3774, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:aleksi.nummelin@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"aleksi.nummelin@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Operatiivinen toiminta: ryhmäpäällikkö Patrick Eriksson, Ilmatieteen laitos, puh. 050 535 0712, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"mailto:patrick.eriksson@fmi.fi"},"content":[{"nodeType":"text","value":"patrick.eriksson@fmi.fi","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Itämeri","Itämeripäivä","Merentutkimus","Meripalvelu"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"d2BmkKncvDMkn58bixQxq","type":"Entry","createdAt":"2024-08-27T12:23:41.945Z","updatedAt":"2024-08-27T12:23:41.945Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":51,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Hellepäiväennätys voi vielä rikkoutua, mutta kuluva kesä tuskin on mittaushistorian helteisin Suomessa ","leadParagraph":"Koko maassa on ollut jo yli 60 hellepäivää, mutta monella mittarilla arvioituna kuluva kesä kalpenee erittäin helteisten kesien rinnalla. Lapissa kesä on kuitenkin ollut hyvin lämmin.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1UnWSHFQpSQw1JXeb7e2Up","type":"Entry","createdAt":"2024-08-27T10:37:01.958Z","updatedAt":"2024-08-27T10:37:01.958Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Helle lapset uimarit Antti Kangas","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4l5xIKYgnAYD6Oqg1vNKq","type":"Asset","createdAt":"2024-08-27T10:36:09.382Z","updatedAt":"2024-08-27T10:36:09.382Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"helle lapset uimarit 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4l5xIKYgnAYD6Oqg1vNKq/b3ae527e0de8e9bb01d527c3fde2a4ea/helle_lapset_uimarit_1200px.jpg","details":{"size":685633,"image":{"width":1200,"height":674}},"fileName":"helle_lapset_uimarit_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Vielä elokuun viimeisellä viikolla on odotettavissa kesäistä säätä, mahdollisesti hellettäkin. Kuva: Antti Kangas."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sunnuntaina 25. elokuuta lähes kolmellakymmenellä Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemalla mitattiin hellelukemia. Lämpimintä oli Helsinki-Vantaan lentoasemalla, jossa mitattiin 27,8 astetta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Elokuun viimeinen sunnuntai oli kuluvan kesän 61. päivä, jolloin hellettä on mitattu jollakin maamme havaintoasemista. Vaikka syksy vääjäämättä saapuu Suomeen enemmin tai myöhemmin, on ainakin vielä elokuun viimeisellä viikolla odotettavissa kesäistä säätä, mahdollisesti hellettäkin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen helletilastoissa 61 hellepäivää on vuodesta 1961 alkavissa tilastoissa kolmanneksi korkein lukema. Vuoden 2002 ennätys, 65 hellepäivää, on vielä mahdollista rikkoa, sillä tilastojen valossa syyskuussakin esiintyy hellettä silloin tällöin. Mutta mitä helletilastot meille lopulta kertovat? Onko kuluva kesä ollut erityisen helteinen?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Helletilastoja on koottu useiden vuosikymmenten ajan","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen vertailukelpoiset helletilastot alkavat vuodesta 1961. Tuolloin säähavaintoasemien päiväajan maksimilämpötilamittaus muodostui standardiksi, joka on edelleen voimassa. Ennen vuotta 1961 maksimilämpötilamittauksia tehtiin havaintoasemilla lähinnä koko vuorokauden ajalta, minkä lisäksi paljon historiallista havaintodataa on digitoimatta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitos määrittelee hellepäiväksi päivän, jolloin päivän ylin lämpötila on yli 25,0 celsiusastetta. Päivällä tarkoitetaan 12 tunnin jaksoa kesäaikaan aamuyhdeksän ja iltayhdeksän välillä. Helteen kytkeminen tiettyyn lämpötilaan on meteorologiassa tapahtunut tiettävästi vasta 1900-luvulla, ja vasta 1970-luvun lopulla vakiintui Ilmatieteen laitoksen ylläpitämissä tilastoissa nykyinen käytäntö, jossa hellepäivän maksimilämpötilan on oltava yli 25,0 astetta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Mitään erityistä fysikaalista syytä rajan asettamiseen tuskin on ollut, vaan kyseessä lienee ajan kuluessa vakiintunut käytäntö. Eri mailla on omia ehtoja ja raja-arvoja hellepäivien laskuun. Yli 25 asteen lämpötila luokitellaan helteeksi Suomen lisäksi ainakin osassa Pohjoismaita.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Utsjoella ennätyksellisen paljon hellepäiviä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Säätilastojen valossa kuluva kesä jää kauas lämpimimmästä, jos mittarina pidetään ylintä lämpötilaa. Tähän mennessä kuluvan kesän korkein lämpötila, Heinolassa ja Kuopiossa 28. kesäkuuta mitattu 31,4 astetta, on kaukana Suomen mittaushistorian lämpöennätyksestä, joka on 37,2 astetta vuodelta 2010. Viimeisenä kuutena kesänä korkein lämpötila on ollut korkeampi kuin tänä kesänä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yksittäisillä havaintoasemilla hellepäiviä on ollut tänä kesänä 26. elokuuta mennessä eniten Kouvola Utti Lentoportintien ja Lappeenranta Konnunsuon havaintoasemilla, molemmissa 35 hellepäivää. Nämäkin lukemat jäävät kauas suurimmista asemakohtaisista hellepäivien lukumäärästä. Ennätys on vuodelta 2010, jolloin Utin Lentoportintiellä oli peräti 48 hellepäivää. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lapissa kasvukauden lämpösumma on poikkeuksellinen: Inarin keskilämpötila vastaa tyypillistä Lahden lämpötilaa. ","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Asemakohtaisia hellepäiväennätyksiä on tänä kesänä tehty vain muutamalla Lapin havaintoasemalla; näistä huomattavin lienee Utsjoki Kevon aseman 25 hellepäivää, joka on korkein lukema aseman vuodesta 1962 alkavassa historiassa. Lapissa kesä onkin ollut kaiken kaikkiaan hyvin lämmin, ja esimerkiksi kasvukauden lämpösumma on poikkeuksellinen: esimerkiksi Inarin keskilämpötila vastaa tyypillistä Lahden lämpötilaa. Inarin seudulla on ollut myös kuivaa, ja alueella on ollut useita maastopaloja heinä-elokuussa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Useampi näin lämmin kesä alkaa väistämättä näkyä pohjoisen ympäristössä. Lämmin kasvukausi luo uusia mahdollisuuksia, mutta tuo myös haittavaikutuksia. Kesästä näyttää tulevan jälkeen suotuisa esimerkiksi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmastokatsaus.fi/2023/07/14/metsien-terveys-uhattuna-kirjanpainaja-kuusien-tappajana/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"kuusen kirjanpainajille","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":".","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pelkkä hellepäivien vertailu ei kerro koko kuvaa ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Koko maan hellepäivien osalta kuluva kesä sijoittuu tällä hetkellä sijalle kolme. Tätä vuotta enemmän hellepäiviä on ollut vuosina 2002 (ennätykselliset 65 hellepäivää) ja 2018 (64 hellepäivää). ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vuodet eivät kuitenkaan ole veljeksiä, ja näidenkin vuosien välillä on merkittäviä eroja. Esimerkiksi vuoden 2002 ennätyksellisestä 65 hellepäivästä peräti kymmenen oli päiviä, jolloin helleraja rikkoutui vain yhdellä havaintoasemalla. Vuonna 2018 vastaava tapahtui vain kolmena päivänä. Tai: vuonna 2002 havaintoasemien määrällä mitattuna helteisimpänä yksittäisenä päivänä 11. heinäkuuta helleraja ylitettiin 134 eri asemalla. Vuonna 2018 päiviä, jolloin helleraja ylittyi yli 134 asemalla, oli peräti 13.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Herääkin kysymys, kumpi lopulta on helteisempi kesä: sellainen, jolloin hellettä on mitattu useana päivänä vain maamme muutamissa kolkissa, vai sellainen, jolloin hellettä on ollut ympäri maata, mutta vain muutamana päivänä? Vertailua hankaloittaa myös se, että päivän maksimilämpötilaa mittaavia säähavaintoasemia on vuosien saatossa ollut vaihteleva määrä: 1960-luvulla asemia oli noin 130, mutta 2020-luvulle tultaessa asemia on jo yli 200. Erityisesti Lapissa havaintoasemien määrä on kasvanut.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"akFWYa5oKzliK0TtMefTH","type":"Entry","createdAt":"2024-08-27T10:45:20.744Z","updatedAt":"2024-08-27T10:45:20.744Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Havaintoasemat lukumäärä 1200 px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"20cTtby2izGtS6SS4UlCGz","type":"Asset","createdAt":"2024-08-27T10:44:31.764Z","updatedAt":"2024-08-27T10:44:31.764Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Havaintoasemien-lkm 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/20cTtby2izGtS6SS4UlCGz/be34caccf0371eb39519e87bec8667b2/Havaintoasemien-lkm_1200px.jpg","details":{"size":191054,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Havaintoasemien-lkm_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva 1. Päivän maksimilämpötilaa mittaavien havaintoasemien vuosittainen lukumäärä Suomessa vuosina 1961–2024."}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hila-aineistosta apua hellekesien vertailuun","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Eri kesien helteisyyden vertailu onnistuisi kenties paremmin, jos hellerajan ylitysten määrää suhteutetaan toiminnassa olevien havaintoasemien määrään. Vielä paremmin vertailua voidaan tehdä käyttämällä niin sanottua hila-aineistoa. Hila-aineistossa havaintoasemien säähavainnot interpoloidaan eli lasketaan matemaattisin menetelmin 10 km x 10 km ruudukkoon. Tämän avulla voidaan arvioida vaikkapa vuorokauden maksimilämpötilaa myös sellaisilta alueilta, mistä säähavaintoja ei ole tehty. Laskentamenetelmä ottaa huomioon etäisyyden lisäksi maaston muotojen ja vesistöjen vaikutuksen lämpötilaan.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuvassa 2 on vertailtu vuosia helteiden alueellisen laajuuden kannalta. Hellerajan ylittäneistä hilapisteistä on laskettu päivittäinen suhteellinen osuus kaikista hilapisteistä, minkä jälkeen päivittäiset arvot on summattu yhteen koko vuoden ajalta. Mitä laajemmalla alueella hellettä on ollut päivien aikana, sitä suurempi suhdeluku on. Tämän laskutavan perusteella helteisimmät kesät olisivat olleet kesät 2014, 2018 ja 2021. Kuluva kesä olisi alustavasti sijalla 11. ja hellepäivissä laskettuna ennätysvuosi 2002 vasta sijalla 15. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2vyR6lckJe86iCuH83pU5O","type":"Entry","createdAt":"2024-08-27T10:46:50.922Z","updatedAt":"2024-08-27T10:46:50.922Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Helteiden laajuus graafi 1200 px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"63PiMHQJEW62rSN0GgaXnv","type":"Asset","createdAt":"2024-08-27T10:46:22.935Z","updatedAt":"2024-08-27T10:46:22.935Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Helteiden-laajuus 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/63PiMHQJEW62rSN0GgaXnv/0cf6c7e1f327c44bcbf40d580a91ae91/Helteiden-laajuus_1200px.jpg","details":{"size":175105,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Helteiden-laajuus_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva 2. Helteiden suhteellinen laajuus vuosina 1961–2024 Ilmatieteen laitoksen hila-aineistosta laskettuna. Vuoden 2024 lukema 26.8. asti."}}},"content":[]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Jokainen hellekesä on omanlaisensa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Hila-aineistovertailulistan kärkisijoilla oleville vuosille on yhteistä, että hellepäiviä on ollut selvästi keskimääräistä enemmän, ja helteitä on ollut laajoilla alueilla. Hellepäivien ennätysvuonna 2002 helteet olivat pienialaisempia kuin vaikkapa kesällä 2018. Merkittävimmät hellekesät painottuvat vertailussa 2000-luvulle, mutta myös esimerkiksi kesä 1972 nousee vertailussa korkealle. Kyseinen kesä muistetaan muun muassa Lapissa viikon kestäneestä yli 30 asteen helleputkesta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuluvan kesän lopullinen helletilasto valmistunee viimeistään syyskuun puolivälin jälkeen. Koko mittaushistorian myöhäisin hellelukema on mitattu vuonna 1947 syyskuun 17. päivänä. Nähtäväksi jää, kuinka myöhäiseksi kesä 2024 ulottaa hellepäivänsä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ville Siiskonen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on Ilmatieteen laitoksen meteorologi ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kesa-2024"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kesän 2024 hellehuiput","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/helletilastot"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Helletilastot","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää","Helle","Kesä"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5LEcs4v1fa5gFFxFA14AJR","type":"Entry","createdAt":"2024-08-27T06:09:09.815Z","updatedAt":"2024-08-27T06:09:09.815Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":25,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Tutkimus: Sääolojen vaihtelulla aiempaa käsitystä suurempi vaikutus pohjoisten havumetsien hiilitaseeseen","leadParagraph":"Puuston hiilidioksidin sidonnan kasvu ajanjaksolla 1981–2018 on pääosin kumoutunut puiden soluhengityksen sekä maahengityksen kasvun takia. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5B17YJek2buKuQ4mqweSfO","type":"Entry","createdAt":"2024-08-27T05:45:31.201Z","updatedAt":"2024-08-27T05:45:36.799Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Metsä FI Kuva: Tuija Vuorinen","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3hZrME1vYUDgGim12RxmLt","type":"Asset","createdAt":"2024-08-27T05:44:59.410Z","updatedAt":"2024-08-27T05:44:59.410Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Helvetinjarvi havumetsä TuijaVuorinen","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/3hZrME1vYUDgGim12RxmLt/ddd1f4ed564639cf9c7270dc4040d86c/Helvetinjarvi_1200_TuijaVuorinen2023_.jpg","details":{"size":276943,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Helvetinjarvi_1200_TuijaVuorinen2023_.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Tuija Vuorinen","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Laaja tutkimus pohjoisen pallonpuoliskon havumetsien hiilidioksidivaihdosta metsäekosysteemin ja ilmakehän välillä osoittaa, että vuosittainen vaihtelu on paljon aiemmin tiedettyä suurempaa. Tulosten mukaan tilanne Suomessa vastaa koko boreaalisen metsävyöhykkeen kehitystä, vaikka Suomen metsien hiilinielu on hieman muuta Euraasiaa ja Pohjois-Amerikkaa suurempaa. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Metsäekosysteemit sitovat hiilidioksidia ilmakehästä fotosynteesin avulla kevään ja kesän kasvukauden aikana. Toisaalta metsät vapauttavat hiilidioksidia ilmakehään etenkin kasvillisuuden soluhengityksen sekä lahottajamikrobien toimesta. Tätä kutsutaan ekosysteemin respiraatioksi.  ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä syksyn, talven ja kevään sääolosuhteet, kuten lumen sulaminen ja maan routaantuminen vaikuttavat respiraation suuruuteen. Myös erityisesti kevään aikaistuminen tai myöhästyminen vaikuttavat kasvillisuuden fotosynteesin käynnistymiseen.   ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"“Tehty analyysi osoittaa, että 2010-luvulla talvet eivät enää lyhentyneet, kuten aiemmin tapahtui. Tämän seurauksena pohjoisten havumetsien hiilinielun lievä kasvu pysähtyi”, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Jouni Pulliainen","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":". ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tulokset mahdollistavat metsien hiilidioksidivaihdon tarkemman arvioinnin ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Nyt julkaistussa tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä. Siinä yhdistetään satelliittidataa lumipeitteen ja roudan kehityksestä hiilidioksidivuota mittaavilla asemilla tehtyihin jatkuviin ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"italic"}],"value":"in situ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" havaintoihin. Lumipeite- ja routatieto perustuu satelliitteihin sijoitettujen radiometrien päivittäisiin havaintoihin maapallon pinnan emittoimasta mikroaaltosäteilystä. Lisäksi kehitetty tekniikka hyödyntää optisen alueen satelliittihavaintoja kasvillisuuden määrästä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Menetelmä on riippumaton ilmaston ja ekosysteemiprosessien mallinnuksesta. Saadut tulokset tarjoavat kokonaan uuden lähestymistavan pohjoisten metsien ja ilmakehän välisen hiilidioksidivaihdon arviointiin. Tutkimus parantaa ymmärrystä pohjoisten havumetsien hiilitaseen kehityksen syistä sekä osoittaa epävarmuuksia aiemmissa tiedoissa ja käsityksissä. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksen kohteena oli koko maapallon pohjoinen havumetsävyöhyke. Tutkimuksessa hyödynnettiin globaalia päivittäistä satelliittidataa vuosilta 1981–2018 sekä hiilenkierron maa-asemamittauksia Suomesta, Ruotsista, Virosta, Venäjältä ja Kanadasta. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksen tekoon osallistui Suomesta tutkijoita Ilmatieteen laitokselta, Helsingin yliopistosta, Itä-Suomen yliopistosta, Suomen ympäristökeskuksesta sekä Luonnonvarakeskuksesta. Ulkomaisista tutkimuslaitoksista tutkimukseen osallistui Environment and Climate Change Canada, Montrealin yliopisto, Dalhousien yliopisto (Kanada), Lundin yliopisto, Sveriges lantbruksuniversitet, Eesti Maaülikool sekä Max-Planck-Instituutti (Saksa). ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5Nqc5pXnqSsrCPQS4Zeaxo","type":"Entry","createdAt":"2024-08-27T05:58:52.864Z","updatedAt":"2024-08-27T05:58:52.864Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6SCHzKi71KOpWtbEC3srNW","type":"Asset","createdAt":"2024-08-27T05:56:45.128Z","updatedAt":"2024-08-27T05:56:45.128Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Havumetsa tutkimus","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/6SCHzKi71KOpWtbEC3srNW/eccb455a44aec373b5a249fdd5399eb8/Havumetsa1.jpg","details":{"size":72630,"image":{"width":1200,"height":674}},"fileName":"Havumetsa1.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva 1. Ilmatieteen laitoksen tutkijoiden yhdessä yhteistyökumppanien kanssa kehittämällä menetelmällä yhdistettiin satelliittihavainnot ja pinta-asemilla Suomesta Ruotsista, Virosta, Venäjältä ja Kanadasta tehdyt in situ havainnot ilmakehän ja metsäekosysteemin välisestä hiilidioksidivuosta. NEE=Net Ecosystem Exchange, GPP=Gross Primary Production, ER=Ecosystem Respiration.","language":"FI"}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7m6L9vqlSSZXGanIC9PPrX","type":"Entry","createdAt":"2024-08-27T06:00:44.735Z","updatedAt":"2024-08-27T06:00:44.735Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"121mFG9nu9D0NE9wCO86hE","type":"Asset","createdAt":"2024-08-27T06:00:21.563Z","updatedAt":"2024-08-27T06:00:21.563Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Havumetsä hiilitase","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/121mFG9nu9D0NE9wCO86hE/dc72886f99348f593fba9717677faac9/Havumetsa2.png","details":{"size":348617,"image":{"width":750,"height":671}},"fileName":"Havumetsa2.png","contentType":"image/png"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva 2. Pohjoisen pallonpuoliskon boreaalisten metsien keskimääräinen vuotuinen hiilensidonta (GPP) ajanjaksolla 1981–2018. ","language":"FI"}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja: ","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"tutkimusprofessori Jouni Pulliainen, Ilmatieteen laitos, p. 050 5895821, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:jouni.pulliainen@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"jouni.pulliainen@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimus on vapaasti luettavissa ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0034425724004024"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"Remote Sensing of Environment","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" -lehdessä","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Jouni Pulliainen, Mika Aurela, Tuula Aalto, Kristin Böttcher, Juval Cohen, Chris Derksen, Martin Heimann, Manuel Helbig, Pasi Kolari, Anna Kontu, Alisa Krasnova, Samuli Launiainen, Juha Lemmetyinen, Hannakaisa Lindqvist, Anders Lindroth, Annalea Lohila, Kari Luojus, Ivan Mammarella, Tiina Markkanen, Elma Nevala, Steffen Noe, Matthias Peichl, Jukka Pumpanen, Kimmo Rautiainen, Miia Salminen, Oliver Sonnentag, Matias Takala, Tea Thum, Timo Vesala, Patrik Vestin, Increase in gross primary production of boreal forests balanced out by increase in ecosystem respiration, Remote Sensing of Environment, Volume 313, 2024, 114376, ISSN 0034-4257, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1016/j.rse.2024.114376"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"https://doi.org/10.1016/j.rse.2024.114376","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":". ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Havumetsä","Hiilitase","Ilmasto"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"I8vvJ7KcvDlnMi3zNMqlb","type":"Entry","createdAt":"2024-08-23T12:29:24.507Z","updatedAt":"2024-08-23T12:29:24.507Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":22,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Myrskypuuskat voivat aiheuttaa vahinkoja viikonloppuna","leadParagraph":"Hurrikaani Erneston jäänteet saapuvat Suomeen lauantaina aiheuttaen vaarallisen puuskaista tuulta. Sunnuntaiksi Suomeen saapuu hyvin lämmintä, kosteaa ja ukkosherkkää ilmamassaa.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"6XxX0zNAF4ALAptS3KsNRC","type":"Entry","createdAt":"2023-08-03T08:32:38.317Z","updatedAt":"2024-02-28T14:46:23.427Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":11,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Myrskytuuli Nanni Akkola 1200x675","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"28EtnyKdrJR5cgJ1tWcixw","type":"Asset","createdAt":"2023-08-03T08:31:55.848Z","updatedAt":"2023-08-03T08:31:55.848Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"myrskytuuli nanniakkola1200x675","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/28EtnyKdrJR5cgJ1tWcixw/560062081a0b1d108cd577114581478f/myrskytuuli_nanniakkola1200x675.jpg","details":{"size":191976,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"myrskytuuli_nanniakkola1200x675.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"altText":"Puita myrskyssä.","plainTextImageCaption":"Kuva: Nanni Akkola.","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmatieteen laitoksen 23.8. tekemän ennusteen mukaan lauantaina ja sunnuntaina voimakkaat matalapaineet tuovat puuskaista tuulta koko maahan. Sunnuntaina maan länsiosassa alkaa iltapäivällä kehittyä myös ukkosia, joiden yhteydessä voi esiintyä vaarallisen voimakkaita puuskia.\n\n”Puuskittainen tuuli voi aiheuttaa sähkökatkoja, kaataa paikoin puita ja vaikuttaa jopa tie- ja raideliikenteeseen. Yli 20 metriä sekunnissa puhaltavat puuskat voivat aiheuttaa vahinkoa omaisuudelle”, ennustaa Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Jani Parviainen","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":".\n\nMatalapaine voimistaa lounaistuulen puuskaiseksi Suomen lounaissaaristossa jo lauantaiyön aikana, aamun tunteina länsirannikolla ja päivällä laajemmin maan länsipuoliskolla. Puuskat ovat laajalti 14–17 metriä sekunnissa, mutta Pohjanlahden rannikkoalueilla yli 20 metriä sekunnissa puhaltavat puuskat ovat mahdollisia. Illalla tuulten painopiste siirtyy Lappiin, jossa puuskalukemat ovat samaa luokkaa kuten etelässä. Tuntureilla voi esiintyä myrskypuuskia.\n\nSunnuntaina etelänpuoleiset puuskat ovat mahdollisesti vielä lauantaita voimakkaampia ja laaja-alaisempia. Iltapäivää kohti puuskittainen tuuli leviää myös maan itäosaan ja Kainuuseen. Yötä kohti tuuli vähitellen heikkenee koko maassa. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Myös ukkoset mahdollisia sunnuntaina","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sunnuntaina matalapaineen tuomien laaja-alaisten puuskien lisäksi voi esiintyä lisäksi voimakkaita ukkoskuuroja. Voimakkaan etelävirtauksen ansiosta etelästä virtaa maahamme vuodenaikaan nähden hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa. Etelässä lämpötila voi nousta hellelukemiin.\n\n”Kosteaan ja lämpimään ilmamassaan alkaa kehittyä ukkoskuuroja maan länsiosassa iltapäivän aikana. Ennusteiden valossa ukkosia kehittyisi iltapäivällä etelärannikolta kohti Keski-Suomea, ja kuurot liikkuvat rintaman mukana nopeasti koilliseen”, Jani Parviainen sanoo.\n\nUkkospuuskien voimakkuuteen liittyy kuitenkin vielä suurta epävarmuutta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Voimassa olevat varoitukset","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-myrskypuuskiin"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toimintaohjeita myrskypuuskiin","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/toimintaohjeita-ukkospuuskissa"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Toimintaohjeita ukkospuuskiin","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet palvelevalta meteorologilta 24 h/vrk numerossa 0600 1 0600 (3,85 e/min + pvm) ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"7cfAV81mJZkFc3DjB9Wt4l","type":"Entry","createdAt":"2024-08-22T09:31:05.172Z","updatedAt":"2024-08-22T09:31:05.172Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":30,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"tiedote","title":"Tutkimus: Peltojen hiilitase vaihtelee sääolosuhteiden mukaan – vaikutuksiin voidaan sopeutua viljelytoimilla","leadParagraph":"Nurmipellot kivennäismailla voidaan saada toimimaan jopa hiilinieluina, mutta erityisesti sääolosuhteet aiheuttavat hiilitaseeseen vaihtelua vuodesta toiseen.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"13qmOcyTi3VGjCwNGwgbGh","type":"Entry","createdAt":"2024-08-22T06:43:00.717Z","updatedAt":"2024-08-22T06:43:00.717Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Nurmipelto kesä FI AdobeStock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"23cUNC3mU4su9PaBOUt4fN","type":"Asset","createdAt":"2024-08-22T06:42:22.610Z","updatedAt":"2024-08-22T06:42:22.610Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Nurmipelto1200 AdobeStock","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/23cUNC3mU4su9PaBOUt4fN/f08b0083563f438f1af8cef087c39193/Nurmipelto1200_AdobeStock.jpg","details":{"size":128827,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Nurmipelto1200_AdobeStock.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: AdobeStock","language":"FI"}},"content":{"data":{},"content":[{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Nurmipellot ovat tärkeitä Suomen maatalousmaan hiilitaseen kannalta, sillä nurmea viljellään noin kolmanneksella peltopinta-alastamme. Nurmipeltojen hiilidioksidin päästöt ja sidonta vaikuttavat oleellisesti myös nurmirehun käyttöön perustuvien maito- ja lihatuotteiden ilmastovaikutuksiin.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Nurmipeltojen hiilitaseen parantamismahdollisuuksiin on suhtauduttu toiveikkaasti, vaikka tutkimustietoa on ollut vasta vähän. Uuden, ainutlaatuisen pitkäaikaisen tutkimuksen mukaan nurmipeltojen kasvihuonekaasujen päästöjä voidaan vähentää oikeilla viljelytoimenpiteillä ja kivennäismailla pellot on mahdollista saada toimimaan jopa hiilinieluina. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"“Tämä parantaisi Suomen peltojen hiilitasetta ja pienentäisi nurmeen perustuvien elintarvikkeiden hiilijalanjälkeä. Peltojen hiilitase riippuu kuitenkin myös sääolosuhteista, mikä aiheuttaa hiilitaseeseen vaihtelua vuodesta toiseen”, toteaa Ilmatieteen laitoksen tieteellinen johtaja ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Jari Liski","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":".","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Uudessa tutkimuksessa Qvidjassa Varsinais-Suomessa sijaitsevaa kivennäismaan nurmipeltoa käsiteltiin eri tavoin, ja sen hiilitasetta mitattiin jatkuvatoimisesti viiden vuoden ajan. Mittaukset yhdistettiin simulointimalliin viljelytoimenpiteiden ja sään vaikutusten analysoimiseksi. Tutkimus kuuluu uudistavaa maanviljelyä kehittävään ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"http://www.carbonaction.fi/"},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Carbon Action","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" -kokonaisuuteen.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Koko viiden vuoden tutkimusjaksolla pelto oli 0,1 tonnin hiilinielu hehtaaria kohti. Parhaimpana vuonna hiilinielu oli 0,6 tonnia, ja huonoimpana vuonna pelto oli 1,3 tonnin hiililähde ilmakehään.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"“Luvut ovat merkittäviä verrattuna metsien hiilinieluun, joka on Suomessa noin 0,1 tonnia hehtaaria kohti vuodessa. Pellon vuosittainen yhteyttämistuotos oli myös samaa suuruusluokkaa kuin metsien. Hiilinielun vuosittainen vaihtelu johtui viljelytoimenpiteistä ja sääolosuhteista”, kertoo Hiilenkierto-ryhmän päällikkö ","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[{"type":"bold"}],"value":"Liisa Kulmala","nodeType":"text"},{"data":{},"marks":[],"value":" Ilmatieteen laitokselta.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Orgaaniset lannoitteet paransivat hiilitasetta","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Orgaanisten lannoitteiden lisääminen peltoon oli tärkein hiilitasetta parantanut viljelytoimi. Sillä korvattiin nurmisadossa pellolta korjattua hiiltä ja kasvatettiin maaperän hiilivarastoa. Nurmen niittokorkeuden kasvattaminen ja lyhyet kiertolaidunnusjaksot, joissa eläimiä siirrettiin järjestelmällisesti laidunlohkolta seuraavalle, vaikuttivat hiilen sidontaan vain vähän ja lyhyen aikaa.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Sääolosuhteista kosteus vaikutti hiilitaseeseen lämpötilaa enemmän kasvukauden aikana. Kuivuus heikensi hiilitasetta hidastamalla nurmen kasvua ja toipumista niiton jälkeen. Nämä vaikutukset korostuivat ensimmäisenä mittausvuonna 2018, joka oli tutkimuspellolla kuivin vuosi vuodesta 1901 alkaneessa sääaikasarjassamme. ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Nurmipeltojen sopeutumista ilmastonmuutoksen seurauksena yleistyviin kuiviin kesiin voitaisiin edesauttaa kasvattamalla maaperän hiilivarastoa ja parantamalla siten pellon vedenpidätyskykyä. Maaperän kasvukunnon ja hiilivaraston parantamiseen pyritään muun muassa uudistavalla viljelyllä.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Qvidjan pellolla tutkittiin myös muiden kasvihuonekaasujen vaihtoa maaperän, kasvien ja ilmakehän välillä, mutta niiden merkitys oli pieni kasvukauden aikana. Maaperässä metaania energialähteenään käyttävät bakteerit sitoivat ilmakehän metaania. Tämä paransi hiilensidonnan ilmastovaikutusta 1 %:lla. Typen kierrossa syntyi typpioksiduulipäästöjä, jotka vastaavasti huononsivat ilmastovaikutusta 10 %:lla.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tulokset edistävät ruoantuotannon sopeutumista ilmastonmuutokseen","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Tutkimuksen tulokset auttavat arvioimaan mahdollisuuksia hallita nurmipeltojen hiilitasetta muuttuvissa sää- ja ilmasto-olosuhteissa. Maaperän hiilivaraston kartuttamiskeinojen tutkimus edesauttaa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ruoantuotannon sopeutumista ilmastonmuutokseen. Ilmatieteen laitoksen kehittämällä, mittauksia ja mallitusta yhdistävällä laskentajärjestelmällä hiilitasetta voidaan seurata ja ennustaa tavallisten maatilojen pelloilla.","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1dbkfRyWbEbfPlQ6UmEUT7","type":"Entry","createdAt":"2024-08-22T06:49:24.105Z","updatedAt":"2024-08-22T06:49:24.105Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Nurmipelto hiilitase Kuva: Baltic Sea Action Group","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"SY52aKQFtKfmKaiL1O6qx","type":"Asset","createdAt":"2024-08-22T06:48:25.781Z","updatedAt":"2024-08-22T06:48:25.781Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"BSAG 1200 Nurmipellon hiilitase JPG","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/SY52aKQFtKfmKaiL1O6qx/04dbbe65648c026ba918ca00d10a7e91/BSAG_1200_Nurmipellon_hiilitase_JPG.jpg","details":{"size":96445,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"BSAG_1200_Nurmipellon_hiilitase_JPG.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Nurmipellon toiminta hiilen nieluna tai päästönä määräytyy orgaanisen aineen lisäysten ja poistumisen erotuksena. Kasvien yhteyttäminen ja orgaaniset lannoitteet tuovat hiiltä peltoon, hiiltä poistuu nurmisadossa kasvien hengityksessä ja mikrobien hajottaessa orgaanista ainetta maaperässä. Nurmipellon hiilestä suurin osa on maaperässä. Tutkitulta Qvidjan pellolta korjattiin nurmisadossa noin 10 % vuosittaisesta yhteyttämistuotoksesta. Kuvassa Qvidjan pellon hiilivarastot ja hiilivirrat tutkimusjaksolla 4.5.2018-3.5.2023. Kuva: Baltic Sea Action Group.\n"}}},"content":[],"nodeType":"embedded-entry-block"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Lisätietoja:","nodeType":"text"}],"nodeType":"heading-2"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Professori Jari Liski, tieteellinen johtaja, Ilmatieteen laitos, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:jari.liski@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"jari.liski@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":", p. 040 748 5088","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Dosentti Liisa Kulmala, Hiilenkierto-ryhmän päällikkö, Ilmatieteen laitos, ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"mailto:liisa.kulmala@fmi.fi"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"liisa.kulmala@fmi.fi","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":", p. 040 574 6152","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"},{"data":{},"content":[{"data":{},"marks":[],"value":"Laura Heimsch, Julius Vira, Istem Fer, Henriikka Vekuri, Juha-Pekka Tuovinen, Annalea Lohila, Jari Liski ja Liisa Kulmala. 2024. Impact of weather and management practices on greenhouse gas flux dynamics on an agricultural grassland in Southern Finland. Agriculture, Ecosystems & Environment. ","nodeType":"text"},{"data":{"uri":"https://doi.org/10.1016/j.agee.2024.109179"},"content":[{"data":{},"marks":[{"type":"underline"}],"value":"https://doi.org/10.1016/j.agee.2024.109179","nodeType":"text"}],"nodeType":"hyperlink"},{"data":{},"marks":[],"value":" ","nodeType":"text"}],"nodeType":"paragraph"}],"nodeType":"document"},"tags":["Tutkimus","Hiilitase","Pelto","Sää"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1owmwUuSFdVl9OOUfKZhnr","type":"Entry","createdAt":"2024-08-16T07:48:31.014Z","updatedAt":"2024-08-16T07:48:31.014Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":62,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"puheenvuoro","title":"Kuukausiennusteiden osuvuus Suomen leveysasteilla on heikkoa, mutta säätilastot kertovat jo jotakin joulun säästä ","leadParagraph":"Niin sanotut kuukausiennusteet ennakoivat sääolosuhteita jopa kuuden viikon päähän. Suomen leveysasteilla sääennuste on käyttökelpoinen parhaimmillaankin vain tulevalle parille viikolle. ","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2VTpT0pLkish3vXRN5ergv","type":"Entry","createdAt":"2024-08-14T12:24:32.152Z","updatedAt":"2024-08-14T12:35:26.923Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":8,"revision":2,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Syksy pyöräilijä AdobeStock","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1IbYJe59z6PQsC7PQQowpM","type":"Asset","createdAt":"2024-08-14T12:24:01.340Z","updatedAt":"2024-08-14T12:24:01.340Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":3,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"AdobeStock 69414330 syksy pyöräilijä 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/1IbYJe59z6PQsC7PQQowpM/9d8fe7ee2b5a61e07cec33d1d26e3abc/AdobeStock_69414330_syksy_py_r_ilij__1200px.jpg","details":{"size":1448819,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"AdobeStock_69414330_syksy_pyöräilijä_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuukausiennusteet ulottuvat syyskuun puoliväliin. Kuva: Adobe Stock."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Yhteiskunnan monien eri toimialojen, kuten energiasektorin, maatalouden ja päivittäistavarakaupan kiinnostus pitkälle ulottuviin sääennusteisiin on ymmärrettävästi suurta: nämä toimijat tarvitsevat tietoa tulevasta säästä hyvissä ajoin ja voivat muokata toimintaansa ennusteiden perusteella. Myös suurta yleisöä ja mediaa kiinnostavat pitkällekin ulottuvat sääennusteet.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskus ECWMF on monien mittareiden mukaan maailman johtava sääennusteiden tuottaja. Myös Ilmatieteen laitos ECMWF:n jäsenenä nojaa omat ennusteensa keskuksen säämalleihin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"ECMWF julkaisee yhä pidemmälle ulottuvia ennusteita, joissa katsotaan seuraavan kuukauden ja jopa seuraavan vuodenajan näkymiä. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tuoreessa kuukausiennusteessaan","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" elo-syyskuulle ECMWF ennakoi keskimääräistä lämpimämpää säätä varsinkin Pohjois-Suomeen. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmakehän kaoottisuuden takia päiväkohtaisten sääennusteiden antaminen ei ole mielekästä yli viikon mittaisissa sääennusteissa. Pitkät ennusteet antavatkin tietoa lähinnä siitä, ovatko tulevien viikkojen ja kuukausien lämpötila- ja sadeolosuhteet tavanomaisia tai tavanomaisesta poikkeavia. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkät ennusteet onnistuvat paremmin talvella kuin kesällä ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Suomen sää on erittäin vaihteleva, ja pohjoisilla leveysasteilla pitkien ennusteiden käyttökelpoisuus heikkenee nopeasti, mitä pidemmälle säätä ennustetaan. Tropiikissa pitkät ennusteet toimivat paremmin kuin pohjoisilla leveysasteilla. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Viimeisen viiden vuoden ajalta kerättyjen ECMWF:n kuukausiennusteiden osuvuustulosten mukaan Suomeen säämalleilla tuotetut, yli kahden viikon päähän ulottuneet kuukausiennusteet ovat olleet osuvuudeltaan heikkoja, jopa käyttökelvottomia. Talviaikaan ennustettavuus on ollut hieman parempi: talvella lämpötilaennusteissa ECMWF:n kuukausiennuste on pitkän ajan keskiarvoa käyttökelpoisempi jopa kolmen viikon päähän.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"blockquote","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vielä tällä hetkellä kuukausiennusteita on syytä käyttää harkiten päätöksenteon tukena.","marks":[],"data":{}}]}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Vielä tällä hetkellä kuukausiennusteita onkin syytä käyttää hyvin harkiten päätöksenteon tukena. Ilmatieteen laitos seuraa säännöllisesti ECMWF:n julkaisemia pitkiä ennusteita verkkosivuillaan, mutta ennusteiden heikon käytettävyyden takia emme ole pitäneet tarkoituksenmukaisena viestiä aktiivisesti pitkiä ennusteita suurelle yleisölle.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Niin sanotuissa vuodenaikaisennusteissa lähestymistapa on erilainen, mistä voi olla etua ennakoitaessa sään kehitystä pidemmällä aikavälillä. ECMWF:n vuodenaikaisennusteissa tarkastellaan viikkokohtaisen sään sijaan kuukausikohtaista säätä, ja on mahdollista, että lämpötilaennusteella on tällöin arvoa jopa kahteen kuukauteen saakka. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"T","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"ilastot kertovat säästä pitkällä aikavälillä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Usein pidemmälle menevissä ennusteissa on suositeltavampaa tukeutua sääennusteiden sijaan pitkän aikavälin säätilastoihin eli siihen, minkälaisia lämpötiloja ja sademääriä kyseisenä vuodenaikana havaitaan keskimäärin. Ilmatieteen laitoksen tilastot Suomen säästä ulottuvat joidenkin havaintoasemien osalta yli sadan vuoden taakse, eli tilastotietoa on tallessa hyvin pitkältä ajalta. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkiä ennusteita ei voida yleisesti hyödyntää kolmen viikon jälkeen, mutta esimerkiksi seuraavan jouluaaton sää Helsingissä voidaan ennustaa säätilastojen avulla. Pitkän ajan tilastoihin nojaten lämpötila on jouluaattona yli 80 prosentin varmuudella +3:n ja –10 asteen välillä. Valkea joulu toteutuu Helsingissä noin 50 prosentin todennäköisyydellä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sääennusteet tarkentuvat jatkuvasti ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sään ennustaminen kehittyy jatkuvasti. Teknologian ja tieteen edistysaskeleet, kuten säämallien kehitys, kasvaneet tietokoneresurssit, satelliittihavainnot sekä koneoppiminen, ovat merkittävästi parantaneet ennusteiden tarkkuutta. Ensimmäisen vuorokauden lämpötilaennuste osuu nykyään oikeaan yhdeksän kertaa kymmenestä. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nyrkkisääntönä voi sanoa myös, että noin viikon mittaisissa ennusteissa ennustettavuus paranee yhdellä päivällä vuosikymmenessä. Nyt tehtävällä seitsemän vuorokauden sääennusteella on sama osumatarkkuus kuin 2010-luvulla tehdyllä kuuden vuorokauden ennusteella. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sään ennustamisen edistysaskeleet, ehkäpä tekoälyn kehittyminenkin, parantavat myös pitkien ennusteiden osuvuutta, jolloin ne palvelevat yhteiskunnan tarpeita entistä paremmin. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"embedded-entry-block","data":{"target":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5SGsFH16KoUqpeabU1HHnM","type":"Entry","createdAt":"2024-08-14T12:37:50.320Z","updatedAt":"2024-08-14T12:39:13.268Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":9,"revision":3,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Graafi lämpötilaennusteiden osuvuus 2023 750 px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"53fpwu3rEs7cXCTwvHjyrJ","type":"Asset","createdAt":"2024-08-14T12:37:05.596Z","updatedAt":"2024-08-14T12:37:05.596Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Il-graafit-fi-lampotilaennusteiden-osuvuus vrk-2023 verkkoon","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/53fpwu3rEs7cXCTwvHjyrJ/0fcb0d3096356df6c9e29b2a07c73ff7/Il-graafit-fi-lampotilaennusteiden-osuvuus_vrk-2023_verkkoon.jpg","details":{"size":50451,"image":{"width":750,"height":422}},"fileName":"Il-graafit-fi-lampotilaennusteiden-osuvuus_vrk-2023_verkkoon.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Ensimmäisen vuorokauden lämpötilaennuste osuu oikeaan yhdeksän kertaa kymmenestä. "}}},"content":[]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Juhana Hyrkkänen ","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kirjoittaja on Sää-, meri- ja ilmastopalvelukeskuksen johtaja Ilmatieteen laitoksella ","marks":[{"type":"italic"}],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lue lisää: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/pitkan-ennusteen-seuranta"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Pitkän ennusteen seuranta","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/kuinka-pitkalle-saata-voi-ennustaa "},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuinka pitkälle säätä voi ennustaa?","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":" ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmasto"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastotilastoja","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]}}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"5p2x9bCYhHmFBSlf8V1QKP","type":"Entry","createdAt":"2024-08-12T09:13:23.644Z","updatedAt":"2024-08-12T09:13:23.644Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":57,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Suomen ensimmäiset revontulikuvat otettiin Sodankylässä lähes sata vuotta sitten","leadParagraph":"Sodankylän geofysiikan observatorion kameralla kuvattiin Suomen ensimmäiset tieteelliset revontulikuvat vuonna 1927. Ilmatieteen laitoksen arkistosta Helsingissä löytyi noin 200 valokuvan kokoelma vanhoja revontulikuvia lähes sadan vuoden takaa.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"1oDZLXEZCKCMf2hoUswt6v","type":"Entry","createdAt":"2024-08-12T08:50:36.743Z","updatedAt":"2024-08-12T08:50:36.743Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":6,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Historiallinen revontulikuva Sodankylä 1200 px","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"10po4NikytLEFeBYCeGxfM","type":"Asset","createdAt":"2024-08-12T08:49:52.094Z","updatedAt":"2024-08-12T08:49:52.094Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":4,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"historiallinen revontulikuva Sodankylä 1200px","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/10po4NikytLEFeBYCeGxfM/c199c6d88d7362eae2243646094241d6/historiallinen_revontulikuva_1200px.jpg","details":{"size":221912,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"historiallinen_revontulikuva_1200px.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Revontulikaari kuvattuna Sodankylän geofysiikan observatoriossa 13.3.1928. Kuva: SGO/Eyvind Sucksdorff."}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kesällä 2023 Ilmatieteen laitoksen arkistosta Helsingissä löytyi noin 200 valokuvan kokoelma vanhoja revontulikuvia liki sadan vuoden takaa vuosilta 1927–1929. Kuvat oli ottanut observatorion johtaja ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Eyvind Sucksdorff","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" (1899–1955) yhdessä vaimonsa Annikin (1904–1986) kanssa. Myöhemmin (1945) Sucksdorff siirtyi Ilmatieteen laitoksen geofyysikoksi.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulikuvat ovat historiallisia, koska ne ovat ensimmäiset laatuaan Suomessa. Mustavalkoiset revontulikuvat edustavat laadullisesti aikakauden parhaimmistoa. Eyvind Sucksdorff oli taitava valokuvaaja ja tähtitieteen harrastaja.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kaikkiaan Sodankylässä otettiin parin vuoden 1927–1929 aikana yli 600 revontulikuvaa. Suurin osa näistä kuvista tuhoutui Sodankylän observatorion hävityksessä Lapin sodassa 1944. Osa revontulikuvista oli kuitenkin saatu turvaan ennen sotaa ja taltioitu Ilmatieteen laitoksen arkistoon. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulikuvaukset toimivat pohjana alan myöhemmälle tutkimukselle Suomessa ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Kuvaushankkeen takana oli maailmankuulu norjalainen revontulitutkija ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"text","value":"Carl Störmer","marks":[{"type":"bold"}],"data":{}},{"nodeType":"text","value":" (1874–1957). Tavoitteena oli soveltaa Störmerin valokuvaustekniikkaa samanaikaisiin kuvauksiin Sodankylässä ja sen sivuasemalla noin 20 kilometrin etäisyydellä observatoriosta. Ensimmäiset revontulikuvat otettiin syksyllä 1927. Tähtäimessä oli saada selville kuvapareista revontulikaarien esiintymiskorkeus. Aihe oli tuolloin revontulitutkimuksen kohteena yleisemminkin.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulihavainnot jatkuivat 1930-luvulla kuvauksien jälkeen. Sucksdorff organisoi koko Lapin alueen kattavan revontulien näköhavaintokampanjan. Sodankylän observatorion revontulikuvaukset ja muut havainnot loivat pohjan aihepiirin myöhemmille havainnoille ja tutkimuksille Suomessa. Uudelleen revontulikuvaukset Suomessa ja Sodankylässä käynnistyivät Kansainvälisen geofysiikan vuoden aikana 1957–1958. Kameraverkostosta vastasi Ilmatieteen laitos.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Nykyisin revontulikuvaukset ovat osa ajankohtaista avaruussään seurantaa. Näitä havaintoja Suomessa tehdään Ilmatieteen laitoksen ja Sodankylän geofysiikan observatorion asemilla. Lisäksi tähtitieteen harrastajat tähtitieteellisen seuran URSA:n puitteissa ovat aktiivisesti mukana revontulihavainnoissa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sodankylän historiallisista revontulikuvauksista ilmestyi kesäkuussa tutkimusartikkeli \"Early Auroral Photography at the Sodankylä Geophysical Observatory in Finland, 1927–1929\" History of Geo- and Space Sciences -tiedelehdessä (H. Nevanlinna and E.I. Tanskanen, ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://hgss.copernicus.org/articles/15/17/2024/"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://hgss.copernicus.org/articles/15/17/2024/","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"). ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja: ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulikuvat ovat katsottavissa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://sgo.fi/Data/Optical/SGOHistAurObs/Sucksdorff1927_1929/index.php"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Sodankylän geofysiikan observatorion verkkosivuilla","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/46423"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Revontulihavainnot Sodankylässä 1882–1944","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuspäällikkö (eläk.) Heikki Nevanlinna, Ilmatieteen laitos, heikki.nevanlinna@gmail.com","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Sodankylä","Revontulet","Revontulikuva","Historia","Tutkimus"]}},{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"2Trkt0Xyz0RnN2Ak36nbQm","type":"Entry","createdAt":"2024-08-09T10:34:48.040Z","updatedAt":"2024-08-09T10:34:48.040Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":24,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"newsItem"}},"locale":"en-US"},"fields":{"site":"fi","type":"uutinen","title":"Uusi menetelmä pyrkii tarkentamaan arvioita ilmaston alueellisesta lämpenemistä","leadParagraph":"Tuoreessa tutkimuksessa kehitettiin menetelmä, joka yhdistelee maailmanlaajuisten ja alueellisten ilmastomallien simuloimia tulevia keskilämpötilojen muutoksia.","thumbnail":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"3eNvG3UblFgA85qurxn9Zk","type":"Entry","createdAt":"2024-08-09T09:12:05.600Z","updatedAt":"2024-08-09T09:12:05.600Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":7,"revision":1,"contentType":{"sys":{"type":"Link","linkType":"ContentType","id":"image"}},"locale":"en-US"},"fields":{"name":"Lapset rannalla kesällä kuva: Antti Kangas FI","image":{"metadata":{"tags":[],"concepts":[]},"sys":{"space":{"sys":{"type":"Link","linkType":"Space","id":"hli0qi7fbbos"}},"id":"4W1fIfauZOtgWJtwedyNH5","type":"Asset","createdAt":"2024-08-09T09:11:31.130Z","updatedAt":"2024-08-09T09:11:31.130Z","environment":{"sys":{"id":"master","type":"Link","linkType":"Environment"}},"publishedVersion":5,"revision":1,"locale":"en-US"},"fields":{"title":"Kesä meri Kuva: Antti Kangas","description":"","file":{"url":"//images.ctfassets.net/hli0qi7fbbos/4W1fIfauZOtgWJtwedyNH5/b997f8f7eb8c25be483c03665698fc10/Kes__lapset_rannalla_AnttiKangas.jpg","details":{"size":152779,"image":{"width":1200,"height":675}},"fileName":"Kesä_lapset rannalla_AnttiKangas.jpg","contentType":"image/jpeg"}}},"plainTextImageCaption":"Kuva: Antti Kangas","language":"FI"}},"content":{"nodeType":"document","data":{},"content":[{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksessa laadittu menetelmä pyrkii hyödyntämään maailmanlaajuisten ja alueellisten mallien parhaita ominaisuuksia. Lämpötilojen muutosten suuruusluokka ja suuren mittakaavan alueelliset piirteet saadaan maailmanlaajuisista malleista ja paikalliset yksityiskohdat alueellisista malleista. Menetelmä korjasi alueellisten mallien taipumuksen aliarvioida tulevaa lämpenemistä. Näin ollen menetelmä saattaa tarjota entistä tarkempaa tietoa keskilämpötilojen muutoksista tarkasteltavalla alueella.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Molemmilla mallityypeillä omat vahvuutensa","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Alueelliset mallit kykenevät erottamaan maailmanlaajuisia malleja tarkemmin ilmaston lämpenemisen maantieteellisiä yksityiskohtia. Tällaisia pienipiirteisiä vaihteluita aiheutuu muun muassa maanpinnan korkeuden vaihteluista sekä mantereiden, merien ja sisävesistöjen sijainnista. ","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Alueellisilla malleilla on kuitenkin tehty melko vähän ilmastonmuutosta simuloivia toisistaan riippumattomia tietokoneajoja. Ilmastonmuutokseen liittyviä epävarmuustekijöitä ei sen takia pystytä kunnolla arvioimaan pelkästään alueellisten mallien tulosten perusteella. Lisäksi nykyisissä alueellisissa malliajoissa ei ole riittävästi otettu huomioon ilmassa leijuvien pienhiukkasten pitoisuuksien alenemista tulevaisuudessa. Tämän vuoksi alueelliset mallit luultavasti huomattavasti aliarvoivat tulevaa ilmaston lämpiämistä Euroopassa, etenkin kesällä.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimuksessa kehitetyn menetelmän toimivuutta havainnollistettiin käyttämällä lähtötietoina 12 alueellisen ja 28 maailmanlaajuisen malliajon tuloksia. Alueellisten mallien huomioonottaminen tuotti enimmillään yhden asteen luokkaa olevia pienipiirteisiä alueellisia vaihteluja.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ilmastomallit kuvaavat ilmastojärjestelmän käyttäytymistä matemaattisten yhtälöitten muotoon puettujen fysiikan lakien avulla. Nämä lainalaisuudet esitetään mallissa tietokoneella ratkaistavan algoritmin muodossa.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Työ on saanut rahoitusta Suomen Akatemian FINSCAPES-tutkimushankkeesta sekä Lähi-Tapiola-yhtiön tukemasta Tapsi-hankkeesta.","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"heading-2","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Lisätietoja:","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkija Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos, kimmo.ruosteenoja@fmi.fi, p. 029 539 4128","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Tutkimus on vapaasti luettavissa ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://link.springer.com/article/10.1007/s00382-024-07258-3"},"content":[{"nodeType":"text","value":"Climate Dynamics -tiedelehdessä","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"paragraph","data":{},"content":[{"nodeType":"text","value":"Ruosteenoja, K. & J. Räisänen, 2024: Incorporation of RCM-simulated spatial details into climate change projections derived from global climate models. ","marks":[],"data":{}},{"nodeType":"hyperlink","data":{"uri":"https://link.springer.com/article/10.1007/s00382-024-07258-3"},"content":[{"nodeType":"text","value":"https://doi.org/10.1007/s00382-024-07258-3","marks":[],"data":{}}]},{"nodeType":"text","value":"","marks":[],"data":{}}]}]},"tags":["Tiedeuutinen","Ilmasto","Ilmastonmuutos","Tutkimus","Ilmastomalli"]}}],"totalItemCount":4349}